VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA"

Transkriptio

1 VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

2 VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS- PIRKANMAALLA Tämä selvitys on toteutettu Kaakkois-Pirkanmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKOn alueellisessa toimenpidehankkeessa Tietäjä. Selvityksen laadinnasta on vastannut FM, ohjelmapäällikkö Miia Nurminen-Piirainen. Valokuvat: Miia Nurminen-Piirainen 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VAPAA-AJAN ASUMINEN SUOMESSA VAPAA-AJAN ASUMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA VAPAA-AJAN ASUMISEN OHJAUS VAPAA-AJAN ASUKKAAT KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN MITÄ VAPAA-AJAN ASUMISELTA HAETAAN JA MILLAISELTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KYSYNTÄ? KAAKKOIS-PIRKANMAAN ULKOPAIKKAKUNTALAISTEN VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET KATSAUS ALUEEN OLEMASSA OLEVAAN LOMA-ASUNTOTARJONTAAN JA KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄN NAKEMYS KYSYNNÄN OMINAISPIIRTEISTÄ JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET: 1. Nelikenttäanalyysi Kaakkois-Pirkanmaan vapaa-ajan asumisesta 2. Keinoja ekotehokkaaseen mökkeilyyn 3. Muistitaulu vapaa-ajan asunnon talviteloille laittamista varten 4. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden haastattelututkimus 2

4 1. JOHDANTO Kaakkois-Pirkanmaa on vapaa-ajan asunnollaan Suomen suurimpia mökkiseutuja. Vapaa-ajan asumisen merkitys alueen elinkeinoelämälle ja sosiaaliselle pääomalle on huomattava. Runsas vapaa-ajan asumisen määrä luo alueelle paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vaikka vapaaajan asuntoja ja asukkaita on alueella paljon, vapaa-ajan asumisen huomioiminen alueen kehittämisessä on ollut suhteellisen vähäistä. Tämä on melko tyypillistä, sillä tutkimusten mukaan etenkin maaseutukunnissa vapaa-ajan asumisen tuomaa potentiaalia ei ole osattu aina hyödyntää 1. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella Pälkäneen kunnan ja Kangasalan kunnasta Kuhmalahden alueen (ent. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta) vapaa-ajan asumista, sen merkitystä ja mahdollisuuksia aluekehityksen kannalta. Selvityksessä peilataan vapaa-ajan asumisen roolia alueellisissa ja kansallisissa kehittämistoimenpiteissä sekä ennakoidaan vapaa-ajan asumisen kehitystrendien vaikutuksia alueelle. Aluelähtöisen tiedon syventämiseksi alueen 300 ulkopaikkakuntalaiselle vapaa-ajan asunnon omistavalle ruokakunnalle toteutettiin elokuussa 2011 puhelinhaastattelututkimus. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. vapaa-ajan asukkaiden nykyistä ja tulevaa kulutuskäyttäytymistä sekä vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Kesämökkien käyttöaste ja kesämökkien määrä suhteessa vakituiseen asutukseen ovat yksiä keskeisimpiä tekijöitä tarkasteltaessa vapaa-ajan asumisen merkit- tävyyttä tietylle alueelle. Vapaa-ajan asukkaiden viihtyminen alueella mahdollisimman pitkään ja ympärivuotisesti on etenkin alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksille hyvin oleellista. Tämän selvityksen päätavoitteena on tuottaa välineitä vapaa-ajan asumista koskevan kehitystyön tueksi siten, että huomioon otetaan alueen vapaa-ajan asukkaat, aluetalous, hyvinvointi ja ympäristöllinen kestävyys. Tämän selvityksen pohjalta voidaan valmistella tai käynnistää toimenpiteitä, jotka edistäisivät monipuolisesti vapaa-ajan asumisen kehittämistä alueella. Käsitteiden määrittely Loma-asunto, vapaa-ajan asunto, mökki, kesämökki, huvila, kakkosasunto - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Käsitteiden käytössä on vivahde-eroja, sillä loma-asunto viittaa loma-ajan asuntoon, kun taas vapaa-ajan asunto laajemmin vapaa-aikaan. Kakkosasunto on merkitykseltään vieläkin laajempi, koska se ei rajaa asunnon käyttöä vapaa- tai loma-aikaan 2. Koska käsitteille ei ole tarkkoja määrityksiä puhutaan tässä selvityksessä koko käsitteiden kirjoilla, joskin painottuen käsitteeseen vapaa-ajan asunto. 1 Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus (2006), Aho ja Ilola. 2 Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta? (2008), Aho ja Ilola. 3

5 2. VAPAA-AJAN ASUMINEN SUOMESSA Varakkaiden kaupunkilaisten kesänvietto maaseudulla alkoi tulla Suomessa muotiin 1800-luvulta alkaen. Kookkaita, komeita ja koristeellisia kesähuviloita rakennettiin suurten kaupunkien lähelle eteläiseen ja läntiseen Suomeen luvun alkupuolella huviloiden määrä lisääntyi verkkaisesti ja huvilaasutus alkoi levitä eri puolille maata. Samanaikaisesti huvilarakentaminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja kesäasukkaiden joukkoon tuli myös keskiluokkaa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti sotien jälkeen, ja silloin olivat vuorossa sananmukaisesti mökit: pienet ja vaatimattomat loma-asunnot, joiden omistajiin kuului aiempaa enemmän myös työväestöä. Vilkkaimmillaan mökkirakentaminen oli ja 80-luvuilla. Tämän jälkeen rakentamistahti on hiljentynyt, mutta edelleen maahamme rakennetaan vuosittain useampia tuhansia uusia vapaa-ajan asuntoja. Uudisrakentamisen ohella ajankohtaista on etenkin vanhojen mökkien remontointi. 3 Tilastoissa kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta (käyttötarkoituksen mukaan) tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia tai siirtolapuutarhamökkejä ei lueta kesämökkirekisterissä vapaa-ajan asuinrakennuksiksi, eikä myöskään vakinaisessa asuinkäytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. Tiedot kesämökeistä saadaan väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennusluvanvaraiset tiedot. Maakunnista eniten kesämökkejä on Varsinais-Suomessa, johon myös mökkirikkain kunta eli Parainen kuuluu. Varsinais-Suomen maakunnassa on kaikkiaan noin kesämökkiä, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä on yli Pälkäneellä kuten 55 muussa kunnassa mökkejä on enemmän kuin vakituisia asuntoja. 4 Suomalaisten vapaa-ajan asumista ja vapaa-ajan asumiseen liittyvää käyttäytymistä on selvitetty laajimmin Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen yhteistyössä luoman vapaa-ajan asumista kuvaavan seurantajärjestelmän eli kesämökkibarometrin avulla. Ensimmäinen barometri julkaistiin vuonna 2004 ja toinen vuonna Kesämökkibarometri perustuu mökkeilijöille suunnattuun postikyselyyn sekä muista lähteistä poimittuihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Barometrissä 5 000:lta vapaa-ajan asunnon omistajalta kysytään kattavasti erilaisia mökin varustukseen, mökillä käyntiin ja mökkeilyn rahankäyttöön liittyviä kysymyksiä. 5 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan kesämökkiä ja vuosittain rakennetaan noin uutta mökkiä. Arvioiden mukaan joka toisella suomalaisella on mahdollisuus käyttää vapaa-ajan asuntoa eli puhutaan asiasta ja ilmiöstä, joka on iso osa suomalaista yhteiskuntaa. 3 Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus (2006), Aho ja Ilola 4 5 Kesämökkibarometri (2009), Tilastokeskus 4

6 VUODEN 2009 KESÄMÖKKIBAROMETRIN MUKAAN KESKIMÄÄRÄISIÄ ARVOJA SUOMESSA Rahan käyttö: - päivittäistavaroihin kulutetaan 26 kesämökillä vietettyä päivää kohden - rakentamiseen ja korjaamiseen käytetään vuodessa - kesämökillä käytettyihin tavaroihin kulutetaan yli 600 /vuosi - erilaisiin palveluihin reilut 200 /vuosi - Lisäksi tulevat mm. erilaiset käyttömaksut kuten: kiinteistövero, sähkömaksu, jätehuolto jne. a - -- n käyttö: lähes kaksi kolmasosaa mökkien omistajista on yli 60- vuotiaita eri rakennusten yhteenlaskettu asuinpinta-ala on 73 m 2 vapaa-ajan asunnolla vietetään Pirkanmaalla vuosittain keskimäärin 87 vuorokautta lähes 10 % ulkopaikkakuntalaisista pitää mahdollisena muuttoa kesämökkikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana % ulkopaikkakuntalaisista pitää mahdollisena muuttoa kesämökkikuntaan 32 % vapaa-ajan asunnoista soveltuu ympärivuotiseen käyttöön 2 % soveltuu ympärivuotiseen käyttöön Lähde: Kesämökkibarometri (2009), Tilastokeskus 5

7 3. VAPAA-AJAN ASUMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kaakkois-Pirkanmaalla on yhteensä noin vapaa-ajan asuntoa, alueen ollessa Pirkanmaan mökkirikkainta seutua. Suurta vapaa-ajan asuntojen määrää selittänee alueen kaunis ja puhdas luonto, vesistöjen runsaus ja erinomainen sijainti. Kunnittain tarkasteltuna Kangasala on Suomen 11. ja Pälkäne 17. mökkirikkain kunta. 1. Parainen Hämeenlinna Kouvola Salo Kuopio Kuusamo Raasepori Mikkeli Mäntyharju Kemiönsaari Kangasala Naantali Savonlinna Ylöjärvi Rovaniemi Pori Pälkäne Jämsä Jyväskylä Asikkala Taulukko 1. Suomen mökkirikkaimmat kunnat vuonna Lähde: Tilastokeskus 6 Kun suhteutetaan vapaa-ajan asuntojen määrä vakituisiin asuntoihin, käsitetään paremmin vapaa-ajan asumisen merkittävyys alueelle. Sekä Pälkäneellä että Kuhmalahdella vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakituisia asuntoja. Kunta Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa asuntokantaan Kangasala ,33 Ylöjärvi ,32 Pälkäne ,14 Sastamala ,29 Tampere ,03 Orivesi ,67 Virrat ,57 Ruovesi ,80 Ikaalinen ,56 Vesilahti ,93 Urjala ,53 Mänttä-Vilppula ,23 Nokia ,10 Hämeenkyrö ,26 Parkano ,32 Valkeakoski ,11 Lempäälä ,13 Kihniö 855 0,74 Akaa 855 0,10 Punkalaidun 520 0,28 Juupajoki 449 0,39 Pirkkala 429 0,06 Taulukko 2. Pirkanmaan kuntien vapaa-ajan asuntojen määrät vuonna 2009 ja vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa asuntokantaan (lähde: Pirkanmaan liitto, mukaeltu)

8 Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus ennen alueen kuntaliitoksia. Kuntaliitosten myötä ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus on hieman vähentynyt, koska osalla kuntalaisista mökki sijaitsi liitoskunnassa. Sen sijaan mökkien kokonaismäärässä tai väestökehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohtaan nähden. Edelleen voidaan arvioida, että valtaosa alueen mökeistä on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Vapaa-ajan asunnon omistajista valtaosa asuu Pirkanmaan, Hämeenlinnan ja pääkaupunkiseudun alueilla. Mökkikunta Väkiluku Mökkien lkm kunnassa Ulkokuntalaisten omistamien mökkien lkm Ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lkm (hlö lkm)* Ulkokuntalaisia kesäasukkaita vakituisista asukkaista % Kuhmalahti ,70 % Luopioinen ,60 % Pälkäne ,50 % Taulukko 3. Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus vakituisista asukkaista perustuen vuoden 2004 lukuihin. Lähde: Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä ja Tilastokeskus. 7

9 3.1 Vesistöt Kaakkois-Pirkanmaan vesistöisyys selittää osaltaan alueen mökkikannan runsautta. Pälkäneen kunnan ja Kuhmalahden entisen kunnan alueen pintaalasta sisävesien osuus on noin 25 %. Pälkäneen kunnan alueella on 101 ja Kuhmalahdella 35 järveä. Pälkäneellä suurimat järvet ovat Mallasvesi 55,71 km 2, Roine 54,59 km 2, Pälkänevesi 46,33 km 2 ja Kukkia 43,89 km 2. Lisäksi yli neliökilometrin suuruisia järviä on 13 kappaletta. Kuhmalahden suurimmat järvet ovat Vehkajärvi 26,08 km 2, Pajulanjärvi 8,85 km 2 ja Kuhmajärvi 5,05 km 2. Muut alueen järvistä ovat alle neliökilometrin suuruisia. Alueen reittivesistöt tarjoavat veneilylle erinomaiset olosuhteet. Kostianvirran yhdistämä Pälkänevesi ja Mallasvesi muodostavat jo kunnan sisällä laajan vesistöalueen. Mallasvedellä yhtyvät pohjoisesta Roineen kautta Längelmäveden reitti ja kaakosta Pinteleen ja Harhalansalmen kautta Hauhonreitti. Pälkäneellä on viisi vieraslaituria: Pälkäneen vieraslaituri, Varamaan vieraslaituri, Kankahuvenlahden vieraslaituri, Pintele Hemilä vieraslaituri ja Rönnvikin viinitilan laivalaituri. Kuhmalahdella sijaitsee Siuronsalmen vieraslaituri. Kuhmalahden Vehkajärveltä lähtee merkitty melontareitti Vehkajärvi- Padasjoki. Parhaillaan Tervetuloa Kukkialle-hankkeessa toteutetaan Kukkialle melontareitti taukopaikkoineen. Mallasvesi Vehkajärvi Järvinumero: Järvinumero: Vesistöalue: Mallasveden alue Vesistöalue: Vesijaon valumaalue Päävesistö: Kokemäenjoki Pinta-ala: 55,711 km² Päävesistö: Kokemäenjoki Syvyys: 32,89 m Pinta-ala: 26,083 km² Keskisyvyys: 6,84 m Syvyys: 19,64 m Tilavuus: 0,384 km³ Keskisyvyys: 5,53 m Rantaviiva: 159,37 km Tilavuus: 0,144 km³ Korkeustaso: 84,2 m Rantaviiva: 118,89 km Korkeustaso: 110,5 m Taulukko 4. Alueen suurimmat järvet (lähde: Järviwiki) 8

10 3.2 Vapaa-ajan asuminen Pälkäneellä Pälkäneellä oli vapaa-ajan asuntoa vuonna 2010, ollen vakituisiin asuntoihin suhteutettuna Pirkanmaan mökkirikkain kunta. Hieman yli puolet alueella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista sijaitsee vanhan Luopioisten kunnan alueella. Pälkäneellä vapaa-ajan asutukselle ominaiset erityispiirteet ovat sisämaalle epätyypillisen suuri saarimökkien osuus (kartta 1.) ja Sappeen matkailukeskuksen yhteydessä oleva lomakylä, jonka vuokramökkikanta ei näy vapaa-ajan asuntojen tilastoissa. Pälkäneellä mökkikanta on suhteellisen vanhaa, sillä noin 50 % mökeistä on yli 30 vuotta vanhoja. Pälkäneen rannat on pääosin rakennettu eikä uusia rantarakennuspaikkoja ole merkittävästi jäljellä. Taulukko 5. Kesämökkikannan kehitys Pälkäneellä. Lähde:Tilastokeskus Kartta 1. Saarissa olevien vapaa-ajan asuntojen määrät kunnittain. Lähde: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asutussaaret (2011) 9

11 3.3 Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Eniten vapaa-ajan asuntoja sijaitsee Pälkäneveden, Mallasveden, Roineen ja Kukkian rannoilla. Erityisesti Mallasveden ja Kukkian ranta-alueet ovat olleet perinteisesti erittäin suosittuja lomarakentamisalueita. Ranta-alueille on muodostunut paljon huomattavan tehokkaasti rakennettuja nauhamaisia loma-asuntoalueita, joissa mökkien keskikoko on suhteellisen pieni. VAPAA-AJAN ASUMINEN PÄLKÄNEELLÄ Vehkajärvi Merkintöjen selitys Ämmätsänjärvi vapaa-ajan asunto Pälkänevesi Kukkia Mallasvesi Pintele 5 km Kartta 2. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen Pälkäneellä. 10 Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

12 3.4 Rantakaavoitus Pälkäneellä Vanhan Pälkäneen kunnan alueella aloitettiin rantaosayleiskaavan laadinta vuonna Suunnittelualue käsitti vanhan Pälkäneen kunnan järvien ja lampien ranta-alueet lukuun ottamatta silloin vireillä olleita Kirkonseudun osayleiskaava-aluetta ja Sappeen osayleiskaavan ranta-alueita. Myös Harhalan kylän ranta-alue oli jätetty rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle. 3.5 Vapaa-ajan asuminen Kuhmalahdella Kuhmalahdella oli vuonna 2008 noin 900 vapaa-ajan asuntoa. Kuhmalahden ja Kangasalan kuntaliitoksen myötä, Kangasalan uuden kunnan mökkimäärä kasvoi noin 25 %:lla. Kuhmalahdella vapaa-ajan asukkaiden osuus väestöstä on reilusti yli 100 %. Väestöön suhteutettuna vapaa-ajan asuntojen määrä oli vuonna 2008 Kuhmalahdella 13. suurin kaikista Suomen kunnista. Rantayleiskaava oli luonnonvaiheessa nähtävillä vuonna 2003, jonka jälkeen sen laadinta keskeytettiin. Myöhemmin Pälkäneen kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa on päätetty luopua rantayleiskaavojen laatimisesta. Luopioisten vanhan kunnan koko kuntaa koskeva rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2004 tekemä päätös kuitenkin kumosi kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan rantaviivan muuntoperuste ei ollut yleisesti käytettyä vastaava. Tämä johti liian korkean rakentamismäärän osoittamiseen Kukkiajärven herkkiin luonto-olosuhteisiin nähden. Tällä hetkellä Pälkäneen kunnan alueella ei siis ole rakentamista ohjaavia oikeusvaikutteisia rantayleiskaavoja ja rantarakentamisen ohjaus tapahtuu ranta-asemakaavoituksen ja poikkeamislupien turvin. Oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan puuttuminen näkyy alueen lukuisina ranta-asemakaavaalueina ja parhaillaankin on käynnissä seitsemän ranta-asemakaavahanketta. 11

13 3.6 Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Kuhmalahdella on rantaviivaa yhteensä 254 kilometriä. Kuhmalahden vapaa-ajan asumiselle tyypillinen ominaispiirre on niin sanottujen kuivanmaan mökkien suhteellisen runsas osuus. Valtaosa näistä vapaa-ajan asunnoista sijoittuu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti edullisesti seututien 325 varrelle. VAPAA-AJAN ASUMINEN KUHMALAHDELLA Längelmävesi Pajulanjärvi Kuhmajärvi Vehkajärvi Merkintöjen selitys vapaa-ajan asunto 5 km Kartta 3. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen Kuhmalahdella. 12 Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

14 3.7 Rantakaavoitus Kuhmalahdella Kuhmalahdella aloitettiin 1990-luvun lopussa koko kunnan ranta-alueiden yleiskaavoitus. Suunnittelun piirissä oli 200 km rantaviivaa ja tarkoituksena oli laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kuhmalahden rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2007, mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös perustui jääviyden aiheuttamaan menettelytapavirheeseen. Kaavassa alueelle olisi tullut yli 200 uutta rakennuspaikkaa. Lisäksi kaavassa osoitettiin alueita, jotka rakentamisen suuren määrän johdosta tulisi suunnitella ranta-asemakaavoituksella. Näille alueille uusia rakennuspaikkoja oli tulossa yli 200 eli yhteensä kaiken kaikkiaan yli 400 uutta rakennuspaikkaa. Kaavoituksen selvityksiä on käytetty myöhemmin hyväksi rakennuslupaharkinnassa. Kangasalan kaavoituskatsauksessa 2012 ei ole mainintaa Kuhmalahden alueen rantojen yleiskaavoittamisesta 6. misen periaatteisiin ja osoittamiseen. Kaavaehdotuksessa suunnitteluperiaatteiden mukaan vakituinen ranta-asuminen on mahdollista niillä alueilla, jotka sijaitsevat enintään 10 km:n etäisyydellä taajaman päivittäispalveluista tai enintään 5 km:n etäisyydellä kyläkoulusta, olemassa olevan vakituisen asutuksen tuntumassa (enintään 1 km:n etäisyydellä) ja vähintään asiointitasoisen joukkoliikenneyhteyden tuntumassa (enintään 1,5 km:n etäisyydellä). Lisäksi alueiden tulee olla vesihuoltolaitosten (vesiosuuskuntien) verkostojen piirissä tai verkostojen arvioidaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 lopussa valmistuneessa edellä mainitun kaavan kaavaehdotuksen palauteraportissa todetaan, että kyläalueiden määritelmää ja kyläasutuksen sijoittumista on tarpeen tarkastella vielä uudelleen, samoin periaatteita loma-asunnon muuttamiselle vakituiseksi asunnoksi. Saatujen viranomaislausuntojen ja suunnittelun muuttuneiden tavoitteiden myötä nämä alueet supistuvat aiemmin nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen verrattuna. Kangasalla on käynnissä maaseutualueiden osayleiskaavan ja Kangasalan rantaosayleiskaavan muutoksen laadinta, joiden suunnitteluperiaatteet antavat viitteitä vakituiseen rantarakentamiseen ohjaamisesta kunnassa yleisesti. Kaavaehdotuksen selostuksessa todetaan ranta-alueiden vakituisesta asumisesta, että rakennuspaikkojen määrä ja sijainti lomaasuntokortteleittain on ratkaistu Kangasalan rantaosayleiskaavassa eikä niitä muuteta maaseutualueiden osayleiskaavalla. Kaavoituksen myötä rantaalueita koskevat muutokset kohdistuvat siten ranta-alueiden vakituisen asu- 6 Kaavoituskatsaus 2012, Kangasalan kunta 13

15 4. VAPAA-AJAN ASUMISEN OHJAUS Valtaosa Suomen vapaa-ajan asutuksesta sijaitsee vesistöjen äärellä. Rantarakentamisen ohjaus toteutuu pääosin rantayleiskaavoituksen ja rantaasemakaavoituksen myötä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Poikkeamispäätös tarvitaan myös silloin kuin rakennetaan kaavan vastaisesti. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa. Muutoin kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan kuntien kaavoitusmonopoliksi. Ranta-asemakaavoituksessa maanomistaja vastaa kaavan laatimisen aiheuttamista kustannuksista ja häneltä voidaan periä myös kuntakäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella rantarakentaminen siten, että siinä otetaan huomioon luonnon- ja maisemansuojelu, rantojen virkistyskäyttö ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Suomen rannoista noin 25 % on kaavoitettu. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosina hyväksyttyjen rantayleiskaavojen keskimääräinen mitoitus oli 6,7 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Pirkanmaan alueella luku oli hieman keskimääräistä korkeampi eli 7,3 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Muunnetulla rantaviivalla tarkoitetaan sitä rantaviivan määrää, jossa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus, saarten pienuus sekä merkittävimmät rakentamiseen soveltumattomat rannat. Muunnetun rantaviivan laskennassa on käytetty erilaisia menetelmiä. Etelä- Savon seutukaavaliitossa kehitetty ns. Etelä-Savon malli on yksi eniten käytetyimmistä muuntomenetelmistä. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan rakennuspaikalle sallittu rakentamisen maksimimäärä loma-asuntojen rakennuspaikoilla vaihteli k-m² välillä ja lomarakennuspaikkojen keskimääräinen rakennusoikeus oli 177 k-m 2. Saman selvityksen mukaan muunnetun rantaviivan ja karttarantaviivan suhdeluku on ollut 0,56 eli mitoittava rantaviiva on ollut keskimäärin puolet karttarantaviivasta. 7 Pälkäneen kunnan rakennusjärjestys määrittelee lomarakennuspaikan rakennusoikeuden. Rakennusjärjestyksen mukaan lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 160 m². Enimmäiskerrosalasta vähintään 20 m² tulee varata varastotilan rakentamiseen ja rakennuksista vierasmaja saa olla kooltaan enintään 15 m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään neljä. Kangasalan kunnan vuonna 2010 laaditun rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueelle rakennettaessa kokonaiskerrosala saa olla enintään 160 m 2, josta loma-asunto ja kaksi saunarakennusta saa olla enintään 120 m 2. Kuhmalahdella on vielä voimassa vanhan kunnan rakennusjärjestys, jonka mukaan ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 150 m 2. Uudessa kunnassa on käynnissä rakennusjärjestysten yhtenäistäminen. 7 Rantayleiskaavoituksen kehitys (2010), Ympäristöministeriön raportteja 14

16 Kuva 1. Etelä-Savon maakuntaliiton malli muunnetun rantaviivan laskemiseksi. Lähde: Etelä-Savon seutukaava 15

17 4.1 Vakituinen ranta-asuminen Rannat ovat erityisen tärkeä voimavara etenkin monelle maaseutumaiselle kunnalle ja saaristokunnalle. Vesistöjen rannat houkuttelevat asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita sekä palvelevat monen etenkin matkailuun liittyvän elinkeinon toimintaedellytyksiä. Rantojen käyttö tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, jolloin turvataan rantojen käytön mahdollisuudet myös tuleville sukupolville ja luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Maankäytön suunnittelun avulla eri toiminnat sovitetaan yhteen ja ennakoidaan kunnalle koituvat velvoitteet ja kustannukset. 8 asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset on esittänyt, että tarkastelu voidaan toteuttaa esimerkiksi arvioimalla niitä myönteisiä ja kielteisiä puolia, joita rantarakentamisella on kunnan määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin ja taajamien kehittämiseen nähden. 9 Rantojen sijoittuminen kunnan taajama- ja palvelurakenteeseen vaikuttaa osaltaan siihen, miten ne ovat hyödynnettävissä vakituisen asumisen tarkoituksenmukaisina alueina ja miten vapaa-ajan asuntojen mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin voidaan suhtautua. Asutusrakenteen hajautuminen sotii vastaan tavoitteita tiivistä yhdyskuntarakenteesta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, jotka ovat yksiä tärkeimpiä alueidenkäytön suunnittelun periaatteita. Vakituisella rantarakentamisella on aina vaikutuksia rantaluontoon, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, kuntatalouteen ja vesistöön. Toisaalta lisääntyvällä vakituisella asumisella voidaan turvata julkisia ja yksityisiä palveluja, tukea maaseudun elinvoimaisuutta ja hyödyntää olemassa olevan rakennuskannan uudelleen käyttöä. Rantaan tukeutuvan vakituisen asumisen periaatteita pohdittaessa on syytä tarkastella kunnan strategista otetta ja tietoa siitä, millaisia vaikutuksia sillä on kunnan kehittymiseen. Kimmo Koski julkaisussaan Vakituisen ranta- 8 Rakentavasti rannoille (2005), Ympäristöministeriö 9 Vakituisen ranta-asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset (2007), Suomen ympäristö 38/

18 Alueilla on erilaiset edellytykset vakituisen asutuksen sijoittumisen mahdollistamiseen. Alueiden tarkoituksenmukaisuutta voidaan tarkastella muun muassa vakituisen asutuksen sijoittamisen mahdollistavien ja mahdollistamista estävien tekijöiden tarkastelulla. 10 Vakituisen asutuksen sijoittamisen mahdollistavia tekijöitä: - palvelujen saatavuus - tukeutuminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen - alueella jo olevan pysyvän asutuksen sijainti ja määrä - vesi- ja jätevesihuolto - tieyhteydet ja tiestön kunto - palo- ja pelastustoimen kannalta riittävä kulkuyhteys Alueita, joille ei ole syytä osoittaa vakituista asutusta: - maisemallisesti erittäin herkät alueet - luonnonarvoiltaan herkät alueet - alueet, joilla maaston tai pehmeän maaperän vuoksi on vaikea liikkua talvella tai kelirikon aikana - syrjäiset muusta asutuksesta erillään olevat alueet - tiiviisti rakennetut loma-asuntoalueet, joilla tiestön kunnostaminen ja vesihuollon järjestäminen vakituisen asumisen tarvitsemalla tavalla ei ole mahdollista - asumattomat saaret, joille ei ole tie- tai lossiyhteyttä - alavat alueet, joilla tulvan, sortuman tai vyörymän vaara Osa vakituisen ranta-asumisen edellytyksistä on mahdollista järjestää joillekin alueille ja osa esteistä on poistettavissa joiltakin alueilta. Näitä asioita tarkasteltaessa on syytä arvioida näiden muutosten järjestämisen todennäköisyyttä, kunnallistaloudellisia mahdollisuuksia ja suhdetta kunnan kehittämisperiaatteisiin. Tämän raportin sivulla 18. on tarkasteltu esimerkinomaisesti yhdyskuntarakenteen asutuksen aluejaon ja vapaa-ajan asuntojen sijoittumisen suhdetta Kaakkois-Pirkanmaalla. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) on ympäristöhallinnon kehittämä paikkatietopohjainen seuranta-, analysointi- ja suunnittelujärjestelmä, jossa aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250*250 metrin ruutuja. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejaossa ei huomioida vapaa-ajan asuntoja. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että vapaa-ajan asumista sijoittuu suhteellisen paljon voimassa olevaan asutusrakenteeseen tukeutuen etenkin Pälkäneellä Aitoossa, Luopioisissa, Rautajärvellä, Puutikkalassa, Luikalassa ja Kuohijoella. Kuhmalahdella vuorostaan Kuhmalahden kirkonkylällä ja Pohjassa. 10 Virtain edullisuusvyöhyketarkastelu (2005), Nurminen-Piirainen 17

19 YHDYSKUNTARAKENTEEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN ASUTUKSEN ALUEJAOT JA VAPAA-AJAN ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Merkintöjen selitys taajama kylä pienkylä harva maaseutuasutus vapaa-ajan asunto 5 km Kartta 4. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot ja vapaa-ajan asumisen sijoittuminen Kaakkois-Pirkanmaalla. Taajama = vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue Kylä = vähintään 40 asukasta Pienkylä = yli 20 asukkaan asutusrykelmät Harva maaseutuasutus = ne alueet, jotka ei kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä 18 Maanmittauslaitos 2011, YKR/SYKE ja TK. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

20 5. VAPAA-AJAN ASUKKAAT KUNTAPAVELUJEN KÄYTTÄJINÄ Osa kuntien palveluista on rajoitettu koskemaan vain kunnan omia asukkaita, osa palveluista taas on muidenkin käytettävissä. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut, ovat vapaa-ajan asukkaiden käytettävissä rajoitetusti. Jotkin palvelut ovat tarjolla vapaa-ajan asukkaille yhtä lailla kuin kuntalaisillekin, mutta he joutuvat maksamaan niistä korkeamman hinnan. Mökkiläisten palveluprojektin mukaan tärkeimpiä kuntien vapaa-ajan asukkaille tarjoamia palveluja ovat nykyään perusterveydenhuollon päivystys, jätehuolto, rakennusvalvonta ja neuvonta, kulttuuritapahtumat, liikuntapalvelut ja kirjasto. Kunnat kustantavat tarjoamiaan palveluja palvelumaksuilla, veroilla ja valtionosuuksilla. Koska tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten paljon vapaa-ajan asukkaat käyttävät kuntien palveluita, myös tiedot heidän aiheuttamistaan kustannuksista ovat vain arvioita. Selvityksissä arvioidaan, että eniten nettokustannuksia ulkokuntalaisista mökkiläisistä aiheutuu kuntien palo- ja pelastustoimessa, elinkeinotoimen edistämisessä (ml. matkailu), rakennusvalvonnassa ja kirjastotoimessa. Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten suhteellista osuutta kustannuksista pidetään suurimpana rakennusvalvonnassa. 11,12 11 Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta?(2008), Aho ja Ilola 12 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä. Saaristoasiain neuvottelukunta, Efeko Oy. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/

21 Opetuspalvelut Vapaa sivistystyö (kansalaisopistot) Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikunta- ja nuorisotoimi Terveydenhuolto Kunta on velvollinen tarjoamaan perusopetusta kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille (perusopetuslaki 628/1998). Opetukseen osallistumista ei siis määrää kotikunta vaan asuinpaikka. Käytännössä ulkopaikkakuntalaisille kuitenkin tarjotaan perusopetusta vain harvoin. Osallistumisoikeutta kansalaisopistojen ym. opetukseen ei ole rajattu kotipaikkaan. Ne ovat siis tarjolla myös vapaa-ajan asukkaille. Vapaa-ajan asukkailla on oikeus saada kirjastokortti ja käyttää tasavertaisesti kirjastopalveluita. Vapaa-ajan asukkaat voivat pääsääntöisesti käyttää mökkikunnan kulttuuripalveluita Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut ovat pääsääntöisesti tasavertaisesti myös vapaa-ajan asukkaiden käytettävissä. Kunnan tehtävänä on pääsääntöisesti huolehtia vain kunnan omien asukkaiden terveydestä. Kunnan tulee kuitenkin järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta tällöin potilaan kotikunnan terveyskeskuksen on korvattava tämän saama hoito (kansanterveyslaki 66/1972). Terveyskeskusmaksun mökkiläiset maksavat itse, kuten kunnan asukkaatkin. Käytännöt eri kunnissa vaihtelevat: joissakin kunnissa vapaa- ajan asukkaille tarjotaan myös ei kiireellisiä terveydenhuollon palveluita (ks. Kuntaliitto 2008). Toukokuussa 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki antaa mökkiläisille mahdollisuuden käyttää mökkikunnan terveyskeskuspalveluja laajemmin vuodesta 2014 lähtien. Vesihuolto Mökkikiinteistöillä on oikeus liittyä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoon ja viemäriin (laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista 982/1977). Tällöin kiinteistön omistaja maksaa kunnan määräämän jätevesimaksun. Käytännössä vesijohtoverkostot eivät useinkaan ulotu mökkikiinteistöille. Jätehuolto Jätelain (1072/1993) mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja maksettava kunnan määräämä jätemaksu. Määräys koskee myös vapaa-ajan asukkaita alueilla, joilla jätteenkuljetus on järjestetty. Rakennusvalvonta ja Kunnallinen rakennusvalvonta ja neuvonta koskevat neuvonta myös vapaa-ajan asukkaita. Rakennusluvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa (maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). Palo- ja Vapaa-ajan asukkaat ovat oikeutettuja palo ja pelastustoimen palveluihin. Pelastuslaitosten lakisääteisistä pelastustoimi tehtävistä ei peritä maksuja. Sitä vastoin nuohouksesta peritään maksu kaikilta palvelujen käyttäjiltä (nuohouksen voi hoitaa joko pelastustoimi tai yksityinen palvelun tuottaja). (Pelastuslaki 468/2003) Taulukko 6. Vapaa-ajan asukkaiden oikeus eräisiin palveluihin mökkikunnassa. Lähde: Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä 20

22 6. VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Mökkeilyn talousvaikutukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen selvityksen (2011) mukaan huomattavasti suuremmat kuin tähän asti on arvioitu. Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa. Edellinen Tilastokeskuksen muutaman vuoden takainen arvio oli 4,5 miljardia. Selvitysten erot johtuivat siitä, että uudemmassa selvityksessä tilastollisena perusteena olleet vapaa-asuntojen määrä, vuotuinen mökkirakentaminen ja mökin käyttöaste olivat kesämökkibarometrin vastaavia lukuja suuremmat. Selvityksessä kansantalouden panos-tuotos-mallin työllisyyskertoimen avulla arvioitu mökkeilyn työllisyysvaikutus on huimat henkilöä. Uusimman selvityksen mukaan mökkiläiset käyttävät vuosittain omiin ja vieraidensa päivittäistavarahankintoihin 2 miljardia euroa, uudisrakentamiseen 1,2 miljardia euroa, matkoihin 1,6 miljardia euroa ja kiinteistökauppoihin 790 miljoonaa euroa. Lisäksi mökkiläisiltä kuluu veroihin ja maksuihin 490 miljoonaa euroa ja mökkien korjaukseen 760 miljoonaa euroa. Vuosittain mökkiläiset hankkivat kestokulutustavaroita 430 miljoonan ja palveluja 150 miljoonan euron arvosta. Saman selvityksen mukaan mökkiläisten päivittäistavarahankinnat työllisti , uudisrakentaminen ja korjaus ja matkat henkilöä. Lisäksi mökkiläisten kestokulutustavaroiden hankinnat työllistivät 5 400, kiinteistökaupat 4000, verot ja maksut sekä palvelujen hankinnat henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat mökkirikkaat alueet Varsinais- Suomi (788 miljoonaa euroa), Etelä-Savo (728 miljoonaa), Lappi (646 miljoonaa) ja Pirkanmaa (645 miljoonaa). 13 Edellä mainittujen selvitysten keskimääräisillä luvuilla laskien Kaakkois- Pirkanmaan mökkeilyssä liikkuva vuosittainen rahasumma päivittäistavaroiden, rakentamisen ja remontoinnin (ei uudisrakentaminen), palveluiden ja muiden tavaroiden osalta on Pälkäneellä keskimäärin 19,8 miljoonaa ja Kuhmalahdella 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kun otetaan mukaan käyttökustannukset (kiinteistövero, jätehuoltomaksut, sähkömaksut jne.), ulkopaikkakuntalaisten ostamat palvelut, vierailijoiden tuomat tulot ja liikennemenot on rahasumma yli 30 miljoonaa euroa. Tästä luvusta puuttuvat vielä mökki- ja tonttikaupassa sekä uudisrakentamisessa liikkuva rahasumma. Päivittäistavaraostokset 26 /mökkikunta/päivä Rakentaminen ja korjaaminen (olemassa olevat mökit) /vuosi Pälkäne Kuhmalahti Muut tavarat 600 /vuosi YHTEENSÄ Taulukko 7. Kaakkois-Pirkanmaan mökkeilyssä vuosittain liikkuvia rahamääriä. Lähde: Mukaeltu Mökkibarometrin ja TEM raportteja 12/2011 tiedoista. 13 Loma-asutuksen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. Rakennustutkimus RTS Oy, TEM, raportteja 12/

23 6.2 Vaikutukset kuntatalouteen Kunnan tuloslaskelmassa mökkiläisiltä tulevia tulo- ja menoeriä ovat 14 : Tuloja + kiinteistöverotulot vapaa-ajan asunnoista + ansioverotulot mökkiläisten ostojen tuottamista palkkatuloista + maksutulot mökkiläisten palveluista sekä valvonta- ja lupamaksuista + veloitukset mökkiläisten asuinkunnilta + valtionosuudet mökkiläisten käyttämiin palveluihin (museot, konsertit, kansalaisopistot) Menoja - toimintamenot mökkiläisten käyttämistä palveluista - muut toimintamenot (mm. markkinointi, yleishallinto) - poistot investoinneista - avustukset (esim. yksityistiet) Mökkikunnat voivat itse vaikuttaa vapaa-ajan asunnosta maksettavan kiinteistöveron suuruuteen. Vapaa-ajan asunnosta maksettava kiinteistövero voi vaihdella 0,5 % - 1 % välillä. Veroprosentti ei saa kuitenkaan olla 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen veroprosentti. Pälkäneellä loma-asunnon kiinteistöveroprosentti on 1,00 % ja Kangasalla 1,03 %. Pirkanmaalla alhaisimmat verottajat ovat Tampere ja Vesilahti 0,90 %, kun taas korkeinta veroprosenttia kerää Hämeenkyrö 1,15 % 15. Kiinteistövero poistettiin kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta 16. Tasauksella kuntien asukaskohtaista ja laskennallista verotuloa joko kasvatetaan tai vähennetään. Vapaaajan kiinteistöistä maksettava kiinteistövero on ennen kuulunut tasauksen piiriin ja koska tasausraja on asukassidonnainen, on tämä aiheuttanut eräille kunnille jopa tulojen vähentymistä. Tämä on koettu epäoikeudenmukaiseksi sen vuoksi, että vapaa-ajan asukkaat täytyy ottaa huomioon joltain osin kuntien palvelurakenteissa, kuten esimerkiksi pelastustoimessa ja sen mitoituksessa. Muutoksesta hyötyvät sellaiset kunnat, joissa on kiinteistömassaa, arvokasta maapohjaa, kesämökkejä ja voimaloita. Koko maassa muutoksesta ennustetaan eniten hyötyvän Kustavin mökkikunta 17. Kunnallisten taloudellisten vaikutusten mittaaminen on todettu olevan haastavaa, koska luotettavia tilastoja ei ole olemassa. On kuitenkin todettu, että jos valtionosuusjärjestelmään liittyvää verotulojen tasausta ei oteta huomioon, ulkopaikkakuntalaisista mökkiläisistä aiheutuu kunnille enemmän tuloja kuin menoja, mutta valtion verotulojen tasausjärjestelmästä johtuen mökkiläisyydestä aiheutuvat menot voivat olla myös suuremmat kuin tulot. Vapaa- 14 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä. Saaristoasiain neuvottelukunta, Efeko Oy. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/ Pirkanmaan vuosikirja 2011, Pirkanmaan liitto

24 ajan asukkaiden merkitys kunnan verotulojen kannalta on yleisesti sitä suurempi, mitä enemmän heitä on suhteessa vakituisiin asukkaisiin. 18 Merkittävä osa aluetaloudellisista hyödyistä tulee mökkiläisten alueella tekemistä ostoksista, jotka ovat pitkälti riippuvaisia mökin käyttöasteesta ja käyttäjämäärästä. Mökkiläinen työllistää ostojensa kautta mökkikunnan tavaran- ja palveluntuottajia ja parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Kunnalle verotuloja kertyy mm. yrittäjätuloista ja maksetuista palkoista. Kaakkois-Pirkanmaan elinvoimaisuudelle ja palvelutarjonnan ylläpidolle mökkiläisten alueelle tuoma ostovoiman lisäys on erittäin merkittävä, etenkin kun paikallisesta ostovoimasta siirtymä muualle on huomattava. 6.3 Ympäristölliset vaikutukset Mökkeilyyn liittyviä ympäristövaikutuksia syntyy mökillä olemisesta, liikkumisesta kodin ja mökin välillä sekä rakentamisen vaikutuksista. Lämmitys ja mökkiliikenne ovat mökkeilyn suurimmat energiakuluttajat. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä, joista 90 % on henkilöautoliikennettä. Matkojen keskipituus on 100 km 19. Liikenteen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää suosimalla pidempiä mökillä olojaksoja lyhyiden käyntien sijaan (edellyttää mm. etätyömahdollisuuksia) ja suosimalla joukkoliikennettä siellä missä se on mahdollista. Vapaa-ajan asumisen negatiivisten ympäristövaikutusten kasvuun vaikuttavat muun muassa mökkien varustetason ja pinta-alojen nousu. Kestävän kehityksen näkökulmasta vapaa-ajan asuminen edustaa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja energian kulutuksen lisääntymistä, johon liittyy ekologisia haittavaikutuksia. Mökkeilyn ekotehokkuutta lisääviä toimia on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Rantojenkäytön ympäristövaikutusten hallinnassa on hyvillä kaavoitus- ja suunnittelukäytännöillä keskeinen merkitys. Rakentamisen ympäristöhaittoja voidaan vähentää mm. sijoittamalla rakentaminen kauemmaksi rantaviivasta ja tonttikokoa kasvattamalla. Epäsuorasti vapaa-ajan asumisella on myönteisiäkin ympäristövaikutuksia. Saaristoasiain neuvottelukunta on todennut, että mökkeily on suomalaisten suuri luontokoulu, jolla on positiivisia vaikutuksia ihmisten asenteisiin ympäristönsuojelua ja yksinkertaista, luonnonmukaista elämäntapaa kohtaan. 20 Monille kesämökki tarjoaakin mahdollisuuden osallistua luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja luontoon liittyvien harrastusten toteuttamiseen. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Vapaa-ajan asukkaiden mukana siirtyy alueelle tietoa, taitoja, osaamista, eri alojen asiantuntemusta, sosiaalisten verkostojen jäsenyyksiä ja vaikutusvaltaa. Tämän potentiaalin olemassaolo yleisesti tiedostetaan, mutta käytännössä sen hyödyntäminen on ollut melko vähäistä 21. Hyviä käytännön konk- 18 Ulkokuntalaiset mökkiläiset kuntien taloudessa (1998), Kotilainen 19 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (Vapet) Mökkeily elämäntapana ja ekotehokkaiden käytäntöjen hyväksyttävyys (2008). Työtehoseuran raportteja ja oppaita Saaristoasiain neuvottelukunta Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta (2008), Aho ja Ilola. 23

25 reettisia kokemuksia on Kaakkois-Pirkanmaalla kuten muualla Suomessakin saatu esimerkiksi mökkiläisten yrityskummiudesta. Kuntaliitosalueilla, joissa päätöksenteko on siirtynyt usein kauemmaksi mökkiseudusta, on vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyöstä ja yhteistyöelimistä ollut etua voimien kokoamisessa ja näkökulmien esillä pitämisessä. Mökkiläiset ja vakituiset asukkaat ovat usein samalla lailla kiintyneitä alueeseen ja sen kehittämiseen, joten voimien kokoaminen on kaikin puolin perusteltua. Vapaa-ajan asumisen negatiivisista sosiaalisista vaikutuksista keskustellaan yleensä melko vähän. Näitä ovat mm. vapaa-ajan asukkaiden vakituisista asukkaista usein poikkeavat elämäntavat, asenteet ja erilainen sosiaalinen asema, jotka saattavat aiheuttaa ristiriitoja vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Muulla maailmassa koettua paikallisen väestön syrjäyttämistä ei ole nähty Suomessa ongelmaksi, vaan lähinnä vapaa-ajan asukkaat on nähty maaseudun väestökatoa korvaavana tekijänä. 24

26 7. VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN 7.1 Vapaa-ajan asuminen Pälkäneen ja Kangasalan kuntastrategioissa Vapaa-ajan asumisen merkityksestä kunnalle ja siihen myönteisestä asennoitumisesta kertoo esimerkiksi se, miten vapaa-ajan asuminen on nostettu esille kunnan strategiassa. Vapaa-ajan asutuksen merkitys kunnalle tai myönteinen suhtautuminen vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi on mainittu mm. seuraavien kuntien strategioissa: Liperi (2003), Leppävirta (2005), Mikkeli (2001 ja 2003), Asikkala (2001). Vanhan Kuhmalahden kunnan strategian (laadittu 2005) painopistealueiksi oli nostettu viisi tärkeäksi koettua aluetta, joihin kunnan päätöksenteossa tuli panostaa. Näistä yksi oli vapaa-ajan asukkaat ja asuminen. Päämääränä oli, että vapaa-ajan asukkaat viettävät entistä enemmän aikaa Kuhmalahdella ja muuttavat mahdollisesti asumaan kuntaan. Tavoitteina oli, että vapaa-ajan asukkaat saadaan mukaan kehittämään kuntaa, mökkejä muutetaan kontrolloidusti vakituisiksi asunnoiksi, vapaa-ajan asukkaiden informointi ja vapaaajan asuntojen tehokkaampi käyttö. Kangasalan kunnan (tarkistuksia tehty 2009) kuntastrategiassa 2016 korostuu luonto, turvallisuus, asuinympäristö ja asukkaille tuotettavat palvelut ja niiden turvaaminen. Strategissa ei ole mainittu vapaa-ajan asumista tai sen roolia. Myöskään Tampereen kaupunkiseudun strategiassa 2016, jota Kangasala toteuttaa, ei löydy mainintaa vapaa-ajan asumisesta. Tätä voidaan pitää hyvinkin oletettuna, koska kaupunkiseudun kehittämispolitiikka keskittyy melko vahvasti kaupunkipolitiikkaan ja alueen kuntien vapaa-ajan asuntojen määrät asuntokantaan suhteutettuna ovat hyvinkin pieniä. Tätä kuvastaa mm. se, että Tampereella on lukumääräisesti vähemmän kesämökkejä kuin Kangasalla tai Pälkäneellä. Pälkäneellä on aloitettu maankäytön kehityskuvan laadinta ja kuntastrategian päivittäminen kesällä Kehityskuvan tarkoituksena on osoittaa tavoitteellinen yhdyskuntarakenne tavoitevuotena Kehityskuvassa tullaan osoittamaan asumisen, palvelujen, elinkeinoelämän, virkistyksen jne. sijoittuminen ja laajenemisalueet. Työn aikana laaditaan myös edullisuusvyöhyketarkastelu, jonka tavoitteena on osoittaa ne alueet, joilla vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusten muutoksiin voitaisiin suhtautua myönteisemmin. 7.2 Maakunnallinen kehittäminen Pirkanmaan maakunta-ohjelmassa , joka on maakunnan liiton keskipitkän aikavälin kehittämisohjelma mainitaan, että hyödynnetään vapaa-ajan asumisen potentiaali Pirkanmaalla 22. Kuitenkin vapaa-ajan asumiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja kehittämistoimia on toteutettu Pirkanmaalla suhteellisen vähän. Valtakunnalliseksi uranuurtajaksi tällä rintamalla voidaan pitää Etelä-Savon maakuntaa, jossa on systemaattisesti tehty töitä vapaa-ajan asumisen uudisrakentamisen ja nykyisen vapaa-ajan asumisen kannan hyödyntämiseksi. 22 Pirkanmaan maakuntaohjelma (2010), Pirkanmaan liitto julkaisu A 49 25

27 7.3 Vapaa-ajan asumisen kehittämistoimenpiteitä muualla Suomessa Etelä-Savon maakunnan vapaa-ajan asumisen strategia Etelä-Savon maakunnallisen vapaa-ajan asumisen strategiassa tavoitteeksi on muun muassa asetettu Etelä-Savon maakunnan nostaminen laadullisesti ja määrällisesti Suomen vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi. Tavoitteiden saavuttamisen edellytykseksi on mainittu muun muassa: - vapaa-ajan asuntoja peruskorjataan, laajennetaan ja varustetasoa parannetaan - uuden vapaa-ajan asuntokannan rakentamisen edellytyksiä aktivoidaan ja kehitetään, rakentaminen toteutetaan tasokkaasti sekä varustukseltaan korkeatasoisena - vapaa-ajan asutusta ja osin myös matkailua varten luodaan erillinen palveluverkosto, jonka kehittämistä tuetaan ammatti- ja palvelukoulutuksella. Lisäksi edistetään eri kanavien kautta paikallistuotteiden kysyntää ja tarjontaa maakunnan sisällä sekä myös maakunnan ulkopuolelle Tavoiteohjelmat Eräissä kunnissa kuten esimerkiksi Liperissä, on laadittu vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma. Tavoiteohjelma on hyväksytetty kunnanhallituksessa ja se sisältää tavoitteita muun muassa vapaa-ajan asumiselle ja rantojen käyttöön liittyvälle elinkeinotoiminnalle sekä suojelulle. Tavoiteohjelman seuranta tapahtuu vähintään kerran vuodessa mökkiläistoimikunnan kokouksessa. Vapaa-ajan asukastoimikunnat Monessa kunnassa toimii vapaa-ajan asukastoimikunta tai mökkiläistoimikunta. Pirkanmaalaisina esimerkkeinä tällaisista kunnista ovat esimerkiksi Ruovesi ja Virrat. Toimikunnan työlle usein annettuja tehtäviä ovat mm. : - esitysten ja aloitteiden tekeminen kunnan päättäviin elimiin - edistää kunnan ja yritysten sekä kylien tiedottamista vapaa-ajan asukkaille - vapaa-ajan asumisen yleinen kehittäminen yhteistyössä kunnan ja yrittäjien kanssa Vapaa-ajan asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukastoimikunnissa on jäseniä yleensä myös kunnasta, kylä- ja yrittäjäyhdistyksistä. Mökkiläisfoorumi Mökkiläisfoorumit ovat tilaisuuksia, joissa vastataan mökkiläisten kysymyksiin, kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tavataan kunnan ja yrittäjäyhdistysten jäseniä. Mökkiläisfoorumeja on järjestetty alueilla jossa toimii tai ei toimi vapaa-ajan asukastoimikunta. Palveluoppaat Useat kunnat lähettävät vapaa-ajan asukastalouksille palveluoppaan, jossa kerrotaan alueen julkisista ja yksityisistä palveluista, tapahtumista sekä kylistä. 26

28 Internetsivustot Mikkelin seudun kesäasukkaille on perustettu oma internetsivusto Nettilaituri (www.nettilaituri.fi). Sivustoon on kerätty tietoa mm. seudun kunnallisista palveluista, ympäristökysymyksistä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Sivustolla toimii myös ilmoitustaulu, jota voi hyödyntää osto- ja myyntipalstana. Pirkanmaalaisista kunnista Ruoveden kunnalla on alueen vapaa-ajan asukkaille suunnattu internetsivusto Kesäpaikka (www.ruovesi.fi/kesapaikka), jossa on tietoa muun muassa kunnallista ja yksityisistä palveluista, kunnan tonttitarjonnasta ja matkailuvinkeistä. Etätyötilat Mäntyharjun kunta tarjoaa kesäasukkaille mahdollisuuden etätyöskennellä nopeiden yhteyksien äärellä. Kunta järjestää etätoimistomahdollisuuden kunnantalolla tai virastotalolla toimiston aukioloaikoina, jossa on nopea internet-yhteys, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus sekä toimistotila, jossa voi työskennellä rauhassa. Muuta Kyläsivujen kautta on mahdollista tuoda vapaa-ajan asunto vuokralle (Liperi) "Oma mökki kuntoon" perusparannuskampanja (Jaala) Kuntalaisten ja mökkiläisten yhteistyöelimeksi perustettiin yhteistyökomissio. Toiminta oli ankkuroitu kuntaan ja sitä johti kunnanjohtaja. Kuusi kertaa vuodessa kokoontuvalla komissiolla on oma kustannuspaikka kunnan budjetissa ja sillä on toimivalta tehdä aloitteita kunnanhallitukselle. Entistä tärkeämmäksi vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten yhteistyö ennustettiin tulevan laajan kuntaliitoksen myötä (Houtskär). 23 Rantakalaillat, joissa eri kylätoimikunnat kutsuvat mökkiläisiä eri järvialueille yhteiseen illanviettoon (Liperi) Kutsu teatteri-iltaan, jossa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä läsnä vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi (Liperi) Kesäkortti vapaa-ajan asukkaiden terveisille kerran kolmessa vuodessa (Liperi) Mökkiläisrekisteri (Liperi) 23 Mökkiläiset mukaan kuntien ja kylien elämään, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 27

29 8. MITÄ VAPAA-AJAN ASUMISELTA HAETAAN JA MILLAISELTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KYSYNTÄ? Hirvosen 24 mukaan on eroteltavissa viisi elämänlaatuun liittyvää tekijää, jotka toimivat vapaa-ajan asumisen motiiveina. Näitä ovat: - luontokontakti ja luonnonrauhasta nauttiminen - yhdessäolo perheen kanssa - itsensä toteuttaminen ja mielenkiintoinen toiminta - jatkuvuuden kokeminen ja juurille palaaminen - ympäristövaihdoksen tarve Mennäänkö mökille? tutkimuksessa 25 mökinomistajat tyypiteltiin kahteen ryhmään sen mukaan, miten merkityksekkäänä vapaa-ajan asuminen nähtiin ja millaista sisältöä sen katsottiin tuovan elämään. 1) Mökkeilijöitä, joiden mielikuvissa mökkeily läheni matkailua ja joille mökkilomailu vastasi ensisijassa ympäristönvaihdoksen tarpeeseen. Tällaiset mökkeilijät liittivät mökkeilyyn merkityksiä, jotka tukevat osaltaan mökkeilyn merkitystä matkailun osa-alueena: maisema ja luonto, rauha ja hiljaisuus, arjesta irtaantuminen, eristäytyminen, loma-aktiviteetit, rentoutuminen, nautiskelu ja elämyksellisyys. 2) Mökkeilijöitä, jotka pyrkivät vapaa-ajan asumisella korvaamaan vakituisen asuinympäristön puutteita ja joiden mökkeilyyn liittämät merkitykset tukivat kakkosasumista tai jopa muuttohalukkuutta. Kakkosasuminen ja maallemuutto ovatkin jossain määrin yleistyneet esimerkiksi suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä. Tällä tavalla motivoituneet mökinomistajat liittivät mökkeilyyn seuraavanalaisia merkityksiä: itsensä toteuttaminen, puuhailu ja askarointi, luonnon tarkkailu, kotiseutu ja juuret, koti ja maaseutunostalgia. Kehittämistoimissa tulisikin huomioida vapaa-ajan asukkaiden erilaiset tarpeet ja mökkeilyn motiivit ja se, miten nämä voitaisiin huomioida paremmin. Vapaa-ajan asuntojen käytön tulevaan kehitykseen tulevat vaikuttaman muun muassa väestön ikärakenteen muutokset, elämäntapoihin liittyvät muutokset sekä esimerkiksi työn luonteeseen ja työmarkkinoiden joustavoitumiseen liittyvät muutokset. On oletettavissa, että vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä enemmän ns. kakkosasumiseksi, jolloin vapaa-ajan asunnolla vietetty aika lisääntyy. 26 Suomi on Euroopan voimakkaimmin vanheneva kansa. Vuonna väestöstä noin 1,4 miljoonaa on yli 65-vuotiaita. Mökkibarometrin mukaan lähes kaksi kolmasosaa vapaa-ajan asunnon omistajista on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita. Eläköitymisen kiihtyessä vapaa-ajan asunnoilla voidaan viettää yhä enemmän aikaa. Samalla tulevaisuudessa yhä merkityksellisemmäksi 24 Asuminen ja vapaa-aika (1992), Hirvonen 25 Mennäänkö mökille? (2005), Pitkänen ja Kokki 26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 28

30 nousee seuraavan mökkisukupolven käyttäytyminen, kun vapaa-ajan asunnot vapautuvat nykyiseltä, jo varsin varttuneelta mökkeilijäsukupolvelta. kävelyreittejä virkistysliikkumiseen, se vähentää todennäköisyyttä, että asukas omistaa kesämökin 29. Vapaa-ajan asuntojen määrän kehityksestä on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa kaksi vaihtoehtoista ennustetta vuodeksi Nämä perustuvat kansantaloudellisiin ja väestöllisiin ennusteisiin. Alhaisen kasvun ennusteen mukaan vapaa-ajan asuntoja tulee olemaan vuonna 2025 noin eli noin nykyistä enemmän, ja korkean kasvun ennusteen mukaan niitä tulee olemaan Ennusteiden mukaan vapaa-ajan asuntojen varustelutaso tulee paranemaan ja yhä useampi niistä tulee soveltumaan ympärivuotiseen käyttöön. 27 Erilaisten tutkimusten perusteella mökkeilyyn liittyviksi tulevaisuuden trendeiksi voidaan tunnistaa vapaa-ajan asumisen monipuolistuminen, mökillä oleskeluaikojen pidentyminen ja mökkien varustetason parantumisen. Mahdollinen trendi on myös se, että vapaa-ajan asuminen alkaa kiinnostaa aikaisempaa enemmän naisia 28. Yhdyskuntarakenteen yleinen tiivistämiskehitys voi myös olla omiaan lisäämään asukkaiden kesämökkeilyä, koska ahdistavaksi koettua liian tiivistä ympäristöä saatetaan paeta väljempään ympäristöön. Laajassa hollantilaisessa tutkimuksessa huomattiin, että jos asuinalueella on runsaasti vehreitä 27 Berghäll E, Perrels A, Sahari A (2008), Mökkikannan kehityspolku vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 28 Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja (2009) 29 de Vries, S. (2005) Green Recreation Opportunities and Urban Liveability. Teoksessa Forests, Trees, and Human Health and Well-being. Proceedings of the 1 st European COST E39 Conference. Thessaloniki, October,

31 8.1 Kylämökkeily ja yhteisölliset loma-asuntoalueet Kylämökkeilyllä tarkoitetaan maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa vapaa ajan asumista. Usein kylämökkeily on olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöä vapaa ajan asuntoina, mutta siihen liittyy myös uudisrakentamista. Vapaa-ajan asumisen perinteiset motiivit ovat pääosin hyvin ristiriitaisia kylämökkeilyn idean kanssa. Mökkikulttuuri on kuitenkin koko ajan muutoksessa ja on olemassa signaaleja siitä, että nämä muutokset tulevat osin tukemaan kylämökkeilyn suosion kasvua etenkin nuoremman sukupolven keskuudessa. Tätä johtopäätöstä tukevat tutkimukset nuorten luontosuhteen muuttumisesta, johon liittyy vahvasti harrastaminen. Täten erilaisiin harrastuksiin liittyvän mökkeilyn oletetaan kasvattavan suosiotaan. Samalla mökkeily suuntautuu mahdollisesti aikaisempaa enemmän erilaisissa harrastus ja matkailukeskuksissa sijaitseviin vapaa ajan huoneistoihin tai kolmosasuntoihin, joiden uskotaan yleistyvän. Tämä ilmiö on jo havaittavissa Sappeen matkailukeskuksessa. Kylämökkeily nähdään yhtenä mahdollisuutena korjata monia perinteisen, hajalleen sijoittuvan mökkeilyn negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä lisätä vapaa ajan asukkaista koituvia yhteisöllisiä hyötyjä mökkipaikkakunnalla. Näissä näkemyksissä korostuvat odotukset kylämökkeilystä yhdyskuntarakennetta eheyttävänä ja maaseutua elävöittävänä ilmiönä. Kylämökkeilyllä nähdään myös varjopuolet kuten kuntapalvelujen käytön lisäys, mökkiläisten paikallista asukkaista poikkeava ekososiaalinen asema, asenteet ja tavat. 30 Yleisesti kylämökkeilyn potentiaalia nähdään olevan kaupunkien lähialueilla (koko kaakkoinen Pirkanmaa), matkailukeskittymissä (Sappee) ja erityisen vetovoimatekijän omaavilla alueilla, kuten perinteisissä teollisuusyhdyskunnissa, joihin on syntynyt monenlaista kulttuuritoimintaa (esim. Luopioisten kirkonkylässä sijaitseva Mikkolan Navetta) sekä käsi ja pienteollista tuotantoa ja jotka houkuttelevat uusien asukkaiden lisäksi myös matkailijoita ja vapaa ajan asukkaita. Näiden tietojen pohjalta Pälkäneellä ja Kuhmalahdella on erinomaiset lähtökohdat halutessaan kehittää kylämökkeilyä. Kuhmalahdella seututien 325 varren suhteellisen runsasta kuivanmaan vapaa-ajan asuntokantaa voi luonnehtia kylämökkeilyksi. Kaiken kaikkiaan mökkikulttuuria luonnehtii moninaistuminen. Samoin kuin asuntotuotannolta myös vapaa-ajan asuntotarjonnalta edellytetään vaihtelevuutta. Vapaa ajan asunnolla vietetyn ajan pidentymiselle voi muodostua entistä tärkeämmäksi tekijäksi toimivat tietoliikenneyhteydet ja palvelujen läheisyys. Lisäksi rantatonttien tarjonnan puute ja hintakehityksen jatkuva nousu on lisännyt kiinnostusta myös muihin kuin järvenrantamökkeihin. Samalla kuin väestö vanhenee, yhä suurempi osa kansasta asuu yhden hengen talouksissa. Onkin olemassa viitteitä siitä, että tulevaisuudessa yhteisöllisyyttä tullaan hakemaan mm. asumisesta. Mielenkiintoista onkin nähdä 30 Kylämökkeily; käsite, nykytila ja tulevaisuus (2009) Vepsäläinen ja Rehunen, esitys matkailun ja vapaa-ajan asumisen symposiumissa 30

32 tuleeko tämä suuntaus vaikuttamaan myös vapaa-ajan asumisen kehitykseen. Joka tapauksessa suurten kasvukeskusten lähikuntien rannat alkavat olla täyteen rakennettuja, mökinomistajien keskimääräinen matka-aika pidentyy ja kuitenkin kiinnostus vapaa-ajan asumista kohtaan on runsasta. Kysyntään vastaamiseen tullaan varmasti hakemaan erilaisia vaihtoehtoja. Kiinnostavaksi mahdollisuudeksi nousee yhteisöllisten mahdollisesti asukaslähtöisesti toteutettavien loma-asuntoalueiden rakentaminen taajamien ja kylien yhteyteen. Näitä voisivat olla esimerkiksi as oy-muotoiset modernit puurakenteiset rivitalo- ja paritaloyhtiöt kunta- ja kyläkeskusten läheisyydessä. Edellä esitetyt muutokset mökkikulttuuriin mahdollisessa muutoksessa ja monipaikkaisuuden lisääntymisessä antavat viitteitä mahdolliselle kysynnälle. Lisäksi suurimman vapaa-ajan asuntojen kysynnän kohdistuessa hintahaarukkaan , jossa tarjonta on vähäisintä, voisivat 60-80m 2 kokoiset vapaa-ajan asuntokäyttöön suunnitellut taloyhtiöt olla vastaus tähän kysyntää. Näissä kohteissa olisi mahdollisuus toteuttaa mökkeilyyn liitettyjä motiiveja, joita on lueteltu tämän raportin sivulla 28. Hämeenlinnassa asumisen osaamisklusterin, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Teijo-Talot Häme Oy:n yhteistyönä on syntynyt uusi siirtolapuutarha-konsepti, jossa kiinteistöyhtiömuotoisena toimivalle alueelle tulee palstoja, joihin asukas voi hankkia helposti täysin valmiin lomamökin. Alueen maisemasuunnitteluun ideoita on haettu Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön opiskelijoiden oppilastyöstä. Hämeenlinnassa nähdään, että siirtolapuutarhat voidaan esimerkiksi liittää osaksi maatilatuotantoa ja matkailua Kunta- ja kyläkeskusten läheisyyteen toteutettavan niin sanotun yhteisöllisen vapaa-ajan asumisen etuja olisivat mm. : - palvelujen läheisyys, edullinen sijainti yhdyskuntarakenteessa - joukkoliikenneyhteydet (henkilöautoliikenteen päästöt yksi mökkeilyn suurimmista ympäristökuormituksesta) - valmis infrastruktuuri - vastaus suurimpaan hinnalliseen kysyntäluokkaan - helppous Kohteen toteuttaminen voisi tapahtua asiakaslähtöisesti yhteishakkeena, joka etenisi kiinnostuneen joukon kokoamisen jälkeen tontin valinnalla, rakennusten suunnittelulla jne. 31 ( ) 32 ( ) 31

33 Kuva 2. Esimerkkiluonnoksia modernista yhteisöllisestä vapaa-ajan asumisesta, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi pari- tai rivitaloalueena. Vapaa-ajan asunnon pihaa rajaa sauna- ja pesutilat tarjoten tehokkaasta rakentamisesta huolimatta rauhaa omaan pihapiiriin. Luonnokset: Arkkitehtitoimisto Lindholm-Raatikainen. 32

VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS- PIRKANMAALLA Tämä selvitys on toteutettu Kaakkois-Pirkanmaan koheesio-

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 PÄLKÄNE HARHALA KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.11.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pinteleen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Pälkäne

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

PÄLKÄNE KARVIALA KUKKIASAAREN RANTA-ASEMAKAAVA. Kukkia. KUKKIA RN:o 2:7

PÄLKÄNE KARVIALA KUKKIASAAREN RANTA-ASEMAKAAVA. Kukkia. KUKKIA RN:o 2:7 PÄLKÄNE KARVIALA KUKKIA RN:o 2:7 Kukkia KUKKIASAAREN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.6.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kukkiasaaren ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 175-RAK1510 1 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015 VIRTIN KUPUNKI KVOITUSOHJELM VUOSILLE 2011-2015 Tässä kaavoitusohjelma sisältää Virtain kaupungin tulevat kaavoitustarpeet seuraavien viiden vuoden ajalle, kaavojen laatimisaikataulut ja alustavat rajaukset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia) Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Rakentavasti rannoille

Rakentavasti rannoille Rakentavasti rannoille YLEISKAAVOITUKSESTA HYÖTYÄ KAIKILLE 1 Kuva: Lentokuva Vallas Oy/Hannu Vallas Sisältö Rantoja kannattaa suunnitella... 3 Erilaisia suunnittelun ja ohjauksen välineitä käytettävissä...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla. 1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 1 PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri 27.05.2014 K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 YLEISTÄ Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vuosittain laatia kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.

Lisätiedot