1 STRATEGIAN TAUSTAT Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 STRATEGIAN TAUSTAT...3 1.1 Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen...3 1.2 Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen"

Transkriptio

1 1 STRATEGIAN TAUSTAT Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen kunnan keskeisenä menestystekijänä Kunnan koulutusjärjestelmän laajuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen tasapaino VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET Koulutuksen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Tuntijako Opetussuunnitelman perusteet Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma Perusopetus...^ Toisen asteen koulutus...,..., Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma IITIN KOULUTUSPALVELULUIDEN PERUSTEET Opetuksen järjestämisvelvoite Opetuspalveluiden ohjausjärjestelmä Koulutusjärjestelmän rakenne Yleistä Oppilaitokset Esiopetus Perusopetus ja koulupiirijako Erityisopetuksen järjestäminen Iltapäivätoiminta Kunnan järjestämä aikuiskoulutus Lukiokoulutus KUNNAN KOULUTUSPALVELUIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Opetussuunnitelma Toiminta-ajatus Koulutuksen arvoperusta ja koulutuksen perusturvasta huolehtiminen Kasvatusvastuu OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET JA TOIMINTAEDELLYTYKSET Perusopetusryhmän kokoja luokanopettajien virkojen määrä Kyläkoulujen toimintaedellytykset Käytettävissä oleva opetustuntimäärä Koulun tuntijaon perusteet Opetuspalveluiden henkilöstöpolitiikan linjaukset Koulutuksen arviointi Arviointitapoja käytännössä Kunnan koulujen kieliohjelma Kansainväliset kehittämishankkeet OPPILASHUOLLON JÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuoltoryhmät Oppilaiden avustaminen Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori-ja psykologipalvelut Maahanmuuttajaoppilaiden avustaminen Koulukuljetusten järjestämisen perusteet Pääsääntö Poikkeukset pääsäännöstä...23

2 6.5.3 Koulutuslautakunnan asettamat periaatteet kuljetusten järjestelyissä Pääsääntö Kouluruokailu Koulukiinteistöjen ylläpito Kirjaston tehtävä koulutuksessa Tietoverkkojen käyttö opetuksen tukena KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Tiedon kulun varmistaminen kodin ja koulun välillä Huoltajan vastuu kodin ja koulun yhteistyössä...26

3 Iitin koulujen opetus-ja kasvatustyön strategiset periaatteet l STRATEGIAN TAUSTAT 1.1 Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuksen järjestämistä koskevia linjauksia, periaatteita ja menettelytapoja sisältyy moniin asiakirjoihin; lainsäädäntöön, kunnan hallintosääntöön, virkaehtosopimuksiin, kouluyhteistyösopimuksiin, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja koulutuslautakunnan yksittäisiin päätöksiin, opetussuunnitelman perusteisiin, kunnan opetussuunnitelmaan, koulujen työsuunnitelmiin sekä keskusviraston ja aluehallintoviranomaisen ohjeisiin. Siksi sovittujen periaatteiden kokoaminen yhteisiksi kunnan koulutuspoliittisiksi periaatteiksi eli koulutuksen strategisiksi periaatteiksi helpottaa ja selkeyttää päätöksentekoa, asioiden valmistelua ja tiedottamista sekä helpottaa henkilöstön ja päättäjien työskentelyä. 1.2 Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen kunnan keskeisenä menestystekijänä Opetuksen ja koulutuksen järjestäminen kuuluvat niihin ydinpalveluihin, joiden kitkattomasta toiminnasta kunnan on huolehdittava kaikissa oloissa. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina kunnan on säilytettävä koulutuspalveluidensa taso korkeana. Kunnan asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän lapsensa saavat aina sellaista opetusta, joka kestää vertailun mihin tahansa muun opetuksen järjestäjän antamaan opetukseen. Opetuksen korkea taso ja hyvä laatu myötävaikuttavat koko kunnan kehittymiseen, asukkaiden viihtymiseen ja kuntaan muuttoa suunnittelevien muuttopäätösten tekoon. 1.3 Kunnan koulutusjärjestelmän laajuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen tasapaino Järjestämällä riittävät voimavarat opetusta varten, kunta varmistaa myös opetushenkilöstölle innostuneen ja kehittämiselle otollisen työskentelyilmapiirin. Tästä seuraa se, että kuntaan otetut opettajat eivät hakeudu muualle. Kunnassa avautuviin muihinkin tehtäviin hakeutuu paremmin ammattitaitoisia ja kyvykkäitä työntekijöitä, jos kunnan opetuspalvelut koetaan korkeatasoisiksi.

4 2 VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET Valtakunnallista koulutuspolitiikkaa ohjataan lainsäädännöllä sekä valtioneuvoston ja keskusviraston antamilla päätöksillä ja määräyksillä, joista olennaisimmat ovat tuntijakopäätös ja opetussuunnitelman perusteet. Koulutuspoliittiset linjaukset tarkistetaan säännöllisin väliajoin hallitusohjelmassa sekä opetusministeriön kehittämissuunnitelmissa. 2.1 Koulutuksen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö - perusopetuslaki (628/1998) -lukiolaki (629/1998) - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( 631/1998) - laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) - laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) - laki valtion ja yksityisen järjestämän koulun hallinnosta (634/1998) - laki opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) Lakeja täydentävissä asetuksissa annetaan täsmentäviä säännöksiä 2.2 Tuntijako Valtioneuvosto päättää perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Tätä päätöstä kutsutaan tuntijakopäätökseksi. Voimassa oleva tuntijakopäätös on annettu valtioneuvoston asetuksella 1435/ Opetussuunnitelman perusteet Kunnan omat perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevat opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin, joissa on annettu oppiaineiden sekä oppilaanohjauksen ja muun opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Voimassa olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on annettu opetushallituksen määräyksellä 1/011/

5 2.4 Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma Koulutuksen yhteiskuntapoliittinen peruslinjaus annetaan hallitusohjelmassa. Viimeksi hallitusohjelma on laadittu Hallitusohjelma sisältää muun muassa seuraavia perusopetusta sekä toisen asteen koulutusta koskevia kehittämistavoitteita: Perusopetus Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki-ja erityisopetuksen, opintoohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. Vanhempien ja koulun yhteistyötä edistetään. Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna. Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. Koulujen perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmä säilytetään. Vahvistetaan taito-ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Edistetään monipuolisia kieliohjelmia kouluissa. Toisen kotimaisen kielen koulutusta kehitetään valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatuja muutostarpeet. Edistetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskouluja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Toisen asteen koulutus Lukion tehtävää yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä vahvistetaan. «Ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan ammatillisen osaamisen sekä jatkoopintokelpoisuuden.

6 Lukioverkkoa kehitetään hyvä saavutettavuus turvaten. Erilaiset järjestämis-ja ylläpitomallit mahdollistetaan. Lisätään lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Uutta teknologiaa käytetään laajasti ja etälukion toimintamahdollisuuksia parannetaan. Lukio-opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Tätä tavoitetta edistetään panostamalla erityisesti opintojen ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä parannetaan. Aloituspaikkojen määrää lisätään ja niitä suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Erityisoppilaitosten toimintaa vahvistetaan. Nostetaan tuloksellisuusrahoituksen osuutta ammatillisessa perus-ja aikuiskoulutuksessa. Jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi. Samalla turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa 2.5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa viittä kalenterivuotta varten. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus-ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelma sisältää myös itse koulutusjärjestelmän ja sen sisällön kehittämistä koskevat tavoitteet, joista seuraavat keskeisimmät kunnan koulutusta koskevat tavoitteet sisältyvät esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion kehittämiseen: Esi- ja perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskouluja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. * Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus.

7 Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa. Yksityiskoulujen määrä on Suomessa vakiintunut. Alle kolme prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Lasten vähentyessä kouluverkko harvenee edelleen. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan opetus- ja koulutuspalveluiden järjestäminen siten, että opetuksen korkea laatuja monipuolinen palvelutarjonta pystytään turvaamaan kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen etä- ja verkko-opetusta tarjoamalla voi olla tulevaisuudessa keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Esi-ja perusopetuksen, koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen lähtökohtana on opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Lukioverkon kehittämisessä on lisäksi otettava huomioon aikuisväestön koulutustarpeet. Koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä voidaan tukea koulutuksen saavutettavuutta. Esi-ja perusopetus turvataan lähipalveluna. Perusopetuksen lisäopetuksen saatavuus turvataan. Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. Lukioverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Koulumatkaan käytettyjen aikojen kehitystä ja koulumatkajärjestelyjä seurataan. Tavoitteena on pienten koululaisten kuljetusaikojen pitäminen kohtuullisena. Turvataan opetus-, oppilashuolto-ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatuja ammattihenkilöstön saatavuus. Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät selvitetään. Ruotsinkielisen erityisopetuksen asema turvataan. Tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen hallintoa selvitetään yhteistyössä sosiaali-ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Tuetaan lukioiden keskinäistä verkostoitumista sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden alueellista yhteistyötä koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi.

8 3 IITIN KOULUTUS?ALVELULUIDEN PERUSTEET 3.1 Opetuksen järjestämisvelvoite Kunnan velvollisuus on lain mukaan järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja kuusivuotiaille esiopetusta. Lukiokoulutuksen järjestämistä varten opetusministeriö on myöntänyt luvan Iitin kunnalle. Lupa on uudistettu lukien. 3.2 Opetuspalveluiden ohjausjärjestelmä Koulutuspalveluiden järjestämisestä käytännössä vastaavat kunnan toimielimet ja niiden apuna toimiva palkattu henkilöstö. Kunnan toiminta nojautuu lainsäädäntöön ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Paikallista toimintaa ohjaavat määräykset on kirjattu kunnan hallintosääntöön. Kunnanvaltuusto päättää koulutuksen käytössä olevista voimavaroista ja tavoitteista talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten ratkaisuvallasta hallintosäännössä ja tarvittaessa muissa päätöksissä. Koulutuslautakunta määrittelee opetusta koskevat tavoitteet kunnan opetussuunnitelmassa ja solmii tarvittavat yhteistyösopimukset muiden opetuksen järjestäjien kanssa sekä hyväksyy ja arvioi kunkin koulun omassa työsuunnitelmassaan asettamat koulun lukuvuosittaiset tavoitteet. Tarkastuslautakunta arvioi toimielinten asettamien tavoitteiden toteutumista. Koulutoimen johtaja valmistelee, esittelee ja toimeenpanee koulutuslautakunnassa käsiteltävät asiat sekä ohjaa, valvoo ja kehittää sivistyspalveluiden päävastuualueen tulosyksiköiden ja oppilaitosten palvelun taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sivistyspalveluiden esimieskokous toimii koulutuspalveluiden johtoryhmänä. Ryhmän tehtävänä on ajankohtaisen tiedon välittäminen ja ylläpitäminen, oppilaitosten välisen yhteistyön koordinointi, tiedonkulun edistäminen ja esimiesten työn tukeminen.

9 Tuloskeskustelussa esimies ja työntekijä asettavat yhdessä työssä toteutettavaksi henkilökohtaiset tulostavoitteet. Tavoitteet kirjataan tarkoitusta varten sovitulle lomakkeelle. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti. Koulutoimen johtajan ja kunnanjohtajan välisessä tuloskeskustelussa koulutuspalveluita koskevat asiat arvioidaan suhteessa keskushallintoon. Tuloskeskustelun yhteydessä arvioidaan myös jokaisen työntekijän henkilökohtainen työsuoritus. 3.3 Koulutusjärjestelmän rakenne Yleistä Kunta järjestää päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta kunnan alueella asuville lapsille sekä lukiokoulutusta perusopetuksen oppimäärän suorittaneille. Lisäksi kunta järjestää aikuiskoulutusta Iitin kansalaisopistossa. Opetuksen ja koulutuksen hallintoa ja opetusta varten perustettavista toimielimistä ja viroista päättää kunnanvaltuusto Oppilaitokset Kunta järjestää opetusta seuraavissa oppilaitoksissa. 1. Haapa-Kimolan koulu perusopetus luokat Kausalan koulu perusopetus luokat Kymentaan koulu perusopetus luokat l Tillolan koulu perusopetus luokat Vuolenkosken koulu perusopetus luokat l- 6 ja esiopetus 6. Kausan koulu luokkamuotoinen erityisopetus luokat Iitin yläkoulu perusopetus luokat Iitin lukio luokaton lukiokoulutus Yläkoulun opetus järjestetään viisijaksojärjestelmässä hajautettua opetussuunnitelmaa noudattaen. Lukiokoulutus järjestetään viisijaksojärjestelmässä kurssimuotoisen opetussuunnitelman mukaan. Koulutuslautakunta voi päättää, että opetusta järjestetään yhteistyössä muiden kuntien kanssa kuntien välisen sopimuksen nojalla. Koulutuslautakunta päättää myös opetuksen järjestämisestä yksityisissä lastensuojelulaitoksissa.

10 3.3.3 Esiopetus Kuusivuotiaille lapsille tarkoitettua esiopetusta järjestetään koulutuslautakunnan päättämissä paikoissa Perusopetus ja koulupiirijako Perusopetuksen järjestämistä varten kunta on jaettu koulupiireihin, joissa jokaisessa on yksi tai useampi koulu sen mukaan kuin hallintosäännössä määrätään. Koulupiirissä asuvalla oppilaalla on oikeus päästä oman piirinsä kouluun tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Oppilaalle järjestetään maksuton koulukuljetus oman piirinsä kouluun tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Oppilaan lähikoulu on hänen oman piirinsä koulu tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitseva koulu. Oppilaalla on myös oikeus päästä toisen piirin kouluun, joka ei ole hänen lähikoulunsa eikä hänen asuinpaikkaansa lähimpänä oleva koulu, eikä sitä ole määrätty hänen lähikoulukseen, jos tässä koulussa on vapaita oppilaspaikkoja ja huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Erityisen painavasta syystä oppilaan lähikouluksi voidaan määrätä muukin koulu kuin hänen oman piirinsä koulu tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitseva koulu. Erityisen painavia syitä voivat olla: 1. Oppilasta koskien Erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät syyt Asiantuntijan toteama muu tarve erityisiä opetusjärjestelyjä varten. Asiantuntijan toteama oppilaan koulunkäyntiin tai psykososiaaliseen kehitykseen liittyvät syyt. 2. Oppilas on joka tapauksessa kuljetuksessa ja asuu koulupiirien raja-alueella. 3. Kunnan asukasstrategia: Kyläkoulu vetovoimatekijänä Katso 5.2.

11 3.3.5 Erityisopetuksen järjestäminen Ennen erityisopetukseen siirtoa oppilaalle tulee järjestää opetuksen yleiseen ja tehostettuun tukeen kuuluvaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Annettu tuki tulee kirjata määrältään, kestoltaan ja sisällöltään. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimis-suunnitelma. Yleisen tuen ollessa riittämätöntä siirrytään tehostettuun tukeen. Tuen järjestämisen pohjana on pedagoginen arvio, johon voidaan tarvittaessa liittää myös asiantuntijalausunto. Siinä määritellään ne tukitoimet, jotka ovat oppilaalle opiskelun kannalta välttämättömät. Mikäli tehostettu tuki ei ole oppilaan kannalta riittävä, tulee siirtyä erityisen tuen piiriin. Tällöin tulee laatia moniammatillisesti pedagoginen selvitys, jonka pohjalta tehdään erityisopetussiirto. Erityisopetusta järjestetään kunnan erityisopetusyksikössä. Oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen, perusopetuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetusta tarvitseva oppilas sijoitetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen luokkaan, mikäli opetukselliset ja muut olot yleisopetuksen luokalla ovat oppilaan kehittymisen kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Ellei sijoittamista yleisopetuksen luokkaan voida pitää lapsen kehityksen kannalta tuloksellisena, järjestetään opetus erityisluokalla. Erityisopetuksen, yleisopetuksen ja päivähoidon yhteistyötä koskevat toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa. Niitä perusopetuksen oppilaita varten, joilla on lieviä oppimis-ja sopeutumisvaikeuksia, järjestetään luokatonta erityisopetusta. Niille luokkamuotoista erityisopetusta tarvitseville oppilaille, joita ei ole mahdollista opettaa oman kunnan erityisluokalla, järjestetään opetusta yhteistyössä muiden opetuksen järjestäjien kanssa koulutuslautakunnan solmimien sopimusten perusteella Iltapäivätoiminta Kunnassa järjestetään perusopetuslainsäädännön mukaista iltapäivätoimintaa kaikissa alakouluissa, jos toimintaan ilmoittautuu vähintään kahdeksan lasta. Iltapäivätoiminta lopetetaan, jos oppilasmäärä laskee pysyvästi alle viiden.

12 Iltapäivätoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon, että siihen osallistuvilla lapsilla, joilla on oikeus perusopetuskin 32 :n mukaiseen koulumatkaetuun on mahdollisuus käyttää tätä etuutta Kunnan järjestämä aikuiskoulutus Iitin kunnan ylläpitämässä Iitin kansalaisopistossa järjestetään yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta lapsille sekä lyhytkestoista ammatillista täydennyskoulutusta. Opiston ylläpitoon kunta saa valtion rahoitusta. Opiskelijoilta peritään koulutuslautakunnan päättämä kurssimaksu Lukiokoulutus Perusopetuksen jälkeistä yleissivistävää toisen asteen koulutusta järjestetään Iitin lukiossa. Koulutukseen otetaan perusopetuksen suorittaneita opiskelijoita. Kunta sitoutuu antamaan lukion toiminnalle riittävät resurssit ja tukee oppilaiden hakeutumista lukioon myös ympäristökunnista. 4 KUiNNAN KOULUTUSPALVELUIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 4.1 Opetussuunnitelma Koulutuksen tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmaan, joka laaditaan erikseen esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta varten. Opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmassa ilmaistaan paikallisen opetuksen järjestäjän tahto siitä, miten valtakunnallista koulutuspolitiikkaa sovelletaan opetukseen kunnan kouluissa. Opetussuunnitelma sisältää koulutuksen toiminta-ajatuksen ja arvoperustan sekä yksityiskohtaisemmat määrittelyt muun muassa oppilasarvioinnista, kieliohjelmasta ja erityisopetuksen järjestämisestä. Opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Kukin koulu voi laatia kunnan opetussuunnitelmaa täydentäviä sovelluksia, joissa on koulun haluamia tarkempia yksityiskohtaisia ohjeita ja kuvauksia kasvatus- ja opetustyön järjestämistä varten. Koulutoimen johtaja vastaa opetussuunnitelman laadintaprosessin etenemisestä.

13 Opetussuunnitelman laadinnassa käytetään hyväksi koulun oman henkilöstön lisäksi koulun vaikutuspiirissä olevaa ympäristöä ja koulun kanssa tekemisissä olevia sidosryhmiä. 4.2 Toiminta-ajatus Kunta järjestää perusopetusta oppivelvollisille lapsille sekä esiopetusta kuusivuotiaille lapsille ja lukiokoulutusta perusopetuksen suorittaneille nuorille. Opetus sisältää ainekset ihmiseksi kasvamiseen ja antaa kestäviä valmiuksia jatko-opinnoissa menestymiselle ja rakennusaineita hyvää elämää varten. Toiminta-ajatuksen soveltamisessa opetustyöhön noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilas: Koulu on oppilasta varten. Oppilasta ohjataan kasvamaan hänen omien edellytystensä mukaan. Oppilaan ajatuksia, toiveita ja aloitteita käsitellään asiallisesti. Oppilas tuntee, että hänestä välitetään koulussa. Aikuiset: Koulussa työskentelevät aikuiset antavat lapsille luonnollisen kanssakäymisen ja aikuisen ihmisen mallin. Aikuisten toiminta on johdonmukaista ja asiallista. Koulussa on avoin yhteistyöhakuinen ja kaikkinaisen yhteistoiminnan mahdollistava ilmapiiri. Oppimistapahtuma: Opettajan ammattitaitoon luotetaan. Opettajalle annetaan mahdollisuus järjestää työnsä omien erityistaitojensa ja oman lahjakkuutensa mukaan palvelemaan kutakin oppilasta hänen edellytystensä määräämissä rajoissa. Kunta tukee opettajien täydennyskoulutusta. 4.3 Koulutuksen arvoperusta ja koulutuksen perusturvasta huolehtiminen Koulutuksen järjestämisen perustana ovat seuraavat ihmisyyteen kasvamista tukevat moraaliset tavoitteet: Turvallisuus, vastuullisuus, erilaisuuden hyväksyminen, itsensä hyväksyminen, käytöstavat, työn ja ahkeruuden arvostaminen. Näiden tavoitteiden toteuttaminen käytännössä tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaan: Turvallisuus: Koulu on turvallinen ja inhimillinen ympäristö kaikille kouluyhteisön jäsenille. Koulussa taataan kaikille fyysinen ja henkinen turvallisuus.

14 Vastuullisuus: Koulussa oppilaat ohjataan täyttämään heille uskotut tehtävät sekä kasvamaan toisen ihmisen huomioon ottaviksi ja toisista välittäviksi aikuisiksi Erilaisuuden hyväksyminen: Koulun ilmapiirin tulee olla hyväksyvä ja erilaisuutta kunnioittava. Lapsia rohkaistaan määrätietoisesti omien mielipiteiden esittämiseen ja toisten kuuntelemiseen. Itsensä hyväksyminen: Tavoitteena on itsenäinen aikuinen, joka osaa arvostaa ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tästä seuraa se, että hän hyväksyy myös muut ihmiset tasavertaisina yhteisön jäseninä. Käytöstavat: Ensimmäisten kouluvuosien aikana annetaan lapselle valmiuksia, keinoja ja malleja toimia erilaisissa elämäntilanteissa. Lapset harjaannutetaan käyttäytymään yleisesti hyväksyttyjen suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien positiivisten toimintamallien mukaan. Työn ja ahkeruuden arvostaminen: Lapset ohjataan oivaltamaan se, että menestyminen ja onnistuminen vaatii aina tarmokasta, määrätietoista ja jatkuvaa työtä sekä ponnistelua kohti asetettua päämäärää. 4.4 Kasvatusvastuu Huoltajan vastuu: Huoltajalla on päävastuu lapsensa kasvatuksesta. Häneltä odotetaan myönteistä ja yhteistyöhakuista asennetta koulutyötä ja opettajaa kohtaan sekä sitoutumista lapsen koulutyöhön sitä tukevilla asenteilla. Huoltaja ei yksin voi asettaa opettajan kasvatusperiaatteita. Hän on vastuussa siitä, että lapsi osaa kunnioittaa koulutyötä siten, että koulu on myös opettajalle inhimillinen työpaikka. Opettajan vastuu: Opettaja on lapselle tasapainoisen, luotettavan ja vastuunsa kantavan aikuisen ihmisen malli. Hän käsittelee lasta hienotunteisesti, ystävällisesti ja johdonmukaisesti. Opettaja on kykyjen etsijä, jolla on herkkyyttä löytää jokaisen lapsen parhaat ominaisuudet ja erityislahjakkuus sekä taitoa vahvistaa ja kehittää niitä antamalla jokaiselle riittävän haasteellisia tehtäviä. Opettaja reagoi nopeasti opetustilanteissa ja tekee rohkeasti ripeitä, luovia ja omaperäisiä oppimista edistäviä ratkaisuja.

15 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET JA TOIMINTAEDELLYTYKSET 5.1 Perusopetusryhmän kokoja luokanopettajien virkojen määrä Perusopetusryhmässä (luokka) on enintään 20 oppilasta, jos siihen kuuluu esiopetuksessa, perusopetuksen ensimmäisellä tai toisella vuosiluokalla olevia oppilaita. Perusopetusryhmässä (luokassa) on enintään 25 oppilasta, jos siihen kuuluu, kolmannen, neljännen, viidennen tai kuudennen vuosiluokan oppilaita. Kaksi-ja kolmeopettajaisissa kouluissa ylläpidettävien opettajanvirkojen määrä on sidoksissa tähän perusopetusryhmän kokoon. Useampiopettajaisissa kouluissa rinnakkaisluokka perustetaan, jos vuosiluokan oppilasmäärä ylittää edellä mainitut enimmäisoppilasmäärät eikä yhdysluokkien perustamista katsota mahdolliseksi. Oppilasmäärät tarkistetaan lukuvuoden työn alkaessa. Lukuvuoden aikana oppilasmäärissä tapahtuneet muutokset eivät vaikuta perusopetusryhmien tai opettajanvirkojen määrään. Opettajan virkoja täytettäessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon se, että koulun opettajakunnassa on sekä nais- että miesopettajia. 5.2 Kyläkoulujen toimintaedellytykset Kunnassa ylläpidetään kyläkouluja sen mukaan kuin kunnanvaltuusto katsoo tarpeelliseksi. Iitin opetuspalveluiden linjaukset ja päätökset ovat samassa linjassa kylien kehittämissuunnitelman sekä 'Elävät kylät' -tavoitteen kanssa. Koulutuslautakunta näkee kyläkoulut kunnan vahvuutena, joita kehitetään tasapuolisesti yhteistoiminnassa mm. kyläyhdistysten ja vanhempainyhdistysten kanssa. 5.3 Käytettävissä oleva opetustuntimäärä Koulutuslautakunta ratkaisee vuosittain perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen järjestämistä varten käytettävissä olevan opetustuntimäärän. 5.4 Koulun tuntijaon perusteet Koulujen tuntijako perustuu opetussuunnitelmassa hyväksyttyyn minimituntimäärään, jonka perusteella kukin koulu rakentaa oman tuntijakonsa.

16 Tuntijako liitetään koulun työsuunnitelmaan. Yläkoulun työsuunnitelmassa ratkaistaan koulun tarjoamat valinnaisaineet ja niihin käytettävät tuntimäärät. 5.5 Opetuspalveluiden henkilöstöpolitiikan linjaukset Kunnan virat ja toimet Virkojen nimikkeistä päättää koulutuslautakunta. Opettajat otetaan kunnan virkasuhteeseen. Muu koulun henkilöstö otetaan kunnan työsuhteeseen. Päävastuualueen johtaja määrää henkilöstön sijoituspaikan. Jos opettajanvirkojen määrää joudutaan supistamaan ja opettajia irtisanomaan, ensiksi irtisanotaan ne virkasuhteet, jotka on täytetty viimeksi. Tehtävässä vaadittava kelpoisuus Opettajan kelpoisuusehdoista säädetään laissa. Muun henkilöstön kelpoisuudesta määrätään hallintosäännössä tai hallintokunnan päätöksin sen mukaan kun hallintosäännössä määrätään. Virassa tai toimessa vaadittavat kelpoisuus-ehdot täyttävä hakija otetaan tehtävään toistaiseksi tai määräajaksi. Opetusvelvollisuus opettajanvirassa Kunta pyrkii järjestämään opettajan virat siten, että jokaiselle opettajalle varataan vähintään opetusvelvollisuutta vastaava tuntimäärä työtä lukuvuosittain. Opetusvelvollisuuden lisäksi opettajalla voi olla ylitunteja. Ylituntien määrää tulee tarkkailla koulussa ja pyrkiä jakamaan työ tasaisesti kaikkien opettajien kesken, koska suuri työmäärä vaikuttaa ratkaisevasti opettajan jaksamiseen. Pysyvien tehtävien järjestämisen periaate Kunnan tavoitteena on muodostaa ensi sijassa pysyviä virkoja tarjolla olevien tuntien varaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista annetaan virkojen ulkopuolelle jääneet tunnit tuntiopettajan hoidettavaksi. Rehtorin virka ja rehtorin tehtäviä hoitava opettaja Iitin yläkoulussa, Iitin lukiossa ja Kausalan alakoulussa on kussakin rehtorin virka. Muihin kouluihin koulutuslautakunta nimeää kuhunkin yhden luokanopettajista hoitamaan koulun toiminnasta vastaavan johtajan tehtävää. Koulunjohtajalla on rehtorin arvonimi, vaikka hän ei toimikaan rehtorin virassa. Täydennyskoulutus Kunta huolehtii henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että opetukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Kunta tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista

17 korvaamalla talousarviossa varattujen resurssien rajoissa alaan liittyvien koulutustilaisuuksien kurssimaksuja ja koulutukseen liittyviä matkakustannuksia. Henkilöstön muistaminen Henkilöstöä muistetaan kunnanhallituksen hyväksymien henkilöstöhallinnon periaatteiden mukaisesti merkkipäivinä ja tiettyjen palvelu-vuosien täyttyessä sekä siirryttäessä pois kunnan palveluksesta. 5.6 Koulutuksen arviointi Koulutuksen järjestäjällä on lain säätämä velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen arviointiin. Kunnanvaltuuston toimittama arviointi: Kunnanvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosittain hyväksyessään talousarvion ja taloussuunnitelman. Kunnanvaltuusto arvioi tavoitteiden toteutumista toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä vuosittain. Koulutuslautakunnan tekemä arviointi: Koulutuslautakunta asettaa vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Koulutuslautakunta arvioi asettamiensa tavoitteiden toteutumista vuosittain. Koulujen itsearviointi ja koulutuksen järjestäjän arviointi - koulujen työsuunnitelmat: Koulun lukuvuosittaisen työn suunnittelua ja arviointia varten valmistetaan laissa säädetty koulutuslautakunnan hyväksymän kaavan mukainen suunnitelma: koulun työsuunnitelma. Työsuunnitelman käsittelyjärjestys on seuraava: Rehtori ja opettajat valmistavat työsuunnitelman ja asettavat työn tavoitteet lukuvuoden alkaessa. Rehtori esittelee työsuunnitelman vanhempaintilaisuudessa Valmis työsuunnitelma toimitetaan koulutuslautakunnalle. Koulutuslautakunta hyväksyy työsuunnitelman «Rehtori ja opettajat arvioivat työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista lukuvuoden päättyessä

18 Rehtori esittelee työsuunnitelman toteutumista ja seuraavan lukuvuoden tavoitteita vanhempaintilaisuudessa Rehtori toimittaa arvioidun työsuunnitelman koulutuslautakunnalle Koulutuslautakunta arvioi j ärjestämäänsä koulutusta työsuunnitelma-arvioiden perusteella Koulujen oppilasarvioinnin periaatteista sovitaan kunnan opetussuunnitelmassa Arviointitapoja käytännössä Koulutuslautakunta seuraa oman toimialansa tapahtumia. Koulutuslautakunta seuraa kunnassa vireillä olevia koulutussektorin tapahtumia ja antaa niistä suoraa palautetta. Koulutuslautakunta on kuntalaisia varten eikä kasvoton koneisto. Koulutoimenjohtaja raportoi lautakunnalle vuosittain antamassaan yleiskatsauksessa koulutuksen ja päivähoidon toimialan asioista. Raportissa tulee käsitellä erityisesti sitä, mitä kunnan koulutoimen ja päivähoidon arjessa tapahtuu, millaisista asioista vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä sekä siitä mihin toimenpiteisiin vanhempien yhteydenottojen perusteella on ryhdytty. Kaikkien koulutuslautakunnan palvelujen piirissä olevien lasten vanhemmilta kerätään vuosittain koulutusta koskeva palaute sähköisellä palautelomakkeella, jossa kysytään millä tavoin koulutuslautakunta voi kehittää koulutuksen toimialaa ja ottaa perheiden tarpeet huomioon. Koulutuspalvelut keräävät palautetta koulujen, koulutoimen hallinnon ja koulutuslautakunnan toiminnasta. Palautteen keräysmuotoja kehitellään. Koulutuslautakunta kerää vuosittain palautteen toiminnastaan myös muilta hallintokunnilta. Muiden hallintokuntien tulee palautteessaan kiinnittää huomiota siihen missä koulutuslautakunta on onnistunut ja missä asioissa epäonnistunut. Koulutuslautakunta kokoontuu lukuvuoden päättyessä arvioimaan edellä mainittua palautetta.

19 5.7 Kunnan koulujen kieliohjelma Kunnan koululaitokseen kuuluvissa kouluissa noudatetaan seuraavaa kieliohjelmaa Ai-kieli englanti Kaikille perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille yhteinen vieras kieli. Opetus alkaa perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta. Aj-kieli saksa Vapaaehtoinen kieli, jonka opetus alkaa perusopetuksen 4. luokalla. Opetusryhmä muodostetaan, jos siihen on tulossa vähintään 12 oppilasta. Opetusta jatketaan niin kauan, kun ryhmässä on vähintään 8 oppilasta. Koulutuslautakunta päättää tarvittaessa missä kouluissa opetusta järjestetään. Oppilaan huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsensa kuljettamisesta koulujen välillä tai vastata vapaaehtoisen aineen opiskelun aiheuttamista ylimääräisistä kuljetuskustannuksista ellei kuljetusta ole mahdollista hoitaa normaalien koulukuljetusten yhteydessä. Kielen opiskelua kyläkouluilta pyritään tukemaan lukujärjestelyteknisin keinoin ja etäopiskelulla. Bj-kieli ruotsi Kaikille perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille yhteinen kieli, jonka opetus alkaa perusopetuksen seitsemänneltä luokalta. Bi-kieli ranska, saksa, venäjä Valinnainen vieras kieli, jonka oppilas voi valita perusopetuksen kahdeksannelta luokalta alkaen ja jatkaa sen opiskelua edelleen lukiossa Bs-kieli ranska, saksa, venäjä, latina, espanja Lukiossa alkava valinnainen vieras kieli. 5.8 Kansainväliset kehittämishankkeet Koulut voivat osallistua Euroopan unionin hallinnoimiin koulujen yhteistyöhankkeisiin. Hankkeiden toteuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: * Koulun opettajakunta neuvottelee keskenään hankkeeseen osallistumisesta. «Rehtori nimeää hankkeen vastuuhenkilön ja päättää hankkeeseen osallistumisesta. Vastuuhenkilö valmistelee tarvittavat hankesuunnitelmat ja hakemukset

20 Koulu valmistelee hankkeen vastuuhenkilön johdolla projektiin liittyvät tapahtumat. Hankkeen rahoitussopimuksen allekirjoittaa kunnan puolesta koulun rehtori. Hankkeen talouden hoitoa varten perustetaan hankekohtainen tasetili, jota käytetään koko hankkeen keston ajan. Ulkomailla järjestettävien kokousten ajaksi osallistuja vapautetaan normaalien virkatehtävien hoidosta (palkkaa ei pidätetä) ja hänelle otetaan tarvittaessa sijainen. Koska osallistuminen hankkeeseen on vapaaehtoista, virkaehtosopimuksen mukaisia päivärahoja ei vierailumatkoilta korvata. Jos vierailumatkoille osallistuu koulun oppilaita, päivärahat maksetaan. Hankkeen päätyttyä laaditaan tilitys, jossa esitetään hankkeen kustannukset. Tilitykseen liitetään mukaan tarpeelliset tositteet kunnan kirjanpidosta. Yhteistyöhankkeeseen osallistunut koulu toimittaa koulutoimistoon hankkeen rahoitussopimuksen kopion, kopion lopputilityksestä ja kopion tuen maksatuspäätöksestä Edellä mainittuja menettelytapoja sovelletaan myös muihin koulujen kokeiluhankkeisiin. 6 OPPILASHUOLLON JÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä edistävää toimintaa. Oppilashuollon tavoitteena on varmistaa tasavertaisen oppimisen mahdollisuus kaikille oppilaille. 6.1 Oppilashuoltoryhmät Perusopetusta antavissa kouluissa toimii oma moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on taata oppilaalle riittävä erityistuki. Ryhmän tehtävänä on kutsua koolle tarvittavat yhteistyötahot oppilaan tilanteen sitä vaatiessa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kyläkouluilla tarvittaessa ja yläasteen koulussa säännöllisesti koulun päättämällä tavalla. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulun edustajia sekä yläkoulussa opinto-ohjauksen lehtori. Oppilashuoltoryhmä ohjaa koulussa tehtävää yksilöllisistä tarpeista lähtevää suunnittelua ja laatii tarvittaessa yhteistyössä opetushenkilöstön ja vanhempien sekä oppilaan kanssa oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman.

21 6.2 Oppilaiden avustaminen Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellytyksenä olevat avustajapalvelut. Avustuksen tarpeen ja sen muodot ratkaisee koulu ja mahdollisen avustajan ottamisluvan antaa koulutuslautakunta psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella. Koulun rehtori ottaa avustajan työsopimussuhteeseen. Avustaja otetaan avustamistyöhön koulutyön alkamis- ja päättymispäivän väliseksi ajaksi. Kunta pyrkii työllistämään avustajan koulun kesäkeskeytyksen ajaksi kunnan muussa työssä. Avustajan viikkotyöaika määräytyy sen luokan työajan mukaan, jossa avustuksen tarpeessa oleva oppilas käy koulua. Avustaja otetaan avustamaan luokassa olevia tukea tarvitsevia oppilaita. Henkilökohtainen avustaja otetaan vain niille oppilaille, joiden vamma edellyttää avustajan jatkuvaa läsnäoloa oppilaan läheisyydessä. Avustajapalveluita pyri tään järjestämään ensi sijassa alimpien luokkien oppilaita varten. Avustuksen tavoitteena on saattaa oppilas tulemaan toimeen ylemmillä luokilla ja oppivelvollisuuden päätyttyä itsenäisesti. 6.3 Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori-ja psykologipalvelut Sosiaali-ja terveydenhuollon päävastuualue vastaa koulujen oppilasterveydenhuollosta sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden järjestämisestä. 6.4 Maahanmuuttajaoppilaiden avustaminen Maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat integroituneena suomenkielisiin ryhmiin. Tarvittaessa neuvotellaan perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämistä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Oppilaan kehittyvä kielitaito otetaan huomioon opetuksessa ja arvioinnissa. Monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä vähennetään suomen kielen taitojen mahdollisia puutteita. 6.5 Koulukuljetusten järjestämisen perusteet Pääsääntö Koulukuljetus järjestetään perusopetuslaissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

22 6.5.2 Poikkeukset pääsäännöstä Koulutuslautakunta myöntää muut kuin lääkärin lausunnon nojalla haetut koulukuljetus-ja saattoavustukset niille peruskoulun oppilaille, joiden koulumatka on alle 5 kilometriä. Perusopetusta ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla saaville oppilaille järjestetään maksuton kuljetus, jos koulumatka on yli kolme kilometriä. Esiopetusta saaville lapsille järjestetään kuljetus samojen periaatteiden mukaan kuin perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilaille sillä poikkeuksella, että kuljetus voidaan järjestää myös kotoa päivähoitopaikkaan tai kouluun ja koulusta päivähoitopaikkaan tai kotiin. Kolmannella luokalla perusopetusta saavalle oppilaalle järjestetään maksuton kuljetus, jos koulumatka on yli neljä kilometriä. Jos muun perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on alle viisi kilometriä ja huoltaja haluaa kunnalta maksuttoman kuljetuksen tai kuljetusavustusta, hänen on esitettävä asiasta perusteltu hakemus koulutuslautakunnalle. Milloin kuljettamista tai avustamista haetaan koulumatkan rasittavuuden perusteella, tulee hakemukseen liittää koululääkärin antama lausunto Koulutuslautakunnan asettamat periaatteet kuljetusten järjestelyissä Pääsääntö Kunta hoitaa lakisääteiset ja lautakunnan erikseen päättämät koulukuljetukset. Maksuttoman kuljetuksen piiriin pääsyn muut edellytykset: Koulutuslautakunta voi päättää, että myös ne lapset, joilla ei ole muutoin oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen voivat saada maksuttoman koulukuljetuksen. Katso Tiedottaminen Jokaisen lapsen huoltajalle tulee tiedottaa hänen lapsensa kuljetusjärjestelyistä. Kouluvuoden alkaessa kaikki huoltajat saavat tiedon lapsensa ensimmäisen koulupäivän alkamis- ja päättymisajasta paikallislehdestä. Koulujen rehtorit tiedottavat huoltajille kuljetusten yksityiskohtaisista aikatauluista pysäkkipaikkoineen hyvissä ajoin ennen koulun alkua.

23 Kuljetuksista vastaava koulusihteeri ilmoittaa kuljetusreitit pysäkkeineen rehtoreille kesäkuun loppuun mennessä. Rehtorit ilmoittavat aikataulut huoltajille kunkin koulun sopimalla tavalla. Hyviä käytäntöjä koulukuljetusten järjestämistavoista muissa kunnissa tulee käyttää suunnittelussa hyväksi. Taksiautoilijoilta pyydetään aina lausunnot reittisuunnitelmista. Maksullinen koulukuljetus Koulutuslautakunta voi päättää, että myös ne lapset, joilla ei ole oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen voivat saada koulukuljetuksen seuraavin edellytyksin: Kuljetuksesta peritään alimman linja-autolipun suuruinen maksu. Maksusta tehdään lapsen huoltajan kanssa kirjallinen maksusitoumus. Jos perheessä on useampia kuin yksi lapsi, toisen lapsen maksu on puolet alimman linja-autolipun hinnasta kolmannen lapsen maksu kolmanneksen lipun hinnasta ja niin edelleen. Autonkuljettaja: Koulukuljetus on myös opetustapahtuma, jossa oppilas tutustuu liikenteeseen sekä ammattilaisen toimintaan auton kuljettajana. Kuljettajan vastuu liikennekulttuurin siirtäjänä on erityisen tärkeä koulukuljetuksissa. Koulutuslautakunta järjestää koululaiskuljetuksia hoitaville yrittäjille valistustilaisuuksia turvallisuuden varmistamiseksi liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Muu kuljetus: Koulukuljetuksia hoitavissa autoissa voivat matkustaa muutkin kuin koululaiset, jos autossa on vapaita matkustajapaikkoja. Kuljettajalla on oikeus periä näiltä matkustajilta linjaautotaksan mukainen maksu. Maksavien matkustajien takia kuljetusreittiä ei muuteta. 6.6 Kouluruokailu Perusopetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen maksuton ateria. Lukiokoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on myös oikeus maksuttomaan ateriaan koulupäivinä.

24 6.7 Koulukiinteistöjen ylläpito Kunnan teknisten palveluiden päävastuualue vastaa koulurakennusten kunnosta ja rakennusteknisestä turvallisuudesta (sekä päivittäisestä puhtaanapidon ja perussiivouksen järjestämisestä). 6.8 Kirjaston tehtävä koulutuksessa Kunnan koulutuspalveluiden ja kirjaston yhteistoiminnan tarkoituksena on tiedon hankintavalmiuksien kehittäminen, kulttuuriharrastusten tukeminen, lukutaidon kehittäminen sekä koulua palvelevien voimavarojen yhteiskäyttö. Kirjasto järjestää kunnan kirjastoauton reitit niin, että auto käy kyläkoulujen välittömässä läheisyydessä vähintään kerran viikossa, jolloin koulun oppilailla on mahdollisuus käyttää kirjastopalveluita. Kunnan pääkirjasto on yläasteen ja lukion sekä Kausalan koulun oppilaiden käytettävissä myös kouluaikana. 6.9 Tietoverkkojen käyttö opetuksen tukena Kunta järjestää jokaiselle koululle mahdollisuuden käyttää tietoverkkoja ja ajan tasalla olevia viestintävälineitä opetuksensa tukena. Asian yksityiskohdat selvitetään erillisessä tieto- ja viestintästrategiassa, joka liitetään osaksi kunnan opetussuunnitelmaa. 7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Yhteistoiminta perustuu kodin ja koulun yhteisiin lapsen kasvua tukeviin tavoitteisiin ja riittävään yhteydenpitoon kodin ja koulun välillä. Yhteistyön muodoista ja periaatteista päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa. 7.1 Tiedon kulun varmistaminen kodin ja koulun välillä Tieto kulkee aina kahteen suuntaan. Tiedon kulun arvostelijan on aina pystyttävä osoittamaan, että hän on pyrkinyt itse selvittämään eteensä tulleen ongelman eikä ole jäänyt toimettomana odottamaan tuleeko tietoa vai ei. Yhteydenpito hoidetaan sähköisten viestintämahdollisuuksien ja henkilökohtaisen yhteydenpidon kautta. Koulun rehtori ja viime kädessä yksittäinen opettaja ratkaisee millä tavoin riittävä yhteydenpito lasten huoltajiin järjestetään.

25 7.2 Huoltajan vastuu kodin ja koulun yhteistyössä Huoltajalta odotetaan aktiivista suhtautumista lapsensa koulutyöhön ja yhteydenpitoon koulun kanssa. Erityisesti suurissa luokissa koulua käyvien lasten huoltajilta odotetaan tukea koulutyössä. Koulu odottaa myös, että erillään asuvat huoltajat pitävät huolellisesti kouluun yhteyttä, jotta oppilasta koskeva tiedottaminen voidaan hoitaa molemmille huoltajille. Myös huoltajan tai lapsen olosuhteissa tapahtuneiden muutosten ilmoittaminen koululle on tärkeää.

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Perusopetuslaissa ja Uudenkaupungin kaupungin koulutoimen periaatepäätöksissä määritellään ne ehdot joiden mukaan kunta järjestää oppilaalle koulukuljetuksen. Muiden

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

KOULUKULJETUSOPAS 2015

KOULUKULJETUSOPAS 2015 KOULUKULJETUSOPAS 2015 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 13.10.2015 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki 6 Oppilaan

Lisätiedot

KOULUKULJETUS- OPAS 2011

KOULUKULJETUS- OPAS 2011 KOULUKULJETUS- OPAS 2011 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 28.6.2011 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1 PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET Paraisten kaupungin sivistyslautakunta vahvisti 14.11.2012 ( 56) seuraavat periaatteet koskien esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuljetuksia. Päivitetty

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN

LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN LEMPÄÄLÄN KUNNAN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1.8.2015 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaisesti perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus,

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2016 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNNAN

ULVILAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNNAN ULVILAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2010 alkaen Hyväksytty: Koulutuslautakunta 17.11.2009 Kaupunginhallitus Valtuusto 2 ULVILAN KAUPUNKI Opetus-ja kasvatuslautakunta JOHTOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ NASTOLAN KUNTA SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 6.2.2006 5 Voimaantulo 7.2.2006 Muutos Valtuusto 18.12.2006 53 Valtuusto 15.11.2010 42 Voimaantulo 1.1.2011 Valtuusto 5.11.2012 44 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOSÄÄNTÖ SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.2.200 (muutos KV 24.4.2002 7 muutos KV 25.9.2002 34 muutos KV 5.6.2004 3) Voimaantulopäivä 0.0.2002 Sivistyspalvelujen toiminta-ajatus Sivistyspalvelujen

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Perusopetuslain mukaan kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun

Perusopetuslain mukaan kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun Koulukuljetukset ja perusopetuslaki Perusopetuslain 32 :n mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä.

Lisätiedot