Vuosikertomus. Årsberättelse

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus. Årsberättelse"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 Årsberättelse Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf

2 Hyvät jäsenet, Vaikka muutokset maailmantaloudessa eivät järin positiivisia olleetkaan, kasvoi jäsenkunnan kokonaisliikevaihto kuitenkin lähes kymmenyksen kertomusvuonna Alan työllisyydessä on edelleen melko voimakkaita kausivaihteluja ja kuluttajien päätösprosessi on jopa hieman pidentynyt. Ennustettavuus on edelleen heikolla tasolla, mikä vaikeuttaa alan koko ketjun toimintaa. Venemarkkinat Suomessa, rekisteröintien valossa, kasvoivat hitusen. Alan yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta lievää kasvua on kuitenkin havaittavissa. Finnboatin jäsenmäärä pysyi toimintavuonna suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vaihtuvuutta on kuitenkin selkeästi enemmän ja jäsenyritykset ovat myös yhä aktiivisemmin mukana erilaisissa projekteissa. Liitto on käyttänyt vuoden 2011 aikana merkittäviä summia kotimaisen veneilyn edistämiseen. Näitä kampanjoita toteutettiin sekä lehdistössä että erityisesti radiokampanjoina, joita oli sekä keväällä että syksyllä. Kokemukset tukitoimistamme ovat olleet pelkästään positiivisia. Teollisuuden kansainvälistymisprojekteja on jatkettu aktiivisesti ja monimuotoisina. Pääpaino on edelleen kansainvälisissä venenäyttelyissä, mutta myös yhteismainonta, lehdistötyö ja markkinaselvitysmatkat ovat olleet tärkeässä asemassa. Viennin johtoryhmä on tarkkaan analysoinut kunkin markkina-alueen ja toimintamuodon tärkeyttä ja tehokkuutta. Kansainvälistymistoiminnoissa Työ - ja elinkeinoministeriön sekä Hämeen ELY-Keskuksen asiantuntemus sekä tuki ovat edelleen ratkaisevassa asemassa vientitoimintojemme onnistumisen kannalta. Neljävuotinen TEKES-rahoitteinen Vene-ohjelma päättyi virallisesti tutkimustyön osalta vuoden vaihteessa. Yhteensä 44 yleisen tutkimushankkeen löydösten analysointi ja jalkauttaminen on tätä kirjoitettaessa parhaillaan käynnissä. Tärkeää on saada kaikki nämä tutkimukset jokaisen jäsenyrityksen tietoisuuteen. Jatkossa ne tulevat löytymään myös Finnboatin nettisivuilta Teknisestä Kirjastosta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva Finnboat Akatemia tarjoaa monipuolista koulutusta niin tekniikan kuin liiketoiminnan kehittämisenkin alalta. Uutena asiakokonaisuutena toimintavuonna syntyi Finnboat Laatukartta, joka toimii alustana laatujärjestelmien ja ympäristöosaamisen kehittämisessä. EU:n lainsäädäntö niin huvivenedirektiivin, ympäristöasioiden, verotuksen kuin monen muunkin kokonaisuuden suhteen on oman järjestömme European Boating Industryn kautta hyvässä hoidossa Brysselissä ja ICOMIAn kautta olemme jatkossakin mukana kehittämässä venealaa maailmanlaajuisesti. Finnboatin toiminnan runko muodostuu aina jäsenkunnan osaamisen ja toiveiden kautta. Vaikeinakaan aikoina ei merkittävää jäsenkunnan hävikkiä ole ollut. Se lieneekin merkki siitä, että toimintamme kärki on oikein suunnattu. Parhaat kiitokset aktiivisesta juhlavuodesta koko jäsenkunnalle. Tästä on hyvä jatkaa. Helsingissä

3 Bästa medlemmar, Även om förändringarna i den globala ekonomin inte var vidare positiva, växte medlemskårens totala omsättning under verksamhetsåret 2011 med nästan en tiondedel. Branschens sysselsättning upplever fortfarande relativt starka säsongvariationer och konsumenternas beslutsprocess har t.o.m. blivit lite långsammare. Det är fortfarande svårt att göra prognoser, vilket försvagar hela branschkedjans verksamhet. Båtmarknaden i Finland växte en aning då man beaktar nyregistreringarna. I antalet företagare i branschen har inga stora förändringar skett, även om en liten tillväxt kan skönjas. Finnboats medlemsantal hölls under verksamhetsåret ungefär på samma nivå som senaste år. Omsättningen var dock klart större och medlemsföretagen har också deltagit allt mer aktivt i olika projekt. Förbundet har under år 2011 använt betydliga belopp för att befrämja det inhemska båtlivet. Dessa kampanjer förverkligades både i pressen men speciell som radiokampanjer, som verkställdes både under våren och hösten. Erfarenheterna av våra stödåtgärder har varit enbart positiva. Man har fortsatt industrins internationaliseringsprojekt aktivt och mångfacetterat. Huvudvikten sätts fortfarande på internationella båtutställningar, men också den gemensamma annonseringen, pressarbetet och marknadsundersökningsresorna har haft en viktig ställning. Exportledningsgruppen har noggrant analyserat respektive marknadsområde och verksamhetsformens angelägenhet och effektivitet. Inom internationaliseringsverksamheten står Arbets- och näringsministeriets samt Tavastlands ELY-centrals kunnande och stöd i en avgörande roll för att vår exportverksamhet skall vara framgångsrik. Det fyraåriga Båt-programmet som finansierats av TEKES avslutade officiell för forskningsarbetets del vid årsskiftet. Analyseringen och presentationen av totalt 44 allmänna forskningsprojekt är i skrivande stund under arbete. Det är viktigt att all denna forskning kommer varje medlemsföretag till känna. I fortsättningen finns de också på Finnboats webbplats i Det tekniska biblioteket. Finnboat Akademin som fungerar i samarbete med Tampereen Aikuiskoulutuskeskus erbjuder mångsidig skolning såväl inom tekniken som utvecklingen av affärsverksamheten. Som en ny sakhelhet uppkom under verksamhetsåret Finnboat Kvalitetskartan, som fungerar som en bas för utvecklingen av kvalitetssystem och miljökunnande. EU:s lagstiftning sköts för såväl fritidsbåtdirektivets, miljöfågornas, beskattningens och övriga sakers del väl i Bryssel av vår egen organisation European Boating Industry och via ICOMIA deltar vi också i fortsättningen i utvecklandet av båtbranschen globalt. Stommen för Finnboats verksamhet bildas alltid via medlemskårens kunnande och önskemål. Trots svåra tider har vi inte upplevt något större svinn inom medlemskåren. Det torde vara ett tecken på att spetsen för vår verksamhet är rätt inriktad. Ett stort tack till hela medlemskåren för ett aktivt jubileumsår. Härifrån är det bra att gå vidare. Helsingfors

4 50 vuotta järjestäytynyttä venealaa huomioita matkan varrelta Yhdistyksen kuormitussuosituslautakunta tekemässä veneenkellutuskoetta 70-luvulla, mukana myös yhdistyksen toimitusjohtaja Pentti O. Heimolainen. Nykyisen Finnboatin edeltäjä, Veneveistämöyhdistys Båtbyggeriägareföreningen perustettiin Helsingissä alun perin jo keväällä 1946 ja siihen liittyi silloin 13 yritystä. Yhdistyksen toiminta keskittyi sodan jälkeisinä jälleenrakennusvuosina lähinnä turvaamaan jäsenkunnan työmahdollisuudet mm. hankkimalla yhteistilauksina raaka-aineita, nauloja ym. venevalmistuksessa tarvittavaa materiaalia. Yhdistys myös neuvotteli jäsenkuntansa puolesta Suomen Puutyöväen Liiton kanssa alan työehtosopimuksesta, lapsilisistä, venekuljetusten rahtimaksuista vapauttamisesta jne. Keväällä 1949 yhdistyksen nimeksi tuli sääntömuutoksella Suomen Veneveistämöyhdistys Finlands Varvsförening. Jäsenyrityksiä oli nyt 34 ja toiminta keskittyi veneviennin aloittamiseen, jota varten perustettiin tarkastuslautakunta. Tämän tehtävänä oli hyväksyä kaikki jäsenyritysten valmistamat vientiin tarkoitetut veneet. Ensimmäinen yhteisosasto toteutettiin 1949 Pariisin venemessuilla, jossa esiteltiin suomalaista venevalmistusta pienoismallein ja kuvin. Puutavarasäännöstely Suomessa oli päättynyt 1948 ja vuonna 1949 Suomesta valmistuikin vientiin jo 55 moottorivenettä, 5 purjevenettä sekä 281 pienvenettä, jotka kaikki olivat yhdistyksen jäsenten valmistamia. Vuosilta ei liiton arkistossa ole dokumentteja yhdistyksen toiminnasta. Purje- ja Moottori lehden pääkirjoituksessa numerossa 4/1956 todetaan, että asiakaspiireissä aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta veneiden uskomattoman suuret hinnanerot. Vuosina vaikuttanut Veneveistämöyhdistys yritti saada aikaan parannusta tähän asiaan, koetettiin saada hintoja yhtenäisemmiksi ja yritettiin päästä yhtenäisiin venetyyppeihin. Mutta vuonna 1948 laski yhdistyksen jäsenmäärä kolmanneksella, jäljelle jääneiden kesken ei päästy yhteisymmärrykseen ja vuonna 1949 yhdistys käytännöllisesti katsoen lakkasi kokonaan olemasta. Suomen Veneveistämöyhdistyksen toiminta herätettiin henkiin Teollisuuden Harjoittajain Liitossa (THL) huhtikuus- 4 Finnboat

5 Finnboatin vuosikokous joskus 80-luvun alussa. Eturivistä tunnistettavissa ainakin Pentti Siltala oikealla, toisessa rivissä mm. Reijo Lehtonen ja Reijo Laihorinta sekä Thorvald Strömberg. sa 1961 ja tästä laskemme myös nykyisen Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toiminnan alkaneen. Yhdistys toimi THL:n keskustoimistossa ja jäseniä oli aluksi vain 8 yritystä. Kehityksen aikaa Jo vuonna 1962 nimi muutettiin Suomen Vene- ja moottoriyhdistys Båt och motorföreningen i Finland ry:ksi. Jäseniksi hyväksyttiin nyt uusien sääntöjen mukaisesti venevalmistajien lisäksi myös venemoottori- ja tarvikevalmistajat sekä veneiden, moottoreiden ja tarvikkeiden maahantuojat. Jäseniä oli jo 27. Merkillepantavaa on, että vuonna 1962 Purje- ja Moottori lehti aloitti venetestien julkaisemisen lehdessään ja ohjeet venetestien suoritustavaksi (mitä testataan ja miten) antoi yhdistyksen johtokunta. 60-luku oli venealalla kehityksen aikaa. Alkuvuonna 1963 esiteltiin jäsenistölle, lehdistölle ja valtiovallalle kuormitussuositussäännöt ja veneiden tarkastustoiminta aloitettiin saman kevään aikana. Ensimmäisenä vuonna tarkastettiin jo 64 eri venetyyppiä ja yhdistyksen oma Vihreä Kilpi kiinnitettiin 2200 veneeseen. Samana vuonna oltiin myös ensimmäistä kertaa yhteisosastolla ulkomaisilla venemessuilla Tukholmassa. Vuonna 1964 yhdistyksen sanastotoimikunta sai valmiiksi venemoottorisanaston, joka sai Suomen Akatemian Kielitoimiston suosituksen. Tätä perua ovat siis mm. sanat sisämoottori, sisäperämoottori ja perämoottori. Venemoottoreiden maahantuonti oli kovassa kasvussa ja vuonna 1965 yhdistys aloittikin moottoreiden tukkutoimitustilastoinnin, joka jatkuu edelleen. ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) perustettiin Tukholmassa vuonna 1967 ja yhdistys oli yksi perustajajäsenistä. Samana vuonna allekirjoitettiin myös Suomen Messujen kanssa ensimmäinen sopimus vuosittaisten kansainvälisten venemessujen järjestämisestä Helsingissä. Kasvavaa venevientiä varten julkaistiin niin ikään 1967 ensimmäinen venevalmistajien yhteinen vientiesite ja perustettiin yhdistykseen oma viennin johtoryhmä. Vuonna 1968 venevienti olikin markka-arvoltaan ensimmäistä kertaa suurempi kuin tuonti. Kansainvälistyminen Veneala kansainvälistyi huomattavasti 1970-luvulla. Hampurissa järjestettiin vuodesta 1970 lähtien vuosittain alan ammattilaisten EMTEC-päivät venemessujen yhteydessä, kansainvälinen venemessujärjestäjien yhdistys IFBSO perustettiin ja ICOMIA:n vuosikongressissa 1970 hyväksyttiin yhteiset pienveneiden turvallisuusvaatimukset (Safety recommendations for small craft) Suomen ja Ruotsin yhteisesti tekemän esityksen pohjalta. 70-luvun alussa aloitettiin myös tiiviimpi yhteistyö Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa kansainvälistymisasioissa. Ensimmäinen Finnboat Floating Show tapahtuma toteutettiin kesällä 1972 Hiittisten Högsårassa. Tapahtumaan osallistui 15 toimittajaa 7 eri maasta. Veneitä tapahtumaan osallistui 27 eri valmistajalta kokonaista 50. Pienveneiden kuormitussuositustoiminta siirtyi yhdistykseltä Merenkulkuhallitukselle vuonna 1974 ja Vihreästä Kilvestä tuli Sininen Kilpi. Samalla astuivat voimaan Pohjoismaiset tyyppihyväksyntäsäännöt, joiden alkuunpanija siis oli ollut yhdistys omalla toiminnallaan jo 11 vuotta aikaisemmin. Merkittävä virstanpylväs Finnboatille oli kevät 1975, kun VENE 75 BÅT messut järjestettiin uuden messukeskuksen avajaisnäyttelynä. Näyttelyyn tutustui kävijää! Näyttelyn pinta-ala oli hieman yli m 2. Veneala voi siis hyvin ja vientikin veti; kappalemääräinen vienti oli vuonna 1976 ensimmäisen kerran yli venettä ja markkamääräinen arvo yli 100 Mmk. Yhdistyksen nimeen lisättiin kansainvälisissä yhteyksissä helpommin käytettävä Finnboat. 80-lukua voisi venealan ja Finnboatin toiminnassa kutsua vakauden ajaksi. Toteutettiin yhteisosastoja kansainvälisillä messuilla, järjestettiin vuosittain Helsingissä elokuussa uiva venenäyttely (ensimmäinen vuonna 1978 SPS:llä) ja hallinäyttely helmikuussa ja oltiin varsin aktiivisessa yhteistyössä veneiden ja veneilyn turvallisuuteen liittyvissä asioissa VTT:n laivatekniikan laboratorion ja Merenkulkulaitoksen kanssa. Myös yhdistyksen rooli ICOMIA:n hallituksessa ja sen eri toimikunnissa oli varsin vahva. Finnboatin 25-vuotisjuhla järjestettiin Hampurissa EMTEC-päivien yhteydessä ja kaikille juhlavastaanoton vieraille annettiin lahjaksi suomalainen Marttiinin puukko. Finnairin turvatarkastus Helsinki-Vantaalla ei ollut vähimmässäkään määrin huolestunut, kun yhdistyksen sihteerinä kannoin käsimatkatavarana 250 puukkoa sisään lentokoneeseen! Toiminta liittomuotoiseksi Uudet tuulet alkoivat puhaltaa 80-luvun lopussa, kun siirryimme lähemmäksi yhdentyvää Eurooppaa. ICOMIA:n pääsihteeri kävi syyskokouksessa 1988 esitelmöimässä Euroopan yhdentymisen vaikutuksista Suomen veneteollisuudelle. Samana vuonna Finnboat oli aloittanut veistämötunnusten (nykyinen CIN-koodi) myöntämisen valmistajille ennakoiden tulevaa EU-lainsäädäntöä. Vuonna 1989 ICOMIA ryhtyikin valmistelemaan veneteollisuutta koskevaa direktiiviä ja direktiiviluonnos hyväksyttiin ICOMIA:n vuosikongressissa samana vuonna. Varmistaakseen, että veneteollisuuden Finnboat 5

6 Finnboatin 25-vuotisjuhla Mariankadun toimistolla, kuvassa Ben Fagerström, Stig Nordblad ja Hilkka Hall. Helsingin Uiva venenäyttely siirtyi vuonna 1998 NJK:n kerhosatamasta Valkosaaressa järjestettäväksi HSK:n kerhosatamassa Lauttasaaressa. Ensimmäiseen Hoskin näyttelyyn osallistui 82 yritystä 114 veneellä ja kävijämäärä oli henkilöä. Tämä oli 66 % enemmän kuin vuotta aiemmin NJK:lla pidetyssä Uivassa! Helsingin uiva onkin menestyksellisesti järjestetty Hoskilla vuosittain tämän jälkeen ja kävijämäärä on tasaisesti ollut yli henkilöä luvulla Finnboatin ja sen jäsenyhdistysten toiminta on vahvasti painottunut ympäristöasioihin. VTT:n kanssa on toteutettu Venealan Kansainvälinen Ympäristöohjelma, Kuusakoski Oy:n kanssa käynnistettiin käytöstä poistettujen veneiden kierrätysprojekti, Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tehtiin esiselvitys veneiden telakka- ja talvisäilytysalueiden maaperän kunnostustarpeesta ja Uudenmaan TE-keskuksen tuella tehtiin projekti Laatu- ja ympäristöohjelman kehittämiseksi venealalle. näkökannat ja edut tulevat paremmin huomioon otetuiksi uudessa vallitsevassa tilanteessa päätti Finnboat muuttaa toimintansa liittomuotoiseksi. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin elokuussa 1989, uudet yhdistykset perustettiin 1990 ja liittomuotoisessa organisaatiossa oltiin vuonna Jos 80-luku oli vakauden aikaa, oli 90-luku melko vahvasti huvivenedirektiiviin ja sen lanseeraamiseen keskittynyttä. Vuonna 1991 Finnboat teki VTT:n kanssa sopimuksen kansainvälisestä teknisestä yhteistyöstä ja standardisointityöstä. Sen mukaan VTT edustaa Finnboatia ja Suomen veneteollisuutta ja valvoo niiden etuja kansainvälisesti ja tiedottaa työskentelystään maamme veneteollisuudelle säännöllisesti. Liiton 90-luvun vuosikokouksissa kuultiinkin kymmeniä ja taas kymmeniä luentoja eri standardeista, direktiivin sisällöstä ja käytännön merkityksestä jne. Mutta oli 90-luvulla toki muutakin toimintaa maailmaa kurjistavasta lamasta huolimatta; vuonna 1991 Finnboat toteutti Venealan Osatoimittajat ry:n toimeksiannosta ensimmäiset ja laman vuoksi ainoaksi jääneet Venealan Ostopäivät, Suomen Veneteollisuusyhdistyksen tarvikevalmistajat osallistuivat yhteisosastolla ensimmäisille METS-messuille Amsterdamissa, Düsseldorfin venemessuilla toteutettiin ensimmäinen venevalmistajien yhteisosasto ilman Ulkomaankauppaliiton apua jne. Maaliskuussa 1995 toteutettiin Tukholman venemessuilla kaikkien aikojen suurin yhteisosasto. Mukana oli 33 yritystä ja Finnboat, yhteensä 70 venettä. Yhteisosasto oli kooltaan 4000 m 2 ja sen kokonaisbudjetti oli huikeat 2 Mmk. Huvivenedirektiivi astui voimaan vuonna 1996 ja sitä varten Finnboat ja VTT yhteistyössä aloittivat ns. FinCEprojektin vuonna Projektin tavoitteena oli kouluttaa maamme veistämöiden henkilökunta omaksumaan standardit ja opastaa veneiden valmistamisessa EU:n huvivenedirektiivin mukaan. Projektille saatiin KTM:n markan tuki. Tuen avulla julkaistiin kirjat Veneteollisuuden Euro-Opas sekä Veneteollisuuden EU-Käsikirja sekä toteutettiin kymmeniä koulutustilaisuuksia ympäri Suomen. Veneilyn edistämistä Myös veneilyn edistämiseen on panostettu melko lailla 2000-luvulla. Huoli veneilijöiden keski-iän kasvamisesta ja veneilyharrastajien vähenemisestä on yhteinen. Vuonna 2000 tehtiin kymmenosainen Vanavedessä TV-ohjelmasarja, joka nähtiin Yleisradion TV 2 kanavalla. Pelkästään pienveneiden testaamiseen keskittyvä tapahtuma Small Boats Floating Show järjestettiin ensimmäisen kerran Kuopion Ritoniemessä 2001 ja vuonna 2003 tehtiin yhdessä Merenkulkulaitoksen ja Suomen Veneilyliiton kanssa Viihdy Vesillä Veneillen kampanja, jossa kuluttajille annettiin tietoiskumaisissa tapahtumissa eri puolilla Etelä-Suomea informaatiota veneilystä ja veneilymahdollisuuksista. Lyhyitä veneilyä edistäviä mainoskampanjoita niin televisiossa kuin sanomalehdistössäkin on ollut useita. Nyt 2010-luvulla Finnboatilla on kymmeniä eri rooleja. Keskusliitto on niin venenäyttelyjärjestäjä, vientiekspertti kuin kokous- ja koulutusvastaavakin, välillä ryhmämatkojen toteuttaja, lehdistöyhteys tai mainossuunnittelija. Neljällä jäsenyhdistyksellä on yhteensä noin 300 jäsenyritystä ja kaikilla yritysryhmillä on omanlaisensa tarpeet. Jossain tarvitaan koulutusta, toisaalla taas tiedotusta, toisaalla tarvitaan yhteisiä sopimusmalleja jne. Näihin kaikkiin jäsenkunnan tarpeisiin Finnboat pyrkii vastaamaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tärkein rooli on kuitenkin ollut vuodesta 1961 alkaen itse asiassa jo vuodesta 1946 turvata suomalaisen veneteollisuuden ja venealan hyvinvointi ja valvoa sen etuja sekä toimia veneilyn ja veneilyturvallisuuden hyväksi. Siinä on ohjenuoraa seuraavalle 50 vuodellekin. 6 Finnboat

7 50 år av organiserad båtbransch notiser under färden Finnboat Floating Show startades år Då var en del av designerna ganska besynnerliga, Oculus till vänster kanske en av de mest avvikande. Finnboats föregångare, Veneveistämöyhdistys Båtbyggeriägareföreningen grundades i Helsingfors ursprungligen redan våren 1946 och till den anslöt sig 13 företag. Föreningens verksamhet gick närmast ut på att under efterkrigstida återuppbyggnadsår trygga medlemskårens arbetstillfällen bl.a. genom att som gemensamma beställningar anskaffa råmaterial, spikar o.dyl. material som behövdes vid båttillverkning. Föreningen underhandlade också med Finlands Träarbetarförbund om branschens arbetsavtal, barnbidrag, befrielse från fraktavgifter på båttransporter mm. Våren 1949 ändrades föreningens namn genom en stadgeförändring till Suomen Veneveistämöyhdistys Finlands Varvsförening. Medlemsföretagen var nu 34 till antalet och verksamheten koncentrerade sig på att inleda exporten, för vilket ändamål en inspektionsnämnd grundades. Den hade till uppgift att godkänna alla de båtar medlemsföretagen tillverkat för export. Den första gemensamma utställningsmontern förverkligades 1949 på Paris båtmässa, där man presenterades finländsk båttillverkning med miniatyrmodeller och bilder. Trävaruregleringen i Finland hade upphört 1948 och 1949 tillverkades för export 55 motorbåtar, 5 segelbåtar och 281 småbåtar, alla av föreningens medlemmar. För åren finns inga dokument om föreningens verksamhet i förbundets arkiv. I tidskriften Purje- ja Moottoris ledare 4/1956 konstateras, att i kundkretsar förorsakar båtarnas otroligt stora prisskillnader både förvirring och osäkerhet. Varvsföreningen som verkade åren försökte råda bot på saken, man försökte få till stånd enhetligare priser och försökte komma fram till enhetliga båttyper. Men år 1948 sjönk föreningens medlemsantal med en tredjedel, de kvarvarande kunde inte komma till samförstånd och år 1949 upphörde föreningen att i praktiken finnas till. Finlands Varvsförenings verksamhet väcktes till liv inom Industriidkarförbundet (THL) i april 1961 och här anser vi också att Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s Finnboat 7

8 verksamhet inleddes. Föreningen verkade i THL:s centralkansli och medlemsföretagens antal var i början endast 8. En tid av utveckling Redan år 1962 ändrades namnet till Suomen Vene- ja moottoriyhdistys Båt- och motorföreningen i Finland rf. Som medlemmar godkändes enligt de nya stadgarna utöver båttillverkare också båtmotor- och tillbehörstillverkare, samt importörer av båtar, motorer och tillbehör. Nu var medlemsantalet 27. Signifikant var också att år 1962 inledde tidskriften Purje- ja Moottori publiceringen av båttester. Instruktionerna för utförandet av båttester (vad testas och hur) gavs av föreningens styrelse. 60-talet utgjorde en tid av utveckling inom båtbranschen. Under inledningen av år 1963 presenterades belastningsreglerna för medlemskåren, pressen och statsmakten och båtarnas inspektionsverksamhet inleddes samma vår. Under det första året inspekterades redan 64 olika båttyper och föreningens egna Gröna Skylt fästes på 2200 båtar. Samma år deltog man också för första gången i Stockholm med en gemensam monter på en internationell mässa. År 1964 fick föreningens vokabulärkommitté färdig en båtmotorvokabulär, som fick Finlands Akademis Språkbyrås rekommendation. Då uppkom alltså bl.a. orden inombordsmotor, inumotor och utombordsmotor. Importen av båtmotorer växte kraftigt och år 1965 inledde föreningen statistikföringen över motorernas partileveranser, vilken fortgår än idag. ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) grundades i Stockholm år 1976 och föreningen var en av de konstituerande medlemmarna. Samma år undertecknade man också med Finlands Mässa det första avtalet om att årligen arrangera en internationell båtmässa i Helsingfors. För den växande båtexporten publicerades likväl år 1967 båttillverkarnas första gemensamma exportbroschyr och grundades en egen exportledningsgrupp inom föreningen. År 1968 översteg exportens värde i mark för första gången importens värde. Internationaliseringen Båtbranschen internationaliserades under 1970-talet i betydande grad. I Hamburg arrangerades årligen fr.o.m branschproffsens EMTEC-dagar i samband med båtmässa, båtmässoarrangörernas internationella förening IFBSO grundades och vid ICOMIA:s årskongress 1970 godkändes de gemensamma säkerhetskraven för småbåtar (Safety recommedations for small craft) på basen av Finlands och Sveriges gemensamt framförda förslag. Under början av 70-talet inleddes också ett intimare samarbete i internationaliseringsfrågorna med Finlands Utrikeshandelsförbund. Det första Finnboat Floating Show evenemanget förverkligades sommaren 1972 i Hitis Högsåra. I evenemanget deltog 15 redaktörer från 7 olika länder. Hel 50 båtar från 27 olika tillverkare deltog i evenemanget. Rekommendationsverksamheten i belastningsfrågor för småbåtar överflyttades från föreningen till Sjöfartsstyrelsen år 1974 och den Gröna Skylten blev Blå Skylten. President Urho Kekkonen öppnade Vene 75 Båt-mässan. I festligheterna deltog också överborgmästare Teuvo Aura samt Finlands Mässas verkställande direktör Olle Herold (längst till vänster). Samtidigt trädde de Nordiska reglerna för typgodkännande i kraft, reglerna vars initiativtagare föreningen varit redan 11 år tidigare, tack vare sin egna verksamhet. Våren 1975 utgjorde en betydande milstolpe för Finnboat, då VENE 75 BÅT-mässan arrangerades som det nya mässcentrets öppningsutställning. Utställningen hade hela besökare. Utställningsarealen var drygt kvm, båtbranschen mådde alltså bra och även exporten drog; den antalsmässiga exporten år 1976 var för första gången över båtar och den monetära värdet över 100 Mmk. Till föreningens namn lades Finnboat, som var enklare att använda i internationella sammanhang. 80-talet kunde för båtbranschen och Finnboats verksamhet kalla för konsolideringens tid. Man arrangerade gemensamma montrar på internationella mässor, årligen arrangerades i augusti i Helsingfors en flytande båtutställning (den första hos SPS år 1978) och hallutställningen i februari, och man hade ett relativt aktivt samarbete med VTT:s skeppstekniska laboratorium och Sjöfartsverket i frågor rörande båtar och deras säkerhet. Föreningens roll i ICOMIA:s styrelse och dess olika kommittéer var också relativt stark. Finnboats 25-årsfest arrangerades i Hamburg i samband med EMTECdagarna och alla gäster fick på festmottagningen som gåva en puukkokniv från Marttiini. Finnairs säkerhetskontroll på Helsingfors-Vanda var inte alls orolig då förningens sekreterare som handbagage bar ombord på planet 250 knivar! Verksamheten övergår i förbundsform Nya vindar började blåsa under slutet av 80-talet, då vi närmade oss det integrerade Europa. ICOMIA:s generalsekreterare föreläste under höstmötet 1988 om de verkningar integreringen i Europa hade för Finlands båtindustri. Samma år hade Finnboat börjat tilldela varvskännetecken (nutida CIN- 8 Finnboat

9 Exportbefrämjandet under 80-talet; verkställande direktör Bjarne Nordgren och Utrikeshandelsförbundets exportombudsman Henri Syvänen planerar kampanjer år kod) åt tillverkarna och förutsåg sålunda den kommande EUlagstiftningen. År 1989 började ICOMIA förbereda ett direktiv som berörde båtindustrin och direktivutkastet godkändes vid ICOMIA:s årskongress samma år. För att försäkra sig om att båtindustrin synpunkter och intressen skulle bättre tagas i beaktande i den nya situationen som rådde beslöt Finnboat att övergå till en verksamhet i förbundsform. Föreningen extraordinära möte hölls i augusti 1989, de nya föreningarna grundades 1990 och år 1991 befann man sig i en förbundsorganisation. Om 80-talet betecknades av konsolidering koncentrerade man sig under 90-talet tämligen starkt på fritidsbåtdirektivet och lanseringen av det. År 1991 ingick Finnboat ett avtal med VTT om ett internationellt tekniskt samarbete och standardiseringsarbete. Enligt det representerar VTT både Finnboat och Finlands båtindustri och bevakar deras intressen internationellt och informerar regelbundet vårt lands båtindustri om sitt arbete. Vid förbundets årsmöten fick vi under 90-talet höra flera tiotals föreläsningar om olika standarder, om direktivets innehåll och praktiska betydelse o.s.v. Men visst fanns det annan verksamhet under 90-talet, den tråkiga recessionen till trots; år 1991 förverkligade Finnboat på uppdrag av Båtbranschens Komponentleverantörer rf den första och på grund av recessionen också den enda Båtbranschens Inköpsdag, Finlands Båtindustriförenings tillbehörstillverkare deltog på en gemensam monter i METS-mässan i Amsterdam, under Düsseldorfs båtmässa förverkligades den första gemensamma montern för båttillverkarna utan hjälp av Utrikeshandelsförbundet o.s.v. I mars 1995 förverkligades under Stockholms båtmässa alla tiders största gemensamma avdelning. Finnboat och 33 företag deltog, totalt 70 båtar. Den gemensamma avdelningen var 4000 kvm stor och totalbudgeten oerhörda 2 Mmk. Fritidsbåtdirektivet trädde i kraft år 1996 och av den orsaken inledde Finnboat i samarbete med VTT år 1995 det sk. FinCE-projektet. Projektet hade som målsättning att skola vårt lands båtvarvs personal att tillägna sig standarderna och ge handledning i att tillverka båtar i enlighet med EU:s fritidsbåtdirektiv. Av HIM erhöll man ett stöd om mk för projektet. Med stödet publicerades böckerna Båtbranschens Euro-Guide och Båtindustrins EU-Handbok samt förverkligades tiotals skolningstillfällen runt om i Finland. Helsingfors Flytande båtutställning flyttade år 1998 från NJK:s klubbhamn på Blekholmen till HSK:s klubbhamn på Drumsö. I den första utställningen hos HSK deltog 82 företag med 114 båtar och besökarantalet var personer. Detta var 66 % mera än året innan på Flytande hos NJK! Helsingfors flytande har sedan dess framgångsrikt arrangerats hos HSK och besökarantalet har hela tiden varit över personer. Under 2000-talet har Finnboats och dess medlemsföreningars verksamhet starkt inriktats på miljöfrågor. Tillsammans med VTT har man förverkligat Båtbranschens Internationella Miljöprogram, med Kuusakoski Oy inledde man ett återvinningsprojekt för ur bruk tagna båtar, med Finlands Miljöcentral gjordes en förhandsutredning om iståndsättningsbehovet av jordmånen på varvs- och vinterförvaringsområden och med stöd av Nylands TE-central förverkligades ett projekt för att utveckla ett kvalitets- och miljöprogram för båtbranschen. Befrämjandet av båtlivet Man har satsat ganska mycket under 2000-talet på att befrämja båtlivet. Oron över båtfolkets stigande medelålder och det falnande båtintresset är gemensam. År 2000 gjordes TV-serien Vanavedessä i tio delar, som visades på Rundradions kanal TV 2. Testtillfället för småbåtar, Small Boats Floating Show, arrangerades för första gången 2011 i Ritoniemi, Kuopio och år 2003 gjordes tillsammans med Sjöfartsverket kampanjen Skönare Till Sjöss, där man under infoevenemang runt om i södra Finland gav konsumenterna information om båtlivet och båtlivsmöjligheter. Flera korta båtlivsbefrämjande reklamkampanjer har man genomfört i såväl TV som i dagspressen. Finnboat har nu under 2010-talet tiotals olika roller. Centralförbundet är såväl båtutställningsarrangör, exportexpert som mötes- och skolningsansvarig, ibland arrangör av gruppresor, presskontakt och reklamplanerare. Fyra medlemsföreningar har totalt ca 300 medlemsföretag och alla företagsgrupper har sina egna behov. Någonstans behöver man skolning, annanstans information eller kontraktsmodeller o.s.v. Finnboat strävar till att svara för alla behov medlemskåren har, allt efter sin förmåga och resurser. Den viktigaste rollen har dock varit från och med 1961 i själva verket redan från år 1946 att trygga den finländska båtindustrins och båtbranschens välbefinnande, sköta intressebevakningen samt verka för ett tryggare båtliv. Detta som ledtråd också för de följande 50 åren. Finnboat 9

10 1. LIITON ORGANISAATIO Venealan Keskusliitto Finnboat ry on maamme venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Liiton tehtävänä on koota alan yritykset saman katon alle ja edistää niiden toimintaa ja tervettä kilpailua sekä edistää veneilyä ja veneilyn turvallisuutta maassamme. Finnboatin edeltäjä Båtbyggeriägareföreningen perustettiin vuonna 1946 turvaamaan sotakorvaustoimituksia Neuvostoliittoon. Suomen Vene- ja moottoriyhdistys aloitti toimintansa ja merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna 1961 ja liittomuotoiseen organisaatioon siirryttiin vuonna Vuosi 2011 oli Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n 50. toimintavuosi. Liiton ylin päättävä elin on liiton kokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Liiton kokouksessa äänivaltaa käyttävät yhdistysten liittokokousedustajat, jotka valitaan yhdistysten omissa vuosikokouksissa Liiton hallitus ja yhdistysten johtokunnat Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, jotka edustavat eri yhdistysten johtokuntia. Hallituksen kokoonpano vuonna 2011 oli: Kim Örthén puheenjohtaja Kaj Gustafsson 1. varapuheenjohtaja Timo Lampén 2. varapuheenjohtaja Georg Berger Johan Carpelan Ben Fagerström Juhani Haapaniemi Samuli Hellemaa Joni Leeve Terho Liukkonen Pekka Paajanen Jussi Purho Raimo Sonninen Esko Syrjäsuo Kim Tigerstedt Marine Center Finland Oy Nauticat Yachts Oy Oy Rymaco Ab Oy Telva Ab Oy Botnia Marin Ab Oy Marino Ab Terhitec Oy/Silver-Veneet Wallas-Marin Oy Leevene Oy Konekesko Oy Marine/Termalin Oy Brandt Ab J. Purho Oy Bella-Veneet Oy Veneveistämö Syrjäsuo Oy Oy Maritim Ab. Liiton hallitus 2011 vasemmalta Pekka Paajanen, Kim Tigerstedt, Juhani Haapaniemi, Kaj Gustafsson, Ben Fagerström, Timo Lampén, Raimo Sonninen, Kim Örthén, Georg Berger, Terho Liukkonen, Samuli Hellemaa, Jussi Purho ja Joni Leeve. Kuvasta puuttuvat Johan Carpelan ja Esko Syrjäsuo. Jäsenyhdistysten johtokunnat toimintavuonna 2011 olivat: Suomen Veneteollisuusyhdistys ry: Kaj Gustafsson Nauticat Yachts Oy puheenjohtaja Ben Fagerström Oy Marino Ab varapuheenjohtaja Johan Carpelan Oy Botnia Marin Ab Juhani Haapaniemi Terhitec Oy/Silver-Veneet Samuli Hellemaa Wallas-Marin Oy Raimo Sonninen Bella-Veneet Oy Esko Syrjäsuo Veneveistämö Syrjäsuo Oy Sekä varajäsenet: Anders Kurtén Jarmo Sundin Mikael Winqvist Finngulf Yachts Oy Terhitec Oy AMT-Veneet Oy Venealan Osatoimittajat ry: Kim Tigerstedt Oy Maritim Ab puheenjohtaja Lars Juslin Oy Trans-Auto Marin Ab varapuheenjohtaja Ari Bragge Powerduo Oy Cay Bärlund Volvo Penta Jukka Herrala Sail Tech Oy Timo Lampén Oy Rymaco Ab Anssi Westerlund Konekesko Oy Marine Hallitus kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja hallituksen työvaliokunta kerran. Hallituksen sihteerinä toimii liiton toimitusjohtaja. Sekä varajäsenet: Olli Heinonen Kari Laiho Oy Brandt Ab Oy Reichhold Ab 10 Finnboat

11 Venealan Kauppiaat ry: Jussi Purho J. Purho Oy puheenjohtaja Marina Forsström TG-Marin Oy varapuheenjohtaja Lassi Hellman Hellman Trading Ky Ville Lehti Oy Waltic Ab Antti Mäkitalo KoneVeneSuni Oy Risto Paronen Motomarine Oy Jouko Viljamaa Venepori Oy Sekä varajäsenet: Erkki Kaurinkoski Aquantum Oy Maria Palin Telva Marine Oy Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistys ry: Joni Leeve Leevene Oy puheenjohtaja Karl-Johan Janhonen Emsalö Båtupplag Ab varapuheenjohtaja Sixten Heinonen Dalsbruks Båtservice Ab Aulis Meri Satavan Venepalvelu Oy Ari Pietarila Top-Boat Oy Pekka Sillanpää Vikom Marina Oy Liiton hallitus puheenjohtaja Kim Örthén Marine Center Finland Oy Suomen Veneteollisuusyhdistys ry puheenjohtaja Kaj Gustafsson Nauticat Yachts Oy Venealan Osatoimittajat ry puheenjohtaja Kim Tigerstedt Oy Maritim Ab Sekä varajäsenet: Pekka Kosunen Martin Rosenstedt Hopeasalmen Telakka Oy M-Yachts Oy Toimisto Finnboatin toimitusjohtaja on Jouko Huju, liiton toimistopäällikkö on Lena Mickelsson-Ouru ja liiton toimistosihteeri on Katja Simola. Venealan Kauppiaat ry puheenjohtaja Jussi Purho J. Purho Oy Liiton toimiston henkilökunta vasemmalta Jouko Huju, Lena Mickelsson-Ouru ja Katja Simola. Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistys ry puheenjohtaja Joni Leeve Leevene Oy Finnboat 11

12 2. TILANNEKATSAUS 2.1. Veneala hallitsevat edelleen purjevenemarkkinoita niiden osuuden ollessa 93 % myynnistä. Eniten purjeveneitä myytiin kokoluokassa jalkaa (43 venettä). 43 % Finnboatin jäsenkunnasta arvioi liikevaihtojen nousevan edelleen vuonna 2012 ja henkilöstöä aikoo lisätä 13 % yrityksistä. Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto vuonna 2011 (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 548,5 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen 8,9 %. Kotimaan venemyynti Venevienti Veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2011 oli yrityksiltä saadun tiedon mukaan 184,0 milj. euroa, jossa muutosta vuoteen 2010 verrattuna oli +14,5 %. Viennin osuus veneteollisuutemme kokonaistuotannosta nousi hieman vuonna 2011 ja oli 64,4 %. Vientilaskutuksesta purjeveneiden osuus vuonna 2011 oli 36 %. Kotimaan venekaupan liikevaihto nousi vuonna 2011 ja päätyi 131,3 milj. euroon (+5,9 %). Pien- ja moottoriveneiden tukkutoimitustilastojen valossa kappalemääräisesti tilanne näyttää seuraavalta: Venevientitilasto vuonna 2011 kymmenen suurimman maan osalta näyttää seuraavalta: Maa Kpl milj. euro alle 6 m 7621 (-3,9 %) 6-8 m 672 (+3,0 %) 8-10 m 89 (-9,0 %) yli 10 m 30 (-16,6 %) Tilastot koskevat Finnboatin pien- ja moottorivenetilastointiin osallistuvia valmistajia. Purjeveneiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa) yrityksiltä saatujen tietojen mukaan päätyi 90 veneeseen, joka on 15,4 % enemmän kuin vuonna Tuontiveneet 700 Iso-Britannia 72 63,9 (+296 %) Ruotsi ,5 (-16,9 %) Norja ,6 (+4,4 %) Malta 1 15,4 Venäjä ,6 (+172,7 %) Brittiläiset Neitsytsaaret 1 12,0 Saksa 276 4,0 (-8,9 %) Italia 6 3,8 (-64,0 %) Ranska 63 3,4 (+41,7 %) USA 12 2,7 (+509 %) Finnboat-jäsenten liikevaihdot Finnboat

13 Yli miljoonan euron vientimaita ovat lisäksi olleet Intia, Espanja, Kreikka ja Sveitsi. Kaikkiaan veneitä oli em. aikana viety 46 eri maahan 6812 kpl (+39,7 %). Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2011 (milj. euroa, alv 0 %) sektoreittain (valmistaja- ja maahantuojahinnoin) Venetuonti Venetuonnin kokonaisarvo vuonna 2011 oli 42,9 milj. euroa (+79,7 %). Tästä tilastosta on kaikki alle 840 euroa maksavat veneet jätetty pois. Tuontitilasto kuuden suurimman maan 2011 näyttää seuraavalta: Kotimaa Vienti Veneet 131,3 (+5,9 %) 184,0 (+14,5 %) Moottorit 66,2 (+3,7 % ) 20,8 (+89,3 %) Varusteet 101,6 (+7,1 %) 17,8 (-10,6 %) Palvelut ym. 26,0 (-8,2 %) 0,7 (-33,6 %) Yhteensä 325,1 (+4,5 %) 223,4 (+15,9 %) Maa Kpl milj. euro KOKO ALA YHTEENSÄ 548,5 milj. euroa (+8,9 %). Iso-Britannia 67 15,1 (+195 %) Ranska 49 5,7 (+85,8 %) Venäjä 29 2,3 (+554 %) Ruotsi 135 2,1 (-44,3 %) Puola 246 1,8 (+281 %) USA 245 1,8 (-8,8 %) Kaikkiaan vuonna 2011 veneitä tuotiin (sis.ilmatäytteiset veneet) yhteensä 1941 kpl. Perämoottorien tukkutoimitukset Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin vuonna 2011 yhteensä perämoottoria (+43,1 %). Kotimaahan näistä toimitettiin konetta (suomalaiset maahantuojat vievät koneita edelleen mm. Venäjälle ja Baltiaan). Tässä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 16,4 %. Kokoluokkajakaumassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suurin kokoluokka on alle 15 hv perämoottorit, joiden osuus kokonaisuudesta on yli 60 %. Alan näkymät vuodelle 2012 Finnboat kysyi tammikuun alussa jäsenistöltään yritysten liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia suunnitelmia vuonna Liikevaihto 2012 edellinen vuosi pienempi kuin % (6 %) sama kuin % (64 %) suurempi kuin % (30 %) Henkilöstö 2012 edellinen vuosi pienempi kuin % (6 %) sama kuin % (64 %) suurempi kuin % (30 %) Henkilöstön lomautuksia on toteutettu 19 %:ssa vastanneista yrityksistä. Kun tarkastellaan perämoottorimyyntiä talousalueittain on Uusimaa (sis. Helsinki) edelleen suurin (3299 konetta) ja sitä seuraavat Varsinais-Suomi (1743) ja Etelä-Karjala (1637). Pienin alue oli Keski-Pohjanmaa (153). Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin perämoottoria. Kotimaahan näistä toimitettiin konetta. Finnboat 13

14 14 Finnboat

15 2.2. Tekninen yhteistyö ja tuotekehittely 2.3. Tilastointi ja markkinaraportointi Kansainvälistä teknistä yhteistyötä jatkettiin VTT:n kanssa tehdyn ja päivitetyn sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan VTT edustaa liittoa ja veneteollisuutta ja valvoo sen etuja ICOMIA:n teknisessä komiteassa sekä ISO TC188 Small Craft työryhmissä, vastaa työn kattavasta seurannasta ja tiedottaa työskentelystään jäsenyhdistysten jäsenille vuosikokouksissa sekä muulloin tarpeen vaatiessa. Veneteollisuusyhdistyksen toimeksiannosta vuonna 1998 perustettu Kansallinen Tekninen Komitea kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa yhdistettynä Tekesin Veneohjelman Venetekniikkapäiviin ja Komitean jäseninä on veneteollisuuden edustajia sekä edustajat VTT:ltä ja Liikenteen turvallisuusvirastosta. Kansallisen Teknisen Komitean tarkoituksena on kommentoida ja antaa toimintaohjeita liitolle sekä VTT:n edustajille näiden edustaessa veneteollisuutta kansainvälisessä teknisessä yhteistyössä (ks. edellinen kappale). Liitto on jäsenpalveluna yhdistyksille toimintavuoden aikana laatinut seuraavat tilastot ja markkinaraportit: yhteenvedot venevientitilastoista kuukausittain ja vuosiyhteenvedot yhteenvedot venetuontitilastoista kuukausittain ja vuosiyhteenvedot moottori- ja pienveneiden valmistus- ja myyntitilasto kuukausittain ja vuosiyhteenvedot (Suomen Veneteollisuusyhdistys ry) purjeveneiden valmistus, maahantuonti ja myynti, vuosiyhteenveto moottoreiden tukkutoimitustilastojen yhteenvedot kuukausittain, talousalueittainen neljännesvuosittain, vuosiyhteenvedot ja mallivuositilastot (Venealan Osatoimittajat ry) vesijettien kotimaanmyynti- ja vientitilasto neljännesvuosittain ja vuosiyhteenveto (Venealan Osatoimittajat ry) vene-elektroniikan tukkutoimitustilasto neljännesvuosittain ja vuosiyhteenveto (Venealan Osatoimittajat ry) kansainvälinen lehdistökartoitus veneteollisuuden suhdannekysely (Suomen Veneteollisuusyhdistys ry) vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomessa kuukausittain autoalan ensirekisteröintitilasto kuukausittain ja vuosiyhteenveto venealan tilastointi ja markkinaraportointi ICOMIA:lle. Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy. Kuva Sirpa Posti Finnboat 15

16 3. YHTEYDENPITO JÄRJESTÖIHIN JA VIRANOMAISIIN 3.1. Yhteisöjäsenyydet Liitto on Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin jäsen. Liitto on Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsen. Liitto on amerikkalaisen sisarjärjestön National Marine Manufacturers Association in jäsen. Finnboat News on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitusjohtaja on IMCI:n (International Marine Certifi cation Institute) johtokunnan jäsen. Toimistopäällikkö on Veneilytoimittajat ry yhdistyksen johtokunnan sihteeri ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) Finnboat on aktiivisesti mukana alan kansainvälisen kattojärjestön ICOMIAn toiminnassa. Toimitusjohtaja Jouko Huju on ICOMIAn tilastokomitean, External Affairskomitean sekä Boat Shows -komitean jäsen. Markku Hentinen, VTT, edustaa Suomen veneteollisuutta ICOMIA:n teknisessä komiteassa ja ympäristökomiteassa. Liiton toimitusjohtaja valittiin ICOMIAn hallituksen jäseneksi kesäkuussa Rotterdamissa. Hän osallistui järjestön hallituksen kokoukseen Rotterdamissa 10.6, Brysselissä sekä Amsterdamissa ICOMIAn toimintaan ja tavoitteisiin voi tutustua osoitteessa ICOMIA/IFBSO kongressissa Rotterdamissa liittoa edustivat Jouko Huju ja Markku Hentinen. Amsterdamissa ICOMIA:n kokouksessa Finnboatia edusti Jouko Huju. Markku Hentinen osallistui ICOMIA:n teknisen komitean kokouksiin Düsseldorfi ssa 25.1., Rotterdamissa 9.6. ja Amsterdamissa sekä ympäristökomitean kokoukseen 8.6. Rotterdamissa ja Amsterdamissa. Karl-Johan Furustam osallistui ISO TC-188 Small Craft standardointityöryhmien kokouksiin Düsseldorfi ssa : (WG 4 Engine systems, WG 3 ja WG20 Joint meeting, WG 21 Watertight and Quick draining cockpits), Pariisissa (Electrical installations, WG 3, WG20 ja WG21 Joint meeting, WG18 Scantlings, sekä Plenary meeting), ja Amsterdamissa (WG2 (inflatable boats), WG3 (man overboard), WG 5 (engine systems), WG16 (LPG-systems), WG10 (electrical systems), WG18 (scantlings), WG20 (windows, portlights and hatches) sekä WG21 (watertight and quick-draining cockpits). Varsinkin vedenpitävyyteen ja vakavuuteen liittyen on tehty runsaasti valmistelutyötä. Tästä merkittävä osa liittyy Sipoossa sattuneen veneonnettomuuden asianmukaiseen raportointiin ISO-työryhmissä ELMIF (European Leisure Marine Industries Federation) Uusi Euroopan veneteollisuuden yhteen kokoava järjestö viralliselta nimeltään European Leisure Marine Industries Federation - perustettiin Lissabonissa kesäkuussa Jäseniä on kaikkiaan 17 EU-maasta ja organisaation ensisijainen tavoite on huolehtia laajamittaisesti eurooppalaisen alan edunvalvonnasta Brysselissä. Organisaatio käyttää työnimeä European Boating Industry. Toimitusjohtaja on European Boating Industryn hallituksen jäsen. Hän osallistui hallituksen kokouksiin Düsseldorfi ssa, Pariisissa, Rotterdamissa sekä Amsterdamissa. EBIn toimintaan ja tavoitteisiin voi tutustua osoitteessa Merenkulkualan neuvottelukunta Liikenne ja viestintäministeriö on asettanut toimikaudeksi laajan Merenkulkualan Neuvottelukunnan. Liitto on aktiivisesti mukana tämän neuvottelukunnan veneilyjaoksessa. Merenkulun neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata merenkulun alalla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä aloitteita ja esityksiä merenkulkuun liittyvistä kysymyksistä, 2) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja merenkulun lainsäädännön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, 3) tehdä esityksiä merenkulun turvallisuuden lisäämiseksi, 4) seurata kansainvälisiä merenkulkuasioita, erityisesti EU:ssa tapahtuvaa kehitystä, 5) edistää merenkulkualalla toimivien yritysten ja laitosten sekä valtion viranomaisten välistä yhteistoimintaa sekä 6) käsitellä muita ministeriön neuvottelukunnalle antamia merenkulkuun liittyviä asioita sekä antaa lausuntoja muista toimialaansa kuuluvista asioista. Merenkulkualan neuvottelukunnassa, sen veneilyjaoksessa Finnboatia edustaa toimitusjohtaja Jouko Huju. 16 Finnboat

17 3.5. Eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmä Eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän jäsenet ovat kaikki kansanedustajia. Liitto on yhteydessä sekä ryhmään että yksittäisiin kansanedustajiin asioissa, jotka koskevat venealan kauppaa ja teollisuutta ja veneilyn turvallisuutta yleensä Meriklusterin Strateginen Ohjausryhmä Liiton toimitusjohtaja on jäsenenä meriklusterin strategisessa ohjausryhmässä. Meriklusteri on yksi valtion osaamiskeskusohjelman kolmestatoista klusterista. Ohjelman lähtökohtana on elinkeinoelämän ja tutkimuksen välinen toimiva alueellinen yhteistyö sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää alueiden huippuosaamista ja innovatiivisuutta ja levittää sitä klustereiden toimijoiden käyttöön kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden aikana useita kertoja. 4. NÄYTTELYTOIMINTA 4.1. Vene 11 Båt Finnboat on Helsingin Kansainvälisten Venemessujen toimeksiantaja. Sopimus venemessujen järjestämisestä Helsingissä vuosina allekirjoitettiin joulukuussa Vene 11 Båt järjestettiin Näyttelyn pinta-ala oli m2. Suoria näytteilleasettajia oli 338. Messuihin tutustui yhteensä kävijää. Näyttelytoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Kim Örthén Finnboat ry puheenjohtaja Georg Berger Finnboat ry/kauppiaat Kaj Gustafsson Finnboat ry/teollisuus Jouko Huju Finnboat ry Pentti Kivinen Suomen Messut Lena Mickelsson-Ouru Finnboat ry Kim Tigerstedt Finnboat ry/osatoimittajat Håkan Löfgren Suomen Messut sihteeri. kerhosatamassa Lauttasaaren Vattuniemessä. Näyttelyn markkinointi aloitettiin helmikuussa Helsingin venemessujen yhteydessä messuesittein ja tiedottein. Kyseessä oli 34. Finnboatin järjestämä uiva venenäyttely Helsingissä. Liitolla on voimassa oleva sopimus uivan venenäyttelyn järjestämisestä HSK:lla vuosina Mukana näyttelyssä oli 158 yritystä. Veneitä oli 282 ja maasekä tarvikeosastoja 2687 m2. Kävijämäärä oli yhteensä Levikintarkastus Oy tarkasti näyttelyä koskevat tiedot. Finnboatin jäsenyhdistyksiin kuuluvat yritykset saivat paikanvuokrista 25% jäsenalennuksen. Näyttelytyöryhmän kokoonpano oli seuraava: Björn Ekroth HSK ry Björn Fagerholm HSK ry Timo Nurmilaukas HSK ry Jouko Huju Finnboat ry Lena Mickelsson-Ouru Finnboat ry Katja Simola Finnboat ry Kim Örthén Finnboat ry. Yhteistyössä Mosaic Productions Oy:n kanssa tehtiin Helsingin Uivalle venenäyttelylle omat internet-sivut, jotka ovat nyt osoitteessa Jatkossa kaikki ilmoittautumiset ja palvelutilaukset sekä mm. sijoittelukartat näyttelyyn tehdään sähköisesti ja myös kaikki Uivaan liittyvä tiedotus ja markkinointi hoidetaan tätä kautta. Helsingin uivan venenäyttelyn näyttelyluettelo tehtiin yhteistyössä Venemestari-lehden kanssa. Luettelo jaettiin Venemestari-lehden ilmoitusliitteenä tilaajille ja se oli veloituksetta jaossa näyttelyalueella. Helsingin kansainväliset venemessut on IFBSO:n (International Federation of Boat Show Organisers) jäsen Uiva 2011 Flytande Liitto järjesti Helsingin Uivan Venenäyttelyn HSK:n Finnboat 17

18 18 Finnboat

19 4.3. Kansainväliset näyttelyt Suomen Veneteollisuusyhdistyksen toimeksiannosta liitto anoi jälleen vienninedistämistukea yhteisosastojen toteuttamista varten kansainvälisillä venemessuilla sekä muiden vienninedistämistoimenpiteiden toteutukseen. Vuoden 2011 alusta kansainvälistymistuki venemessuihin myönnetään Hämeen ELY-keskuksesta Lahdesta ja muihin kansainvälistymishankkeisiin vanhaan tapaan Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kertomusvuonna toteutettavia tapahtumia varten Hämeen ELY-keskus myönsi liitolle vienninedistämistukea yhteensä euroa. Liiton toimistopäällikkö vastaa tapahtumakohtaisten messukustannusten tilityksistä ministeriölle ja ELY-keskukselle ja edelleen saadun tuen maksamisesta yrityksille. Pk-yrityksille myönnetty tuki oli 50% (tuki näyttelyjen paikanvuokriin 75%) ja ns. isoille yrityksille 25% toteutuneista kustannuksista. Suoran tuen avulla toteutettiin seuraavat vienninedistämistapahtumat: London International Boat Show (5 yritystä, kustannukset eur) Boot/Düsseldorf (14 yritystä, kustannukset eur) Svenska Internationella Båtmässa/Göteborg (8 yritystä, kustannukset eur) Moscow Boat Show (4 yritystä, kustannukset eur) Allt för Sjön/Tukholma (14 yritystä, kustannukset eur) Copenhagen International Boat Show & (5 yritystä, kustannukset eur) Sjöen for Alle/Oslo (7 yritystä, kustannukset eur) Veneteollisuuden yhteisvientiesite (58 yritystä, kustannukset eur) Markkinatutkimusmatka Shanghai (5 yritystä, kustannukset eur) Markkinatutkimusmatka Puola (14 yritystä, kustannukset eur) Båter i Sjöen/Oslo (9 yritystä, kustannukset eur) Allt på Sjön/Tukholma (10 yritystä, kustannukset eur) Southampton International Boat Show (8 yritystä, kustannukset eur) Grand Pavois de la Rochelle (4 yritystä, kustannukset eur) Interboot/Friedrichshafen (4 yritystä, kustannukset eur) Hanseboot/Hampuri (10 yritystä, kustannukset eur) Scandinavian Boat Show/Tukholma (5 yritystä, kustannukset eur) METS/Amsterdam (10 yritystä, kustannukset eur) Markkinatutkimus- ja seminaarimatka IBEX/USA (7 yritystä, kustannukset eur). Kansainvälisissä näyttelyissä jäsenkunnan käytössä ovat yhteiset Proudly made in Finland -vientisomisteet KV-Foorumi Finnboatin aloitteesta perustettiin keväällä 2009 keskustelu ja vaikuttajaryhmä, joka koostuu Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakohtaisia kansainvälistymistukia saavista organisaatioista. Ryhmän tavoitteena on muodostaa yhtenäinen kansainvälistymistukea käyttävien yhteisöjen kanta tukien myöntämisestä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Ryhmä haluaa myös olla mukana tuen käyttöön liittyvässä tuotekehityksessä. Ryhmään kuuluu noin 20 organisaatiota mukaan lukien mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknologiateollisuus, Finpro ry, Suomalais-venäläinen Kauppakamari ja joukko yksityisiä alan yrityksiä. Keskusliitolla ja Suomen Veneteollisuusyhdistyksellä on ollut vahva rooli ministeriön ja KV-Foorumin välisissä neuvotteluissa. 11 Finnboatin jäsenyritysten edustajaa tutustui järjestetyllä matkalla METS-messuja vastaavaan amerikkalaiseen IBEX-tapahtumaan (International BoatBuilders Exhibition & Conference) ja sen tarjontaan Louisvillessa Kentuckyssa. Kuvassa Finnboat-delegaatio Dolly Partonin patsaan luona Pigeon Forgessa. Finnboat 19

Vuosikertomus. Årsberättelse

Vuosikertomus. Årsberättelse Vuosikertomus 2012 Årsberättelse Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Hyvät jäsenet, Kulunut vuosi ei tuonut kovin suurta helpotusta venealan maailmanlaajuiseen tilanteeseen.

Lisätiedot

Vuosikertomus. Årsberättelse

Vuosikertomus. Årsberättelse Vuosikertomus 2010 Årsberättelse Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Hyvät jäsenet, Maailmantalous kääntyi vuonna 2010 selvästi kohti parempaa. Myös venealalla tapahtui

Lisätiedot

Vuosikertomus. Årsberättelse

Vuosikertomus. Årsberättelse Vuosikertomus 2013 Årsberättelse Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Hyvät jäsenet, Vuosi 2013 oli edelleen kysynnän kannalta katsottuna varovaista aikaa. Euroopassa

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Vuosikertomus. Årsberättelse

Vuosikertomus. Årsberättelse Vuosikertomus 2013 Årsberättelse Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Hyvät jäsenet, Vuosi 2013 oli edelleen kysynnän kannalta katsottuna varovaista aikaa. Euroopassa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2012! Fridfull Jul och framgångsrikt år 2012! FINNBOAT TEAM

Rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2012! Fridfull Jul och framgångsrikt år 2012! FINNBOAT TEAM 42011 Rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2012! Fridfull Jul och framgångsrikt år 2012! FINNBOAT TEAM P E R Ä A A L L O T Veneala vuonna 2025 Helsingin kauppakorkeakoulun (Aalto-yliopisto) ja Turun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Tapahtumat ja aikaansaannokset 2009. Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy Veneohjelman koordinaattori

Tapahtumat ja aikaansaannokset 2009. Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy Veneohjelman koordinaattori Tapahtumat ja aikaansaannokset 2009 Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy Veneohjelman koordinaattori Vene-ohjelman aikaansaannokset Toimialaohjelma käynnistettiin 2007 aivan erilaisessa markkinatilanteessa

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2013 vp Eläinten teurastustavasta kertovan tuotemerkinnän käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto käsittelee 4.4. eläinsuojelulain muutosta, jolla pannaan täytäntöön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

4 8 Suomen Veneteollisuusyhdistys. 14 17 Venenäyttely jossa kauppa todella käy! 18 Kiitos hyvästä yhteistyöstä

4 8 Suomen Veneteollisuusyhdistys. 14 17 Venenäyttely jossa kauppa todella käy! 18 Kiitos hyvästä yhteistyöstä 22005 22005 Finnboat Floating Show 1976 Airistolla. Kuvassa toimittajien keskellä tuore miss Skandinavia Anneli Björkling. Tiesitkö historiasta että: 1946 perustetun Veneveistämöyhdistyksen ensimmäinen

Lisätiedot

Sulasolin organisaatio

Sulasolin organisaatio Sulasol Mikä Sulasol? Vuonna 1922 perustettu Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y. on maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä. Sulasol tarjoaa jäsenilleen harrastustoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot