VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanvaltuusto AIKA klo PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 3 VESILAHDEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO ALKAEN 4 VESILAHDEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAPORTTI 6 VUODELTA 2016 JA SUUNNITELMA VUODELLE KUNTARAHOITUKSEN KUNTATODISTUSOHJELMAN KASVATTAMINEN 8 6 MAA-ALUEIDEN OSTAMINEN RAIJA JA MATTI HOVILTA 10 7 ÄMMÄNHAUDANMÄEN ALUEEN TONTTIEN HINNAT 12 8 HULEVESIEN KÄSITTELYN TOIMINTAMALLIT 14 9 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN 17 MUUTTAMINEN 10 TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, EHDOTUKSEN 19 HYVÄKSYMINEN 11 ILMOITUSASIAT 21 Mervi Lumia Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

2 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanvaltuusto OSALLISTUJAT LÄSNÄ Nimenhuutoluettelon mukaisesti. ALLEKIRJOITUKSET Mervi Lumia Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-11 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KVAL 1 Valtuuston kokouksen laillisuus edellyttää, että valtuusto on kutsuttu koolle kuntalain ja valtuuston työjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Tällä kertaa valtuuston kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululle Esityslista ja kokouskutsu on lähetetty kutsuna valtuutetuille, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle. Esityslista on lähetetty tiedoksi kunnanviraston johtoryhmälle, kaikkien valtuustoryhmien ensimmäiselle varavaltuutetulle, arkistoon ja tiedotusvälineille. Lisäksi lyhennetty kokouskutsu ilman asialuetteloa on valtuuston päätöksen mukaisesti julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Paikalla olevien valtuutettujen lukumäärä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KVAL 2 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

5 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VESILAHDEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO ALKAEN KHAL 36 Vesilahden kunnanvaltuusto piti seminaarin, jossa keskusteltiin uuden valtuustokauden luottamushenkilöorganisaatiosta ja valtuuston koosta. Kunnanvaltuusto päätti / 64, että Vesilahden kunnan valtuutettujen lukumäärä on alkavalla valtuustokaudella 21 valtuutettua. Seminaarin pohjalta kunnanvaltuuston ja - hallituksen puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, sivistysjohtaja ja hallintojohtaja kokoontuivat neljässä eri palaverissa (osa ei ollut kaikissa palavereissa läsnä) pohtimaan uutta organisaatiota. Työryhmän työskentelyn pohjaksi mm. lautakuntien ja teknisen jaoston esittelijöiltä pyydettiin kommentteja nykyisen mallin / lautakuntatyöskentelyn toimivuudesta ja mahdollisesta uudesta luottamushenkilöorganisaatiosta. Kunnanvaltuusto päätti / 65, että tasapainottamisohjelman mukaisesti hyvinvointilautakunta yhdistetään kasvatus- ja opetuslautakuntaan uuden valtuustokauden alusta alkaen. Viimeisessä luottamushenkilöorganisaatiota koskevassa palaverissa kunnanjohtajalle annettiin valtuudet esitellä uuden lautakunnan nimi kolmesta eri työryhmän nimeämästä vaihtoehdosta: sivistyslautakunta, sivistys- ja hyvinvointilautakunta tai hyvän kasvun lautakunta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy alkaen - uuden lautakunnan nimeksi sivistyslautakunta ja - liitteen n:o 1/ 36 mukaisen luottamushenkilöorganisaation. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 3/ Liite n:o 1/ 3 luottamushenkilöorganisaatioksi. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy alkaen - uuden lautakunnan nimeksi sivistyslautakunta ja - liitteen n:o 1/ 3 mukaisen luottamushenkilöorganisaation.

6 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VESILAHDEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAPORTTI VUODELTA 2016 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2017 KHAL 37 Lainsäädäntö (Suomen perustuslaki 19, Kuntalaki 1 ja Terveydenhuoltolaki 12) edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä on seurattava väestöryhmittäin. Kunnan tulee myös seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksen muodossa, minkä lisäksi kerran valtuustokaudessa on valmisteltava valtuustolle laajempi hyvinvointikertomus. Laaja hyvinvointikertomus on laadittava sähköisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vahvistaman mallin ja määrittelemien teknisten vaatimusten mukaisesti. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan uuden valtuustokauden alussa syksyllä Pirkkalan kunta laatii laajan hyvinvointikertomuksen syksyllä 2017 ja yhteistoimintaalueen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Vesilahden kunta noudattaa samaa aikataulua laajan hyvinvointikertomuksen laatimisessa. Tavoitteena on, että kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri ja kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia tuetaan poikkitoiminnallisesti. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen väline luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus kuvaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Hyvinvointikertomuksessa tulee esittää suunnitelma keskeisistä hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä kuluvana vuonna. Lisäksi lautakuntien tulee huomioida hyvinvointikertomuksessa esitetyt kehittämishaasteet talousarvion valmistelussa. Vesilahden kunnan hyvinvointikertomuksen raportti vuodelta 2016 perustuu Vesilahden kunnassa hyväksyttyjen (Kunnanvaltuusto: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (hyvinvointikertomus) indikaattorit ) hyvinvointi-indikaattorien (n=68) antamaan tietoon. Indikaattorit on valittu niin, että ne antavat yleiskuvan Vesilahden kunnan ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta. Indikaattoritietoa verrataan valittujen vertailukuntien ja valtakunnan vastaavien indikaattoreiden arvoihin. Vuosittaisen hyvinvointiraportin ja -suunnitelman valmistelussa on huomioitu Vesilahden kunnan strategian painopistealueet ja tavoitteet. Hyvinvointiraportin on valmistellut kunnanhallituksen nimeämä hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus eri hallinnon aloilta. Hyvinvointityöryhmän jäsenet: Erkki Paloniemi, Minna Hutko, Tiina Kivinen (virkavapaalla ) sijaisena Mika Seppänen ( ), Kati Moisio, Sari Juuti, Ismo Korhonen, Piritta Jalonen, Anne Kytölä (Sote- yhteistoiminta-alue), Päivi Paloniemi (Anne Kytölän varajäsen) ja Anne Mäki. Liitteenä n:o 1/ 37 on Vesilahden kunnan hyvinvointikertomuksen raportti vuodelta 2016 ja suunnitelma vuodelle 2017.

7 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä n:o 1/ 37 olevan Vesilahden kunnan hyvinvointikertomuksen raportin vuodelta 2016 ja suunnitelman vuodelle ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 4/ Liite n:o 1/ 4 Vesilahden kunnan hyvinvointikertomuksen raportti vuodelta 2016 ja suunnitelma vuodelle Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy liitteenä n:o 1/ 4 olevan Vesilahden kunnan hyvinvointikertomuksen raportin vuodelta 2016 ja suunnitelman vuodelle 2017.

8 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KUNTARAHOITUKSEN KUNTATODISTUSOHJELMAN KASVATTAMINEN KHAL 33 Vesilahden kunnanhallitus on tekemällään päätöksellä hyväksynyt kuntatodistusohjelman Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välillä. Kuntatodistukset ovat maksuvalmiuden hoitoon ja kassan hallintaan liittyen joustava keino hankkia lyhytaikaista rahoitusta aikavälillä 1 vuorokausi 12 kuukautta. Kunta päättää itse, minkä pituiseksi ajaksi se laskee liikkeelle vähintään euron kuntatodistuksen. Kunnanhallitus on kokouksessaan / 211 päättänyt, että Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiitti nostetaan 3,0 miljoonasta eurosta 5,0 miljoonaan euroon. Lisäksi kunnanhallitus antoi tuolloin kunnanjohtajalle oikeuden limiitin ottamiseen. Edelleen Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiittiä nostettiin ,0 miljoonasta eurosta 8,0 miljoonaan euroon ja kunnanjohtajalle annettiin oikeus kuntatodistusohjelman limiitin ottamiseen. Viime vuosina lainannostot on hoidettu Kuntarahoituksen kautta ja kunnan kokonaislainamäärä on pysynyt lähes ennallaan. Vesilahden kunnalla on tällä hetkellä nostettuna Kuntarahoitukselta 7 miljoonan euron kuntatodistuslimiitti, jonka lisäksi on käytettävissä TSOP:n shekkitililuotto / euroa (kunnanhallitus / 162). Huomioiden kuntatodistusten alhaisen korkokannan (nykyisin korkokanta on ollut 0 %:n tuntumassa) on kuntatodistusohjelma tällä hetkellä edullinen tapa kunnalle hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Myös vuonna 2017 rahoituksen hoitaminen kuntatodistusohjelman avulla lienee edullisin tapa. Korkotilannetta seurataan ja tarvittaessa otetaan myös pitkäaikaista lainaa. Yllämainitut seikat huomioiden, tulisi Kuntarahoituksen ja kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiittiä nostaa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle: - että Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiitti nostetaan 8,0 miljoonasta eurosta 10,0 miljoonaan euroon - kunnanjohtajalle annetaan oikeus kuntatodistusohjelman limiitin ottamiseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

9 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 5/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että - Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiitti nostetaan 8,0 miljoonasta eurosta 10,0 miljoonaan euroon - kunnanjohtajalle annetaan oikeus kuntatodistusohjelman limiitin ottamiseen. Tiedoksi

10 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto MAA-ALUEIDEN OSTAMINEN RAIJA JA MATTI HOVILTA KHAL 39 Matti Hovin ja Vesilahden kunnan edustajien välillä on käyty jo useamman vuoden ajan tunnustelevia maakauppaneuvotteluja koskien Vesilahden kunnan Kirkonkylässä sijaitsevaa kahta tilaa. Viimeisin yksityiskohtainen neuvottelu on käyty , jolloin Matti Hovin kanssa neuvottelivat Vesilahden kunnan edustajina Ari Arvela, Ismo Korhonen ja Erkki Paloniemi. Vuoden vaihteen jälkeen on kaupan ehtoja hienosäädetty ja päästy osapuolten kesken yhteiseen esitykseen euron kauppahinnasta. Vrt. liitekartta, josta ilmenevät kaupan kohteena olevat Vihniä-tila koulukeskuksen eteläpuolella, noin 4,1 ha ja Perävainio-tila, n. 1,8 ha Tuonenojan varressa. Näiden tilojen välillä kunta omistaa Mäki-Hovi-tilan. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Kirkonkylän osayleiskaavassa on Vihniä-tilasta merkitty enemmän kuin puolet julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Tämä osayleiskaavaan merkitty alue tulee asemakaavoitettavaksi rakennusoikeuksineen ko. tarkoitukseen. Perävainio-tila on osayleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi. Mikäli maakauppa toteutuu, mahdollistaa se tulevaisuudessa koulukeskuksen laajentamisen yhtenäisenä kokonaisuutena. Myös Koulutien uusi linjaus on mahdollinen, jolloin saataisiin nykyinen ongelmallinen Koulutien-Rautialantien risteys rauhoitettua. Lisäksi asemakaava saattaa mahdollistaa pienimuotoisen asuinrakentamisen kaupan kohteena olevalle alueelle. Kaupan toteutuessa kunnalla olisi koulukeskuksen eteläpuolella yhtenäinen n. 7,5 ha alue Kirkonkylän ydinkeskustassa. Aikaisemman käytännön mukaan kunnan talousarviossa ei ole varauduttu euromäärältään suurin maa-aluekauppoihin. On lähdetty siitä että, mikäli talousarviotilanteessa ei ole varmuutta maa-aluekaupoista, jätetään niiden rahoittaminen muutostalousarvioon kunnanvaltuuston erikseen päätettäväksi. Liite n:o 1/ 39 Kartta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - se ostaa Raija ja Matti Hovilta Vesilahden kunnan Kirkonkylästä Vihniä-tilan RN:o 1:96 ja Perävainio-tilan RN:o 1: euron kauppahinnalla - se sisällyttää euron määrärahan muutostalousarvioon - se oikeuttaa Hoveja viljelemään kaupan kohteena olevia peltoja korvauksetta kunnes kunta ottaa ne rakennus- tai muuhun käyttöön - se oikeuttaa kunnanjohtajan ja hallintojohtajan hyväksymään kaupan muut ehdot ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

11 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 6/ Liite n:o 1/ 6 Kartta. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että - se ostaa Raija ja Matti Hovilta Vesilahden kunnan Kirkonkylästä Vihniä-tilan RN:o 1:96 ja Perävainio-tilan RN:o 1: euron kauppahinnalla - se sisällyttää euron määrärahan muutostalousarvioon - se oikeuttaa Hoveja viljelemään kaupan kohteena olevia peltoja korvauksetta kunnes kunta ottaa ne rakennus- tai muuhun käyttöön - se oikeuttaa kunnanjohtajan ja hallintojohtajan hyväksymään kaupan muut ehdot

12 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ÄMMÄNHAUDANMÄEN ALUEEN TONTTIEN HINNAT KHAL 13 Kunnanvaltuusto määräsi Kirkonkylän Ämmänhaudanmäen omakotitalotonttien hinnat kokouksessaan / 26 seuraavasti: korttelin 220 tontit 1-3 korttelin 221 tontit 1-4 korttelin 222 tontit 1-3 korttelin 223 tontit 1-6 korttelin 224 tontit 1-3 korttelin 225 tontit / m2 30 / m2 30 / m2 30 / m2 30 / m2 30 / m2 Lisäksi kunnanvaltuusto päätti, että kauppahinnan lisäksi kaikista tonteista peritään tonttikohtaiset pyykitys- ja lohkomiskustannukset 509,10 / tontti ja, että tontit myydään puustoineen. Kunnanvaltuusto päätti laittaa tontit myyntiin elokuussa 2012, kun kunnallistekniikka ja kaavatiet ovat valmistuneet alueelle. Em. alueelta on myyty viisi tonttia ja kahdesta tontista on tehty vuokrasopimukset. Omakotitalotonttien kysyntä on hiljentynyt Vesilahdessa, kuten muuallakin Suomessa. Tässä markkinatilanteessa on tarkoituksenmukaista laskea alueen jäljellä olevien tonttien hintoja. Tonttien hintojen alentamisesta on keskusteltu mm. valtuustoinfoissa, kunnanhallituksessa ja kunnan markkinointi- ja tiedotustiimissä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se määrää ao. alueen jäljellä olevien tonttien hinnat seuraavasti: korttelin 220 tontti 1 korttelin 221 tontit 2 ja 3 korttelin 222 tontit 1 ja 2 korttelin 223 tontit 2,3,4 ja 6 korttelin 224 tontit 1-3 korttelin 225 tontit 1-2 Kauppahinnan lisäksi kaikista tonteista peritään tonttikohtaiset pyykitys- ja lohkomiskustannukset 509,10 / tontti ja tontit myydään puustoineen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 7/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se määrää ao. alueen jäljellä olevien tonttien hinnat seuraavasti:

13 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto korttelin 220 tontti 1 korttelin 221 tontit 2 ja 3 korttelin 222 tontit 1 ja 2 korttelin 223 tontit 2,3,4 ja 6 korttelin 224 tontit 1-3 korttelin 225 tontit 1-2 Kauppahinnan lisäksi kaikista tonteista peritään tonttikohtaiset pyykitys- ja lohkomiskustannukset 509,10 / tontti ja tontit myydään puustoineen.

14 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Tekninen lautakunta Kunnanvaltuusto Tekninen jaosto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto HULEVESIEN KÄSITTELYN TOIMINTAMALLIT TEKNINEN JAOSTO Tekninen lautakunta on käsitellyt hulevesimaksua ja kunnanvaltuustoon päättänyt kokouksessaan , että hulevesimaksun liittymismaksu on 400 ja vuosimaksu 16,12, joka on 2017 vuodelle 19,50. Tällä hetkellä hulevesimaksu on käytössä Ämmänhaudan alueella, johon on rakennettu hulevesiverkosto. TEKNINEN JAOSTO Eduskunta hyväksyi lakimuutokset vesihuoltolakiin (VHL) sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) , ja laki astui voimaan Lakiuudistuksen tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueilla. Ilmaston lämpenemisestä johtuvan sadannan lisääntyminen ei saa aiheuttaa haittoja ympäristölle eikä kiinteistöille, vaan hulevesiä pitää imeyttää ja viivyttää niiden syntypaikoilla. Vanhojen rakennettujen huleveden viemäröintiin tarkoitettujen putkilinjojen mitoituksissa ei ole huomioitu kasvavaa katetuilta pinnoilta johdettavaa huleveden määrää eikä sadannan lisääntymistä. Jotta lisääntyvien hulevesien määrä pystytään ohjaamaan hallitusti ympäröivään vesistöön, ilman olemassa olevien vanhojen viemäreiden uusimista, pitää hulevesille laatia maanpäällinen tukiverkosto tulvareitteineen, sekä hulevesimääräyksillä pyrkiä vähentämään syntyvien hulevesien määrää. Ennen hulevesiin liittyvää lakiuudistusta ( /681) hulevesien hallinta oli osa vesihuoltoa ja vesihuoltolaitos vastasi siitä viemäröinnin ja vesihuollon ohella kunnan määräämää yhdyskuntakehitystä vastaavalla tavalla. Lakiuudistuksen jälkeen hulevedet eivät enää ole osana vesihuoltoa, vaan hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella vastaa kunta. Hulevesien hallinnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 ja vesihuoltolaissa 119/2001. Hulevesiä koskevat pykälät siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien suunnitelmalliseen hallintaan pystytään vaikuttamaan tehokkaimmin kaavoituksella ja kaupunkisuunnittelulla. Kaavoituksen yhteydessä tehdään valuma-aluemallinnus, jonka perusteella pystytään jättämään tilavaraukset tarvittaville hulevesirakenteille. Hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden syntypaikoilla, eli kiinteistöillä on ensisijainen vastuu hulevesien hallinnasta kiinteistöllä. Kiinteistö voi liittyä kunnan tai vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos hulevesien hallinta ei kohtuukustannuksilla ole mahdollista syntypaikalla. Liitteessä 1 on kuntaliiton esitys hulevesistä ja vesihuoltolaista. Liitteessä 2 on hulevesiin liittyvät määritelmät. Kunnan tehtävät Kunnan tulee määrätä monijäseninen toimielin, mikä valvoo maankäyttöja rakennuslain (MRL) 13 a lukua Hulevesiä koskevat erityiset säännökset - monijäseninen toimielin voi antaa myös kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta esim. hulevesimääräykset (MRL 103 j )

15 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Tekninen lautakunta Kunnanvaltuusto Tekninen jaosto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kyseinen toimielin voi antaa myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi (MRL 103 k ) - toimielimellä on myös mahdollisuus määrätä uhkasakko tai teettämisuhka Kunnan tulee määrätä viranomainen, joka - myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f ) - osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat (MRL103 g ) Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella (MRL 103 i ). Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi. Kunnan tulee päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, huolehtiiko laitos päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti (VHL 17 a ). Päätöksen edellytyksenä on, että kunta ja vesihuoltolaitos ovat laatineet hulevesien viemäröinnistä sopimuksen. Kunnan on syytä miettiä, alkaako se periä julkisoikeudellista vuosittaista hulevesimaksua, jolla kunta voi kattaa sille hulevesijärjestelmästä aiheutuneet kustannukset (MRL 103 n ). Kunnan tulee varautua jatkossakin vesihuollon kirjanpidon eriyttämiseen. Tämän lisäksi vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot (VHL 20 ). Tämä koskee myös hulevesien viemäröintiä. Kehitysjohtaja Tekninen jaosto esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle että: 1. karttaliitteen (liite 3) mukaiset alueet otetaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi. 2. Teknisen toimen johtosääntöön tehdään liitteen 4 mukaiset muutokset, jotta tekninen jaosto voi toimia kohdan 3. Mukaisena toimielimenä ja kohdan 4.mukaisena viranomaisena. 3. Tekninen jaosto on monijäseninen toimielin, mikä valvoo maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 13 a lukua Hulevesiä koskevat erityiset säännökset. 4. Tekninen jaosto toimii viranomaisena, joka myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f ) ja osoittaa kiinteistön

16 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Tekninen lautakunta Kunnanvaltuusto Tekninen jaosto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat (MRL 103 g ). 5. Kunta perii julkisoikeudellista vuosittaista hulevesimaksua, jolla kunta voi kattaa sille hulevesijärjestelmästä aiheutuneet kustannukset mukaisen päätöksen mukaisesti koko vaikutusalueelta. Päätettiin: yksimielisesti päätösesityksen mukaisesti 2. yksimielisesti päätösesityksen mukaisesti 3. yksimielisesti päätösesityksen mukaisesti 4. yksimielisesti päätösesityksen mukaisesti 5. että kunta kartoittaa asemakaava-alueiden hulevesijärjestelmät ja arvioi kustannukset maksun määrittämiseksi. KHAL 14/ Liite n:o 1/ 14 Karttaliite. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy teknisen jaoston esitykset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 8/ Liite n:o 1/ 8 Karttaliite. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy teknisen jaoston esitykset.

17 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN KHAL 41 Sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt ( 160) linjauksista talousarvion 2017 valmistelua varten. Valtuusto on päättänyt ( 21) vuosia koskevassa talous- ja toimintasuunnitelmassa, että aluesairaaloiden johtokunnat lakkautetaan vuoden 2017 aikana. Tästä syystä hallitus on päättänyt esittää, että valmistellaan perussopimusmuutos, joka mahdollistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylijäämän palauttamisen jäsenkunnille sekä johtokuntien lakkauttamisen. Nykyinen perussopimus ei mahdollista taseessa olevan ylijäämän palauttamista jäsenkunnille. Esityksessä oleva muutos mahdollistaa tämän. Lakkautettavien johtokunnilla on ollut alueelliseen vastuuseen perustuva tehtävä. Perussopimukseen esitetään lisäystä, jonka mukaan sairaanhoitopiirin hallitus voisi asettaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämistä varten asiakasfoorumin, joka korvaisi johtokuntien tekemää alueellista tehtävää. Nämä kaksi muutosesitystä ovat merkittävät sisällölliset muutokset voimassa olevaan perussopimukseen. Lisäksi perussopimukseen on tehty joitakin teknisluonteisia muutoksia. PSHP:n hallitus päätti yksimielisesti esittää jäsenkunnille, että ne hyväksyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen liitteen n:o 1/ 41 mukaisesti alkaen. Perussopimukseen esitettävät muutokset on kirjoitettu lihavoinnilla ja poistettava teksti on yliviivattu. Kuntalain 10 luvun 79 :n 1 momentin mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jäsenkuntien toivotaan käsittelevän perussopimusmuutosta toimielimissään siten, että asian käsittely olisi mahdollista sairaanhoitopiirin valtuustossa Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen liitteen n:o 1/ 41 mukaisesti alkaen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 9/ Liite n:o 1/ 9 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttamiseksi alkaen.

18 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen liitteen n:o 1/ 9 mukaisesti alkaen.

19 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN KHAL 42 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu seutustrategiaan. Toimintaympäristön voimakkaan muutoksen vuoksi seutustrategiaa on uudistettu 2016 vuoden aikana. Strategiassa on painotettu yhteistyön syventämistä, kaupunkiseudun elinvoimaa ja valmistautumista maakuntauudistukseen. Muita taustalla olevia muutosvoimia ovat kaupungistuminen, globalisaatio, resurssien niukkeneminen, teknologian kehittyminen sekä väestörakenteen muutos. Strategian uudistamiseen on osallistettu laajasti kuntien päättäjiä. Yhteistyön tahtotilaa ja tavoitteita on valmisteltu kunnanhallitusten yhteisissä työpajoissa. Strategia muodostuu valtuustojen hyväksyttäväksi viimeisteltävästä strategiaosuudesta ja lisämateriaalina esitettävästä tausta-aineistosta. Strategiaosuus on tiivistetty visioon, pääviesteihin ja niitä konkretisoiviin tavoitteisiin. Lisäksi strategiassa kiinnitetään huomiota yhteistyön pelisääntöihin. Strategian visio kuuluu: Tampereen kaupunkiseutu - Yhdessä tekemisen edelläkävijä ja kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Strategian pääviestit ovat 1) Lisää kilpailukykyä 2) Kasvulle kestävä rakenne 3) Hyvinvoiva yhteisö. Kullekin pääviestille on määritelty strategisia tavoitteita. Strategian jatkoksi valmistellaan toteutusohjelma. Strategisia pääolettamuksia tarkistetaan vuosittain osana kuntayhtymän talousarvioprosessia. Strategian huomioiminen kunnan suunnittelujärjestelmässä edistää sen toteutumista. Strategialuonnos on ollut marraskuun ajan kunnilla ja sidosryhmillä lausuttavana. Lisäksi kuntayhtymän kotisivuilla on ollut avoin mahdollisuus kommenttien antoon. Saadut lausunnot on käsitelty seutuhallituksen kokouksessa , ja tarvittavat muutokset on tehty käsittelyssä olevaan strategiaehdotukseen. Liite n:o 1/ 42 Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategia, ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä n:o 1/ 42 olevan ehdotuksen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

20 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 10/ Liite n:o 1/ 10 Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategia, ehdotus Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se hyväksyy liitteenä n:o 1/ 10 olevan ehdotuksen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaksi.

21 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT KVAL 11 Kunnanvaltuustolle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta (4.461 / ). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 12/2016. Vesilahden työttömyysaste joulukuun lopussa 2016 oli 12,3 % (marraskuun 2016 tilanne 11,1 %), Pirkanmaalla 15,6 % (14,6 %) ja koko maassa 13,6 % (12,5 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan kuudenneksi alhaisin. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen.