Nuorten askelmerkit hallitusneuvottelijoille 2015

Transkriptio

1 Nuorten askelmerkit hallitusneuvottelijoille 2015

2 Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat toteuttivat nuorten tulevaisuusneuvottelut poliittisesti sitoutumattomille opiskelija- ja nuorisojärjestöille. Järjestöjen vastaukset Keskustan esittämiin yhteiskuntasopimuskysymyksiin tuottivat avoimen keskustelun jälkeen kokonaisuuden, jolla osallistujat toivovat nuorten äänen kuuluvan vahvemmin hallitusneuvottelujen eri vaiheissa. Vastaukset kysymyksiin toimittivat ja keskusteluun osallistuivat: Akavan opiskelijat Finlands Svenska Skolungdomsförbund MTK Maaseutunuoret Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL STTK-Opiskelijat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK Suomen Lukiolaisten Liitto Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU Suomen ylioppilaskuntien liitto Suomen Yrittäjien nuoret yrittäjät Suomen Partiolaiset

3 Nuorille on taattava laadukkaat, ennaltaehkäisevät palvelut. Nuorten askelmerkit hallitusneuvottelijoille 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn nuoria koskevissa palveluissa. Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus varallisuudesta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Liikunta osaksi virallista hoitokäytäntöä kaikessa terveydenhuollossa, lisäksi Kela-korvaus laajennetaan koskemaan myös lähetteellä tapahtuvaa liikuntaneuvontaa. Palveluja tuodaan lähelle kansalaisia rakentamalla esimerkiksi monipalvelupisteitä ja -keskuksia. Laajennetaan elämänkaarimallin käyttöönottoa palvelujen hallinnoinnissa ja tuodaan nuoria koskevia palveluja yhteen. Nuorisotakuuta vahvistetaan erityisesti kuuntelemalla nuoria. Toteutetaan nuorisotakuu sosiaalihuoltolain 17. pykälän nuorisopalvelutakuu mallin mukaisesti, tällä tuetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä nykyistä yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi, sekä luonteeltaan ennaltaehkäiseväksi ja kannustavaksi. Uudistetaan sosiaaliturvaa siten, että se toimii yhden luukun periaatteella. Kartoitetaan sosiaaliturvan kehittämiseksi mahdollisuutta tehdä kokeilu yksinkertaisesta yhdenvertaisesta, vastikkeettomasta ja ihmisarvoiseen elämään riittävästä perustulosta. Arvioidaan mahdollisen perustulokokeilun vaikutuksien lisäksi työn vastaanottamisen kannattavuutta ja kokeilun taloudellisia vaikutuksia. Pohja loppuiän terveyskäyttäytymiselle rakennetaan usein nuoruudessa. Laajennetaan YTHS:n palvelut ammattikorkeakouluopiskelijoille. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttamiseen varataan riittävät varat. Korkeakoululiikunnalle määritellään virallinen asema. Liikkuva koulu ohjelmaa laajennetaan toiselle ja korkea-asteelle. Nuorten liikunnan edistämisessä oppilaitoksissa mukana ovat erityisesti kolmannen sektorin toimijat. Suomessa toteutetaan kokonaisvaltainen toimintaohjelma järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen tulee kuulua yhdelle vastuulliselle ministerille. Tehostetaan julkisten tilojen käyttöä, avaamalla niitä nykyistä laajemmin 3.sektorin käyttöön. Kokeillaan verohuojennuksia lahjoituksiin jotka kohdistuvat yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Lainsäädäntöprosessit ovat läpinäkyviä ja niihin kutsutaan aina asianomaiset toimijat kuultavaksi. Noudatetaan Open Government Partnership ohjelmaa kaikilla hallinnonaloilla ja jalkautetaan hyviä käytänteitä, kuten hyvän virkakielen -kampanja, myös alue- ja paikallishallinnon tasoille. Lainsäädännön valmistelussa arvioidaan taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia yritysten ja 3. sektorin kannalta. Tehdään koko vaalikauden mittainen sääntelyn järkeistämisohjelma.

4 Nuoret päätöksentekijöiksi. Osallistava budjetointi tulee ottaa käytännöksi niin koulumaailmassa kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Äänestysikäraja tulee laskea 16 ikävuoteen. Kansalaisaloitteen ehdotus- ja allekirjoitusikäraja on laskettava 15 ikävuoteen, kuin myös kunnallisen sekä valtakunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen ikäraja. Järjestetään käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun-kokeiluja, joissa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Nuorten on oltava mukana kaikissa päätöksentekopöydissä. Kehitetään nuorten osallistumismuotoja, jotka ovat sidoksissa niihin toimintaympäristöihin joissa nuoret jo ovat. Tuetaan sekä edustuksellisia että suoria, nuorille luontevia osallistumismuotoja. Koulutuksen on vastattava sekä alueellisiin että yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Elinkeinoelämän tarpeet pitää pystyä todentamaan ja mittaamaan. Kaikessa koulutusjärjestelmän uudistuksessa laadun pitää olla ensisijainen kriteeri. Laadukasta koulutusta on oltava saatavilla koko maassa. Laadullinen työllistyminen tulee toimia yhtenä rahoituksen mittarina. Kaikille peruskoulun päättäneille taataan paikka toisen asteen opintoihin. Subjektiivinen oikeus 2.asteen opiskelupaikkaan kirjataan lakiin. Koulutustakuun osalta mitataan koulutuksen aloittaneita, ei vain paikan saaneita. Sujuvoitetaan opintoja joustavia opintopolkuja toteuttamalla. Toimenpideohjelma opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi toteutetaan. Säädetään koulutuksen järjestäjälle jälkiohjausvelvoite jatko-opinnoista ulkopuolelle jääville. Otetaan käyttöön kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys. Laajennetaan Pilviväylä -hanke maanlaajuiseksi, kaikille kouluasteille. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa huomioidaan uusien laitteiden ja teknologian käyttö. Mahdollistetaan perus- ja 2.asteen oppilaille ja opiskelijoille maksuttomien sähköisten oppimateriaalien saatavuus. Suomelle luodaan yli vaalikautinen koulutuksellinen strategia elinikäisen oppimisen ja laadukkaan koulutuksen takaamiseksi sekä koulutuspolitiikan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi. Valmistelussa otetaan mukaan opiskelijat, koulut ja muut sidosryhmät. Uudelleen kouluttautumisella ja elinikäisellä oppimisella on tuettava työkykyä koko työuran ajan. Formaalin koulutuksen ulkopuolinen oppiminen on tunnustettava osaksi opintoja. Kolmannen sektorin osaamiselle luodaan selkeät sertifiointijärjestelmät. Koulutuksen osalta kiinnitetään huomiota koulutukselliseen tasa-arvoon ja koulutuksen periytyvyyden ehkäisyyn. Toisen asteen opiskelijoiden jatko- ja uudelleen kouluttautumisen edellytykset taataan kaikille.

5 Lisää yrittäjyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Taataan kaikille opiskelijoille mahdollisuus harjoitusyritystoimintaan. Opintosisältöihin lisätään kansalaistoimintaa. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä tulee lisätä esimerkiksi kehittämällä oppisopimuskoulutusta. Nuorten opintojen aikaista työntekoa on tuettava. Kesäopintojen parempi mahdollistaminen. Harjoittelu mahdollista suorittaa yrittäjyysopintoina. Soveltuvien harjoittelujen lukeminen työkokemukseksi ja päinvastoin. Edistetään naisten asemaa ja parannetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Jaetaan vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken ja edetään mallin käyttöönottoon. Osa-aikatyön teettäminen on suhteellisesti kalliimpaa kuin täyspäiväisen. Työntekijän lakisääteiset sivukulut on mitoitettava siten, että osa-aikaisen ja kokoaikaisen työntekijän sivukulut ovat suhteellisesti samantasoiset. Työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää helpottamalla työntekijän ja työnhakijan oleskelulupakäytäntöjä. Edistetään maahanmuuttajien laajempaa osallistumista järjestötoimintaan. Kieliopinnot taattava riittävän nopeasti. Aloittaminen 6kk aikana kotouttamisen alkamisesta. Vastavalmistuneen työluvan automaattinen myöntäminen. Koulutus pidetään maksuttomana, jolloin Suomi pidetään houkuttelevana kansainvälisille osaajille. Uudenlaisella sopimiskulttuurilla työtä ja kasvua. Työnantajien sivukulujen nuorisovähennyksen käyttöönottaminen. Sanssi-kortin käyttöä laajennetaan toimimaan myös avoimien opintojen opintosetelinä. Paikallinen sopiminen mahdollistettava myös yrityksissä jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä, mikäli sekä työnantaja että työntekijät ovat tähän halukkaita. Pyritään erityisesti mikroyrityksissä helpottamaan työllistämistä ja kasvua. Määräaikaisten työsopimusten solmimisperusteiden keventäminen pitkäaikaistyötöntä palkatessa. Pidennetään työuria vahvistamalla työhyvinvointia. Yhdenvertaiseen sukupolvisopimukseen kuuluvat myös tasa-arvoiset mahdollisuudet yrittää ja onnistua. Säilytetään mahdollisuus suorittaa useampia korkeakoulututkintoja. Joustavoitetaan siirtymistä opinnoista toisiin kaikilla koulutusasteilla. Eläkejärjestelmän uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee eri sukupolvia oikeudenmukaisesti. Eläkejärjestelmän rahoitus turvataan, ja eläkemaksut korotetaan Eläketurvakeskuksen määrittämälle riittävälle tasolle. Toteutetaan eläkeuudistus neuvottelutuloksen mukaisesti. Eläkerahastoja ei käytetä valtion talouden hoitoon. Varoja sijoitetaan kestävin perustein.