1 STRATEGIAN TAUSTAT Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 STRATEGIAN TAUSTAT...3 1.1 Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen...3 1.2 Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen"

Transkriptio

1 1 STRATEGIAN TAUSTAT Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen kunnan keskeisenä menestystekijänä Kunnan koulutusjärjestelmän laajuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen tasapaino VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET Koulutuksen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Tuntijako Opetussuunnitelman perusteet Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma Perusopetus...^ Toisen asteen koulutus...,..., Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma IITIN KOULUTUSPALVELULUIDEN PERUSTEET Opetuksen järjestämisvelvoite Opetuspalveluiden ohjausjärjestelmä Koulutusjärjestelmän rakenne Yleistä Oppilaitokset Esiopetus Perusopetus ja koulupiirijako Erityisopetuksen järjestäminen Iltapäivätoiminta Kunnan järjestämä aikuiskoulutus Lukiokoulutus KUNNAN KOULUTUSPALVELUIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Opetussuunnitelma Toiminta-ajatus Koulutuksen arvoperusta ja koulutuksen perusturvasta huolehtiminen Kasvatusvastuu OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET JA TOIMINTAEDELLYTYKSET Perusopetusryhmän kokoja luokanopettajien virkojen määrä Kyläkoulujen toimintaedellytykset Käytettävissä oleva opetustuntimäärä Koulun tuntijaon perusteet Opetuspalveluiden henkilöstöpolitiikan linjaukset Koulutuksen arviointi Arviointitapoja käytännössä Kunnan koulujen kieliohjelma Kansainväliset kehittämishankkeet OPPILASHUOLLON JÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuoltoryhmät Oppilaiden avustaminen Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori-ja psykologipalvelut Maahanmuuttajaoppilaiden avustaminen Koulukuljetusten järjestämisen perusteet Pääsääntö Poikkeukset pääsäännöstä...23

2 6.5.3 Koulutuslautakunnan asettamat periaatteet kuljetusten järjestelyissä Pääsääntö Kouluruokailu Koulukiinteistöjen ylläpito Kirjaston tehtävä koulutuksessa Tietoverkkojen käyttö opetuksen tukena KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Tiedon kulun varmistaminen kodin ja koulun välillä Huoltajan vastuu kodin ja koulun yhteistyössä...26

3 Iitin koulujen opetus-ja kasvatustyön strategiset periaatteet l STRATEGIAN TAUSTAT 1.1 Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuksen järjestämistä koskevia linjauksia, periaatteita ja menettelytapoja sisältyy moniin asiakirjoihin; lainsäädäntöön, kunnan hallintosääntöön, virkaehtosopimuksiin, kouluyhteistyösopimuksiin, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja koulutuslautakunnan yksittäisiin päätöksiin, opetussuunnitelman perusteisiin, kunnan opetussuunnitelmaan, koulujen työsuunnitelmiin sekä keskusviraston ja aluehallintoviranomaisen ohjeisiin. Siksi sovittujen periaatteiden kokoaminen yhteisiksi kunnan koulutuspoliittisiksi periaatteiksi eli koulutuksen strategisiksi periaatteiksi helpottaa ja selkeyttää päätöksentekoa, asioiden valmistelua ja tiedottamista sekä helpottaa henkilöstön ja päättäjien työskentelyä. 1.2 Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen kunnan keskeisenä menestystekijänä Opetuksen ja koulutuksen järjestäminen kuuluvat niihin ydinpalveluihin, joiden kitkattomasta toiminnasta kunnan on huolehdittava kaikissa oloissa. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina kunnan on säilytettävä koulutuspalveluidensa taso korkeana. Kunnan asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän lapsensa saavat aina sellaista opetusta, joka kestää vertailun mihin tahansa muun opetuksen järjestäjän antamaan opetukseen. Opetuksen korkea taso ja hyvä laatu myötävaikuttavat koko kunnan kehittymiseen, asukkaiden viihtymiseen ja kuntaan muuttoa suunnittelevien muuttopäätösten tekoon. 1.3 Kunnan koulutusjärjestelmän laajuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen tasapaino Järjestämällä riittävät voimavarat opetusta varten, kunta varmistaa myös opetushenkilöstölle innostuneen ja kehittämiselle otollisen työskentelyilmapiirin. Tästä seuraa se, että kuntaan otetut opettajat eivät hakeudu muualle. Kunnassa avautuviin muihinkin tehtäviin hakeutuu paremmin ammattitaitoisia ja kyvykkäitä työntekijöitä, jos kunnan opetuspalvelut koetaan korkeatasoisiksi.

4 2 VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET Valtakunnallista koulutuspolitiikkaa ohjataan lainsäädännöllä sekä valtioneuvoston ja keskusviraston antamilla päätöksillä ja määräyksillä, joista olennaisimmat ovat tuntijakopäätös ja opetussuunnitelman perusteet. Koulutuspoliittiset linjaukset tarkistetaan säännöllisin väliajoin hallitusohjelmassa sekä opetusministeriön kehittämissuunnitelmissa. 2.1 Koulutuksen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö - perusopetuslaki (628/1998) -lukiolaki (629/1998) - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( 631/1998) - laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) - laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) - laki valtion ja yksityisen järjestämän koulun hallinnosta (634/1998) - laki opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) Lakeja täydentävissä asetuksissa annetaan täsmentäviä säännöksiä 2.2 Tuntijako Valtioneuvosto päättää perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Tätä päätöstä kutsutaan tuntijakopäätökseksi. Voimassa oleva tuntijakopäätös on annettu valtioneuvoston asetuksella 1435/ Opetussuunnitelman perusteet Kunnan omat perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevat opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin, joissa on annettu oppiaineiden sekä oppilaanohjauksen ja muun opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Voimassa olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on annettu opetushallituksen määräyksellä 1/011/

5 2.4 Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma Koulutuksen yhteiskuntapoliittinen peruslinjaus annetaan hallitusohjelmassa. Viimeksi hallitusohjelma on laadittu Hallitusohjelma sisältää muun muassa seuraavia perusopetusta sekä toisen asteen koulutusta koskevia kehittämistavoitteita: Perusopetus Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki-ja erityisopetuksen, opintoohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. Vanhempien ja koulun yhteistyötä edistetään. Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna. Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. Koulujen perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmä säilytetään. Vahvistetaan taito-ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Edistetään monipuolisia kieliohjelmia kouluissa. Toisen kotimaisen kielen koulutusta kehitetään valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatuja muutostarpeet. Edistetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskouluja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Toisen asteen koulutus Lukion tehtävää yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä vahvistetaan. «Ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan ammatillisen osaamisen sekä jatkoopintokelpoisuuden.

6 Lukioverkkoa kehitetään hyvä saavutettavuus turvaten. Erilaiset järjestämis-ja ylläpitomallit mahdollistetaan. Lisätään lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Uutta teknologiaa käytetään laajasti ja etälukion toimintamahdollisuuksia parannetaan. Lukio-opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Tätä tavoitetta edistetään panostamalla erityisesti opintojen ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä parannetaan. Aloituspaikkojen määrää lisätään ja niitä suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Erityisoppilaitosten toimintaa vahvistetaan. Nostetaan tuloksellisuusrahoituksen osuutta ammatillisessa perus-ja aikuiskoulutuksessa. Jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi. Samalla turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa 2.5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa viittä kalenterivuotta varten. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus-ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelma sisältää myös itse koulutusjärjestelmän ja sen sisällön kehittämistä koskevat tavoitteet, joista seuraavat keskeisimmät kunnan koulutusta koskevat tavoitteet sisältyvät esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion kehittämiseen: Esi- ja perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskouluja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. * Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus.

7 Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa. Yksityiskoulujen määrä on Suomessa vakiintunut. Alle kolme prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Lasten vähentyessä kouluverkko harvenee edelleen. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan opetus- ja koulutuspalveluiden järjestäminen siten, että opetuksen korkea laatuja monipuolinen palvelutarjonta pystytään turvaamaan kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen etä- ja verkko-opetusta tarjoamalla voi olla tulevaisuudessa keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Esi-ja perusopetuksen, koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen lähtökohtana on opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Lukioverkon kehittämisessä on lisäksi otettava huomioon aikuisväestön koulutustarpeet. Koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä voidaan tukea koulutuksen saavutettavuutta. Esi-ja perusopetus turvataan lähipalveluna. Perusopetuksen lisäopetuksen saatavuus turvataan. Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. Lukioverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Koulumatkaan käytettyjen aikojen kehitystä ja koulumatkajärjestelyjä seurataan. Tavoitteena on pienten koululaisten kuljetusaikojen pitäminen kohtuullisena. Turvataan opetus-, oppilashuolto-ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatuja ammattihenkilöstön saatavuus. Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät selvitetään. Ruotsinkielisen erityisopetuksen asema turvataan. Tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen hallintoa selvitetään yhteistyössä sosiaali-ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Tuetaan lukioiden keskinäistä verkostoitumista sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden alueellista yhteistyötä koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi.

8 3 IITIN KOULUTUS?ALVELULUIDEN PERUSTEET 3.1 Opetuksen järjestämisvelvoite Kunnan velvollisuus on lain mukaan järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja kuusivuotiaille esiopetusta. Lukiokoulutuksen järjestämistä varten opetusministeriö on myöntänyt luvan Iitin kunnalle. Lupa on uudistettu lukien. 3.2 Opetuspalveluiden ohjausjärjestelmä Koulutuspalveluiden järjestämisestä käytännössä vastaavat kunnan toimielimet ja niiden apuna toimiva palkattu henkilöstö. Kunnan toiminta nojautuu lainsäädäntöön ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Paikallista toimintaa ohjaavat määräykset on kirjattu kunnan hallintosääntöön. Kunnanvaltuusto päättää koulutuksen käytössä olevista voimavaroista ja tavoitteista talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten ratkaisuvallasta hallintosäännössä ja tarvittaessa muissa päätöksissä. Koulutuslautakunta määrittelee opetusta koskevat tavoitteet kunnan opetussuunnitelmassa ja solmii tarvittavat yhteistyösopimukset muiden opetuksen järjestäjien kanssa sekä hyväksyy ja arvioi kunkin koulun omassa työsuunnitelmassaan asettamat koulun lukuvuosittaiset tavoitteet. Tarkastuslautakunta arvioi toimielinten asettamien tavoitteiden toteutumista. Koulutoimen johtaja valmistelee, esittelee ja toimeenpanee koulutuslautakunnassa käsiteltävät asiat sekä ohjaa, valvoo ja kehittää sivistyspalveluiden päävastuualueen tulosyksiköiden ja oppilaitosten palvelun taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sivistyspalveluiden esimieskokous toimii koulutuspalveluiden johtoryhmänä. Ryhmän tehtävänä on ajankohtaisen tiedon välittäminen ja ylläpitäminen, oppilaitosten välisen yhteistyön koordinointi, tiedonkulun edistäminen ja esimiesten työn tukeminen.

9 Tuloskeskustelussa esimies ja työntekijä asettavat yhdessä työssä toteutettavaksi henkilökohtaiset tulostavoitteet. Tavoitteet kirjataan tarkoitusta varten sovitulle lomakkeelle. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti. Koulutoimen johtajan ja kunnanjohtajan välisessä tuloskeskustelussa koulutuspalveluita koskevat asiat arvioidaan suhteessa keskushallintoon. Tuloskeskustelun yhteydessä arvioidaan myös jokaisen työntekijän henkilökohtainen työsuoritus. 3.3 Koulutusjärjestelmän rakenne Yleistä Kunta järjestää päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta kunnan alueella asuville lapsille sekä lukiokoulutusta perusopetuksen oppimäärän suorittaneille. Lisäksi kunta järjestää aikuiskoulutusta Iitin kansalaisopistossa. Opetuksen ja koulutuksen hallintoa ja opetusta varten perustettavista toimielimistä ja viroista päättää kunnanvaltuusto Oppilaitokset Kunta järjestää opetusta seuraavissa oppilaitoksissa. 1. Haapa-Kimolan koulu perusopetus luokat Kausalan koulu perusopetus luokat Kymentaan koulu perusopetus luokat l Tillolan koulu perusopetus luokat Vuolenkosken koulu perusopetus luokat l- 6 ja esiopetus 6. Kausan koulu luokkamuotoinen erityisopetus luokat Iitin yläkoulu perusopetus luokat Iitin lukio luokaton lukiokoulutus Yläkoulun opetus järjestetään viisijaksojärjestelmässä hajautettua opetussuunnitelmaa noudattaen. Lukiokoulutus järjestetään viisijaksojärjestelmässä kurssimuotoisen opetussuunnitelman mukaan. Koulutuslautakunta voi päättää, että opetusta järjestetään yhteistyössä muiden kuntien kanssa kuntien välisen sopimuksen nojalla. Koulutuslautakunta päättää myös opetuksen järjestämisestä yksityisissä lastensuojelulaitoksissa.

10 3.3.3 Esiopetus Kuusivuotiaille lapsille tarkoitettua esiopetusta järjestetään koulutuslautakunnan päättämissä paikoissa Perusopetus ja koulupiirijako Perusopetuksen järjestämistä varten kunta on jaettu koulupiireihin, joissa jokaisessa on yksi tai useampi koulu sen mukaan kuin hallintosäännössä määrätään. Koulupiirissä asuvalla oppilaalla on oikeus päästä oman piirinsä kouluun tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Oppilaalle järjestetään maksuton koulukuljetus oman piirinsä kouluun tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Oppilaan lähikoulu on hänen oman piirinsä koulu tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitseva koulu. Oppilaalla on myös oikeus päästä toisen piirin kouluun, joka ei ole hänen lähikoulunsa eikä hänen asuinpaikkaansa lähimpänä oleva koulu, eikä sitä ole määrätty hänen lähikoulukseen, jos tässä koulussa on vapaita oppilaspaikkoja ja huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Erityisen painavasta syystä oppilaan lähikouluksi voidaan määrätä muukin koulu kuin hänen oman piirinsä koulu tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitseva koulu. Erityisen painavia syitä voivat olla: 1. Oppilasta koskien Erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät syyt Asiantuntijan toteama muu tarve erityisiä opetusjärjestelyjä varten. Asiantuntijan toteama oppilaan koulunkäyntiin tai psykososiaaliseen kehitykseen liittyvät syyt. 2. Oppilas on joka tapauksessa kuljetuksessa ja asuu koulupiirien raja-alueella. 3. Kunnan asukasstrategia: Kyläkoulu vetovoimatekijänä Katso 5.2.

11 3.3.5 Erityisopetuksen järjestäminen Ennen erityisopetukseen siirtoa oppilaalle tulee järjestää opetuksen yleiseen ja tehostettuun tukeen kuuluvaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Annettu tuki tulee kirjata määrältään, kestoltaan ja sisällöltään. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimis-suunnitelma. Yleisen tuen ollessa riittämätöntä siirrytään tehostettuun tukeen. Tuen järjestämisen pohjana on pedagoginen arvio, johon voidaan tarvittaessa liittää myös asiantuntijalausunto. Siinä määritellään ne tukitoimet, jotka ovat oppilaalle opiskelun kannalta välttämättömät. Mikäli tehostettu tuki ei ole oppilaan kannalta riittävä, tulee siirtyä erityisen tuen piiriin. Tällöin tulee laatia moniammatillisesti pedagoginen selvitys, jonka pohjalta tehdään erityisopetussiirto. Erityisopetusta järjestetään kunnan erityisopetusyksikössä. Oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen, perusopetuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetusta tarvitseva oppilas sijoitetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen luokkaan, mikäli opetukselliset ja muut olot yleisopetuksen luokalla ovat oppilaan kehittymisen kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Ellei sijoittamista yleisopetuksen luokkaan voida pitää lapsen kehityksen kannalta tuloksellisena, järjestetään opetus erityisluokalla. Erityisopetuksen, yleisopetuksen ja päivähoidon yhteistyötä koskevat toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa. Niitä perusopetuksen oppilaita varten, joilla on lieviä oppimis-ja sopeutumisvaikeuksia, järjestetään luokatonta erityisopetusta. Niille luokkamuotoista erityisopetusta tarvitseville oppilaille, joita ei ole mahdollista opettaa oman kunnan erityisluokalla, järjestetään opetusta yhteistyössä muiden opetuksen järjestäjien kanssa koulutuslautakunnan solmimien sopimusten perusteella Iltapäivätoiminta Kunnassa järjestetään perusopetuslainsäädännön mukaista iltapäivätoimintaa kaikissa alakouluissa, jos toimintaan ilmoittautuu vähintään kahdeksan lasta. Iltapäivätoiminta lopetetaan, jos oppilasmäärä laskee pysyvästi alle viiden.

12 Iltapäivätoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon, että siihen osallistuvilla lapsilla, joilla on oikeus perusopetuskin 32 :n mukaiseen koulumatkaetuun on mahdollisuus käyttää tätä etuutta Kunnan järjestämä aikuiskoulutus Iitin kunnan ylläpitämässä Iitin kansalaisopistossa järjestetään yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta lapsille sekä lyhytkestoista ammatillista täydennyskoulutusta. Opiston ylläpitoon kunta saa valtion rahoitusta. Opiskelijoilta peritään koulutuslautakunnan päättämä kurssimaksu Lukiokoulutus Perusopetuksen jälkeistä yleissivistävää toisen asteen koulutusta järjestetään Iitin lukiossa. Koulutukseen otetaan perusopetuksen suorittaneita opiskelijoita. Kunta sitoutuu antamaan lukion toiminnalle riittävät resurssit ja tukee oppilaiden hakeutumista lukioon myös ympäristökunnista. 4 KUiNNAN KOULUTUSPALVELUIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 4.1 Opetussuunnitelma Koulutuksen tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmaan, joka laaditaan erikseen esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta varten. Opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmassa ilmaistaan paikallisen opetuksen järjestäjän tahto siitä, miten valtakunnallista koulutuspolitiikkaa sovelletaan opetukseen kunnan kouluissa. Opetussuunnitelma sisältää koulutuksen toiminta-ajatuksen ja arvoperustan sekä yksityiskohtaisemmat määrittelyt muun muassa oppilasarvioinnista, kieliohjelmasta ja erityisopetuksen järjestämisestä. Opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Kukin koulu voi laatia kunnan opetussuunnitelmaa täydentäviä sovelluksia, joissa on koulun haluamia tarkempia yksityiskohtaisia ohjeita ja kuvauksia kasvatus- ja opetustyön järjestämistä varten. Koulutoimen johtaja vastaa opetussuunnitelman laadintaprosessin etenemisestä.

13 Opetussuunnitelman laadinnassa käytetään hyväksi koulun oman henkilöstön lisäksi koulun vaikutuspiirissä olevaa ympäristöä ja koulun kanssa tekemisissä olevia sidosryhmiä. 4.2 Toiminta-ajatus Kunta järjestää perusopetusta oppivelvollisille lapsille sekä esiopetusta kuusivuotiaille lapsille ja lukiokoulutusta perusopetuksen suorittaneille nuorille. Opetus sisältää ainekset ihmiseksi kasvamiseen ja antaa kestäviä valmiuksia jatko-opinnoissa menestymiselle ja rakennusaineita hyvää elämää varten. Toiminta-ajatuksen soveltamisessa opetustyöhön noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilas: Koulu on oppilasta varten. Oppilasta ohjataan kasvamaan hänen omien edellytystensä mukaan. Oppilaan ajatuksia, toiveita ja aloitteita käsitellään asiallisesti. Oppilas tuntee, että hänestä välitetään koulussa. Aikuiset: Koulussa työskentelevät aikuiset antavat lapsille luonnollisen kanssakäymisen ja aikuisen ihmisen mallin. Aikuisten toiminta on johdonmukaista ja asiallista. Koulussa on avoin yhteistyöhakuinen ja kaikkinaisen yhteistoiminnan mahdollistava ilmapiiri. Oppimistapahtuma: Opettajan ammattitaitoon luotetaan. Opettajalle annetaan mahdollisuus järjestää työnsä omien erityistaitojensa ja oman lahjakkuutensa mukaan palvelemaan kutakin oppilasta hänen edellytystensä määräämissä rajoissa. Kunta tukee opettajien täydennyskoulutusta. 4.3 Koulutuksen arvoperusta ja koulutuksen perusturvasta huolehtiminen Koulutuksen järjestämisen perustana ovat seuraavat ihmisyyteen kasvamista tukevat moraaliset tavoitteet: Turvallisuus, vastuullisuus, erilaisuuden hyväksyminen, itsensä hyväksyminen, käytöstavat, työn ja ahkeruuden arvostaminen. Näiden tavoitteiden toteuttaminen käytännössä tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaan: Turvallisuus: Koulu on turvallinen ja inhimillinen ympäristö kaikille kouluyhteisön jäsenille. Koulussa taataan kaikille fyysinen ja henkinen turvallisuus.

14 Vastuullisuus: Koulussa oppilaat ohjataan täyttämään heille uskotut tehtävät sekä kasvamaan toisen ihmisen huomioon ottaviksi ja toisista välittäviksi aikuisiksi Erilaisuuden hyväksyminen: Koulun ilmapiirin tulee olla hyväksyvä ja erilaisuutta kunnioittava. Lapsia rohkaistaan määrätietoisesti omien mielipiteiden esittämiseen ja toisten kuuntelemiseen. Itsensä hyväksyminen: Tavoitteena on itsenäinen aikuinen, joka osaa arvostaa ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tästä seuraa se, että hän hyväksyy myös muut ihmiset tasavertaisina yhteisön jäseninä. Käytöstavat: Ensimmäisten kouluvuosien aikana annetaan lapselle valmiuksia, keinoja ja malleja toimia erilaisissa elämäntilanteissa. Lapset harjaannutetaan käyttäytymään yleisesti hyväksyttyjen suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien positiivisten toimintamallien mukaan. Työn ja ahkeruuden arvostaminen: Lapset ohjataan oivaltamaan se, että menestyminen ja onnistuminen vaatii aina tarmokasta, määrätietoista ja jatkuvaa työtä sekä ponnistelua kohti asetettua päämäärää. 4.4 Kasvatusvastuu Huoltajan vastuu: Huoltajalla on päävastuu lapsensa kasvatuksesta. Häneltä odotetaan myönteistä ja yhteistyöhakuista asennetta koulutyötä ja opettajaa kohtaan sekä sitoutumista lapsen koulutyöhön sitä tukevilla asenteilla. Huoltaja ei yksin voi asettaa opettajan kasvatusperiaatteita. Hän on vastuussa siitä, että lapsi osaa kunnioittaa koulutyötä siten, että koulu on myös opettajalle inhimillinen työpaikka. Opettajan vastuu: Opettaja on lapselle tasapainoisen, luotettavan ja vastuunsa kantavan aikuisen ihmisen malli. Hän käsittelee lasta hienotunteisesti, ystävällisesti ja johdonmukaisesti. Opettaja on kykyjen etsijä, jolla on herkkyyttä löytää jokaisen lapsen parhaat ominaisuudet ja erityislahjakkuus sekä taitoa vahvistaa ja kehittää niitä antamalla jokaiselle riittävän haasteellisia tehtäviä. Opettaja reagoi nopeasti opetustilanteissa ja tekee rohkeasti ripeitä, luovia ja omaperäisiä oppimista edistäviä ratkaisuja.

15 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET JA TOIMINTAEDELLYTYKSET 5.1 Perusopetusryhmän kokoja luokanopettajien virkojen määrä Perusopetusryhmässä (luokka) on enintään 20 oppilasta, jos siihen kuuluu esiopetuksessa, perusopetuksen ensimmäisellä tai toisella vuosiluokalla olevia oppilaita. Perusopetusryhmässä (luokassa) on enintään 25 oppilasta, jos siihen kuuluu, kolmannen, neljännen, viidennen tai kuudennen vuosiluokan oppilaita. Kaksi-ja kolmeopettajaisissa kouluissa ylläpidettävien opettajanvirkojen määrä on sidoksissa tähän perusopetusryhmän kokoon. Useampiopettajaisissa kouluissa rinnakkaisluokka perustetaan, jos vuosiluokan oppilasmäärä ylittää edellä mainitut enimmäisoppilasmäärät eikä yhdysluokkien perustamista katsota mahdolliseksi. Oppilasmäärät tarkistetaan lukuvuoden työn alkaessa. Lukuvuoden aikana oppilasmäärissä tapahtuneet muutokset eivät vaikuta perusopetusryhmien tai opettajanvirkojen määrään. Opettajan virkoja täytettäessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon se, että koulun opettajakunnassa on sekä nais- että miesopettajia. 5.2 Kyläkoulujen toimintaedellytykset Kunnassa ylläpidetään kyläkouluja sen mukaan kuin kunnanvaltuusto katsoo tarpeelliseksi. Iitin opetuspalveluiden linjaukset ja päätökset ovat samassa linjassa kylien kehittämissuunnitelman sekä 'Elävät kylät' -tavoitteen kanssa. Koulutuslautakunta näkee kyläkoulut kunnan vahvuutena, joita kehitetään tasapuolisesti yhteistoiminnassa mm. kyläyhdistysten ja vanhempainyhdistysten kanssa. 5.3 Käytettävissä oleva opetustuntimäärä Koulutuslautakunta ratkaisee vuosittain perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen järjestämistä varten käytettävissä olevan opetustuntimäärän. 5.4 Koulun tuntijaon perusteet Koulujen tuntijako perustuu opetussuunnitelmassa hyväksyttyyn minimituntimäärään, jonka perusteella kukin koulu rakentaa oman tuntijakonsa.

16 Tuntijako liitetään koulun työsuunnitelmaan. Yläkoulun työsuunnitelmassa ratkaistaan koulun tarjoamat valinnaisaineet ja niihin käytettävät tuntimäärät. 5.5 Opetuspalveluiden henkilöstöpolitiikan linjaukset Kunnan virat ja toimet Virkojen nimikkeistä päättää koulutuslautakunta. Opettajat otetaan kunnan virkasuhteeseen. Muu koulun henkilöstö otetaan kunnan työsuhteeseen. Päävastuualueen johtaja määrää henkilöstön sijoituspaikan. Jos opettajanvirkojen määrää joudutaan supistamaan ja opettajia irtisanomaan, ensiksi irtisanotaan ne virkasuhteet, jotka on täytetty viimeksi. Tehtävässä vaadittava kelpoisuus Opettajan kelpoisuusehdoista säädetään laissa. Muun henkilöstön kelpoisuudesta määrätään hallintosäännössä tai hallintokunnan päätöksin sen mukaan kun hallintosäännössä määrätään. Virassa tai toimessa vaadittavat kelpoisuus-ehdot täyttävä hakija otetaan tehtävään toistaiseksi tai määräajaksi. Opetusvelvollisuus opettajanvirassa Kunta pyrkii järjestämään opettajan virat siten, että jokaiselle opettajalle varataan vähintään opetusvelvollisuutta vastaava tuntimäärä työtä lukuvuosittain. Opetusvelvollisuuden lisäksi opettajalla voi olla ylitunteja. Ylituntien määrää tulee tarkkailla koulussa ja pyrkiä jakamaan työ tasaisesti kaikkien opettajien kesken, koska suuri työmäärä vaikuttaa ratkaisevasti opettajan jaksamiseen. Pysyvien tehtävien järjestämisen periaate Kunnan tavoitteena on muodostaa ensi sijassa pysyviä virkoja tarjolla olevien tuntien varaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista annetaan virkojen ulkopuolelle jääneet tunnit tuntiopettajan hoidettavaksi. Rehtorin virka ja rehtorin tehtäviä hoitava opettaja Iitin yläkoulussa, Iitin lukiossa ja Kausalan alakoulussa on kussakin rehtorin virka. Muihin kouluihin koulutuslautakunta nimeää kuhunkin yhden luokanopettajista hoitamaan koulun toiminnasta vastaavan johtajan tehtävää. Koulunjohtajalla on rehtorin arvonimi, vaikka hän ei toimikaan rehtorin virassa. Täydennyskoulutus Kunta huolehtii henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että opetukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Kunta tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista

17 korvaamalla talousarviossa varattujen resurssien rajoissa alaan liittyvien koulutustilaisuuksien kurssimaksuja ja koulutukseen liittyviä matkakustannuksia. Henkilöstön muistaminen Henkilöstöä muistetaan kunnanhallituksen hyväksymien henkilöstöhallinnon periaatteiden mukaisesti merkkipäivinä ja tiettyjen palvelu-vuosien täyttyessä sekä siirryttäessä pois kunnan palveluksesta. 5.6 Koulutuksen arviointi Koulutuksen järjestäjällä on lain säätämä velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen arviointiin. Kunnanvaltuuston toimittama arviointi: Kunnanvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosittain hyväksyessään talousarvion ja taloussuunnitelman. Kunnanvaltuusto arvioi tavoitteiden toteutumista toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä vuosittain. Koulutuslautakunnan tekemä arviointi: Koulutuslautakunta asettaa vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Koulutuslautakunta arvioi asettamiensa tavoitteiden toteutumista vuosittain. Koulujen itsearviointi ja koulutuksen järjestäjän arviointi - koulujen työsuunnitelmat: Koulun lukuvuosittaisen työn suunnittelua ja arviointia varten valmistetaan laissa säädetty koulutuslautakunnan hyväksymän kaavan mukainen suunnitelma: koulun työsuunnitelma. Työsuunnitelman käsittelyjärjestys on seuraava: Rehtori ja opettajat valmistavat työsuunnitelman ja asettavat työn tavoitteet lukuvuoden alkaessa. Rehtori esittelee työsuunnitelman vanhempaintilaisuudessa Valmis työsuunnitelma toimitetaan koulutuslautakunnalle. Koulutuslautakunta hyväksyy työsuunnitelman «Rehtori ja opettajat arvioivat työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista lukuvuoden päättyessä

18 Rehtori esittelee työsuunnitelman toteutumista ja seuraavan lukuvuoden tavoitteita vanhempaintilaisuudessa Rehtori toimittaa arvioidun työsuunnitelman koulutuslautakunnalle Koulutuslautakunta arvioi j ärjestämäänsä koulutusta työsuunnitelma-arvioiden perusteella Koulujen oppilasarvioinnin periaatteista sovitaan kunnan opetussuunnitelmassa Arviointitapoja käytännössä Koulutuslautakunta seuraa oman toimialansa tapahtumia. Koulutuslautakunta seuraa kunnassa vireillä olevia koulutussektorin tapahtumia ja antaa niistä suoraa palautetta. Koulutuslautakunta on kuntalaisia varten eikä kasvoton koneisto. Koulutoimenjohtaja raportoi lautakunnalle vuosittain antamassaan yleiskatsauksessa koulutuksen ja päivähoidon toimialan asioista. Raportissa tulee käsitellä erityisesti sitä, mitä kunnan koulutoimen ja päivähoidon arjessa tapahtuu, millaisista asioista vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä sekä siitä mihin toimenpiteisiin vanhempien yhteydenottojen perusteella on ryhdytty. Kaikkien koulutuslautakunnan palvelujen piirissä olevien lasten vanhemmilta kerätään vuosittain koulutusta koskeva palaute sähköisellä palautelomakkeella, jossa kysytään millä tavoin koulutuslautakunta voi kehittää koulutuksen toimialaa ja ottaa perheiden tarpeet huomioon. Koulutuspalvelut keräävät palautetta koulujen, koulutoimen hallinnon ja koulutuslautakunnan toiminnasta. Palautteen keräysmuotoja kehitellään. Koulutuslautakunta kerää vuosittain palautteen toiminnastaan myös muilta hallintokunnilta. Muiden hallintokuntien tulee palautteessaan kiinnittää huomiota siihen missä koulutuslautakunta on onnistunut ja missä asioissa epäonnistunut. Koulutuslautakunta kokoontuu lukuvuoden päättyessä arvioimaan edellä mainittua palautetta.

19 5.7 Kunnan koulujen kieliohjelma Kunnan koululaitokseen kuuluvissa kouluissa noudatetaan seuraavaa kieliohjelmaa Ai-kieli englanti Kaikille perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille yhteinen vieras kieli. Opetus alkaa perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta. Aj-kieli saksa Vapaaehtoinen kieli, jonka opetus alkaa perusopetuksen 4. luokalla. Opetusryhmä muodostetaan, jos siihen on tulossa vähintään 12 oppilasta. Opetusta jatketaan niin kauan, kun ryhmässä on vähintään 8 oppilasta. Koulutuslautakunta päättää tarvittaessa missä kouluissa opetusta järjestetään. Oppilaan huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsensa kuljettamisesta koulujen välillä tai vastata vapaaehtoisen aineen opiskelun aiheuttamista ylimääräisistä kuljetuskustannuksista ellei kuljetusta ole mahdollista hoitaa normaalien koulukuljetusten yhteydessä. Kielen opiskelua kyläkouluilta pyritään tukemaan lukujärjestelyteknisin keinoin ja etäopiskelulla. Bj-kieli ruotsi Kaikille perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille yhteinen kieli, jonka opetus alkaa perusopetuksen seitsemänneltä luokalta. Bi-kieli ranska, saksa, venäjä Valinnainen vieras kieli, jonka oppilas voi valita perusopetuksen kahdeksannelta luokalta alkaen ja jatkaa sen opiskelua edelleen lukiossa Bs-kieli ranska, saksa, venäjä, latina, espanja Lukiossa alkava valinnainen vieras kieli. 5.8 Kansainväliset kehittämishankkeet Koulut voivat osallistua Euroopan unionin hallinnoimiin koulujen yhteistyöhankkeisiin. Hankkeiden toteuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: * Koulun opettajakunta neuvottelee keskenään hankkeeseen osallistumisesta. «Rehtori nimeää hankkeen vastuuhenkilön ja päättää hankkeeseen osallistumisesta. Vastuuhenkilö valmistelee tarvittavat hankesuunnitelmat ja hakemukset

20 Koulu valmistelee hankkeen vastuuhenkilön johdolla projektiin liittyvät tapahtumat. Hankkeen rahoitussopimuksen allekirjoittaa kunnan puolesta koulun rehtori. Hankkeen talouden hoitoa varten perustetaan hankekohtainen tasetili, jota käytetään koko hankkeen keston ajan. Ulkomailla järjestettävien kokousten ajaksi osallistuja vapautetaan normaalien virkatehtävien hoidosta (palkkaa ei pidätetä) ja hänelle otetaan tarvittaessa sijainen. Koska osallistuminen hankkeeseen on vapaaehtoista, virkaehtosopimuksen mukaisia päivärahoja ei vierailumatkoilta korvata. Jos vierailumatkoille osallistuu koulun oppilaita, päivärahat maksetaan. Hankkeen päätyttyä laaditaan tilitys, jossa esitetään hankkeen kustannukset. Tilitykseen liitetään mukaan tarpeelliset tositteet kunnan kirjanpidosta. Yhteistyöhankkeeseen osallistunut koulu toimittaa koulutoimistoon hankkeen rahoitussopimuksen kopion, kopion lopputilityksestä ja kopion tuen maksatuspäätöksestä Edellä mainittuja menettelytapoja sovelletaan myös muihin koulujen kokeiluhankkeisiin. 6 OPPILASHUOLLON JÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä edistävää toimintaa. Oppilashuollon tavoitteena on varmistaa tasavertaisen oppimisen mahdollisuus kaikille oppilaille. 6.1 Oppilashuoltoryhmät Perusopetusta antavissa kouluissa toimii oma moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on taata oppilaalle riittävä erityistuki. Ryhmän tehtävänä on kutsua koolle tarvittavat yhteistyötahot oppilaan tilanteen sitä vaatiessa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kyläkouluilla tarvittaessa ja yläasteen koulussa säännöllisesti koulun päättämällä tavalla. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulun edustajia sekä yläkoulussa opinto-ohjauksen lehtori. Oppilashuoltoryhmä ohjaa koulussa tehtävää yksilöllisistä tarpeista lähtevää suunnittelua ja laatii tarvittaessa yhteistyössä opetushenkilöstön ja vanhempien sekä oppilaan kanssa oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman.

21 6.2 Oppilaiden avustaminen Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellytyksenä olevat avustajapalvelut. Avustuksen tarpeen ja sen muodot ratkaisee koulu ja mahdollisen avustajan ottamisluvan antaa koulutuslautakunta psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella. Koulun rehtori ottaa avustajan työsopimussuhteeseen. Avustaja otetaan avustamistyöhön koulutyön alkamis- ja päättymispäivän väliseksi ajaksi. Kunta pyrkii työllistämään avustajan koulun kesäkeskeytyksen ajaksi kunnan muussa työssä. Avustajan viikkotyöaika määräytyy sen luokan työajan mukaan, jossa avustuksen tarpeessa oleva oppilas käy koulua. Avustaja otetaan avustamaan luokassa olevia tukea tarvitsevia oppilaita. Henkilökohtainen avustaja otetaan vain niille oppilaille, joiden vamma edellyttää avustajan jatkuvaa läsnäoloa oppilaan läheisyydessä. Avustajapalveluita pyri tään järjestämään ensi sijassa alimpien luokkien oppilaita varten. Avustuksen tavoitteena on saattaa oppilas tulemaan toimeen ylemmillä luokilla ja oppivelvollisuuden päätyttyä itsenäisesti. 6.3 Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori-ja psykologipalvelut Sosiaali-ja terveydenhuollon päävastuualue vastaa koulujen oppilasterveydenhuollosta sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden järjestämisestä. 6.4 Maahanmuuttajaoppilaiden avustaminen Maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat integroituneena suomenkielisiin ryhmiin. Tarvittaessa neuvotellaan perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämistä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Oppilaan kehittyvä kielitaito otetaan huomioon opetuksessa ja arvioinnissa. Monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä vähennetään suomen kielen taitojen mahdollisia puutteita. 6.5 Koulukuljetusten järjestämisen perusteet Pääsääntö Koulukuljetus järjestetään perusopetuslaissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

22 6.5.2 Poikkeukset pääsäännöstä Koulutuslautakunta myöntää muut kuin lääkärin lausunnon nojalla haetut koulukuljetus-ja saattoavustukset niille peruskoulun oppilaille, joiden koulumatka on alle 5 kilometriä. Perusopetusta ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla saaville oppilaille järjestetään maksuton kuljetus, jos koulumatka on yli kolme kilometriä. Esiopetusta saaville lapsille järjestetään kuljetus samojen periaatteiden mukaan kuin perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilaille sillä poikkeuksella, että kuljetus voidaan järjestää myös kotoa päivähoitopaikkaan tai kouluun ja koulusta päivähoitopaikkaan tai kotiin. Kolmannella luokalla perusopetusta saavalle oppilaalle järjestetään maksuton kuljetus, jos koulumatka on yli neljä kilometriä. Jos muun perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on alle viisi kilometriä ja huoltaja haluaa kunnalta maksuttoman kuljetuksen tai kuljetusavustusta, hänen on esitettävä asiasta perusteltu hakemus koulutuslautakunnalle. Milloin kuljettamista tai avustamista haetaan koulumatkan rasittavuuden perusteella, tulee hakemukseen liittää koululääkärin antama lausunto Koulutuslautakunnan asettamat periaatteet kuljetusten järjestelyissä Pääsääntö Kunta hoitaa lakisääteiset ja lautakunnan erikseen päättämät koulukuljetukset. Maksuttoman kuljetuksen piiriin pääsyn muut edellytykset: Koulutuslautakunta voi päättää, että myös ne lapset, joilla ei ole muutoin oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen voivat saada maksuttoman koulukuljetuksen. Katso Tiedottaminen Jokaisen lapsen huoltajalle tulee tiedottaa hänen lapsensa kuljetusjärjestelyistä. Kouluvuoden alkaessa kaikki huoltajat saavat tiedon lapsensa ensimmäisen koulupäivän alkamis- ja päättymisajasta paikallislehdestä. Koulujen rehtorit tiedottavat huoltajille kuljetusten yksityiskohtaisista aikatauluista pysäkkipaikkoineen hyvissä ajoin ennen koulun alkua.

23 Kuljetuksista vastaava koulusihteeri ilmoittaa kuljetusreitit pysäkkeineen rehtoreille kesäkuun loppuun mennessä. Rehtorit ilmoittavat aikataulut huoltajille kunkin koulun sopimalla tavalla. Hyviä käytäntöjä koulukuljetusten järjestämistavoista muissa kunnissa tulee käyttää suunnittelussa hyväksi. Taksiautoilijoilta pyydetään aina lausunnot reittisuunnitelmista. Maksullinen koulukuljetus Koulutuslautakunta voi päättää, että myös ne lapset, joilla ei ole oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen voivat saada koulukuljetuksen seuraavin edellytyksin: Kuljetuksesta peritään alimman linja-autolipun suuruinen maksu. Maksusta tehdään lapsen huoltajan kanssa kirjallinen maksusitoumus. Jos perheessä on useampia kuin yksi lapsi, toisen lapsen maksu on puolet alimman linja-autolipun hinnasta kolmannen lapsen maksu kolmanneksen lipun hinnasta ja niin edelleen. Autonkuljettaja: Koulukuljetus on myös opetustapahtuma, jossa oppilas tutustuu liikenteeseen sekä ammattilaisen toimintaan auton kuljettajana. Kuljettajan vastuu liikennekulttuurin siirtäjänä on erityisen tärkeä koulukuljetuksissa. Koulutuslautakunta järjestää koululaiskuljetuksia hoitaville yrittäjille valistustilaisuuksia turvallisuuden varmistamiseksi liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Muu kuljetus: Koulukuljetuksia hoitavissa autoissa voivat matkustaa muutkin kuin koululaiset, jos autossa on vapaita matkustajapaikkoja. Kuljettajalla on oikeus periä näiltä matkustajilta linjaautotaksan mukainen maksu. Maksavien matkustajien takia kuljetusreittiä ei muuteta. 6.6 Kouluruokailu Perusopetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen maksuton ateria. Lukiokoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on myös oikeus maksuttomaan ateriaan koulupäivinä.

24 6.7 Koulukiinteistöjen ylläpito Kunnan teknisten palveluiden päävastuualue vastaa koulurakennusten kunnosta ja rakennusteknisestä turvallisuudesta (sekä päivittäisestä puhtaanapidon ja perussiivouksen järjestämisestä). 6.8 Kirjaston tehtävä koulutuksessa Kunnan koulutuspalveluiden ja kirjaston yhteistoiminnan tarkoituksena on tiedon hankintavalmiuksien kehittäminen, kulttuuriharrastusten tukeminen, lukutaidon kehittäminen sekä koulua palvelevien voimavarojen yhteiskäyttö. Kirjasto järjestää kunnan kirjastoauton reitit niin, että auto käy kyläkoulujen välittömässä läheisyydessä vähintään kerran viikossa, jolloin koulun oppilailla on mahdollisuus käyttää kirjastopalveluita. Kunnan pääkirjasto on yläasteen ja lukion sekä Kausalan koulun oppilaiden käytettävissä myös kouluaikana. 6.9 Tietoverkkojen käyttö opetuksen tukena Kunta järjestää jokaiselle koululle mahdollisuuden käyttää tietoverkkoja ja ajan tasalla olevia viestintävälineitä opetuksensa tukena. Asian yksityiskohdat selvitetään erillisessä tieto- ja viestintästrategiassa, joka liitetään osaksi kunnan opetussuunnitelmaa. 7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Yhteistoiminta perustuu kodin ja koulun yhteisiin lapsen kasvua tukeviin tavoitteisiin ja riittävään yhteydenpitoon kodin ja koulun välillä. Yhteistyön muodoista ja periaatteista päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa. 7.1 Tiedon kulun varmistaminen kodin ja koulun välillä Tieto kulkee aina kahteen suuntaan. Tiedon kulun arvostelijan on aina pystyttävä osoittamaan, että hän on pyrkinyt itse selvittämään eteensä tulleen ongelman eikä ole jäänyt toimettomana odottamaan tuleeko tietoa vai ei. Yhteydenpito hoidetaan sähköisten viestintämahdollisuuksien ja henkilökohtaisen yhteydenpidon kautta. Koulun rehtori ja viime kädessä yksittäinen opettaja ratkaisee millä tavoin riittävä yhteydenpito lasten huoltajiin järjestetään.

25 7.2 Huoltajan vastuu kodin ja koulun yhteistyössä Huoltajalta odotetaan aktiivista suhtautumista lapsensa koulutyöhön ja yhteydenpitoon koulun kanssa. Erityisesti suurissa luokissa koulua käyvien lasten huoltajilta odotetaan tukea koulutyössä. Koulu odottaa myös, että erillään asuvat huoltajat pitävät huolellisesti kouluun yhteyttä, jotta oppilasta koskeva tiedottaminen voidaan hoitaa molemmille huoltajille. Myös huoltajan tai lapsen olosuhteissa tapahtuneiden muutosten ilmoittaminen koululle on tärkeää.

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien Koulutuslautakunta 40 14.05.2014 Koulutuslautakunta 47 11.06.2014 Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella 1.8.2014 lukien 358/12.01.03/2014 Koulutuslautakunta 14.05.2014 40 Perusopetuslaki

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 MERIKARVIAN KUNTA Hyväksytty: kv 9.11.2015 57 Voimaantulo: 11.11.2015 SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimi vastaa opetukseen, koulutukseen, päivähoitoon ja esiopetukseen, virkistykseen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

11 Koulutuslautakunta, toimiala, kokoonpano ja tehtävät

11 Koulutuslautakunta, toimiala, kokoonpano ja tehtävät 1 Koulutuslautakunnan toimialana on perusopetus ja lukiokoulutus, lasten päivähoito, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus. Koulutuslautakunta on koulutuksen asiantuntijaelin kunnassa ja arvioi päättämällään

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaisesti perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus,

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00.

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Opetuksen suunnittelu lv , perusopetuksen säästöt 680/12.00. Koulutuslautakunta 93 08.12.2016 Koulutuslautakunta 1 02.02.2017 1 Opetuksen suunnittelu lv. 2017-2018, perusopetuksen säästöt 680/12.00.01/2016 Koulutuslautakunta 08.12.2016 93 Perusopetuksen toiminnasta

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta 19.4.2016/LIITE P 1 Muuramen kunta/opetuspalvelut SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA 2 SISÄLLYS 1. Lainsäädäntö 3 2. Yleistä 4 3. Esiopetuksen kuljetukset 5 4. Perusopetuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus 28.9.2016 Jyväskylä 1 Aluehallintoviraston tehtävät opetukseen ja koulutukseen liittyvissä oikeusturva-asioissa Aluehallintovirasto voi kantelun

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen 1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 (104 ) OPPILAAKSIOTTO OPPILASALUEET Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot