1 STRATEGIAN TAUSTAT Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen

Transkriptio

1 1 STRATEGIAN TAUSTAT Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen kunnan keskeisenä menestystekijänä Kunnan koulutusjärjestelmän laajuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen tasapaino VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET Koulutuksen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Tuntijako Opetussuunnitelman perusteet Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma Perusopetus...^ Toisen asteen koulutus...,..., Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma IITIN KOULUTUSPALVELULUIDEN PERUSTEET Opetuksen järjestämisvelvoite Opetuspalveluiden ohjausjärjestelmä Koulutusjärjestelmän rakenne Yleistä Oppilaitokset Esiopetus Perusopetus ja koulupiirijako Erityisopetuksen järjestäminen Iltapäivätoiminta Kunnan järjestämä aikuiskoulutus Lukiokoulutus KUNNAN KOULUTUSPALVELUIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY Opetussuunnitelma Toiminta-ajatus Koulutuksen arvoperusta ja koulutuksen perusturvasta huolehtiminen Kasvatusvastuu OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET JA TOIMINTAEDELLYTYKSET Perusopetusryhmän kokoja luokanopettajien virkojen määrä Kyläkoulujen toimintaedellytykset Käytettävissä oleva opetustuntimäärä Koulun tuntijaon perusteet Opetuspalveluiden henkilöstöpolitiikan linjaukset Koulutuksen arviointi Arviointitapoja käytännössä Kunnan koulujen kieliohjelma Kansainväliset kehittämishankkeet OPPILASHUOLLON JÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuoltoryhmät Oppilaiden avustaminen Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori-ja psykologipalvelut Maahanmuuttajaoppilaiden avustaminen Koulukuljetusten järjestämisen perusteet Pääsääntö Poikkeukset pääsäännöstä...23

2 6.5.3 Koulutuslautakunnan asettamat periaatteet kuljetusten järjestelyissä Pääsääntö Kouluruokailu Koulukiinteistöjen ylläpito Kirjaston tehtävä koulutuksessa Tietoverkkojen käyttö opetuksen tukena KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Tiedon kulun varmistaminen kodin ja koulun välillä Huoltajan vastuu kodin ja koulun yhteistyössä...26

3 Iitin koulujen opetus-ja kasvatustyön strategiset periaatteet l STRATEGIAN TAUSTAT 1.1 Koulutusta koskevien yhteisten periaatteiden ja linjausten sopiminen Kunnan koulutuksen järjestämistä koskevia linjauksia, periaatteita ja menettelytapoja sisältyy moniin asiakirjoihin; lainsäädäntöön, kunnan hallintosääntöön, virkaehtosopimuksiin, kouluyhteistyösopimuksiin, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja koulutuslautakunnan yksittäisiin päätöksiin, opetussuunnitelman perusteisiin, kunnan opetussuunnitelmaan, koulujen työsuunnitelmiin sekä keskusviraston ja aluehallintoviranomaisen ohjeisiin. Siksi sovittujen periaatteiden kokoaminen yhteisiksi kunnan koulutuspoliittisiksi periaatteiksi eli koulutuksen strategisiksi periaatteiksi helpottaa ja selkeyttää päätöksentekoa, asioiden valmistelua ja tiedottamista sekä helpottaa henkilöstön ja päättäjien työskentelyä. 1.2 Kunnan koulutuspalveluiden ymmärtäminen kunnan keskeisenä menestystekijänä Opetuksen ja koulutuksen järjestäminen kuuluvat niihin ydinpalveluihin, joiden kitkattomasta toiminnasta kunnan on huolehdittava kaikissa oloissa. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina kunnan on säilytettävä koulutuspalveluidensa taso korkeana. Kunnan asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän lapsensa saavat aina sellaista opetusta, joka kestää vertailun mihin tahansa muun opetuksen järjestäjän antamaan opetukseen. Opetuksen korkea taso ja hyvä laatu myötävaikuttavat koko kunnan kehittymiseen, asukkaiden viihtymiseen ja kuntaan muuttoa suunnittelevien muuttopäätösten tekoon. 1.3 Kunnan koulutusjärjestelmän laajuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen tasapaino Järjestämällä riittävät voimavarat opetusta varten, kunta varmistaa myös opetushenkilöstölle innostuneen ja kehittämiselle otollisen työskentelyilmapiirin. Tästä seuraa se, että kuntaan otetut opettajat eivät hakeudu muualle. Kunnassa avautuviin muihinkin tehtäviin hakeutuu paremmin ammattitaitoisia ja kyvykkäitä työntekijöitä, jos kunnan opetuspalvelut koetaan korkeatasoisiksi.

4 2 VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPOLIITTISET TAVOITTEET Valtakunnallista koulutuspolitiikkaa ohjataan lainsäädännöllä sekä valtioneuvoston ja keskusviraston antamilla päätöksillä ja määräyksillä, joista olennaisimmat ovat tuntijakopäätös ja opetussuunnitelman perusteet. Koulutuspoliittiset linjaukset tarkistetaan säännöllisin väliajoin hallitusohjelmassa sekä opetusministeriön kehittämissuunnitelmissa. 2.1 Koulutuksen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö - perusopetuslaki (628/1998) -lukiolaki (629/1998) - laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( 631/1998) - laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) - laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) - laki valtion ja yksityisen järjestämän koulun hallinnosta (634/1998) - laki opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) Lakeja täydentävissä asetuksissa annetaan täsmentäviä säännöksiä 2.2 Tuntijako Valtioneuvosto päättää perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Tätä päätöstä kutsutaan tuntijakopäätökseksi. Voimassa oleva tuntijakopäätös on annettu valtioneuvoston asetuksella 1435/ Opetussuunnitelman perusteet Kunnan omat perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevat opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin, joissa on annettu oppiaineiden sekä oppilaanohjauksen ja muun opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Voimassa olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on annettu opetushallituksen määräyksellä 1/011/

5 2.4 Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma Koulutuksen yhteiskuntapoliittinen peruslinjaus annetaan hallitusohjelmassa. Viimeksi hallitusohjelma on laadittu Hallitusohjelma sisältää muun muassa seuraavia perusopetusta sekä toisen asteen koulutusta koskevia kehittämistavoitteita: Perusopetus Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki-ja erityisopetuksen, opintoohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. Vanhempien ja koulun yhteistyötä edistetään. Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna. Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. Koulujen perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmä säilytetään. Vahvistetaan taito-ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Edistetään monipuolisia kieliohjelmia kouluissa. Toisen kotimaisen kielen koulutusta kehitetään valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatuja muutostarpeet. Edistetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskouluja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Toisen asteen koulutus Lukion tehtävää yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä vahvistetaan. «Ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan ammatillisen osaamisen sekä jatkoopintokelpoisuuden.

6 Lukioverkkoa kehitetään hyvä saavutettavuus turvaten. Erilaiset järjestämis-ja ylläpitomallit mahdollistetaan. Lisätään lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Uutta teknologiaa käytetään laajasti ja etälukion toimintamahdollisuuksia parannetaan. Lukio-opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Tätä tavoitetta edistetään panostamalla erityisesti opintojen ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä parannetaan. Aloituspaikkojen määrää lisätään ja niitä suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Erityisoppilaitosten toimintaa vahvistetaan. Nostetaan tuloksellisuusrahoituksen osuutta ammatillisessa perus-ja aikuiskoulutuksessa. Jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi. Samalla turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa 2.5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa viittä kalenterivuotta varten. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus-ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelma sisältää myös itse koulutusjärjestelmän ja sen sisällön kehittämistä koskevat tavoitteet, joista seuraavat keskeisimmät kunnan koulutusta koskevat tavoitteet sisältyvät esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion kehittämiseen: Esi- ja perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskouluja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. * Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus.

7 Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa. Yksityiskoulujen määrä on Suomessa vakiintunut. Alle kolme prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Lasten vähentyessä kouluverkko harvenee edelleen. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan opetus- ja koulutuspalveluiden järjestäminen siten, että opetuksen korkea laatuja monipuolinen palvelutarjonta pystytään turvaamaan kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen etä- ja verkko-opetusta tarjoamalla voi olla tulevaisuudessa keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Esi-ja perusopetuksen, koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen lähtökohtana on opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Lukioverkon kehittämisessä on lisäksi otettava huomioon aikuisväestön koulutustarpeet. Koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä voidaan tukea koulutuksen saavutettavuutta. Esi-ja perusopetus turvataan lähipalveluna. Perusopetuksen lisäopetuksen saatavuus turvataan. Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. Lukioverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Koulumatkaan käytettyjen aikojen kehitystä ja koulumatkajärjestelyjä seurataan. Tavoitteena on pienten koululaisten kuljetusaikojen pitäminen kohtuullisena. Turvataan opetus-, oppilashuolto-ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatuja ammattihenkilöstön saatavuus. Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät selvitetään. Ruotsinkielisen erityisopetuksen asema turvataan. Tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen hallintoa selvitetään yhteistyössä sosiaali-ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Tuetaan lukioiden keskinäistä verkostoitumista sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden alueellista yhteistyötä koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi.

8 3 IITIN KOULUTUS?ALVELULUIDEN PERUSTEET 3.1 Opetuksen järjestämisvelvoite Kunnan velvollisuus on lain mukaan järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja kuusivuotiaille esiopetusta. Lukiokoulutuksen järjestämistä varten opetusministeriö on myöntänyt luvan Iitin kunnalle. Lupa on uudistettu lukien. 3.2 Opetuspalveluiden ohjausjärjestelmä Koulutuspalveluiden järjestämisestä käytännössä vastaavat kunnan toimielimet ja niiden apuna toimiva palkattu henkilöstö. Kunnan toiminta nojautuu lainsäädäntöön ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Paikallista toimintaa ohjaavat määräykset on kirjattu kunnan hallintosääntöön. Kunnanvaltuusto päättää koulutuksen käytössä olevista voimavaroista ja tavoitteista talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten ratkaisuvallasta hallintosäännössä ja tarvittaessa muissa päätöksissä. Koulutuslautakunta määrittelee opetusta koskevat tavoitteet kunnan opetussuunnitelmassa ja solmii tarvittavat yhteistyösopimukset muiden opetuksen järjestäjien kanssa sekä hyväksyy ja arvioi kunkin koulun omassa työsuunnitelmassaan asettamat koulun lukuvuosittaiset tavoitteet. Tarkastuslautakunta arvioi toimielinten asettamien tavoitteiden toteutumista. Koulutoimen johtaja valmistelee, esittelee ja toimeenpanee koulutuslautakunnassa käsiteltävät asiat sekä ohjaa, valvoo ja kehittää sivistyspalveluiden päävastuualueen tulosyksiköiden ja oppilaitosten palvelun taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sivistyspalveluiden esimieskokous toimii koulutuspalveluiden johtoryhmänä. Ryhmän tehtävänä on ajankohtaisen tiedon välittäminen ja ylläpitäminen, oppilaitosten välisen yhteistyön koordinointi, tiedonkulun edistäminen ja esimiesten työn tukeminen.

9 Tuloskeskustelussa esimies ja työntekijä asettavat yhdessä työssä toteutettavaksi henkilökohtaiset tulostavoitteet. Tavoitteet kirjataan tarkoitusta varten sovitulle lomakkeelle. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti. Koulutoimen johtajan ja kunnanjohtajan välisessä tuloskeskustelussa koulutuspalveluita koskevat asiat arvioidaan suhteessa keskushallintoon. Tuloskeskustelun yhteydessä arvioidaan myös jokaisen työntekijän henkilökohtainen työsuoritus. 3.3 Koulutusjärjestelmän rakenne Yleistä Kunta järjestää päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta kunnan alueella asuville lapsille sekä lukiokoulutusta perusopetuksen oppimäärän suorittaneille. Lisäksi kunta järjestää aikuiskoulutusta Iitin kansalaisopistossa. Opetuksen ja koulutuksen hallintoa ja opetusta varten perustettavista toimielimistä ja viroista päättää kunnanvaltuusto Oppilaitokset Kunta järjestää opetusta seuraavissa oppilaitoksissa. 1. Haapa-Kimolan koulu perusopetus luokat Kausalan koulu perusopetus luokat Kymentaan koulu perusopetus luokat l Tillolan koulu perusopetus luokat Vuolenkosken koulu perusopetus luokat l- 6 ja esiopetus 6. Kausan koulu luokkamuotoinen erityisopetus luokat Iitin yläkoulu perusopetus luokat Iitin lukio luokaton lukiokoulutus Yläkoulun opetus järjestetään viisijaksojärjestelmässä hajautettua opetussuunnitelmaa noudattaen. Lukiokoulutus järjestetään viisijaksojärjestelmässä kurssimuotoisen opetussuunnitelman mukaan. Koulutuslautakunta voi päättää, että opetusta järjestetään yhteistyössä muiden kuntien kanssa kuntien välisen sopimuksen nojalla. Koulutuslautakunta päättää myös opetuksen järjestämisestä yksityisissä lastensuojelulaitoksissa.

10 3.3.3 Esiopetus Kuusivuotiaille lapsille tarkoitettua esiopetusta järjestetään koulutuslautakunnan päättämissä paikoissa Perusopetus ja koulupiirijako Perusopetuksen järjestämistä varten kunta on jaettu koulupiireihin, joissa jokaisessa on yksi tai useampi koulu sen mukaan kuin hallintosäännössä määrätään. Koulupiirissä asuvalla oppilaalla on oikeus päästä oman piirinsä kouluun tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Oppilaalle järjestetään maksuton koulukuljetus oman piirinsä kouluun tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Oppilaan lähikoulu on hänen oman piirinsä koulu tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitseva koulu. Oppilaalla on myös oikeus päästä toisen piirin kouluun, joka ei ole hänen lähikoulunsa eikä hänen asuinpaikkaansa lähimpänä oleva koulu, eikä sitä ole määrätty hänen lähikoulukseen, jos tässä koulussa on vapaita oppilaspaikkoja ja huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Erityisen painavasta syystä oppilaan lähikouluksi voidaan määrätä muukin koulu kuin hänen oman piirinsä koulu tai asuinpaikkaansa lähimpänä sijaitseva koulu. Erityisen painavia syitä voivat olla: 1. Oppilasta koskien Erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät syyt Asiantuntijan toteama muu tarve erityisiä opetusjärjestelyjä varten. Asiantuntijan toteama oppilaan koulunkäyntiin tai psykososiaaliseen kehitykseen liittyvät syyt. 2. Oppilas on joka tapauksessa kuljetuksessa ja asuu koulupiirien raja-alueella. 3. Kunnan asukasstrategia: Kyläkoulu vetovoimatekijänä Katso 5.2.

11 3.3.5 Erityisopetuksen järjestäminen Ennen erityisopetukseen siirtoa oppilaalle tulee järjestää opetuksen yleiseen ja tehostettuun tukeen kuuluvaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Annettu tuki tulee kirjata määrältään, kestoltaan ja sisällöltään. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimis-suunnitelma. Yleisen tuen ollessa riittämätöntä siirrytään tehostettuun tukeen. Tuen järjestämisen pohjana on pedagoginen arvio, johon voidaan tarvittaessa liittää myös asiantuntijalausunto. Siinä määritellään ne tukitoimet, jotka ovat oppilaalle opiskelun kannalta välttämättömät. Mikäli tehostettu tuki ei ole oppilaan kannalta riittävä, tulee siirtyä erityisen tuen piiriin. Tällöin tulee laatia moniammatillisesti pedagoginen selvitys, jonka pohjalta tehdään erityisopetussiirto. Erityisopetusta järjestetään kunnan erityisopetusyksikössä. Oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen, perusopetuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetusta tarvitseva oppilas sijoitetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen luokkaan, mikäli opetukselliset ja muut olot yleisopetuksen luokalla ovat oppilaan kehittymisen kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Ellei sijoittamista yleisopetuksen luokkaan voida pitää lapsen kehityksen kannalta tuloksellisena, järjestetään opetus erityisluokalla. Erityisopetuksen, yleisopetuksen ja päivähoidon yhteistyötä koskevat toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa. Niitä perusopetuksen oppilaita varten, joilla on lieviä oppimis-ja sopeutumisvaikeuksia, järjestetään luokatonta erityisopetusta. Niille luokkamuotoista erityisopetusta tarvitseville oppilaille, joita ei ole mahdollista opettaa oman kunnan erityisluokalla, järjestetään opetusta yhteistyössä muiden opetuksen järjestäjien kanssa koulutuslautakunnan solmimien sopimusten perusteella Iltapäivätoiminta Kunnassa järjestetään perusopetuslainsäädännön mukaista iltapäivätoimintaa kaikissa alakouluissa, jos toimintaan ilmoittautuu vähintään kahdeksan lasta. Iltapäivätoiminta lopetetaan, jos oppilasmäärä laskee pysyvästi alle viiden.

12 Iltapäivätoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon, että siihen osallistuvilla lapsilla, joilla on oikeus perusopetuskin 32 :n mukaiseen koulumatkaetuun on mahdollisuus käyttää tätä etuutta Kunnan järjestämä aikuiskoulutus Iitin kunnan ylläpitämässä Iitin kansalaisopistossa järjestetään yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta lapsille sekä lyhytkestoista ammatillista täydennyskoulutusta. Opiston ylläpitoon kunta saa valtion rahoitusta. Opiskelijoilta peritään koulutuslautakunnan päättämä kurssimaksu Lukiokoulutus Perusopetuksen jälkeistä yleissivistävää toisen asteen koulutusta järjestetään Iitin lukiossa. Koulutukseen otetaan perusopetuksen suorittaneita opiskelijoita. Kunta sitoutuu antamaan lukion toiminnalle riittävät resurssit ja tukee oppilaiden hakeutumista lukioon myös ympäristökunnista. 4 KUiNNAN KOULUTUSPALVELUIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 4.1 Opetussuunnitelma Koulutuksen tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmaan, joka laaditaan erikseen esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta varten. Opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmassa ilmaistaan paikallisen opetuksen järjestäjän tahto siitä, miten valtakunnallista koulutuspolitiikkaa sovelletaan opetukseen kunnan kouluissa. Opetussuunnitelma sisältää koulutuksen toiminta-ajatuksen ja arvoperustan sekä yksityiskohtaisemmat määrittelyt muun muassa oppilasarvioinnista, kieliohjelmasta ja erityisopetuksen järjestämisestä. Opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Kukin koulu voi laatia kunnan opetussuunnitelmaa täydentäviä sovelluksia, joissa on koulun haluamia tarkempia yksityiskohtaisia ohjeita ja kuvauksia kasvatus- ja opetustyön järjestämistä varten. Koulutoimen johtaja vastaa opetussuunnitelman laadintaprosessin etenemisestä.

13 Opetussuunnitelman laadinnassa käytetään hyväksi koulun oman henkilöstön lisäksi koulun vaikutuspiirissä olevaa ympäristöä ja koulun kanssa tekemisissä olevia sidosryhmiä. 4.2 Toiminta-ajatus Kunta järjestää perusopetusta oppivelvollisille lapsille sekä esiopetusta kuusivuotiaille lapsille ja lukiokoulutusta perusopetuksen suorittaneille nuorille. Opetus sisältää ainekset ihmiseksi kasvamiseen ja antaa kestäviä valmiuksia jatko-opinnoissa menestymiselle ja rakennusaineita hyvää elämää varten. Toiminta-ajatuksen soveltamisessa opetustyöhön noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilas: Koulu on oppilasta varten. Oppilasta ohjataan kasvamaan hänen omien edellytystensä mukaan. Oppilaan ajatuksia, toiveita ja aloitteita käsitellään asiallisesti. Oppilas tuntee, että hänestä välitetään koulussa. Aikuiset: Koulussa työskentelevät aikuiset antavat lapsille luonnollisen kanssakäymisen ja aikuisen ihmisen mallin. Aikuisten toiminta on johdonmukaista ja asiallista. Koulussa on avoin yhteistyöhakuinen ja kaikkinaisen yhteistoiminnan mahdollistava ilmapiiri. Oppimistapahtuma: Opettajan ammattitaitoon luotetaan. Opettajalle annetaan mahdollisuus järjestää työnsä omien erityistaitojensa ja oman lahjakkuutensa mukaan palvelemaan kutakin oppilasta hänen edellytystensä määräämissä rajoissa. Kunta tukee opettajien täydennyskoulutusta. 4.3 Koulutuksen arvoperusta ja koulutuksen perusturvasta huolehtiminen Koulutuksen järjestämisen perustana ovat seuraavat ihmisyyteen kasvamista tukevat moraaliset tavoitteet: Turvallisuus, vastuullisuus, erilaisuuden hyväksyminen, itsensä hyväksyminen, käytöstavat, työn ja ahkeruuden arvostaminen. Näiden tavoitteiden toteuttaminen käytännössä tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaan: Turvallisuus: Koulu on turvallinen ja inhimillinen ympäristö kaikille kouluyhteisön jäsenille. Koulussa taataan kaikille fyysinen ja henkinen turvallisuus.

14 Vastuullisuus: Koulussa oppilaat ohjataan täyttämään heille uskotut tehtävät sekä kasvamaan toisen ihmisen huomioon ottaviksi ja toisista välittäviksi aikuisiksi Erilaisuuden hyväksyminen: Koulun ilmapiirin tulee olla hyväksyvä ja erilaisuutta kunnioittava. Lapsia rohkaistaan määrätietoisesti omien mielipiteiden esittämiseen ja toisten kuuntelemiseen. Itsensä hyväksyminen: Tavoitteena on itsenäinen aikuinen, joka osaa arvostaa ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tästä seuraa se, että hän hyväksyy myös muut ihmiset tasavertaisina yhteisön jäseninä. Käytöstavat: Ensimmäisten kouluvuosien aikana annetaan lapselle valmiuksia, keinoja ja malleja toimia erilaisissa elämäntilanteissa. Lapset harjaannutetaan käyttäytymään yleisesti hyväksyttyjen suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien positiivisten toimintamallien mukaan. Työn ja ahkeruuden arvostaminen: Lapset ohjataan oivaltamaan se, että menestyminen ja onnistuminen vaatii aina tarmokasta, määrätietoista ja jatkuvaa työtä sekä ponnistelua kohti asetettua päämäärää. 4.4 Kasvatusvastuu Huoltajan vastuu: Huoltajalla on päävastuu lapsensa kasvatuksesta. Häneltä odotetaan myönteistä ja yhteistyöhakuista asennetta koulutyötä ja opettajaa kohtaan sekä sitoutumista lapsen koulutyöhön sitä tukevilla asenteilla. Huoltaja ei yksin voi asettaa opettajan kasvatusperiaatteita. Hän on vastuussa siitä, että lapsi osaa kunnioittaa koulutyötä siten, että koulu on myös opettajalle inhimillinen työpaikka. Opettajan vastuu: Opettaja on lapselle tasapainoisen, luotettavan ja vastuunsa kantavan aikuisen ihmisen malli. Hän käsittelee lasta hienotunteisesti, ystävällisesti ja johdonmukaisesti. Opettaja on kykyjen etsijä, jolla on herkkyyttä löytää jokaisen lapsen parhaat ominaisuudet ja erityislahjakkuus sekä taitoa vahvistaa ja kehittää niitä antamalla jokaiselle riittävän haasteellisia tehtäviä. Opettaja reagoi nopeasti opetustilanteissa ja tekee rohkeasti ripeitä, luovia ja omaperäisiä oppimista edistäviä ratkaisuja.

15 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISPERIAATTEET JA TOIMINTAEDELLYTYKSET 5.1 Perusopetusryhmän kokoja luokanopettajien virkojen määrä Perusopetusryhmässä (luokka) on enintään 20 oppilasta, jos siihen kuuluu esiopetuksessa, perusopetuksen ensimmäisellä tai toisella vuosiluokalla olevia oppilaita. Perusopetusryhmässä (luokassa) on enintään 25 oppilasta, jos siihen kuuluu, kolmannen, neljännen, viidennen tai kuudennen vuosiluokan oppilaita. Kaksi-ja kolmeopettajaisissa kouluissa ylläpidettävien opettajanvirkojen määrä on sidoksissa tähän perusopetusryhmän kokoon. Useampiopettajaisissa kouluissa rinnakkaisluokka perustetaan, jos vuosiluokan oppilasmäärä ylittää edellä mainitut enimmäisoppilasmäärät eikä yhdysluokkien perustamista katsota mahdolliseksi. Oppilasmäärät tarkistetaan lukuvuoden työn alkaessa. Lukuvuoden aikana oppilasmäärissä tapahtuneet muutokset eivät vaikuta perusopetusryhmien tai opettajanvirkojen määrään. Opettajan virkoja täytettäessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon se, että koulun opettajakunnassa on sekä nais- että miesopettajia. 5.2 Kyläkoulujen toimintaedellytykset Kunnassa ylläpidetään kyläkouluja sen mukaan kuin kunnanvaltuusto katsoo tarpeelliseksi. Iitin opetuspalveluiden linjaukset ja päätökset ovat samassa linjassa kylien kehittämissuunnitelman sekä 'Elävät kylät' -tavoitteen kanssa. Koulutuslautakunta näkee kyläkoulut kunnan vahvuutena, joita kehitetään tasapuolisesti yhteistoiminnassa mm. kyläyhdistysten ja vanhempainyhdistysten kanssa. 5.3 Käytettävissä oleva opetustuntimäärä Koulutuslautakunta ratkaisee vuosittain perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen järjestämistä varten käytettävissä olevan opetustuntimäärän. 5.4 Koulun tuntijaon perusteet Koulujen tuntijako perustuu opetussuunnitelmassa hyväksyttyyn minimituntimäärään, jonka perusteella kukin koulu rakentaa oman tuntijakonsa.

16 Tuntijako liitetään koulun työsuunnitelmaan. Yläkoulun työsuunnitelmassa ratkaistaan koulun tarjoamat valinnaisaineet ja niihin käytettävät tuntimäärät. 5.5 Opetuspalveluiden henkilöstöpolitiikan linjaukset Kunnan virat ja toimet Virkojen nimikkeistä päättää koulutuslautakunta. Opettajat otetaan kunnan virkasuhteeseen. Muu koulun henkilöstö otetaan kunnan työsuhteeseen. Päävastuualueen johtaja määrää henkilöstön sijoituspaikan. Jos opettajanvirkojen määrää joudutaan supistamaan ja opettajia irtisanomaan, ensiksi irtisanotaan ne virkasuhteet, jotka on täytetty viimeksi. Tehtävässä vaadittava kelpoisuus Opettajan kelpoisuusehdoista säädetään laissa. Muun henkilöstön kelpoisuudesta määrätään hallintosäännössä tai hallintokunnan päätöksin sen mukaan kun hallintosäännössä määrätään. Virassa tai toimessa vaadittavat kelpoisuus-ehdot täyttävä hakija otetaan tehtävään toistaiseksi tai määräajaksi. Opetusvelvollisuus opettajanvirassa Kunta pyrkii järjestämään opettajan virat siten, että jokaiselle opettajalle varataan vähintään opetusvelvollisuutta vastaava tuntimäärä työtä lukuvuosittain. Opetusvelvollisuuden lisäksi opettajalla voi olla ylitunteja. Ylituntien määrää tulee tarkkailla koulussa ja pyrkiä jakamaan työ tasaisesti kaikkien opettajien kesken, koska suuri työmäärä vaikuttaa ratkaisevasti opettajan jaksamiseen. Pysyvien tehtävien järjestämisen periaate Kunnan tavoitteena on muodostaa ensi sijassa pysyviä virkoja tarjolla olevien tuntien varaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista annetaan virkojen ulkopuolelle jääneet tunnit tuntiopettajan hoidettavaksi. Rehtorin virka ja rehtorin tehtäviä hoitava opettaja Iitin yläkoulussa, Iitin lukiossa ja Kausalan alakoulussa on kussakin rehtorin virka. Muihin kouluihin koulutuslautakunta nimeää kuhunkin yhden luokanopettajista hoitamaan koulun toiminnasta vastaavan johtajan tehtävää. Koulunjohtajalla on rehtorin arvonimi, vaikka hän ei toimikaan rehtorin virassa. Täydennyskoulutus Kunta huolehtii henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että opetukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Kunta tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista

17 korvaamalla talousarviossa varattujen resurssien rajoissa alaan liittyvien koulutustilaisuuksien kurssimaksuja ja koulutukseen liittyviä matkakustannuksia. Henkilöstön muistaminen Henkilöstöä muistetaan kunnanhallituksen hyväksymien henkilöstöhallinnon periaatteiden mukaisesti merkkipäivinä ja tiettyjen palvelu-vuosien täyttyessä sekä siirryttäessä pois kunnan palveluksesta. 5.6 Koulutuksen arviointi Koulutuksen järjestäjällä on lain säätämä velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen arviointiin. Kunnanvaltuuston toimittama arviointi: Kunnanvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosittain hyväksyessään talousarvion ja taloussuunnitelman. Kunnanvaltuusto arvioi tavoitteiden toteutumista toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä vuosittain. Koulutuslautakunnan tekemä arviointi: Koulutuslautakunta asettaa vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Koulutuslautakunta arvioi asettamiensa tavoitteiden toteutumista vuosittain. Koulujen itsearviointi ja koulutuksen järjestäjän arviointi - koulujen työsuunnitelmat: Koulun lukuvuosittaisen työn suunnittelua ja arviointia varten valmistetaan laissa säädetty koulutuslautakunnan hyväksymän kaavan mukainen suunnitelma: koulun työsuunnitelma. Työsuunnitelman käsittelyjärjestys on seuraava: Rehtori ja opettajat valmistavat työsuunnitelman ja asettavat työn tavoitteet lukuvuoden alkaessa. Rehtori esittelee työsuunnitelman vanhempaintilaisuudessa Valmis työsuunnitelma toimitetaan koulutuslautakunnalle. Koulutuslautakunta hyväksyy työsuunnitelman «Rehtori ja opettajat arvioivat työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista lukuvuoden päättyessä

18 Rehtori esittelee työsuunnitelman toteutumista ja seuraavan lukuvuoden tavoitteita vanhempaintilaisuudessa Rehtori toimittaa arvioidun työsuunnitelman koulutuslautakunnalle Koulutuslautakunta arvioi j ärjestämäänsä koulutusta työsuunnitelma-arvioiden perusteella Koulujen oppilasarvioinnin periaatteista sovitaan kunnan opetussuunnitelmassa Arviointitapoja käytännössä Koulutuslautakunta seuraa oman toimialansa tapahtumia. Koulutuslautakunta seuraa kunnassa vireillä olevia koulutussektorin tapahtumia ja antaa niistä suoraa palautetta. Koulutuslautakunta on kuntalaisia varten eikä kasvoton koneisto. Koulutoimenjohtaja raportoi lautakunnalle vuosittain antamassaan yleiskatsauksessa koulutuksen ja päivähoidon toimialan asioista. Raportissa tulee käsitellä erityisesti sitä, mitä kunnan koulutoimen ja päivähoidon arjessa tapahtuu, millaisista asioista vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä sekä siitä mihin toimenpiteisiin vanhempien yhteydenottojen perusteella on ryhdytty. Kaikkien koulutuslautakunnan palvelujen piirissä olevien lasten vanhemmilta kerätään vuosittain koulutusta koskeva palaute sähköisellä palautelomakkeella, jossa kysytään millä tavoin koulutuslautakunta voi kehittää koulutuksen toimialaa ja ottaa perheiden tarpeet huomioon. Koulutuspalvelut keräävät palautetta koulujen, koulutoimen hallinnon ja koulutuslautakunnan toiminnasta. Palautteen keräysmuotoja kehitellään. Koulutuslautakunta kerää vuosittain palautteen toiminnastaan myös muilta hallintokunnilta. Muiden hallintokuntien tulee palautteessaan kiinnittää huomiota siihen missä koulutuslautakunta on onnistunut ja missä asioissa epäonnistunut. Koulutuslautakunta kokoontuu lukuvuoden päättyessä arvioimaan edellä mainittua palautetta.

19 5.7 Kunnan koulujen kieliohjelma Kunnan koululaitokseen kuuluvissa kouluissa noudatetaan seuraavaa kieliohjelmaa Ai-kieli englanti Kaikille perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille yhteinen vieras kieli. Opetus alkaa perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta. Aj-kieli saksa Vapaaehtoinen kieli, jonka opetus alkaa perusopetuksen 4. luokalla. Opetusryhmä muodostetaan, jos siihen on tulossa vähintään 12 oppilasta. Opetusta jatketaan niin kauan, kun ryhmässä on vähintään 8 oppilasta. Koulutuslautakunta päättää tarvittaessa missä kouluissa opetusta järjestetään. Oppilaan huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsensa kuljettamisesta koulujen välillä tai vastata vapaaehtoisen aineen opiskelun aiheuttamista ylimääräisistä kuljetuskustannuksista ellei kuljetusta ole mahdollista hoitaa normaalien koulukuljetusten yhteydessä. Kielen opiskelua kyläkouluilta pyritään tukemaan lukujärjestelyteknisin keinoin ja etäopiskelulla. Bj-kieli ruotsi Kaikille perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille yhteinen kieli, jonka opetus alkaa perusopetuksen seitsemänneltä luokalta. Bi-kieli ranska, saksa, venäjä Valinnainen vieras kieli, jonka oppilas voi valita perusopetuksen kahdeksannelta luokalta alkaen ja jatkaa sen opiskelua edelleen lukiossa Bs-kieli ranska, saksa, venäjä, latina, espanja Lukiossa alkava valinnainen vieras kieli. 5.8 Kansainväliset kehittämishankkeet Koulut voivat osallistua Euroopan unionin hallinnoimiin koulujen yhteistyöhankkeisiin. Hankkeiden toteuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: * Koulun opettajakunta neuvottelee keskenään hankkeeseen osallistumisesta. «Rehtori nimeää hankkeen vastuuhenkilön ja päättää hankkeeseen osallistumisesta. Vastuuhenkilö valmistelee tarvittavat hankesuunnitelmat ja hakemukset

20 Koulu valmistelee hankkeen vastuuhenkilön johdolla projektiin liittyvät tapahtumat. Hankkeen rahoitussopimuksen allekirjoittaa kunnan puolesta koulun rehtori. Hankkeen talouden hoitoa varten perustetaan hankekohtainen tasetili, jota käytetään koko hankkeen keston ajan. Ulkomailla järjestettävien kokousten ajaksi osallistuja vapautetaan normaalien virkatehtävien hoidosta (palkkaa ei pidätetä) ja hänelle otetaan tarvittaessa sijainen. Koska osallistuminen hankkeeseen on vapaaehtoista, virkaehtosopimuksen mukaisia päivärahoja ei vierailumatkoilta korvata. Jos vierailumatkoille osallistuu koulun oppilaita, päivärahat maksetaan. Hankkeen päätyttyä laaditaan tilitys, jossa esitetään hankkeen kustannukset. Tilitykseen liitetään mukaan tarpeelliset tositteet kunnan kirjanpidosta. Yhteistyöhankkeeseen osallistunut koulu toimittaa koulutoimistoon hankkeen rahoitussopimuksen kopion, kopion lopputilityksestä ja kopion tuen maksatuspäätöksestä Edellä mainittuja menettelytapoja sovelletaan myös muihin koulujen kokeiluhankkeisiin. 6 OPPILASHUOLLON JÄRJESTELYT JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä edistävää toimintaa. Oppilashuollon tavoitteena on varmistaa tasavertaisen oppimisen mahdollisuus kaikille oppilaille. 6.1 Oppilashuoltoryhmät Perusopetusta antavissa kouluissa toimii oma moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on taata oppilaalle riittävä erityistuki. Ryhmän tehtävänä on kutsua koolle tarvittavat yhteistyötahot oppilaan tilanteen sitä vaatiessa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kyläkouluilla tarvittaessa ja yläasteen koulussa säännöllisesti koulun päättämällä tavalla. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulun edustajia sekä yläkoulussa opinto-ohjauksen lehtori. Oppilashuoltoryhmä ohjaa koulussa tehtävää yksilöllisistä tarpeista lähtevää suunnittelua ja laatii tarvittaessa yhteistyössä opetushenkilöstön ja vanhempien sekä oppilaan kanssa oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman.

21 6.2 Oppilaiden avustaminen Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellytyksenä olevat avustajapalvelut. Avustuksen tarpeen ja sen muodot ratkaisee koulu ja mahdollisen avustajan ottamisluvan antaa koulutuslautakunta psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella. Koulun rehtori ottaa avustajan työsopimussuhteeseen. Avustaja otetaan avustamistyöhön koulutyön alkamis- ja päättymispäivän väliseksi ajaksi. Kunta pyrkii työllistämään avustajan koulun kesäkeskeytyksen ajaksi kunnan muussa työssä. Avustajan viikkotyöaika määräytyy sen luokan työajan mukaan, jossa avustuksen tarpeessa oleva oppilas käy koulua. Avustaja otetaan avustamaan luokassa olevia tukea tarvitsevia oppilaita. Henkilökohtainen avustaja otetaan vain niille oppilaille, joiden vamma edellyttää avustajan jatkuvaa läsnäoloa oppilaan läheisyydessä. Avustajapalveluita pyri tään järjestämään ensi sijassa alimpien luokkien oppilaita varten. Avustuksen tavoitteena on saattaa oppilas tulemaan toimeen ylemmillä luokilla ja oppivelvollisuuden päätyttyä itsenäisesti. 6.3 Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori-ja psykologipalvelut Sosiaali-ja terveydenhuollon päävastuualue vastaa koulujen oppilasterveydenhuollosta sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden järjestämisestä. 6.4 Maahanmuuttajaoppilaiden avustaminen Maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat integroituneena suomenkielisiin ryhmiin. Tarvittaessa neuvotellaan perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämistä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Valmistavan opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Oppilaan kehittyvä kielitaito otetaan huomioon opetuksessa ja arvioinnissa. Monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä vähennetään suomen kielen taitojen mahdollisia puutteita. 6.5 Koulukuljetusten järjestämisen perusteet Pääsääntö Koulukuljetus järjestetään perusopetuslaissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

22 6.5.2 Poikkeukset pääsäännöstä Koulutuslautakunta myöntää muut kuin lääkärin lausunnon nojalla haetut koulukuljetus-ja saattoavustukset niille peruskoulun oppilaille, joiden koulumatka on alle 5 kilometriä. Perusopetusta ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla saaville oppilaille järjestetään maksuton kuljetus, jos koulumatka on yli kolme kilometriä. Esiopetusta saaville lapsille järjestetään kuljetus samojen periaatteiden mukaan kuin perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilaille sillä poikkeuksella, että kuljetus voidaan järjestää myös kotoa päivähoitopaikkaan tai kouluun ja koulusta päivähoitopaikkaan tai kotiin. Kolmannella luokalla perusopetusta saavalle oppilaalle järjestetään maksuton kuljetus, jos koulumatka on yli neljä kilometriä. Jos muun perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on alle viisi kilometriä ja huoltaja haluaa kunnalta maksuttoman kuljetuksen tai kuljetusavustusta, hänen on esitettävä asiasta perusteltu hakemus koulutuslautakunnalle. Milloin kuljettamista tai avustamista haetaan koulumatkan rasittavuuden perusteella, tulee hakemukseen liittää koululääkärin antama lausunto Koulutuslautakunnan asettamat periaatteet kuljetusten järjestelyissä Pääsääntö Kunta hoitaa lakisääteiset ja lautakunnan erikseen päättämät koulukuljetukset. Maksuttoman kuljetuksen piiriin pääsyn muut edellytykset: Koulutuslautakunta voi päättää, että myös ne lapset, joilla ei ole muutoin oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen voivat saada maksuttoman koulukuljetuksen. Katso Tiedottaminen Jokaisen lapsen huoltajalle tulee tiedottaa hänen lapsensa kuljetusjärjestelyistä. Kouluvuoden alkaessa kaikki huoltajat saavat tiedon lapsensa ensimmäisen koulupäivän alkamis- ja päättymisajasta paikallislehdestä. Koulujen rehtorit tiedottavat huoltajille kuljetusten yksityiskohtaisista aikatauluista pysäkkipaikkoineen hyvissä ajoin ennen koulun alkua.

23 Kuljetuksista vastaava koulusihteeri ilmoittaa kuljetusreitit pysäkkeineen rehtoreille kesäkuun loppuun mennessä. Rehtorit ilmoittavat aikataulut huoltajille kunkin koulun sopimalla tavalla. Hyviä käytäntöjä koulukuljetusten järjestämistavoista muissa kunnissa tulee käyttää suunnittelussa hyväksi. Taksiautoilijoilta pyydetään aina lausunnot reittisuunnitelmista. Maksullinen koulukuljetus Koulutuslautakunta voi päättää, että myös ne lapset, joilla ei ole oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen voivat saada koulukuljetuksen seuraavin edellytyksin: Kuljetuksesta peritään alimman linja-autolipun suuruinen maksu. Maksusta tehdään lapsen huoltajan kanssa kirjallinen maksusitoumus. Jos perheessä on useampia kuin yksi lapsi, toisen lapsen maksu on puolet alimman linja-autolipun hinnasta kolmannen lapsen maksu kolmanneksen lipun hinnasta ja niin edelleen. Autonkuljettaja: Koulukuljetus on myös opetustapahtuma, jossa oppilas tutustuu liikenteeseen sekä ammattilaisen toimintaan auton kuljettajana. Kuljettajan vastuu liikennekulttuurin siirtäjänä on erityisen tärkeä koulukuljetuksissa. Koulutuslautakunta järjestää koululaiskuljetuksia hoitaville yrittäjille valistustilaisuuksia turvallisuuden varmistamiseksi liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Muu kuljetus: Koulukuljetuksia hoitavissa autoissa voivat matkustaa muutkin kuin koululaiset, jos autossa on vapaita matkustajapaikkoja. Kuljettajalla on oikeus periä näiltä matkustajilta linjaautotaksan mukainen maksu. Maksavien matkustajien takia kuljetusreittiä ei muuteta. 6.6 Kouluruokailu Perusopetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen maksuton ateria. Lukiokoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on myös oikeus maksuttomaan ateriaan koulupäivinä.

24 6.7 Koulukiinteistöjen ylläpito Kunnan teknisten palveluiden päävastuualue vastaa koulurakennusten kunnosta ja rakennusteknisestä turvallisuudesta (sekä päivittäisestä puhtaanapidon ja perussiivouksen järjestämisestä). 6.8 Kirjaston tehtävä koulutuksessa Kunnan koulutuspalveluiden ja kirjaston yhteistoiminnan tarkoituksena on tiedon hankintavalmiuksien kehittäminen, kulttuuriharrastusten tukeminen, lukutaidon kehittäminen sekä koulua palvelevien voimavarojen yhteiskäyttö. Kirjasto järjestää kunnan kirjastoauton reitit niin, että auto käy kyläkoulujen välittömässä läheisyydessä vähintään kerran viikossa, jolloin koulun oppilailla on mahdollisuus käyttää kirjastopalveluita. Kunnan pääkirjasto on yläasteen ja lukion sekä Kausalan koulun oppilaiden käytettävissä myös kouluaikana. 6.9 Tietoverkkojen käyttö opetuksen tukena Kunta järjestää jokaiselle koululle mahdollisuuden käyttää tietoverkkoja ja ajan tasalla olevia viestintävälineitä opetuksensa tukena. Asian yksityiskohdat selvitetään erillisessä tieto- ja viestintästrategiassa, joka liitetään osaksi kunnan opetussuunnitelmaa. 7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Yhteistoiminta perustuu kodin ja koulun yhteisiin lapsen kasvua tukeviin tavoitteisiin ja riittävään yhteydenpitoon kodin ja koulun välillä. Yhteistyön muodoista ja periaatteista päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa. 7.1 Tiedon kulun varmistaminen kodin ja koulun välillä Tieto kulkee aina kahteen suuntaan. Tiedon kulun arvostelijan on aina pystyttävä osoittamaan, että hän on pyrkinyt itse selvittämään eteensä tulleen ongelman eikä ole jäänyt toimettomana odottamaan tuleeko tietoa vai ei. Yhteydenpito hoidetaan sähköisten viestintämahdollisuuksien ja henkilökohtaisen yhteydenpidon kautta. Koulun rehtori ja viime kädessä yksittäinen opettaja ratkaisee millä tavoin riittävä yhteydenpito lasten huoltajiin järjestetään.

25 7.2 Huoltajan vastuu kodin ja koulun yhteistyössä Huoltajalta odotetaan aktiivista suhtautumista lapsensa koulutyöhön ja yhteydenpitoon koulun kanssa. Erityisesti suurissa luokissa koulua käyvien lasten huoltajilta odotetaan tukea koulutyössä. Koulu odottaa myös, että erillään asuvat huoltajat pitävät huolellisesti kouluun yhteyttä, jotta oppilasta koskeva tiedottaminen voidaan hoitaa molemmille huoltajille. Myös huoltajan tai lapsen olosuhteissa tapahtuneiden muutosten ilmoittaminen koululle on tärkeää.