Opetusministeriö. Sivistyksessä tulevaisuus

Transkriptio

1 Opetusministeriö Sivistyksessä tulevaisuus

2

3 Koulutus, tiede ja kulttuuri hyvinvoinnin perusta Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso politiikan kehittä misestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppi miselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimialan strategiset avain alueet ovat koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo, sivistyksellinen ja taloudellinen kilpailukyky, väestön henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen. Laajan toimialan yh teisinä arvoina korostuvat sivistys, hyvinvointi, demokratia ja luovuus, joita opetusministeriö toimillaan edistää. Luovuus ja innovatiivisuus ovat voimavara. Sivistyksen perustana korostuu tieteen, taiteen ja kulttuuriperinnön arvostus. Innovaatiojärjestelmän toimivuus vahvistaa kil pailukykyä globaalissa taloudessa. Suomalaisen kulttuurin näkyvyyttä edistetään ja samalla vahvistetaan monikulttuurisuutta omassa maassa. Tietoyhteiskunnan kehittämistä, tietoyhteiskuntavalmiuksia, tietoverkkojen sisältöjä ja verkkopalvelui den saatavuutta edistetään. Tavoitteena on myös kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen edelly tysten parantaminen. SATU HAAVISTO YRJÖ TUUNANEN JUSSI PUIKKONEN

4 Opetusministeriö luo edellytyksiä sivistykselle Koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan yleisistä periaatteista ja lainsäädännöstä päättää eduskunta. Toimeenpano puolestaan kuuluu valtioneuvostolle, ope tusministeriölle ja opetusministeriön hallinnonalan virastoille, kuten Opetus hallitukselle, Suomen Akatemialle, taiteen keskus toimikunnalle ja Museovirastolle sekä lääninhallituksille. Opetusministeriössä valmistellaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle hallinnonalaa koskevat lait, asetukset ja päätökset. Ministeriö osallistuu säädösten ja alan yhteis työtä koskevien päätösten valmisteluun myös EU:ssa. Ministeriö ohjaa ja kehittää hallinnonalansa toimintaa. Opetusministeriö jakaa määrärahoja valtion virastoille ja laitoksille sekä myöntää valtionosuuksia ja -avustuksia kunnille, kunta yhtymille ja yksityisille yhteisöille. Opetusministeriön hallinnonalan budjetti on noin 6,6 miljardia euroa (vuonna 2007), mikä vastaan 4 % bruttokansantuotteesta. Opetusministeriö on budjetiltaan Suomen toiseksi suurin ministeriö, ja sen osuus valtion talousarviosta on 16,2 %. Merkittävä osa opetusministeriön jakamasta suomalaisen urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisokasvatuksen, tieteen ja taiteen tuesta (noin 402 miljoonaa euroa vuonna 2007) rahoitetaan veikkausvoittovaroilla.

5 Opetusministeriön organisaatio Koulutus- ja tiedepolitiikkaa johtaa opetusministeri. Kulttuuri- ja urheiluministeri johtaa kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso politiikkaa. Opetusministeriössä työskentelee noin 300 virkamiestä. Asiantuntijuus on keskeinen arvo opetus ministeriön toiminnassa, samoin vastuullisuus, avoimuus ja yhteistyö sekä tulevaisuuteen suuntautuneisuus Opetusministeriön yhteydessä toimii useita neuvostoja, neuvottelukuntia ja muita asiantuntijaelimiä. Opetusministeriö on Suomen vanhimpia minis teriöitä. Se aloitti toimintansa autonomian ajan alussa vuonna 1809 keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskuntana. Suomen itsenäistymisvaiheessa 1917 toimituskunnan nimi muutettiin kirkollis- ja opetusasiaintoimituskunnaksi. Vuonna 1918, kun senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimituskunnista ministeriöitä, nimi muuttui kirkollis- ja opetusasiainministeriöksi. Vuonna 1922 nimi lyheni opetusministeriöksi. Opetusministeri Valtiosihteeri Opetusministeriö Kansliapäällikkö Kulttuuri- ja urheiluministeri Valtiosihteeri Viestintäyksikkö Kansainvälisten asiain sihteeristö KOULUTUS- JA TIEDE- POLITIIKAN OSASTO KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPOLITIIKAN OSASTO HALLINTO-OSASTO Esikunta Yleissivistävän koulutuksen yksikkö Ammatillisen koulutuksen yksikkö Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Koulutuksen tulosalue Tutkimuksen tulosalue Aikuiskoulutuksen tulosalue Kehittämisyksikkö Taide- ja kulttuuriperintöyksikkö Viestintäkulttuuriyksikkö Kulttuurivientiyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Yleishallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Taloussuunnitteluyksikkö Taloushallintoyksikkö Tietohallintoyksikkö YRJÖ TUUNANEN

6 Koulutus Opetusministeriö on Suomen korkein opetusviranomainen, joka valvoo julkisen tuen piiriin kuuluvaa koulutus tarjontaa yleissivistävästä koulutuksesta (esija perus opetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta) ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen, yliopistokoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Opetusministeriö ja Opetushallitus vastaavat koulutuspolitiikan toimeenpanosta ja koulutusjärjestelmän ohjaamisesta keskushallinnon tasolla. Monista asioista päättävät kuitenkin itse koulutuksen järjestäjät, joita ovat etupäässä kunnat ja kuntayhtymät. Esi- ja perusopetusta sekä lukio- ja ammattikoulutusta ohjataan mm. lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden ja opetussuunnitelmien perusteiden kautta. Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen. Suomessa on 20 yliopistoa. Yliopistojen toiminnan perustana on tieteen vapaus ja yliopistojen autonomia. Niiden päätöksentekojärjestelmä on hyvin itsenäinen. Kaikki yliopistot ovat valtion yliopistoja, suora valtion rahoitus yliopistoille on vajaat 70 %. Opetusministeriön hallinnonalan ammattikorkeakouluja on 26 ( ). Ammattikorkeakoulut ovat kunnallisia tai yksityisiä. Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä niiden toimintaa. Aikuiskoulutusvaihtoehtoja on tarjolla kaikilla koulutustasoilla. Valtio rahoittaa merkittävää osaa aikuiskoulutustarjonnasta. Opintotuki Valtion varoista myönnetään opintotukea perusasteen jälkeisiin opintoihin. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä valtiontakauksesta opintolainaan ja korkoavustuksesta. Määräajassa korkeakoulututkinnon suorittanut voi lisäksi saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Opintotuen tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, mahdollistaa suunnitelmallinen ja päätoiminen opiskelu ja turvata opiskelijan koulutuksen aikainen toimeentulo. Tiede Tiedepolitiikan keinoin luodaan edellytykset ja turva - taan uuden tiedon ja osaamisen kehittäminen sekä hyödyntäminen. Toiminta rakentuu tiedon tuottajien ja sen hyödyntäjien keskinäiselle yhteistyölle. Tiedon tuottajia ovat muun muassa yliopistot, tutkimuslaitokset sekä yritykset. Tiedon hyödyntäjiä ovat useimmiten yritykset, yksityiset kansalaiset sekä yhteiskunnan kehittämisestä vastaavat päätöksen tekijät ja hallinto. SELJA ESKONEN SATU HAAVISTO ELVI RISTA

7

8

9 Kulttuuri Suomen kulttuuripolitiikassa korostuvat taiteen tukeminen, luovuuden edistäminen, taiteilijoiden aseman turvaaminen, kulttuuripalvelujen alueellisen verkon vahvistaminen, monikulttuurisuus ja kansainvälinen yhteistyö sekä kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentaminen ja sisällöntuotanto. Opetusministeriön kulttuuripolitiikan toimiala kattaa kansalliset kulttuuri- ja taidelaitokset, valtionosuutta ja -avustusta saavat museot, teatterit ja orkesterit, kuntien kulttuuritoiminnan ja kirjastotoimen sekä valtionavustuksilla rahoitettavan järjestö-, yhdistys- ja kansalaistoiminnan. Suomen taide- ja kulttuuripolitiikkaa leimaa voimakas kansallinen kulttuuri-identiteetti, kulttuuriinstituutioiden runsaus ja kulttuurilaitosten verkon kattavuus. Kulttuuritarjontaa on paljon ja kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tuotettuihin kulttuuripalveluihin. Tekijänoikeus Tekijänoikeudella suojataan henkistä luomistyötä sen eri muodoissa ja turvataan luovan työn tekijöille korvaus työnsä tuloksista. Tekijänoikeuksia säädellään kansallisella lainsäädännöllä, EU:n direktiiveillä ja kansainvälisillä sopimuksilla. Alan tämän hetken tärkeimpiä kysymyksiä ovat digitalisoitumisen vaikutukset tekijänoikeuteen. Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa opetusministeriö. Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien oikeudenhaltioiden yhdistykset valvovat ja hallinnoivat oikeuksien käyttöä. SATU HAAVISTO SATU HAAVISTO SATU HAAVISTO

10 Liikunta Suomalainen liikuntaelämä perustuu suurelta osin kansalaistoimintaan. Kunnat järjestävät liikuntapalveluja sekä rakentavat ja pitävät yllä liikuntapaikkoja. Opetusministeriö johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa. Liikuntatoiminnan tavoitteena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua liikunnan avulla. Valtio rahoittaa osan kuntien ja liikuntajärjestöjen menoista. Nuoriso Opetusministeriö vastaa yhteiskunnan nuorisopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Nuorten elinolojen parantamisesta ja nuorten kansalaistoiminnan tukemisesta on säädetty nuorisolaissa. Tavoitteena on tukea nuorten edellytyksiä elämäntilanteiden hallinnassa. Perinteinen nuorisotyö on saanut rinnalleen uusia muotoja, joita ovat muun muassa nuorten työpajat, kuntien nuorisovaltuustot, teledemokratiahankkeet, koululaisten iltapäivätoiminta sekä seikkailu- ja elämyspedagogiikan hyödyntäminen. LEHTIKUVA HENRIK DUNCKER GETTY IMAGES

11

12

13 Kirkollisasiat Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on Suo messa julkisoikeudellinen erityisasema. Valtiovalta muun muassa säätää kirkollisverotuksesta. Uskonnon- ja oma tunnonvapaus on perustuslakiin kirjattu perusoikeus. Euroopan unioni Koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan yhteistyötä tehdään Euroopan unionissa. Kansallisessa lainsäädännössä huomioon otettavia direktiivejä on lähinnä tekijänoikeudesta ja tutkintojen tunnustamisesta. Euroopan unionin rakennerahastojen varoin tuetaan alueellisia koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin liittyviä hankkeita. Kansainvälinen yhteistyö Opetusministeriö osallistuu mm. YK:n ja sen järjestöjen kuten kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon, Maailman henkisen omaisuutta suojelevan erityisjärjestö WIPO:n ja kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) toimintaan. Koulutukseen liittyvää yhteistyötä tehdään paljon myös OECD:n kautta. Urheiluun liittyvää dopingin vastaista työtä tehdään Maailman Antidopingtoimisto WADA:n kanssa. Euroopan neuvoston toimintaan kuuluvat mm. opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö ja ihmisoikeuskysymykset. Pohjoismaiden ministerineuvosto koordinoi pohjoismaista yhteistyötä mm. lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa, koulutuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurissa. Venäjä-yhteistyön painopiste on yliopistoyhteistyössä sekä taiteen ja kulttuurin edistämisessä. Lisäksi opetusministeriö osallistuu esimerkiksi Itämeren maiden ja Barentsin alueen yhteistyöhön. Suomella on koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntayhteistyön kattava kulttuurisopimus, vaihto-ohjelma, tai muu sopimusjärjestely noin 40 maan kanssa. Opetusministeriö tukee ulkomailla asuvien suomalaislasten suomen tai ruotsin kielen opetusta ns. Suomi-kouluissa, ulkosuomalaisten kulttuuri- ja tiedotushankkeita, ulkomailla toimivia säätiöpohjaisia kulttuuri- ja tiedeinstituutteja sekä ystävyysseuratoimintaa. LEHTIKUVA YRJÖ TUUNANEN HARRI TAHVANAINEN / GORILLA

14 Opetusministeriön toimialan tunnuslukuja Vapaaehtoiseen esiopetukseen osallistuu 96 % 6-vuotiaiden ikäluokasta Suomessa on noin peruskouluasteen oppilasta. Suomalainen perusopetus tuottaa maailman parhaita oppimistuloksia keskimääräisillä kustannuksilla. OECD:n PISA tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden peruskoululaisten osaaminen on OECD-maiden huippua. Lukioissa on lähes opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuosittain yli opiskelijaa. Yliopisto-opiskelijoita on reilut Vuosittain yliopistoissa suoritetaan korkeakoulututkintoja vajaat ja tohtorintutkintoja Ammattikorkeakouluissa opiskelee noin opiskelijaa, tutkintoja suoritetaan vuosittain Aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain yli puolet vuotiaasta väestöstä eli 1,7 miljoonaa henkilöä (Suomen väkiluku 5,2 milj.). Peruskoulun jälkeisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista 75 % kuuluu opintotuen piiriin. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan Suomessa. Tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2006 oli noin 3,4 %. Valtion tutkimusrahoitus oli 1,6 miljardia euroa, mistä opetusministeriön osuus oli 43 %. Tutkimushenkilöstön osuus työvoimasta on yli 2 %, mikä on OECD-maiden vertailussa korkein osuus. Kirjasto- ja kirjastoautoverkosto palvelee kansalaisia kattavasti. Vuosittain Suomessa lainataan noin 100 miljoonaa kirjaa tai muuta tallennetta. Kirjastoilla on merkittävä rooli tietoyhteiskunnan perustaitojen ja palvelujen levittäjänä. Suomalaisista noin 44 % käy vuosittain teatterissa, baletissa tai oopperassa. Kotimaisen elokuvan tuotantoa ja jakelua tuetaan valtionavustuksin. Lasten ja nuorten suosituimmat lajit ovat jalkapallo ja pyöräily. Aikuiset harrastavat eniten kävely - lenkkeilyä (ml. sauvakävely) ja pyöräilyä. Suomessa on noin liikunta- ja urheiluseuraa. Yhteensä liikunnan paikalliseen seuratoimintaan on arvioitu osallistuvan eri tavoin noin 1,1 miljoonaa suomalaista. Vuonna 2008 opetusministeriö jakoi avustuksia 34 miljoonaa euroa. Opetusministeriö tukee myös suomalaista huippu-urheilua. Vuosittain tuetaan nuorisoalan noin 100 järjestöä, joilla on noin jäsentä. Suomessa on nuoria, alle 30-vuotiaita, hieman alle 36 prosenttia väestöstä. Suomalaisista noin 85 prosenttia kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja noin prosentti ortodoksiseen kirkkokuntaan. Muihin rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluu noin prosentti väestöstä.

15 Opetusministeriö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Puhelin (09) tai (09) Faksi (09) (kirjaamo) Ohivalinta tai Opetusministeri Kulttuuri- ja urheiluministeri Kansliapäällikkö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ylijohtaja Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Ylijohtaja Viestintäyksikkö Viestintäjohtaja Ulkoinen viestintä, ensisijaisesti kulttuuri, liikunta, nuoriso, tekijänoikeus, kirkolliset asiat Ulkoinen viestintä, ensisijaisesti koulutus, tiede ja opintotuki Ulkoinen viestintä, ensisijaisesti ruotsinkielinen tiedotus ja verkkoviestintä Ulkoinen viestintä, ensisijaisesti verkkoviestintä Kirjaamo Opetusministeriön hallinnonalan virastot, laitokset, yhteisöt ja asiantuntijaelimet Arkistolaitos (Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot) Kansainvälisen henkilövaihdon keskus (CIMO) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Lääninhallitukset opetusministeriön hallinnonalan tehtävissä Museovirasto Näkövammaisten kirjasto Opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat oppilaitokset Opintotuen muutoksenhakulautakunta Suomen Akatemia Suomen elokuva-arkisto Suomenlinnan hoitokunta Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat Valtion elokuvatarkastamo Varastokirjasto Valtion taidemuseo (Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo) Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutti Ylioppilastutkintolautakunta Yliopistot (20) Ammattikorkeakoulut (26, alkaen) Muita asiantuntijaelimiä Aikuiskoulutusneuvosto Korkeakoulujen arviointineuvosto Koulutuksen arviointineuvosto Koulutustoimikunnat Nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta Opintotukiasiain neuvottelukunta Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Suomen Unesco-toimikunta Tekijänoikeusneuvosto Tiede- ja teknologianeuvosto Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta Tutkimuseettinen neuvottelukunta Valtion liikuntaneuvosto Valtion taideteostoimikunta Valtionyhtiöt Veikkaus Oy CSC-Tieteellinen laskenta Oy

16 2008, 3. painos St. MIR