TIKEN TILASTO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIKEN TILASTO-OHJELMA 2010 2015"

Transkriptio

1 TIKEN TILASTO-OHJELMA (47858)

2 OHJELMA (43) TILASTO-OHJELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet Tike Suomen maatalouden tilastoijana Tilastotoimen perusperiaatteet ja lähtökohdat Lainsäädäntö ja EU:n tilasto-ohjelma Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen Asiakkaat, tietotarve ja julkaiseminen Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö Tilastotuotanto ja -toiminta SVT-tilastot ja muut tilastot Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö Kehittäminen vuosina Tiken tilastotuotannon kehittäminen Tietosisällöllinen kehittäminen Tilastotuotannon ja tilastojen laadun arviointimenetelmien kehittäminen Tilastollisen metadatan standardointi Tietojärjestelmien ja sähköisen tiedonkeruun kehittäminen Sähköisen julkaisemisen ja tietopalvelun kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstömäärä Tilastotoiminnan organisointi Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Liite 1: Maataloustilastojen osalta voimassaolevat tilastoasetukset Liite 2: Tietosuoja Tiken tilastoissa Liite 3: Tiken julkaisemat tilastot Liite 4: Tiken tilastotiedonkeruut Liite 5: Tiken julkaisemat tilastot Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 6. Tiken tilastojen kuvaukset

3 OHJELMA (43) 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet Tilasto-ohjelman tarkoituksena on esittää maa- ja metsätalousministeriölle, muille sidosryhmille ja asiakkaille Tiken tilastotoiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet tulevina vuosina. Tiken tilasto-ohjelma on laadittu tukemaan pitkäaikaista tilastotyön suunnittelua ja kehittämistä. Suunnittelun aikajänteeksi on asetettu viisi vuotta, joka kattaa hyvin EU:n lainsäädännön aikajänteen sekä on linjassa valtion TTS-prosessin ( ) kanssa. Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka tarvitsee tutkimus- ja tilastotietoa laajalti koko maataloussektorilta. Tietoa tarvitaan maatalouspolitiikan toimeenpanosta ja arvioinnista, budjettivaikutuksista, talous- ja markkinatilanteesta, viljelijöiden sosiaalisesta tilanteesta sekä maatalouden ympäristövaikutuksista. Tiedonkäytön intensiteetti tulevaisuudessa kasvaa edelleen, mikä korostaa tuotettujen tilastojen tietosisällöllisen osuvuuden ja käytettävyyden merkitystä. Maataloustilastot yhtyvät kansantalouden tilinpidon, elintarvikeketjun, maaseudun kehittymisen, maatalouden ympäristövaikutusten sekä ilmastonmuutoksen ja energiaketjun osalta muihin tilastoihin. Vastaavasti maataloustieteet pyrkivät edistämään rauhantieteinä globaalin tasapainon saavuttamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tiivis yhteys tutkimuksen kanssa on edellytys maatalouden tilastojen tietosisällön kehittämiselle ilmiöalueen kehityksen myötä. Uudet tietotarpeet painottuvat maaseudun kehittymiseen, ruoan tarjontaan, maatalouden ympäristövaikutuksiin, elintarviketurvallisuuteen, ruokaturvaan, energian käyttöön maatalouden tuotannossa sekä maatalouden uusiutuvan energian tuotantoon. Lisäksi tilastotietoa tarvitaan seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Globaalisti tietyille alueille kohdentuvien laajojen satotuhojen, elintarvikemarkkinoiden voimakkaiden hintavaihteluiden ja väestön muuttoliikkeiden myötä on alettu puhua jopa ilmastokaaoksesta. Suomen maataloustilastojen keskeiset tietosisällölliset kehittämistarpeet on huomioitu Tiken Tilasto-ohjelmassa. Tietosisältöä laajennetaan lähivuosina kattamaan maatalouden energiatuotanto ja -kulutus, pellon vuokraus sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö. Myös ruokaturvaa ja maatalouden omavaraisuuden tilastointia kehitetään relevanttien EU-taseiden osalta. Maatalouden ympäristövaikutusten indikaattoreita ja maanpeitteen ja -käytön tilastointia kehitetään yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa. Tiken Tilasto-ohjelma jakaantuu kuuteen pääkappaleeseen. Ensimmäinen kappale on johdanto, toinen kappale kuvaa nykyistä toimintaa sitovia periaatteita ja asiakaspalvelua, kolmas kappale kuvaa maatalouden tilastointia Suomessa, neljäs tilastotoimen perusperiaatteita, viides kappale kehittämistarpeita ja viimeinen kappale käsittelee henkilöstöä ja osaamistarpeita.

4 OHJELMA (43) 2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana Tike palvelee maataloutta, maaseutua ja elintarviketaloutta koskevan tiedon tuottajia ja käyttäjiä. Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa maataloustilastoja Suomen maatalouden rakenteesta, maataloustuotannosta, puutarhatuotannosta, maataloustuotteiden hinnoista sekä maatalouden kokoomatilastoja. Tiken tuottamat maataloustilastot liittyvät laajempiin tilastojärjestelmäkokonaisuuksiin, kuten elintarvikeketjuun, ympäristöindikaattoreihin ja ruoan laatuketjuun. Ne kaikki ovat tärkeitä kokonaisuuksia kansallisesta ja kansalaisen näkökulmasta ja niistä tarvitaan yhä enemmän organisaatiorajoja ylittävää yhdisteltyä tietoa. Uusia tilastoalueita ovat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä maatalouden tuotantomenetelmät. Lisäksi kokoomatilastoja kehitetään elintarviketurvallisuudesta, maatalouden ympäristöindikaattoreista ja maaseudun kehittymisestä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Tike tarjoaa tilasto- ja tietopalveluja asiakkailleen. Laadukkaat tilasto- ja tietopalvelut mahdollistavat päätöksenteon luotettavien tietojen pohjalta sekä täyttävät Suomen ja EU:n tekemät kansainväliset sitoumukset. Tike tarjoaa asiakkailleen peruspalveluna sekä yleistä tilastotietoa että räätälöityjä asiantuntijapalveluita. Strategiaamme kuuluu yhteistyöverkoston kehittäminen maa- ja elintarviketalouden tiedontuottajien välille sekä kansainvälinen verkostoituminen alamme tilastotoimijoiden kesken. Suomessa maataloustilastoja tuottavat Tiken lisäksi Tilastokeskus sekä MTT taloustutkimus. Kuvio 1. Maataloustilastojen tuotanto Suomessa

5 OHJELMA (43) 3. Tilastotoimen perusperiaatteet ja lähtökohdat Kansallinen lainsäädäntö Virallisen tilaston laadintaperiaatteet perustuvat YK:n Tilastokomission 1994 hyväksymin ammattieettisiin periaatteisiin (United Nations Statistical Commission,1994): 1. Tilastot ovat välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan informaatioperustaa. Tilastoviranomaisten tulee laatia ja saattaa käyttöön viralliset tilastot puolueettomuutta noudattaen. 2. Ammattimaisuus, tieteelliset periaatteet ja ammattietiikka ovat toiminnan perustana. 3. Tilastojen lähteet, laadintamenetelmät ja prosessit perustuvat tieteellisiin standardeihin ja menetelmiin. 4. Tilastojen virheellisiä tulkintoja ja väärinkäyttöä tulee ehkäistä. 5. Tietolähteet valitaan ottaen huomioon laatu, ajantasaisuus, kustannukset ja vastaajien rasitus. 6. Tilastotoimessa on yksikkötietoja koskeva tiukka tietosuoja ja yksikkötietoja käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin. 7. Tilastotointa koskeva lainsäädäntö ja muut toimintaperiaatteet ovat julkisia. 8. Kansallisen tilastotoimen koordinointi on välttämätöntä tehokkuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi. 9. Kansainvälisesti hyväksyttyjen käsitteiden, luokitusten ja menetelmien käyttöä edistetään. 10. Kansainvälinen ja monenkeskinen tilastoyhteistyö auttaa kaikkien maiden tilastotoimen kehittämistä Lainsäädäntö ja EU:n tilasto-ohjelma Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, toimii yhtenä Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tiken tehtävät on määritelty Tikeä koskevassa laissa (1200/1992 ja 667/2006), laissa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä laissa maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996). Tiken toimintaa koskeva laki määrittää Tiken tehtäväksi tuottaa ja julkaista maaseutuelinkeinotilastoista annetun lain (1197/1996) mukaisia tilastoja sekä tuottaa maaseutuelinkeinojen tilastointiin ja tietohuoltoon liittyviä palveluja. Maaseutuelinkeinotilastolaki määrittää tarkemmin, miltä alueilta tilastoja on tuotettava. Lain mukaan Tikellä on laajat oikeudet kerätä tietoja maatila- ja puutarhataloudesta, niihin liittyvästä kaupasta ja jalostuksesta sekä maaseutuelinkeinojen harjoittamisesta. Tilastolaki (280/2004) säätää tilastojen tuottamisesta ja tiedonantovelvollisuudesta. Sen mukaan tilastoviranomaisten on pyrittävä tilastoja tuottaessaan käyttämään olemassa olevaa hallinnollista tietoa. Tiedot, joita ei saada muista lähteistä, voidaan kerätä tiedonantajilta, kunhan asiasta on neuvoteltu etukäteen tiedonantajien tai heidän etujärjestöjensä kanssa. Olemassa oleviin tiedonkeruisiin tulevista muutoksista on neuvoteltava ennalta. Tilastolaki määrittää myös tietojen luovuttamisesta tutkimustarkoituksiin ja tietojen salassapidosta. Tilastotoiminnassa on huomioitava julkisuuslain ja henkilötietolain vaatimukset.

6 OHJELMA (43) Kansainvälinen lainsäädäntö Kansallisen lainsäädännön lisäksi tilastotoimintaa ohjaavat EU:n neuvoston ja parlamentin sekä komission asetukset, säädökset ja päätökset. Euroopan tilastojärjestelmän uusi tilastolaki (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009) hyväksyttiin keväällä Maataloustilastoinnin kansainvälinen lainsäädäntö on kuvattu liitteessä 1. EU:n tilasto-ohjelmat EU:n käytännesäännöt Komissio laatii vuosittain seuraavaa kalenterivuotta koskevan tarkan tilastoohjelman ja viiden vuoden jaksoille yleisluontoisemman tilasto-ohjelman (Statistical Programme). Tilasto-ohjelmat käsittelevät kaikkea EU:n lainsäädännöllä tai herrasmiessopimuksilla määriteltyä tilastotoimintaa. Ohjelmat kattavat kaikki tilastoalueet ja ne luovat pohjaa tilastojen pitkän aikavälin kehittämiselle. Tiken tilastotoimi liittyy EU:n tilasto-ohjelmien kahteen pääluokkaan a) pääluokka 4: maatalous-, metsä- ja kalataloustilastot sekä b) pääluokka 1: demografiset ja yhteiskunnalliset tilastot. Pääluokan 4 eli maa-, metsä- ja kalataloustilastojen osalta Tiken vastuulla ovat maatalouden tuotanto- ja rakennetilastot sekä maataloustuotteiden hintatilastot. Uusien tilastoalueiden eli maatalouden ympäristötilastojen sekä maaseututilastoinnin osalta Tike toimii yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa: Tike koordinoi tilastoinnin kehittämistä, osallistuu EU:n työryhmiin ja vastaa muun muassa lannoite- ja kasvinsuojeluainetilastoinnin kehittämisestä. Metla vastaa metsätilastoista, RKTL kalataloustilastoista sekä Tilastokeskus maatalouden taloustileistä ja hintaindekseistä. Maankäytön ja -peitteen tilastojen kehittämisessä Suomea edustaa Suomen Ympäristökeskus. Pääluokan 1 eli demografisten ja yhteiskunnallisten tilastojen osalta Tike osallistuu elintarviketurvallisuustilastoinnin kehittämiseen yhteistyössä Eviran kanssa. Tilastoalue on uusi ja Tiken roolina on ollut osallistua tilastoalueen kartoittamiseen ja kehittämiseen sekä koordinoida eri viranomaisten tuottamien tietojen toimittamista EU:lle. Jäsenmaat osallistuvat komission tilastotyön kehittämiseen mm. antamalla näkemyksiään, osallistumalla tilastojen kehittämiseen ja EU:n lainsäädäntötyöhön. Tiken tilasto-ohjelmassa huomioidaan EU:n pitkän aikavälin tilasto-ohjelman painopisteet ja kehittämiskohteet (kuvattu kappaleessa 5) Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset Tilastoviranomaisena Tike noudattaa EU:n komission antamia Käytännesääntöjä (Code of Practise) ja Suomen virallisen tilaston (SVT) kriteeristöä. EU:n käytännesääntöjen tavoitteena on lisätä Euroopan tilastojärjestelmän läpinäkyvyyttä, levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja kannustaa toiminnan parantamiseen. Käytännesäännöt koostuvat 15 periaatteesta, jotka johdetaan kahdesta pääperiaatteesta riippumattomuudesta sekä koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta. 15 periaatetta jakaantuvat kokonaislaadunhallinnan mukaisesti kolmeen pääosaan; institutionaaliseen ympäristöön, tilastoprosesseihin ja

7 OHJELMA (43) tilastotietojen tuottamiseen. Jokaiseen periaatteeseen liittyy indikaattoreita, joilla periaatteiden toteutumista mitataan ja seurataan. Käytännesäännöt ohjaavat tilastojen tuottajia täyttämään Euroopan laatustandardit ja palvelemaan kansallisten tarpeiden lisäksi Euroopan unionin toimielinten, hallitusten, tutkimuslaitosten, elinkeinonharjoittajien ja suuren yleisön tarpeita. Tilastojen laatu määrittyy sen mukaan, missä määrin tilastot ovat relevantteja, tarkkoja ja luotettavia, ajantasaisia, yhtenäisiä ja vertailukelpoisia eri alueiden ja maiden kesken. Lisäksi tilastotietojen helppo saatavuus on oleellista tilastojen laatua arvioitaessa. Laadukkaan tilaston on täytettävä käyttäjien tarpeet kaikkien näiden kriteereiden mukaisesti. Käytännesääntöjen periaatteet on ryhmitelty kolmeen pääkokonaisuuteen, joissa käsitellään institutionaalista ympäristöä, tilastoprosesseja ja tilastotietojen tuottamista (KOM 217, 2005): I. Institutionaalinen ympäristö Periaate 1: Ammatillinen riippumattomuus Euroopan tilastojen uskottavuus varmistetaan tilastoviranomaisten ammatillisella riippumattomuudella politiikasta, sääntelystä tai hallinnosta vastaavista muista yksiköistä ja elimistä sekä yksityisen sektorin toimijoista. Periaate 2: Tiedonkeruuvaltuudet Tilastoviranomaisilla on oltavat selvät juridiset valtuudet kerätä Euroopan tilastotarpeisiin tarkoitettuja tietoja. Hallinto, yritykset ja kotitaloudet sekä suuri yleisö voidaan lailla määrätä tilastoviranomaisen pyynnöstä antamaan tietoja yhteisön tilastotarpeisiin. Periaate 3: Resurssien riittävyys Tilastoviranomaisten käytettävissä olevien resurssien on oltava sellaiset, että ne riittävät täyttämään Euroopan tilastoja koskevat vaatimukset. Periaate 4: Laatuun sitoutuminen Kaikki Euroopan tilastojärjestelmän jäsenet sitoutuvat työskentelemään ja tekemään yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän laatujulistuksen periaatteiden mukaisesti. Periaate 5: Tilastosalaisuus Tietojen toimittajien (kotitalouksien, yritysten, hallinnon sekä muiden vastaajien) yksityisyys, niiden tuottaman tiedon salassapito ja tiedon käyttäminen ainoastaan tilastotarkoituksiin on taattava ehdottomasti. Periaate 6: Puolueettomuus ja objektiivisuus Tilastoviranomaisten on tuotettava ja levitettävä Euroopan tilastoja tieteellistä riippumattomuutta noudattaen objektiivisella, ammattimaisella ja avoimella tavalla, joka kohtelee kaikkia käyttäjiä tasavertaisina. II. Tilastoprosessit Periaate 7: Pätevät menetelmät Korkealaatuisten tilastojen tukena on oltava pätevät menetelmät. Tämä edellyttää riittäviä välineitä, menettelyjä ja asiantuntemusta. Periaate 8: Asianmukaiset tilastolliset menettelyt Korkealaatuisten tilastojen tukena käytetään asianmukaisia tilastollisia menettelyjä tiedonkeruusta tiedon validointiin. Periaate 9: Kohtuullinen vastaustaakka Vastaustaakan olisi oltava suhteessa käyttäjien tarpeisiin ja säilyttävä kohtuullisena. Tilastoviranomainen seuraa vastaustaakkaa ja asettaa tavoitteita sen vähentämiseksi.

8 OHJELMA (43) Periaate 10: Kustannustehokkuus Resursseja on käytettävä tehokkaasti. III. Tilastotietojen tuottaminen Periaate 11: Relevanssi Yhteisön tilastojen on täytettävä käyttäjien tarpeet. Periaate 12: Tarkkuus ja luotettavuus Yhteisön tilastojen on kuvattava todellisuutta tarkasti ja luotettavasti. Periaate 13: Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Yhteisön tilastot on levitettävä ajantasaisina ja oikea-aikaisina. Periaate 14: Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus Yhteisön tilastojen tulee olla sisäisesti ja ajallisesti yhtenäiset sekä alueiden ja maiden kesken vertailukelpoisia. Eri lähteistä peräisin olevia tietoja tulisi voida yhdistää ja käyttää yhteisesti. Periaate 15: Saatavuus ja selkeys Yhteisön tilastot olisi esitettävä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa, levitettävä sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden sekä niitä tukevan metatiedon ja ohjeiden tulisi olla tasapuolisesti saatavilla. SVT-tilastojen ja tilastojen joita tehdään EU-lainsäädännön nojalla, on noudatettava Käytännesääntöjä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vuosittain tilastoviranomainen ilmoittaa etukäteen tilastojen julkistamisajankohdat sekä liittää tilastoihin laatuselosteen, joka kuvaa tilaston luotettavuutta ja käytettyjä menetelmiä. Tilastojen sisältöä ja laatua arvioidaan vuosittain asiakkailta saadun palautteen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Pienempiä muutoksia tilastoihin voidaan tehdä vuosittain, mutta suurempia rakenteellisia tai sisällöllisiä muutoksia tehdään harvemmin. SVT-peruskriteerit SVT-tilastojen on täytettävä SVT:n perus- ja laatukriteerit. Kriteerien tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää SVT-tilastojen käytettävyyttä yhteiskunnan tietotarpeisiin. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta on päivittänyt tilastoille asettamiaan kriteereitä ja yhdenmukaistanut ne Eurostatin laatukriteerien kanssa. Peruskriteeri 1: Tilaston on tuottanut virasto tai laitos, joka kuuluu Tilastokeskuksen ylläpitämään luetteloon SVT-tuottajista. Peruskriteeri 2: Julkaiseva organisaatio vastaa tilaston sisällöstä ja tietojen oikeellisuudesta taaten näin jatkuvuuden ko. tilaston tuottamiselle. SVT-tilastoa ei voida julkaista henkilön nimellä. Peruskriteeri 3: SVT-tilastoon liittyy SVT-neuvottelukunnan hyväksymä ajantasainen laatuseloste.

9 OHJELMA (43) Tilastojen laatukriteerit SVT:n laatukriteerit ovat yhtenevät Euroopan tilastolain laatukriteerien kanssa (223/2009). Tulosten laadun takaamiseksi Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja jaetaan samanlaisten standardien ja yhdenmukaistettujen menetelmien pohjalta. Tässä suhteessa sovelletaan seuraavia laatukriteerejä: 1. Relevanssi: SVT-tilasto sisältää olennaisia ja valtakunnallisesti kattavia tietoja edustamastaan aihealueesta yhteiskunnan tarpeisiin. 2. Tarkkuus ja luotettavuus: SVT-tilasto kuvaa täsmällisesti ja luotettavasti tilastoitavaa ilmiötä, sen tilaa ja muutoksia. Tilastointimenetelmistä on esitettävä selkeä kuvaus sekä mahdolliset tilaston epävarmuustekijät on analysoitava ja raportoitava. Tilastossa mahdollisesti havaittujen virheiden oikaisussa menetellään SVT-neuvottelukunnan hyväksymän suosituksen mukaisesti. 3. Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus: SVT-tilastojen tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja niiden julkistamisajankohdan pitää olla ennakkoon tiedossa ja julkaistuna julkaisijan ylläpitämässä julkistamiskalenterissa, jonka menettelytavat noudattavat SVT-neuvottelukunnan ohjeita. 4. Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus: SVT-tilastot ovat keskenään loogisesti konsistentteja sekä mahdollisimman vertailukelpoisia yli ajan ja alueellisesti. Tilastoissa käytetään yleisiä ja vakiintuneita pääasiassa kansainvälisiä käsitteitä ja tilastoluokituksia. Tilaston yhtenäisyyteen ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät on dokumentoitava ja niistä on tilastossa kerrottava. Määritelmällisesti toisistaan poikkeavat tiedot, jotka kuvaavat samaa ilmiötä, tulee selkeyttää eri käsittein. 5. Saatavuus ja selkeys: SVT-tilastot on esitettävä selkeässä, läpinäkyvässä ja ymmärrettävässä muodossa, levitettävä sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden sekä niitä tukevan metatiedon ja käyttäjille suunnattujen ohjeiden on oltava yleisesti saatavilla. Laatukriteerien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että tuotetut tilastot ovat luotettavia, kattavia ja kaikkien saatavilla julkistamisajankohtana. Lisäksi tilastojen on kyettävä kuvaaman pitkän aikavälin trendejä ja olemaan yhteneväisiä käsitteiltään yli ajan Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen ovat tilastotoimessa keskeisiä asioita, joita säädellään tarkasti lainsäädännöllä. Tiedonantajien luottamus viranomaisen toimintaan on pidettävä korkealla tasolla, jotta kattava ja luotettava tietojen kerääminen voi onnistua. Tilastoviranomaisen onkin pidettävä luottamuksellisena suhteensa tiedonantajiin. Tietosuojausta koskevat säädökset sisältyvät tilastolakiin (280/2004, ), henkilötietolakiin (523/1999), julkisuuslakiin (621/1999), Neuvoston asetukseen yhteisön tilastoista (322/97, artiklat 13-18) 1 sekä Neuvoston asetukseen salassa 1 EU:n tilastoasetusta uudistetaan.

10 OHJELMA (43) pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (1588/90, artikla 3). Tietosuojauksesta on laadittu Tikessä oma tietosuojausohje, josta on tehty tiivistelmä asiakkaita varten (liite 2). Tikellä on myös tiedonluovutusohje, joka määrittää hallinnollisten ja tilastollisten tietojen luovuttamisessa noudatettavat periaatteet ja käytännöt. Perusperiaate on, ettei tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja saa luovuttaa käytettäväksi tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai muussa tiedon kohdetta koskevassa asian käsittelyssä. Yksikkötason tietojen luovuttaminen on kuitenkin mahdollista a) tutkimustarkoituksiin tai b) toiselle tilastoviranomaiselle. Maaseutuelinkeinotilastolain 3 :n mukaan Tike voi luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja tilastollista selvitystä varten myös tunnistetiedoilla tiedot iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja ammatista. Tunnistetietoja ovat esim. tilatunnus, yritystunnus ja henkilötunnus. Tietoja voidaan luovuttaa vain, mikäli vastaanottajalla on henkilörekisterilain mukainen oikeus kerätä ja tallettaa näitä tietoja. Tämä voidaan varmistaa esimerkiksi pyytämällä tietojen tilaajalta henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Tiken tilastopäällikkö päättää salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta. Tietojen luovuttamisesta ja tilastolain tulkinnasta ja soveltamisesta on Tikellä oma ohjeensa. Sitoutuminen kansainväliseen ISO/IEC tietoturvastandardiin Tiken tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä perustuu ISO/IEC standardiin. ISO/IEC on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva standardi, joka on harmonisoitu mm. ISO standardin kanssa. Standardissa esitetään ns. PDCA-malli eli suunnittele, toteuta, tarkista, kehitä. Painopisteet ovat riskien arvioinnissa, turvallisuussuunnittelussa, turvallisuuden toteutuksessa sekä turvallisuuden hallinnassa ja uudelleenarvioinnissa. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän keskeiset elementit ovat: Plan Suunnittele Do Toteuta Check Tarkista Act - Kehitä Politiikka Nykytilanteen ja riskien arviointi Toimenpideohjelman laatiminen Resursointi Toimeenpano Seuranta Mittaaminen Auditointi Johdon katselmointi Korjaaminen ja ennaltaehkäisy Jatkuva parantaminen 3.4. Asiakkaat, tietotarve ja julkaiseminen Tike tekee vuosittain asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka tuloksia hyödynnetään asiakkaille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Viime vuosien asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella Tike on kehittänyt tilastotietojen verkkojulkaisemista ja -jakelua. Uusittu Matilda-maataloustilastot on kehitetty vastaamaan paremmin tiedontarvitsijoiden tarpeita.

11 OHJELMA (43) Tike päivittää vuonna 2010 Tiken tilasto- ja tietopalveluiden asiakkuus- ja palvelustrategian vuosille Asiakas- ja palvelustrategian tehtävänä on soveltaa ja tarkentaa Tiken strategiaa tiedontuotannon osalta. Lisäksi asiakasvuorovaikutuksen ja kehittämisyhteistyön lisäämisestä tehdään toimenpidesuunnitelma ja sijoitetaan se vuosittaiseen asiakkuuden vuosikelloon. Asiakkaat ja tietotarve Tiken tilastotietoja käyttäviä keskeisiä asiakkaita ovat MMM ja hallinnonalan muut organisaatiot, kuten Maaseutuvirasto (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Tietoja tarvitsevat myös tutkijat sekä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opiskelijat. Tärkeä kohderyhmä ovat erityisesti maa- ja elintarviketalouden alalla toimivat yritykset. Muita asiakkaita ovat Eurostat, FAO, kirjastot, eri maiden lähetystöt, media, neuvontajärjestöt sekä muut maatalousalan tilastotietoa etsivät asiakkaat. Tavoitteena on edistää Tiken tilastojen näkyvyyttä, sähköistä käyttöä ja vaikuttavuutta. Eri asiakasryhmät tarvitsevat useita ikkunoita Tiken tietoihin, joiden käytettävyyttä tulee parantaa, viestintää edistää ja seurata niin käyttöasteita kuin asiakkaiden kokemaa lisäarvoa. Kuvio 2. Asiakkaan ikkunat Tiken tietoihin Asiakkuudenhallinnan kehittämisen keskeisin tavoite on ulottaa asiakaslähtöisyys koko Tikeen ja kaikkiin työntekijöihin asti. Tiken tiedontuotannossa noudatetaan Tiken yleisiä asiakkuudenhallinnan periaatteita. Asiakkuudenhallinnalla Tikessä pyritään tunnistamaan riittävän ajoissa asiakastarpeet keskittymään palveluihin, joista asiakas saa lisäarvoa ja joita Tike pystyy tuottamaan tehokkaasti sopimaan asiakkaan kanssa tarjottavien palvelujen sisällöstä ja yhteistoiminnasta tarjoamaan asiakkaalle selkeä rajapinta Tikeen ja Tikestä asiakkaaseen

12 OHJELMA (43) hallitsemaan useiden asiakkaiden Tiken palveluihin kohdistamia tarpeita ja vaatimuksia huolehtimaan siitä, että Tike tuottaa palvelut sopimuksen mukaisesti. Julkaiseminen Samalla asiakkuudenhallintamalli tehostaa ja selkiyttää Tiken toimintaa. Asiakkuudenhallintamalli koostuu Tiken sisäisistä rooleista ja prosesseista sekä asiakkaan kanssa solmittavan palvelusopimuksen mallista. Asiakkaalle malli näkyy Tiken sisäisiä asiakkuudenhallinnan rooleja tukevana palvelusopimusmallina. Tiken kaikki palvelut on kuvattu palvelukuvastossa. Sitä päivitetään vuosittain ja se on kaikille asiakkaille sama. Asiakaskohtaisesti tehdään vuosittaiset palvelusuunnitelmat joissa viitataan yleisiin palvelukuvauksiin. Muille kuin Tiken ICTpalveluja käyttäville asiakkaille tehdään yhteistyösopimukset, joissa vuosittain sovitaan yhteistyöstä ja tarjottavista palveluista. Tiedonjakelussa keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaita heidän toivomallaan tavalla. Tilastotietoja jaetaan niin julkaisujen, verkon kuin tietopalvelun kautta asiakkaan toivomusten mukaisesti. Tilastopalvelut-toimialueella on laadittu Julkaisulinjaukset suunni-telma, jossa otetaan kantaa julkaisemisen välineisiin, julkaistavaan aineistoon ja julkaisumuotoihin. Pääsääntö on, että tilastotieto pyritään julkistetaan sähköisesti verkon kautta. Näin varmistetaan laatukriteerien edellyttämä tasapuolinen, nopea ja oikeaaikainen tiedonjakelu. Tieto on kaikkien saatavilla samanaikaisesti etukäteen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Perustieto on tarjolla kaikille maksutta verkossa Vuonna 2010 Tikellä on viisi perinteistä tilastojulkaisua, jotka ilmestyvät vuosittain: I. Maatilarekisteri II. Maatilatilastollinen vuosikirja III. Puutarhatilastot IV. Ravintotase V. Pellolta pöytään Isojen tilastoaineistojen käsittelyyn kehitetään tietovarastointiratkaisua, jota pyritään hyödyntämään Maatalouslaskenta 2010 tietojen julkistamisessa vuodesta lähtien. Julkaisemisen kehittämisen uusia suuntaviivoja kuvataan tarkemmin kappaleessa 4.5. Matilda-maataloustilastot.fi Uusittu Matilda - maataloustilastot.fi julkistettiin Sivustoille on keskitetty kaikki Tiken tilastoihin liittyvä tieto huomioiden yleiset suositukset tilastojen julkaisemiseen ja verkkopalvelujen kehittämiseen.

13 OHJELMA (43) Laatuselosteet Tietosarka-Uutiskirjeet Matildan tavoitteena on julkistaa ajantasaisesti ymmärrettävää ja kattavaa tietoa maataloudesta. Lisäksi tavoitellaan maataloustilastojen hyödyntämisen ja käyttöarvon kasvua. Uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä Matildan käyttöastetta yli 20% vuonna Matildasta voi muun muassa tilata tilastojulkistusten RSSsyötteet. Matilda - maataloustilastot.fi tietopalvelussa on jokaisen tilaston osalta julkaistu myös tilaston laatuseloste SVT-suositusten mukaisesti. SVT:n laatukriteerit seuraavat pitkälti kansainvälisiä laatusuosituksia ja näiden noudattaminen takaakin perustason toteutumisen tilastollisessa laadussa. Laatuselosteita kehitetään ja ylläpidetään asiakaslähtöisesti, jotta tilastojen soveltuvuudesta asiakkaiden tietotarpeisiin viestitään ymmärrettävästi. Keväällä 2008 aloitettiin sähköisen Tietosarka-uutiskirjeen julkaiseminen. Tietosarka ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Uutiskirje täydentää Tiken tietopalvelua kuvaten Tiken tilastotuotannon laajaa tietosisältöä ajankohtaisin teemoin. Uutiskirje on myös Tikelle kanava kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tilastointiin ja tietopalveluihin liittyvistä uudistuksista. Tietosaran tavoitteena on lisätä Tiken ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta Matilda - maataloustilastot.fi tietopalvelun ja perinteisten tilastojulkaisujen rinnalla Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö Tilastopalvelut-toimialueella tehdään aktiivisesti substanssi- ja tilastoalan yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisesti tärkeimmät yhteistyötahot ovat Eurostat, Komissio ja FAO sekä yhteistyö lähialueiden tilastovirastojen kanssa Nordic- ja Baltic-Nordic -verkostoissa. Jotta saamme luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maataloustuotteiden globaaleilta markkinoilta, tulee maataloustilastojen kansainvälistä yhtenäisyyttä kehittää aktiivisesti. Tähän pyritään kehittämällä maataloustilastojen kansallista minimikehikkoa YK:n toimesta. Myös EU:n ja YK:n tilastojen käsitteiden ja määritelmien eroja ja niiden vaikutuksia pyritään arvioimaan kansainvälisessä tilastoyhteistyössä. Tilastotiedon valossa on tärkeätä yhdistää tuotannontekijät omistussuhteisiin ja maatilo-jen työvoimaan sekä arvioida koko elintarvikeketjua. Maailmanlaajuisesti on korostettu myös viljelijäkotitalouksien, maatilojen työvoiman ja maaseudun väestön hyvinvoinnin tilastointia. Elinolojen kansainvälisessä vertailussa on erittäin tärkeätä kehittää niin maa-talouden omistussuhteiden tilastokäsitteitä kuin maataloustulojen tilastointia. Elintarvikeketju kattaa tuotannon, jalostuksen ja vähittäiskaupan kaikki vaiheet kuljetuksineen. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla on haasteena aikaansaada kansallisesti relevantteja tasetilastoja, joissa huomioidaan niin elintarvikkeiden kuin rehun kansainväliset markkinat. FAO ja YK pyrkivät edistämään maailman maataloustilastojen kehittymistä, koska kehit-tyvien maiden maataloustilastoissa on huomattu vakavia puutteita. YK:n tilastokomitean Globaali maatalouden ja maaseudun tilastojen kehittämisstrategia pyrkii suuntaamaan tätä kehitystä. Maataloustilastojen globaalit tietotarpeet liittyvät taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin:

14 OHJELMA (43) 1) maailman väestönkasvuun ruoan riittävyyteen, viljely- ja metsäpinta-alojen muutoksiin, maankäytön jakautumista ruoan ja bioenergian tuotantoon, 2) elintason muutoksiin ja maaseudun kehittymiseen eri maanosissa, 3) ilmastonmuutokseen kasvuvyöhykkeiden muutoksiin, veden riittävyyteen, lisääntyneisiin satotuhoihin, markkinahintojen voimakkaisiin vaihteluihin sekä niistä aiheutuviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, 4) markkinatasapainon muutoksiin tuotanto ja jalostussektoreilla. Tike pyrkii yhdessä muiden Euroopan maataloustilastojen tuottajien kanssa edistämään kansainvälisessä yhteistyössä maataloustilastojen kehittämistä. Kuvio 3. Yhteistyö korostuu maataloustilastotuotannossa: Asiakkaat - Tiedonantajat - Organisaatiot - Käyttäjät Eurostat Eurostatin pysyvä maataloustilastokomitea (SCAS= Standing Committee on Agricultural Statistics, lyhenne ranskaksi CPSA) kokoontuu vuosittain 2 kertaa käsittelemään ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja tilastotoimintaan liittyviä asioita. Tiken tilastojohtaja edustaa Suomea Eurostatin pysyvässä maataloustilastokomiteassa ja vastaa sen alaisten työryhmien kansallisesta koordinoinnista. Komi-

15 OHJELMA (43) Lähialueyhteistyö ja muu tilastoalan yhteistyö MMM tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä tean kokouksia valmistelee CPSA Partnership Group. Partnership Group koostuu eri Euroopan alueiden edustajista. Maataloustilastokomitean alaisuudessa toimii lisäksi useita tilastokohtaisia työryhmiä, joiden työhön jäsenmaat osallistuvat aktiivisesti. Vuoden 2009 aikana seuraavat työryhmät kokoontuvat: Maatalouden tilinpito ja hinnat (Tilastokeskus ja Tike), Maatalouden ympäristötilastot (Tike), Kotieläintilastot (Tike), Kalastus (RKTL), Metsätilastot (METLA), Kasvitilastot (Tike), Maankäyttö ja maanpeite (SYKE), Maaseudun kehityksen indikaattorit (Tike ja Tilastokeskus) ja Maatalouden rakennetilastot (Tike). 2 Lisäksi Tiken edustaja on luomutilastoinnin työryhmässä, jota koordinoi elintarvikevalvontojen työryhmä (EVIRA). Vuoden 2009 marraskuussa Tike käynnistää kansallisen CPSA-verkoston, jossa eri työryhmien Suomen edustajat kokoontuvat ja raportoivat Eurostat työryhmien toiminnasta ja kansallisista näkemyksistä. CPSA-verkosto kutsutaan koolle ennen CPSA-kokousta. Pohjoismaista ja balttialaista yhteistyötä tehdään maataloustilastoinnissa säännöllisissä (n. 1 2 vuoden välein järjestettävissä) Nordic- sekä Baltic-Nordic - seminaareissa. Tike on näiden verkostojen puheenjohtaja. Seminaareissa käsitellään ajankohtaisia tilastoasioita sekä kuullaan muiden maiden kokemuksia ja suunnitelmia uusista tilastoalueista. Vuonna 2010 järjestettiin erityinen Baltic-Nordic seminaari tukemaan Maatalouslaskenta 2010 projektia Tallinnassa. Seuraava Baltic-Nordic seminaari järjestetään Tikessä vuonna Vuoden 2011 Nordic-seminaari järjestetään yhtäaikaisesti Nordiska Jordbruks Föreningenin kanssa, avaten dialogin tilastoin tuottajien ja käyttäjien kanssa. Lisäksi Britannia on kutsuttu seuraamaan seminaaria. Tilastoalan yhteistyötä tehdään myös muiden maiden tilastovirastojen kanssa. Mm. turkkilaiset, venäläiset, japanilaiset ja armenialaiset tilastoasiantuntijat ovat tutustuneet Tiken tilastotoimintaan ja menetelmiin. Vuosina Tike osallistuu Tilastokeskuksen koordinoimaan Kirgisian konsultointi projektiin maataloustilastojen osalta. Vuonna 2010 Tike järjesti study-visitin kirgisialaisille maataloustilastojen tuottajille. Tiken kansallisen yhteistyön keskiössä on maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä. Tiken, ministeriön ja Tilastokeskuksen lisäksi yhteistyöryhmän ja sen alajaostojen toiminnassa ovat mukana Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Maanmittauslaitos, Metsäntutkimuslaitos, MTT Taloustutkimus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Yhteistyöryhmä perustettiin keväällä 2007 ja sen tehtäväksi määriteltiin yhteistyön ja koordinoinnin kehittäminen sekä linjausten tekeminen maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen tilastotoiminnassa. Yhteistyöryhmän tehtäväkenttään kuuluvat seuraavat tehtävät: RKTL METLA SYKE Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus

16 OHJELMA (43) Luonnonvarat ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä 1. Uusien tilastoalueiden priorisointi ja kehittämistyön seuraaminen 2. Linjausten ja Suomen kantojen valmistelu keskeisillä EU:n tilastoalueilla 3. Tilastotuotannon priorisointi ja siihen liittyen muiden tiedontuotantotapojen käyttökelpoisuuden arviointi (hallinnollinen tiedonkeruu, tutkimus) 4. Vaikuttaminen rekisterien kehittämiseen ja tietoaineiston pysyvyyteen 5. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastotoiminnan koordinointi, laadun kehittäminen ja seuraaminen 6. Sähköisen asioinnin ja sähköisen tietopalvelun edistäminen 7. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastoinnin rationaalisuuden edistäminen, ml. tilastoviranomaistoiminnan organisoinnin kehittämisehdotusten laatiminen 8. Muut työryhmän määrittämät yhteistyö- ja kehittämisalueet. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) muodostavat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen seuraavat virastot ja laitokset: Elintarviketurvallisuusvirasto, Geodeettinen laitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Yhteenliittymä on verkostomuotoinen yhteistyöelin, joka kokoaa eri tutkimusorganisaatioissa tehtävää toisiaan sivuavaa toimintaa tiiviimmin yhteen. Yhteenliittymän yleisenä tavoitteena on luonnonvarojen ja ympäristön tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen, tuottavuuden parantaminen ja suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Yhteenliittymä toteuttaa yhteisiä tutkimusohjelmia, tehostaa tietovarantojen hyödyntämistä, tuottaa yhteisiä asiantuntijapalveluita, huolehtii luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvistä seurannoista, koordinoi yhteisiä tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluja sekä edistää tutkimuksen kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista. Yhteenliittymä toimii yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen, yliopistokeskusten, ammattikorkeakoulujen sekä muiden luonnonvara- ja ympäristöalan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Luonnonvaroja ja ympäristöä koskevat tietoaineistot ja tilastot muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin, jolla on myös merkittävää yleishyödyllistä ja kaupallista merkitystä. Kehittämällä tietoaineistoja ja tilastoja ja näiden saatavuutta sekä niihin perustuvia palveluita tuetaan yhteiskunnallista suunnittelua ja päätöksentekoa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä voi toimia yhtenä tärkeänä toimijana, mutta kehittämiskohteet ja -toimenpiteet edellyttävät yhteenliittymää laajempaa yhteistyötä. Tämän vuoksi Tilastokeskus ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) ovat osallistuneet Tilasto-ohjelman suunnitteluun. Peruslähtökohtana tietoaineistojen ja tilastojen kehittämisessä on yhteen-

17 OHJELMA (43) sopivien avoimien järjestelmien rakentaminen ja yhteisten palvelurajapintojen perustaminen. Teemat leikkaavat toiminta-alueen tilastojen sisältöalueet: luonnonvara-, elintarvike-, ympäristö- ja laatuketjun, jotka ulottuvat LYNETin ulkopuolellekin. Toiminta-alueen tilastotoimi toimii ympäristötiedon ja luonnonvaratiedon leikkauspisteessä. LYNET-yhteistyön avulla voidaan ratkaista vaikeaksi osoittautuneita laajaa yhteistyötä edellyttäviä tilastointihankkeita kuten maanpeitteisyyden ja maankäytön tilastointi, jota varten LYNET on jo asettanut työryhmän vuonna Kuvio 4. LYNETin tavoitteet LYNETin tiedontuotanto- ja tilastoyhteistyössä on TK-MMM tilastoyhteistyöryhmää laajempi ja vahvempi kytkentä substanssitutkimukseen ja luonnonvaratiedon keruuseen. Tiedontuotannon substanssikokonaisuus ulottuu MMM-YM tiedontuotantoon. Tavoitteena on edistää tuotetun tiedon ja tietoaineistojen käytettävyyttä, saatavuutta ja käyttäjän saamaa lisäarvoa. Tiedontarpeissa ympäristötiedon merkitys korostuu, ja tilastointi tällä alueella kehittyy. Uudet tilastoalueet vaativat sekä syvällistä substanssiosaamista että vankkaa tilastomenetelmien tuntemusta. Seuranta, tilastointi ja tutkimus haastavat toisiaan tässä tiedontuotannon kehityskaaressa, jotta tiedontuotanto on tehokasta ja informaatiokokonaisuus kattava.

18 OHJELMA (43) Kuvio 5. Lynet-tilastoyhteistyön asemointi kansallisessa tilastotoimessa Sidosryhmäyhteistyö Tike järjestää säännöllisesti yhteistyöpalavereja ja etujärjestötilaisuuksia, joissa käsitellään asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä esitellään uusia tiedonkeruita, tiedonkeruissa tapahtuvia muutoksia, tilastotoiminnan kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. MMM, MTT, Mavi, Evira, VYR, MTK, SLC, muut alan etujärjestöt, ProAgria ja Tilastokeskus, alan yritykset ja tutkimuslaitokset. Sidosryhmien edustajia kutsutaan laajojen kehittämishankkeiden ohjausryhmiin. Lisäksi Tiken tilastoasiantuntijat osallistuvat ja esittelevät aktiivisesti Tiken tilastotuotantoa alansa kansallisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Tavoitteena on lisätä maataloustilastojen käyttöä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tilastoyhteistyö Valtion tilastotoiminnassa on useita yhteistyömuotoja, joiden avulla pyritään tietämyksen ja osaamisen vaihtamiseen. Yhteistyötä on sekä yleisissä tilastoasioissa että tilastokohtaisissa substanssiasioissa. Tilastokeskuksella on seuraavat yhteistyöryhmät: Tilastoalan EU-yhteistyöryhmä (VM:n asettama), johon osallistuu edustajia seuraavista virastoista/laitoksista: TEM, VM, YM, OPM, STM, Tilastokeskus, Tike, Tulli, Suomen Pankki ja Valtioneuvoston kanslia. Yhteistyöryhmä käsittelee kansainvälisiä asioita, EU-lainsäädäntöasioita ja Suomen linjauksia. Tilastotoimen yhdyshenkilöfoorumi, johon osallistuvat kaikki tilastoja tuottavat valtion viranomaiset. SVT-neuvottelukunta, johon osallistuvat Tilastokeskus, THL, Tike, Työja elinkeinoministeriö, Kela, Metsäntutkimuslaitos, Merenkulkulaitos ja

19 OHJELMA (43) Tullihallitus. SVT-neuvottelukunta on yhtenäistänyt virallisen tilaston julkistamista sekä määritellyt kansalliset laatukriteerit. Uuden mandaatin mukaisesti neuvottelukunnan tavoitteena on kehittää yhteisiä käytäntöjä tilastotuotantoprosessiin ja tiedottaa ennakoivasti kansainvälisestä yhteistyöstä. 4. Tilastotuotanto ja -toiminta Tilastotuotantoprosessi 4.1. SVT-tilastot ja muut tilastot Tike tuottaa 22 SVT-tilastoa ja 9 muuta tilastoa. SVT-tilastot noudattavat kappaleessa 2.2. määriteltyjä kriteereitä, kaikkien Tiken tilastojen osalta pyritään hyvään tilaston sisältöön ja laatuun. Tilastoja laaditaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain ja määrävuosittain riippuen lähinnä EUasetusten vaatimuksista sekä asiakkaiden tarpeista. Tiken tilastotuotanto on lueteltu liitteessä 3. Tikessä panostetaan tilastoprosessien suunnitteluun ja kehittämiseen. Vuosittain kukin tilastoalue käydään läpi ns. prosessikeskusteluissa, joissa tarkastellaan tilastoprosessia, tiedonkeruuta, tiedonjulkaisemista, tilaston resursseja, aikatauluja ja vastuita. Lisäksi selvitetään aineiston arkistointi ja dokumentointi sekä tehdään kehittämisehdotuksia. Prosessikeskustelujen pohjalta laaditaan tilaston vuosikello sekä tilastojen valmistumiskalenteri ja tilastojulkaisujen julkistamiskalenteri. Lisäksi tehdään suunnitelmat tulevalle vuodelle tarpeellisista kehittämisprojekteista. Tiken tilastotuotannon organisointi noudattaa UNECEn geneeristä mallia (UNE- CE, The United Nations Economic Commission for Europe). Tilasto- ja tuotantoyksikön sekä Tiken IT-palveluiden yhteistyönä määritellään ja suunnitellaan Tiken tilastotuotannon toteutus, ylläpito ja kehittäminen. Tilastoyksikkö vastaa tilastokokonaisuudesta ja sen tarpeiden määrittelystä suhteessa kansainvälisiin ja kansallisiin asiakkaisiin. Tiedonkeruun organisoi tuotantoyksikkö usein kilpailutuksen kautta alihankintana. Aineistot koostetaan ja muokataan ohjeiden mukaan Tiken tilastojen tuotantomallissa IT-palveluissa ja aineiston editoinnin suunnittelu toteutetaan osittain myös tilastoyksikössä. Tilastoaineistojen analysointi on tilastoyksikön vastuulla, mutta raportointitiimi tuottaa tilastojen analysointia varten raportteja. Vastuu julkaisujen taitosta, julkistamisesta ja jakelusta on tuotantoyksiköllä. Tilastoyksikkö vastaa tilastotuotannon arvioinnista tilastollisen laadun ulottuvuuksien suhteen. Kuvio 6. Tiken tiedontuotantoprosessi

20 OHJELMA (43) 4.3. Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö Tike käyttää maataloustilastojen tuottamisessa useita tiedonkeruutapoja (liite 4). Tiedonkeruutapa riippuu mm. tilastosta, maataloushallinnossa olevista rekisteritiedoista ja tilaston aikatauluista. Käytettyjä menetelmiä ovat perinteinen lomaketiedonkeruu (posti, sähköposti, faksi), rekisterien käyttö tietolähteenä, puhelinhaastattelujen käyttö sekä automaattinen tiedonsiirto. Uusi tiedonkeruumuoto on web-tiedonkeruu. Kuvio 7. Rekisterit ja tiedonkeruun keskeiset tietolähteet Useassa tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmiä eri tiedonkeruumuodoista. Kaikkea hallinnon rekistereistä saatavilla olevaa tietoa käytetään tilaston tuottamiseen. Tällä hetkellä noin % tarvittavasta tiedosta saadaan rekistereistä. Loput tiedoista kysytään suoraan viljelijöiltä tai maa- ja elintarvikealan yrityksiltä. Tiedonkeruissa vastausasteet ovat erittäin korkeat. Kuukausittaisissa tiedonkeruissa päästään yleensä 100 %:iin ja haastattelututkimuksissa noin 95 %:n tasolle. Kehitettävillä ja uusilla alueilla vastausasteeksi voidaan hyväksyä noin 70 %:n taso. Tiedonkeruita ja niiden järjestämistä on kehitetty useana vuotena, mm. vuonna 2005 sato- ja maatilatutkimuksissa luovuttiin tilastoasiamiesjärjestelmästä ja siirryttiin ostamaan puhelinhaastattelupalvelut markkinoilta. Tavoitteena on vähentää haastatteluin tehtävää tiedonkeruuta ja siirtää painopistettä sähköisen tiedonkeruun suuntaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota kaikissa maataloustuottajille kohdennetuissa tiedonkeruissa mahdollisuutta vastata kyselyyn internetin välityksillä. Sähköistä tiedonkeruuta täydennetään tarvittaessa lomaketiedonkeruulla ja haastatteluilla. Yrityksille pyritään tarjoamaan mahdollisuutta luovuttaa tietoja automaattisen tiedonsiirron avulla.

21 OHJELMA (43) 5. Kehittäminen vuosina UNECEn geneerinen malli 5.1. Tiken tilastotuotannon kehittäminen Strategian mukaan Tiken perustehtävänä onkehittää ja ylläpitää asiakkaidensa tarvitsemia ICT-ratkaisuja ja hallita niistä muodostuvaa kokonaisuutta sekä tuottaa tilastoja Suomen maataloudesta ja elintarvikeketjusta sekä edistää luonnonvaratiedon monipuolista käyttöä. Alunperin metadatan hallintaan kehitetty UNECEn geneerinen malli on otettu käyttöön Tiken tilastotuotannon prosessilähtöisessä ohjauksessa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu vuoden 2011 ja TTS-kauden kehittämishankkeet osana tilastotuotantoprosessia: Kuvio 8. Tilastotuotantoprosessi ja kehittämiskohteet 5.2. Tietosisällöllinen kehittäminen SVT-tilastojen ja muiden tilastojen kehittämiskohteet SVT-tilastoista kehittämiskohteiksi on valittu mm. satotilasto, maatilojen sadonkäyttötilasto, viljankäyttö- ja varastotilastot sekä viljan kauppaantulotilasto. Viljatilastojen kehittäminen on aloitettu syksyllä 2007, ja työn odotetaan olevan valmis vuoden 2009 lopulla. Viljan käyttö-, varasto- ja kauppaantulotilastojen osalta on syksyllä 2007 tehty totaalitutkimus, jonka tulosten avulla pyritään parantamaan näiden tilastojen sisältöä ja kattavuutta sekä sujuvoittamaan tiedonkeruuprosessia. Maatila- ja satotutkimusten kehittämiskohteita on kartoitettu vuonna Näillä viljelijöihin kohdistuvilla tiedonkeruilla tuotetaan tietoa 13 tilastoon, joista 8 on SVT tilastoa. Pääpaino on kasvitilastoissa: satotilasto ja maatilojen sadonkäyttötilasto, mutta myös kotieläintilastot: sikojen lukumäärä. Ko. tilastojen kehittämiskohteet toteutetaan vuosina , jolloin kehitetään myös tilastojen sähköiset tiedonkeruujärjestelmät. Muiden tilastojen joukossa kehittämistä tehdään maataloustuotteiden hintatilastoissa ja ravintotaseessa. Hintatilastojen kehittäminen käynnistyi syksyllä 2007 selvityksellä hintatilastojen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Sen pohjalta on uudistettu ruokaperunan tuottajahintatilasto ja viljan hintatilasto. Vanha viljan hintatilasto sekä herneiden ja öljykasvien hintatilasto lakkautettiin elokuussa Vuosina aikana selkiytetään Tiken tilastointikokonaisuutta yhdistäen sekä jakaen tilastoja tarkoituksenmukaisesti sekä uudelleen nimeämällä niitä. Lisäksi kehitetään tilastointialueiden, tilaston, tilastojulkistusten ja tilastotaulukoiden määritelmien käyttöä. Uusia tilastointialueita on hyödynnetty Tilastoohjelman liitteissä 1, 3, 4 ja 5 jäsentämään nykyistä tilastotuotantoa. Tavoitteena on saada määriteltyä uudistettu ja selkiytetty maataloustilastokokonaisuus uudistettuun Matilda-tietopalveluun (ks. Luku 4.5 ja liite 5).

22 OHJELMA (43) Sata vuotta maatalouslaskentaa Tikessä kehitetään niin kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden tilastointia kuin luonnonmukaisen maataloustuotannon (luomu) ja elintarviketurvallisuuden tilastointia sekä koordinoidaan maatalouden ympäristöindikaattoreiden tilastoinnin kansallista yhteistyötä. Nämä tilastoalueet kuuluvat myös EU:n tilasto-ohjelman kehittämisalueisiin. EU kehittää luomutuotannon ja elintarviketurvallisuuden tilastointikokonaisuuksia aktiivisesti, mutta varsinaista tilastolainsäädäntöä ei alueilla vielä ole. Luomutuotantoa käsittelevä uusi EU-asetus (837/2007) sisältää kuitenkin (artikla 36) viittauksen siihen, että luomutuotannon tilastoimisesta määritetään EU:n tilasto-ohjelmassa. Vuonna 2010 tehdään totaalitutkimuksena maatalouslaskenta, joka kattaa maatalouden ja puutarhatalouden. Maatalouslaskennassa kerätään noin 200 eri muuttujaa. Valtaosa tietosisällöstä saadaan rekistereistä, mutta lisäksi tietoja kerätään joko puhelinhaastatteluin, kyselylomakkeella tai web-tiedonkeruuna. Viljelijöiltä suoraan tiedustellaan tietoja mm. työvoimaan, muuhun yritystoimintaan sekä maatilojen koneisiin ja laitteisiin liittyen. Maatalouslaskennan minimivaatimukset on esitetty Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta. Maatalouslaskennan tiedonkeruu tehdään syyskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Ensimmäiset tulokset julkaistaan 2011 loppuun mennessä. Lopulliset tulokset laskennasta lähetetään komissiolle mennessä. Maatalouslaskennan etenemisestä tiedotetaan Maatalouslaskenta.fi - kampanjasivuilla, joiden tavoitteena on: Tiedottaa viljelijöitä vuoden 2010 Maatalouslaskennasta Motivoida ja valmistaa viljelijöitä vastaamaan Maatalouslaskentaan Informoida Maatalouslaskennan perusteista ja historiasta Tiedottaa sähköisestä tiedonkeruusta - yli 50% viljelijöistä vastaa sähköisesti Tiedottaa tiedonkeruun ja laskennan etenemisestä Toimia yhtenä viljelijöiden yhteydenottokanavana. Maatalouslaskenta digitalisoituu. Laskennan tiedonkeruu ensimmäisen kerran sähköisesti. Tiedot tullaan julkaisemaan myös tietokantataulukoina. Laskennasta tiedotetaan aktiivisesti verkossa: Maatalouslaskennan kampanjasivut verkossa: Maatalouslaskenta Wikipediassa:

23 OHJELMA (43) Maatilojen tuotantomenetelmät (uusi tilastointivaatimus) Maatalouden energian käyttötilasto Maatalouslaskennan 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistaan laskennan juhlakirja tiedonkeruun päätyttyä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sisältyy uutena osiona maatalouden tuotantomenetelmätutkimus (SAPM, Survey on Agricultural Production Methods).Tutkimuksessa selvitetään maanmuokkausmenetelmiä, maaperän suojelutoimia, maiseman ominaispiirteitä, eläinten laiduntamista, eläinten pitopaikkoja tiloilla, lannan levitystä ja varastointia ja käsittelykalustoa sekä kastelua. Tutkimus toteutetaan otantatutkimuksena Maatalouslaskenta 2010 tiedonkeruun yhteydessä. Tikessä ollaan käynnistämässä maatalouden energian käytön ja tuotannon tilastointi. Maatalouslaskennan yhteydessä maatiloilta kysytään tietoja energian kulutuksesta. Pitkällä tähtäyksellä maatalouden energian käyttötilasto on tarkoitus ottaa osaksi Tiken tilastotuotantoa. Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tilastoiminen (uusi tilastointivaatimus) EU:ssa on viime vuosina noussut tarve kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tarkempaan tilastoimiseen. Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastoasetus hyväksyttiin vuonna Asetus edellyttää, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista tilastoidaan vuosittain (Eviran vastuulla) ja käyttöä joka viides vuosi (Tiken vastuulla). Tikessä selvitetään, minkä tiedonkeruun liitännäistutkimuksena tiedot kerätään vuonna Eurostatin kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta siirtää tilasto maatalouden rakennetutkimuksesta osaksi satotai maatilatutkimusta. Tilastointi on toteutettava viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta. Lannoitteiden tilastoinnin osalta ei ole vielä olemassa EU:n määräyksiä. Tikessä toteutettiin EU-rahoitteinen projekti, jossa selvitettiin sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tilastointia, sopivaa tiedonkeruumenetel-mää ja tuloksien luotettavuutta. Projektin tuloksia hyödynnetään tilastoalueen kehittämisessä. Eurostat ja jäsenmaat neuvottelevat lannoitteiden tilastoinnista osana vuoden 2013 maatalouden rakennetutkimusta. Maatalouden ympäristöindikaattorit (AEI) (uusi tilastointivaatimus) EU:ssa on käynnissä maatalouden ympäristöindikaattorien kehittämistyö. EU:ssa on tunnistettu 28 indikaattoria, joilla kuvataan maatalouden ympäristövaikutuksia. Indikaattoreiden kehittämiselle on annettu vastuutahot. Osassa Eurostat vastaa indikaattorin kehittämisestä, toisissa taas DG AGRI, DG ENV, JRC tai EEA. 3 Tike vastaa kansallisesta tiedon toimituksesta Eurostatiin. Tietojen toimitukset Eurostatiin ovat käynnistyneet vuonna 2010 ensimmäisten indikaattori- 3 DG AGRI Komission maatalouden pääosasto DG ENV Komission ympäristöasioiden pääosasto JRC Joint Research Center = Euroopan Unionin Yhteinen Tutkimuskeskus EEA European Environment Agency = Euroopan ympäristökeskus

Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon. Tilastokirjaston asiakasaamu

Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon. Tilastokirjaston asiakasaamu Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokirjaston asiakasaamu 4.12.2008 Esityksen rakenne 1. Mikä on tilasto? 2. Luotettavan tiedon tunnusmerkit 3. Virallinen

Lisätiedot

Euroopan tilastojen käytännesäännöt

Euroopan tilastojen käytännesäännöt Euroopan tilastojen käytännesäännöt Kuva: Eurostat Tämä esite on yksinkertaistettu suomennos käytännesäännöistä ja niiden indikaattoreista. Käytännesääntöjen virallinen suomenkielinen versio on Eurostatin

Lisätiedot

Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.

Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9. Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.2015 Tilastokeskus 150 vuotta 2 Tilastojen vuosilukuja Suomessa 1500

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

KANSALLISIA JA KUNNALLISIA TILASTOVIRKAMIEHIÄ

KANSALLISIA JA KUNNALLISIA TILASTOVIRKAMIEHIÄ KANSALLISIA JA KUNNALLISIA TILASTOVIRKAMIEHIÄ VARTEN Tilasto-ohjelmakomitean Tilasto-ohjelmakomitean hyväksymä hyväksymä 28. 28. syyskuuta syyskuuta 2011 2011 Johdanto-osa Euroopan tilastojärjestelmän

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Kuka omistaa digitaalisen tiedon Tilastolakiuudistuksen ja Sote-tieto hyötykäyttöön - hankkeen esille nostamia kysymyksiä. Marjo Bruun 5.10.

Kuka omistaa digitaalisen tiedon Tilastolakiuudistuksen ja Sote-tieto hyötykäyttöön - hankkeen esille nostamia kysymyksiä. Marjo Bruun 5.10. Kuka omistaa digitaalisen tiedon Tilastolakiuudistuksen ja Sote-tieto hyötykäyttöön - hankkeen esille nostamia kysymyksiä Marjo Bruun 5.10.2016 Tiedonjalostus ja tilastointi Tilastolakiuudistus Sote tietojen

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Avoin hallinto Luonnonvarakeskuksen perustamisessa ja sen jälkeen Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Luonnonvarakeskuksen perustaminen avoimen hallinnon periaatteiden näkökulmasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Tiken viljatilastojen kehittäminen. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Tiken viljatilastojen kehittäminen. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken viljatilastojen kehittäminen Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28.1.2008 Sisältö 1. Tiken viljatilastot 2. Ajankohtaiset kehittämiskohteet: Viljan hinnat: Elina Seppälä Viljan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) Jani Heikkinen valtiovarainministeriö Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma (Kuntatieto ohjelma) valtiovarainministeriö Kuntatieto-ohjelman kehittämistyön kohde Kansalaiset Yritykset Johtaminen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenoissa hienoista kasvua Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot kasvoivat 2007 2009 keskimäärin

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2012

Maatalouden aluetaloustilasto 2012 Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden aluetaloustilasto Varsinais-Suomessa investoinnit kasvoivat ja Pohjanmaalla vähenivät edellisvuodesta Tilastokeskuksen vuoden Maatalouden aluetaloustilaston mukaan

Lisätiedot

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM)

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) 20-4-2015 Eviran avoin hallinto Polku on vasta hahmolla ja alussa Yhtymäkohtia moniin

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2009, 1. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi nousi 1,0 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa Ympäristötilinpitoseminaari 4.12.2012 Sisältö YK:n ympäristötilinpitosuositus (SEEA) EU:n ympäristötilinpitoasetus EU:n asetuksen toimeenpano

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot