VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA"

Transkriptio

1 VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

2 VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS- PIRKANMAALLA Tämä selvitys on toteutettu Kaakkois-Pirkanmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKOn alueellisessa toimenpidehankkeessa Tietäjä. Selvityksen laadinnasta on vastannut FM, ohjelmapäällikkö Miia Nurminen-Piirainen. Valokuvat: Miia Nurminen-Piirainen 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VAPAA-AJAN ASUMINEN SUOMESSA VAPAA-AJAN ASUMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA VAPAA-AJAN ASUMISEN OHJAUS VAPAA-AJAN ASUKKAAT KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN MITÄ VAPAA-AJAN ASUMISELTA HAETAAN JA MILLAISELTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KYSYNTÄ? KAAKKOIS-PIRKANMAAN ULKOPAIKKAKUNTALAISTEN VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET KATSAUS ALUEEN OLEMASSA OLEVAAN LOMA-ASUNTOTARJONTAAN JA KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄN NAKEMYS KYSYNNÄN OMINAISPIIRTEISTÄ JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET: 1. Nelikenttäanalyysi Kaakkois-Pirkanmaan vapaa-ajan asumisesta 2. Keinoja ekotehokkaaseen mökkeilyyn 3. Muistitaulu vapaa-ajan asunnon talviteloille laittamista varten 4. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden haastattelututkimus 2

4 1. JOHDANTO Kaakkois-Pirkanmaa on vapaa-ajan asunnollaan Suomen suurimpia mökkiseutuja. Vapaa-ajan asumisen merkitys alueen elinkeinoelämälle ja sosiaaliselle pääomalle on huomattava. Runsas vapaa-ajan asumisen määrä luo alueelle paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vaikka vapaaajan asuntoja ja asukkaita on alueella paljon, vapaa-ajan asumisen huomioiminen alueen kehittämisessä on ollut suhteellisen vähäistä. Tämä on melko tyypillistä, sillä tutkimusten mukaan etenkin maaseutukunnissa vapaa-ajan asumisen tuomaa potentiaalia ei ole osattu aina hyödyntää 1. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella Pälkäneen kunnan ja Kangasalan kunnasta Kuhmalahden alueen (ent. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta) vapaa-ajan asumista, sen merkitystä ja mahdollisuuksia aluekehityksen kannalta. Selvityksessä peilataan vapaa-ajan asumisen roolia alueellisissa ja kansallisissa kehittämistoimenpiteissä sekä ennakoidaan vapaa-ajan asumisen kehitystrendien vaikutuksia alueelle. Aluelähtöisen tiedon syventämiseksi alueen 300 ulkopaikkakuntalaiselle vapaa-ajan asunnon omistavalle ruokakunnalle toteutettiin elokuussa 2011 puhelinhaastattelututkimus. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mm. vapaa-ajan asukkaiden nykyistä ja tulevaa kulutuskäyttäytymistä sekä vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Kesämökkien käyttöaste ja kesämökkien määrä suhteessa vakituiseen asutukseen ovat yksiä keskeisimpiä tekijöitä tarkasteltaessa vapaa-ajan asumisen merkit- tävyyttä tietylle alueelle. Vapaa-ajan asukkaiden viihtyminen alueella mahdollisimman pitkään ja ympärivuotisesti on etenkin alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksille hyvin oleellista. Tämän selvityksen päätavoitteena on tuottaa välineitä vapaa-ajan asumista koskevan kehitystyön tueksi siten, että huomioon otetaan alueen vapaa-ajan asukkaat, aluetalous, hyvinvointi ja ympäristöllinen kestävyys. Tämän selvityksen pohjalta voidaan valmistella tai käynnistää toimenpiteitä, jotka edistäisivät monipuolisesti vapaa-ajan asumisen kehittämistä alueella. Käsitteiden määrittely Loma-asunto, vapaa-ajan asunto, mökki, kesämökki, huvila, kakkosasunto - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Käsitteiden käytössä on vivahde-eroja, sillä loma-asunto viittaa loma-ajan asuntoon, kun taas vapaa-ajan asunto laajemmin vapaa-aikaan. Kakkosasunto on merkitykseltään vieläkin laajempi, koska se ei rajaa asunnon käyttöä vapaa- tai loma-aikaan 2. Koska käsitteille ei ole tarkkoja määrityksiä puhutaan tässä selvityksessä koko käsitteiden kirjoilla, joskin painottuen käsitteeseen vapaa-ajan asunto. 1 Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus (2006), Aho ja Ilola. 2 Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta? (2008), Aho ja Ilola. 3

5 2. VAPAA-AJAN ASUMINEN SUOMESSA Varakkaiden kaupunkilaisten kesänvietto maaseudulla alkoi tulla Suomessa muotiin 1800-luvulta alkaen. Kookkaita, komeita ja koristeellisia kesähuviloita rakennettiin suurten kaupunkien lähelle eteläiseen ja läntiseen Suomeen luvun alkupuolella huviloiden määrä lisääntyi verkkaisesti ja huvilaasutus alkoi levitä eri puolille maata. Samanaikaisesti huvilarakentaminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja kesäasukkaiden joukkoon tuli myös keskiluokkaa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen lisääntyi voimakkaasti sotien jälkeen, ja silloin olivat vuorossa sananmukaisesti mökit: pienet ja vaatimattomat loma-asunnot, joiden omistajiin kuului aiempaa enemmän myös työväestöä. Vilkkaimmillaan mökkirakentaminen oli ja 80-luvuilla. Tämän jälkeen rakentamistahti on hiljentynyt, mutta edelleen maahamme rakennetaan vuosittain useampia tuhansia uusia vapaa-ajan asuntoja. Uudisrakentamisen ohella ajankohtaista on etenkin vanhojen mökkien remontointi. 3 Tilastoissa kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta (käyttötarkoituksen mukaan) tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia tai siirtolapuutarhamökkejä ei lueta kesämökkirekisterissä vapaa-ajan asuinrakennuksiksi, eikä myöskään vakinaisessa asuinkäytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. Tiedot kesämökeistä saadaan väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennusluvanvaraiset tiedot. Maakunnista eniten kesämökkejä on Varsinais-Suomessa, johon myös mökkirikkain kunta eli Parainen kuuluu. Varsinais-Suomen maakunnassa on kaikkiaan noin kesämökkiä, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä on yli Pälkäneellä kuten 55 muussa kunnassa mökkejä on enemmän kuin vakituisia asuntoja. 4 Suomalaisten vapaa-ajan asumista ja vapaa-ajan asumiseen liittyvää käyttäytymistä on selvitetty laajimmin Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen yhteistyössä luoman vapaa-ajan asumista kuvaavan seurantajärjestelmän eli kesämökkibarometrin avulla. Ensimmäinen barometri julkaistiin vuonna 2004 ja toinen vuonna Kesämökkibarometri perustuu mökkeilijöille suunnattuun postikyselyyn sekä muista lähteistä poimittuihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Barometrissä 5 000:lta vapaa-ajan asunnon omistajalta kysytään kattavasti erilaisia mökin varustukseen, mökillä käyntiin ja mökkeilyn rahankäyttöön liittyviä kysymyksiä. 5 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan kesämökkiä ja vuosittain rakennetaan noin uutta mökkiä. Arvioiden mukaan joka toisella suomalaisella on mahdollisuus käyttää vapaa-ajan asuntoa eli puhutaan asiasta ja ilmiöstä, joka on iso osa suomalaista yhteiskuntaa. 3 Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus (2006), Aho ja Ilola Kesämökkibarometri (2009), Tilastokeskus 4

6 VUODEN 2009 KESÄMÖKKIBAROMETRIN MUKAAN KESKIMÄÄRÄISIÄ ARVOJA SUOMESSA Rahan käyttö: - päivittäistavaroihin kulutetaan 26 kesämökillä vietettyä päivää kohden - rakentamiseen ja korjaamiseen käytetään vuodessa - kesämökillä käytettyihin tavaroihin kulutetaan yli 600 /vuosi - erilaisiin palveluihin reilut 200 /vuosi - Lisäksi tulevat mm. erilaiset käyttömaksut kuten: kiinteistövero, sähkömaksu, jätehuolto jne. a - -- n käyttö: lähes kaksikolmasosaa mökkien omistajista on yli 60- vuotiaita eri rakennusten yhteenlaskettu asuinpinta-ala on 73 m 2 vapaa-ajan asunnolla vietetään Pirkanmaalla vuosittain keskimäärin 87 vuorokautta lähes 10 % ulkopaikkakuntalaisista pitää mahdollisena muuttoa kesämökkikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana % ulkopaikkakuntalaisista pitää mahdollisena muuttoa kesämökkikuntaan 32 % vapaa-ajan asunnoista soveltuu ympärivuotiseen käyttöön 2 % soveltuu ympärivuotiseen käyttöön Lähde: Kesämökkibarometri (2009), Tilastokeskus 5

7 3. VAPAA-AJAN ASUMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kaakkois-Pirkanmaalla on yhteensä noin vapaa-ajan asuntoa, alueen ollessa Pirkanmaan mökkirikkainta seutua. Suurta vapaa-ajan asuntojen määrää selittänee alueen kaunis ja puhdas luonto, vesistöjen runsaus ja erinomainen sijainti. Kunnittain tarkasteltuna Kangasala on Suomen 11. ja Pälkäne 17. mökkirikkain kunta. 1. Parainen Hämeenlinna Kouvola Salo Kuopio Kuusamo Raasepori Mikkeli Mäntyharju Kemiönsaari Kangasala Naantali Savonlinna Ylöjärvi Rovaniemi Pori Pälkäne Jämsä Jyväskylä Asikkala Taulukko 1. Suomen mökkirikkaimmat kunnat vuonna Lähde: Tilastokeskus 6 Kun suhteutetaan vapaa-ajan asuntojen määrä vakituisiin asuntoihin, käsitetään paremmin vapaa-ajan asumisen merkittävyys alueelle. Sekä Pälkäneellä että Kuhmalahdella vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakituisia asuntoja. Kunta Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa asuntokantaan Kangasala ,33 Ylöjärvi ,32 Pälkäne ,14 Sastamala ,29 Tampere ,03 Orivesi ,67 Virrat ,57 Ruovesi ,80 Ikaalinen ,56 Vesilahti ,93 Urjala ,53 Mänttä-Vilppula ,23 Nokia ,10 Hämeenkyrö ,26 Parkano ,32 Valkeakoski ,11 Lempäälä ,13 Kihniö 855 0,74 Akaa 855 0,10 Punkalaidun 520 0,28 Juupajoki 449 0,39 Pirkkala 429 0,06 Taulukko 2. Pirkanmaan kuntien vapaa-ajan asuntojen määrät vuonna 2009 ja vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa asuntokantaan (lähde: Pirkanmaan liitto, mukaeltu)

8 Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus ennen alueen kuntaliitoksia. Kuntaliitosten myötä ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus on hieman vähentynyt, koska osalla kuntalaisista mökki sijaitsi liitoskunnassa. Sen sijaan mökkien kokonaismäärässä tai väestökehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohtaan nähden. Edelleen voidaan arvioida, että valtaosa alueen mökeistä on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Vapaa-ajan asunnon omistajista valtaosa asuu Pirkanmaan, Hämeenlinnan ja pääkaupunkiseudun alueilla. Mökkikunta Väkiluku Mökkien lkm kunnassa Ulkokuntalaisten omistamien mökkien lkm Ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lkm (hlö lkm)* Ulkokuntalaisia kesäasukkaita vakituisista asukkaista % Kuhmalahti ,70 % Luopioinen ,60 % Pälkäne ,50 % Taulukko 3. Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten osuus vakituisista asukkaista perustuen vuoden 2004 lukuihin. Lähde: Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä ja Tilastokeskus. 7

9 3.1 Vesistöt Kaakkois-Pirkanmaan vesistöisyys selittää osaltaan alueen mökkikannan runsautta. Pälkäneen kunnan ja Kuhmalahden entisen kunnan alueen pintaalasta sisävesien osuus on noin 25 %. Pälkäneen kunnan alueella on 101 ja Kuhmalahdella 35 järveä. Pälkäneellä suurimat järvet ovat Mallasvesi 55,71 km 2, Roine 54,59 km 2, Pälkänevesi 46,33 km 2 ja Kukkia 43,89 km 2. Lisäksi yli neliökilometrin suuruisia järviä on 13 kappaletta. Kuhmalahden suurimmat järvet ovat Vehkajärvi 26,08 km 2, Pajulanjärvi 8,85 km 2 ja Kuhmajärvi 5,05 km 2. Muut alueen järvistä ovat alle neliökilometrin suuruisia. Alueen reittivesistöt tarjoavat veneilylle erinomaiset olosuhteet. Kostianvirran yhdistämä Pälkänevesi ja Mallasvesi muodostavat jo kunnan sisällä laajan vesistöalueen. Mallasvedellä yhtyvät pohjoisesta Roineen kautta Längelmäveden reitti ja kaakosta Pinteleen ja Harhalansalmen kautta Hauhonreitti. Pälkäneellä on viisi vieraslaituria: Pälkäneen vieraslaituri, Varamaan vieraslaituri, Kankahuvenlahden vieraslaituri, Pintele Hemilä vieraslaituri ja Rönnvikin viinitilan laivalaituri. Kuhmalahdella sijaitsee Siuronsalmen vieraslaituri. Kuhmalahden Vehkajärveltä lähtee merkitty melontareitti Vehkajärvi- Padasjoki. Parhaillaan Tervetuloa Kukkialle-hankkeessa toteutetaan Kukkialle melontareitti taukopaikkoineen. Mallasvesi Vehkajärvi Järvinumero: Järvinumero: Vesistöalue: Mallasveden alue Vesistöalue: Vesijaon valumaalue Päävesistö: Kokemäenjoki Pinta-ala: 55,711 km² Päävesistö: Kokemäenjoki Syvyys: 32,89 m Pinta-ala: 26,083 km² Keskisyvyys: 6,84 m Syvyys: 19,64 m Tilavuus: 0,384 km³ Keskisyvyys: 5,53 m Rantaviiva: 159,37 km Tilavuus: 0,144 km³ Korkeustaso: 84,2 m Rantaviiva: 118,89 km Korkeustaso: 110,5 m Taulukko 4. Alueen suurimmat järvet (lähde: Järviwiki) 8

10 3.2 Vapaa-ajan asuminen Pälkäneellä Pälkäneellä oli vapaa-ajan asuntoa vuonna 2010, ollen vakituisiin asuntoihin suhteutettuna Pirkanmaan mökkirikkan kunta. Hieman yli puolet alueella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista sijaitsee vanhan Luopioisten kunnan alueella. Pälkäneellä vapaa-ajan asutukselle ominaiset erityispiirteet ovat sisämaalle epätyypillisen suuri saarimökkien osuus (kartta 1.) ja Sappeen matkailukeskuksen yhteydessä oleva lomakylä, jonka vuokramökkikanta ei näy vapaa-ajan asuntojen tilastoissa. Pälkäneellä mökkikanta on suhteellisen vanhaa, sillä noin 50 % mökeistä on yli 30 vuotta vanhoja. Pälkäneen rannat on pääosin rakennettu eikä uusia rantarakennuspaikkoja ole merkittävästi jäljellä. Taulukko 5. Kesämökkikannan kehitys Pälkäneellä. Lähde:Tilastokeskus Kartta 1. Saarissa olevien vapaa-ajan asuntojen määrät kunnittain. Lähde: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asutussaaret (2011) 9

11 3.3 Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Eniten vapaa-ajan asuntoja sijaitsee Pälkäneveden, Mallasveden, Roineen ja Kukkian rannoilla. Erityisesti Mallasveden ja Kukkian ranta-alueet ovat olleet perinteisesti erittäin suosittuja lomarakentamisalueita. Ranta-alueille on muodostunut paljon huomattavan tehokkaasti rakennettuja nauhamaisia loma-asuntoalueita, joissa mökkien keskikoko on suhteellisen pieni. VAPAA-AJAN ASUMINEN PÄLKÄNEELLÄ Vehkajärvi Merkintöjen selitys Ämmätsänjärvi vapaa-ajan asunto Pälkänevesi Kukkia Mallasvesi Pintele 5 km Kartta 2. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen Pälkäneellä. 10 Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

12 3.4 Rantakaavoitus Pälkäneellä Vanhan Pälkäneen kunnan alueella aloitettiin rantaosayleiskaavan laadinta vuonna Suunnittelualue käsitti vanhan Pälkäneen kunnan järvien ja lampien ranta-alueet lukuun ottamatta silloin vireillä olleita Kirkonseudun osayleiskaava-aluetta ja Sappeen osayleiskaavan ranta-alueita. Myös Harhalan kylän ranta-alue oli jätetty rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle. 3.5 Vapaa-ajan asuminen Kuhmalahdella Kuhmalahdella oli vuonna 2008 noin 900 vapaa-ajan asuntoa. Kuhmalahden ja Kangasalan kuntaliitoksen myötä, Kangasalan uuden kunnan mökkimäärä kasvoi noin 25 %:lla. Kuhmalahdella vapaa-ajan asukkaiden osuus väestöstä on reilusti yli 100 %. Väestöön suhteutettuna vapaa-ajan asuntojen määrä oli vuonna 2008 Kuhmalahdella 13. suurin kaikista Suomen kunnista. Rantayleiskaava oli luonnonvaiheessa nähtävillä vuonna 2003, jonka jälkeen sen laadinta keskeytettiin. Myöhemmin Pälkäneen kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa on päätetty luopua rantayleiskaavojen laatimisesta. Luopioisten vanhan kunnan koko kuntaa koskeva rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2004 tekemä päätös kuitenkin kumosi kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan rantaviivan muuntoperuste ei ollut yleisesti käytettyä vastaava. Tämä johti liian korkean rakentamismäärän osoittamiseen Kukkiajärven herkkiin luonto-olosuhteisiin nähden. Tällä hetkellä Pälkäneen kunnan alueella ei siis ole rakentamista ohjaavia oikeusvaikutteisia rantayleiskaavoja ja rantarakentamisen ohjaus tapahtuu ranta-asemakaavoituksen ja poikkeamislupien turvin. Oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan puuttuminen näkyy alueen lukuisina ranta-asemakaavaalueina ja parhaillaankin on käynnissä seitsemän ranta-asemakaavahanketta. 11

13 3.6 Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Kuhmalahdella on rantaviivaa yhteensä 254 kilometriä. Kuhmalahden vapaa-ajan asumiselle tyypillinen ominaispiirre on niin sanottujen kuivanmaan mökkien suhteellisen runsas osuus. Valtaosa näistä vapaa-ajan asunnoista sijoittuu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti edullisesti seututien 325 varrelle. VAPAA-AJAN ASUMINEN KUHMALAHDELLA Lähgelmävesi Pajulanjärvi Kuhmajärvi Vehkajärvi Merkintöjen selitys vapaa-ajan asunto 5 km Kartta 3. Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen Kuhmalahdella. 12 Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

14 3.7 Rantakaavoitus Kuhmalahdella Kuhmalahdella aloitettiin 1990-luvun lopussa koko kunnan ranta-alueiden yleiskaavoitus. Suunnittelun piirissä oli 200 km rantaviivaa ja tarkoituksena oli laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kuhmalahden rantayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2007, mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös perustui jääviyden aiheuttamaan menettelytapavirheeseen. Kaavassa alueelle olisi tullut yli 200 uutta rakennuspaikkaa. Lisäksi kaavassa osoitettiin alueita, jotka rakentamisen suuren määrän johdosta tulisi suunnitella ranta-asemakaavoituksella. Näille alueille uusia rakennuspaikkoja oli tulossa yli 200 eli yhteensä kaiken kaikkiaan yli 400 uutta rakennuspaikkaa. Kaavoituksen selvityksiä on käytetty myöhemmin hyväksi rakennuslupaharkinnassa. Kangasalan kaavoituskatsauksessa 2012 ei ole mainintaa Kuhmalahden alueen rantojen yleiskaavoittamisesta 6. misen periaatteisiin ja osoittamiseen. Kaavaehdotuksessa suunnitteluperiaatteiden mukaan vakituinen ranta-asuminen on mahdollista niillä alueilla, jotka sijaitsevat enintään 10 km:n etäisyydellä taajaman päivittäispalveluista tai enintään 5 km:n etäisyydellä kyläkoulusta, olemassa olevan vakituisen asutuksen tuntumassa (enintään 1 km:n etäisyydellä) ja vähintään asiointitasoisen joukkoliikenneyhteyden tuntumassa (enintään 1,5 km:n etäisyydellä). Lisäksi alueiden tulee olla vesihuoltolaitosten (vesiosuuskuntien) verkostojen piirissä tai verkostojen arvioidaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 lopussa valmistuneessa edellä mainitun kaavan kaavaehdotuksen palauteraportissa todetaan, että kyläalueiden määritelmää ja kyläasutuksen sijoittumista on tarpeen tarkastella vielä uudelleen, samoin periaatteita loma-asunnon muuttamiselle vakituiseksi asunnoksi. Saatujen viranomaislausuntojen ja suunnittelun muuttuneiden tavoitteiden myötä nämä alueet supistuvat aiemmin nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen verrattuna. Kangasalla on käynnissä maaseutualueiden osayleiskaavan ja Kangasalan rantaosayleiskaavan muutoksen laadinta, joiden suunnitteluperiaatteet antavat viitteitä vakituiseen rantarakentamiseen ohjaamisesta kunnassa yleisesti. Kaavaehdotuksen selostuksessa todetaan ranta-alueiden vakituisesta asumisesta, että rakennuspaikkojen määrä ja sijainti lomaasuntokortteleittain on ratkaistu Kangasalan rantaosayleiskaavassa eikä niitä muuteta maaseutualueiden osayleiskaavalla. Kaavoituksen myötä rantaalueita koskevat muutokset kohdistuvat siten ranta-alueiden vakituisen asu- 6 Kaavoituskatsaus 2012, Kangasalan kunta 13

15 4. VAPAA-AJAN ASUMISEN OHJAUS Valtaosa Suomen vapaa-ajan asutuksesta sijaitsee vesistöjen äärellä. Rantarakentamisen ohjaus toteutuu pääosin rantayleiskaavoituksen ja rantaasemakaavoituksen myötä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Poikkeamispäätös tarvitaan myös silloin kuin rakennetaan kaavan vastaisesti. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa. Muutoin kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan kuntien kaavoitusmonopoliksi. Ranta-asemakaavoituksessa maanomistaja vastaa kaavan laatimisen aiheuttamista kustannuksista ja häneltä voidaan periä myös kuntakäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella rantarakentaminen siten, että siinä otetaan huomioon luonnon- ja maisemansuojelu, rantojen virkistyskäyttö ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Suomen rannoista noin 25 % on kaavoitettu. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosina hyväksyttyjen rantayleiskaavojen keskimääräinen mitoitus oli 6,7 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Pirkanmaan alueella luku oli hieman keskimääräistä korkeampi eli 7,3 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Muunnetulla rantaviivalla tarkoitetaan sitä rantaviivan määrää, jossa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus, saarten pienuus sekä merkittävimmät rakentamiseen soveltumattomat rannat. Muunnetun rantaviivan laskennassa on käytetty erilaisia menetelmiä. Etelä- Savon seutukaavaliitossa kehitetty ns. Etelä-Savon malli on yksi eniten käytetyimmistä muuntomenetelmistä. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan rakennuspaikalle sallittu rakentamisen maksimimäärä loma-asuntojen rakennuspaikoilla vaihteli k-m² välillä ja lomarakennuspaikkojen keskimääräinen rakennusoikeus oli 177 k-m 2. Saman selvityksen mukaan muunnetun rantaviivan ja karttarantaviivan suhdeluku on ollut 0,56 eli mitoittava rantaviiva on ollut keskimäärin puolet karttarantaviivasta. 7 Pälkäneen kunnan rakennusjärjestys määrittelee lomarakennuspaikan rakennusoikeuden. Rakennusjärjestyksen mukaan lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 160 m². Enimmäiskerrosalasta vähintään 20 m² tulee varata varastotilan rakentamiseen ja rakennuksista vierasmaja saa olla kooltaan enintään 15 m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään neljä. Kangasalan kunnan vuonna 2010 laaditun rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueelle rakennettaessa kokonaiskerrosala saa olla enintään 160 m 2, josta loma-asunto ja kaksi saunarakennusta saa olla enintään 120 m 2. Kuhmalahdella on vielä voimassa vanhan kunnan rakennusjärjestys, jonka mukaan ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 150 m 2. Uudessa kunnassa on käynnissä rakennusjärjestysten yhtenäistäminen. 7 Rantayleiskaavoituksen kehitys (2010), Ympäristöministeriön raportteja 14

16 Kuva 1. Etelä-Savon maakuntaliiton malli muunnetun rantaviivan laskemiseksi. Lähde: Etelä-Savon seutukaava 15

17 4.1 Vakituinen ranta-asuminen Rannat ovat erityisen tärkeä voimavara etenkin monelle maaseutumaiselle kunnalle ja saaristokunnalle. Vesistöjen rannat houkuttelevat asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita sekä palvelevat monen etenkin matkailuun liittyvän elinkeinon toimintaedellytyksiä. Rantojen käyttö tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, jolloin turvataan rantojen käytön mahdollisuudet myös tuleville sukupolville ja luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Maankäytön suunnittelun avulla eri toiminnat sovitetaan yhteen ja ennakoidaan kunnalle koituvat velvoitteet ja kustannukset. 8 asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset on esittänyt, että tarkastelu voidaan toteuttaa esimerkiksi arvioimalla niitä myönteisiä ja kielteisiä puolia, joita rantarakentamisella on kunnan määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin ja taajamien kehittämiseen nähden. 9 Rantojen sijoittuminen kunnan taajama- ja palvelurakenteeseen vaikuttaa osaltaan siihen, miten ne ovat hyödynnettävissä vakituisen asumisen tarkoituksenmukaisina alueina ja miten vapaa-ajan asuntojen mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin voidaan suhtautua. Asutusrakenteen hajautuminen sotii vastaan tavoitteita tiivistä yhdyskuntarakeesta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, jotka ovat yksiä tärkeimpiä alueidenkäytön suunnittelun periaatteita. Vakituisella rantarakentamisella on aina vaikutuksia rantaluontoon, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, kuntatalouteen ja vesistöön. Toisaalta lisääntyvällä vakituisella asumisella voidaan turvata julkisia ja yksityisiä palveluja, tukea maaseudun elinvoimaisuutta ja hyödyntää olemassa olevan rakennuskannan uudelleen käyttöä. Rantaan tukeutuvan vakituisen asumisen periaatteita pohdittaessa on syytä tarkastella kunnan strategista otetta ja tietoa siitä, millaisia vaikutuksia sillä on kunnan kehittymiseen. Kimmo Koski julkaisussaan Vakituisen ranta- 8 Rakentavasti rannoille (2005), Ympäristöministeriö (2005) 9 Vakituisen ranta-asutuksen kuntataloudelliset vaikutukset (2007), Suomen ympäristö 38/

18 Alueilla on erilaiset edellytykset vakituisen asutuksen sijoittumisen mahdollistamiseen. Alueiden tarkoituksenmukaisuutta voidaan tarkastella muun muassa vakituisen asutuksen sijoittamisen mahdollistavien ja mahdollistamista estävien tekijöiden tarkastelulla. 10 Vakituisen asutuksen sijoittamisen mahdollistavia tekijöitä: - palvelujen saatavuus - tukeutuminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen - alueella jo olevan pysyvän asutuksen sijainti ja määrä - vesi- ja jätevesihuolto - tieyhteydet ja tiestön kunto - palo- ja pelastustoimen kannalta riittävä kulkuyhteys Alueita, joille ei ole syytä osoittaa vakituista asutusta: - maisemallisesti erittäin herkät alueet - luonnonarvoiltaan herkät alueet - alueet, joilla maaston tai pehmeän maaperän vuoksi on vaikea liikkua talvella tai kelirikon aikana - syrjäiset muusta asutuksesta erillään olevat alueet - tiiviisti rakennetut loma-asuntoalueet, joilla tiestön kunnostaminen ja vesihuollon järjestäminen vakituisen asumisen tarvitsemalla tavalla ei ole mahdollista - asumattomat saaret, joille ei ole tie- tai lossiyhteyttä - alavat alueet, joilla tulvan, sortuman tai vyörymän vaara Osa vakituisen ranta-asumisen edellytyksistä on mahdollista järjestää joillekin alueille ja osa esteistä on poistettavissa joiltakin alueilta. Näitä asioita tarkasteltaessa on syytä arvioida näiden muutosten järjestämisen todennäköisyyttä, kunnallistaloudellisia mahdollisuuksia ja suhdetta kunnan kehittämisperiaatteisiin. Tämän raportin sivulla 18. on tarkasteltu esimerkinomaisesti yhdyskuntarakenteen asutuksen aluejaon ja vapaa-ajan asuntojen sijoittumisen suhdetta Kaakkois-Pirkanmaalla. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) on ympäristöhallinnon kehittämä paikkatietopohjainen seuranta-, analysointi- ja suunnittelujärjestelmä, jossa aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250*250 metrin ruutuja. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejaossa ei huomioida vapaa-ajan asuntoja. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että vapaa-ajan asumista sijoittuu suhteellisen paljon voimassa olevaan asutusrakenteeseen tukeutuen etenkin Pälkäneellä Aitoossa, Luopioisissa, Rautajärvellä, Puutikkalassa, Luikalassa ja Kuohijoella. Kuhmalahdella vuorostaan Kuhmalahden kirkonkylällä ja Pohjassa. 10 Virtain edullisuusvyöhyketarkastelu (2005), Nurminen-Piirainen 17

19 YHDYSKUNTARAKENTEEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN ASUTUKSEN ALUEJAOT JA VAPAA-AJAN ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Merkintöjen selitys taajama kylä pienkylä harva maaseutuasutus vapaa-ajan asunto 5 km Kartta 4. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot ja vapaa-ajan asumisen sijoittuminen Kaakkois-Pirkanmaalla. Taajama = vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue Kylä = vähintään 40 asukasta Pienkylä = yli 20 asukkaan asutusrykelmät Harva maaseutuasutus = ne alueet, jotka ei kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä 18 Maanmittauslaitos 2011, YKR/SYKE ja TK. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

20 5. VAPAA-AJAN ASUKKAAT KUNTAPAVELUJEN KÄYTTÄJINÄ Osa kuntien palveluista on rajoitettu koskemaan vain kunnan omia asukkaita, osa palveluista taas on muidenkin käytettävissä. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut, ovat vapaa-ajan asukkaiden käytettävissä rajoitetusti. Jotkin palvelut ovat tarjolla vapaa-ajan asukkaille yhtä lailla kuin kuntalaisillekin, mutta he joutuvat maksamaan niistä korkeamman hinnan. Mökkiläisten palveluprojektin mukaan tärkeimpiä kuntien vapaa-ajan asukkaille tarjoamia palveluja ovat nykyään perusterveydenhuollon päivystys, jätehuolto, rakennusvalvonta ja neuvonta, kulttuuritapahtumat, liikuntapalvelut ja kirjasto. Kunnat kustantavat tarjoamiaan palveluja palvelumaksuilla, veroilla ja valtionosuuksilla. Koska tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten paljon vapaa-ajan asukkaat käyttävät kuntien palveluita, myös tiedot heidän aiheuttamistaan kustannuksista ovat vain arvioita. Selvityksissä arvioidaan, että eniten nettokustannuksia ulkokuntalaisista mökkiläisistä aiheutuu kuntien palo- ja pelastustoimessa, elinkeinotoimen edistämisessä (ml. matkailu), rakennusvalvonnassa ja kirjastotoimessa. Ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten suhteellista osuutta kustannuksista pidetään suurimpana rakennusvalvonnassa. 11,12 11 Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta?(2008), Aho ja Ilola 12 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä. Saaristoasiain neuvottelukunta, Efeko Oy. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/

21 Opetuspalvelut Vapaa sivistystyö (kansalaisopistot) Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikunta- ja nuorisotoimi Terveydenhuolto Kunta on velvollinen tarjoamaan perusopetusta kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille (perusopetuslaki 628/1998). Opetukseen osallistumista ei siis määrää kotikunta vaan asuinpaikka. Käytännössä ulkopaikkakuntalaisille kuitenkin tarjotaan perusopetusta vain harvoin. Osallistumisoikeutta kansalaisopistojen ym. opetukseen ei ole rajattu kotipaikkaan. Ne ovat siis tarjolla myös vapaa-ajan asukkaille. Vapaa-ajan asukkailla on oikeus saada kirjastokortti ja käyttää tasavertaisesti kirjastopalveluita. Vapaa-ajan asukkaat voivat pääsääntöisesti käyttää mökkikunnan kulttuuripalveluita Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut ovat pääsääntöisesti tasavertaisesti myös vapaa-ajan asukkaiden käytettävissä. Kunnan tehtävänä on pääsääntöisesti huolehtia vain kunnan omien asukkaiden terveydestä. Kunnan tulee kuitenkin järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta tällöin potilaan kotikunnan terveyskeskuksen on korvattava tämän saama hoito (kansanterveyslaki 66/1972). Terveyskeskusmaksun mökkiläiset maksavat itse, kuten kunnan asukkaatkin. Käytännöt eri kunnissa vaihtelevat: joissakin kunnissa vapaa- ajan asukkaille tarjotaan myös ei kiireellisiä terveydenhuollon palveluita (ks. Kuntaliitto 2008). Toukokuussa 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki antaa mökkiläisille mahdollisuuden käyttää mökkikunnan terveyskeskuspalveluja laajemmin vuodesta 2014 lähtien. Vesihuolto Mökkikiinteistöillä on oikeus liittyä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoon ja viemäriin (laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista 982/1977). Tällöin kiinteistön omistaja maksaa kunnan määräämän jätevesimaksun. Käytännössä vesijohtoverkostot eivät useinkaan ulotu mökkikiinteistöille. Jätehuolto Jätelain (1072/1993) mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja maksettava kunnan määräämä jätemaksu. Määräys koskee myös vapaa-ajan asukkaita alueilla, joilla jätteenkuljetus on järjestetty. Rakennusvalvonta ja Kunnallinen rakennusvalvonta ja neuvonta koskevat neuvonta myös vapaa-ajan asukkaita. Rakennusluvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa (maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). Palo- ja Vapaa-ajan asukkaat ovat oikeutettuja palo ja pelastustoimen palveluihin. Pelastuslaitosten lakisääteisistä pelastustoimi tehtävistä ei peritä maksuja. Sitä vastoin nuohouksesta peritään maksu kaikilta palvelujen käyttäjiltä (nuohouksen voi hoitaa joko pelastustoimi tai yksityinen palvelun tuottaja). (Pelastuslaki 468/2003) Taulukko 6. Vapaa-ajan asukkaiden oikeus eräisiin palveluihin mökkikunnassa. Lähde: Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä 20

22 6. VAPAA-AJAN ASUMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Mökkeilyn talousvaikutukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen selvityksen (2011) mukaan huomattavasti suuremmat kuin tähän asti on arvioitu. Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa. Edellinen Tilastokeskuksen muutaman vuoden takainen arvio oli 4,5 miljardia. Selvitysten erot johtuivat siitä, että uudemmassa selvityksessä tilastollisena perusteena olleet vapaa-asuntojen määrä, vuotuinen mökkirakentaminen ja mökin käyttöaste olivat kesämökkibarometrin vastaavia lukuja suuremmat. Selvityksessä kansantalouden panos-tuotos-mallin työllisyyskertoimen avulla arvioitu mökkeilyn työllisyysvaikutus on huimat henkilöä. Uusimman selvityksen mukaan mökkiläiset käyttävät vuosittain omiin ja vieraidensa päivittäistavarahankintoihin 2 miljardia euroa, uudisrakentamiseen 1,2 miljardia euroa, matkoihin 1,6 miljardia euroa ja kiinteistökauppoihin 790 miljoonaa euroa. Lisäksi mökkiläisiltä kuluu veroihin ja maksuihin 490 miljoonaa euroa ja mökkien korjaukseen 760 miljoonaa euroa. Vuosittain mökkiläiset hankkivat kestokulutustavaroita 430 miljoonan ja palveluja 150 miljoonan euron arvosta. Saman selvityksen mukaan mökkiläisten päivittäistavarahankinnat työllisti , uudisrakentaminen ja korjaus ja matkat henkilöä. Lisäksi mökkiläisten kestokulutustavaroiden hankinnat työllistivät 5 400, kiinteistökaupat 4000, verot ja maksut sekä palvelujen hankinnat henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat mökkirikkaat alueet Varsinais- Suomi (788 miljoonaa euroa), Etelä-Savo (728 miljoonaa), Lappi (646 miljoonaa) ja Pirkanmaa (645 miljoonaa). 13 Edellä mainittujen selvitysten keskimääräisillä luvuilla laskien Kaakkois- Pirkanmaan mökkeilyssä liikkuva vuosittainen rahasumma päivittäistavaroiden, rakentamisen ja remontoinnin (ei uudisrakentaminen), palveluiden ja muiden tavaroiden osalta on Pälkäneellä keskimäärin 19,8 miljoonaa ja Kuhmalahdella 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Kun otetaan mukaan käyttökustannukset (kiinteistövero, jätehuoltomaksut, sähkömaksut jne.), ulkopaikkakuntalaisten ostamat palvelut, vierailijoiden tuomat tulot ja liikennemenot on rahasumma yli 30 miljoonaa euroa. Tästä luvusta puuttuvat vielä mökki- ja tonttikaupassa sekä uudisrakentamisessa liikkuva rahasumma. Päivittäistavaraostokset 26 /mökkikunta/päivä Rakentaminen ja korjaaminen (olemassa olevat mökit) /vuosi Pälkäne Kuhmalahti Muut tavarat 600 /vuosi YHTEENSÄ Taulukko 7. Kaakkois-Pirkanmaan mökkeilyssä vuosittain liikkuvia rahamääriä. Lähde: Mukaeltu Mökkibarometrin ja TEM raportteja 12/2011 tiedoista. 13 Loma-asutuksen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. Rakennustutkimus RTS Oy, TEM, raportteja 12/

23 6.2 Vaikutukset kuntatalouteen Kunnan tuloslaskelmassa mökkiläisiltä tulevia tulo- ja menoeriä ovat 14 : Tuloja + kiinteistöverotulot vapaa-ajan asunnoista + ansioverotulot mökkiläisten ostojen tuottamista palkkatuloista + maksutulot mökkiläisten palveluista sekä valvonta- ja lupamaksuista + veloitukset mökkiläisten asuinkunnilta + valtionosuudet mökkiläisten käyttämiin palveluihin (museot, konsertit, kansalaisopistot) Menoja - toimintamenot mökkiläisten käyttämistä palveluista - muut toimintamenot (mm. markkinointi, yleishallinto) - poistot investoinneista - avustukset (esim. yksityistiet) Mökkikunnat voivat itse vaikuttaa vapaa-ajan asunnosta maksettavan kiinteistöveron suuruuteen. Vapaa-ajan asunnosta maksettava kiinteistövero voi vaihdella 0,5 % - 1 % välillä. Veroprosentti ei saa kuitenkaan olla 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen veroprosentti. Pälkäneellä loma-asunnon kiinteistöveroprosentti on 1,00 % ja Kangasalla 1,03 %. Pirkanmaalla alhaisimmat verottajat ovat Tampere ja Vesilahti 0,90 %, kun taas korkeinta veroprosenttia kerää Hämeenkyrö 1,15 % 15. Kiinteistövero poistettiin kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta 16. Tasauksella kuntien asukaskohtaista ja laskennallista verotuloa joko kasvatetaan tai vähennetään. Vapaaajan kiinteistöistä maksettava kiinteistövero on ennen kuulunut tasauksen piiriin ja koska tasausraja on asukassidonnainen, on tämä aiheuttanut eräille kunnille jopa tulojen vähentymistä. Tämä on koettu epäoikeudenmukaiseksi sen vuoksi, että vapaa-ajan asukkaat täytyy ottaa huomioon joltain osin kuntien palvelurakenteissa, kuten esimerkiksi pelastustoimessa ja sen mitoituksessa. Muutoksesta hyötyvät sellaiset kunnat, joissa on kiinteistömassaa, arvokasta maapohjaa, kesämökkejä ja voimaloita. Koko maassa muutoksesta ennustetaan eniten hyötyvän Kustavin mökkikunta 17. Kunnallisten taloudellisten vaikutusten mittaaminen on todettu olevan haastavaa, koska luotettavia tilastoja ei ole olemassa. On kuitenkin todettu, että jos valtionosuusjärjestelmään liittyvää verotulojen tasausta ei oteta huomioon, ulkopaikkakuntalaisista mökkiläisistä aiheutuu kunnille enemmän tuloja kuin menoja, mutta valtion verotulojen tasausjärjestelmästä johtuen mökkiläisyydestä aiheutuvat menot voivat olla myös suuremmat kuin tulot. Vapaa- 14 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä. Saaristoasiain neuvottelukunta, Efeko Oy. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/ Pirkanmaan vuosikirja 2011, Pirkanmaan liitto

24 ajan asukkaiden merkitys kunnan verotulojen kannalta on yleisesti sitä suurempi, mitä enemmän heitä on suhteessa vakituisiin asukkaisiin. 18 Merkittävä osa aluetaloudellisista hyödyistä tulee mökkiläisten alueella tekemistä ostoksista, jotka ovat pitkälti riippuvaisia mökin käyttöasteesta ja käyttäjämäärästä. Mökkiläinen työllistää ostojensa kautta mökkikunnan tavaran- ja palveluntuottajia ja parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Kunnalle verotuloja kertyy mm. yrittäjätuloista ja maksetuista palkoista. Kaakkois-Pirkanmaan elinvoimaisuudelle ja palvelutarjonnan ylläpidolle mökkiläisten alueelle tuoma ostovoiman lisäys on erittäin merkittävä, etenkin kun paikallisesta ostovoimasta siirtymä muualle on huomattava. 6.3 Ympäristölliset vaikutukset Mökkeilyyn liittyviä ympäristövaikutuksia syntyy mökillä olemisesta, liikkumisesta kodin ja mökin välillä sekä rakentamisen vaikutuksista. Lämmitys ja mökkiliikenne ovat mökkeilyn suurimmat energiakuluttajat. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä, joista 90 % on henkilöautoliikennettä. Matkojen keskipituus on 100 km 19. Liikenteen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää suosimalla pidempiä mökillä olojaksoja lyhyiden käyntien sijaan (edellyttää mm. etätyömahdollisuuksia) ja suosimalla joukkoliikennettä siellä missä se on mahdollista. Vapaa-ajan asumisen negatiivisten ympäristövaikutusten kasvuun vaikuttavat muun muassa mökkien varustetason ja pinta-alojen nousu. Kestävän kehityksen näkökulmasta vapaa-ajan asuminen edustaa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja energian kulutuksen lisääntymistä, johon liittyy ekologisia haittavaikutuksia. Mökkeilyn ekotehokkuutta lisääviä toimia on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Rantojenkäytön ympäristövaikutusten hallinnassa on hyvillä kaavoitus- ja suunnittelukäytännöillä keskeinen merkitys. Rakentamisen ympäristöhaittoja voidaan vähentää mm. sijoittamalla rakentaminen kauemmaksi rantaviivasta ja tonttikokoa kasvattamalla. Epäsuorasti vapaa-ajan asumisella on myönteisiäkin ympäristövaikutuksia. Saaristoasiain neuvottelukunta on todennut, että mökkeily on suomalaisten suuri luontokoulu, jolla on positiivisia vaikutuksia ihmisten asenteisiin ympäristönsuojelua ja yksinkertaista, luonnonmukaista elämäntapaa kohtaan. 20 Monille kesämökki tarjoaakin mahdollisuuden osallistua luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja luontoon liittyvien harrastusten toteuttamiseen. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Vapaa-ajan asukkaiden mukana siirtyy alueelle tietoa, taitoja, osaamista, eri alojen asiantuntemusta, sosiaalisten verkostojen jäsenyyksiä ja vaikutusvaltaa. Tämän potentiaalin olemassaolo yleisesti tiedostetaan, mutta käytännössä sen hyödyntäminen on ollut melko vähäistä 21. Hyviä käytännön konk- 18 Ulkokuntalaiset mökkiläiset kuntien taloudessa (1998), Kotilainen 19 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (Vapet) Mökkeily elämäntapana ja ekotehokkaiden käytäntöjen hyväksyttävyys (2008). Työtehoseuran raportteja ja oppaita Saaristoasiain neuvottelukunta Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta (2008), Aho ja Ilola. 23

25 reettisia kokemuksia on Kaakkois-Pirkanmaalla kuten muualla Suomessakin saatu esimerkiksi mökkiläisten yrityskummiudesta. Kuntaliitosalueilla, joissa päätöksenteko on siirtynyt usein kauemmaksi mökkiseudusta, on vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyöstä ja yhteistyöelimistä ollut etua voimien kokoamisessa ja näkökulmien esillä pitämisessä. Mökkiläiset ja vakituiset asukkaat ovat usein samalla lailla kiintyneitä alueeseen ja sen kehittämiseen, joten voimien kokoaminen on kaikin puolin perusteltua. Vapaa-ajan asumisen negatiivisista sosiaalisista vaikutuksista keskustellaan yleensä melko vähän. Näitä ovat mm. vapaa-ajan asukkaiden vakituisista asukkaista usein poikkeavat elämäntavat, asenteet ja erilainen sosiaalinen asema, jotka saattavat aiheuttaa ristiriitoja vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Muulla maailmassa koettua paikallisen väestön syrjäyttämistä ei ole nähty Suomessa ongelmaksi, vaan lähinnä vapaa-ajan asukkaat on nähty maaseudun väestökatoa korvaavana tekijänä. 24

26 7. VAPAA-AJAN ASUMISEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN 7.1 Vapaa-ajan asuminen Pälkäneen ja Kangasalan kuntastrategioissa Vapaa-ajan asumisen merkityksestä kunnalle ja siihen myönteisestä asennoitumisesta kertoo esimerkiksi se, miten vapaa-ajan asuminen on nostettu esille kunnan strategiassa. Vapaa-ajan asutuksen merkitys kunnalle tai myönteinen suhtautuminen vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi on mainittu mm. seuraavien kuntien strategioissa: Liperi (2003), Leppävirta (2005), Mikkeli (2001 ja 2003), Asikkala (2001). Vanhan Kuhmalahden kunnan strategian (laadittu 2005) painopistealueiksi oli nostettu viisi tärkeäksi koettua aluetta, joihin kunnan päätöksenteossa tuli panostaa. Näistä yksi oli vapaa-ajan asukkaat ja asuminen. Päämääränä oli, että vapaa-ajan asukkaat viettävät entistä enemmän aikaa Kuhmalahdella ja muuttavat mahdollisesti asumaan kuntaan. Tavoitteina oli, että vapaa-ajan asukkaat saadaan mukaan kehittämään kuntaa, mökkejä muutetaan kontrolloidusti vakituisiksi asunnoiksi, vapaa-ajan asukkaiden informointi ja vapaaajan asuntojen tehokkaampi käyttö. Kangasalan kunnan (tarkistuksia tehty 2009) kuntastrategiassa 2016 korostuu luonto, turvallisuus, asuinympäristö ja asukkaille tuotettavat palvelut ja niiden turvaaminen. Strategissa ei ole mainittu vapaa-ajan asumista tai sen roolia. Myöskään Tampereen kaupunkiseudun strategiassa 2016, jota Kangasala toteuttaa, ei löydy mainintaa vapaa-ajan asumisesta. Tätä voidaan pitää hyvinkin oletettuna, koska kaupunkiseudun kehittämispolitiikka keskittyy melko vahvasti kaupunkipolitiikkaan ja alueen kuntien vapaa-ajan asuntojen määrät asuntokantaan suhteutettuna ovat hyvinkin pieniä. Tätä kuvastaa mm. se, että Tampereella on lukumääräisesti vähemmän kesämökkejä kuin Kangasalla tai Pälkäneellä. Pälkäneellä on aloitettu maankäytön kehityskuvan laadinta ja kuntastrategian päivittäminen kesällä Kehityskuvan tarkoituksena on osoittaa tavoitteellinen yhdyskuntarakenne tavoitevuotena Kehityskuvassa tullaan osoittamaan asumisen, palvelujen, elinkeinoelämän, virkistyksen jne. sijoittuminen ja laajenemisalueet. Työn aikana laaditaan myös edullisuusvyöhyketarkastelu, jonka tavoitteena on osoittaa ne alueet, joilla vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusten muutoksiin voitaisiin suhtautua myönteisemmin. 7.2 Maakunnallinen kehittäminen Pirkanmaan maakunta-ohjelmassa , joka on maakunnan liiton keskipitkän aikavälin kehittämisohjelma mainitaan, että hyödynnetään vapaa-ajan asumisen potentiaali Pirkanmaalla 22. Kuitenkin vapaa-ajan asumiseen liittyviä hankkeita, selvityksiä ja kehittämistoimia on toteutettu Pirkanmaalla suhteellisen vähän. Valtakunnalliseksi uranuurtajaksi tällä rintamalla voidaan pitää Etelä-Savon maakuntaa, jossa on systemaattisesti tehty töitä vapaa-ajan asumisen uudisrakentamisen ja nykyisen vapaa-ajan asumisen kannan hyödyntämiseksi. 22 Pirkanmaan maakuntaohjelma (2010), Pirkanmaan liitto julkaisu A 49 25

27 7.3 Vapaa-ajan asumisen kehittämistoimenpiteitä muualla Suomessa Etelä-Savon maakunnan vapaa-ajan asumisen strategia Etelä-Savon maakunnallisen vapaa-ajan asumisen strategiassa tavoitteeksi on muun muassa asetettu Etelä-Savon maakunnan nostaminen laadullisesti ja määrällisesti Suomen vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi. Tavoitteiden saavuttamisen edellytykseksi on mainittu muun muassa: - vapaa-ajan asuntoja peruskorjataan, laajennetaan ja varustetasoa parannetaan - uuden vapaa-ajan asuntokannan rakentamisen edellytyksiä aktivoidaan ja kehitetään, rakentaminen toteutetaan tasokkaasti sekä varustukseltaan korkeatasoisena - vapaa-ajan asutusta ja osin myös matkailua varten luodaan erillinen palveluverkosto, jonka kehittämistä tuetaan ammatti- ja palvelukoulutuksella. Lisäksi edistetään eri kanavien kautta paikallistuotteiden kysyntää ja tarjontaa maakunnan sisällä sekä myös maakunnan ulkopuolelle Tavoiteohjelmat Eräissä kunnissa kuten esimerkiksi Liperissä, on laadittu vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma. Tavoiteohjelma on hyväksytetty kunnanhallituksessa ja se sisältää tavoitteita muun muassa vapaa-ajan asumiselle ja rantojen käyttöön liittyvälle elinkeinotoiminnalle sekä suojelulle. Tavoiteohjelman seuranta tapahtuu vähintään kerran vuodessa mökkiläistoimikunnan kokouksessa. Vapaa-ajan asukastoimikunnat Monessa kunnassa toimii vapaa-ajan asukastoimikunta tai mökkiläistoimikunta. Pirkanmaalaisina esimerkkeinä tällaisista kunnista ovat esimerkiksi Ruovesi ja Virrat. Toimikunnan työlle usein annettuja tehtäviä ovat mm. : - esitysten ja aloitteiden tekeminen kunnan päättäviin elimiin - edistää kunnan ja yritysten sekä kylien tiedottamista vapaa-ajan asukkaille - vapaa-ajan asumisen yleinen kehittäminen yhteistyössä kunnan ja yrittäjien kanssa Vapaa-ajan asukkaiden lisäksi vapaa-ajan asukastoimikunnissa on jäseniä yleensä myös kunnasta, kylä- ja yrittäjäyhdistyksistä. Mökkiläisfoorumi Mökkiläisfoorumit ovat tilaisuuksia, joissa vastataan mökkiläisten kysymyksiin, kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tavataan kunnan ja yrittäjäyhdistysten jäseniä. Mökkiläisfoorumeja on järjestetty alueilla jossa toimii tai ei toimi vapaa-ajan asukastoimikunta. Palveluoppaat Useat kunnat lähettävät vapaa-ajan asukastalouksille palveluoppaan, jossa kerrotaan alueen julkisista ja yksityisistä palveluista, tapahtumista sekä kylistä. 26

28 Internetsivustot Mikkelin seudun kesäasukkaille on perustettu oma internetsivusto Nettilaituri ( Sivustoon on kerätty tietoa mm. seudun kunnallisista palveluista, ympäristökysymyksistä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Sivustolla toimii myös ilmoitustaulu, jota voi hyödyntää osto- ja myyntipalstana. Pirkanmaalaisista kunnista Ruoveden kunnalla on alueen vapaa-ajan asukkaille suunnattu internetsivusto Kesäpaikka ( jossa on tietoa muun muassa kunnallista ja yksityisistä palveluista, kunnan tonttitarjonnasta ja matkailuvinkeistä. Etätyötilat Mäntyharjun kunta tarjoaa kesäasukkaille mahdollisuuden etätyöskennellä nopeiden yhteyksien äärellä. Kunta järjestää etätoimistomahdollisuuden kunnantalolla tai virastotalolla toimiston aukioloaikoina, jossa on nopea internet-yhteys, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus sekä toimistotila, jossa voi työskennellä rauhassa. Muuta Kyläsivujen kautta on mahdollista tuoda vapaa-ajan asunto vuokralle (Liperi) "Oma mökki kuntoon" perusparannuskampanja (Jaala) Kuntalaisten ja mökkiläisten yhteistyöelimeksi perustettiin yhteistyökomissio. Toiminta oli ankkuroitu kuntaan ja sitä johti kunnanjohtaja. Kuusi kertaa vuodessa kokoontuvalla komissiolla on oma kustannuspaikka kunnan budjetissa ja sillä on toimivalta tehdä aloitteita kunnanhallitukselle. Entistä tärkeämmäksi vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten yhteistyö ennustettiin tulevan laajan kuntaliitoksen myötä (Houtskär). 23 Rantakalaillat, joissa eri kylätoimikunnat kutsuvat mökkiläisiä eri järvialueille yhteiseen illanviettoon (Liperi) Kutsu teatteri-iltaan, jossa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä läsnä vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi (Liperi) Kesäkortti vapaa-ajan asukkaiden terveisille kerran kolmessa vuodessa (Liperi) Mökkiläisrekisteri (Liperi) 23 Mökkiläiset mukaan kuntien ja kylien elämään, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 27

29 8. MITÄ VAPAA-AJAN ASUMISELTA HAETAAN JA MILLAISELTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN KYSYNTÄ? Hirvosen 24 mukaan on eroteltavissa viisi elämänlaatuun liittyvää tekijää, jotka toimivat vapaa-ajan asumisen motiiveina. Näitä ovat: - luontokontakti ja luonnonrauhasta nauttiminen - yhdessäolo perheen kanssa - itsensä toteuttaminen ja mielenkiintoinen toiminta - jatkuvuuden kokeminen ja juurille palaaminen - ympäristövaihdoksen tarve Mennäänkö mökille? tutkimuksessa 25 mökinomistajat tyypiteltiin kahteen ryhmään sen mukaan, miten merkityksekkäänä vapaa-ajan asuminen nähtiin ja millaista sisältöä sen katsottiin tuovan elämään. 1) Mökkeilijöitä, joiden mielikuvissa mökkeily läheni matkailua ja joille mökkilomailu vastasi ensisijassa ympäristönvaihdoksen tarpeeseen. Tällaiset mökkeilijät liittivät mökkeilyyn merkityksiä, jotka tukevat osaltaan mökkeilyn merkitystä matkailun osa-alueena: maisema ja luonto, rauha ja hiljaisuus, arjesta irtaantuminen, eristäytyminen, loma-aktiviteetit, rentoutuminen, nautiskelu ja elämyksellisyys. 2) Mökkeilijöitä, jotka pyrkivät vapaa-ajan asumisella korvaamaan vakituisen asuinympäristön puutteita ja joiden mökkeilyyn liittämät merkitykset tukivat kakkosasumista tai jopa muuttohalukkuutta. Kakkosasuminen ja maallemuutto ovatkin jossain määrin yleistyneet esimerkiksi suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä. Tällä tavalla motivoituneet mökinomistajat liittivät mökkeilyyn seuraavanalaisia merkityksiä: itsensä toteuttaminen, puuhailu ja askarointi, luonnon tarkkailu, kotiseutu ja juuret, koti ja maaseutunostalgia. Kehittämistoimissa tulisikin huomioida vapaa-ajan asukkaiden erilaiset tarpeet ja mökkeilyn motiivit ja se, miten nämä voitaisiin huomioida paremmin. Vapaa-ajan asuntojen käytön tulevaan kehitykseen tulevat vaikuttaman muun muassa väestön ikärakenteen muutokset, elämäntapoihin liittyvät muutokset sekä esimerkiksi työn luonteeseen ja työmarkkinoiden joustavoitumiseen liittyvät muutokset. On oletettavissa, että vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä enemmän ns. kakkosasumiseksi, jolloin vapaa-ajan asunnolla vietetty aika lisääntyy. 26 Suomi on Euroopan voimakkaimmin vanheneva kansa. Vuonna väestöstä noin 1,4 miljoonaa on yli 65-vuotiaita. Mökkibarometrin mukaan lähes kaksi kolmasosaa vapaa-ajan asunnon omistajista on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita. Eläköitymisen kiihtyessä vapaa-ajan asunnoilla voidaan viettää yhä enemmän aikaa. Samalla tulevaisuudessa yhä merkityksellisemmäksi 24 Asuminen ja vapaa-aika (1992), Hirvonen 25 Mennäänkö mökille? (2005), Pitkänen ja Kokki 26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 30 (2006) 28

30 nousee seuraavan mökkisukupolven käyttäytyminen, kun vapaa-ajan asunnot vapautuvat nykyiseltä, jo varsin varttuneelta mökkeilijäsukupolvelta. kävelyreittejä virkistysliikkumiseen, se vähentää todennäköisyyttä, että asukas omistaa kesämökin 29. Vapaa-ajan asuntojen määrän kehityksestä on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa kaksi vaihtoehtoista ennustetta vuodeksi Nämä perustuvat kansantaloudellisiin ja väestöllisiin ennusteisiin. Alhaisen kasvun ennusteen mukaan vapaa-ajan asuntoja tulee olemaan vuonna 2025 noin eli noin nykyistä enemmän, ja korkean kasvun ennusteen mukaan niitä tulee olemaan Ennusteiden mukaan vapaa-ajan asuntojen varustelutaso tulee paranemaan ja yhä useampi niistä tulee soveltumaan ympärivuotiseen käyttöön. 27 Erilaisten tutkimusten perusteella mökkeilyyn liittyviksi tulevaisuuden trendeiksi voidaan tunnistaa vapaa-ajan asumisen monipuolistuminen, mökillä oleskeluaikojen pidentyminen ja mökkien varustetason parantumisen. Mahdollinen trendi on myös se, että vapaa-ajan asuminen alkaa kiinnostaa aikaisempaa enemmän naisia 28. Yhdyskuntarakenteen yleinen tiivistämiskehitys voi myös olla omiaan lisäämään asukkaiden kesämökkeilyä, koska ahdistavaksi koettua liian tiivistä ympäristöä saatetaan paeta väljempään ympäristöön. Laajassa hollantilaisessa tutkimuksessa huomattiin, että jos asuinalueella on runsaasti vehreitä 27 Berghäll E, Perrels A, Sahari A (2008), Mökkikannan kehityspolku vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 28 Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja (2009) 29 de Vries, S. (2005) Green Recreation Opportunities and Urban Liveability. Teoksessa Forests, Trees, and Human Health and Well-being. Proceedings of the 1 st European COST E39 Conference. Thessaloniki, October,

31 8.1 Kylämökkeily ja yhteisölliset loma-asuntoalueet Kylämökkeilyllä tarkoitetaan maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa vapaa ajan asumista. Usein kylämökkeily on olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöä vapaa ajan asuntoina, mutta siihen liittyy myös uudisrakentamista. Vapaa-ajan asumisen perinteiset motiivit ovat pääosin hyvin ristiriitaisia kylämökkeilyn idean kanssa. Mökkikulttuuri on kuitenkin koko ajan muutoksessa ja on olemassa signaaleja siitä, että nämä muutokset tulevat osin tukemaan kylämökkeilyn suosion kasvua etenkin nuoremman sukupolven keskuudessa. Tätä johtopäätöstä tukevat tutkimukset nuorten luontosuhteen muuttumisesta, johon liittyy vahvasti harrastaminen. Täten erilaisiin harrastuksiin liittyvän mökkeilyn oletetaan kasvattavan suosiotaan. Samalla mökkeily suuntautuu mahdollisesti aikaisempaa enemmän erilaisissa harrastus ja matkailukeskuksissa sijaitseviin vapaa ajan huoneistoihin tai kolmosasuntoihin, joiden uskotaan yleistyvän. Tämä ilmiö on jo havaittavissa Sappeen matkailukeskuksessa. Kylämökkeily nähdään yhtenä mahdollisuutena korjata monia perinteisen, hajalleen sijoittuvan mökkeilyn negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä lisätä vapaa ajan asukkaista koituvia yhteisöllisiä hyötyjä mökkipaikkakunnalla. Näissä näkemyksissä korostuvat odotukset kylämökkeilystä yhdyskuntarakennetta eheyttävänä ja maaseutua elävöittävänä ilmiönä. Kylämökkeilyllä nähdään myös varjopuolet kuten kuntapalvelujen käytön lisäys, mökkiläisten paikallista asukkaista poikkeava ekososiaalinen asema, asenteet ja tavat. 30 Yleisesti kylämökkeilyn potentiaalia nähdään olevan kaupunkien lähialueilla (koko kaakkoinen Pirkanmaa), matkailukeskittymissä (Sappee) ja erityisen vetovoimatekijän omaavilla alueilla, kuten perinteisissä teollisuusyhdyskunnissa, joihin on syntynyt monenlaista kulttuuritoimintaa (esim. Luopioisten kirkonkylässä sijaitseva Mikkolan Navetta) sekä käsi ja pienteollista tuotantoa ja jotka houkuttelevat uusien asukkaiden lisäksi myös matkailijoita ja vapaa ajan asukkaita. Näiden tietojen pohjalta Pälkäneellä ja Kuhmalahdella on erinomaiset lähtökohdat halutessaan kehittää kylämökkeilyä. Kuhmalahdella seututien 325 varren suhteellisen runsasta kuivanmaan vapaa-ajan asuntokantaa voi luonnehtia kylämökkeilyksi. Kaiken kaikkiaan mökkikulttuuria luonnehtii moninaistuminen. Samoin kuin asuntotuotannolta myös vapaa-ajan asuntotarjonnalta edellytetään vaihtelevuutta. Vapaa ajan asunnolla vietetyn ajan pidentymiselle voi muodostua entistä tärkeämmäksi tekijäksi toimivat tietoliikenneyhteydet ja palvelujen läheisyys. Lisäksi rantatonttien tarjonnan puute ja hintakehityksen jatkuva nousu on lisännyt kiinnostusta myös muihin kuin järvenrantamökkeihin. Samalla kuin väestö vanhenee, yhä suurempi osa kansasta asuu yhden hengen talouksissa. Onkin olemassa viitteitä siitä, että tulevaisuudessa yhteisöllisyyttä tullaan hakemaan mm. asumisesta. Mielenkiintoista onkin nähdä 30 Kylämökkeily; käsite, nykytila ja tulevaisuus (2009) Vepsäläinen ja Rehunen, esitys matkailun ja vapaa-ajan asumisen symposiumissa 30

32 tuleeko tämä suuntaus vaikuttamaan myös vapaa-ajan asumisen kehitykseen. Joka tapauksessa suurten kasvukeskusten lähikuntien rannat alkavat olla täyteen rakennettuja, mökinomistajien keskimääräinen matka-aika pidentyy ja kuitenkin kiinnostus vapaa-ajan asumista kohtaan on runsasta. Kysyntään vastaamiseen tullaan varmasti hakemaan erilaisia vaihtoehtoja. Kiinnostavaksi mahdollisuudeksi nousee yhteisöllisten mahdollisesti asukaslähtöisesti toteutettavien loma-asuntoalueiden rakentaminen taajamien ja kylien yhteyteen. Näitä voisivat olla esimerkiksi as oy-muotoiset modernit puurakenteiset rivitalo- ja paritaloyhtiöt kunta- ja kyläkeskusten läheisyydessä. Edellä esitetyt muutokset mökkikulttuuriin mahdollisessa muutoksessa ja monipaikkaisuuden lisääntymisessä antavat viitteitä mahdolliselle kysynnälle. Lisäksi suurimman vapaa-ajan asuntojen kysynnän kohdistuessa hintahaarukkaan , jossa tarjonta on vähäisintä, voisivat 60-80m 2 kokoiset vapaa-ajan asuntokäyttöön suunnitellut taloyhtiöt olla vastaus tähän kysyntää. Näissä kohteissa olisi mahdollisuus toteuttaa mökkeilyyn liitettyjä motiiveja, joita on lueteltu tämän raportin sivulla 28. Hämeenlinnassa asumisen osaamisklusterin, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Teijo-Talot Häme Oy:n yhteistyönä on syntynyt uusi siirtolapuutarha-konsepti, jossa kiinteistöyhtiömuotoisena toimivalle alueelle tulee palstoja, joihin asukas voi hankkia helposti täysin valmiin lomamökin. Alueen maisemasuunnitteluun ideoita on haettu Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön opiskelijoiden oppilastyöstä. Hämeenlinnassa nähdään, että siirtolapuutarhat voidaan esimerkiksi liittää osaksi maatilatuotantoa ja matkailua Kunta- ja kyläkeskusten läheisyyteen toteutettavan niin sanotun yhteisöllisen vapaa-ajan asumisen etuja olisivat mm. : - palvelujen läheisyys, edullinen sijainti yhdyskuntarakenteessa - joukkoliikenneyhteydet (henkilöautoliikenteen päästöt yksi mökkeilyn suurimmista ympäristökuormituksesta) - valmis infrastruktuuri - vastaus suurimpaan hinnalliseen kysyntäluokkaan - helppous Kohteen toteuttaminen voisi tapahtua asiakaslähtöisesti yhteishakkeena, joka etenisi kiinnostuneen joukon kokoamisen jälkeen tontin valinnalla, rakennusten suunnittelulla jne ( ) 32 ( ) 31

33 Kuva 2. Esimerkkiluonnoksia modernista yhteisöllisestä vapaa-ajan asumisesta, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi pari- tai rivitaloalueena. Vapaa-ajan asunnon pihaa rajaa sauna- ja pesutilat tarjoten tehokkaasta rakentamisesta huolimatta rauhaa omaan pihapiiriin. Luonnokset: Arkkitehtitoimisto Lindholm-Raatikainen. 32

34 9. KAAKKOIS-PIRKANMAAN ULKOPAIKKAKUNTALAISTEN VAPAA- AJAN ASUKKAIDEN KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET Kyselyn keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa sellaisia tekijöitä, joilla vapaaajan asumista voitaisiin kehittää tarkastelualueella sekä vapaa-ajan asukkaiden että alueen (mm. taloudellinen, sosiaalinen pääoma) hyväksi. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Pälkäneen ja entisen Kuhmalahden kunnan alueilla vapaa-ajan asunnon omistavat ulkopaikkakuntalaiset taloudet. Tutkimuksen kokonaisotos oli yhteensä 300 haastattelua (vastaaja vuotias) ja se kiintiöitiin seuraavasti: Pälkäneen alueella vapaa-ajan asunnon omistavat taloudet 240 haastattelua (80%) ja Kuhmalahden alueella vapaa-ajan asunnon omistavat taloudet 60 haastattelua (20%). Haastattelujen määrä suhteutettiin vapaa-ajan asuntojen määrään. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelututkimusta ja haastattelut suoritettiin ajanjaksolla Kyselyn tulokset Vastaajien vapaa-ajan asunnot olivat useimmiten itse rakennettuja tai rakennettu ostetulle tontille ja sijaitsivat rantatontilla. Vapaa-ajan asuntojen mediaanihuoneistopinta-ala oli Pälkäneellä 60-89m 2 ja Kuhmalahdella 30-59m 2, ero luokituksien välillä oli kuitenkin erittäin pieni. Vastaajien vapaa-ajan asunnoista löytyi lähes poikkeuksetta sähkö (Pälkäne 95 % / Kuhmalahti 93 %) sekä lämmitys (Pälkäne 94 % / Kuhmalahti 95 %). Lämmityksellä vastaajat tarkoittivat useimmiten takkaa tai muuta tulisijaa, joka tarkentui tutkimushaastattelijoiden keräämän piilotiedon kautta. Yli 95 prosenttia kaikista vastaajista ei aikonut parantaa vapaa-ajan asunnon varustetasoa seuraavien viiden vuoden aikana esitetyillä vaihtoehdoilla. Vastaajat olivat vapaa-ajan asunnoillaan keväisin keskimäärin (Md) vuorokautta, kesäisin (Md) yli 20 vuorokautta (Kuhmalahti vuorokautta), syksyisin (Md) vuorokautta ja talvisin (Md) 5-10 vuorokautta. Vapaa-ajan asunto oli pääasiassa oman ruokakunnan käytössä, sillä vastaajat vuokrasivat vapaa-ajan asuntoa ulkopuolisen käyttöön erittäin harvoin. Vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, ainoastaan 6 prosenttia ilmoitti jonkun ruokakuntansa jäsenen tekevän etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin, Kuhmalahden vastaavan osuuden ollessa 7 prosenttia. Vastaajat suhtautuivat vapaa-ajan asunnolta suoritettavaan etätyöhön kauttaaltaan melko varauksella. Peräti 97 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 88 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, ilmoitti, ettei yksikään ruokakunnan jäsenistä ollut halukas etätyön lisäämiseen. Tulosta tarkasteltaessa tulee kuitenkin huomioida aineiston ikäjakauma. Vastaajat arvioivat vapaa-ajan asunnon käytön pysyvän seuraavien viiden vuoden aikana useimmiten ennallaan. Toisaalta, keskimäärin prosenttia sekä Pälkäneen että Kuhmalahden alueella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista arvioi käytön vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana. Käytön arvioi kasvavan yhteensä noin 9 prosenttia niistä vastaajista, joiden vapaaajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 7 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella. Vastaajien mainitsema tyypillisin este vapaa-ajan asunnon käytön lisäämiselle oli vapaa-ajan puute (Pälkäne 44 % / Kuhmalahti 40 %). Kuhmalahdella yhtenä keskeisenä syynä pidettiin myös palvelujen puutetta (Kuhmalahti 31 % / Pälkäne 10 %) sekä muita lomanviettotapoja (Kuhmalahti 31% / Pälkäne 20%). Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, pidettiin yhtenä keskeise- 33

35 nä syynä myös vapaa-ajan asunnon puutteellista varustetasoa (Pälkäne 31% / Kuhmalahti 23 %). Pälkäneen vastaajat mainitsivat lisäksi Kuhmalahden vastaajia useammin syiksi mm. terveyden sekä korkean iän. Esitettyjä suunnitelmia (halu muuttaa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi, muuttaminen vapaa-ajan asunnolle pysyvästi sekä vapaa-ajan asunnosta luopuminen) vapaa-ajan asunnon suhteen oli 20 prosentilla Pälkäneellä vapaa-ajan asunnon omaavista ja 15 prosentilla Kuhmalahdella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista. Suunnitelmat koskivat useimmiten halua muuttaa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi (Pälkäne 14 % / Kuhmalahti 10 %). Reilu enemmistö kaikista vastaajista eli yli 70 prosenttia ilmoitti, etteivät he tai heidän ruokakuntansa ole käyttänyt esitettyjä kunnallisia palveluita mökkikunnassaan viimeisen vuoden aikana. Mikäli kunnallisia palveluita oli käytetty, koskivat ne useimmiten kulttuuripalveluita (kirjastopalvelut ja muut kulttuuripalvelut) sekä rakennusvalvontaa. Kuntaliitoksen (Kuhmalahti) aiheuttamiin mahdollisiin muutoksiin vastaajat suhtautuivat melko negatiivisesti. Pelko koski ennen kaikkea palvelujen vähenemistä tai huononemista. Julkisen terveydenhuollon valintamahdollisuus vuoden 2014 terveydenhuoltolain muutoksen myötä koettiin vastauksissa melko positiivisena. Kaikista sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, yhteensä 12 prosenttia aikoi käyttää varmasti ja 55 prosenttia mahdollisesti mahdollisuutta käydä julkisessa terveydenhuollossa myös mökkikunnassaan. Kuhmalahden osalta vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 prosenttia ja 51 prosenttia. Paikallisten tuotteiden käyttö on runsasta. Lähes kahdeksan vastaajaa kymmenestä ilmoitti suosivansa mökkeillessään paikallisia tuotteita tai palveluita. Tällaisia tuotteita ja palveluita olivat useimmiten paikallisten ruokakauppojen käyttö sekä ns. tuoretuotteet. Vastaajien mainitsemina keskeisinä palvelu- ja tarjontapuutteina esiintyivät Pälkäneen osalta useimmiten: ruokakaupat ja lähikaupat, Alko, rautakauppa ja vaatekauppa sekä Kuhmalahden osalta rautakauppa ja huoltoasema. Vastaajien arviot ruokakunnan kulutuskäyttäytymisen muutoksista (yksityinen sektori) olivat kauttaaltaan melko maltillisia. Arvioitu kasvu kohdistui sekä Pälkäneen että Kuhmalahden osalta ennen kaikkea: paikallisiin elintarvikkeisiin, huolto-, korjaus- ja remontointipalveluihin sekä Kuhmalahden osalta hoiva- ja hyvinvointipalveluihin kuin myös kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalveluihin. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että vastaajat joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, käyttivät mökkikuntansa palveluita Kuhmalahden vastaajia useammin. Erot olivat huomattavia varsinkin: kahvilaja ravintolapalvelujen, rakennus- ja korjaustarvikkeiden, muiden tarvikkeiden, kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelujen sekä huolto-, korjaus- ja remontointipalvelujen osalta. Tuloksia selittää osaltaan Pälkäneen parempi palvelutarjonta. Kuntakohtaisia eroavaisuuksia saattaa ainakin osin selittää vastaajarakenteen mahdolliset eroavaisuudet (mm. vastaajan mökkikunnan keskimääräinen etäisyys vastaajan vakituisesta asuinkunnasta). Varovasti arvioiden, vastaajien ruokakunnan kulutuskäyttäytymisen voidaan arvioida kasvavan Kuhmalahdella aavistuksen Pälkänettä paremmin. Keskeinen haaste kasvuodotuksille on kuitenkin saada ulkopaikkakuntalaiset käyttämään mökkikunnassaan entistä aktiivisemmin myös muita palveluita kuin paikallisia elintarvikkeita / ruokakauppoja sekä käyttämään ylipäätänsä enemmän aikaa mökkikunnassaan oleskeluun. 34

36 Yksittäisiä palveluita arvioitaessa vastaajien kiinnostus oli korkeinta ns. mökkitalkkaripalveluihin, joita voisi ostaa yhteensä 23 prosenttia sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 31 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaisi Kuhmalahdella. Vapaa-ajan asukkaiden mielikuva mökkikunnasta on hyvin positiivinen ja kuvaa lämmintä suhdetta mökkiseutuun. Vastaajat kuvailivat mökkikuntaansa useimmiten adjektiiveilla: kaunis, rauhallinen, puhdas (Pälkäne) ja luonnonläheinen (Kuhmalahti). Oman mökkikuntansa suurimpina vahvuuksina mainittiin useimmiten: vesistöt, luonnonläheisyys, rauhallisuus (Pälkäne) sekä sijainti (Kuhmalahti). Vastaajien esittäminä tärkeimpinä asioina, jonka perusteella he itse voisivat muuttaa mökkikuntaansa, mainittiin: luonto ja luonnonläheisyys, rauhallisuus sekä sukujuuret / oma synnyinkunta. Mökkeilijät eivät vietä aikaansa pelkästään mökillä, vaan osallistuvat myös mökkialueen tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Yhteensä 70 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella ja 65 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, oli osallistunut ainakin kerran vuodessa mökkikunnassa järjestettäviin tapahtumiin, tilaisuuksiin tai käynyt matkailukohteissa. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä voimavara monelle alueen kolmannen sektorin toimijoista. Yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan oli mökkikunnassaan osallistunut yhteensä 21 prosenttia kaikista sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 32 prosenttia sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella. Osallistumisaktiivisuus voisi olla vieläkin korkeampi, sillä Pälkäneen osalta yhteensä 17 prosenttia ja Kuhmalahden osalta 25 prosenttia sellaisista vastaajista, jotka eivät nykyisellään osallistu yhdistys-, järjestö- tai talkootoimintaan ilmoittivat olevansa kiinnostuneita osallistumaan toimintaan. Edellä esitetyt luvut kertovat suuresta alueelle tulevasta sosiaalisesta pääomasta. Vaikka osallistumisaktiivisuus ja kiinnostus osallistumiseen on hyvinkin korkeaa, ainoastaan 10 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 12 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella ilmoitti kaipaavansa lisää osallistumisen tai vaikuttamisen mahdollisuuksia mökkikunnassaan. Vastaajilla voidaan siten olettaa olevan tietoa erilaisista nykyisistä osallistumiskanavista. Toisaalta, esimerkiksi vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamista piti tarpeellisena 19 prosenttia Pälkäneellä ja 25 prosenttia Kuhmalahdella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista. Vastaajat pitivät mökkikunnastaan ja sen palvelutarjonnasta saamaansa tietomäärää pääasiassa riittävänä. Mikäli tietoa tarvittiin enemmän, koski se useimmiten tapahtumia ja vapaa-ajan toimintaa sekä palveluita. Keskeisinä tiedotusvälineinä mökkikunnan asioista toimivat paikallislehdet sekä tuttavat ja muut ihmiset. Vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen keski-ikä 61 vuotta näkyy selvästi vastaajajoukon korkeiden ikäryhmien painotuksessa myös tämän tutkimuksen aineistossa. Vastauksissa tämän voidaan katsoa heijastuvan mm.: - etätyön vähäiseen kiinnostukseen - vähäiseen kiinnostukseen vapaa-ajan asunnon varustetason kohentamiseen, ja joissakin määrin myös puutteellisen - nykyisen varustason vaikutuksista vapaa-ajan asunnon käytön lisäämiselle 35

37 - terveyden ja iän tuomiin vaikutuksiin vapaa-ajan asunnon käytön lisäämiselle - melko korkeaan kiinnostukseen mökkitalkkaripalveluita kohtaan Vapaa-ajan asunnon todennäköisin omistus luopumisen jälkeen on lapset, joten seuraavien sukupolvien valinnat ja päätökset ovat mökkikunnille hyvinkin merkityksellisiä. 10. KATSAUS ALUEEN OLEMASSA OLEVAAN LOMA- ASUNTOTARJONTAAN JA KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄN NAKEMYS KY- SYNNÄN OMINAISPIIRTEISTÄ Alueella myynnissä olevat loma-asunnot ja tontit Alueella myynnissä olevien loma-asuntojen määrää tarkasteltiin Oikotie- ja Etuovi-palveluista tehdyn kyselyn avulla. Tarkasteluhetkellä Pälkäneellä oli myynnissä kahdeksan loma-asuntoa, joista viisi sijaitsi Sappeen matkailukeskuksen alueella sekä yhdet Kukkian, Mallasveden ja Kuohijärven rannoilla. Kuhmalahdella ei ollut myynnissä loma-asuntoja kyseisenä ajankohtana. Myynnissä olevien loma-asuntojen vähäisyys ilmentää julkiseen myyntiin tulevien loma-asuntojen vähäistä määrää ja sitä, että lomaasuntojen myynnin sesonkiaika kohdistuu touko-syyskuulle. Kiinteistövälittäjälle 33 suunnatussa teemahaastattelussa tiedusteltiin Kaakkois-Pirkanmaan vapaa-ajan asuntoihin ja tontteihin kohdistuvan kysynnän ominaispiirteitä: - ensisijaisesti etsitään rantaan rajoittuvaa kohdetta - suurin kysyntä kohdistuu maksaviin kohteisiin, joita ei ole juurikaan rannoilla tarjolla - suurin kysyntä tulee Hämeenlinna - pääkaupunkiseutu akselilta - alueen sijainti ehdoton valtti - ostajat arvostavat vesistöjen puhtautta ja luonnonkauneutta - ostajat ovat hyvin ympäristötietoisia, etenkin jätevesiasiat kiinnostavat - etenkin Luopioisten / Kuhmalahden alueilta myydään vakituisia asuntoja vapaa-ajan asuntokäyttöön - suhteellisen paljon mökkejä kuolinpesien omistuksessa ja mökkejä, jotka vaativat laajamittaista perusparannusta vastaamaan nykyajan vaatimuksia (mökkikannan vajaa käyttöaste) - kysyntä murrosvaiheessa, seuraavien sukupolvien kysyntä- ja kulutuskäyttäytyminen on vielä osin arvoitus - rakennusoikeiden sallittu enimmäismäärä on keskimäärin riittävä - rantayleiskaavan puuttumista ei nähdä ongelmana, joskin kaavan puute saattaa aiheuttaa epätietoisuutta rakennusoikeudesta ja ympäröivän alueen tulevasta maankäytöstä Loma-asuntotontteja Pälkäneellä oli myynnissä kuusi, joista neljä sijaitsi Sappeen matkailukeskuksen alueella. Kuhmalahdella loma-asuntotontteja ei ollut myynnissä. 33 Aleksin LKV,

38 11. JOHTOPÄÄTÖKSET Vapaa-ajan asuminen ja sen positiiviset vaikutukset ovat suuri mahdollisuus Pälkäneen ja Kuhmalahden alueelle. Pälkäneellä vapaa-ajan asutuksen merkitys on huomattava koko kunnan mittakaavassa, kun taas Kangasalla Kuhmalahden alueen vapaa-ajan asukkaiden osuus suhteessa vakituiseen asutukseen nähden muodostaa huomattavan lisän alueen ostovoimaan ja turvaa yksityisten palvelujen säilymistä. Mahdollisuudet kuntalähtöiseen vapaa-ajan asumisen kehittämiseen ovat tarkastelluissa kunnissa erilaiset. Vanhan Kuhmalahden kunnan kuntastrategissa vapaa-ajan asutus oli nostettu yhdeksi pääpainopistealueeksi. Kangasalan kunnan kuntastrategiassa vapaa-ajan asumista ei mainita. Tämä vahvistaa yleistä suuntausta siitä, että vapaa-ajan asutuksen rooli on yleensä kunnan kehittämistoimissa sitä merkittävämpi mitä enemmän vapaa-ajan asutusta on suhteessa vakituiseen asutukseen. Pälkäneellä vapaa-ajan asutuksen merkittävyys koko kunnan mittakaavassa on niin huomattava, että kuntalähtöiset kehittämistoimenpiteet ovat perusteltuja ja helpommin perusteltavissa. Kaakkois-Pirkanmaan (Pälkäne ja Kuhmalahti) yhteiset toimet alueen vapaa-ajan asumisen kehittämiseksi esimerkiksi yhteisten palvelusivujen, yhteismarkkinoinnin jne. suhteen voisivat tuoda synergiaetuja alueen vapaa-ajan asumisen kehittämiseen. Valtakunnallisesti vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä vahvemmin kakkosasumiseksi ja samalla vapaa-ajan asuminen on moninaistumassa. Uusien vapaa-ajan asuntojen varustetasovaatimukset tukevat suuntausta ympärivuotiseen käyttöön, pidempiin oloaikoihin ja ihmisten monipaikkaisuuden lisääntymiseen. Rakentamaton ranta on resurssi, josta tulee pitää huolta. Liian tiheä lomarakentaminen saattaa johtaa ranta-alueen slummiutumiseen ja vapaan rantavyöhykkeen sulkeutumiseen, joka vuorostaan vaikeuttaa rannan virkistyskäyttöä. Tämän kaiken lisäksi liiallinen rantarakentaminen on uhka maisemalle ja luonnolle. Uuden rantarakentamisen sijaan oleellista olisikin keskustella keinoista nykyisten vapaa-ajan asuntojen käyttöasteen nostamiseksi, edistää palvelukyliin tukeutuvan käyttämättömän rakennuskannan uusiokäytön mahdollisuuksia sekä tarkastella käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksia siihen erityisesti soveltuvilla alueille. Perinteisen mökkikulttuurin rinnalle on nousemassa uudenlaisia vapaa-ajan asumisen muotoja. Tyypillisen rantaan tukeutuvan vapaa-ajan asumisen rinnalla tulisikin tarkastella myös kuivan maan mökkeilyn erilaisia kehittämismahdollisuuksia (kylämökkeily, siirtolapuutarhat, yhteisölliset vapaa-ajan asunnot). Mökkiläisille terveydenhuoltolain muutos on merkittävä parannus. Jatkossa pitkään toisessa kunnassa oleskeleville mökkiläisille tarjotaan mahdollisuus saada kiireetöntä hoitoa mökkikunnassaan nykyisen vain kiireellisten tapausten sijaan vuodesta 2014 alkaen. Mökkikunnassa tämä voidaan nähdä mahdollisuutena, koska kotikunta maksaa jatkossakin hoitolaskun. Kaakkois- Pirkanmaalla etenkin Luopioisten kirkonkylän ja Kuhmalahden terveyskeskusten palvelukysynnän voidaan olettaa kasvavan muutoksen myötä, turvaten palveluja myös vakituisille asukkaille. Etenkin pitkään mökillä aikaansa viettävien eläkeläisten arvioidaan käyttävän mahdollisuutta ja valitsevan hoitopaikakseen mahdollisesti mökkikuntansa. Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä väestökehitys on ollut viime vuosina laskeva. Uusia asukkaita houkuteltaessa vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä kohderyhmä. Heillä on jo olemassa omakohtaisia kokemusta alueesta, joten 37

39 he ovat usein pysyvimpiä ulkopaikkakunnalle muuttavia asukasryhmiä. Kyselytutkimuksessa mökkikuntaan muuton mahdollisiksi motiiveiksi nousee maaseutuasumiseen yleisesti liitetyt arvot kuten luonnonläheisyys ja rauhallisuus. Kyselyyn vastanneista Pälkäneellä vapaa-ajan asunnon omistavista ulkopaikkakuntalaisista 14 % olisi kiinnostunut muuttamaan mökkikuntaan ja Kuhmalahdella vastaava luku on 10 %. Näistä luvuista Pälkäneen arvo on valtakunnallista keskiarvoa (10 %), jonkin verran suurempi Maankäytön ohjauksen merkitys Pälkäneen ja Kuhmalahden alueilla ei ole ranta-alueen rakentamista ohjaavia yleiskaavoja. Oikeusvaikutteisten rantayleiskaavojen puuttuessa Pälkäneen ja Kuhmalahden rantarakentamista ohjataan yksityisten maanomistajien laadittamien ranta-asemakaavojen ja poikkeamislupien turvin. Tämä on osin ongelmallista, koska rantayleiskaavoituksen tavoitteet rantarakentamisen ohjaamisen ohella ovat hyvin moninaiset: - turvata rannan yleinen virkistyskäyttö - turvata erilaisten suojelutavoitteiden toteutuminen (luonto, maisema, kulttuurimaisema) - maanomistajien tasapuolisuuden toteutuminen - ohjataan usein myös ranta-alueiden läheisten kyläalueiden rakentamista - edistää elinkeinotoimintojen mahdollisuuksia mm. matkailussa ja maa- ja metsätaloudessa Kun rakentamisen ohjaus perustuu pieniin yksittäisiin rantapätkiin kokonaisuuden hallinnan sijaan, monien maankäytöllisten tavoitteiden yhteensovit- taminen on hankalaa ja haastavaa eikä kehittämisen kokonaiskuvaa synny. Molemmissa kunnissa keskeytyneiden rantakaavojen valmisteluaineistoa on hyödynnetty lupaharkinnan yhteydessä. Kiinteistön omistajan kannalta rantayleiskaavan puuttuminen saattaa aiheuttaa epävarmuutta suurta investointia esimerkiksi peruskorjausta harkittaessa tai kiinteistön arvoa määritettäessä. Yhtenä perusteena rantayleiskaavoituksesta luopumiselle on määritetty kuntien säästötoimenpiteet. Rantayleiskaavoituksen aiheuttamat rasitteet kuntataloudelle on mahdollista kattaa osin maankäyttö- ja rakennuslain 76 :n mahdollistamilla maksuilla. Lain mukaan, koska rantoja käsittelevä yleiskaava laaditaan pääasiallisesti loma-asutuksen järjestämiseksi, voidaan enintään puolet yleiskaavan laatimiskustannuksista periä maanomistajilta heidän saamansa hyödyn suhteessa 35. Lainkohta pohjautuu käsitykseen, että rantojen yleiskaavoituksen myötä maanomistajille syntyy hyötyä rakennuspaikkoina ja tämän hyödyn vastikkeena voidaan velvoittaa osallistumaan kaavan laatimiskustannuksiin. Usein tämä on toteutettu kiinteinä rakennuspaikkakohtaisena maksuna esimerkiksi 200 / rakennuspaikka. Tätä voidaan pitää maanomistajankin kannalta kohtuullisena käytäntönä, koska kaavoittamattoman rannan rakentamisen edellytyksenä oleva poikkeamislupa on usein kalliimpi. Laatimiskustannusten periminen on vielä suhteellisen harvinaista, mutta tullee yleistymään kaavakustannusten kasvun ja kuntien taloudellisten haasteiden myötä. Tätä mahdollisuutta on jo käyttänyt tai suunnitellut käyttävänsä kunnista esimerkiksi Orivesi ja Hartola. 34 Mökkibarometri 2009, Tilastokeskus 35 Maankäyttö- ja rakennuslaki 76 38

40 Mökki on useasti monen sukupolven kohtaamispaikka ja tärkeä osa perheiden ja eri sukupolvien yhdessäoloa, jolloin majoitustilan tarve on suuri. Rakennusoikeuden määrittelyn tulisikin vastata nykyisiä ja tulevaisuuden rakentamistarpeita ympäristönäkökohdat huomioiden Kysynnän ja kulutuskäyttäytymisen muutosten mahdollisuudet aluetaloudelle Uusimpien tutkimusten mukaan mökkeilyn taloudelliset ja työllisyysvaikutuksen ovat ennakoitua suuremmat. Valtakunnallisiin selvityksiin viitaten karkeasti voidaan arvioida, että Kaakkois-Pirkanmaan mökkeilyssä liikkuu vuositasolla kymmenien miljoonien eurojen rahasummat. Avainkysymykseksi nousee se, miten tästä summasta saadaan jäämään aluetalouteen yhä suurempi siivu. Elinkeinoelämän kannalta vapaa-ajan asukkaat ovat mahdollisuus, joka on useasti vajaasti hyödynnetty. Toisaalta julkisten palveluiden tuottamisen kannalta vapaa-ajan asukkaat koetaan usein kuormittavaksi tekijäksi. Yleisesti voidaan sanoa, että kummankin sektorin palvelujen käyttö ja kysyntä tulee lisääntymään vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan lisääntyessä. Tämä kehitys avannee mahdollisuuksia myös kolmannen sektorin palvelutuotannolle. Palvelutarjonnan käyttäjäpotentiaaliin vapaa-ajan asutus tuo merkittävän lisän nyt ja tulevaisuudessa. Tätä voimistaa vielä se, että Kaakkois- Pirkanmaalta vakituisen väestön ostovoiman siirtymä muualle on merkittävä. Tällöin vapaa-ajan asukkaiden tuoman ostovoiman lisäyksen merkittävyys korostuu ja tällä ostovoiman siirrolla turvataan palveluja myös vakituisille asukkaille. Palvelutarjonnan kehittämisen ja ylläpidon kannalta on oleellista, että vapaa-ajan asuntojen käyttöastetta saadaan nostettua ja se on ympärivuotista. Tämä vuoksi tarvitaan tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat vapaaajan asunnolla vietettävän ajan pituuteen. Vapaa-ajan asuntojen varustetason kohentamisen lisäksi esimerkiksi monipuolisella harrastus- ja ajanvietetoiminnalla ja toimivilla laajakaistayhteyksillä on todettu olevan vaikutuksia mökillä vietetyn ajan pituuteen. Mökkiläisten palvelujen käyttöön on katsottu vaikuttavan lähinnä seuraavat tekijät ja muutokset 36 : - mökkien määrä, ikä, koko ja varustetaso - mökin sijainti suhteessa vakituiseen asuntoon ja kunta- tai kaupunkikeskukseen - mökkeilijöiden ikä ja elämäntilanne sekä ruokakunnan koko ja tulotaso - elintarvikkeiden ja elintarvikepalveluiden käyttö - mökillä vuosittain vietetty aika yhteensä ja yhtäjaksoisesti Paikallisen kyselytutkimuksen mukaan arvioitu kysynnän kasvu kohdistuu voimakkaimmin paikallisiin elintarvikkeisiin, huolto-, korjaus-, ja remontointipalveluihin, rakennus- ja korjaustarvikkeisiin sekä kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalveluihin. Joka neljäs vapaa-ajan asunnon omistaja olisi kiinnostunut ostamaan mökkitalkkaripalveluja ja lähes joka kymmenes siivouspalveluja tai vartiointipalveluja. Itsepalvelupesulalle/pyykkikoneelle olisi kysyntää, sillä reilu kymmenes olisi kiinnostunut pyykinpesumahdollisuudesta. Pyykin- 36 Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat tarpeet (2009), Ruraliainstituutti 39

41 pesumahdollisuuden tarjoaminen onkin hyvä esimerkki yksinkertaisesta palvelutarjonnasta, jota tarjoamalla voidaan pidentää viipymää mökillä, kun ei tarvitse lähteä kotiin pesemään pyykkiä. Mökinomistajien korkea keski-ikä näkyy myös nyt melko vähän käytettyjen hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvuna. Alueellisen haastattelututkimuksen tulokset vastaavat hyvin valtakunnallisten selvitysten tuloksia. Kysynnän muutokset tulevat heijastumaan niihin tarpeisiin ja odotuksiin mitä vapaa-ajan asunnolta odotetaan, miten siellä vietetään aikaa ja mihin kuluttaminen kohdistuu. Vapaa-ajan asumisen kehittämisessä tulisikin ennakoida tulevaa muutosta muun muassa mökkeilyn motiiveissa ja moninaistumisessa. Esimerkiksi mökinomistajien sukupolvenvaihdosten ennustetaan lisäävän palvelukysyntää, koska uusilla sukupolvilla arvellaan olevan matalampi kynnys palveluiden hankintaan. Tärkeäksi kriittiseksi menestystekijäksi muodostuu tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen. Tämä edellyttää vuoropuhelua muun muassa yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden välillä. Vapaa-ajan asukkaiden tulee olla tietoisia erilaisista palveluista ja ne tulee olla vaivattomasti saatavissa. Niin sanotut yhden luukun periaatteet ja avaimet käteen ratkaisut ovat hyviä, kun asiakas viettää vain osan ajastaan paikkakunnalla. Yksi suurimpia uhkia alueen elinkeinoelämälle ja siten myös vakituisten asukkaiden palvelutarjonnalle on mökkikannan käyttöasteen lasku. Suoritetun kyselytutkimuksen perusteella huolestuttavaa on se, että suurempi joukko arvioi vapaa-ajan asunnon käytön vähentyvän kuin lisääntyvän vastoin valtakunnallista kehitystä. Osittain alueen mökkikannan vanhuudesta johtuen suurimpana esteenä käytön lisääntymiselle nähdään puutteellinen varustetaso. Alueen mökkikanta ei kaikilta osin vastaa nykyajan vaatimuksia ja käytön lisääminen edellyttäisi varustetason ja koon nostoa. Huolestuttavaa on se, että yli 95 prosenttia kaikista vastaajista ei kuitenkaan aikonut parantaa vapaa-ajan asunnon varustetasoa seuraavien viiden vuoden aikana esitetyillä vaihtoehdoilla. Nämä molemmat kehityssuunnat ovat vastoin valtakunnallista kehityskulkua ja erittäin huolestuttavia signaaleja aluetalouden ja kehityksen kannalta. Merkittävä osa vapaa-ajan asukkaiden tuomasta taloudellisesta hyödystä tulee muuttuvista kuluista, jotka ovat pitkälti riippuvaisia alueella vietettyyn aikaan nähden. Yksi syy alhaiseen varustetason parantamishalukkuuteen saattaa olla vastaajien painottuminen korkeisiin ikäluokkiin, jolloin jäädään odottamaan seuraavan sukupolven mahdollisesti tekemiä remontteja. Toisaalta valtakunnallisestikin kaksi kolmasosaa mökkien omistajista on yli 60-vuotiaita ja mökkibarometrin tulosten mukaan valtakunnallisesti joka kolmannen mökin varustetasoa on nostettu kuluneen vuoden aikana ja varustason parantamiseen on halukkuutta myös jatkossa. Joka tapauksessa iso kysymysmerkki on seuraavat sukupolvet ja heidän vapaa-ajanviettotapansa ja kulutuskäyttäytymisensä. Uusilla mökkeilijäsukupolvilla ei ole enää kyse juurille palaamisesta ja harrasteisiin liittyvän mökkeilyn uskotaan kasvavan. Lisäksi tulevaisuutta saattavat olla kolmosasunnot harrastus- ja matkailukeskuksissa. Näiden muutosten ennakointi tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia mökkiseuduille. Merkityksellisiä alueen yritysten kannalta ovat ne keinot, joilla voidaan edesauttaa vapaa-ajan asunnon käyttöasteen nostoa ja käyttäjämäärän kasvua. Rakennusvalvonnalla ja kaavoituksella voidaan edesauttaa varustetason parantamisen ja mukavuuksien lisääntymisen edellytyksiä, jotka suovat mahdollisuuksia ympärivuotiseen käyttöön tai käyttöajan pidentymiseen. Alueen vapaa-ajan asuntokannan varustetason kohentamista voisi edesauttaa edellä 40

42 mainittujen lisäksi paikallisten yritysten rakennus- ja remontointikampanjat yhdistettynä kunnan tietoiskuihin rakennuslupakäytännöistä Olosuhteiden turvaaminen luontoa ja puhtautta ei voi tuoda Tärkeä osa mökkeilyyn liittyvää motiivia on hakeutuminen luonnon läheisyyteen ja rauhaan. Halutuimmat mökkeilyalueet sijaitsevat hyvin saavutettavan puhtaan ison veden äärellä. Haastattelututkimuksessa Pälkänettä ja Kuhmalahtea kuvattiin sanoilla kaunis, rauhallinen, luonnonläheinen ja puhdas. Vastaavasti vahvuuksiksi mainittiin vesistöt, luonnonläheisyys ja rauhallisuus. Ristiriitaisen maakäytön muodostuminen sekä luonnonolosuhteiden ja - arvojen tuhoaminen vähentäisivät Kaakkois-Pirkanmaan houkuttelevuutta vapaa-ajan asumisen ja virkistäytymisen haluttuna alueena. Vapaa-ajan asukkailta tulleissa kehittämistarpeissa nostettiin esiin Satakunnan lennoston hävittäjien aiheuttama meluhaitta, joka koetaan erittäin häiritseväksi. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska melu on yksi keskeisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) loma-asumisen yleinen ohjearvo on 45 db, kun se asumisen alueilla on 10 db korkeampi (55 db) 37. Puolustusvoimain uudistuksen myötä hävittäjälentotoiminta tulee siirtymään Kuopioon ja Rovaniemelle, jolloin alueelle kohdistuva meluhaitta vähentyy huomattavasti 38. Kaiken kaikkiaan alueen luontoon, hiljaisuuteen ja puhtauteen liittyvistä vahvuuksista ja niiden turvaamisesta on huolehdittava entistä enemmän ja pitkäjänteisemmin. Nämä kaikki ovat paikkasidonnaisia voimavaroja, joiden merkitys ja arvo tullee vain kasvamaan tulevaisuudessa. 37 Melutason ohjearvot (1992), Valtioneuvosto päätös (993/1992) 38 Aamulehti

43 EU-rahoitus EU:n rahastot (esim. EAKR ja Euroopan maaseuturahasto) yhteisöaloitteet (LEADER+) ympäristöhankkeet (LIFE+) Valtion rahoitusmuodot maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön budjettivarat palkkaperusteiset työllisyysmäärärahat maatalouden ympäristötuen erityistuet TEKES Suomen Akatemia ELY-keskukset kalastuksenhoitomaksuvarat maakuntien liitot Kuntien rahoitus neuvonta järven tilan seuranta rahoitustuki Kalastusalueet osallistuminen pienellä omarahoitusosuudella tai työpanoksella Suojelu- ja hoitoyhdistykset ja osakaskunnat jäsenmaksut lahjoitukset rahankeruutempaukset talkootyö Yksityinen rahoitus paikallisten asukkaiden oma rahoitus rahastot säätiöt yritykset Vesistöt ja niiden puhtaus on tärkeä osa mökkeilyä, sillä valtaosa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee vesistöjen äärellä ja veteen liittyvät aktiviteetit kuuluvat merkittävänä osana mökkeilyyn. Vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat ovat perusta vesienhoidolle ja -suojelulle. Alueen järvet kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmat ovat hyvin yleispiirteisiä, jolloin kohdennetut toimenpiteet ovat tyypillisesti paikallisten toimijoiden varassa. Tällöin kunnan ympäristövalvonnan kanssa merkittävään asemaan nousevat asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Ympäristöntutkija Tatu Turunen (SHL ) ehdottaakin kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden perustavan järvien kunnostusyhdistyksiä. Kunnostusyhdistyksen tavoitteena olisi yhteinen hyvä ja varainkeruu mahdollisesti toteutettavia kunnostushankkeita varten. Haastattelututkimuksen mukaan osallistuminen ja kiinnostus talkoo- ja yhdistystoimintaan on hyvin runsasta, joten perustaa järvien kunnostusyhdistysten toiminnalle varmasti olisi. Yksittäisenä toimenpiteenä jokainen mökkiläinen voi ehkäistä järven sisäistä kuormitusta jokavuotisella järvikasvien niitolla. Niitetyt vesikasvit tulee kerätä pois järvestä ja kompostoida riittävän kauaksi, etteivät kasveihin sitoutuneet ravinteet pääse takaisin järveen 39. Taulukko 8. Esimerkkejä järven kunnostushankkeen omaa rahoitusta täydentävistä rahoitusmahdollisuuksista. Lähde: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito (2010), Suomen ympäristökeskus. 39 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito (2010), Suomen ympäristökeskus 42

44 11.4 Vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen Mökkiläiset kaipaavat lisää tietoa tapahtumista, vapaa-ajan toiminnoista, palveluista ja kunnan suunnitelmista etenkin vapaa-ajan asukkaiden lähtökohdista katsottuna. Monessa kunnassa käytäntönä oleva kunnan laatima kesäasukaskirje voisi olla ratkaisuna kunnallisen tiedon ja suunnitelmien levittämiseen esimerkiksi Sydän-Hämeen Lehden ja Kangasalan Sanomien mökkinumeroiden mukana toimitettuna. Tulevaisuudessa tulee huomioida myös uusille mökkisukupolville tyypilliset vuorovaikutuskanavat kuten sosiaalinen media. Viestinnän toteuttamista pohdittaessa on syytä huomioida, että kyselytutkimuksen mukaan käytetyimmät kanavat järjestyksessä ovat paikallislehdet, tuttavat ja muut ihmiset, tiedotuslehdet ja kirjeet sekä vasta neljäntenä kunnan www-sivut. Vuorovaikutuksen lisäämisessä edesauttaisivat vapaa-ajan asukasrekisterit, jotka palvelisivat tiedottamista ja helpottaisivat vuorovaikutuksen edellytyksiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikenlaista yhteistyötä tulee lisätä, koska sekä vakituisilla että vapaa-ajan asukkailla on yhteinen tavoite, joka on alueen kehittäminen. Vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamista vapaa-ajan asukkaat eivät nähneet kovinkaan tärkeänä, koska kyselyn mukaan ainoastaan 21 % piti sitä tarpeellisena. Kuhmalahdella kiinnostusta oli hieman Pälkänettä enemmän. Tosin melko iso osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa vapaa-ajan asukastoimikunnan tarpeellisuuteen. Tämä voi johtua siitä, ettei ihmisillä ole käsitystä vapaa-ajan asukastoimikunnan toiminnasta ja tavoitteista. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä voimavara mökkialueen talkoo-, järjestö- ja yhdistystoiminnassa, sillä jopa 21 % Pälkäneen ja 32 % Kuhmalahden ulkopaikkakuntalaisista vapaa-ajan asukkaista osallistuu edellä mainittuun toimintaan mökkikunnassaan. Tämän lisäksi vielä lähes 20 % on kiinnostunut osallistumaan edellä mainittuun toimintaan, joten puhutaan merkittävästä piilevästä potentiaalista. 43

45 LIITE 1. Nelikenttäanalyysi Kaakkois-Pirkanmaan vapaa-ajan asumisesta Vahvuudet - sijainti suhteessa suuriin kasvukeskuksiin (Tampere, Hämeenlinna, pääkaupunkiseutu) - puhtaat isot vesistöt - lukuisat maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja luonnonarvot - elävät kylät - vapaa-ajan asukkaat suosivat paikallisia tuotteita ja palveluita, joka lisää merkittävästi alueen ostovoimaa - vapaa-ajan asukkaiden runsas osallistuminen järjestö-, yhdistys- ja talkootoimintaan (kiinnostunutta potentiaalista joukkoa on vielä lähes saman verran) - kattavat harrastusmahdollisuudet ympäri vuoden (laskettelu, ratsastus, melonta, retkeily, veneily) - vapaa-ajan asukkaiden määrä suhteessa vakituisiin asukkaisiin - vapaa-ajan asukkaiden mielikuvat alueesta ovat hyvin positiivisia (kaunis, rauhallinen, puhdas ja luonnonläheinen) Mahdollisuudet - herkkyys ennakoida yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksia (uudenlainen kysyntä, seuraavien sukupolvien tarpeet, vapaa-ajan asumisen moninaistuminen) - vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan kasvattaminen edellyttää monin osin vapaa-ajan asunnon varustetason parantamista (remontointikampanjat yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, kunnan tietoiskut rakennuslupamenettelystä jne.) - kylämökkeily/yhteisöllinen mökkeily - rakentamisen edellytyksiä kehitetään ja aktivoidaan tarkoituksenmukaisilla alueilla (käyttötarkoituksen muutokset soveltuvilla alueilla) - vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman ja osaamisen hyödyntäminen määrätietoisilla kehittämistoimenpiteillä - rakennuskannan vuokraamista edistetään - vanhojen käyttämättömien ja tyhjilleen jääneiden rakennusten inventointi sekä toimenpiteet niiden aktivoimiseksi myyntiin - vapaa-ajan asukkaat ovat potentiaalisia uusia kuntiin muuttajia - vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita osallistumaan talkoo-, yhdistys- ja järjestötoimintaan, joten mahdollisuus mm. järvien kunnostusyhdistysten toiminnalle - edistetään vieraanvaraisuutta kaikessa toiminnassa 44 Heikkoudet - ranta-alueiden yleiskaavoituksen puuttuminen - rantojen rakentamisen ohjaus poikkeamisluvin ja ranta-asemakaavoin, jolloin maankäytön kokonaiskuva hämärtyy - alemman tieverkon kunto - toimivien laajakaistayhteyksien puute - kuntien kehittämistoimissa vapaa-ajan asutuksen kehittäminen jäänyt vähälle huomiolle - mökkiläisrekisterien puute (mahdollisuudet markkinointiin, tiedottamiseen jne.) - vanha ja osin nykyvaatimuksia vastaamattoman mökkikannan runsaus (uhkaa käyttöastetta) - tiedottaminen (vapaa-ajan asukkaille kohdennettu viestintä) - tietoisuus alueen elinkeinoelämän palveluista osin heikohkoa - vapaa-ajan asuntojen kapasiteetin hyödyntämättömyys (esim. kuolinpesien käyttämätön mökkikanta) - vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan keskittyminen pelkästään kesäaikaan Uhat - luonnonarvojen tuhoutuminen - vapaa-ajan asukkaiden vähäinen kiinnostus loma-asuntojen varustetason nostamiseen (vaikutus käyttöajan pidentymiseen) - palvelutarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus (ihmisten muuttuvat ja yksilöidymmät tarpeet) - liian tiivis rantarakentaminen, joka voi johtaa ranta-alueiden slummiutumiseen - käyttötarkoitusten muutoksiin suhtautuminen positiivisesti alueilla, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia - kylien palvelutarjonnan vähentyminen

46 LIITE 2. Keinoja ekotehokkaaseen mökkeilyyn: - Tilojen lämmitysratkaisuja kannattaa miettiä huolellisesti. Onko tilat todella tarpeen pitää lämpiminä ympäri vuoden, vai riittäisikö kuivanapitolämmitys tai vain märkätilojen lämmittäminen? - Tulisijasta kannattaa tehdä varaava, jolloin se toimii lämmityslaitteena. Mökillä kannattaa harkita myös aurinkoenergian hyödyntämistä, sillä lomaasunnon käyttö ajoittuu tyypillisesti juuri samaan vuodenaikaan, jolloin aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmät tuottavat parhaiten. - Uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttö pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä - Vesi- ja jätevesihuollon kannalta on ratkaisevaa, liitetäänkö loma-asunto vesi- ja jätevesiverkkoon. Verkon ulkopuolella kannattaa harkita esimerkiksi kuivakäymäläratkaisuja, jotka ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana. - Verkkoon liitettävän vesikäymälän ja kylpyhuoneen ekotehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi käyttämällä järvivettä pesuvedeksi ja wc:n huuhteluvedeksi. - Pakkasenkestävä vesijärjestelmä mahdollistaa sen, että mökin lämpötilan voi antaa talvikauden aikana laskea jopa pakkasen puolelle putkiston vaurioitumatta. Tämä tuottaa säästöjä lämmitysenergiassa - Mökillä yhdellä kertaa vietetyn ajanjakson pidentäminen vähentää tutkimuksen mukaan mökkeilyn aiheuttamaa ajosuoritetta, sillä tulo- ja lähtöpäivän välisenä aikana autolla liikutaan yleensä verrattain vähän. Lyhyiden visiittien sijasta kannattaa siis suunnitella mökkireissut muutaman päivän mittaisiksi myös ympäristön säästämiseksi. - Luonnon monimuotoisuuden säilymistä voi tukea jättämällä pihamaa luonnontilaiseksi nurmikentän sijasta. lähde: Kimmo Lylynkangas, Aalto-yliopisto 45

47 LIITE 3. Muistitaulu vapaa-ajan asunnon talviteloille laittamista varten 1. Tyhjennä kesävesijohdot, kodinkoneet, muuripadat ja astiat vedestä, jotta ne eivät rikkoudu pakkasella. Suojaa myös savupiippu ja sulje pellit. 2. Myrskyn sattuessa käy tarkistamassa tai pyydä mökkinaapuria tarkistamaan loma-asunnon tilanne. 3. Joet, järvet ja meri voivat nousta korkealle. Voiko vesi tulvia mökkisi kellariin? Miten laituri ja veneet reagoivat pinnannousuun? 4. Rännit on syytä puhdistaa roskista siksi, ettei vesi pääsisi rakenteisiin. Samalla on hyvä tarkistaa kattokulkureittien tukevuus ja tikkaiden kunto. 5. Älä unohda palovaroitinta. Se on pakollinen turvalaite kaikissa rakennuksissa, joissa yövytään. Jos hankit loma-asunnolle valvontatekniikkaa, on hyvä muistaa murtojen valvonnan lisäksi mahdollisen vesivahingon ja lämpötilan valvonta. Myös palovaroittimet on järkevää liittää samaan valvontatekniikkaan. 6. Suojaa arvoesineet voroilta. Lukitse ovet ja ikkunat, äläkä unohda kellarin ja varaston ovia. Älä jätä mitään arvokasta mökille talveksi. 7. Laita vene ja perämoottori suojaan. Lukitse talviteloille jätetty vene huolellisesti tukevaan puuhun tai kiinteään tankoon ja siirrä perämoottori talveksi pois. Vene on peitettävä huolellisesti, mutta välttääksesi homeen ja ummehtumisen, jätä peitteisiin riittävä tuuletus. Nosta vene riittävän tukeville pukeille, sillä pelkästään maaperän varassa sitä ei tule säilyttää. Lähde: Kauppalehti 46

48 Liite 4. Kyselytutkimus Pälkäneen ja Kuhmalahden alueen vapaa-ajan asukkaille vapaa-ajan asumisen kehittämisen tueksi Tämä tutkimusmateriaali on tarkoitettu ainoastaan tilaajan omaan käyttöön. Tutkimuksen julkaisu, uudelleen käyttö, tutkimusmateriaalin luovuttaminen tai lainaaminen kolmansille osapuolille on kielletty ilman Suomen Kyselytutkimus Oy:n lupaa. Lisätietoa tutkimuksesta: Suomen Kyselytutkimus Oy, Samu Lagerström Suomen Kyselytutkimus Oy noudattaa markkinatutkimusalan ISO 20252:2006 laatustandardia

49 Sisällys 1/2 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta 4 2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet 6 3. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta 7 4. Aineiston rakenne 8 5. Vapaa-ajan asunnon taustatiedot ja varustetaso (yhteenveto) Vapaa-ajan asunnon omistushistoria Vapaa-ajan asunnon sijainti Vapaa-ajan asunnon huoneistopinta-ala Vapaa-ajan asunnon nykyinen varustetaso Vapaa-ajan asunnon varustetason parantaminen Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika (yhteenveto) Vuoden aikana vietetty aika vapaa-ajan asunnolla Vapaa-ajan asunnon vuokraaminen Vapaa-ajan asunnolla suoritettu etätyö Halukkuus etätyön lisäämiseen Esteet etätyön lisäämiselle Tulevaisuuden suunnitelmat (yhteenveto) Vapaa-ajan asunnon käytön muuttuminen tulevaisuudessa Esteet vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle Vapaa-ajan asuntoon liittyvät suunnitelmat Vapaa-ajan asunnon omistussuhteen muutos tulevaisuudessa Kunnallisten palvelujen käyttö (yhteenveto) Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa Kunnallisten palvelujen kehittäminen 36 Dia/sivu 2

50 Sisällys 2/2 8.3 Kuntaliitoksen vaikutus kunnallisiin palveluihin Julkisten terveydenhuoltopalvelujen käyttö mökkikunnassa Yksityisten palvelujen käyttö (yhteenveto) Kulutuskäyttäytymisen arvioitu muutos Vastaajien kiinnostus esitettyihin palveluihin Paikallisten tuotteiden tai palvelujen suosiminen Saatavilla olevien palvelujen ja tarjonnan mahdolliset puutteet Osallistuminen tapahtumiin ja tilaisuuksiin Mökkikunta (yhteenveto) Mökkikunnan sanallinen kuvailu Mökkikunnan vahvuudet Tärkein syy mökkikuntaan muuttamiselle Tiedotus ja vaikuttaminen (yhteenveto) Osallistuminen yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan Kiinnostus osallistumiseen yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien riittävyys Tarve vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamiseen Mökkikuntaa koskevan tiedon riittävyys Kaivattu lisätieto Tiedon kanavat (mediakanavat) Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset 68 LIITE1. Kyselylomake LIITE2. Taustamuuttujakohtaiset prosenttitaulukot Dia/sivu 3

51 1. Yleistä tutkimuksen toteuttamisesta Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa sellaisia tekijöitä, joilla vapaaajan asumista voitaisiin kehittää tarkastelualueella sekä vapaa-ajan asukkaiden että alueen (mm. taloudellinen, sosiaalinen pääoma) hyväksi. Tutkimuksen peruskohderyhmänä oli Pälkäneen ja entisen Kuhmalahden kunnan alueilla vapaa-ajan asunnon omistavat ulkopaikkakuntalaiset taloudet. Tutkimuksen kokonaisotos (N) oli yhteensä 300 satunnaisotannalla suoritettua talouskohtaista haastattelua (vastaaja vuotias) ja se kiintiöitiin seuraavasti: - Pälkäneen alueella vapaa-ajan asunnon omistavat taloudet 240 haastattelua (80%). - Kuhmalahden alueella vapaa-ajan asunnon omistavat taloudet 60 haastattelua (20%). Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelututkimusta. Puhelinhaastattelut suoritettiin tietokoneavusteisen haastattelujärjestelmän (CATI) välityksellä Tutkimuksen puhelinhaastatteluiden toteuttamiseen osallistui yhteensä yhdeksän haastattelijakoulutuksen suorittanutta Suomen Kyselytutkimus Oy:n haastattelijaa. 4

52 Kyselylomake (erillinen liite 1) laadittiin yhteistyössä asiakkaan sekä Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Suomen Kyselytutkimus Oy avusti lomakkeen viimeistelyssä ja huolehti sen soveltuvuudesta käytettävään tiedonkeruumenetelmään Suomen Kyselytutkimus Oy suosittelee tutkimuksen uusimista määräajoin riittävän seurantatiedon mahdollistamiseksi. 5

53 2. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Yhteenvetoraportin tuloksissa käytetään seuraavia tilastollisia käsitteitä: Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille. KA = Keskiarvo Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu. SD = Keskihajonta Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä). Md = Mediaani Mediaani on arvo, jota pienempiä ja suurempia on puolet (50 %) arvoista. Mo = Moodi Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy aineistossa useimmiten (ilmoitettu kuvaajien yhteydessä useimmiten ympyröitynä). Lähde: Tilastokeskus

54 3. Tutkimuksen kysymyskohtaiset tulokset ja niiden tulkinta Taustamuuttujakohtaiset tulokset (mm. vastaajan sukupuoli ja ikäryhmä) on esitetty erillisessä tämän raportin mukana toimitetussa liiteprosenttitaulukossa (liite 2). Pääraporttitasolla tulokset on ilmoitettu Pälkäneen ja Kuhmalahden osalta erikseen sekä yhteenlaskettuina. Yhteenvetoraportissa kysymyksen yhteydessä mainittu (N) kuvaa potentiaalista vastaajamäärä eli kaikkien niiden henkilöiden lukumäärää, joille kysymys on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (n) kuvaa puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastannut. Taustamuuttujakohtaisia tilastointeja tarkasteltaessa tulee huomioida, että osaryhmäkohtaisena minimiluotettavuustasona voidaan vastaavissa tutkimuksissa pitää tyypillisesti minimivastausmääränä vähintään 30, mutta mielellään 50 vastausta. Sanallisessa yhteenvetotarkastelussa tutkimustuloksia on käsitelty sekä Pälkäneen että Kuhmalahden osalta erikseen. Yhteenvetoraportissa esitetty kysymys saattaa olla lyhennetyssä muodossa. Käytetty alkuperäinen kyselylomake on toimitettu tämän raportin liitteenä (liite 1). 7

55 4. Aineiston rakenne (N=300) Kaikki vastaajat (N=300) Sukupuoli N % Mies ,7 % Nainen ,3 % YHTEENSÄ ,0 % Vastaajan ikäryhmä N % ,3 % ,7 % ,0 % ,3 % ,7 % ,0 % YHTEENSÄ ,0 % Ruokakunnan koko N % Yksittäistalous 48 16,1 % 2 henkilöä ,8 % 3 henkilöä 17 5,7 % 4 henkilöä 17 5,7 % 5 henkilöä tai useampi 11 3,7 % YHTEENSÄ ,0 % Pälkäne (N=240) Sukupuoli N % Mies ,3 % Nainen 88 36,7 % YHTEENSÄ ,0 % Vastaajan ikäryhmä N % ,4 % ,2 % ,3 % ,5 % ,1 % ,4 % YHTEENSÄ ,0 % Ruokakunnan koko N % Yksittäistalous 38 15,9 % 2 henkilöä ,6 % 3 henkilöä 11 4,6 % 4 henkilöä 15 6,3 % 5 henkilöä tai useampi 11 4,6 % YHTEENSÄ ,0 % Kuhmalahti (N=60) Sukupuoli N % Mies 42 70,0 % Nainen 18 30,0 % YHTEENSÄ ,0 % Vastaajan ikäryhmä N % ,0 % ,3 % ,7 % ,7 % ,0 % ,3 % YHTEENSÄ ,0 % Ruokakunnan koko N % Yksittäistalous 10 16,9 % 2 henkilöä 41 69,5 % 3 henkilöä 6 10,2 % 4 henkilöä 2 3,4 % 5 henkilöä tai useampi 0 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % * Kaksi vastaajaa ei vastannut ruokakunnan kokoa tarkastelevaan kysymykseen. 8

56 4. Aineiston rakenne (N=300) Ilmoitettu kotikunta Kuhmalahti (N) Pälkäne (N) Yhteensä (N) Ei tietoa Espoo Hattula 4 4 Helsinki Hollola 2 2 Hyvinkää Hämeenlinna Janakkala 8 8 Joensuu 1 1 Jyväskylä 1 1 Järvenpää 3 3 Kangasala Kauniainen 1 1 Kerava 3 3 Kiiminki 1 1 Kouvola Lahti Laitila 1 1 Lempäälä Loppi 1 1 Maaninka 1 1 Mikkeli 1 1 Mäntsälä 2 2 Nurmes 1 1 Nurmijärvi 2 2 Orivesi Paimio 1 1 Perniö 1 1 Pirkkala Porvoo 1 1 Punkalaidun 1 1 Pöytyä 1 1 Raasepori 1 1 Rautjärvi 1 1 Riihimäki 3 3 Salo 1 1 Tampere Turku 1 1 Tuusula 1 1 Vaasa 1 1 Valkeakoski Vantaa Vihti 2 2 Yhteensä (N) Vapaa-ajan asunnon sijainti 9

57 5. Vapaa-ajan asunnon taustatiedot ja varustetaso (yhteenveto) Vastaajien vapaa-ajan asunnot olivat useimmiten itse rakennettuja tai rakennettu ostetulle tontille (Pälkäne 38% / Kuhmalahti 36%). Varsinkin niiden vastaajien osalta, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, moni ilmoitti ostaneensa vapaa-ajan asunnon myös kiinteistömarkkinoilta (Pälkäne 33% / Kuhmalahti 20%). Keskimäärin joka neljäs vapaa-ajan asunto oli kunnasta riippumatta perittyjä. Varsinkin Pälkäneen osalta muutama vastaaja halusi lisäksi tarkentaa sitä, että vapaa-ajan asunto oli ostettu nimenomaan sukulaiselta, eikä varsinaisilta julkisilta kiinteistömarkkinoilta. Vastaajien vapaa-ajan asunnot sijaitsivat useimmiten rantatontilla (Pälkäne 62% / Kuhmalahti 60%). Kuivan maan tontilla vapaa-ajan asunnoista sijaitsi Pälkäneen osalta 21 prosenttia ja Kuhmalahden osalta 25%. Saaressa vapaa-ajan asunto sijaitsi harvemmalla kuin joka viidennellä vastaajalla (Pälkäne 17% / Kuhmalahti 15%). Vapaa-ajan asuntojen mediaanihuoneistopinta-ala oli Pälkäneellä sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa 60-89m 2 ja Kuhmalahdella sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa 30-59m prosentissa Pälkäneellä sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa huoneistopinta-ala oli enintään 59m 2, vastaavan osuuden ollessa Kuhmalahdella 53 prosenttia. Vastaajien vapaa-ajan asuinnoissa oli useimmiten sähkö (Pälkäne 95% / Kuhmalahti 93%) sekä lämmitys (Pälkäne 94% / Kuhmalahti 95%). Kuhmalahdella sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista noin 75 prosenttia sisälsi mahdollisuuden talviasumiseen (Pälkäne 52%). Vastaavasti Kuhmalahdella sijaitsevissa vapaa-ajan asunnoissa oli Pälkäneellä sijaitsevia vapaa-ajan asuntoja huomattavasti useammin kunnallinen vesijohto (Kuhmalahti 20% / Pälkäne 6%). Sisä-wc oli tarkastelukunnasta riippumatta noin joka viidennessä (20%) vapaa-ajan asunnossa. Yli 95 prosenttia kaikista vastaajista ei aikonut parantaa vapaa-ajan asunnon varustetasoa seuraavien viiden vuoden aikana esitetyillä vaihtoehdoilla. Mikäli varustetasoa oli tarkoitus parantaa, kohdistui parannus useimmiten Sisä-wc:een (Pälkäne 3,3% / Kuhmalahti 3,3%). 10

58 5.1 Vapaa-ajan asunnon omistushistoria 1/2 2. Onko vapaa-ajan asuntonne? Kaikki vastaajat (N=300) % 38 % Itse rakennettu / rakennettu ostetulle tontille 38 % 36 % 31 % Ostettu kiinteistömarkkinoilta 33 % 20 % 25 % Peritty 24 % 25 % 7 % Joku muu 4 % 19 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=297) Pälkäne (n=238) Kuhmalahti (n=59) 11

59 5.1 Vapaa-ajan asunnon omistushistoria 2/2 2. Onko vapaa-ajan asuntonne? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka vastasivat joku muu (N=21 / n=19) PÄLKÄNE (n=10) Itse rakennettu peritylle tontille 5 vastaajaa. Lahja. Ostettu isältä. Ostettu perikunnalta. Ostettu vanhemmilta. Suvulta ostettu. KUHMALAHTI (n=9) Itse rakennettu peritylle tontille 8 vastaajaa. Tontti ostettu vanhemmilta ja mökki isoisän rakentama. 12

60 5.2 Vapaa-ajan asunnon sijainti 3. Sijaitseeko vapaa-ajan asuntonne? Kaikki vastaajat (N=300) % 21 % Kuivan maan tontilla 21 % 25 % 62 % Rantatontilla 62 % 60 % 17 % Saaressa 17 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=299) Pälkäne (n=239) Kuhmalahti (n=60) 13

61 5.3 Vapaa-ajan asunnon huoneistopinta-ala 4. Kuinka suuri on vapaa-ajan asuntonne huoneistopinta-ala (m2)? Kaikki vastaajat (N=300) % 6 % 43 % Kaikki (n=300) 10 % 34 % Md=60-89m2 6 % 6 % 42 % Pälkäne (n=240) 10 % 34 % Md=60-89m2 8 % 5 % 48 % Kuhmalahti (n=60) 10 % 35 % Md=30-59m2 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle 30m m m m2 120m2 tai enemmän 14

62 5.4 Vapaa-ajan asunnon nykyinen varustetaso 5. Mitä seuraavista mukavuuksista vapaa-ajan asunnossanne on? Kaikki vastaajat (N=300) % (monivalintamahdollisuus) 95 % Sähkö 95 % 93 % 94 % Lämmitys 94 % 95 % 8 % Kunnallinen vesijohto 6 % 20 % 2 % Osuuskuntamuotoinen vesijohto 3 % 0 % 2 % Kunnallinen viemäri 3 % 2 % 1 % Osuuskuntamuotoinen viemäri 1 % 2 % 20 % Sisä-wc 20 % 20 % 2 % Kiinteä laajakaistayhteys 2 % 0 % 56 % Mahdollisuus talviasumiseen 52 % 75 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=287) Pälkäne (n=231) Kuhmalahti (n=56) 15

63 5.5 Vapaa-ajan asunnon varustetason parantaminen 6. Aiotteko parantaa vapaa-ajan asuntonne varustetasoa seuraavan viiden vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=300) % ( Kyllä ) 1,3 % Sähkö 1,2 % 1,7 % 1,0 % Lämmitys 1,2 % 0,0 % 1,0 % Kunnallinen vesijohto 0,8 % 1,7 % 0,7 % Osuuskuntamuotoinen vesijohto 0,8 % 0,0 % 1,3 % Kunnallinen viemäri 1,2 % 1,7 % 0,3 % Osuuskuntamuotoinen viemäri 0,4 % 0,0 % 3,3 % Sisä-wc 3,3 % 3,3 % 2,0 % Kiinteä laajakaistayhteys 2,1 % 1,7 % 2,3 % Mahdollisuus talviasumiseen 2,9 % 0,0 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % Kaikki (n=300) Pälkäne (n=240) Kuhmalahti (n=60) 16

64 6. Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika (yhteenveto) Vastaajat olivat vapaa-ajan asunnoillaan keväisin keskimäärin (Md) vuorokautta. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, olivat vastaajat vapaa-ajan asunnolla kesäisin keskimäärin (Md) yli 20 vuorokautta, Kuhmalahden vastaavan osuuden ollessa vuorokautta. Syksyisin vastaajat olivat vapaa-ajan asunnollaan keskimäärin (Md) vuorokautta ja talvisin keskimäärin (Md) 5-10 vuorokautta. Vapaa-ajan asuntoa vuokrasi muiden kuin ruokakunnan jäsenten käytettäväksi ainoastaan seitsemän vastaajaa (2,3%), joista yhteensä kuuden vastaajan (2,5%) vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneeltä ja yhden vastaajan (1,7%) Kuhmalahdella. Vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, ainoastaan 6 prosenttia ilmoitti jonkun ruokakuntansa jäsenen tekevän satunnaisesti etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin, Kuhmalahden vastaavan osuuden ollessa 5 prosenttia. Toisaalta Kuhmalahden osalta yksi vastaaja (2 %) ilmoitti jonkun ruokakuntansa jäsenen tekevän etätyötä säännöllisesti vapaa-ajan asunnolta käsin. Etätyön lisäämiseen suhtauduttiin niin ikään varauksella. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, peräti 97 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei kukaan ruokakunnan jäsenistä ole halukas tekemään etätyötä enempää vapaa-ajan asunnolta käsin. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, oli vastaava osuus 88 prosenttia. Mikäli joku vastaajan ruokakunnan jäsenistä oli kiinnostunut etätyön lisäämiseen, koettiin esteinä ennen kaikkea toimivan laajakaistayhteyden puuttuminen (Pälkäne 50% / Kuhmalahti 100%). Pälkäneen osalta kaksi vastaajaa (33 %) ilmoitti syyksi myös työpaikan suhtautumisen etätyöhön ja yksi vastaaja (17%) työkohteiden vaihtelun, jolloin etätyön tekeminen oli hankalaa. Etätyötä tarkastelevissa kysymyksissä tulee huomioida aineiston ikäjakauma (sivu 8). Kaikista tutkimukseen osallistuneista vastaajista yhteensä 47 prosenttia (Pälkäne 45% / Kuhmalahti 53%) oli vuotiaita. 17

65 6.1 Vuoden aikana vietetty aika vapaa-ajan asunnolla 7. Kuinka monta vuorokautta olette keskimäärin viettäneet viimeisen vuoden aikana vapaa-ajan asunnollanne? Kaikki vastaajat (N=300) % KAIKKI: Keväisin (n=296) Md=11-20 vrk KAIKKI: Kesäisin (n=300) Md=yli 20 vrk KAIKKI: Syksyisin (n=297) Md=11-20 vrk KAIKKI: Talvisin (n=291) Md=5-10 vrk PÄLKÄNE: Keväisin (n=237) Md=11-20 vrk PÄLKÄNE: Kesäisin (n=240) Md=yli 20 vrk PÄLKÄNE: Syksyisin (n=237) Md=11-20 vrk PÄLKÄNE: Talvisin (n=232) Md=5-10 vrk KUHMALAHTI: Keväisin (n=59) Md=11-20 vrk KUHMALAHTI: Kesäisin (n=60) Md=11-20 vrk KUHMALAHTI: Syksyisin (n=60) Md=11-20 vrk KUHMALAHTI: Talvisin (n=59) Md=5-10 vrk 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Alle 5-vuorokautta 5-10 vuorokautta vuorokautta Yli 20 vuorokautta 18

66 6.2 Vapaa-ajan asunnon vuokraaminen 8. Mikäli vuokraatte vapaa-ajan asuntoanne muiden kuin ruokakuntanne käytettäväksi, niin kuinka paljon tällaisia päiviä on vuodessa keskimäärin? Kaikki jotka vuokraavat vapaa-ajan asuntoa (N=7) % 43 % Kaikki (n=7) 14 % 14 % Md=5-10 vrk 29 % 50 % Pälkäne (n=6) 0 % 17 % Md=5-10 vrk 33 % 0 % Kuhmalahti (n=1) 0 % 100 % Md=11-20 vrk 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 5-vuorokautta 5-10 vuorokautta vuorokautta Yli 20 vuorokautta 19

67 6.3 Vapaa-ajan asunnolta suoritettu etätyö 9. Tekeekö joku ruokakuntanne jäsenistä etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=299) (n=xxx) 94 % Pälkäne (n=239) Kuhmalahti (n=60) 93 % 93 % 93 % 6 % 1 6 %% 6 % 0 % 5 % 2 % Kyllä, säännöllisesti 1. Kyllä 2. En Kyllä, satunnaisesti Ei Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei 20

68 6.4 Halukkuus etätyön lisäämiseen 10. Olisiko joku ruokakuntanne jäsenistä halukas tekemään etätyötä enemmän vapaa-ajan asunnolta käsin? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=300) 95 % Pälkäne (n=240) 97 % Kuhmalahti (n=60) 88 % 5 % 3 % 12 % 1. Kyllä 2. Ei 1. Kyllä 2. Ei 1. Kyllä 2. Ei KA=2,0 SD=0,211 KA=2,0 SD=0,169 KA=1,9 SD=0,324 21

69 6.5 Esteet etätyön lisäämiselle 1/2 11. Mikä on tällä hetkellä esteenä etätyön lisäämiselle? Kaikki vastaajat joiden ruokakunnan jäsen olisi halukas lisäämään etätyötä (N=14) % (monivalintamahdollisuus) 73 % Toimivan laajakaistayhteyden puute 50 % 100 % 18 % Työpaikan suhtautuminen etätyöhön 33 % 0 % 0 % Tilatekniset ongelmat tai tarvittavien oheispalvelujen puute 0 % 0 % 9 % Joku muu 17 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=11) Pälkäne (n=6) Kuhmalahti (n=5) 22

70 6.5 Esteet etätyön lisäämiselle 2/2 11. Mikä on tällä hetkellä esteenä etätyön lisäämiselle? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka mainitsivat jonkun muun esteen etätyön lisäämiselle (N=1 / n=1) PÄLKÄNE (n=1) Työkohteet vaihtelevat. 23

71 7. Tulevaisuuden suunnitelmat (yhteenveto) Vastaajat arvioivat vapaa-ajan asunnon käytön pysyvän seuraavien viiden vuoden aikana useimmiten ennallaan. Keskimäärin noin prosenttia sekä Pälkäneen että Kuhmalahden alueella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista arvioi käytön kuitenkin vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana vuodenajasta riippumatta. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, arvioi noin 9 prosenttia kaikista vastaajista käytön kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana, kun taas Kuhmalahdella vastaava osuus oli noin 7 prosenttia. Tyypillisin este vapaa-ajan asunnon käytön lisäämiselle oli vapaa-ajan puute (Pälkäne 44% / Kuhmalahti 40%). Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, pidettiin keskeisinä syinä myös palvelujen puutetta (Kuhmalahti 31% / Pälkäne 10%) sekä muita lomanviettotapoja (Kuhmalahti 31% / Pälkäne 20%). Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, pidettiin yhtenä keskeisenä syynä myös vapaa-ajan asunnon puutteellista varustetasoa (Pälkäne 31% / Kuhmalahti 23%). Pälkäneen vastaajat mainitsivat lisäksi Kuhmalahden vastaajia useammin syiksi mm. terveyden sekä korkean iän. Esitettyjä suunnitelmia vapaa-ajan asunnon suhteen oli vain 20 prosentilla Pälkäneellä vapaa-ajan asunnon omaavista ja 15 prosentilla Kuhmalahdella vapaa-ajan asunnon omaavista vastaajista. Suunnitelmat koskivat useimmiten halua muuttaa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi. 24

72 7.1 Vapaa-ajan asunnon käytön muuttuminen tulevaisuudessa 12. Miten arvioitte vapaa-ajan asuntonne käytön muuttuvan seuraavien 5 vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=300) % KAIKKI: Keväisin (n=292) KA=2,1 SD=0,541 KAIKKI: Kesäisin (n=292) KA=2,2 SD=0,561 KAIKKI: Syksyisin (n=291) KA=2,1 SD=0,526 KAIKKI: Talvisin (n=290) KA=2,1 SD=0,491 PÄLKÄNE: Keväisin (n=234) KA=2,1 SD=0,547 PÄLKÄNE: Kesäisin (n=234) KA=2,2 SD=0,575 PÄLKÄNE: Syksyisin (n=234) KA=2,1 SD=0,544 PÄLKÄNE: Talvisin (n=232) KA=2,1 SD=0,492 KUHMALAHTI: Keväisin (n=58) KA=2,2 SD=0,523 KUHMALAHTI: Kesäisin (n=58) KA=2,2 SD=0,500 KUHMALAHTI: Syksyisin (n=57) KA=2,1 SD=0,451 KUHMALAHTI: Talvisin (n=58) KA=2,1 SD=0,491 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 3=Kasvaa 2=Pysyy ennallaan 1=Vähenee 25

73 7.2 Esteet vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle 1/2 13. Pidättekö joitakin seuraavista asioista esteinä vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle? Kaikki vastaajat (N=300) % (monivalintamahdollisuus) Vapaa-ajan asunnon puutteellinen varustetaso Muut lomanviettotavat Harrastusmahdollisuuksien puute Vapaa-ajan puute Palveluiden puute Lasten koulunkäynti Mökkielämän haasteellisuus Matkustamisen hankaluus Perheenjäsenten viihtymättömyys Muu 29 % 31 % 23 % 22 % 20 % 31 % 7 % 7 % 6 % 14 % 10 % 31 % 6 % 5 % 11 % 15 % 16 % 11 % 13 % 13 % 11 % 9 % 10 % 6 % 16 % 17 % 11 % 43 % 44 % 40 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=212) Pälkäne (n=177) Kuhmalahti (n=35) 26

74 7.2 Esteet vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle 2/2 13. Pidättekö joitakin seuraavista asioista esteinä vapaa-ajan asunnon käytön lisääntymiselle? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka mainitsivat jotakin muita syitä vapaa-ajan käytön lisäämiselle (N=34 / n=34) PÄLKÄNE (n=30) Terveys 9 vastaajaa. Ikä / vanhuus 6 vastaajaa. Saareen pääsy hankalaa 3 vastaajaa. Toinen mökki muualla. Talvella pimeää ja kylmää niin ei tule mentyä. Suomen ilmasto (talvi). Sinilevän lisääntyminen, vesien rehevöityminen. Omakotitalo Valkeakoskella. Melko pitkä etäisyys Helsingistä. Liian pieni. Lastenlapset Helsingissä. Lasten hoito ja lastenlasten hoito. Kotipaikkakunnalla kova työmäärä. Ei talviasuttava. Bensa kallista. KUHMALAHTI (n=4) Ikä 2 vastaajaa. Jäät. Rannan laatu. 27

75 7.3 Vapaa-ajan asuntoon liittyvät suunnitelmat 14. Onko teillä seuraavia suunnitelmia vapaa-ajan asuntonne suhteen? Kaikki vastaajat (N=300) % ( Kyllä ) Haluaisin muuttaa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi 13 % 14 % Yhteensä 81 prosentilla vastaajista (Pälkäne 80% / Kuhmalahti 85%) ei ollut mitään esitetyistä suunnitelmista vapaa-ajan asunnon suhteen. 10 % 1 % Olen muuttamassa vapaa-ajan asunnolle pysyvästi 1 % 0 % 5 % Aion luopua vapaa-ajan asunnosta 5 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=300) Pälkäne (n=240) Kuhmalahti (n=60) 28

76 7.4 Vapaa-ajan asunnon omistussuhteen muutos tulevaisuudessa 1/2 15. Mikä on vapaa-ajan asunnon todennäköisin omistus sen jälkeen, kun luovutte sen käytöstä? Kaikki vastaajat (N=300) % 86 % Perheen lapset 87 % 80 % 3 % Myynti sukulaisille tai tuttaville 3 % 5 % 8 % Myyni ulkopuoliselle 9 % 5 % 3 % Muu 1 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=265) Pälkäne (n=221) Kuhmalahti (n=44) 29

77 7.4 Vapaa-ajan asunnon omistussuhteen muutos tulevaisuudessa 2/2 15. Mikä on vapaa-ajan asunnon todennäköisin omistus sen jälkeen, kun luovutte sen käytöstä? (muu-vastaukset) Kaikki vastaajat jotka vastasivat joku muu (N=7 / n=7) PÄLKÄNE (n=2) Testamentattu sukulaiselle. Miehelle ja tyttärelle (perinnöksi). KUHMALAHTI (n=5) Testamentti siskolle. Periytyy jollakin sukulaisille. Periytyy ehkä jollekin suvun nuorisosta, jos ei niin sitten myynti. Perinnöksi. Ehkä sisarelle. 30

78 8. Kunnallisten palvelujen käyttö (yhteenveto) Enemmistö kaikista vastaajista ilmoitti, etteivät he tai heidän ruokakuntansa jäsen ole käyttänyt esitettyjä kunnallisia palveluita mökkikunnassaan viimeisen vuoden aikana. Mikäli kunnallisia palveluita oli käytetty, koskivat ne useimmiten kulttuuripalveluita (Pälkäneen osalta kirjastopalveluita oli käyttänyt viimeisen vuoden aikana ainakin kertaalleen 19 prosenttia vastaajista ja muita kulttuuripalveluita 29 prosenttia kaikista vastaajista, kun taas Kuhmalahden osalta vastaavat osuudet olivat kirjastopalvelujen osalta 15 prosenttia ja muiden kulttuuripalvelujen osalta 25 prosenttia) sekä kunnallista rakennusvalvontaa (rakennusvalvonnan palveluita oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt ainakin kertaalleen 17 prosenttia Pälkäneen vastaajista, kun taas vastaava osuus oli Kuhmalahden osalta 22 prosenttia). Vastaajien palveluille kohdistamia kehittämisehdotuksia on tarkasteltu sivuilla Osana vapaa-ajan tutkimusta, kaikilta sellaisilta vastaajilta, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella tiedusteltiin arvioita siitä, miten vastaajat uskoivat kunnallisten palvelujen muuttuvan kuntaliitoksen myötä. Vastaajien arviot muutoksen seurauksista olivat pääsääntöisesti negatiivisia. Negatiivisuus koski ennen kaikkea pelkoa palvelujen huononemisesta ja vähenemisestä. Avoimia vastauksia on tarkasteltu sivulla 39. Julkisen terveydenhuollon valintamahdollisuus vuoden 2014 terveydenhuoltolain muutoksen myötä koettiin vastauksissa melko positiivisena. Kaikista sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä, yhteensä 12 prosenttia aikoi käyttää varmasti ja 55 prosenttia mahdollisesti mahdollisuutta käydä julkisessa terveydenhuollossa myös mökkikunnassaan. Kuhmalahden osalta vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 prosenttia ja 51 prosenttia. Yhteensä 33 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 30 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, ei uskonut käyttävänsä tätä mahdollisuutta. 31

79 8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 1/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=300) % (Kaikki vastaajat) Kunnalliset liikuntapalvelut (n=297) Md=En kertaakaan Kirjastopalvelut (n=298) Md=En kertaakaan Muut kulttuuripalvelut (n=297) Md=En kertaakaan Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (n=297) Md=En kertaakaan Rakennusvalvonta (n=298) Md=En kertaakaan Kaavoitus (n=298) Md=En kertaakaan Venelaiturit (n=296) Md=En kertaakaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Yli 10 kertaa 6-10 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa En kertaakaan 32

80 8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 2/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Pälkäne (N=240) % (Pälkäne) Kunnalliset liikuntapalvelut (n=239) Md=En kertaakaan Kirjastopalvelut (n=238) Md=En kertaakaan Muut kulttuuripalvelut (n=239) Md=En kertaakaan Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (n=238) Md=En kertaakaan Rakennusvalvonta (n=239) Md=En kertaakaan Kaavoitus (n=239) Md=En kertaakaan Venelaiturit (n=237) Md=En kertaakaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Yli 10 kertaa 6-10 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa En kertaakaan 33

81 8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 3/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Kuhmalahti (N=60) % (Kuhmalahti) Kunnalliset liikuntapalvelut (n=58) Md=En kertaakaan Kirjastopalvelut (n=60) Md=En kertaakaan Muut kulttuuripalvelut (n=58) Md=En kertaakaan Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (n=59) Md=En kertaakaan Rakennusvalvonta (n=59) Md=En kertaakaan Kaavoitus (n=56) Md=En kertaakaan Venelaiturit (n=59) Md=En kertaakaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Yli 10 kertaa 6-10 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa En kertaakaan 34

82 8.1 Kunnallisten palvelujen käyttö mökkikunnassa 4/4 16. Mitä kunnallisia palveluja käytätte tai ruokakuntanne on käyttänyt mökkikunnassanne viimeisen vuoden aikana? Kaikki vastaajat (N=35 / n=35) MUU-VASTAUKSET: PÄLKÄNE (n=22) Jätehuolto 16 vastaajaa. Veden haku vesipisteestä 4 vastaajaa. Tie on lanattu. Nuohous. Matonpesupaikka. KUHMALAHTI (n=13) Jätehuolto 10 vastaajaa. Vesiposti. Nuohous. Mattojen pesupaikka. Tautosentie? jota kunta avustanut joskus maksuissa. 35

83 8.2 Kunnallisten palvelujen kehittäminen 1/3 17. Miten haluaisitte kehittää vapaa-ajan asukkaiden saamia kunnallisia palveluja? Kaikki vastaajat (N=300 / n=73) (Kaikki vastaajamaininnat) PÄLKÄNE (n=55) Voisi lisätä valistusta vesiensuojelusta. ei saa pestä pyykkejä ja vaatteita järvessä. tarvitaan kuivan maan mattojenpesupaikka. Vesi- ja viemäröinti. Venelaitureita Vehkajärvellä. Venelaitureita lisää. Toimintaa voisi olla, retkiä, historiallisia tapahtumia, luontoon liittyviä tapahtumia yms. pari kertaa kesässä voisi olla. Tiet kunnossa. Terveyspalvelut, hammaslääkäripäivystys. Terveyskeskus palveluja. Terveyskeskus auki heinäkuussa. Teknisen puolen tulisi kuunnella enemmän vapaa-ajan asukkaita rakentamiseen liittyen. Soratiet pitäisi päällystää. Saisi muuttaa pysyvästi. Saareen vaikeaa saada mitään: jätehuolto. Saareen tie. Ruokakauppa. Ranta on huonosti hoidettu, kukaan ei tiedä kenen hoitoon kuuluu. Rakennustarkastusta useammin. pitäisi tarkastaa myös muulloin kuin silloin, kun haetaan lupaa, koska muuten voidaan rakentaa mitä vain. Pienempi kiinteistövero. Paremmat tiet. Monipuolisempia kauppoja. Metsänhoitoapu. Luopioisten puolella saisi pysyä edes jotkut kunnalliset palvelut ettei kaikki mene Pälkäneelle. Linja-autovuoroja enemmän. Voisi luopua autosta, moni sanonut. Liikenneyhteyksiä parannettava. Latuverkosto joka myös asukkaita palvelee. Laajakaistan saaminen. Kyläkauppa saisi palata takaisin. 36

84 8.2 Kunnallisten palvelujen kehittäminen 2/3 17. Miten haluaisitte kehittää vapaa-ajan asukkaiden saamia kunnallisia palveluja? Kaikki vastaajat (N=300 / n=73) Kyläkaupat. Kunnan viranomaiset vastaisivat sähköpostikysymyksiin tai puhelimiin. Kunnan tiedotusten lähettäminen sähköisessä muodossa vapaa-ajan asukkaille. Kunnan lehti tulla. Palvelujen tiedottaminen. Tapahtumia. Kunnallisveroa mökkiläisille pienemmäksi. kiinteistövero nousee koko ajan. Kunnallistekniikka. Kulkutiet, vanhuksille palvelukuljetuksia. Kirjastopalvelut ennallaan. Kirjasto- ja kulttuurialaa voisi kehittää. Kiinteistöveron ei pidä olla liian korkea tai luovutaan mökistä. Kiinteistövero alemmas, koska ei saada vastinetta sille. Vero käyttöpäivien mukaan. Kesäteatteriesityksiä enemmän. Kauppapalveluita. Kauppa-auto vaikka kerran viikossa. Karsivat kunnallisia palveluja, koska talous on kuralla, verotus kiristyy vaan. Julkisen liikenteen parantaminen, että pääsee Pälkäneelle. Julkinen liikenne. Joustoa kunnallisiin kaavahommiin ja rakennuspuoleen. Jonkunlainen ostopaikka (ruokakauppa) saisi olla tai myymäläauto. Jätehuolto. Jätehuolto. Infoa kuntalaisille kunnasta ja sen suunnitelmista. Hiihtoladut. Harrastusmahdollisuuksia: esim. pyörätiet. Haluaisi viemärin. Enemmän tietoa kunnan nettisivuilla esim. tapahtumista. Ei pitäisi olla tiukkapipoinen rantajutuissa. liikaa määräyksiä. Alko. (Kaikki vastaajamaininnat) 37

85 8.2 Kunnallisten palvelujen kehittäminen 3/3 17. Miten haluaisitte kehittää vapaa-ajan asukkaiden saamia kunnallisia palveluja? Kaikki vastaajat (N=300 / n=73) (Kaikki vastaajamaininnat) KUHMALAHTI (n=18) Västiläntien perusparannus. Vesijohto. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen täysipäiväiseksi asunnoksi. Useammin pitäisi tyhjentää jäteastiat. Toimintaa kunnan puolesta vapaa-ajan asukkaille. Tien kunnossapito ja liikenneyhteydet. Terveyspalvelut. Terveyspalvelujen saatavuus voisi olla parempi. SRK ja kunnan yhteinen seurakuntatalo. Roskisten tyhjentäminen saisi olla useammin. Rantatonttien kaavoitus. Kivisalmentie pitäisi asfaltoida. Kirjasto-auto. Jäteastioiden tyhjennys useammin. Internet-yhteydet, viemäröinnit. Huolto-asema saisi olla. Enemmän huvitilaisuuksia. Bussiyhteydet paremmiksi, kauppojen taso paremmiksi. 38

86 8.3 Kuntaliitoksen vaikutus kunnallisiin palveluihin 18. Miten uskotte kunnallisten palvelujen muuttuvan kuntaliitoksen myötä? Kuhmalahden vastaajat (N=60 / n=36) KUHMALAHTI (n=36) Palvelut huononevat / vähenevät / eivät ainakaan parane 14 vastaajaa Pysyvät ennallaan 4 vastaajaa. Palvelut huononevat / vähenevät syrjäkylillä 3 vastaajaa. Verotus nousee 3 vastaajaa. Palvelut paranevat / laajenevat 3 vastaajaa. Tuskin ainakaan paranee 2 vastaajaa. Osa palveluista paranee, osa huononee 2 vastaajaa. Tie-asioissa avustetaan vähemmän. Kaupoissa ja uimassa ennallaan (hallinnollinen muutos). Kaikki säädökset kiristyvät. 39

87 8.4 Julkisten terveydenhuoltopalvelujen käyttö mökkikunnassa 19. Terveydenhuoltolain muutoksen myötä vuoden 2014 alusta alkaen julkisen terveydenhuollon valintamahdollisuus laajenee koko maahan. Silloin asiakas voi käydä julkisessa terveydenhuollossa myös mökkikunnassa. Uskotteko käyttävänne tätä mahdollisuutta? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=294) Pälkäne (n=237) Kuhmalahti (n=57) 54 % 55 % 51 % 32 % 33 % 30 % 14 % Kyllä, varmasti Kyllä, mahdollisesti En 12 % Kyllä, varmasti Kyllä, mahdollisesti En 19 % Kyllä, varmasti Kyllä, mahdollisesti En 40

88 9. Yksityisten palvelujen käyttö (yhteenveto) Osana tutkimusta vastaajilla oli mahdollisuus arvioida ruokakunnan kulutuskäyttäytymisen muuttumista omassa mökkikunnassaan seuraavien viiden vuoden aikana esitettyjen palvelujen ja tavaroiden hankinnan suhteen. Vastauksia voidaan tarkastella keskiarvojen avulla siten, että mitä lähempänä arvo on lukua 3, sitä useammin vastaajat arvioivat kulutuskäyttäytymisen kasvavan. Mikäli arvo on lähellä lukua 1, arvioivat vastaajat kulutuskäyttäytymisen vähenevän. Pälkäne (kaikista vastaajista N=240) Paikalliset elintarvikkeet 2,2 (19%)* 14%** 5%*** Huolto-, korjaus- ja remontointipalvelut 2,2 (18%)* 13%** 27%*** Rakennus- ja korjaustarvikkeet 2,1 (17%)* 8%** 16%*** Kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelut 2,1 (13%)* 8%** 26%*** Kahvila- ja ravintolapalvelut 2,1 (12%)* 7%** 20%*** Hoiva- ja hyvinvointipalvelut 2,1 (8%)* 3%** 53%*** Ohjelma- ja pitopalvelut 2,1 (7%)* 4%** 60%*** Polttoaine 2,0 (8%)* 4%** 22%*** Liikuntapalvelut 2,0 (6%)* 1%** 52%*** Muut tarvikkeet 2,0 (5%)* -1%** 50%*** Kuhmalahti (kaikista vastaajista N=60) Hoiva- ja hyvinvointipalvelut 2,3 (10%)* 10%** 66%*** Paikalliset elintarvikkeet 2,2 (16%)* 14%** 12%*** Huolto-, korjaus- ja remontointipalvelut 2,2 (13%)* 11%** 45%*** Kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelut 2,2 (12%)* 12%** 41%*** Liikuntapalvelut 2,2 (8%)* 6%** 63%*** Rakennus- ja korjaustarvikkeet 2,1 (13%)* 9%** 30%*** Kahvila- ja ravintolapalvelut 2,1 (5%)* 5%** 48%*** Muut tarvikkeet 2,1 (4%)* 4%** 70%*** Ohjelma- ja pitopalvelut 2,1 (3%)* 3%** 69%*** Polttoaine 2,0 (10%)* 2%** 25%*** * Arvioi kulutuskäyttäytymisen kasvavan. ** Kulutuskäyttäytymisen arvioitu kasvuosuus vähennettynä niiden vastaajien osuudella, jotka arvioivat kulutuskäyttäytymisen vähenevän. *** Ei osta palveluita / tavaroita. 41

89 9. Yksityisten palvelujen käyttö (yhteenveto) Vastaajien arviot ruokakunnan kulutuskäyttäytymisen kasvamisesta olivat kauttaaltaan melko maltillisia. Arvioitu kasvu kohdistui sekä Pälkäneen että Kuhmalahden osalta ennen kaikkea: paikallisiin elintarvikkeisiin, huolto-, korjaus- ja remontointipalveluihin sekä Kuhmalahden osalta hoiva- ja hyvinvointipalveluihin kuin myös kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalveluihin. Varovasti arvioiden vastaajien ruokakunnan kulutuskäyttäytymisen voidaan arvioida kasvavan yksityisten palvelujen käytön osalla Kuhmalahdella aavistuksen Pälkänettä paremmin. Toisaalta sellaisten vastaajien, jotka ilmoittivat etteivät osta palveluita tai tavaroita mökkikunnastaan laisinkaan, osuus oli kaikkien mitattujen osa-alueiden osalta Kuhmalahdella Pälkänettä korkeampi. Vastaajat, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä käyttivät siten mökkikuntansa palveluita niitä vastaajia useammin, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella. Erot olivat huomattavia varsinkin: kahvila- ja ravintolapalvelujen, rakennus- ja korjaustarvikkeiden, muiden tarvikkeiden, kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelujen sekä huolto-, korjaus- ja remontointipalvelujen osalta. Yksittäisiä palveluita arvioitaessa vastaajien kiinnostus oli korkeinta ns. mökkitalkkaripalveluihin. Kaikista sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, yhteensä 31 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut ostamaan mökkitalkkaripalveluita. Pälkäneen osalta vastaava osuus oli 23 prosenttia. Pyykinpesumahdollisuuden, esimerkiksi itsepalvelupesulan kautta ostettavia palveluita, oli kiinnostunut ostamaan yhteensä 12 prosenttia sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella ja 10 prosenttia vastaajista joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä. Kuhmalahden osalta myös kiinnostus siivouspalveluiden ostamiseen sai yli 10 prosentin vastaajaosuuden (Kuhmalahti 12% / Pälkäne 7%). Lähes kahdeksan vastaajaa kymmenestä (Pälkäne 78% / Kuhmalahti 75%) ilmoitti suosivansa mökkeillessään paikallisia tuotteita ja palveluita. Tällaisia tuotteita ja palveluita olivat useimmiten paikallisten ruokakauppojen käyttö sekä ns. tuoretuotteet (mm. vihannekset, marjat ja leivät). Vastaajien mainitsemina keskeisinä palvelu- ja tarjontapuutteina esiintyivät Pälkäneen osalta useimmiten: ruokakaupat ja lähikaupat, Alko, rautakauppa ja vaatekauppa sekä Kuhmalahden osalta: rautakauppa ja huolto-asema. Avoimia vastauksia on tarkasteltu sivuilla Vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaisi Kuhmalahdella, yhteensä 70 prosenttia osallistui ainakin kerran vuodessa mökkikunnassa järjestettäviin tapahtumiin, tilaisuuksiin tai kävi matkailukohteissa. Pälkäneen osalta vastaava osuus oli 65 prosenttia. 42

90 9.1 Kulutuskäyttäytymisen arvioitu muutos 1/3 20. Miten arvioitte ruokakuntanne kulutuskäyttäytymisen muuttuvan mökkikunnassanne seuraavan viiden vuoden aikana seuraavien palvelujen ja tavaroiden hankinnan suhteen? Kaikki vastaajat (N=300) % (Kaikki vastaajat) Paikalliset elintarvikkeet (n=294) KA=2,2 SD=0,468 Kahvila- ja ravintolapalvelut (n=300) KA=2,1 SD=0,439 Rakennus- ja korjaustarvikkeet (n=294) KA=2,1 SD=0,532 Muut tarvikkeet (n=296) KA=2,0 SD=0,455 Polttoaine (n=297) KA=2,0 SD=0,415 Kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelut (n=295) KA=2,1 SD=0,470 Liikuntapalvelut (n=299) KA=2,0 SD=0,483 Hoiva- ja hyvinvointipalvelut (n=297) KA=2,1 SD=0,517 Huolto-, korjaus- ja remontointipalvelut (n=300) KA=2,2 SD=0,525 Ohjelma- ja pitopalvelut (n=287) KA=2,1 SD=0,462 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 3=Kasvaa 2=Pysyy ennallaan 1=Vähenee 0=En osta palveluita / tavaroita 43

91 9.1 Kulutuskäyttäytymisen arvioitu muutos 2/3 20. Miten arvioitte ruokakuntanne kulutuskäyttäytymisen muuttuvan mökkikunnassanne seuraavan viiden vuoden aikana seuraavien palvelujen ja tavaroiden hankinnan suhteen? Pälkäne (N=240) % (Pälkäne) Paikalliset elintarvikkeet (n=237) KA=2,2 SD=0,479 Kahvila- ja ravintolapalvelut (n=240) KA=2,1 SD=0,458 Rakennus- ja korjaustarvikkeet (n=238) KA=2,1 SD=0,544 Muut tarvikkeet (n=239) KA=2,0 SD=0,469 Polttoaine (n=237) KA=2,0 SD=0,393 Kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelut (n=238) KA=2,1 SD=0,480 Liikuntapalvelut (n=239) KA=2,0 SD=0,477 Hoiva- ja hyvinvointipalvelut (n=239) KA=2,1 SD=0,520 Huolto-, korjaus- ja remontointipalvelut (n=240) KA=2,2 SD=0,533 Ohjelma- ja pitopalvelut (n=229) KA=2,1 SD=0,486 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 3=Kasvaa 2=Pysyy ennallaan 1=Vähenee 0=En osta palveluita / tavaroita 44

92 9.1 Kulutuskäyttäytymisen arvioitu muutos 3/3 20. Miten arvioitte ruokakuntanne kulutuskäyttäytymisen muuttuvan mökkikunnassanne seuraavan viiden vuoden aikana seuraavien palvelujen ja tavaroiden hankinnan suhteen? Kuhmalahti (N=60) % (Kuhmalahti) Paikalliset elintarvikkeet (n=57) KA=2,2 SD=0,422 Kahvila- ja ravintolapalvelut (n=60) KA=2,1 SD=0,301 Rakennus- ja korjaustarvikkeet (n=56) KA=2,1 SD=0,469 Muut tarvikkeet (n=57) KA=2,1 SD=0,332 Polttoaine (n=60) KA=2,0 SD=0,499 Kulttuuri-, musiikki- ja teatteripalvelut (n=58) KA=2,2 SD=0,410 Liikuntapalvelut (n=60) KA=2,2 SD=0,501 Hoiva- ja hyvinvointipalvelut (n=58) KA=2,3 SD=0,470 Huolto-, korjaus- ja remontointipalvelut (n=60) KA=2,2 SD=0,485 Ohjelma- ja pitopalvelut (n=58) KA=2,1 SD=0,323 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista 3=Kasvaa 2=Pysyy ennallaan 1=Vähenee 0=En osta palveluita / tavaroita 45

93 9.2 Vastaajien kiinnostus esitettyihin palveluihin 1/3 21. Entä kiinnostaisiko teitä ostaa mökkikunnastanne seuraavia palveluja? Kaikki vastaajat (N=300) % (Kaikki vastaajat) Lastenhoitopalvelut (n=298) 98 2 Vartiointipalvelut (n=300) Mökkitalkkaripalvelut (n=299) Siivouspalvelut (n=299) Suihkumahdollisuus (n=299) Pyykinpesumahdollisuus esim. itsepalvelupesulat (n=299) Etätyötilat tai siihen liittyvät oheispalvelut (n=294) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Kyllä Ei En osaa sanoa 46

94 9.2 Vastaajien kiinnostus esitettyihin palveluihin 2/3 21. Entä kiinnostaisiko teitä ostaa mökkikunnastanne seuraavia palveluja? Pälkäne (N=240) % (Pälkäne) Lastenhoitopalvelut (n=239) 99 1 Vartiointipalvelut (n=240) Mökkitalkkaripalvelut (n=240) Siivouspalvelut (n=240) Suihkumahdollisuus (n=240) Pyykinpesumahdollisuus esim. itsepalvelupesulat (n=240) Etätyötilat tai siihen liittyvät oheispalvelut (n=235) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Kyllä Ei En osaa sanoa 47

95 9.2 Vastaajien kiinnostus esitettyihin palveluihin 3/3 21. Entä kiinnostaisiko teitä ostaa mökkikunnastanne seuraavia palveluja? Kuhmalahti (N=60) % (Kuhmalahti) Lastenhoitopalvelut (n=59) Vartiointipalvelut (n=60) Mökkitalkkaripalvelut (n=59) Siivouspalvelut (n=59) Suihkumahdollisuus (n=59) 2 98 Pyykinpesumahdollisuus esim. itsepalvelupesulat (n=59) Etätyötilat tai siihen liittyvät oheispalvelut (n=59) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % (%) prosenttia vastaajista Kyllä Ei En osaa sanoa 48

96 9.3 Paikallisten tuotteiden tai palvelujen suosiminen 1/2 22. Suositteko mökkeillessänne paikallisia tuotteita tai palveluita? Mitä? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=291) Pälkäne (n=235) Kuhmalahti (n=56) 77 % 78 % 75 % 23 % 22 % 25 % 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En KA=1,2 SD=0,419 KA=1,2 SD=0,416 KA=1,2 SD=0,437 49

97 9.3 Paikallisten tuotteiden tai palvelujen suosiminen 2/2 22. Suositteko mökkeillessänne paikallisia tuotteita tai palveluita? Mitä? Kaikki vastaajat (N=300 / n=226) PÄLKÄNE (n=184) Vastaajat ilmoittivat suosivansa useimmiten paikallisten tuotteiden tai palveluiden osalta ns. tuoretuotteita mm. vihannekset ja leivät (ml. torikauppa), ja ylipäätänsä paikallisten ruokakauppojen käyttöä (koko päivittäistavara). Muutamaan kertaan tai yksittäisinä mainintoina esiintyivät mm. ravintolat, rautakauppa ja rakennustarvikkeet, remontointipalvelut, postipalvelut, taksi, parturi / kampaamo, pankki sekä polttoaine. KUHMALAHTI (n=42) Vastaajat ilmoittivat suosivansa useimmiten paikallisten ruokakauppojen käyttöä. Tuoretuotteet mm. marjat (mansikka) ja vihannekset sekä leipä mainittiin niin ikään muutamissa vastauksissa. Yksittäisinä mainintoina esiintyivät mm. rakennus- ja remontointipalvelut, polttopuut, pankkipalvelut, baari sekä mökkitalkkaripalvelut. 50

98 9.4 Saatavilla olevien palvelujen ja tarjonnan mahdolliset puutteet 1/2 23. Mitä kaupallisia palveluja tai tarjontaa mökkikunnastanne puuttuu? Kaikki vastaajat (N=300 / n=79) PÄLKÄNE (n=65) Ruokakauppa / lähikauppa 23 vastaajaa. Alko tai Alkon tilauspalvelu 15 vastaajaa. Rautakauppa 5 vastaajaa. Vaatekauppa 4 vastaajaa. Myymäläauto 2 vastaajaa. Kirjakauppa. Uimahalli. Tuore kala, enemmän tuoreita marjoja ja hedelmiä, lähituotteet paremmin tarjolle, luomutuotteet. Talveksi latujen kunnossapito paremmaksi ja lisää latuja. Ruokaravintola. Kirjastoauto. Venepuolen liike, joku ravintola. Paikallisen ruuan myynti paikallisissa kaupoissa. Nopeampi nettiyhteys. Lähikauppa siistimmäksi, huoltoasema. Laajakaista. Kunnon kahvilapalvelut. Kuljetuslautta saareen, jotta saataisiin tarvikkeita rakentamiseen liittyen. saareen remontoinnista kiinnostuneita henkilöitä etsinyt, mutta ei ole löytänyt, jotka voisivat itsenäisesti tulla saareen. Kosmetiikkaa, vaatteita, kenkiä vaikea hankkia, kirjakauppa. Kodinkoneliike. Kioski, iltakioski. Kesätoritoiminta, kulttuuripalvelut informointi huonoa. Golfkenttä. Esim. vanhustenpalvelut pitäisi säilyttää Luopioisissa ja muutenkin pitäisi säilyttää vireänä Luopioinen. Enemmän elintarvikkeita kauppaan ja ravintolapalveluita voisi olla enemmän. Posti puuttuu. 51

99 9.4 Saatavilla olevien palvelujen ja tarjonnan mahdolliset puutteet 2/2 23. Mitä kaupallisia palveluja tai tarjontaa mökkikunnastanne puuttuu? Kaikki vastaajat (N=300 / n=79) KUHMALAHTI (n=14) Rautakauppa 5 vastaajaa. Huolto-asema 5 vastaajaa. Viihdetarjonta. Ettei kauppa-auto lopettaisi. Pankki-automaatti. Palvelutalo. Kaupan tuotevalikoima paremmaksi. Kahvilapalvelut. Alko. 52

100 9.5 Osallistuminen tapahtumiin ja tilaisuuksiin 24. Kuinka usein osallistutte keskimäärin mökkikunnassanne vuoden aikana järjestettäviin tapahtumiin, tilaisuuksiin tai käytte matkailukohteissa? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki Md=Kerran En osallistu kertaakaan 30 % 34 % 35 % Pälkäne Md=Kerran Kuhmalahti Md=Kerran 17 % Kerran 17 % 20 % 39 % 2-5 kertaa 38 % 42 % 10 % Yli 6 kertaa 10 % 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=296) Pälkäne (n=236) Kuhmalahti (n=60) 53

101 10. Mökkikunta (yhteenveto) Kolme useimmiten esiintynyttä adjektiivia, joilla vapaa-ajan asunnon Pälkäneellä omaavat vastaajat kuvasivat mökkikuntaansa olivat: kaunis, rauhallinen ja puhdas. Vapaa-ajan asunnon Kuhmalahdella omaavat mainitsivat useimmiten adjektiiveina: rauhallinen, kaunis ja luonnonläheinen. Oman mökkikuntansa suurimpina vahvuuksina mainittiin Pälkäneen osalta useimmiten: vesistöt, luonnonläheisyys ja rauhallisuus. Kuhmalahden osalta suurimpina vahvuuksina mainittiin: luonnonläheisyys, sijainti ja vesistöt. Vastaajien esittäminä tärkeimpinä asioina sille, jonka perusteella he itse voisivat muuttaa mökkikuntaansa mainittiin Pälkäneen osalta: luonto / luonnonläheisyys, rauhallisuus ja sukujuuret / synnynkunta ja Kuhmalahden osalta niin ikään: sukujuuret / synnyinkunta, luonto / luonnonläheisyys ja rauhallisuus. 54

102 10.1 Mökkikunnan sanallinen kuvailu 1/2 25. Kuvailkaa mökkikuntaanne kolmella adjektiivilla? Pälkäne (N=240 / n=193) PÄLKÄNE (n=193) TOP 5 (ensimmäisenä mainittu) Kaunis n=49 Rauhallinen n=37 Hyvä n=14 Puhdas n=14 Viihtyisä n=11 TOP 5 (toisena mainittu) Kaunis n=26 Rauhallinen n=23 Puhdas n=16 Viihtyisä n=10 Järvet n=8 TOP 5 (kolmantena mainittu) Ystävällinen ilmapiiri / ihmiset n=12 Puhdas n=9 Rauhallinen n=9 Järvet n=8 Viihtyisä n=7 PÄLKÄNE (n=193) YHTEENLASKETTU Kaunis n=75 Rauhallinen n=69 Puhdas n=39 Viihtyisä n=28 Järvet n=16 Hyvä n=14 Ystävällinen ilmapiiri / ihmiset n=12 55

103 10.1 Mökkikunnan sanallinen kuvailu 2/2 25. Kuvailkaa mökkikuntaanne kolmella adjektiivilla? Kuhmalahti (N=60 / n=51) KUHMALAHTI (n=51) TOP 5 (ensimmäisenä mainittu) Rauhallinen n=20 Kaunis n=5 Pieni n=5 Hiljainen n=4 Oma synnyinkunta n=3 TOP 5 (toisena mainittu) Kaunis n=9 Puhdas n=5 Rauhallinen n=5 Luonnonläheinen n=4 Viihtyisä n=4 TOP 5 (kolmantena mainittu) Kaunis n=3 Luonnonläheinen n=3 Järvet n=2 Rauhallinen n=2 Viihtyisä n=2 KUHMALAHTI (n=51) YHTEENLASKETTU Rauhallinen n=27 Kaunis n=17 Luonnonläheinen n=7 Viihtyisä n=6 Pieni n=5 Puhdas n=5 Hiljainen n=4 Oma synnyinkunta n=3 Järvet n=2 56

104 10.2 Mökkikunnan vahvuudet 26. Mikä on mökkikuntanne suurin vahvuus? Kaikki vastaajat (N=300 / Pälkäne N=240 / Kuhmalahti N=60) PÄLKÄNE (n=178) TOP 10 Vesistöt n=40 Luonnonläheisyys n=36 Rauhallisuus n=26 Sijainti n=23 Ihmiset n=13 Kauneus n=9 Palvelujen saatavuus n=9 Puhtaus n=9 Maalaismaisuus n=7 Vireys n=7 KUHMALAHTI (n=40) TOP 5 Luonnonläheisyys n=14 Sijainti n=7 Vesistöt n=7 Rauhallisuus n=6 Maalaismaisuus n=3 57

105 10.3 Tärkein syy mökkikuntaan muuttamiselle 27. Mainitkaa mielestänne tärkein asia, jonka perusteella muuttaisitte mökkikuntaanne? Kaikki vastaajat (N=300 / Pälkäne N=240 / Kuhmalahti N=60) PÄLKÄNE (n=63) TOP 5 Luonto / luonnonläheisyys n=15 Rauhallisuus n=9 Sukujuuret / synnyinkunta n=8 Sijainti n=7 Vesistöt n=6 Muita mainintoja, jotka mainittiin useammin kuin kerran: kauneus (n=5), eläkeikä (n=3), viihtyisyys (n=3), maaseutumaisuus (n=3), jos palvelut olisivat lähellä (n=2). KUHMALAHTI (n=16) TOP 5 Sukujuuret / synnyinkunta n=3 Luonto / luonnonläheisyys n=2 Rauhallisuus n=2 Kaikki muut maininnat: maaseudun rauha (n=1), ilmapiiri (n=1), asuntojen edulliset hinnat (n=1), sijainti (n=1), jos palvelut olisivat lähellä (n=1), Kivisalmentien asfaltointi (n=1), verotus (n=1), viihtyisyys (n=1), terveys- ja vanhuspalvelut (n=1), kauneus (n=1). 58

106 11. Tiedotus ja vaikuttaminen (yhteenveto) Yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan osallistui mökkikunnassaan yhteensä 21 prosenttia kaikista sellaisista vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä. Mikäli vapaa-ajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, oli vastaava osuus peräti 32 prosenttia. Pälkäneen osalta yhteensä 17 prosenttia sellaisista vastaajista, jotka eivät nykyisellään osallistu yhdistysjärjestö tai talkootoimintaan ilmoitti olevansa kiinnostuneita osallistumaan toimintaan. Kuhmalahden osalta vastaava osuus oli vieläkin korkeampi ollen 25 prosenttia. Ainoastaan 10 prosenttia vastaajista, joiden vapaa-ajan asunto sijaitsi Pälkäneellä ja 12 prosenttia vastaajista, joiden vapaaajan asunto sijaitsi Kuhmalahdella, ilmoitti kaipaavansa lisää osallistumisen tai vaikuttamisen mahdollisuuksia mökkikunnassaan. Esimerkiksi vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamista piti tarpeellisena yhteensä 19 prosenttia vapaa-ajan asunnon Pälkäneellä omaavista vastaajista ja 25 prosenttia vapaa-ajan asunnon Kuhmalahdella omaavista vastaajista. Varsinkin Kuhmalahden vastauksissa näkyi pienoinen epävarmuus, sillä kaikista vastaajista peräti 20 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen (Pälkäneen osalta vastaava osuus oli 11%). Vastaajat pitivät mökkikunnastaan ja sen palvelutarjonnasta saamaansa tietomäärää pääasiassa riittävänä (Pälkäne 88% / Kuhmalahti 90%). Mikäli tietoa tarvittiin enemmän, koski se useimmiten; tapahtumia ja vapaa-ajan toimintaa sekä palveluita. Avoimia vastauksia on tarkasteltu sivulla 65. Keskeisinä tiedotusvälineinä (tiedotuskanavina) mökkikunnan asioista toimivat useimmiten paikallislehdet (Pälkäne 83% / Kuhmalahti 77%) sekä tuttavat ja muut ihmiset (Pälkäne 64% / Kuhmalahti 68%). 59

107 11.1 Osallistuminen yhdistys- järjestö tai talkootoimintaan 28. Osallistutteko mökkikunnassanne yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=300) Pälkäne (n=240) Kuhmalahti (n=60) 77 % 79 % 68 % 23 % 21 % 32 % 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En KA=1,8 SD=0,422 KA=1,8 SD=0,407 KA=1,7 SD=0,469 60

108 11.2 Kiinnostus osallistumiseen yhdistys- järjestö tai talkootoimintaan 28b. Olisitteko kiinnostuneita osallistumaan yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan? Kaikki vastaajat jotka eivät osallistu mökkikunnassa yhdistys- järjestö- tai talkootoimintaan (N=231) % Kaikki vastaajat (n=228) Pälkäne (n=188) Kuhmalahti (n=40) 82 % 83 % 75 % 18 % 17 % 25 % 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En KA=1,8 SD=0,389 KA=1,8 SD=0,377 KA=1,7 SD=0,439 61

109 11.3 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien riittävyys 29. Kaipaisitteko lisää osallistumisen tai vaikuttamisen mahdollisuuksia mökkikunnassanne? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=294) Pälkäne (n=236) Kuhmalahti (n=58) 90 % 90 % 88 % 11 % 10 % 12 % 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En 1. Kyllä 2. En KA=1,9 SD=0,308 KA=1,9 SD=0,303 KA=1,9 SD=0,329 62

110 11.4 Tarve vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamiseen 30. Koetteko tarpeellisena esim. vapaa-ajan asukastoimikunnan perustamisen? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=297) Pälkäne (n=237) Kuhmalahti (n=60) 67 % 70 % 25 % 55 % 21 % 19 % 13 % Kyllä En En osaa sanoa 11 % Kyllä En En osaa sanoa 20 % Kyllä En En osaa sanoa 63

111 11.5 Mökkikuntaa koskevan tiedon riittävyys 31. Oletteko saaneet tarpeeksi tietoa mökkikunnastanne ja sen palvelutarjonnasta? Kaikki vastaajat (N=300) % Kaikki vastaajat (n=300) Pälkäne (n=240) Kuhmalahti (n=60) 88 % 88 % 90 % 12 % 13 % 10 % 1. Kyllä 1. Kyllä 1. Kyllä KA=1,1 SD=0,326 KA=1,1 SD=0,331 KA=1,1 SD=0,303 64

112 11.6 Kaivattu lisätieto 31b. Mistä asioista kaipaisitte lisää tietoa? Kaikki vastaajat jotka kokivat tiedon riittämättömänä (N=36 / n=26) PÄLKÄNE (n=21) Tapahtumista ja vapaa-ajan toiminnasta 8 vastaajaa. Tapahtumista. Ei pitäisi vain Internetissä olla, vaan konkreettinen paperikalenteri. Palveluista 2 vastaajaa. Kunnan palveluista ja suunnitelmista, kaavoituksesta yms. Tietoa miten kunta toimii, miten sitä hoidetaan, kunnan päätöksistä ym. kunnan toiminnasta. Valtuustojen kokouksien pöytäkirjat lehtiin. Esim. lähiruoan hankinnasta infoa. Venereitit. Kalastuksesta. Tilaisuuksia vapaa-ajan asukkaille. Kylätoiminta. Tiedon ajalla pysyminen nettisivuilla. Terveydenhuolto. Rakentamisesta. Kyläyhteisötoiminnasta ja mitä kunta voi tarjota vapaa-ajan asukkaille, yhdistykset sisäänlämpiäviä. Kaavoituksesta. Netistä löytyy, mutta kaipaisi paperista. Jätevesi-tiedotus, vapaa-ajan asumiseen liittyvä informaatio, saatavuus heinäkuussa kunnanvirastossa huono. Pitäisi olla joku palkattu henkilö kertomaan vapaa-ajan asukkaille tietoa. Kunnallisia tiedotteita enemmän voisi olla. KUHMALAHTI (n=5) Tapahtumista ja yleensäkin kunnan asioista 2 vastaajaa. Kunnan tarjoamat tapahtumat ja palvelut mökkiläisille. Palveluiden yhteistiedote. Mökkiläisten oikeuksista, laitureiden vierasvenepaikat yms. 65

113 11.7 Tiedon kanavat (mediakanavat) 1/2 32. Minkä tiedotusvälineiden kautta olette saaneet tietoa mökkikuntanne asioista? Kaikki vastaajat (N=300) % Valtakunnallisten sanomalehtien kautta 16 % 18 % 10 % Paikallislehtien kautta 81 % 83 % 77 % Tiedotuslehtien ja -kirjeiden kautta 23 % 40 % 44 % Kunnan Internet-sivujen kautta 30 % 29 % 35 % Muualta Internetistä ml. Sosiaalisten yhteisöjen kautta 3 % 10 % 12 % Tuttavilta ja muilta ihmisiltä 65 % 64 % 68 % Muualta 11 % 10 % 17 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (n=294) Pälkäne (n=234) Kuhmalahti (n=60) 66

VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA

VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS-PIRKANMAALLA KAAKKOIS-PIRKANMAAN KOKO-OHJELMA VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAAKKOIS- PIRKANMAALLA Tämä selvitys on toteutettu Kaakkois-Pirkanmaan koheesio-

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 314-RAK1715 TAIVASSALON KUNTA POHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.2.2018 22.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kangasalan strateginen yleiskaava Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 331-YK1802 PYHÄRANNAN KUNTA PYHÄRANNAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2 Kiinteistö 631-405-1-168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.8.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi. Suomessa suosituimpia vapaa ajan asumisen ympäristöjä ovat perinteisesti olleet haja asutusalueiden vesistöjen rannat. Paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti vapaa ajan asutus on ollut usein varsin erillään

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty

Lisätiedot

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 293-RAK1706 TAIVASSALON KUNTA PUNTTINEN-LEIKLUOTO RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.7.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 PÄLKÄNE HARHALA KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.11.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pinteleen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Pälkäne

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 364-YK1804 PYHÄRANNAN KUNTA PYHÄRANNAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 3 Kiinteistöt 631-401-2-32, 631-401-2-33, 631-401-2-34 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.11.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 388-RAK1903 NAANTALIN KAUPUNKI ELORANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAI- NEN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.4.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 20.2.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 17.8.2017 luonnos Tullut vireille: Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 376-RAK1812 TAIVASSALON KUNTA VÄHÄ-KAHILUODON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.12.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (13) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 144-RAK1401 SÄKYLÄN KUNTA KIVIRANNNAN RANTA-ASEMAKAAVA Koskee tilaa: Pyhäjoen kylässä: Kiviranta RN:o 1:7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.3.2014 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (6) OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS

POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS 30.11.2017 Lamminniemi Maanmittauslaitos 2017 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 2 RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN SIJAINTI...

Lisätiedot

PÄLKÄNE KARVIALA KUKKIASAAREN RANTA-ASEMAKAAVA. Kukkia. KUKKIA RN:o 2:7

PÄLKÄNE KARVIALA KUKKIASAAREN RANTA-ASEMAKAAVA. Kukkia. KUKKIA RN:o 2:7 PÄLKÄNE KARVIALA KUKKIA RN:o 2:7 Kukkia KUKKIASAAREN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.6.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kukkiasaaren ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PÄLKÄNE ÄMMÄTSÄ ISO-KARINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Vehkajärvi. Tarjala RN:o 1:337 ja Osa tilasta Metsäkari RN:o 1:413

PÄLKÄNE ÄMMÄTSÄ ISO-KARINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Vehkajärvi. Tarjala RN:o 1:337 ja Osa tilasta Metsäkari RN:o 1:413 PÄLKÄNE ÄMMÄTSÄ Tarjala RN:o 1:337 ja Osa tilasta Metsäkari RN:o 1:413 Vehkajärvi ISO-KARINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 13.7.2012 Tunnistetiedot Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU FCG Planeko Oy YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ANTAVERKKA-MUTALAN OYK RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU 724-D2280 2.3.2009 FCG Planeko Oy Ylöjärven kaupunki 2 (5) 1 ANTAVERKKA-MUTALAN OYK -

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2018

SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2018 SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2018 LUONNOS 2.1.2018 Selostus Kunnanhallituksen hyväksymä Kunnanvaltuuston hyväksymä Kaava tullut voimaan Savitaipaleen kunta Selostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 243-RAK1605 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.7.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Etelä-Savon ELY-keskuksen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan neuvottelupäivät 29.11.2016 25.11.2016 1 25.11.2016 2 Puumala pähkinänkuoressa Vakituinen asukasluku noin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 156-RAK1404 SAUVON KUNTA SORAHARJUN RANTA-ASEMAKAAVA Koskee tiloja: 738-411-1-11, SORAHARJU 738-478-1-10, SORALAAKSO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.10.2014 / 27.1.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 21.12.2016 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 7.10.2016 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 337-RAK1806 TAIVASSALON KUNTA KUMPULAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.7.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 325-RAK1803 NAANTALIN KAUPUNKI MATALAHTI KOTKANAUKKO RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen.

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen. KAAVOITUSKATSAUS 2018-2019 UURAISTEN kunta Uuraisten kunta Virastotie 4 41230 Uurainen www.uurainen.fi Ulla Järvinen, aluearkkitehti 11.10.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi ja

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Länsi-Vuosnaisten ranta-asemakaava muutos on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä 3.4. 2.5.2018. Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana

Lisätiedot

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot