Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds

Transkriptio

1 Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds

2 Sisällys 1. Evidence based desicion making 2. Tiedon käytön haasteet: tietolähteiden ja käyttötarkoitusten arviointi 3. Tiedon käytön mahdollisuudet: useita tietolähteitä valittavana 4. Laadun arviointi- mitä huomioitava? 5. yhteenveto; tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa

3 Evidence based desicion making Useita kansainvälisiä foorumeita joissa asia nostettu viime vuosina esille Esim. EU2020-strategian esittely (3/2011) ja OECD World Forum 2013 hyvinvoinnin mittaamisen kehittämisen seminaari (10/2012) Korostavat evidence based desicion making näkökulmaa Tiedon jakelusta (distribute) tiedosta viestimiseen (communicate) Yhteistyö käyttäjien/kohteiden kanssa esim. quality of life indeksin laatimisessa Yhteistyö tutkijat, tilastoijat, politiikantekijät, muut indikaattoreiden valitsemisessa ja tietopohjan arvioimisessa Datan avaaminen mahdollistaa tietojen paremman ja tarkemman hyödyntämisen Datan avaaminen mahdollistaa päätöksenteossa käytetyn tiedon arvioimisen esim. mikrosimulointimalli

4 Tietoon perustuvan päätöksenteon hyötyjä Suunnitellut politiikkatoimet vastaavat yhteiskunnan ja yhteisöjen tarpeita Kiireellistä huomiota vaativien toimenpiteiden tunnistaminen (esim. Rahoituksen tai resurssien turvaaminen) Päätöksentekoprosessin tehostuminen kun voidaan selvittää mitkä politiikkatoimenpiteet ovat toimineet ja mitkä eivät Voi vähentää julkisia menoja kun rahoituksen kohdentuminen tehostuu Varmistaa että päätökset tehdään avoimesti, luotettavasti ja läpinäkyvästi

5 Tilastotuotantoprosessi vs. poliittinen päätöksentekoprosessi; yhteistyöpaikat Yleinen tilastotuotannon prosessimalli (GSBPM, YK) Tiedon tarpeen selvitys Määrittely ja suunnittelu Tiedon hankinta Tietojärjestelmän rakentaminen Havaintoaineiston muokkaus Analyysi Julkaiseminen & jakelu Prosessin arviointi Ongelman tunnistus Ongelman tutkiminen Ratkaisuvaihtoehtojen tunnistus Politiikkavaihtoehtojen arviointi Politiikkatoimenpiteetnpano Täytäntöön- valinta Monitorointi ja raportointi tarkastus Poliittinen päätöksentekoprosessi (IEEPn kuvaamana) IEEP= International European Environmental Policy)

6 Tiedon hyödyntämisen haasteet; tietoa on paljon saatavilla eri muodoissa Tutkimustieto Hallinnolliset aineistot Tilastolliset tiedonkeruut Muut suorat tiedonkeruut Yhdistelmäindikaattorit Indikaattorit / indikaattori-kokoelmat Tilinpitojärjestelmät esim. KT ja ympäristötilinpito Primaari- ja sekundaaritieto (perustilastot) Erityisiin käyttötarkoituksiin Moniin käyttötarkoituksiin Lähde: Eurostat, Tilastotiedon pyramidi

7 Tiedon käyttötarkoitukset vaihtelevat (tarkkuus, aluetaso, aikasarja jne) Erilaiset jakaumatiedot ja ryhmittelyt Muuta? Ehdotuksia? Eri aluetasot; globaali, EU, kansallinen, paikallinen Tietotarve ja tiedon käyttö Suunnittelu, arviointi, seuranta Strategiat (EU2020, ministeriöt, virastot) Hallitusohjelma, politiikkaohjelmat (kv ja kansall)

8 Esimerkki tiedon käytöstä Hallitusohjelmassa (n. 80 sivua, paljon hankkeita ja tavoitteita, vähän selkeitä numeerisia tavoitteita): Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72%:iin ja työttömyyden laskeminen 5% tasolle => selkeä tavoite, selkeät käsitteet Parannetaan rekisteritietojen ajantasaisuutta ja saatavuutta => epäselvää mitä tehdään ja mitkä rekisterit kyseessä hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävän mittariston yksityiskohdat täsmennetään asiantuntijatyönä => odotellaan Vaalikauden tki-menojen tavoitteena on 4%:n taso => selkeä tavoite, epäselvä käsite EU2020 strategian kansallisen ohjelman (14a/2011) tavoitteet: Työllisyysaste nostetaan 78%:iin (2020 mennessä) T&K menot vähintään 4%:n tasolle Selkeät tavoitteet, kuvattu myös toimenpiteitä

9 EU2020 strategiassa tietotarve on kuvattu hyvin Eurooppa 2020 tavoitteet, ennakko - Provisional Europe 2020 Targets: muutaman maan osalta Jäsenvaltioid en Työllisyys- T&K % Päästö- Uusiutuva Energiatehokkuu s Aikaisin Opetusal a Köyhyyden tavoitteet aste % kansantulost a tavoitteet energia *- energiavähennys koulunsa % vähentäminen, (vrt. v.2005) kulutus Mtoe - yks. lopettaneet % henkilö-lkm DK 78,50 % 3,00 % -20 % 30 % Ei tavoitetta NRP:ssa alle 10% 40 % EE 76 % 3,00 % 11 % 25 % 0,49 (vain loppukäyttö) 9,50 % 40 % FI 78 % 4,00 % -16 % 38 % 4,21 8 % 42 % FR 75 % 3,00 % -14 % 23 % 43 9,50 % 50 % v.2015 mennessä SI 75 % 3,00 % 17 % 25 % Ei tavoitetta NRP:ssa 5,10 % 40 % SK 71-73% 0,9-1,1% 5 % 14 % 1,08 (vain loppukäyttö) 6 % 30 % UK arvioitu EU Ei tavoitetta NRP:ssa 72,4-72,8 % 2,7-2,8% EU tavoite 75 % 3 % Ei tavoitetta NRP:ssa -16 % 15 % 20% (vrt.v.1990 Ei tavoitetta NRP:ssa Ei tavoitetta NRP:ssa Ei tavoitetta NRP:ssa taso) 20 % alle 10% 10,50 % 37,30 % 20% (vrt.v.1990 taso) 20 % Lasten köyhyyden väh. 20% lisäys energiatehokkuut teen 10 % 40 % ########

10 Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet: useita tietolähteitä 1, Virallinen tilastotieto (TK, Tike, Tulli, THL, Eurostat, muut NSI't) => Eurostat, asetuspohjaista tilastointia 2. Kansainvälisten organisaatioiden (esim. OECD, YK) tilastoaineistot (perustuvat suosituksiin/sopimuksiin, ei lainsäädäntöön) 3. Hallinnolliset aineistot ja rekisterit (verottaja, PRH, ministeriöt jne) 4. Muut aineistot ja rekisterit (etujärjestöt, liitot, yritykset, kauppa jne) 5. Tutkimustieto (yliopistot, tutkimuslaitokset) ja tutkimusaineistot (yliopistot, tutkimuslaitokset, hallinnolliset aineistot, tilastoviranomaiset ja tilastoja tuottavat tahot) 6. Internet ja big data Miten valita oikea tietolähde?

11 Tietolähteen laadun arviointi- mitä huomioitava? Tietosuoja => tiukka suojaus voi heikentää aineiston analysointimahdollisuuksia Relevanssi => kuinka hyvin vastaavat tarpeeseen (esim. yrityksen liikevaihto vs. yrityksen myyty tuotanto) Tarkkuus ja luotettavuus => kuvaa täsmällisesti ao. ilmiötä Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus => kuinka uusia/vanhoja tiedot ovat Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus => suhteessa muihin tilastoihin, tilaston aikasarjoihin ja alueisiin Saatavuus ja selkeys => miten tiedot saatavissa (säännöllinen/epäsäännöllinen, kertaluonteinen, menetelmäkuvaus jne?) Tehokkuus => kuinka tehokkaasti tiedot tuotetaan prosessissa

12 Virallinen tilastotieto kertoo laatuselosteessa tiedon laadusta Entä muiden tietolähteiden tietojen laatu? Tutkimustiedot => - voi perustua pieneenkin otosjoukkoon + tutkimusmenetelmä yleensä kuvattu Hallinnolliset tiedot => aineiston kattavuus voi olla puutteellinen, ilmoitusvelvollisuus vai esim. tuen peruste? Internet => ei edustava/populaatiota vastaava tieto Tietolähteiden laatu voi vaihdella suurestikin Laadun arviointi on tärkeätä sillä laadukas tieto helpottaa sen käyttöä SVT-tilastojen laadun eri ulottuvuuksia voi hyödyntää myös muun tiedon arvioimisessa

13 Esimerkkejä keskustelua herättävistä indikaattoreista BKT => hyvä taloudellisen toimeliaisuuden mittari, mutta ei mittaa hyvinvointia (esim. NY:n hurrikaani) T&K menot per BKT => laajasti käytetty, saatavilla vertailutietoa maittain T&K&I menot per BKT =>?? HDI => komposiitti indeksi => arvioitava menetelmät, osatekijät ja painot? THI ja KHI vs. internetistä otettu tuotteen keskihinta

14 Miten hyödyntää optimaalisesti tietoa päätöksenteossa 1. määrittele selkeästi tietotarve ja ongelma /tavoite 2. käytä selkeitä (kansainvälisesti) hyväksyttyjä käsitteitä 3. varmista vakaa, jatkuva tietopohja (ainakin ohjelmakaudelle tmv.) 4. varmista tiedon vertailukelpoisuus globaalisti/ paikallisesti 5. muodosta käsitys tiedon laadusta 6. pidä huoli dokumentaatiosta: tarpeen kuvaus, valittu indikaattori, tietolähde ja laskentamenetelmä, arvo, tavoitearvo 7. ota tietoammattilainen mukaan työhön =>TK