VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

Transkriptio

1 VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

2 VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS- PIRKANMAALLA Tämä selvitys on toteutettu Kaakkois-Pirkanmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKOn alueellisessa toimenpidehankkeessa Tietäjä. Selvityksen laadinnasta on vastannut FM, ohjelmapäällikkö Miia Nurminen-Piirainen. Valokuvat: Miia Nurminen-Piirainen 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VAPAA-AJAN ASUMINEN SUOMESSA VAPAA-AJAN ASUMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA VAPAA-AJAN ASUMISEN OHJAUS VAPAA-AJAN ASUKKAAT KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN MITÄ VAPAA-AJAN ASUMISELTA HAETAAN JA MILLAISELTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KYSYNTÄ? KAAKKOIS-PIRKANMAAN ULKOPAIKKAKUNTALAISTEN VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET KATSAUS ALUEEN OLEMASSA OLEVAAN LOMA-ASUNTOTARJONTAAN JA KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄN NAKEMYS KYSYNNÄN OMINAISPIIRTEISTÄ JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET: 1. Nelikenttäanalyysi Kaakkois-Pirkanmaan vapaa-ajan asumisesta 2. Keinoja ekotehokkaaseen mökkeilyyn 3. Muistitaulu vapaa-ajan asunnon talviteloille laittamista varten 4. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden haastattelututkimus 2

4 1. JOHDANTO Kaakkois-Pirkanmaa on vapaa-ajan asunnollaan Suomen suurimpia mökkiseutuja. Vapaa-ajan asumisen merkitys alueen elinkeinoelämälle ja sosiaaliselle pääomalle on huomattava. Runsas vapaa-ajan asumisen määrä luo alueelle paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vaikka vapaaajan asuntoja ja asukkaita on alueella paljon, vapaa-ajan asumisen huomioiminen alueen kehittämisessä on ollut suhteellisen vähäistä. Tämä on melko tyypillistä, sillä tutkimusten mukaan etenkin maaseutukunnissa vapaa-ajan asumisen tuomaa potentiaalia ei ole osattu aina hyödyntää 1. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella Pälkäneen kunnan ja Kangasalan kunnasta Kuhmalahden alueen (ent. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta) vapaa-ajan asumista, sen merkitystä ja mahdollisuuksia aluekehityksen kannalta. Selvityksessä peilataan vapaa-ajan asumisen roolia alueellisissa ja kansallisissa kehittämistoimenpiteissä sekä ennakoidaan vapaa-ajan asumisen kehitystrendien vaikutuksia alueelle. Aluelähtöisen tiedon syventämiseksi alueen 300 ulkopaikkakuntalaiselle vapaa-ajan asunnon omistavalle ruokakunnalle toteutettiin elokuussa 2011 puhelinhaastattelututkimus. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. vapaa-ajan asukkaiden nykyistä ja tulevaa kulutuskäyttäytymistä sekä vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Kesämökkien käyttöaste ja kesämökkien määrä suhteessa vakituiseen asutukseen ovat yksiä keskeisimpiä tekijöitä tarkasteltaessa vapaa-ajan asumisen merkit- tävyyttä tietylle alueelle. Vapaa-ajan asukkaiden viihtyminen alueella mahdollisimman pitkään ja ympärivuotisesti on etenkin alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksille hyvin oleellista. Tämän selvityksen päätavoitteena on tuottaa välineitä vapaa-ajan asumista koskevan kehitystyön tueksi siten, että huomioon otetaan alueen vapaa-ajan asukkaat, aluetalous, hyvinvointi ja ympäristöllinen kestävyys. Tämän selvityksen pohjalta voidaan valmistella tai käynnistää toimenpiteitä, jotka edistäisivät monipuolisesti vapaa-ajan asumisen kehittämistä alueella. Käsitteiden määrittely Loma-asunto, vapaa-ajan asunto, mökki, kesämökki, huvila, kakkosasunto - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Käsitteiden käytössä on vivahde-eroja, sillä loma-asunto viittaa loma-ajan asuntoon, kun taas vapaa-ajan asunto laajemmin vapaa-aikaan. Kakkosasunto on merkitykseltään vieläkin laajempi, koska se ei rajaa asunnon käyttöä vapaa- tai loma-aikaan 2. Koska käsitteille ei ole tarkkoja määrityksiä puhutaan tässä selvityksessä koko käsitteiden kirjoilla, joskin painottuen käsitteeseen vapaa-ajan asunto. 1 Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus (2006), Aho ja Ilola. 2 Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta? (2008), Aho ja Ilola. 3

5 2. VAPAA-AJAN ASUMINEN SUOMESSA Varakkaiden kaupunkilaisten kesänvietto maaseudulla alkoi tulla Suomessa muotiin 1800-luvulta alkaen. Kookkaita, komeita ja koristeellisia kesähuviloita rakennettiin suurten kaupunkien lähelle eteläiseen ja läntiseen Suomeen luvun alkupuolella huviloiden määrä lisääntyi verkkaisesti ja huvilaasutus alkoi levitä eri puolille maata. Samanaikaisesti huvilarakentaminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja kesäasukkaiden joukkoon tuli myös keskiluokkaa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti sotien jälkeen, ja silloin olivat vuorossa sananmukaisesti mökit: pienet ja vaatimattomat loma-asunnot, joiden omistajiin kuului aiempaa enemmän myös työväestöä. Vilkkaimmillaan mökkirakentaminen oli ja 80-luvuilla. Tämän jälkeen rakentamistahti on hiljentynyt, mutta edelleen maahamme rakennetaan vuosittain useampia tuhansia uusia vapaa-ajan asuntoja. Uudisrakentamisen ohella ajankohtaista on etenkin vanhojen mökkien remontointi. 3 Tilastoissa kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta (käyttötarkoituksen mukaan) tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia tai siirtolapuutarhamökkejä ei lueta kesämökkirekisterissä vapaa-ajan asuinrakennuksiksi, eikä myöskään vakinaisessa asuinkäytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. Tiedot kesämökeistä saadaan väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennusluvanvaraiset tiedot. Maakunnista eniten kesämökkejä on Varsinais-Suomessa, johon myös mökkirikkain kunta eli Parainen kuuluu. Varsinais-Suomen maakunnassa on kaikkiaan noin kesämökkiä, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä on yli Pälkäneellä kuten 55 muussa kunnassa mökkejä on enemmän kuin vakituisia asuntoja. 4 Suomalaisten vapaa-ajan asumista ja vapaa-ajan asumiseen liittyvää käyttäytymistä on selvitetty laajimmin Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen yhteistyössä luoman vapaa-ajan asumista kuvaavan seurantajärjestelmän eli kesämökkibarometrin avulla. Ensimmäinen barometri julkaistiin vuonna 2004 ja toinen vuonna Kesämökkibarometri perustuu mökkeilijöille suunnattuun postikyselyyn sekä muista lähteistä poimittuihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Barometrissä 5 000:lta vapaa-ajan asunnon omistajalta kysytään kattavasti erilaisia mökin varustukseen, mökillä käyntiin ja mökkeilyn rahankäyttöön liittyviä kysymyksiä. 5 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan kesämökkiä ja vuosittain rakennetaan noin uutta mökkiä. Arvioiden mukaan joka toisella suomalaisella on mahdollisuus käyttää vapaa-ajan asuntoa eli puhutaan asiasta ja ilmiöstä, joka on iso osa suomalaista yhteiskuntaa. 3 Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus (2006), Aho ja Ilola Kesämökkibarometri (2009), Tilastokeskus 4

6 VUODEN 2009 KESÄMÖKKIBAROMETRIN MUKAAN KESKIMÄÄRÄISIÄ ARVOJA SUOMESSA Rahan käyttö: - päivittäistavaroihin kulutetaan 26 kesämökillä vietettyä päivää kohden - rakentamiseen ja korjaamiseen käytetään vuodessa - kesämökillä käytettyihin tavaroihin kulutetaan yli 600 /vuosi - erilaisiin palveluihin reilut 200 /vuosi - Lisäksi tulevat mm. erilaiset käyttömaksut kuten: kiinteistövero, sähkömaksu, jätehuolto jne. a - -- n käyttö: lähes kaksi kolmasosaa mökkien omistajista on yli 60- vuotiaita eri rakennusten yhteenlaskettu asuinpinta-ala on 73 m 2 vapaa-ajan asunnolla vietetään Pirkanmaalla vuosittain keskimäärin 87 vuorokautta lähes 10 % ulkopaikkakuntalaisista pitää mahdollisena muuttoa kesämökkikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana % ulkopaikkakuntalaisista pitää mahdollisena muuttoa kesämökkikuntaan 32 % vapaa-ajan asunnoista soveltuu ympärivuotiseen käyttöön 2 % soveltuu ympärivuotiseen käyttöön Lähde: Kesämökkibarometri (2009), Tilastokeskus 5

7 3. VAPAA-AJAN ASUMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kaakkois-Pirkanmaalla on yhteensä noin vapaa-ajan asuntoa, alueen ollessa Pirkanmaan mökkirikkainta seutua. Suurta vapaa-ajan asuntojen määrää selittänee alueen kaunis ja puhdas luonto, vesistöjen runsaus ja erinomainen sijainti. Kunnittain tarkasteltuna Kangasala on Suomen 11. ja Pälkäne 17. mökkirikkain kunta. 1. Parainen Hämeenlinna Kouvola Salo Kuopio Kuusamo Raasepori Mikkeli Mäntyharju Kemiönsaari Kangasala Naantali Savonlinna Ylöjärvi Rovaniemi Pori Pälkäne Jämsä Jyväskylä Asikkala Taulukko 1. Suomen mökkirikkaimmat kunnat vuonna Lähde: Tilastokeskus 6 Kun suhteutetaan vapaa-ajan asuntojen määrä vakituisiin asuntoihin, käsitetään paremmin vapaa-ajan asumisen merkittävyys alueelle. Sekä Pälkäneellä että Kuhmalahdella vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakituisia asuntoja. Kunta Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa asuntokantaan Kangasala ,33 Ylöjärvi ,32 Pälkäne ,14 Sastamala ,29 Tampere ,03 Orivesi ,67 Virrat ,57 Ruovesi ,80 Ikaalinen ,56 Vesilahti ,93 Urjala ,53 Mänttä-Vilppula ,23 Nokia ,10 Hämeenkyrö ,26 Parkano ,32 Valkeakoski ,11 Lempäälä ,13 Kihniö 855 0,74 Akaa 855 0,10 Punkalaidun 520 0,28 Juupajoki 449 0,39 Pirkkala 429 0,06 Taulukko 2. Pirkanmaan kuntien vapaa-ajan asuntojen määrät vuonna 2009 ja vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa asuntokantaan (lähde: Pirkanmaan liitto, mukaeltu)

8 Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus ennen alueen kuntaliitoksia. Kuntaliitosten myötä ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus on hieman vähentynyt, koska osalla kuntalaisista mökki sijaitsi liitoskunnassa. Sen sijaan mökkien kokonaismäärässä tai väestökehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohtaan nähden. Edelleen voidaan arvioida, että valtaosa alueen mökeistä on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Vapaa-ajan asunnon omistajista valtaosa asuu Pirkanmaan, Hämeenlinnan ja pääkaupunkiseudun alueilla. Mökkikunta Väkiluku Mökkien lkm kunnassa Ulkokuntalaisten omistamien mökkien lkm Ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lkm (hlö lkm)* Ulkokuntalaisia kesäasukkaita vakituisista asukkaista % Kuhmalahti ,70 % Luopioinen ,60 % Pälkäne ,50 % Taulukko 3. Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus vakituisista asukkaista perustuen vuoden 2004 lukuihin. Lähde: Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä ja Tilastokeskus. 7

9 3.1 Vesistöt Kaakkois-Pirkanmaan vesistöisyys selittää osaltaan alueen mökkikannan runsautta. Pälkäneen kunnan ja Kuhmalahden entisen kunnan alueen pintaalasta sisävesien osuus on noin 25 %. Pälkäneen kunnan alueella on 101 ja Kuhmalahdella 35 järveä. Pälkäneellä suurimat järvet ovat Mallasvesi 55,71 km 2, Roine 54,59 km 2, Pälkänevesi 46,33 km 2 ja Kukkia 43,89 km 2. Lisäksi yli neliökilometrin suuruisia järviä on 13 kappaletta. Kuhmalahden suurimmat järvet ovat Vehkajärvi 26,08 km 2, Pajulanjärvi 8,85 km 2 ja Kuhmajärvi 5,05 km 2. Muut alueen järvistä ovat alle neliökilometrin suuruisia. Alueen reittivesistöt tarjoavat veneilylle erinomaiset olosuhteet. Kostianvirran yhdistämä Pälkänevesi ja Mallasvesi muodostavat jo kunnan sisällä laajan vesistöalueen. Mallasvedellä yhtyvät pohjoisesta Roineen kautta Längelmäveden reitti ja kaakosta Pinteleen ja Harhalansalmen kautta Hauhonreitti. Pälkäneellä on viisi vieraslaituria: Pälkäneen vieraslaituri, Varamaan vieraslaituri, Kankahuvenlahden vieraslaituri, Pintele Hemilä vieraslaituri ja Rönnvikin viinitilan laivalaituri. Kuhmalahdella sijaitsee Siuronsalmen vieraslaituri. Kuhmalahden Vehkajärveltä lähtee merkitty melontareitti Vehkajärvi- Padasjoki. Parhaillaan Tervetuloa Kukkialle-hankkeessa toteutetaan Kukkialle melontareitti taukopaikkoineen. Mallasvesi Vehkajärvi Järvinumero: Järvinumero: Vesistöalue: Mallasveden alue Vesistöalue: Vesijaon valumaalue Päävesistö: Kokemäenjoki Pinta-ala: 55,711 km² Päävesistö: Kokemäenjoki Syvyys: 32,89 m Pinta-ala: 26,083 km² Keskisyvyys: 6,84 m Syvyys: 19,64 m Tilavuus: 0,384 km³ Keskisyvyys: 5,53 m Rantaviiva: 159,37 km Tilavuus: 0,144 km³ Korkeustaso: 84,2 m Rantaviiva: 118,89 km Korkeustaso: 110,5 m Taulukko 4. Alueen suurimmat järvet (lähde: Järviwiki) 8

10 3.2 Vapaa-ajan asuminen Pälkäneellä Pälkäneellä oli vapaa-ajan asuntoa vuonna 2010, ollen vakituisiin asuntoihin suhteutettuna Pirkanmaan mökkirikkain kunta. Hieman yli puolet alueella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista sijaitsee vanhan Luopioisten kunnan alueella. Pälkäneellä vapaa-ajan asutukselle ominaiset erityispiirteet ovat sisämaalle epätyypillisen suuri saarimökkien osuus (kartta 1.) ja Sappeen matkailukeskuksen yhteydessä oleva lomakylä, jonka vuokramökkikanta ei näy vapaa-ajan asuntojen tilastoissa. Pälkäneellä mökkikanta on suhteellisen vanhaa, sillä noin 50 % mökeistä on yli 30 vuotta vanhoja. Pälkäneen rannat on pääosin rakennettu eikä uusia rantarakennuspaikkoja ole merkittävästi jäljellä. Taulukko 5. Kesämökkikannan kehitys Pälkäneellä. Lähde:Tilastokeskus Kartta 1. Saarissa olevien vapaa-ajan asuntojen määrät kunnittain. Lähde: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asutussaaret (2011) 9

11 3.3 Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Eniten vapaa-ajan asuntoja sijaitsee Pälkäneveden, Mallasveden, Roineen ja Kukkian rannoilla. Erityisesti Mallasveden ja Kukkian ranta-alueet ovat olleet perinteisesti erittäin suosittuja lomarakentamisalueita. Ranta-alueille on muodostunut paljon huomattavan tehokkaasti rakennettuja nauhamaisia loma-asuntoalueita, joissa mökkien keskikoko on suhteellisen pieni. VAPAA-AJAN ASUMINEN PÄLKÄNEELLÄ Vehkajärvi Merkintöjen selitys Ämmätsänjärvi vapaa-ajan asunto Pälkänevesi Kukkia Mallasvesi Pintele 5 km Kartta 2. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen Pälkäneellä. 10 Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

12 3.4 Rantakaavoitus Pälkäneellä Vanhan Pälkäneen kunnan alueella aloitettiin rantaosayleiskaavan laadinta vuonna Suunnittelualue käsitti vanhan Pälkäneen kunnan järvien ja lampien ranta-alueet lukuun ottamatta silloin vireillä olleita Kirkonseudun osayleiskaava-aluetta ja Sappeen osayleiskaavan ranta-alueita. Myös Harhalan kylän ranta-alue oli jätetty rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle. 3.5 Vapaa-ajan asuminen Kuhmalahdella Kuhmalahdella oli vuonna 2008 noin 900 vapaa-ajan asuntoa. Kuhmalahden ja Kangasalan kuntaliitoksen myötä, Kangasalan uuden kunnan mökkimäärä kasvoi noin 25 %:lla. Kuhmalahdella vapaa-ajan asukkaiden osuus väestöstä on reilusti yli 100 %. Väestöön suhteutettuna vapaa-ajan asuntojen määrä oli vuonna 2008 Kuhmalahdella 13. suurin kaikista Suomen kunnista. Rantayleiskaava oli luonnonvaiheessa nähtävillä vuonna 2003, jonka jälkeen sen laadinta keskeytettiin. Myöhemmin Pälkäneen kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa on päätetty luopua rantayleiskaavojen laatimisesta. Luopioisten vanhan kunnan koko kuntaa koskeva rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2004 tekemä päätös kuitenkin kumosi kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan rantaviivan muuntoperuste ei ollut yleisesti käytettyä vastaava. Tämä johti liian korkean rakentamismäärän osoittamiseen Kukkiajärven herkkiin luonto-olosuhteisiin nähden. Tällä hetkellä Pälkäneen kunnan alueella ei siis ole rakentamista ohjaavia oikeusvaikutteisia rantayleiskaavoja ja rantarakentamisen ohjaus tapahtuu ranta-asemakaavoituksen ja poikkeamislupien turvin. Oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan puuttuminen näkyy alueen lukuisina ranta-asemakaavaalueina ja parhaillaankin on käynnissä seitsemän ranta-asemakaavahanketta. 11

13 3.6 Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Kuhmalahdella on rantaviivaa yhteensä 254 kilometriä. Kuhmalahden vapaa-ajan asumiselle tyypillinen ominaispiirre on niin sanottujen kuivanmaan mökkien suhteellisen runsas osuus. Valtaosa näistä vapaa-ajan asunnoista sijoittuu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti edullisesti seututien 325 varrelle. VAPAA-AJAN ASUMINEN KUHMALAHDELLA Längelmävesi Pajulanjärvi Kuhmajärvi Vehkajärvi Merkintöjen selitys vapaa-ajan asunto 5 km Kartta 3. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen Kuhmalahdella. 12 Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

14 3.7 Rantakaavoitus Kuhmalahdella Kuhmalahdella aloitettiin 1990-luvun lopussa koko kunnan ranta-alueiden yleiskaavoitus. Suunnittelun piirissä oli 200 km rantaviivaa ja tarkoituksena oli laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kuhmalahden rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2007, mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös perustui jääviyden aiheuttamaan menettelytapavirheeseen. Kaavassa alueelle olisi tullut yli 200 uutta rakennuspaikkaa. Lisäksi kaavassa osoitettiin alueita, jotka rakentamisen suuren määrän johdosta tulisi suunnitella ranta-asemakaavoituksella. Näille alueille uusia rakennuspaikkoja oli tulossa yli 200 eli yhteensä kaiken kaikkiaan yli 400 uutta rakennuspaikkaa. Kaavoituksen selvityksiä on käytetty myöhemmin hyväksi rakennuslupaharkinnassa. Kangasalan kaavoituskatsauksessa 2012 ei ole mainintaa Kuhmalahden alueen rantojen yleiskaavoittamisesta 6. misen periaatteisiin ja osoittamiseen. Kaavaehdotuksessa suunnitteluperiaatteiden mukaan vakituinen ranta-asuminen on mahdollista niillä alueilla, jotka sijaitsevat enintään 10 km:n etäisyydellä taajaman päivittäispalveluista tai enintään 5 km:n etäisyydellä kyläkoulusta, olemassa olevan vakituisen asutuksen tuntumassa (enintään 1 km:n etäisyydellä) ja vähintään asiointitasoisen joukkoliikenneyhteyden tuntumassa (enintään 1,5 km:n etäisyydellä). Lisäksi alueiden tulee olla vesihuoltolaitosten (vesiosuuskuntien) verkostojen piirissä tai verkostojen arvioidaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 lopussa valmistuneessa edellä mainitun kaavan kaavaehdotuksen palauteraportissa todetaan, että kyläalueiden määritelmää ja kyläasutuksen sijoittumista on tarpeen tarkastella vielä uudelleen, samoin periaatteita loma-asunnon muuttamiselle vakituiseksi asunnoksi. Saatujen viranomaislausuntojen ja suunnittelun muuttuneiden tavoitteiden myötä nämä alueet supistuvat aiemmin nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen verrattuna. Kangasalla on käynnissä maaseutualueiden osayleiskaavan ja Kangasalan rantaosayleiskaavan muutoksen laadinta, joiden suunnitteluperiaatteet antavat viitteitä vakituiseen rantarakentamiseen ohjaamisesta kunnassa yleisesti. Kaavaehdotuksen selostuksessa todetaan ranta-alueiden vakituisesta asumisesta, että rakennuspaikkojen määrä ja sijainti lomaasuntokortteleittain on ratkaistu Kangasalan rantaosayleiskaavassa eikä niitä muuteta maaseutualueiden osayleiskaavalla. Kaavoituksen myötä rantaalueita koskevat muutokset kohdistuvat siten ranta-alueiden vakituisen asu- 6 Kaavoituskatsaus 2012, Kangasalan kunta 13

15 4. VAPAA-AJAN ASUMISEN OHJAUS Valtaosa Suomen vapaa-ajan asutuksesta sijaitsee vesistöjen äärellä. Rantarakentamisen ohjaus toteutuu pääosin rantayleiskaavoituksen ja rantaasemakaavoituksen myötä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Poikkeamispäätös tarvitaan myös silloin kuin rakennetaan kaavan vastaisesti. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa. Muutoin kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan kuntien kaavoitusmonopoliksi. Ranta-asemakaavoituksessa maanomistaja vastaa kaavan laatimisen aiheuttamista kustannuksista ja häneltä voidaan periä myös kuntakäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella rantarakentaminen siten, että siinä otetaan huomioon luonnon- ja maisemansuojelu, rantojen virkistyskäyttö ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Suomen rannoista noin 25 % on kaavoitettu. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosina hyväksyttyjen rantayleiskaavojen keskimääräinen mitoitus oli 6,7 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Pirkanmaan alueella luku oli hieman keskimääräistä korkeampi eli 7,3 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Muunnetulla rantaviivalla tarkoitetaan sitä rantaviivan määrää, jossa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus, saarten pienuus sekä merkittävimmät rakentamiseen soveltumattomat rannat. Muunnetun rantaviivan laskennassa on käytetty erilaisia menetelmiä. Etelä- Savon seutukaavaliitossa kehitetty ns. Etelä-Savon malli on yksi eniten käytetyimmistä muuntomenetelmistä. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan rakennuspaikalle sallittu rakentamisen maksimimäärä loma-asuntojen rakennuspaikoilla vaihteli k-m² välillä ja lomarakennuspaikkojen keskimääräinen rakennusoikeus oli 177 k-m 2. Saman selvityksen mukaan muunnetun rantaviivan ja karttarantaviivan suhdeluku on ollut 0,56 eli mitoittava rantaviiva on ollut keskimäärin puolet karttarantaviivasta. 7 Pälkäneen kunnan rakennusjärjestys määrittelee lomarakennuspaikan rakennusoikeuden. Rakennusjärjestyksen mukaan lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 160 m². Enimmäiskerrosalasta vähintään 20 m² tulee varata varastotilan rakentamiseen ja rakennuksista vierasmaja saa olla kooltaan enintään 15 m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään neljä. Kangasalan kunnan vuonna 2010 laaditun rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueelle rakennettaessa kokonaiskerrosala saa olla enintään 160 m 2, josta loma-asunto ja kaksi saunarakennusta saa olla enintään 120 m 2. Kuhmalahdella on vielä voimassa vanhan kunnan rakennusjärjestys, jonka mukaan ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 150 m 2. Uudessa kunnassa on käynnissä rakennusjärjestysten yhtenäistäminen. 7 Rantayleiskaavoituksen kehitys (2010), Ympäristöministeriön raportteja 14

16 Kuva 1. Etelä-Savon maakuntaliiton malli muunnetun rantaviivan laskemiseksi. Lähde: Etelä-Savon seutukaava 15

17 4.1 Vakituinen ranta-asuminen Rannat ovat erityisen tärkeä voimavara etenkin monelle maaseutumaiselle kunnalle ja saaristokunnalle. Vesistöjen rannat houkuttelevat asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita sekä palvelevat monen etenkin matkailuun liittyvän elinkeinon toimintaedellytyksiä. Rantojen käyttö tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, jolloin turvataan rantojen käytön mahdollisuudet myös tuleville sukupolville ja luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Maankäytön suunnittelun avulla eri toiminnat sovitetaan yhteen ja ennakoidaan kunnalle koituvat velvoitteet ja kustannukset. 8 asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset on esittänyt, että tarkastelu voidaan toteuttaa esimerkiksi arvioimalla niitä myönteisiä ja kielteisiä puolia, joita rantarakentamisella on kunnan määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin ja taajamien kehittämiseen nähden. 9 Rantojen sijoittuminen kunnan taajama- ja palvelurakenteeseen vaikuttaa osaltaan siihen, miten ne ovat hyödynnettävissä vakituisen asumisen tarkoituksenmukaisina alueina ja miten vapaa-ajan asuntojen mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin voidaan suhtautua. Asutusrakenteen hajautuminen sotii vastaan tavoitteita tiivistä yhdyskuntarakenteesta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, jotka ovat yksiä tärkeimpiä alueidenkäytön suunnittelun periaatteita. Vakituisella rantarakentamisella on aina vaikutuksia rantaluontoon, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, kuntatalouteen ja vesistöön. Toisaalta lisääntyvällä vakituisella asumisella voidaan turvata julkisia ja yksityisiä palveluja, tukea maaseudun elinvoimaisuutta ja hyödyntää olemassa olevan rakennuskannan uudelleen käyttöä. Rantaan tukeutuvan vakituisen asumisen periaatteita pohdittaessa on syytä tarkastella kunnan strategista otetta ja tietoa siitä, millaisia vaikutuksia sillä on kunnan kehittymiseen. Kimmo Koski julkaisussaan Vakituisen ranta- 8 Rakentavasti rannoille (2005), Ympäristöministeriö 9 Vakituisen ranta-asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset (2007), Suomen ympäristö 38/

18 Alueilla on erilaiset edellytykset vakituisen asutuksen sijoittumisen mahdollistamiseen. Alueiden tarkoituksenmukaisuutta voidaan tarkastella muun muassa vakituisen asutuksen sijoittamisen mahdollistavien ja mahdollistamista estävien tekijöiden tarkastelulla. 10 Vakituisen asutuksen sijoittamisen mahdollistavia tekijöitä: - palvelujen saatavuus - tukeutuminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen - alueella jo olevan pysyvän asutuksen sijainti ja määrä - vesi- ja jätevesihuolto - tieyhteydet ja tiestön kunto - palo- ja pelastustoimen kannalta riittävä kulkuyhteys Alueita, joille ei ole syytä osoittaa vakituista asutusta: - maisemallisesti erittäin herkät alueet - luonnonarvoiltaan herkät alueet - alueet, joilla maaston tai pehmeän maaperän vuoksi on vaikea liikkua talvella tai kelirikon aikana - syrjäiset muusta asutuksesta erillään olevat alueet - tiiviisti rakennetut loma-asuntoalueet, joilla tiestön kunnostaminen ja vesihuollon järjestäminen vakituisen asumisen tarvitsemalla tavalla ei ole mahdollista - asumattomat saaret, joille ei ole tie- tai lossiyhteyttä - alavat alueet, joilla tulvan, sortuman tai vyörymän vaara Osa vakituisen ranta-asumisen edellytyksistä on mahdollista järjestää joillekin alueille ja osa esteistä on poistettavissa joiltakin alueilta. Näitä asioita tarkasteltaessa on syytä arvioida näiden muutosten järjestämisen todennäköisyyttä, kunnallistaloudellisia mahdollisuuksia ja suhdetta kunnan kehittämisperiaatteisiin. Tämän raportin sivulla 18. on tarkasteltu esimerkinomaisesti yhdyskuntarakenteen asutuksen aluejaon ja vapaa-ajan asuntojen sijoittumisen suhdetta Kaakkois-Pirkanmaalla. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) on ympäristöhallinnon kehittämä paikkatietopohjainen seuranta-, analysointi- ja suunnittelujärjestelmä, jossa aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250*250 metrin ruutuja. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejaossa ei huomioida vapaa-ajan asuntoja. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että vapaa-ajan asumista sijoittuu suhteellisen paljon voimassa olevaan asutusrakenteeseen tukeutuen etenkin Pälkäneellä Aitoossa, Luopioisissa, Rautajärvellä, Puutikkalassa, Luikalassa ja Kuohijoella. Kuhmalahdella vuorostaan Kuhmalahden kirkonkylällä ja Pohjassa. 10 Virtain edullisuusvyöhyketarkastelu (2005), Nurminen-Piirainen 17

19 YHDYSKUNTARAKENTEEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN ASUTUKSEN ALUEJAOT JA VAPAA-AJAN ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Merkintöjen selitys taajama kylä pienkylä harva maaseutuasutus vapaa-ajan asunto 5 km Kartta 4. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot ja vapaa-ajan asumisen sijoittuminen Kaakkois-Pirkanmaalla. Taajama = vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue Kylä = vähintään 40 asukasta Pienkylä = yli 20 asukkaan asutusrykelmät Harva maaseutuasutus = ne alueet, jotka ei kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä 18 Maanmittauslaitos 2011, YKR/SYKE ja TK. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

20 5. VAPAA-AJAN ASUKKAAT KUNTAPAVELUJEN KÄYTTÄJINÄ Osa kuntien palveluista on rajoitettu koskemaan vain kunnan omia asukkaita, osa palveluista taas on muidenkin käytettävissä. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut, ovat vapaa-ajan asukkaiden käytettävissä rajoitetusti. Jotkin palvelut ovat tarjolla vapaa-ajan asukkaille yhtä lailla kuin kuntalaisillekin, mutta he joutuvat maksamaan niistä korkeamman hinnan. Mökkiläisten palveluprojektin mukaan tärkeimpiä kuntien vapaa-ajan asukkaille tarjoamia palveluja ovat nykyään perusterveydenhuollon päivystys, jätehuolto, rakennusvalvonta ja neuvonta, kulttuuritapahtumat, liikuntapalvelut ja kirjasto. Kunnat kustantavat tarjoamiaan palveluja palvelumaksuilla, veroilla ja valtionosuuksilla. Koska tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten paljon vapaa-ajan asukkaat käyttävät kuntien palveluita, myös tiedot heidän aiheuttamistaan kustannuksista ovat vain arvioita. Selvityksissä arvioidaan, että eniten nettokustannuksia ulkokuntalaisista mökkiläisistä aiheutuu kuntien palo- ja pelastustoimessa, elinkeinotoimen edistämisessä (ml. matkailu), rakennusvalvonnassa ja kirjastotoimessa. Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten suhteellista osuutta kustannuksista pidetään suurimpana rakennusvalvonnassa. 11,12 11 Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta?(2008), Aho ja Ilola 12 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä. Saaristoasiain neuvottelukunta, Efeko Oy. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/

21 Opetuspalvelut Vapaa sivistystyö (kansalaisopistot) Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikunta- ja nuorisotoimi Terveydenhuolto Kunta on velvollinen tarjoamaan perusopetusta kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille (perusopetuslaki 628/1998). Opetukseen osallistumista ei siis määrää kotikunta vaan asuinpaikka. Käytännössä ulkopaikkakuntalaisille kuitenkin tarjotaan perusopetusta vain harvoin. Osallistumisoikeutta kansalaisopistojen ym. opetukseen ei ole rajattu kotipaikkaan. Ne ovat siis tarjolla myös vapaa-ajan asukkaille. Vapaa-ajan asukkailla on oikeus saada kirjastokortti ja käyttää tasavertaisesti kirjastopalveluita. Vapaa-ajan asukkaat voivat pääsääntöisesti käyttää mökkikunnan kulttuuripalveluita Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut ovat pääsääntöisesti tasavertaisesti myös vapaa-ajan asukkaiden käytettävissä. Kunnan tehtävänä on pääsääntöisesti huolehtia vain kunnan omien asukkaiden terveydestä. Kunnan tulee kuitenkin järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta tällöin potilaan kotikunnan terveyskeskuksen on korvattava tämän saama hoito (kansanterveyslaki 66/1972). Terveyskeskusmaksun mökkiläiset maksavat itse, kuten kunnan asukkaatkin. Käytännöt eri kunnissa vaihtelevat: joissakin kunnissa vapaa- ajan asukkaille tarjotaan myös ei kiireellisiä terveydenhuollon palveluita (ks. Kuntaliitto 2008). Toukokuussa 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki antaa mökkiläisille mahdollisuuden käyttää mökkikunnan terveyskeskuspalveluja laajemmin vuodesta 2014 lähtien. Vesihuolto Mökkikiinteistöillä on oikeus liittyä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoon ja viemäriin (laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista 982/1977). Tällöin kiinteistön omistaja maksaa kunnan määräämän jätevesimaksun. Käytännössä vesijohtoverkostot eivät useinkaan ulotu mökkikiinteistöille. Jätehuolto Jätelain (1072/1993) mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja maksettava kunnan määräämä jätemaksu. Määräys koskee myös vapaa-ajan asukkaita alueilla, joilla jätteenkuljetus on järjestetty. Rakennusvalvonta ja Kunnallinen rakennusvalvonta ja neuvonta koskevat neuvonta myös vapaa-ajan asukkaita. Rakennusluvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa (maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). Palo- ja Vapaa-ajan asukkaat ovat oikeutettuja palo ja pelastustoimen palveluihin. Pelastuslaitosten lakisääteisistä pelastustoimi tehtävistä ei peritä maksuja. Sitä vastoin nuohouksesta peritään maksu kaikilta palvelujen käyttäjiltä (nuohouksen voi hoitaa joko pelastustoimi tai yksityinen palvelun tuottaja). (Pelastuslaki 468/2003) Taulukko 6. Vapaa-ajan asukkaiden oikeus eräisiin palveluihin mökkikunnassa. Lähde: Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä 20

22 6. VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Mökkeilyn talousvaikutukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen selvityksen (2011) mukaan huomattavasti suuremmat kuin tähän asti on arvioitu. Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa. Edellinen Tilastokeskuksen muutaman vuoden takainen arvio oli 4,5 miljardia. Selvitysten erot johtuivat siitä, että uudemmassa selvityksessä tilastollisena perusteena olleet vapaa-asuntojen määrä, vuotuinen mökkirakentaminen ja mökin käyttöaste olivat kesämökkibarometrin vastaavia lukuja suuremmat. Selvityksessä kansantalouden panos-tuotos-mallin työllisyyskertoimen avulla arvioitu mökkeilyn työllisyysvaikutus on huimat henkilöä. Uusimman selvityksen mukaan mökkiläiset käyttävät vuosittain omiin ja vieraidensa päivittäistavarahankintoihin 2 miljardia euroa, uudisrakentamiseen 1,2 miljardia euroa, matkoihin 1,6 miljardia euroa ja kiinteistökauppoihin 790 miljoonaa euroa. Lisäksi mökkiläisiltä kuluu veroihin ja maksuihin 490 miljoonaa euroa ja mökkien korjaukseen 760 miljoonaa euroa. Vuosittain mökkiläiset hankkivat kestokulutustavaroita 430 miljoonan ja palveluja 150 miljoonan euron arvosta. Saman selvityksen mukaan mökkiläisten päivittäistavarahankinnat työllisti , uudisrakentaminen ja korjaus ja matkat henkilöä. Lisäksi mökkiläisten kestokulutustavaroiden hankinnat työllistivät 5 400, kiinteistökaupat 4000, verot ja maksut sekä palvelujen hankinnat henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat mökkirikkaat alueet Varsinais- Suomi (788 miljoonaa euroa), Etelä-Savo (728 miljoonaa), Lappi (646 miljoonaa) ja Pirkanmaa (645 miljoonaa). 13 Edellä mainittujen selvitysten keskimääräisillä luvuilla laskien Kaakkois- Pirkanmaan mökkeilyssä liikkuva vuosittainen rahasumma päivittäistavaroiden, rakentamisen ja remontoinnin (ei uudisrakentaminen), palveluiden ja muiden tavaroiden osalta on Pälkäneellä keskimäärin 19,8 miljoonaa ja Kuhmalahdella 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kun otetaan mukaan käyttökustannukset (kiinteistövero, jätehuoltomaksut, sähkömaksut jne.), ulkopaikkakuntalaisten ostamat palvelut, vierailijoiden tuomat tulot ja liikennemenot on rahasumma yli 30 miljoonaa euroa. Tästä luvusta puuttuvat vielä mökki- ja tonttikaupassa sekä uudisrakentamisessa liikkuva rahasumma. Päivittäistavaraostokset 26 /mökkikunta/päivä Rakentaminen ja korjaaminen (olemassa olevat mökit) /vuosi Pälkäne Kuhmalahti Muut tavarat 600 /vuosi YHTEENSÄ Taulukko 7. Kaakkois-Pirkanmaan mökkeilyssä vuosittain liikkuvia rahamääriä. Lähde: Mukaeltu Mökkibarometrin ja TEM raportteja 12/2011 tiedoista. 13 Loma-asutuksen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. Rakennustutkimus RTS Oy, TEM, raportteja 12/

23 6.2 Vaikutukset kuntatalouteen Kunnan tuloslaskelmassa mökkiläisiltä tulevia tulo- ja menoeriä ovat 14 : Tuloja + kiinteistöverotulot vapaa-ajan asunnoista + ansioverotulot mökkiläisten ostojen tuottamista palkkatuloista + maksutulot mökkiläisten palveluista sekä valvonta- ja lupamaksuista + veloitukset mökkiläisten asuinkunnilta + valtionosuudet mökkiläisten käyttämiin palveluihin (museot, konsertit, kansalaisopistot) Menoja - toimintamenot mökkiläisten käyttämistä palveluista - muut toimintamenot (mm. markkinointi, yleishallinto) - poistot investoinneista - avustukset (esim. yksityistiet) Mökkikunnat voivat itse vaikuttaa vapaa-ajan asunnosta maksettavan kiinteistöveron suuruuteen. Vapaa-ajan asunnosta maksettava kiinteistövero voi vaihdella 0,5 % - 1 % välillä. Veroprosentti ei saa kuitenkaan olla 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen veroprosentti. Pälkäneellä loma-asunnon kiinteistöveroprosentti on 1,00 % ja Kangasalla 1,03 %. Pirkanmaalla alhaisimmat verottajat ovat Tampere ja Vesilahti 0,90 %, kun taas korkeinta veroprosenttia kerää Hämeenkyrö 1,15 % 15. Kiinteistövero poistettiin kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta 16. Tasauksella kuntien asukaskohtaista ja laskennallista verotuloa joko kasvatetaan tai vähennetään. Vapaaajan kiinteistöistä maksettava kiinteistövero on ennen kuulunut tasauksen piiriin ja koska tasausraja on asukassidonnainen, on tämä aiheuttanut eräille kunnille jopa tulojen vähentymistä. Tämä on koettu epäoikeudenmukaiseksi sen vuoksi, että vapaa-ajan asukkaat täytyy ottaa huomioon joltain osin kuntien palvelurakenteissa, kuten esimerkiksi pelastustoimessa ja sen mitoituksessa. Muutoksesta hyötyvät sellaiset kunnat, joissa on kiinteistömassaa, arvokasta maapohjaa, kesämökkejä ja voimaloita. Koko maassa muutoksesta ennustetaan eniten hyötyvän Kustavin mökkikunta 17. Kunnallisten taloudellisten vaikutusten mittaaminen on todettu olevan haastavaa, koska luotettavia tilastoja ei ole olemassa. On kuitenkin todettu, että jos valtionosuusjärjestelmään liittyvää verotulojen tasausta ei oteta huomioon, ulkopaikkakuntalaisista mökkiläisistä aiheutuu kunnille enemmän tuloja kuin menoja, mutta valtion verotulojen tasausjärjestelmästä johtuen mökkiläisyydestä aiheutuvat menot voivat olla myös suuremmat kuin tulot. Vapaa- 14 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä. Saaristoasiain neuvottelukunta, Efeko Oy. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/ Pirkanmaan vuosikirja 2011, Pirkanmaan liitto

24 ajan asukkaiden merkitys kunnan verotulojen kannalta on yleisesti sitä suurempi, mitä enemmän heitä on suhteessa vakituisiin asukkaisiin. 18 Merkittävä osa aluetaloudellisista hyödyistä tulee mökkiläisten alueella tekemistä ostoksista, jotka ovat pitkälti riippuvaisia mökin käyttöasteesta ja käyttäjämäärästä. Mökkiläinen työllistää ostojensa kautta mökkikunnan tavaran- ja palveluntuottajia ja parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Kunnalle verotuloja kertyy mm. yrittäjätuloista ja maksetuista palkoista. Kaakkois-Pirkanmaan elinvoimaisuudelle ja palvelutarjonnan ylläpidolle mökkiläisten alueelle tuoma ostovoiman lisäys on erittäin merkittävä, etenkin kun paikallisesta ostovoimasta siirtymä muualle on huomattava. 6.3 Ympäristölliset vaikutukset Mökkeilyyn liittyviä ympäristövaikutuksia syntyy mökillä olemisesta, liikkumisesta kodin ja mökin välillä sekä rakentamisen vaikutuksista. Lämmitys ja mökkiliikenne ovat mökkeilyn suurimmat energiakuluttajat. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä, joista 90 % on henkilöautoliikennettä. Matkojen keskipituus on 100 km 19. Liikenteen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää suosimalla pidempiä mökillä olojaksoja lyhyiden käyntien sijaan (edellyttää mm. etätyömahdollisuuksia) ja suosimalla joukkoliikennettä siellä missä se on mahdollista. Vapaa-ajan asumisen negatiivisten ympäristövaikutusten kasvuun vaikuttavat muun muassa mökkien varustetason ja pinta-alojen nousu. Kestävän kehityksen näkökulmasta vapaa-ajan asuminen edustaa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja energian kulutuksen lisääntymistä, johon liittyy ekologisia haittavaikutuksia. Mökkeilyn ekotehokkuutta lisääviä toimia on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Rantojenkäytön ympäristövaikutusten hallinnassa on hyvillä kaavoitus- ja suunnittelukäytännöillä keskeinen merkitys. Rakentamisen ympäristöhaittoja voidaan vähentää mm. sijoittamalla rakentaminen kauemmaksi rantaviivasta ja tonttikokoa kasvattamalla. Epäsuorasti vapaa-ajan asumisella on myönteisiäkin ympäristövaikutuksia. Saaristoasiain neuvottelukunta on todennut, että mökkeily on suomalaisten suuri luontokoulu, jolla on positiivisia vaikutuksia ihmisten asenteisiin ympäristönsuojelua ja yksinkertaista, luonnonmukaista elämäntapaa kohtaan. 20 Monille kesämökki tarjoaakin mahdollisuuden osallistua luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja luontoon liittyvien harrastusten toteuttamiseen. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Vapaa-ajan asukkaiden mukana siirtyy alueelle tietoa, taitoja, osaamista, eri alojen asiantuntemusta, sosiaalisten verkostojen jäsenyyksiä ja vaikutusvaltaa. Tämän potentiaalin olemassaolo yleisesti tiedostetaan, mutta käytännössä sen hyödyntäminen on ollut melko vähäistä 21. Hyviä käytännön konk- 18 Ulkokuntalaiset mökkiläiset kuntien taloudessa (1998), Kotilainen 19 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (Vapet) Mökkeily elämäntapana ja ekotehokkaiden käytäntöjen hyväksyttävyys (2008). Työtehoseuran raportteja ja oppaita Saaristoasiain neuvottelukunta Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta (2008), Aho ja Ilola. 23

25 reettisia kokemuksia on Kaakkois-Pirkanmaalla kuten muualla Suomessakin saatu esimerkiksi mökkiläisten yrityskummiudesta. Kuntaliitosalueilla, joissa päätöksenteko on siirtynyt usein kauemmaksi mökkiseudusta, on vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyöstä ja yhteistyöelimistä ollut etua voimien kokoamisessa ja näkökulmien esillä pitämisessä. Mökkiläiset ja vakituiset asukkaat ovat usein samalla lailla kiintyneitä alueeseen ja sen kehittämiseen, joten voimien kokoaminen on kaikin puolin perusteltua. Vapaa-ajan asumisen negatiivisista sosiaalisista vaikutuksista keskustellaan yleensä melko vähän. Näitä ovat mm. vapaa-ajan asukkaiden vakituisista asukkaista usein poikkeavat elämäntavat, asenteet ja erilainen sosiaalinen asema, jotka saattavat aiheuttaa ristiriitoja vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Muulla maailmassa koettua paikallisen väestön syrjäyttämistä ei ole nähty Suomessa ongelmaksi, vaan lähinnä vapaa-ajan asukkaat on nähty maaseudun väestökatoa korvaavana tekijänä. 24

26 7. VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN 7.1 Vapaa-ajan asuminen Pälkäneen ja Kangasalan kuntastrategioissa Vapaa-ajan asumisen merkityksestä kunnalle ja siihen myönteisestä asennoitumisesta kertoo esimerkiksi se, miten vapaa-ajan asuminen on nostettu esille kunnan strategiassa. Vapaa-ajan asutuksen merkitys kunnalle tai myönteinen suhtautuminen vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi on mainittu mm. seuraavien kuntien strategioissa: Liperi (2003), Leppävirta (2005), Mikkeli (2001 ja 2003), Asikkala (2001). Vanhan Kuhmalahden kunnan strategian (laadittu 2005) painopistealueiksi oli nostettu viisi tärkeäksi koettua aluetta, joihin kunnan päätöksenteossa tuli panostaa. Näistä yksi oli vapaa-ajan asukkaat ja asuminen. Päämääränä oli, että vapaa-ajan asukkaat viettävät entistä enemmän aikaa Kuhmalahdella ja muuttavat mahdollisesti asumaan kuntaan. Tavoitteina oli, että vapaa-ajan asukkaat saadaan mukaan kehittämään kuntaa, mökkejä muutetaan kontrolloidusti vakituisiksi asunnoiksi, vapaa-ajan asukkaiden informointi ja vapaaajan asuntojen tehokkaampi käyttö. Kangasalan kunnan (tarkistuksia tehty 2009) kuntastrategiassa 2016 korostuu luonto, turvallisuus, asuinympäristö ja asukkaille tuotettavat palvelut ja niiden turvaaminen. Strategissa ei ole mainittu vapaa-ajan asumista tai sen roolia. Myöskään Tampereen kaupunkiseudun strategiassa 2016, jota Kangasala toteuttaa, ei löydy mainintaa vapaa-ajan asumisesta. Tätä voidaan pitää hyvinkin oletettuna, koska kaupunkiseudun kehittämispolitiikka keskittyy melko vahvasti kaupunkipolitiikkaan ja alueen kuntien vapaa-ajan asuntojen määrät asuntokantaan suhteutettuna ovat hyvinkin pieniä. Tätä kuvastaa mm. se, että Tampereella on lukumääräisesti vähemmän kesämökkejä kuin Kangasalla tai Pälkäneellä. Pälkäneellä on aloitettu maankäytön kehityskuvan laadinta ja kuntastrategian päivittäminen kesällä Kehityskuvan tarkoituksena on osoittaa tavoitteellinen yhdyskuntarakenne tavoitevuotena Kehityskuvassa tullaan osoittamaan asumisen, palvelujen, elinkeinoelämän, virkistyksen jne. sijoittuminen ja laajenemisalueet. Työn aikana laaditaan myös edullisuusvyöhyketarkastelu, jonka tavoitteena on osoittaa ne alueet, joilla vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusten muutoksiin voitaisiin suhtautua myönteisemmin. 7.2 Maakunnallinen kehittäminen Pirkanmaan maakunta-ohjelmassa , joka on maakunnan liiton keskipitkän aikavälin kehittämisohjelma mainitaan, että hyödynnetään vapaa-ajan asumisen potentiaali Pirkanmaalla 22. Kuitenkin vapaa-ajan asumiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja kehittämistoimia on toteutettu Pirkanmaalla suhteellisen vähän. Valtakunnalliseksi uranuurtajaksi tällä rintamalla voidaan pitää Etelä-Savon maakuntaa, jossa on systemaattisesti tehty töitä vapaa-ajan asumisen uudisrakentamisen ja nykyisen vapaa-ajan asumisen kannan hyödyntämiseksi. 22 Pirkanmaan maakuntaohjelma (2010), Pirkanmaan liitto julkaisu A 49 25

27 7.3 Vapaa-ajan asumisen kehittämistoimenpiteitä muualla Suomessa Etelä-Savon maakunnan vapaa-ajan asumisen strategia Etelä-Savon maakunnallisen vapaa-ajan asumisen strategiassa tavoitteeksi on muun muassa asetettu Etelä-Savon maakunnan nostaminen laadullisesti ja määrällisesti Suomen vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi. Tavoitteiden saavuttamisen edellytykseksi on mainittu muun muassa: - vapaa-ajan asuntoja peruskorjataan, laajennetaan ja varustetasoa parannetaan - uuden vapaa-ajan asuntokannan rakentamisen edellytyksiä aktivoidaan ja kehitetään, rakentaminen toteutetaan tasokkaasti sekä varustukseltaan korkeatasoisena - vapaa-ajan asutusta ja osin myös matkailua varten luodaan erillinen palveluverkosto, jonka kehittämistä tuetaan ammatti- ja palvelukoulutuksella. Lisäksi edistetään eri kanavien kautta paikallistuotteiden kysyntää ja tarjontaa maakunnan sisällä sekä myös maakunnan ulkopuolelle Tavoiteohjelmat Eräissä kunnissa kuten esimerkiksi Liperissä, on laadittu vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma. Tavoiteohjelma on hyväksytetty kunnanhallituksessa ja se sisältää tavoitteita muun muassa vapaa-ajan asumiselle ja rantojen käyttöön liittyvälle elinkeinotoiminnalle sekä suojelulle. Tavoiteohjelman seuranta tapahtuu vähintään kerran vuodessa mökkiläistoimikunnan kokouksessa. Vapaa-ajan asukastoimikunnat Monessa kunnassa toimii vapaa-ajan asukastoimikunta tai mökkiläistoimikunta. Pirkanmaalaisina esimerkkeinä tällaisista kunnista ovat esimerkiksi Ruovesi ja Virrat. Toimikunnan työlle usein annettuja tehtäviä ovat mm. : - esitysten ja aloitteiden tekeminen kunnan päättäviin elimiin - edistää kunnan ja yritysten sekä kylien tiedottamista vapaa-ajan asukkaille - vapaa-ajan asumisen yleinen kehittäminen yhteistyössä kunnan ja yrittäjien kanssa Vapaa-ajan asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukastoimikunnissa on jäseniä yleensä myös kunnasta, kylä- ja yrittäjäyhdistyksistä. Mökkiläisfoorumi Mökkiläisfoorumit ovat tilaisuuksia, joissa vastataan mökkiläisten kysymyksiin, kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tavataan kunnan ja yrittäjäyhdistysten jäseniä. Mökkiläisfoorumeja on järjestetty alueilla jossa toimii tai ei toimi vapaa-ajan asukastoimikunta. Palveluoppaat Useat kunnat lähettävät vapaa-ajan asukastalouksille palveluoppaan, jossa kerrotaan alueen julkisista ja yksityisistä palveluista, tapahtumista sekä kylistä. 26

28 Internetsivustot Mikkelin seudun kesäasukkaille on perustettu oma internetsivusto Nettilaituri ( Sivustoon on kerätty tietoa mm. seudun kunnallisista palveluista, ympäristökysymyksistä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Sivustolla toimii myös ilmoitustaulu, jota voi hyödyntää osto- ja myyntipalstana. Pirkanmaalaisista kunnista Ruoveden kunnalla on alueen vapaa-ajan asukkaille suunnattu internetsivusto Kesäpaikka ( jossa on tietoa muun muassa kunnallista ja yksityisistä palveluista, kunnan tonttitarjonnasta ja matkailuvinkeistä. Etätyötilat Mäntyharjun kunta tarjoaa kesäasukkaille mahdollisuuden etätyöskennellä nopeiden yhteyksien äärellä. Kunta järjestää etätoimistomahdollisuuden kunnantalolla tai virastotalolla toimiston aukioloaikoina, jossa on nopea internet-yhteys, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus sekä toimistotila, jossa voi työskennellä rauhassa. Muuta Kyläsivujen kautta on mahdollista tuoda vapaa-ajan asunto vuokralle (Liperi) "Oma mökki kuntoon" perusparannuskampanja (Jaala) Kuntalaisten ja mökkiläisten yhteistyöelimeksi perustettiin yhteistyökomissio. Toiminta oli ankkuroitu kuntaan ja sitä johti kunnanjohtaja. Kuusi kertaa vuodessa kokoontuvalla komissiolla on oma kustannuspaikka kunnan budjetissa ja sillä on toimivalta tehdä aloitteita kunnanhallitukselle. Entistä tärkeämmäksi vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten yhteistyö ennustettiin tulevan laajan kuntaliitoksen myötä (Houtskär). 23 Rantakalaillat, joissa eri kylätoimikunnat kutsuvat mökkiläisiä eri järvialueille yhteiseen illanviettoon (Liperi) Kutsu teatteri-iltaan, jossa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä läsnä vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi (Liperi) Kesäkortti vapaa-ajan asukkaiden terveisille kerran kolmessa vuodessa (Liperi) Mökkiläisrekisteri (Liperi) 23 Mökkiläiset mukaan kuntien ja kylien elämään, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 27

29 8. MITÄ VAPAA-AJAN ASUMISELTA HAETAAN JA MILLAISELTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KYSYNTÄ? Hirvosen 24 mukaan on eroteltavissa viisi elämänlaatuun liittyvää tekijää, jotka toimivat vapaa-ajan asumisen motiiveina. Näitä ovat: - luontokontakti ja luonnonrauhasta nauttiminen - yhdessäolo perheen kanssa - itsensä toteuttaminen ja mielenkiintoinen toiminta - jatkuvuuden kokeminen ja juurille palaaminen - ympäristövaihdoksen tarve Mennäänkö mökille? tutkimuksessa 25 mökinomistajat tyypiteltiin kahteen ryhmään sen mukaan, miten merkityksekkäänä vapaa-ajan asuminen nähtiin ja millaista sisältöä sen katsottiin tuovan elämään. 1) Mökkeilijöitä, joiden mielikuvissa mökkeily läheni matkailua ja joille mökkilomailu vastasi ensisijassa ympäristönvaihdoksen tarpeeseen. Tällaiset mökkeilijät liittivät mökkeilyyn merkityksiä, jotka tukevat osaltaan mökkeilyn merkitystä matkailun osa-alueena: maisema ja luonto, rauha ja hiljaisuus, arjesta irtaantuminen, eristäytyminen, loma-aktiviteetit, rentoutuminen, nautiskelu ja elämyksellisyys. 2) Mökkeilijöitä, jotka pyrkivät vapaa-ajan asumisella korvaamaan vakituisen asuinympäristön puutteita ja joiden mökkeilyyn liittämät merkitykset tukivat kakkosasumista tai jopa muuttohalukkuutta. Kakkosasuminen ja maallemuutto ovatkin jossain määrin yleistyneet esimerkiksi suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä. Tällä tavalla motivoituneet mökinomistajat liittivät mökkeilyyn seuraavanalaisia merkityksiä: itsensä toteuttaminen, puuhailu ja askarointi, luonnon tarkkailu, kotiseutu ja juuret, koti ja maaseutunostalgia. Kehittämistoimissa tulisikin huomioida vapaa-ajan asukkaiden erilaiset tarpeet ja mökkeilyn motiivit ja se, miten nämä voitaisiin huomioida paremmin. Vapaa-ajan asuntojen käytön tulevaan kehitykseen tulevat vaikuttaman muun muassa väestön ikärakenteen muutokset, elämäntapoihin liittyvät muutokset sekä esimerkiksi työn luonteeseen ja työmarkkinoiden joustavoitumiseen liittyvät muutokset. On oletettavissa, että vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä enemmän ns. kakkosasumiseksi, jolloin vapaa-ajan asunnolla vietetty aika lisääntyy. 26 Suomi on Euroopan voimakkaimmin vanheneva kansa. Vuonna väestöstä noin 1,4 miljoonaa on yli 65-vuotiaita. Mökkibarometrin mukaan lähes kaksi kolmasosaa vapaa-ajan asunnon omistajista on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita. Eläköitymisen kiihtyessä vapaa-ajan asunnoilla voidaan viettää yhä enemmän aikaa. Samalla tulevaisuudessa yhä merkityksellisemmäksi 24 Asuminen ja vapaa-aika (1992), Hirvonen 25 Mennäänkö mökille? (2005), Pitkänen ja Kokki 26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 28

30 nousee seuraavan mökkisukupolven käyttäytyminen, kun vapaa-ajan asunnot vapautuvat nykyiseltä, jo varsin varttuneelta mökkeilijäsukupolvelta. kävelyreittejä virkistysliikkumiseen, se vähentää todennäköisyyttä, että asukas omistaa kesämökin 29. Vapaa-ajan asuntojen määrän kehityksestä on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa kaksi vaihtoehtoista ennustetta vuodeksi Nämä perustuvat kansantaloudellisiin ja väestöllisiin ennusteisiin. Alhaisen kasvun ennusteen mukaan vapaa-ajan asuntoja tulee olemaan vuonna 2025 noin eli noin nykyistä enemmän, ja korkean kasvun ennusteen mukaan niitä tulee olemaan Ennusteiden mukaan vapaa-ajan asuntojen varustelutaso tulee paranemaan ja yhä useampi niistä tulee soveltumaan ympärivuotiseen käyttöön. 27 Erilaisten tutkimusten perusteella mökkeilyyn liittyviksi tulevaisuuden trendeiksi voidaan tunnistaa vapaa-ajan asumisen monipuolistuminen, mökillä oleskeluaikojen pidentyminen ja mökkien varustetason parantumisen. Mahdollinen trendi on myös se, että vapaa-ajan asuminen alkaa kiinnostaa aikaisempaa enemmän naisia 28. Yhdyskuntarakenteen yleinen tiivistämiskehitys voi myös olla omiaan lisäämään asukkaiden kesämökkeilyä, koska ahdistavaksi koettua liian tiivistä ympäristöä saatetaan paeta väljempään ympäristöön. Laajassa hollantilaisessa tutkimuksessa huomattiin, että jos asuinalueella on runsaasti vehreitä 27 Berghäll E, Perrels A, Sahari A (2008), Mökkikannan kehityspolku vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 28 Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja (2009) 29 de Vries, S. (2005) Green Recreation Opportunities and Urban Liveability. Teoksessa Forests, Trees, and Human Health and Well-being. Proceedings of the 1 st European COST E39 Conference. Thessaloniki, October,

31 8.1 Kylämökkeily ja yhteisölliset loma-asuntoalueet Kylämökkeilyllä tarkoitetaan maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa vapaa ajan asumista. Usein kylämökkeily on olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöä vapaa ajan asuntoina, mutta siihen liittyy myös uudisrakentamista. Vapaa-ajan asumisen perinteiset motiivit ovat pääosin hyvin ristiriitaisia kylämökkeilyn idean kanssa. Mökkikulttuuri on kuitenkin koko ajan muutoksessa ja on olemassa signaaleja siitä, että nämä muutokset tulevat osin tukemaan kylämökkeilyn suosion kasvua etenkin nuoremman sukupolven keskuudessa. Tätä johtopäätöstä tukevat tutkimukset nuorten luontosuhteen muuttumisesta, johon liittyy vahvasti harrastaminen. Täten erilaisiin harrastuksiin liittyvän mökkeilyn oletetaan kasvattavan suosiotaan. Samalla mökkeily suuntautuu mahdollisesti aikaisempaa enemmän erilaisissa harrastus ja matkailukeskuksissa sijaitseviin vapaa ajan huoneistoihin tai kolmosasuntoihin, joiden uskotaan yleistyvän. Tämä ilmiö on jo havaittavissa Sappeen matkailukeskuksessa. Kylämökkeily nähdään yhtenä mahdollisuutena korjata monia perinteisen, hajalleen sijoittuvan mökkeilyn negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä lisätä vapaa ajan asukkaista koituvia yhteisöllisiä hyötyjä mökkipaikkakunnalla. Näissä näkemyksissä korostuvat odotukset kylämökkeilystä yhdyskuntarakennetta eheyttävänä ja maaseutua elävöittävänä ilmiönä. Kylämökkeilyllä nähdään myös varjopuolet kuten kuntapalvelujen käytön lisäys, mökkiläisten paikallista asukkaista poikkeava ekososiaalinen asema, asenteet ja tavat. 30 Yleisesti kylämökkeilyn potentiaalia nähdään olevan kaupunkien lähialueilla (koko kaakkoinen Pirkanmaa), matkailukeskittymissä (Sappee) ja erityisen vetovoimatekijän omaavilla alueilla, kuten perinteisissä teollisuusyhdyskunnissa, joihin on syntynyt monenlaista kulttuuritoimintaa (esim. Luopioisten kirkonkylässä sijaitseva Mikkolan Navetta) sekä käsi ja pienteollista tuotantoa ja jotka houkuttelevat uusien asukkaiden lisäksi myös matkailijoita ja vapaa ajan asukkaita. Näiden tietojen pohjalta Pälkäneellä ja Kuhmalahdella on erinomaiset lähtökohdat halutessaan kehittää kylämökkeilyä. Kuhmalahdella seututien 325 varren suhteellisen runsasta kuivanmaan vapaa-ajan asuntokantaa voi luonnehtia kylämökkeilyksi. Kaiken kaikkiaan mökkikulttuuria luonnehtii moninaistuminen. Samoin kuin asuntotuotannolta myös vapaa-ajan asuntotarjonnalta edellytetään vaihtelevuutta. Vapaa ajan asunnolla vietetyn ajan pidentymiselle voi muodostua entistä tärkeämmäksi tekijäksi toimivat tietoliikenneyhteydet ja palvelujen läheisyys. Lisäksi rantatonttien tarjonnan puute ja hintakehityksen jatkuva nousu on lisännyt kiinnostusta myös muihin kuin järvenrantamökkeihin. Samalla kuin väestö vanhenee, yhä suurempi osa kansasta asuu yhden hengen talouksissa. Onkin olemassa viitteitä siitä, että tulevaisuudessa yhteisöllisyyttä tullaan hakemaan mm. asumisesta. Mielenkiintoista onkin nähdä 30 Kylämökkeily; käsite, nykytila ja tulevaisuus (2009) Vepsäläinen ja Rehunen, esitys matkailun ja vapaa-ajan asumisen symposiumissa 30

32 tuleeko tämä suuntaus vaikuttamaan myös vapaa-ajan asumisen kehitykseen. Joka tapauksessa suurten kasvukeskusten lähikuntien rannat alkavat olla täyteen rakennettuja, mökinomistajien keskimääräinen matka-aika pidentyy ja kuitenkin kiinnostus vapaa-ajan asumista kohtaan on runsasta. Kysyntään vastaamiseen tullaan varmasti hakemaan erilaisia vaihtoehtoja. Kiinnostavaksi mahdollisuudeksi nousee yhteisöllisten mahdollisesti asukaslähtöisesti toteutettavien loma-asuntoalueiden rakentaminen taajamien ja kylien yhteyteen. Näitä voisivat olla esimerkiksi as oy-muotoiset modernit puurakenteiset rivitalo- ja paritaloyhtiöt kunta- ja kyläkeskusten läheisyydessä. Edellä esitetyt muutokset mökkikulttuuriin mahdollisessa muutoksessa ja monipaikkaisuuden lisääntymisessä antavat viitteitä mahdolliselle kysynnälle. Lisäksi suurimman vapaa-ajan asuntojen kysynnän kohdistuessa hintahaarukkaan , jossa tarjonta on vähäisintä, voisivat 60-80m 2 kokoiset vapaa-ajan asuntokäyttöön suunnitellut taloyhtiöt olla vastaus tähän kysyntää. Näissä kohteissa olisi mahdollisuus toteuttaa mökkeilyyn liitettyjä motiiveja, joita on lueteltu tämän raportin sivulla 28. Hämeenlinnassa asumisen osaamisklusterin, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Teijo-Talot Häme Oy:n yhteistyönä on syntynyt uusi siirtolapuutarha-konsepti, jossa kiinteistöyhtiömuotoisena toimivalle alueelle tulee palstoja, joihin asukas voi hankkia helposti täysin valmiin lomamökin. Alueen maisemasuunnitteluun ideoita on haettu Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön opiskelijoiden oppilastyöstä. Hämeenlinnassa nähdään, että siirtolapuutarhat voidaan esimerkiksi liittää osaksi maatilatuotantoa ja matkailua Kunta- ja kyläkeskusten läheisyyteen toteutettavan niin sanotun yhteisöllisen vapaa-ajan asumisen etuja olisivat mm. : - palvelujen läheisyys, edullinen sijainti yhdyskuntarakenteessa - joukkoliikenneyhteydet (henkilöautoliikenteen päästöt yksi mökkeilyn suurimmista ympäristökuormituksesta) - valmis infrastruktuuri - vastaus suurimpaan hinnalliseen kysyntäluokkaan - helppous Kohteen toteuttaminen voisi tapahtua asiakaslähtöisesti yhteishakkeena, joka etenisi kiinnostuneen joukon kokoamisen jälkeen tontin valinnalla, rakennusten suunnittelulla jne ( ) 32 ( ) 31

33 Kuva 2. Esimerkkiluonnoksia modernista yhteisöllisestä vapaa-ajan asumisesta, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi pari- tai rivitaloalueena. Vapaa-ajan asunnon pihaa rajaa sauna- ja pesutilat tarjoten tehokkaasta rakentamisesta huolimatta rauhaa omaan pihapiiriin. Luonnokset: Arkkitehtitoimisto Lindholm-Raatikainen. 32