Sivistyksessä tulevaisuus

Transkriptio

1 Sivistyksessä tulevaisuus

2 Opetus- ja kulttuuri ministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa tulevaisuuden osaamisja luovuusperustasta Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Myös opintotuki-, kirkollis- ja tekijänoikeusasiat kuuluvat ministeriön toimialaan. Sivistyksen edistäjänä se luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnan avainalueita ovat sivistys, koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo, taloudellinen kilpailukyky, väestön henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen. Laajan toimialan yhteisinä arvoina korostuvat sivistys, hyvinvointi, demokratia ja luovuus. Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa Ministeriön tehtävä on vahvistaa sivistyksen voimaa, tukea kilpailukykyä sekä alueiden ja elinympäristöjen elinvoimaisuutta. Se edistää osal lisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä monikulttuurisen ja moniarvoisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä.

3 Organisaatio Tehtävät ja organisaatio Koulutus- ja tiedepolitiikkaa johtaa opetusministeri, ja kulttuuri- ja urheiluministeri johtaa kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelee noin 300 virkamiestä, ja sen yhteydessä toimii useita neuvostoja, neuvottelukuntia ja muita asiantuntijaelimiä. Asiantuntijuus on yksi ministeriön keskeisimmistä arvoista. Koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan yleisistä periaatteista ja lainsäädännöstä päättää eduskunta. Toimeenpano kuuluu valtioneuvostolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle ja sen hallinnonalan virastoille, kuten Opetushallitukselle, Suomen Akatemialle, taiteen keskustoimikunnalle ja Museovirastolle. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallinnonalansa lait, asetukset ja päätökset valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Se osallistuu myös päätösten valmisteluun EU:ssa. Ministeriö vastaa hallinnonalansa budjetin valmistelusta ja myöntää valtionosuuksia ja -avustuksia kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille. Ministeriö vastaa myös yliopistojen valtionrahoituksesta ja ammattikorkeakoulujen valtionosuuksista ja -avustuksista. Vuonna 2010 opetus- kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvio on noin 6,2 miljardia euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on budjetiltaan Suomen kolmanneksi suurin ministeriö, ja sen osuus valtion talousarviosta on 16 prosenttia. Merkittävä osa opetus- ja kulttuuriministeriön jakamasta suomalaisen urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisokasvatuksen sekä tieteen ja taiteen tuesta (noin 462 miljoonaa euroa vuonna 2010) rahoitetaan veikkausvoittovaroilla. Jo kaksi vuosisataa sivistyksen puolesta Toimintansa ministeriö aloitti autonomian ajan alussa vuonna 1809 keisarillisen Suomen senaatin kirkollis toimituskuntana. Suomen itsenäistymisvaiheessa vuonna 1917 toimikunnan nimi muutettiin kirkollis- ja opetusasiaintoimituskunnaksi. Vuonna 1918, kun senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimituskunnista ministeriöitä, nimi muuttui kirkollisja opetus ministeriöksi, josta se vuonna 1922 lyheni opetusministeriöksi. Vuonna 2010 nimi uudistui opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Kirkollisasioista vastaa valtionhallinnossa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tavoite on turvata uskonnonvapaus ja edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen. Uskonnon- ja omantunnon vapaus on perustuslakiin kirjattu perusoikeus. Opetus- ja kulttuuriministeriön organisaatio Opetusministeri Valtiosihteeri Kulttuuri- ja urheiluministeri Valtiosihteeri Kansliapäällikkö Sisäisen tarkastuksen yksikkö Viestintäyksikkö Kansainvälisten asiain sihteeristö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Esikuntayksikkö Yleissivistävän koulutuksen yksikkö Ammatillisen koulutuksen yksikkö Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Koulutuksen tulosalue Tutkimuksen tulosalue Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Kehittämisyksikkö Taideyksikkö Kulttuuriviennin ja -vaihdon tulosalue Kulttuuriyksikkö Tekijänoikeuden tulosalue Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Hallinto-osasto Yleishallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Taloussuunnitteluyksikkö Taloushallintoyksikkö Tietohallintoyksikkö

4 Kansainvälinen toiminta EU-yhteistyö rikastaa kulttuuria ja koulutusta Euroopan unionissa tehdään koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan yhteistyötä erilaisten sopimusten ja toimintaohjelmien avulla. Näin edistetään muun muassa kulttuurin moninaisuutta, koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä nuorten kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisessa lainsäädännössä huomioon otettavia direktiivejä on lähinnä tekijänoikeudesta ja tutkintojen tunnustamisesta. Rakennerahastojen varoin tuetaan alueellisia koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin hankkeita. Kansainvälistä yhteistyötä laajalla rintamalla Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu YK:n ja sen järjestöjen, kuten kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon, Maailman henkistä omaisuutta suojelevan erityisjärjestö WIPO:n ja kansainvälisen kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) toimintaan. Koulutukseen liittyvää yhteistyötä tehdään myös OECD:n kautta. Urheiluun liittyvää dopinginvastaista työtä tehdään Maailman Antidopingtoimisto WADA:n kanssa. Euroopan neuvoston toimintaan kuuluvat muun muassa opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö ja ihmisoikeuskysymykset. Pohjoismaiden ministerineuvosto koordinoi pohjoismaista yhteistyötä. Venäjä-yhteistyö painottuu yliopistoyhteistyöhön sekä taiteen ja kulttuurin edistämiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu esimerkiksi Itämeren maiden ja Barentsin alueen yhteistyöhön. Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla, mikä näkyy kansainvälisten vieraiden määrässä. Vuosittain OKM vastaanottaa toista sataa kansainvälistä vierailuryhmää.

5 Koulutus ja tiede Ensiluokkaista koulutusta esiopetuksesta aikuisikään Suomen korkeimpana opetusviranomaisena opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo julkisen tuen piiriin kuuluvaa koulutus tarjontaa: yleissivistävää koulutusta (esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa), ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta, yliopistokoulutusta ja aikuiskoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus vastaavat koulutuspolitiikan toimeenpanosta ja koulutusjärjestelmän valtakunnallisesta ohjaamisesta. Monista asioista päättävät kuitenkin koulutuksen järjestäjät, joita ovat etupäässä kunnat ja kuntayhtymät. Esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta ohjataan lainsäädännöllä sekä opetussuunnitelmien perusteiden kautta ja ammatillista koulutusta myös tutkinnon perusteiden avulla. Valtio ja kunnat rahoittavat yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Suomessa on 16 yliopistoa, joista 14 on julkisoikeudellisia laitoksia ja kaksi säätiöitä. Yliopistojen toiminnan perusta on tieteen vapaus ja perustuslaissa turvattu itsehallinto. Valtionrahoitus turvaa yliopistoille edellytykset hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammattikorkeakouluja on 25. Ammattikorkeakoulut ovat kunnallisia tai yksityisiä. Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä niiden toimintaa. Aikuiskoulutusvaihtoehtoja on tarjolla kaikilla koulutustasoilla. Opiskelu kaikkien ulottuville Opintotuen tavoite on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, mahdollistaa suunnitelmallinen ja päätoiminen opiskelu sekä turvata opiskelijan koulutuksen aikainen toimeentulo. Se myönnetään valtion varoista perusasteen jälkeisiin opintoihin. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opinto lainan valtiontakauksesta. Opintotuen myöntää Kansaneläkelaitos yhdessä oppilaitosten kanssa. Perustutkimuksella pohja innovaatioille Suomen koulutus-, tiede- ja teknologiapolitiikkaa rakennetaan pitkäjänteisesti innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Tiedepolitiikalla pyritään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vahvistamaan tietoa ja osaamista sekä Suomen tieteen tasoa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Keskeiset tavoitteet ovat tukea kansainvälistymistä, kehittää tutkijankoulutusta ja -uria sekä tutkimuksen laatua sekä lisätä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee myös tutkimus-, innovaatio- ja luovuus ympäristöjä ja niiden erityisosaamista globaalissa taloudessa.

6 Taide ja kulttuuri Kulttuuri tuottaa elämyksiä Suomen taide- ja kulttuuripolitiikkaa leimaa voimakas kansallinen kulttuuri-identiteetti, kulttuuri-instituutioiden runsaus ja kulttuuri laitosten verkon kattavuus. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii rikastuttamaan ihmisten elämää ja tarjoamaan mahdollisuuksia virikkeelliseen, osallistumista vahvistavaan ja elämyksiä tuottavaan elinympäristöön. Ministeriön kulttuuripolitiikan toimiala kattaa kansalliset kulttuuri- ja taidelaitokset, valtionosuutta ja -avustusta saavat museot, teatterit ja orkesterit, kuntien kulttuuritoiminnan ja kirjastotoimen sekä valtionavustuksilla rahoitettavan järjestö-, yhdistys- ja kansalaistoiminnan. Kulttuuripolitiikassa korostuvat taiteen sekä kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen tukeminen, luovuuden edistäminen, taiteilijoiden aseman turvaaminen, kulttuuripalvelujen alueel lisuus, monikulttuurisuus, kulttuurivientija yrittäjyys sekä luovat toimialat. Suomalaisten kulttuurituotteiden vientiä edistämällä hyödynnetään maamme kansallinen kulttuuripanostus. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite on turvata vähemmistöjen sekä muiden erityisryhmien mahdollisuudet harrastaa kulttuuria ja tuoda tasa-arvoisesti esiin omaa luovuuttaan. Kansainvälinen liikkuvuus ja monikulttuurisuus vahvistavat ja elävöittävät osaamista ja luovuutta Suomessa. Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä Tekijänoikeudella suojataan henkistä luomistyötä sen eri muodoissa ja turvataan sen tekijöille korvaus työnsä tuloksista. Kansallista kulttuuria voimistetaan ja yhteiskunnan kehitystä edistetään turvaamalla kulttuurihyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytykset. Tekijänoikeuksia säädellään kansallisella lainsäädännöllä, EU:n direktiiveillä ja kansainvälisillä sopimuksilla. Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien oikeudenhaltijoiden yhdistykset valvovat ja hallinnoivat oikeuksien käyttöä. Kuvaaja: Liisa Takala

7 Liikunta ja nuoriso Liikuntatyöllä terveyttä ja hyvinvointia Liikuntatoiminnan keskeinen tavoite on edistää liikuntatottumuksia ja -harrastuksia, parantaa väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi pyritään edistämään kilpa- ja huippu-urheilua. Suomalainen liikuntaelämä perustuu suurelta osin kansalaistoimintaan. Kunnat järjestävät liikuntapalveluja sekä rakentavat ja ylläpitävät liikuntapaikkoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa. Valtio rahoittaa osan kuntien ja liikuntajärjestöjen menoista. Nuorisolle elämänvalmiuksia Nuorisopolitiikalla pyritään parantamaan nuorten kasvuja elinoloja. Tavoite on kannustaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja antaa heille valmiuksia hallita erilaisia elämäntilanteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhteiskunnan nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamisesta. Nuorten elinolojen parantamisesta ja kansalaistoiminnan tukemisesta on säädetty nuorisolaissa. Perinteinen nuorisotyö on saanut rinnalleen uusia muotoja, joita ovat muun muassa nuorten työpajat, kuntien nuoriso valtuustot ja verkkodemokratiahankkeet. Lapset ja nuoret ovat keskipisteenä syrjäytymisen ehkäisyssä. Turvalliset koulu- ja harrastusyhteisöt sekä mahdollisuus toteuttaa itseään ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Kuvaaja: Ville Männikkö

8 Opetusja kulttuuriministeriö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Puhelin Faksi (kirjaamo) Opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset Arkistolaitos Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Museovirasto Näkövammaisten kirjasto Opetushallitus Suomen Akatemia Suomenlinnan hoitokunta Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat Valtion elokuvatarkastamo Varastokirjasto Valtion taidemuseo Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutti Ylioppilastutkintolautakunta Asiantuntijaelimiä Elinikäisen oppimisen neuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto Koulutuksen arviointineuvosto Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta Opintotukiasiain neuvottelukunta Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Suomen Unesco-toimikunta Tekijänoikeusneuvosto Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tutkimuseettinen neuvottelukunta Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvosto Valtion liikuntaneuvosto Valtion taideteostoimikunta Valtionyhtiöt CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Veikkaus Oy