TIKEN TILASTO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIKEN TILASTO-OHJELMA 2010 2015"

Transkriptio

1 TIKEN TILASTO-OHJELMA (47858)

2 OHJELMA (43) TILASTO-OHJELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet Tike Suomen maatalouden tilastoijana Tilastotoimen perusperiaatteet ja lähtökohdat Lainsäädäntö ja EU:n tilasto-ohjelma Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen Asiakkaat, tietotarve ja julkaiseminen Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö Tilastotuotanto ja -toiminta SVT-tilastot ja muut tilastot Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö Kehittäminen vuosina Tiken tilastotuotannon kehittäminen Tietosisällöllinen kehittäminen Tilastotuotannon ja tilastojen laadun arviointimenetelmien kehittäminen Tilastollisen metadatan standardointi Tietojärjestelmien ja sähköisen tiedonkeruun kehittäminen Sähköisen julkaisemisen ja tietopalvelun kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstömäärä Tilastotoiminnan organisointi Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Liite 1: Maataloustilastojen osalta voimassaolevat tilastoasetukset Liite 2: Tietosuoja Tiken tilastoissa Liite 3: Tiken julkaisemat tilastot Liite 4: Tiken tilastotiedonkeruut Liite 5: Tiken julkaisemat tilastot Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 6. Tiken tilastojen kuvaukset

3 OHJELMA (43) 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet Tilasto-ohjelman tarkoituksena on esittää maa- ja metsätalousministeriölle, muille sidosryhmille ja asiakkaille Tiken tilastotoiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet tulevina vuosina. Tiken tilasto-ohjelma on laadittu tukemaan pitkäaikaista tilastotyön suunnittelua ja kehittämistä. Suunnittelun aikajänteeksi on asetettu viisi vuotta, joka kattaa hyvin EU:n lainsäädännön aikajänteen sekä on linjassa valtion TTS-prosessin ( ) kanssa. Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka tarvitsee tutkimus- ja tilastotietoa laajalti koko maataloussektorilta. Tietoa tarvitaan maatalouspolitiikan toimeenpanosta ja arvioinnista, budjettivaikutuksista, talous- ja markkinatilanteesta, viljelijöiden sosiaalisesta tilanteesta sekä maatalouden ympäristövaikutuksista. Tiedonkäytön intensiteetti tulevaisuudessa kasvaa edelleen, mikä korostaa tuotettujen tilastojen tietosisällöllisen osuvuuden ja käytettävyyden merkitystä. Maataloustilastot yhtyvät kansantalouden tilinpidon, elintarvikeketjun, maaseudun kehittymisen, maatalouden ympäristövaikutusten sekä ilmastonmuutoksen ja energiaketjun osalta muihin tilastoihin. Vastaavasti maataloustieteet pyrkivät edistämään rauhantieteinä globaalin tasapainon saavuttamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tiivis yhteys tutkimuksen kanssa on edellytys maatalouden tilastojen tietosisällön kehittämiselle ilmiöalueen kehityksen myötä. Uudet tietotarpeet painottuvat maaseudun kehittymiseen, ruoan tarjontaan, maatalouden ympäristövaikutuksiin, elintarviketurvallisuuteen, ruokaturvaan, energian käyttöön maatalouden tuotannossa sekä maatalouden uusiutuvan energian tuotantoon. Lisäksi tilastotietoa tarvitaan seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Globaalisti tietyille alueille kohdentuvien laajojen satotuhojen, elintarvikemarkkinoiden voimakkaiden hintavaihteluiden ja väestön muuttoliikkeiden myötä on alettu puhua jopa ilmastokaaoksesta. Suomen maataloustilastojen keskeiset tietosisällölliset kehittämistarpeet on huomioitu Tiken Tilasto-ohjelmassa. Tietosisältöä laajennetaan lähivuosina kattamaan maatalouden energiatuotanto ja -kulutus, pellon vuokraus sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö. Myös ruokaturvaa ja maatalouden omavaraisuuden tilastointia kehitetään relevanttien EU-taseiden osalta. Maatalouden ympäristövaikutusten indikaattoreita ja maanpeitteen ja -käytön tilastointia kehitetään yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa. Tiken Tilasto-ohjelma jakaantuu kuuteen pääkappaleeseen. Ensimmäinen kappale on johdanto, toinen kappale kuvaa nykyistä toimintaa sitovia periaatteita ja asiakaspalvelua, kolmas kappale kuvaa maatalouden tilastointia Suomessa, neljäs tilastotoimen perusperiaatteita, viides kappale kehittämistarpeita ja viimeinen kappale käsittelee henkilöstöä ja osaamistarpeita.

4 OHJELMA (43) 2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana Tike palvelee maataloutta, maaseutua ja elintarviketaloutta koskevan tiedon tuottajia ja käyttäjiä. Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa maataloustilastoja Suomen maatalouden rakenteesta, maataloustuotannosta, puutarhatuotannosta, maataloustuotteiden hinnoista sekä maatalouden kokoomatilastoja. Tiken tuottamat maataloustilastot liittyvät laajempiin tilastojärjestelmäkokonaisuuksiin, kuten elintarvikeketjuun, ympäristöindikaattoreihin ja ruoan laatuketjuun. Ne kaikki ovat tärkeitä kokonaisuuksia kansallisesta ja kansalaisen näkökulmasta ja niistä tarvitaan yhä enemmän organisaatiorajoja ylittävää yhdisteltyä tietoa. Uusia tilastoalueita ovat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä maatalouden tuotantomenetelmät. Lisäksi kokoomatilastoja kehitetään elintarviketurvallisuudesta, maatalouden ympäristöindikaattoreista ja maaseudun kehittymisestä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Tike tarjoaa tilasto- ja tietopalveluja asiakkailleen. Laadukkaat tilasto- ja tietopalvelut mahdollistavat päätöksenteon luotettavien tietojen pohjalta sekä täyttävät Suomen ja EU:n tekemät kansainväliset sitoumukset. Tike tarjoaa asiakkailleen peruspalveluna sekä yleistä tilastotietoa että räätälöityjä asiantuntijapalveluita. Strategiaamme kuuluu yhteistyöverkoston kehittäminen maa- ja elintarviketalouden tiedontuottajien välille sekä kansainvälinen verkostoituminen alamme tilastotoimijoiden kesken. Suomessa maataloustilastoja tuottavat Tiken lisäksi Tilastokeskus sekä MTT taloustutkimus. Kuvio 1. Maataloustilastojen tuotanto Suomessa

5 OHJELMA (43) 3. Tilastotoimen perusperiaatteet ja lähtökohdat Kansallinen lainsäädäntö Virallisen tilaston laadintaperiaatteet perustuvat YK:n Tilastokomission 1994 hyväksymin ammattieettisiin periaatteisiin (United Nations Statistical Commission,1994): 1. Tilastot ovat välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan informaatioperustaa. Tilastoviranomaisten tulee laatia ja saattaa käyttöön viralliset tilastot puolueettomuutta noudattaen. 2. Ammattimaisuus, tieteelliset periaatteet ja ammattietiikka ovat toiminnan perustana. 3. Tilastojen lähteet, laadintamenetelmät ja prosessit perustuvat tieteellisiin standardeihin ja menetelmiin. 4. Tilastojen virheellisiä tulkintoja ja väärinkäyttöä tulee ehkäistä. 5. Tietolähteet valitaan ottaen huomioon laatu, ajantasaisuus, kustannukset ja vastaajien rasitus. 6. Tilastotoimessa on yksikkötietoja koskeva tiukka tietosuoja ja yksikkötietoja käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin. 7. Tilastotointa koskeva lainsäädäntö ja muut toimintaperiaatteet ovat julkisia. 8. Kansallisen tilastotoimen koordinointi on välttämätöntä tehokkuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi. 9. Kansainvälisesti hyväksyttyjen käsitteiden, luokitusten ja menetelmien käyttöä edistetään. 10. Kansainvälinen ja monenkeskinen tilastoyhteistyö auttaa kaikkien maiden tilastotoimen kehittämistä Lainsäädäntö ja EU:n tilasto-ohjelma Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, toimii yhtenä Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tiken tehtävät on määritelty Tikeä koskevassa laissa (1200/1992 ja 667/2006), laissa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä laissa maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996). Tiken toimintaa koskeva laki määrittää Tiken tehtäväksi tuottaa ja julkaista maaseutuelinkeinotilastoista annetun lain (1197/1996) mukaisia tilastoja sekä tuottaa maaseutuelinkeinojen tilastointiin ja tietohuoltoon liittyviä palveluja. Maaseutuelinkeinotilastolaki määrittää tarkemmin, miltä alueilta tilastoja on tuotettava. Lain mukaan Tikellä on laajat oikeudet kerätä tietoja maatila- ja puutarhataloudesta, niihin liittyvästä kaupasta ja jalostuksesta sekä maaseutuelinkeinojen harjoittamisesta. Tilastolaki (280/2004) säätää tilastojen tuottamisesta ja tiedonantovelvollisuudesta. Sen mukaan tilastoviranomaisten on pyrittävä tilastoja tuottaessaan käyttämään olemassa olevaa hallinnollista tietoa. Tiedot, joita ei saada muista lähteistä, voidaan kerätä tiedonantajilta, kunhan asiasta on neuvoteltu etukäteen tiedonantajien tai heidän etujärjestöjensä kanssa. Olemassa oleviin tiedonkeruisiin tulevista muutoksista on neuvoteltava ennalta. Tilastolaki määrittää myös tietojen luovuttamisesta tutkimustarkoituksiin ja tietojen salassapidosta. Tilastotoiminnassa on huomioitava julkisuuslain ja henkilötietolain vaatimukset.

6 OHJELMA (43) Kansainvälinen lainsäädäntö Kansallisen lainsäädännön lisäksi tilastotoimintaa ohjaavat EU:n neuvoston ja parlamentin sekä komission asetukset, säädökset ja päätökset. Euroopan tilastojärjestelmän uusi tilastolaki (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009) hyväksyttiin keväällä Maataloustilastoinnin kansainvälinen lainsäädäntö on kuvattu liitteessä 1. EU:n tilasto-ohjelmat EU:n käytännesäännöt Komissio laatii vuosittain seuraavaa kalenterivuotta koskevan tarkan tilastoohjelman ja viiden vuoden jaksoille yleisluontoisemman tilasto-ohjelman (Statistical Programme). Tilasto-ohjelmat käsittelevät kaikkea EU:n lainsäädännöllä tai herrasmiessopimuksilla määriteltyä tilastotoimintaa. Ohjelmat kattavat kaikki tilastoalueet ja ne luovat pohjaa tilastojen pitkän aikavälin kehittämiselle. Tiken tilastotoimi liittyy EU:n tilasto-ohjelmien kahteen pääluokkaan a) pääluokka 4: maatalous-, metsä- ja kalataloustilastot sekä b) pääluokka 1: demografiset ja yhteiskunnalliset tilastot. Pääluokan 4 eli maa-, metsä- ja kalataloustilastojen osalta Tiken vastuulla ovat maatalouden tuotanto- ja rakennetilastot sekä maataloustuotteiden hintatilastot. Uusien tilastoalueiden eli maatalouden ympäristötilastojen sekä maaseututilastoinnin osalta Tike toimii yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa: Tike koordinoi tilastoinnin kehittämistä, osallistuu EU:n työryhmiin ja vastaa muun muassa lannoite- ja kasvinsuojeluainetilastoinnin kehittämisestä. Metla vastaa metsätilastoista, RKTL kalataloustilastoista sekä Tilastokeskus maatalouden taloustileistä ja hintaindekseistä. Maankäytön ja -peitteen tilastojen kehittämisessä Suomea edustaa Suomen Ympäristökeskus. Pääluokan 1 eli demografisten ja yhteiskunnallisten tilastojen osalta Tike osallistuu elintarviketurvallisuustilastoinnin kehittämiseen yhteistyössä Eviran kanssa. Tilastoalue on uusi ja Tiken roolina on ollut osallistua tilastoalueen kartoittamiseen ja kehittämiseen sekä koordinoida eri viranomaisten tuottamien tietojen toimittamista EU:lle. Jäsenmaat osallistuvat komission tilastotyön kehittämiseen mm. antamalla näkemyksiään, osallistumalla tilastojen kehittämiseen ja EU:n lainsäädäntötyöhön. Tiken tilasto-ohjelmassa huomioidaan EU:n pitkän aikavälin tilasto-ohjelman painopisteet ja kehittämiskohteet (kuvattu kappaleessa 5) Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset Tilastoviranomaisena Tike noudattaa EU:n komission antamia Käytännesääntöjä (Code of Practise) ja Suomen virallisen tilaston (SVT) kriteeristöä. EU:n käytännesääntöjen tavoitteena on lisätä Euroopan tilastojärjestelmän läpinäkyvyyttä, levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja kannustaa toiminnan parantamiseen. Käytännesäännöt koostuvat 15 periaatteesta, jotka johdetaan kahdesta pääperiaatteesta riippumattomuudesta sekä koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta. 15 periaatetta jakaantuvat kokonaislaadunhallinnan mukaisesti kolmeen pääosaan; institutionaaliseen ympäristöön, tilastoprosesseihin ja

7 OHJELMA (43) tilastotietojen tuottamiseen. Jokaiseen periaatteeseen liittyy indikaattoreita, joilla periaatteiden toteutumista mitataan ja seurataan. Käytännesäännöt ohjaavat tilastojen tuottajia täyttämään Euroopan laatustandardit ja palvelemaan kansallisten tarpeiden lisäksi Euroopan unionin toimielinten, hallitusten, tutkimuslaitosten, elinkeinonharjoittajien ja suuren yleisön tarpeita. Tilastojen laatu määrittyy sen mukaan, missä määrin tilastot ovat relevantteja, tarkkoja ja luotettavia, ajantasaisia, yhtenäisiä ja vertailukelpoisia eri alueiden ja maiden kesken. Lisäksi tilastotietojen helppo saatavuus on oleellista tilastojen laatua arvioitaessa. Laadukkaan tilaston on täytettävä käyttäjien tarpeet kaikkien näiden kriteereiden mukaisesti. Käytännesääntöjen periaatteet on ryhmitelty kolmeen pääkokonaisuuteen, joissa käsitellään institutionaalista ympäristöä, tilastoprosesseja ja tilastotietojen tuottamista (KOM 217, 2005): I. Institutionaalinen ympäristö Periaate 1: Ammatillinen riippumattomuus Euroopan tilastojen uskottavuus varmistetaan tilastoviranomaisten ammatillisella riippumattomuudella politiikasta, sääntelystä tai hallinnosta vastaavista muista yksiköistä ja elimistä sekä yksityisen sektorin toimijoista. Periaate 2: Tiedonkeruuvaltuudet Tilastoviranomaisilla on oltavat selvät juridiset valtuudet kerätä Euroopan tilastotarpeisiin tarkoitettuja tietoja. Hallinto, yritykset ja kotitaloudet sekä suuri yleisö voidaan lailla määrätä tilastoviranomaisen pyynnöstä antamaan tietoja yhteisön tilastotarpeisiin. Periaate 3: Resurssien riittävyys Tilastoviranomaisten käytettävissä olevien resurssien on oltava sellaiset, että ne riittävät täyttämään Euroopan tilastoja koskevat vaatimukset. Periaate 4: Laatuun sitoutuminen Kaikki Euroopan tilastojärjestelmän jäsenet sitoutuvat työskentelemään ja tekemään yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän laatujulistuksen periaatteiden mukaisesti. Periaate 5: Tilastosalaisuus Tietojen toimittajien (kotitalouksien, yritysten, hallinnon sekä muiden vastaajien) yksityisyys, niiden tuottaman tiedon salassapito ja tiedon käyttäminen ainoastaan tilastotarkoituksiin on taattava ehdottomasti. Periaate 6: Puolueettomuus ja objektiivisuus Tilastoviranomaisten on tuotettava ja levitettävä Euroopan tilastoja tieteellistä riippumattomuutta noudattaen objektiivisella, ammattimaisella ja avoimella tavalla, joka kohtelee kaikkia käyttäjiä tasavertaisina. II. Tilastoprosessit Periaate 7: Pätevät menetelmät Korkealaatuisten tilastojen tukena on oltava pätevät menetelmät. Tämä edellyttää riittäviä välineitä, menettelyjä ja asiantuntemusta. Periaate 8: Asianmukaiset tilastolliset menettelyt Korkealaatuisten tilastojen tukena käytetään asianmukaisia tilastollisia menettelyjä tiedonkeruusta tiedon validointiin. Periaate 9: Kohtuullinen vastaustaakka Vastaustaakan olisi oltava suhteessa käyttäjien tarpeisiin ja säilyttävä kohtuullisena. Tilastoviranomainen seuraa vastaustaakkaa ja asettaa tavoitteita sen vähentämiseksi.

8 OHJELMA (43) Periaate 10: Kustannustehokkuus Resursseja on käytettävä tehokkaasti. III. Tilastotietojen tuottaminen Periaate 11: Relevanssi Yhteisön tilastojen on täytettävä käyttäjien tarpeet. Periaate 12: Tarkkuus ja luotettavuus Yhteisön tilastojen on kuvattava todellisuutta tarkasti ja luotettavasti. Periaate 13: Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Yhteisön tilastot on levitettävä ajantasaisina ja oikea-aikaisina. Periaate 14: Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus Yhteisön tilastojen tulee olla sisäisesti ja ajallisesti yhtenäiset sekä alueiden ja maiden kesken vertailukelpoisia. Eri lähteistä peräisin olevia tietoja tulisi voida yhdistää ja käyttää yhteisesti. Periaate 15: Saatavuus ja selkeys Yhteisön tilastot olisi esitettävä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa, levitettävä sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden sekä niitä tukevan metatiedon ja ohjeiden tulisi olla tasapuolisesti saatavilla. SVT-tilastojen ja tilastojen joita tehdään EU-lainsäädännön nojalla, on noudatettava Käytännesääntöjä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vuosittain tilastoviranomainen ilmoittaa etukäteen tilastojen julkistamisajankohdat sekä liittää tilastoihin laatuselosteen, joka kuvaa tilaston luotettavuutta ja käytettyjä menetelmiä. Tilastojen sisältöä ja laatua arvioidaan vuosittain asiakkailta saadun palautteen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Pienempiä muutoksia tilastoihin voidaan tehdä vuosittain, mutta suurempia rakenteellisia tai sisällöllisiä muutoksia tehdään harvemmin. SVT-peruskriteerit SVT-tilastojen on täytettävä SVT:n perus- ja laatukriteerit. Kriteerien tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää SVT-tilastojen käytettävyyttä yhteiskunnan tietotarpeisiin. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta on päivittänyt tilastoille asettamiaan kriteereitä ja yhdenmukaistanut ne Eurostatin laatukriteerien kanssa. Peruskriteeri 1: Tilaston on tuottanut virasto tai laitos, joka kuuluu Tilastokeskuksen ylläpitämään luetteloon SVT-tuottajista. Peruskriteeri 2: Julkaiseva organisaatio vastaa tilaston sisällöstä ja tietojen oikeellisuudesta taaten näin jatkuvuuden ko. tilaston tuottamiselle. SVT-tilastoa ei voida julkaista henkilön nimellä. Peruskriteeri 3: SVT-tilastoon liittyy SVT-neuvottelukunnan hyväksymä ajantasainen laatuseloste.

9 OHJELMA (43) Tilastojen laatukriteerit SVT:n laatukriteerit ovat yhtenevät Euroopan tilastolain laatukriteerien kanssa (223/2009). Tulosten laadun takaamiseksi Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja jaetaan samanlaisten standardien ja yhdenmukaistettujen menetelmien pohjalta. Tässä suhteessa sovelletaan seuraavia laatukriteerejä: 1. Relevanssi: SVT-tilasto sisältää olennaisia ja valtakunnallisesti kattavia tietoja edustamastaan aihealueesta yhteiskunnan tarpeisiin. 2. Tarkkuus ja luotettavuus: SVT-tilasto kuvaa täsmällisesti ja luotettavasti tilastoitavaa ilmiötä, sen tilaa ja muutoksia. Tilastointimenetelmistä on esitettävä selkeä kuvaus sekä mahdolliset tilaston epävarmuustekijät on analysoitava ja raportoitava. Tilastossa mahdollisesti havaittujen virheiden oikaisussa menetellään SVT-neuvottelukunnan hyväksymän suosituksen mukaisesti. 3. Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus: SVT-tilastojen tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja niiden julkistamisajankohdan pitää olla ennakkoon tiedossa ja julkaistuna julkaisijan ylläpitämässä julkistamiskalenterissa, jonka menettelytavat noudattavat SVT-neuvottelukunnan ohjeita. 4. Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus: SVT-tilastot ovat keskenään loogisesti konsistentteja sekä mahdollisimman vertailukelpoisia yli ajan ja alueellisesti. Tilastoissa käytetään yleisiä ja vakiintuneita pääasiassa kansainvälisiä käsitteitä ja tilastoluokituksia. Tilaston yhtenäisyyteen ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät on dokumentoitava ja niistä on tilastossa kerrottava. Määritelmällisesti toisistaan poikkeavat tiedot, jotka kuvaavat samaa ilmiötä, tulee selkeyttää eri käsittein. 5. Saatavuus ja selkeys: SVT-tilastot on esitettävä selkeässä, läpinäkyvässä ja ymmärrettävässä muodossa, levitettävä sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden sekä niitä tukevan metatiedon ja käyttäjille suunnattujen ohjeiden on oltava yleisesti saatavilla. Laatukriteerien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että tuotetut tilastot ovat luotettavia, kattavia ja kaikkien saatavilla julkistamisajankohtana. Lisäksi tilastojen on kyettävä kuvaaman pitkän aikavälin trendejä ja olemaan yhteneväisiä käsitteiltään yli ajan Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen ovat tilastotoimessa keskeisiä asioita, joita säädellään tarkasti lainsäädännöllä. Tiedonantajien luottamus viranomaisen toimintaan on pidettävä korkealla tasolla, jotta kattava ja luotettava tietojen kerääminen voi onnistua. Tilastoviranomaisen onkin pidettävä luottamuksellisena suhteensa tiedonantajiin. Tietosuojausta koskevat säädökset sisältyvät tilastolakiin (280/2004, ), henkilötietolakiin (523/1999), julkisuuslakiin (621/1999), Neuvoston asetukseen yhteisön tilastoista (322/97, artiklat 13-18) 1 sekä Neuvoston asetukseen salassa 1 EU:n tilastoasetusta uudistetaan.

10 OHJELMA (43) pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (1588/90, artikla 3). Tietosuojauksesta on laadittu Tikessä oma tietosuojausohje, josta on tehty tiivistelmä asiakkaita varten (liite 2). Tikellä on myös tiedonluovutusohje, joka määrittää hallinnollisten ja tilastollisten tietojen luovuttamisessa noudatettavat periaatteet ja käytännöt. Perusperiaate on, ettei tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja saa luovuttaa käytettäväksi tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai muussa tiedon kohdetta koskevassa asian käsittelyssä. Yksikkötason tietojen luovuttaminen on kuitenkin mahdollista a) tutkimustarkoituksiin tai b) toiselle tilastoviranomaiselle. Maaseutuelinkeinotilastolain 3 :n mukaan Tike voi luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja tilastollista selvitystä varten myös tunnistetiedoilla tiedot iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja ammatista. Tunnistetietoja ovat esim. tilatunnus, yritystunnus ja henkilötunnus. Tietoja voidaan luovuttaa vain, mikäli vastaanottajalla on henkilörekisterilain mukainen oikeus kerätä ja tallettaa näitä tietoja. Tämä voidaan varmistaa esimerkiksi pyytämällä tietojen tilaajalta henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Tiken tilastopäällikkö päättää salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta. Tietojen luovuttamisesta ja tilastolain tulkinnasta ja soveltamisesta on Tikellä oma ohjeensa. Sitoutuminen kansainväliseen ISO/IEC tietoturvastandardiin Tiken tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä perustuu ISO/IEC standardiin. ISO/IEC on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva standardi, joka on harmonisoitu mm. ISO standardin kanssa. Standardissa esitetään ns. PDCA-malli eli suunnittele, toteuta, tarkista, kehitä. Painopisteet ovat riskien arvioinnissa, turvallisuussuunnittelussa, turvallisuuden toteutuksessa sekä turvallisuuden hallinnassa ja uudelleenarvioinnissa. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän keskeiset elementit ovat: Plan Suunnittele Do Toteuta Check Tarkista Act - Kehitä Politiikka Nykytilanteen ja riskien arviointi Toimenpideohjelman laatiminen Resursointi Toimeenpano Seuranta Mittaaminen Auditointi Johdon katselmointi Korjaaminen ja ennaltaehkäisy Jatkuva parantaminen 3.4. Asiakkaat, tietotarve ja julkaiseminen Tike tekee vuosittain asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka tuloksia hyödynnetään asiakkaille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Viime vuosien asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella Tike on kehittänyt tilastotietojen verkkojulkaisemista ja -jakelua. Uusittu Matilda-maataloustilastot on kehitetty vastaamaan paremmin tiedontarvitsijoiden tarpeita.

11 OHJELMA (43) Tike päivittää vuonna 2010 Tiken tilasto- ja tietopalveluiden asiakkuus- ja palvelustrategian vuosille Asiakas- ja palvelustrategian tehtävänä on soveltaa ja tarkentaa Tiken strategiaa tiedontuotannon osalta. Lisäksi asiakasvuorovaikutuksen ja kehittämisyhteistyön lisäämisestä tehdään toimenpidesuunnitelma ja sijoitetaan se vuosittaiseen asiakkuuden vuosikelloon. Asiakkaat ja tietotarve Tiken tilastotietoja käyttäviä keskeisiä asiakkaita ovat MMM ja hallinnonalan muut organisaatiot, kuten Maaseutuvirasto (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Tietoja tarvitsevat myös tutkijat sekä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opiskelijat. Tärkeä kohderyhmä ovat erityisesti maa- ja elintarviketalouden alalla toimivat yritykset. Muita asiakkaita ovat Eurostat, FAO, kirjastot, eri maiden lähetystöt, media, neuvontajärjestöt sekä muut maatalousalan tilastotietoa etsivät asiakkaat. Tavoitteena on edistää Tiken tilastojen näkyvyyttä, sähköistä käyttöä ja vaikuttavuutta. Eri asiakasryhmät tarvitsevat useita ikkunoita Tiken tietoihin, joiden käytettävyyttä tulee parantaa, viestintää edistää ja seurata niin käyttöasteita kuin asiakkaiden kokemaa lisäarvoa. Kuvio 2. Asiakkaan ikkunat Tiken tietoihin Asiakkuudenhallinnan kehittämisen keskeisin tavoite on ulottaa asiakaslähtöisyys koko Tikeen ja kaikkiin työntekijöihin asti. Tiken tiedontuotannossa noudatetaan Tiken yleisiä asiakkuudenhallinnan periaatteita. Asiakkuudenhallinnalla Tikessä pyritään tunnistamaan riittävän ajoissa asiakastarpeet keskittymään palveluihin, joista asiakas saa lisäarvoa ja joita Tike pystyy tuottamaan tehokkaasti sopimaan asiakkaan kanssa tarjottavien palvelujen sisällöstä ja yhteistoiminnasta tarjoamaan asiakkaalle selkeä rajapinta Tikeen ja Tikestä asiakkaaseen

12 OHJELMA (43) hallitsemaan useiden asiakkaiden Tiken palveluihin kohdistamia tarpeita ja vaatimuksia huolehtimaan siitä, että Tike tuottaa palvelut sopimuksen mukaisesti. Julkaiseminen Samalla asiakkuudenhallintamalli tehostaa ja selkiyttää Tiken toimintaa. Asiakkuudenhallintamalli koostuu Tiken sisäisistä rooleista ja prosesseista sekä asiakkaan kanssa solmittavan palvelusopimuksen mallista. Asiakkaalle malli näkyy Tiken sisäisiä asiakkuudenhallinnan rooleja tukevana palvelusopimusmallina. Tiken kaikki palvelut on kuvattu palvelukuvastossa. Sitä päivitetään vuosittain ja se on kaikille asiakkaille sama. Asiakaskohtaisesti tehdään vuosittaiset palvelusuunnitelmat joissa viitataan yleisiin palvelukuvauksiin. Muille kuin Tiken ICTpalveluja käyttäville asiakkaille tehdään yhteistyösopimukset, joissa vuosittain sovitaan yhteistyöstä ja tarjottavista palveluista. Tiedonjakelussa keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaita heidän toivomallaan tavalla. Tilastotietoja jaetaan niin julkaisujen, verkon kuin tietopalvelun kautta asiakkaan toivomusten mukaisesti. Tilastopalvelut-toimialueella on laadittu Julkaisulinjaukset suunni-telma, jossa otetaan kantaa julkaisemisen välineisiin, julkaistavaan aineistoon ja julkaisumuotoihin. Pääsääntö on, että tilastotieto pyritään julkistetaan sähköisesti verkon kautta. Näin varmistetaan laatukriteerien edellyttämä tasapuolinen, nopea ja oikeaaikainen tiedonjakelu. Tieto on kaikkien saatavilla samanaikaisesti etukäteen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Perustieto on tarjolla kaikille maksutta verkossa Vuonna 2010 Tikellä on viisi perinteistä tilastojulkaisua, jotka ilmestyvät vuosittain: I. Maatilarekisteri II. Maatilatilastollinen vuosikirja III. Puutarhatilastot IV. Ravintotase V. Pellolta pöytään Isojen tilastoaineistojen käsittelyyn kehitetään tietovarastointiratkaisua, jota pyritään hyödyntämään Maatalouslaskenta 2010 tietojen julkistamisessa vuodesta lähtien. Julkaisemisen kehittämisen uusia suuntaviivoja kuvataan tarkemmin kappaleessa 4.5. Matilda-maataloustilastot.fi Uusittu Matilda - maataloustilastot.fi julkistettiin Sivustoille on keskitetty kaikki Tiken tilastoihin liittyvä tieto huomioiden yleiset suositukset tilastojen julkaisemiseen ja verkkopalvelujen kehittämiseen.

13 OHJELMA (43) Laatuselosteet Tietosarka-Uutiskirjeet Matildan tavoitteena on julkistaa ajantasaisesti ymmärrettävää ja kattavaa tietoa maataloudesta. Lisäksi tavoitellaan maataloustilastojen hyödyntämisen ja käyttöarvon kasvua. Uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä Matildan käyttöastetta yli 20% vuonna Matildasta voi muun muassa tilata tilastojulkistusten RSSsyötteet. Matilda - maataloustilastot.fi tietopalvelussa on jokaisen tilaston osalta julkaistu myös tilaston laatuseloste SVT-suositusten mukaisesti. SVT:n laatukriteerit seuraavat pitkälti kansainvälisiä laatusuosituksia ja näiden noudattaminen takaakin perustason toteutumisen tilastollisessa laadussa. Laatuselosteita kehitetään ja ylläpidetään asiakaslähtöisesti, jotta tilastojen soveltuvuudesta asiakkaiden tietotarpeisiin viestitään ymmärrettävästi. Keväällä 2008 aloitettiin sähköisen Tietosarka-uutiskirjeen julkaiseminen. Tietosarka ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Uutiskirje täydentää Tiken tietopalvelua kuvaten Tiken tilastotuotannon laajaa tietosisältöä ajankohtaisin teemoin. Uutiskirje on myös Tikelle kanava kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tilastointiin ja tietopalveluihin liittyvistä uudistuksista. Tietosaran tavoitteena on lisätä Tiken ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta Matilda - maataloustilastot.fi tietopalvelun ja perinteisten tilastojulkaisujen rinnalla Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö Tilastopalvelut-toimialueella tehdään aktiivisesti substanssi- ja tilastoalan yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisesti tärkeimmät yhteistyötahot ovat Eurostat, Komissio ja FAO sekä yhteistyö lähialueiden tilastovirastojen kanssa Nordic- ja Baltic-Nordic -verkostoissa. Jotta saamme luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maataloustuotteiden globaaleilta markkinoilta, tulee maataloustilastojen kansainvälistä yhtenäisyyttä kehittää aktiivisesti. Tähän pyritään kehittämällä maataloustilastojen kansallista minimikehikkoa YK:n toimesta. Myös EU:n ja YK:n tilastojen käsitteiden ja määritelmien eroja ja niiden vaikutuksia pyritään arvioimaan kansainvälisessä tilastoyhteistyössä. Tilastotiedon valossa on tärkeätä yhdistää tuotannontekijät omistussuhteisiin ja maatilo-jen työvoimaan sekä arvioida koko elintarvikeketjua. Maailmanlaajuisesti on korostettu myös viljelijäkotitalouksien, maatilojen työvoiman ja maaseudun väestön hyvinvoinnin tilastointia. Elinolojen kansainvälisessä vertailussa on erittäin tärkeätä kehittää niin maa-talouden omistussuhteiden tilastokäsitteitä kuin maataloustulojen tilastointia. Elintarvikeketju kattaa tuotannon, jalostuksen ja vähittäiskaupan kaikki vaiheet kuljetuksineen. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla on haasteena aikaansaada kansallisesti relevantteja tasetilastoja, joissa huomioidaan niin elintarvikkeiden kuin rehun kansainväliset markkinat. FAO ja YK pyrkivät edistämään maailman maataloustilastojen kehittymistä, koska kehit-tyvien maiden maataloustilastoissa on huomattu vakavia puutteita. YK:n tilastokomitean Globaali maatalouden ja maaseudun tilastojen kehittämisstrategia pyrkii suuntaamaan tätä kehitystä. Maataloustilastojen globaalit tietotarpeet liittyvät taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin:

14 OHJELMA (43) 1) maailman väestönkasvuun ruoan riittävyyteen, viljely- ja metsäpinta-alojen muutoksiin, maankäytön jakautumista ruoan ja bioenergian tuotantoon, 2) elintason muutoksiin ja maaseudun kehittymiseen eri maanosissa, 3) ilmastonmuutokseen kasvuvyöhykkeiden muutoksiin, veden riittävyyteen, lisääntyneisiin satotuhoihin, markkinahintojen voimakkaisiin vaihteluihin sekä niistä aiheutuviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, 4) markkinatasapainon muutoksiin tuotanto ja jalostussektoreilla. Tike pyrkii yhdessä muiden Euroopan maataloustilastojen tuottajien kanssa edistämään kansainvälisessä yhteistyössä maataloustilastojen kehittämistä. Kuvio 3. Yhteistyö korostuu maataloustilastotuotannossa: Asiakkaat - Tiedonantajat - Organisaatiot - Käyttäjät Eurostat Eurostatin pysyvä maataloustilastokomitea (SCAS= Standing Committee on Agricultural Statistics, lyhenne ranskaksi CPSA) kokoontuu vuosittain 2 kertaa käsittelemään ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja tilastotoimintaan liittyviä asioita. Tiken tilastojohtaja edustaa Suomea Eurostatin pysyvässä maataloustilastokomiteassa ja vastaa sen alaisten työryhmien kansallisesta koordinoinnista. Komi-

15 OHJELMA (43) Lähialueyhteistyö ja muu tilastoalan yhteistyö MMM tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä tean kokouksia valmistelee CPSA Partnership Group. Partnership Group koostuu eri Euroopan alueiden edustajista. Maataloustilastokomitean alaisuudessa toimii lisäksi useita tilastokohtaisia työryhmiä, joiden työhön jäsenmaat osallistuvat aktiivisesti. Vuoden 2009 aikana seuraavat työryhmät kokoontuvat: Maatalouden tilinpito ja hinnat (Tilastokeskus ja Tike), Maatalouden ympäristötilastot (Tike), Kotieläintilastot (Tike), Kalastus (RKTL), Metsätilastot (METLA), Kasvitilastot (Tike), Maankäyttö ja maanpeite (SYKE), Maaseudun kehityksen indikaattorit (Tike ja Tilastokeskus) ja Maatalouden rakennetilastot (Tike). 2 Lisäksi Tiken edustaja on luomutilastoinnin työryhmässä, jota koordinoi elintarvikevalvontojen työryhmä (EVIRA). Vuoden 2009 marraskuussa Tike käynnistää kansallisen CPSA-verkoston, jossa eri työryhmien Suomen edustajat kokoontuvat ja raportoivat Eurostat työryhmien toiminnasta ja kansallisista näkemyksistä. CPSA-verkosto kutsutaan koolle ennen CPSA-kokousta. Pohjoismaista ja balttialaista yhteistyötä tehdään maataloustilastoinnissa säännöllisissä (n. 1 2 vuoden välein järjestettävissä) Nordic- sekä Baltic-Nordic - seminaareissa. Tike on näiden verkostojen puheenjohtaja. Seminaareissa käsitellään ajankohtaisia tilastoasioita sekä kuullaan muiden maiden kokemuksia ja suunnitelmia uusista tilastoalueista. Vuonna 2010 järjestettiin erityinen Baltic-Nordic seminaari tukemaan Maatalouslaskenta 2010 projektia Tallinnassa. Seuraava Baltic-Nordic seminaari järjestetään Tikessä vuonna Vuoden 2011 Nordic-seminaari järjestetään yhtäaikaisesti Nordiska Jordbruks Föreningenin kanssa, avaten dialogin tilastoin tuottajien ja käyttäjien kanssa. Lisäksi Britannia on kutsuttu seuraamaan seminaaria. Tilastoalan yhteistyötä tehdään myös muiden maiden tilastovirastojen kanssa. Mm. turkkilaiset, venäläiset, japanilaiset ja armenialaiset tilastoasiantuntijat ovat tutustuneet Tiken tilastotoimintaan ja menetelmiin. Vuosina Tike osallistuu Tilastokeskuksen koordinoimaan Kirgisian konsultointi projektiin maataloustilastojen osalta. Vuonna 2010 Tike järjesti study-visitin kirgisialaisille maataloustilastojen tuottajille. Tiken kansallisen yhteistyön keskiössä on maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä. Tiken, ministeriön ja Tilastokeskuksen lisäksi yhteistyöryhmän ja sen alajaostojen toiminnassa ovat mukana Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Maanmittauslaitos, Metsäntutkimuslaitos, MTT Taloustutkimus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Yhteistyöryhmä perustettiin keväällä 2007 ja sen tehtäväksi määriteltiin yhteistyön ja koordinoinnin kehittäminen sekä linjausten tekeminen maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen tilastotoiminnassa. Yhteistyöryhmän tehtäväkenttään kuuluvat seuraavat tehtävät: RKTL METLA SYKE Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus

16 OHJELMA (43) Luonnonvarat ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä 1. Uusien tilastoalueiden priorisointi ja kehittämistyön seuraaminen 2. Linjausten ja Suomen kantojen valmistelu keskeisillä EU:n tilastoalueilla 3. Tilastotuotannon priorisointi ja siihen liittyen muiden tiedontuotantotapojen käyttökelpoisuuden arviointi (hallinnollinen tiedonkeruu, tutkimus) 4. Vaikuttaminen rekisterien kehittämiseen ja tietoaineiston pysyvyyteen 5. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastotoiminnan koordinointi, laadun kehittäminen ja seuraaminen 6. Sähköisen asioinnin ja sähköisen tietopalvelun edistäminen 7. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastoinnin rationaalisuuden edistäminen, ml. tilastoviranomaistoiminnan organisoinnin kehittämisehdotusten laatiminen 8. Muut työryhmän määrittämät yhteistyö- ja kehittämisalueet. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) muodostavat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen seuraavat virastot ja laitokset: Elintarviketurvallisuusvirasto, Geodeettinen laitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Yhteenliittymä on verkostomuotoinen yhteistyöelin, joka kokoaa eri tutkimusorganisaatioissa tehtävää toisiaan sivuavaa toimintaa tiiviimmin yhteen. Yhteenliittymän yleisenä tavoitteena on luonnonvarojen ja ympäristön tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen, tuottavuuden parantaminen ja suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Yhteenliittymä toteuttaa yhteisiä tutkimusohjelmia, tehostaa tietovarantojen hyödyntämistä, tuottaa yhteisiä asiantuntijapalveluita, huolehtii luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvistä seurannoista, koordinoi yhteisiä tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluja sekä edistää tutkimuksen kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista. Yhteenliittymä toimii yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen, yliopistokeskusten, ammattikorkeakoulujen sekä muiden luonnonvara- ja ympäristöalan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Luonnonvaroja ja ympäristöä koskevat tietoaineistot ja tilastot muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin, jolla on myös merkittävää yleishyödyllistä ja kaupallista merkitystä. Kehittämällä tietoaineistoja ja tilastoja ja näiden saatavuutta sekä niihin perustuvia palveluita tuetaan yhteiskunnallista suunnittelua ja päätöksentekoa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä voi toimia yhtenä tärkeänä toimijana, mutta kehittämiskohteet ja -toimenpiteet edellyttävät yhteenliittymää laajempaa yhteistyötä. Tämän vuoksi Tilastokeskus ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) ovat osallistuneet Tilasto-ohjelman suunnitteluun. Peruslähtökohtana tietoaineistojen ja tilastojen kehittämisessä on yhteen-

17 OHJELMA (43) sopivien avoimien järjestelmien rakentaminen ja yhteisten palvelurajapintojen perustaminen. Teemat leikkaavat toiminta-alueen tilastojen sisältöalueet: luonnonvara-, elintarvike-, ympäristö- ja laatuketjun, jotka ulottuvat LYNETin ulkopuolellekin. Toiminta-alueen tilastotoimi toimii ympäristötiedon ja luonnonvaratiedon leikkauspisteessä. LYNET-yhteistyön avulla voidaan ratkaista vaikeaksi osoittautuneita laajaa yhteistyötä edellyttäviä tilastointihankkeita kuten maanpeitteisyyden ja maankäytön tilastointi, jota varten LYNET on jo asettanut työryhmän vuonna Kuvio 4. LYNETin tavoitteet LYNETin tiedontuotanto- ja tilastoyhteistyössä on TK-MMM tilastoyhteistyöryhmää laajempi ja vahvempi kytkentä substanssitutkimukseen ja luonnonvaratiedon keruuseen. Tiedontuotannon substanssikokonaisuus ulottuu MMM-YM tiedontuotantoon. Tavoitteena on edistää tuotetun tiedon ja tietoaineistojen käytettävyyttä, saatavuutta ja käyttäjän saamaa lisäarvoa. Tiedontarpeissa ympäristötiedon merkitys korostuu, ja tilastointi tällä alueella kehittyy. Uudet tilastoalueet vaativat sekä syvällistä substanssiosaamista että vankkaa tilastomenetelmien tuntemusta. Seuranta, tilastointi ja tutkimus haastavat toisiaan tässä tiedontuotannon kehityskaaressa, jotta tiedontuotanto on tehokasta ja informaatiokokonaisuus kattava.

18 OHJELMA (43) Kuvio 5. Lynet-tilastoyhteistyön asemointi kansallisessa tilastotoimessa Sidosryhmäyhteistyö Tike järjestää säännöllisesti yhteistyöpalavereja ja etujärjestötilaisuuksia, joissa käsitellään asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä esitellään uusia tiedonkeruita, tiedonkeruissa tapahtuvia muutoksia, tilastotoiminnan kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. MMM, MTT, Mavi, Evira, VYR, MTK, SLC, muut alan etujärjestöt, ProAgria ja Tilastokeskus, alan yritykset ja tutkimuslaitokset. Sidosryhmien edustajia kutsutaan laajojen kehittämishankkeiden ohjausryhmiin. Lisäksi Tiken tilastoasiantuntijat osallistuvat ja esittelevät aktiivisesti Tiken tilastotuotantoa alansa kansallisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Tavoitteena on lisätä maataloustilastojen käyttöä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tilastoyhteistyö Valtion tilastotoiminnassa on useita yhteistyömuotoja, joiden avulla pyritään tietämyksen ja osaamisen vaihtamiseen. Yhteistyötä on sekä yleisissä tilastoasioissa että tilastokohtaisissa substanssiasioissa. Tilastokeskuksella on seuraavat yhteistyöryhmät: Tilastoalan EU-yhteistyöryhmä (VM:n asettama), johon osallistuu edustajia seuraavista virastoista/laitoksista: TEM, VM, YM, OPM, STM, Tilastokeskus, Tike, Tulli, Suomen Pankki ja Valtioneuvoston kanslia. Yhteistyöryhmä käsittelee kansainvälisiä asioita, EU-lainsäädäntöasioita ja Suomen linjauksia. Tilastotoimen yhdyshenkilöfoorumi, johon osallistuvat kaikki tilastoja tuottavat valtion viranomaiset. SVT-neuvottelukunta, johon osallistuvat Tilastokeskus, THL, Tike, Työja elinkeinoministeriö, Kela, Metsäntutkimuslaitos, Merenkulkulaitos ja

19 OHJELMA (43) Tullihallitus. SVT-neuvottelukunta on yhtenäistänyt virallisen tilaston julkistamista sekä määritellyt kansalliset laatukriteerit. Uuden mandaatin mukaisesti neuvottelukunnan tavoitteena on kehittää yhteisiä käytäntöjä tilastotuotantoprosessiin ja tiedottaa ennakoivasti kansainvälisestä yhteistyöstä. 4. Tilastotuotanto ja -toiminta Tilastotuotantoprosessi 4.1. SVT-tilastot ja muut tilastot Tike tuottaa 22 SVT-tilastoa ja 9 muuta tilastoa. SVT-tilastot noudattavat kappaleessa 2.2. määriteltyjä kriteereitä, kaikkien Tiken tilastojen osalta pyritään hyvään tilaston sisältöön ja laatuun. Tilastoja laaditaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain ja määrävuosittain riippuen lähinnä EUasetusten vaatimuksista sekä asiakkaiden tarpeista. Tiken tilastotuotanto on lueteltu liitteessä 3. Tikessä panostetaan tilastoprosessien suunnitteluun ja kehittämiseen. Vuosittain kukin tilastoalue käydään läpi ns. prosessikeskusteluissa, joissa tarkastellaan tilastoprosessia, tiedonkeruuta, tiedonjulkaisemista, tilaston resursseja, aikatauluja ja vastuita. Lisäksi selvitetään aineiston arkistointi ja dokumentointi sekä tehdään kehittämisehdotuksia. Prosessikeskustelujen pohjalta laaditaan tilaston vuosikello sekä tilastojen valmistumiskalenteri ja tilastojulkaisujen julkistamiskalenteri. Lisäksi tehdään suunnitelmat tulevalle vuodelle tarpeellisista kehittämisprojekteista. Tiken tilastotuotannon organisointi noudattaa UNECEn geneeristä mallia (UNE- CE, The United Nations Economic Commission for Europe). Tilasto- ja tuotantoyksikön sekä Tiken IT-palveluiden yhteistyönä määritellään ja suunnitellaan Tiken tilastotuotannon toteutus, ylläpito ja kehittäminen. Tilastoyksikkö vastaa tilastokokonaisuudesta ja sen tarpeiden määrittelystä suhteessa kansainvälisiin ja kansallisiin asiakkaisiin. Tiedonkeruun organisoi tuotantoyksikkö usein kilpailutuksen kautta alihankintana. Aineistot koostetaan ja muokataan ohjeiden mukaan Tiken tilastojen tuotantomallissa IT-palveluissa ja aineiston editoinnin suunnittelu toteutetaan osittain myös tilastoyksikössä. Tilastoaineistojen analysointi on tilastoyksikön vastuulla, mutta raportointitiimi tuottaa tilastojen analysointia varten raportteja. Vastuu julkaisujen taitosta, julkistamisesta ja jakelusta on tuotantoyksiköllä. Tilastoyksikkö vastaa tilastotuotannon arvioinnista tilastollisen laadun ulottuvuuksien suhteen. Kuvio 6. Tiken tiedontuotantoprosessi

20 OHJELMA (43) 4.3. Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö Tike käyttää maataloustilastojen tuottamisessa useita tiedonkeruutapoja (liite 4). Tiedonkeruutapa riippuu mm. tilastosta, maataloushallinnossa olevista rekisteritiedoista ja tilaston aikatauluista. Käytettyjä menetelmiä ovat perinteinen lomaketiedonkeruu (posti, sähköposti, faksi), rekisterien käyttö tietolähteenä, puhelinhaastattelujen käyttö sekä automaattinen tiedonsiirto. Uusi tiedonkeruumuoto on web-tiedonkeruu. Kuvio 7. Rekisterit ja tiedonkeruun keskeiset tietolähteet Useassa tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmiä eri tiedonkeruumuodoista. Kaikkea hallinnon rekistereistä saatavilla olevaa tietoa käytetään tilaston tuottamiseen. Tällä hetkellä noin % tarvittavasta tiedosta saadaan rekistereistä. Loput tiedoista kysytään suoraan viljelijöiltä tai maa- ja elintarvikealan yrityksiltä. Tiedonkeruissa vastausasteet ovat erittäin korkeat. Kuukausittaisissa tiedonkeruissa päästään yleensä 100 %:iin ja haastattelututkimuksissa noin 95 %:n tasolle. Kehitettävillä ja uusilla alueilla vastausasteeksi voidaan hyväksyä noin 70 %:n taso. Tiedonkeruita ja niiden järjestämistä on kehitetty useana vuotena, mm. vuonna 2005 sato- ja maatilatutkimuksissa luovuttiin tilastoasiamiesjärjestelmästä ja siirryttiin ostamaan puhelinhaastattelupalvelut markkinoilta. Tavoitteena on vähentää haastatteluin tehtävää tiedonkeruuta ja siirtää painopistettä sähköisen tiedonkeruun suuntaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota kaikissa maataloustuottajille kohdennetuissa tiedonkeruissa mahdollisuutta vastata kyselyyn internetin välityksillä. Sähköistä tiedonkeruuta täydennetään tarvittaessa lomaketiedonkeruulla ja haastatteluilla. Yrityksille pyritään tarjoamaan mahdollisuutta luovuttaa tietoja automaattisen tiedonsiirron avulla.

21 OHJELMA (43) 5. Kehittäminen vuosina UNECEn geneerinen malli 5.1. Tiken tilastotuotannon kehittäminen Strategian mukaan Tiken perustehtävänä onkehittää ja ylläpitää asiakkaidensa tarvitsemia ICT-ratkaisuja ja hallita niistä muodostuvaa kokonaisuutta sekä tuottaa tilastoja Suomen maataloudesta ja elintarvikeketjusta sekä edistää luonnonvaratiedon monipuolista käyttöä. Alunperin metadatan hallintaan kehitetty UNECEn geneerinen malli on otettu käyttöön Tiken tilastotuotannon prosessilähtöisessä ohjauksessa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu vuoden 2011 ja TTS-kauden kehittämishankkeet osana tilastotuotantoprosessia: Kuvio 8. Tilastotuotantoprosessi ja kehittämiskohteet 5.2. Tietosisällöllinen kehittäminen SVT-tilastojen ja muiden tilastojen kehittämiskohteet SVT-tilastoista kehittämiskohteiksi on valittu mm. satotilasto, maatilojen sadonkäyttötilasto, viljankäyttö- ja varastotilastot sekä viljan kauppaantulotilasto. Viljatilastojen kehittäminen on aloitettu syksyllä 2007, ja työn odotetaan olevan valmis vuoden 2009 lopulla. Viljan käyttö-, varasto- ja kauppaantulotilastojen osalta on syksyllä 2007 tehty totaalitutkimus, jonka tulosten avulla pyritään parantamaan näiden tilastojen sisältöä ja kattavuutta sekä sujuvoittamaan tiedonkeruuprosessia. Maatila- ja satotutkimusten kehittämiskohteita on kartoitettu vuonna Näillä viljelijöihin kohdistuvilla tiedonkeruilla tuotetaan tietoa 13 tilastoon, joista 8 on SVT tilastoa. Pääpaino on kasvitilastoissa: satotilasto ja maatilojen sadonkäyttötilasto, mutta myös kotieläintilastot: sikojen lukumäärä. Ko. tilastojen kehittämiskohteet toteutetaan vuosina , jolloin kehitetään myös tilastojen sähköiset tiedonkeruujärjestelmät. Muiden tilastojen joukossa kehittämistä tehdään maataloustuotteiden hintatilastoissa ja ravintotaseessa. Hintatilastojen kehittäminen käynnistyi syksyllä 2007 selvityksellä hintatilastojen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Sen pohjalta on uudistettu ruokaperunan tuottajahintatilasto ja viljan hintatilasto. Vanha viljan hintatilasto sekä herneiden ja öljykasvien hintatilasto lakkautettiin elokuussa Vuosina aikana selkiytetään Tiken tilastointikokonaisuutta yhdistäen sekä jakaen tilastoja tarkoituksenmukaisesti sekä uudelleen nimeämällä niitä. Lisäksi kehitetään tilastointialueiden, tilaston, tilastojulkistusten ja tilastotaulukoiden määritelmien käyttöä. Uusia tilastointialueita on hyödynnetty Tilastoohjelman liitteissä 1, 3, 4 ja 5 jäsentämään nykyistä tilastotuotantoa. Tavoitteena on saada määriteltyä uudistettu ja selkiytetty maataloustilastokokonaisuus uudistettuun Matilda-tietopalveluun (ks. Luku 4.5 ja liite 5).

22 OHJELMA (43) Sata vuotta maatalouslaskentaa Tikessä kehitetään niin kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden tilastointia kuin luonnonmukaisen maataloustuotannon (luomu) ja elintarviketurvallisuuden tilastointia sekä koordinoidaan maatalouden ympäristöindikaattoreiden tilastoinnin kansallista yhteistyötä. Nämä tilastoalueet kuuluvat myös EU:n tilasto-ohjelman kehittämisalueisiin. EU kehittää luomutuotannon ja elintarviketurvallisuuden tilastointikokonaisuuksia aktiivisesti, mutta varsinaista tilastolainsäädäntöä ei alueilla vielä ole. Luomutuotantoa käsittelevä uusi EU-asetus (837/2007) sisältää kuitenkin (artikla 36) viittauksen siihen, että luomutuotannon tilastoimisesta määritetään EU:n tilasto-ohjelmassa. Vuonna 2010 tehdään totaalitutkimuksena maatalouslaskenta, joka kattaa maatalouden ja puutarhatalouden. Maatalouslaskennassa kerätään noin 200 eri muuttujaa. Valtaosa tietosisällöstä saadaan rekistereistä, mutta lisäksi tietoja kerätään joko puhelinhaastatteluin, kyselylomakkeella tai web-tiedonkeruuna. Viljelijöiltä suoraan tiedustellaan tietoja mm. työvoimaan, muuhun yritystoimintaan sekä maatilojen koneisiin ja laitteisiin liittyen. Maatalouslaskennan minimivaatimukset on esitetty Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta. Maatalouslaskennan tiedonkeruu tehdään syyskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Ensimmäiset tulokset julkaistaan 2011 loppuun mennessä. Lopulliset tulokset laskennasta lähetetään komissiolle mennessä. Maatalouslaskennan etenemisestä tiedotetaan Maatalouslaskenta.fi - kampanjasivuilla, joiden tavoitteena on: Tiedottaa viljelijöitä vuoden 2010 Maatalouslaskennasta Motivoida ja valmistaa viljelijöitä vastaamaan Maatalouslaskentaan Informoida Maatalouslaskennan perusteista ja historiasta Tiedottaa sähköisestä tiedonkeruusta - yli 50% viljelijöistä vastaa sähköisesti Tiedottaa tiedonkeruun ja laskennan etenemisestä Toimia yhtenä viljelijöiden yhteydenottokanavana. Maatalouslaskenta digitalisoituu. Laskennan tiedonkeruu ensimmäisen kerran sähköisesti. Tiedot tullaan julkaisemaan myös tietokantataulukoina. Laskennasta tiedotetaan aktiivisesti verkossa: Maatalouslaskennan kampanjasivut verkossa: Maatalouslaskenta Wikipediassa:

23 OHJELMA (43) Maatilojen tuotantomenetelmät (uusi tilastointivaatimus) Maatalouden energian käyttötilasto Maatalouslaskennan 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistaan laskennan juhlakirja tiedonkeruun päätyttyä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sisältyy uutena osiona maatalouden tuotantomenetelmätutkimus (SAPM, Survey on Agricultural Production Methods).Tutkimuksessa selvitetään maanmuokkausmenetelmiä, maaperän suojelutoimia, maiseman ominaispiirteitä, eläinten laiduntamista, eläinten pitopaikkoja tiloilla, lannan levitystä ja varastointia ja käsittelykalustoa sekä kastelua. Tutkimus toteutetaan otantatutkimuksena Maatalouslaskenta 2010 tiedonkeruun yhteydessä. Tikessä ollaan käynnistämässä maatalouden energian käytön ja tuotannon tilastointi. Maatalouslaskennan yhteydessä maatiloilta kysytään tietoja energian kulutuksesta. Pitkällä tähtäyksellä maatalouden energian käyttötilasto on tarkoitus ottaa osaksi Tiken tilastotuotantoa. Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tilastoiminen (uusi tilastointivaatimus) EU:ssa on viime vuosina noussut tarve kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tarkempaan tilastoimiseen. Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastoasetus hyväksyttiin vuonna Asetus edellyttää, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista tilastoidaan vuosittain (Eviran vastuulla) ja käyttöä joka viides vuosi (Tiken vastuulla). Tikessä selvitetään, minkä tiedonkeruun liitännäistutkimuksena tiedot kerätään vuonna Eurostatin kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta siirtää tilasto maatalouden rakennetutkimuksesta osaksi satotai maatilatutkimusta. Tilastointi on toteutettava viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta. Lannoitteiden tilastoinnin osalta ei ole vielä olemassa EU:n määräyksiä. Tikessä toteutettiin EU-rahoitteinen projekti, jossa selvitettiin sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tilastointia, sopivaa tiedonkeruumenetel-mää ja tuloksien luotettavuutta. Projektin tuloksia hyödynnetään tilastoalueen kehittämisessä. Eurostat ja jäsenmaat neuvottelevat lannoitteiden tilastoinnista osana vuoden 2013 maatalouden rakennetutkimusta. Maatalouden ympäristöindikaattorit (AEI) (uusi tilastointivaatimus) EU:ssa on käynnissä maatalouden ympäristöindikaattorien kehittämistyö. EU:ssa on tunnistettu 28 indikaattoria, joilla kuvataan maatalouden ympäristövaikutuksia. Indikaattoreiden kehittämiselle on annettu vastuutahot. Osassa Eurostat vastaa indikaattorin kehittämisestä, toisissa taas DG AGRI, DG ENV, JRC tai EEA. 3 Tike vastaa kansallisesta tiedon toimituksesta Eurostatiin. Tietojen toimitukset Eurostatiin ovat käynnistyneet vuonna 2010 ensimmäisten indikaattori- 3 DG AGRI Komission maatalouden pääosasto DG ENV Komission ympäristöasioiden pääosasto JRC Joint Research Center = Euroopan Unionin Yhteinen Tutkimuskeskus EEA European Environment Agency = Euroopan ympäristökeskus

TIKEN TILASTO-OHJELMA 2012 2017

TIKEN TILASTO-OHJELMA 2012 2017 TIKEN TILASTO-OHJELMA 2012 2017 20.3.2012 (67709) OHJELMA 67709 1 (37) TILASTO-OHJELMA 2012-2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet... 2 2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana...

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Tilastolain uudistus Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Uudistuksen tausta Asetus Euroopan tilastoista (EY) N:o 223/2009 EU:n tilastoalan käytännesääntöihin (CoP 2005) liittyvä vertaisarviointi

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Euroopan tilastojen käytännesäännöt

Euroopan tilastojen käytännesäännöt Euroopan tilastojen käytännesäännöt Kuva: Eurostat Tämä esite on yksinkertaistettu suomennos käytännesäännöistä ja niiden indikaattoreista. EU:n komissio vahvisti käytännesäännöt vuonna 2005. Tämän versio

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraviestinnän periaatteet Maa- ja metsätalousministeriö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen periaatteista? Sisältö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2008, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi nousi 11,7 prosenttia

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari. Pasi Piela, 2.6.2015

Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari. Pasi Piela, 2.6.2015 Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari Pasi Piela, 2.6.2015 Rekisterit ja big data Vanha Big Data - Hallinnolliset rekisteriaineistot (verotus, väestö, sosiaaliturva, ulkomaankauppa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi. 11.6.2013 / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds

Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi. 11.6.2013 / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi 11.6.2013 / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds Sisällys 1. Evidence based desicion making 2. Tiedon käytön haasteet: tietolähteiden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen. (Tike) hinnasto

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen. (Tike) hinnasto PALVELUHINNASTO 1 (9) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) hinnasto PALVELUHINNASTO 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO TILASTO- JA TIETOPALVELUT... 3 Hinnoittelun yleisperusteet... 3 Julkaisut

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2012

Maatalouden aluetaloustilasto 2012 Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden aluetaloustilasto Varsinais-Suomessa investoinnit kasvoivat ja Pohjanmaalla vähenivät edellisvuodesta Tilastokeskuksen vuoden Maatalouden aluetaloustilaston mukaan

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2009

Ympäristöliiketoiminta 2009 Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Ympäristöliiketoiminta 2009 Lajiteltujen materiaalien kierrätys oli suurin ympäristöliiketoiminnan toimiala vuonna 2009 Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien toimialojen yritysten

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 2. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 7,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta. 31.1.2013 / Storgårds

Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta. 31.1.2013 / Storgårds Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta 31.1.2013 / Storgårds Sisällys 1. Evidence based desicion making ja TK:n strategia 2. Tiedon hyödyntämisen haasteet ja käyttötarkoitukset

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 1. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 4,4 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 3. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 11,7 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ympäristöverot 2011, toimialoittain

Ympäristöverot 2011, toimialoittain Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 0, toimialoittain Kotitaloudet maksavat yli kolmasosan kaikista ympäristöveroista Kotitaloudet maksoivat vuonna 0 ympäristöveroja lähes, miljardia euroa Teollisuuden

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2010, 1. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 10,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 21.6.2010. Maidon jälkitilitys

Lisätiedot

Tilastoaineistojen käyttö tutkimuksessa - kansallisia ja. periaatteita. Hallintojohtaja Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen käyttö tutkimuksessa - kansallisia ja. periaatteita. Hallintojohtaja Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen käyttö tutkimuksessa - kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä ja periaatteita. Hallintojohtaja Kansallinen lainsäädäntö! Tilastolaki (280/2004)! Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 2. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 2,2 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot