Liitteet 1-5 SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto Toimintaympäristö Lainsäädännön muutoksia Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitteet 1-5 SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto 2. 2. Toimintaympäristö 2. 3. Lainsäädännön muutoksia 4. 4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4"

Transkriptio

1 Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien lastensuojelusuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Toimintaympäristö 2 3. Lainsäädännön muutoksia 4 4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4 5. Palvelut ja niiden järjestäminen Lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu Aikuisille suunnatut palvelut Erikoissairaanhoito Seurakunnat Järjestöt ja yhdistykset Suunnitelma Täytäntöönpano, seuranta ja raportointi 34 Liitteet 1-5 2

3 1. Johdanto Lastensuojelulain (417/2007) 12 velvoittaa kuntaa tai kuntia yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa. Mikäli kysymys on useita kuntia koskevasta suunnitelmasta, kunkin kunnan valtuuston on hyväksyttävä suunnitelma. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille on laadittu yhteinen suunnitelma vuosille Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet lastensuojelun suunnitelman vuonna Lastensuojelusuunnitelma on tarkistettu vuosille Suunnitelman tarkistamista on ohjannut perusturvalautakunnan ja kuntien sivistyslautakuntien jäsenistä sekä sivistystoimien, Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen ja tilaajakeskuksen viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä (liite 1). Ohjausryhmä on kokoontunut 5 kertaa ( , , 7.6., , ). Ohjausryhmän lisäksi perusturvalautakunta nimesi työryhmän (liite 1) tarkistamaan lastensuojelusuunnitelman. Työryhmä on kokoontunut 5 kertaa ( , 25.5., 21.9., ja ). Suunnitelman perustan luovat yleissopimus lapsen oikeuksista sekä voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltoa, päivähoitoa, esiopetusta, perus- ja toisen asteen opetusta sekä nuorisotyötä koskeva lainsäädäntö. Suunnitelma ei sisällä lastensuojelua lukuun ottamatta yksityiskohtaista palvelujen kuvausta, vaan suunnitelmassa viitataan olemassa oleviin asiakirjoihin, toimintaohjelmiin ja suunnitelmiin, joissa palvelut on kuvattu yksityiskohtaisesti. Monet toimintakohtaisista asiakirjoista ovat lakisääteisiä. Suunnitelmassa on hyödynnetty valtakunnallisen Kaste-hankkeen tavoitteita, läntisen perusturvapiirin järjestämissuunnitelmaa ja kunnissa laadittuja hyvinvointikertomuksia, jotka pitävät sisällään kattavan tilastoaineiston. Lastensuojelusuunnitelmassa tuodaan esille keskeiset keinot ja välineet lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kustannusvaikuttavan lastensuojelun toteuttamiseksi. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi suunnitelmassa nostetaan esille lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä aikuisille suunnatut palvelut, joilla kyetään ehkäisemään lastensuojelun tarvetta tai tukemaan lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja heidän perheitään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti yhteistyöllä lastensuojelun kanssa, jotta raskaammilta ja kalliimmilta tukitoimilta vältytään. Palvelujärjestelmä tulee nähdä kokonaisuutena, jonka toiminta ja sen kehittäminen perustuu toimijoiden väliseen työnjakoon strategiselta tasolta asiakastyöhön. 2. Toimintaympäristö Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat ovat muodostaneet Paras-lainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen alkaen. Yhteistoiminta-alueella asuu noin asukasta. Palvelujen tilaajana on toiminut kuntien yhteinen perusturvalautakunta. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on tuottanut Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos (myöh. Oiva), joka on kunnallinen liikelaitos. Sekä perusturvalautakunta että Oiva ovat kuuluneet Hollolan kunnan organisaatioon. Päivähoidon palveluista ovat vastanneet alkaen kuntien sivistyslautakunnat. Hollolan kunnan sivistystoimi järjestää päivähoitopalvelut, esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotyön palvelut myös Kärkölän kunnalle. Hämeenkoski hankkii opetuspalvelut yläkouluikäisille Hämeenlinnan kaupungilta. Oiva on tuottanut erilliseen sopimukseen perustuen koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille. Asikkalan kunta on järjestänyt palvelut itse. 3

4 Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa pääsääntöisesti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PHSOTEY). Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteistoimintasopimusta (koskien lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien yhteisesti päättämiä muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja) uudistetaan alkaen. Yhteistoiminta toteutuu vastuukuntamallilla, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on annettu Hollolan kunnan järjestettäväksi. Keskeisimpiä muutoksia ovat liikelaitosmallista luopuminen ja siirtyminen taseyksiköksi. Myös tilaaja-tuottaja-malli päättyy nykymuodossaan. Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen sekä sujuvat asiakas- ja yhteistyöprosessit edellyttävät toimijoiden välisiä yhteistyöfoorumeja. Koko yhteistoiminta-aluetta koskevien foorumien lisäksi tarvitaan kuntakohtaista moniammatillista keskustelua, johon tarvitaan mukaan mm. seurakunnat ja järjestötoimijat. Lastensuojelusuunnitelman toteutumista on seurannut ja ohjannut perusturvalautakunnan perustama ohjausryhmä. Ohjausryhmä on koostunut perusturvalautakunnan ja sivistyslautakuntien edustajista sekä johtavista viranhaltijoista. Ohjausryhmän lisäksi koko yhteistoiminta-alueella toimivia strategisen tason yhteistyöfoorumeja ovat olleet oppilashuollon ohjausryhmä sekä Oivan lapsiperhepalveluista vastaavien ja kuntien päivähoitopalveluista vastaavien kokoukset. Kuntakohtaisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi perusturvalautakunta on esittänyt kunnille, että ne perustavat kuntakohtaisen lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämistyöryhmän, jonka puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii sivistystoimen nimeämä edustaja. Oiva nimeää omat edustajansa kuntakohtaisiin työryhmiin. Kuntakohtainen työryhmä (kohderyhmänä 0-17v) toimii Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä. Asikkalassa ja Padasjoella toimivat moniammatilliset työryhmät, joiden painopisteenä ovat nuoret ja heidän palvelunsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline lähivuosien sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen ja se täsmentää ja toteuttaa hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Päijät-Hämeen maakunta kuuluu Väli- Suomen alueeseen, joka on yksi viidestä ns. Kaste-alueesta Suomessa. Väli-Suomen alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen lisäksi Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Kaste-hankkeiden avulla on kyetty kehittämään palveluita seudullisesti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä sekä hyödyntämään muualla Väli-Suomen kastealueella tehtyä kehittämistyötä. Seudullisia lasten, nuorten ja perhepalveluiden Kaste-hankkeita ovat olleet Seitti- ja Sihti-hankkeet ( ) sekä Vahva pohja elämään-hanke ( ). Vuoden 2014 alusta käynnistyy LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke, jossa mukana on kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Läntisen perusturvapiirin kunnat kuuluvat sosiaalialan osaamiskeskus Verson toimialueeseen. Verso on yksi maan yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittymisen seuranta ja arviointi strategisella ja operatiivisella tasolla yhteistoiminta-alueella 4

5 3. Lainsäädännön muutoksia Vuosien aikana lasten, nuorten ja perhepalveluiden järjestämistä ja toteuttamista koskevaan lainsäädäntöön on tullut lukuisia muutoksia. Lainsäädännön muutosten painopisteenä on ollut ennaltaehkäisevän työn tehostaminen ja vahvistaminen. Lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä lakeihin on tullut aiempaa enemmän toiminnan järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä kuntia sitovia velvoitteita (palvelutakuu määräaikoineen, määräaikaistarkastukset, prosessit, päätöksenteko). Toteutettuja sekä valmistelussa parhaillaan olevia lainsäädännön muutoksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia koskevaa tietoa löytyy useista eri lähteistä ja asiakirjoista. Lastensuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä on hyödynnetty kuntien hyvinvointikertomuksia, jotka on laadittu kaikille kunnille Padasjokea lukuun ottamatta. Lisäksi keskeisinä tilastolähteinä ovat toimineet sotkanet-tietokanta sekä toiminta- ja palvelukohtaiset tilastot pääasiassa peruspalvelukeskus Oivasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kuvaavia tietoa löytyy varsin paljon eri lähteistä. Tiedon määrästä huolimatta tilastojen rinnalla tarvitaan moniammatillista vuoropuhelua ja erityisesti tilastojen peilaamista käytännön työstä nousevaan kokemustietoon ja asiakkaiden arjen kokemuksiin. Tilastojen hyödyntäminen edellyttää myös toimijoiden sitoutumista tiedon keräämiseen mm. kouluterveyskyselyihin. Lastensuojelusuunnitelmaa laativan työryhmä on arvioinut käytettävissä olevan tilastoaineiston ja käytännön työstä nousevien seikkojen perusteella merkittäviä haasteita/ongelmia. Näistä keskeisimpiä ovat: - Lasten hoivan ja huolenpidon (ml. rajojen asettaminen) tarpeiden jääminen aikuisten tarpeiden jalkoihin - Parisuhdeongelmat ja lasten asioihin liittyvät kysymykset erityisesti erotilanteissa - Lasten ja aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmat - Hyvinvointierojen kasvu lasten ja perheiden välillä (huono-osaisuuden kasautuminen) - Lastensuojelun korjaavan työn tarpeen kasvu ja sijaishuollon laitospainotteisuus - Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus - Palvelujärjestelmän sirpaleisuus Keskeisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden syy-seuraus-suhteet ovat moninaisia, mikä asettaa koko palvelujärjestelmälle vaatimuksia, joista keskeisimpiä ovat työskentelyn kokonaisvaltaisuus, asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden merkityksen sisäistäminen, palvelujärjestelmän laaja-alaisen tuntemuksen tarve sekä erityisen ja tehostetun tuen työmuotojen kehittäminen peruspalveluihin. Liitteeseen 5 on kerätty lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Kokonaiskuvan saaminen tilanteesta edellyttää indikaattorien tarkastelua kokonaisuutena. Tilastoaineiston rinnalle tarvitaan myös laadullista tarkastelua ja erityisesti kokemustietoa kentällä työskenteleviltä työntekijöiltä. Tarvittavien toimenpiteiden pohtimisessa ja täytäntöönpanossa tarvitaan jatkossa myös kokemustietoa palvelujen käyttäjiltä ja kuntalaisilta yleensä. Tiedon keräämisen osalta tarvitaan systemaattisuutta ja sitoutumista tiedon keräämiseen sekä tulosten analysointiin paikallisesti. Vertailukelpoisuuden vuoksi osallistuminen valtakunnallisesti yhteneväisillä menetelmillä toteutettuihin kyselyihin on tarpeellista. Tästä esimerkkinä on kouluterveyskysely, jolla kerätään valtakunnallisesti tietoa vuotiaiden elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista. 5

6 Lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattorit nostavat esiin useita huolenaiheita lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta yhteistoiminta-alueen kunnissa. Varsinkin mielenterveyteen ja vanhemmuuden toteutumiseen liittyvät indikaattorit vahvistavat lasten ja nuorten parissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä keskeisistä ongelmista. Edellä mainittuihin ongelmiin kytkeytyvät myös nuorten päihteiden käyttöä kuvaavat indikaattorit. Indikaattorien kautta ei kyetä osoittamaan ongelmien kasautumista ja pitkittymistä samoilla lapsilla ja perheille. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien viestit nostavat kuitenkin esiin tämän haasteen palvelujärjestelmälle. Lasten ja perhepalveluiden ohella kokonaisvaltainen tuki edellyttää aikuisille suunnattujen palvelujen roolin huomioimista. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan lähestyä myös lastensuojelun volyymejä kuvaavien mittarien kautta. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet kunnissa erityisesti vuodesta 2010 alkaen. Kasvu jatkui edelleen vuonna 2012, josta esimerkkinä on mm. lastensuojeluilmoitusten ja pyyntöjen määrä, joka oli 717. Lastensuojeluilmoituksista suurin osa koski vuotiaita lapsia ja seuraavaksi eniten ilmoituksia tehtiin vuotiaista lapsista. Kaikista lastensuojeluilmoituksista em. ikäryhmien lapsia koskevia ilmoituksia oli 56 %. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvun taustalla on lastensuojelulain tavoitteena ollut varhaisen tuen tehostuminen ja lastensuojelulain kokonaisuudistuksen ( ) myötä alentunut ilmoituskynnys. Myös valtakunnallisesti on nähtävissä vastaava ilmoitus- ja asiakasmäärien kasvu, joka on tapahtunut 1-2 vuoden viiveellä lastensuojelulain voimaantulosta. Ilmoituskynnyksen madaltumisen ja varhaisen puuttumisen tehostumisen myötä lastensuojelua tarvitsevat perheet on saatu aikaisemmin tarvittavan tuen piiriin. Toiminnan tehostumisen myötä yhteistoiminta-alueen kunnista erityisesti Kärkölässä ja Hollolassa on ollut nähtävissä korjaavien palvelujen tarpeen kasvu, mikä on puolestaan näkynyt kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvuna. Varhaisen tuen tehostuminen on inhimillisesti mutta myös talouden näkökulmasta tarkasteltuna välttämätöntä. Kun ongelmat ehtivät monimutkaistumaan ja vaikeutumaan, vähenevät lastensuojelun ja muiden palveluiden mahdollisuudet auttaa lasta ja hänen perhettään avohuollon tukitoimin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää vuosittain lastensuojelua koskevia valtakunnallisia tilastoja. Vuonna 2011 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 0-17 vuotiaista lapsista koko maassa 1,4%. Erot kaupunkimaisten, taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien välillä ovat suuret. Vastaava luku oli Hollolassa 1,2%, Asikkalassa 1,4% ja Kärkölässä 2%. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli vuonna 2011 koko maassa 6,7% kaikista 0-17 vuotiaista. Asikkalassa vastaava luku oli 6,3%, Hollolassa 6,5%, Hämeenkoskella 4,3%, Kärkölässä 8,5% ja Padasjoella 7,5%. Läntisen perusturvapiirin kuntien sijaishuollon profiili on laitoshoitopainotteinen. Vuonna 2011 kodin ulkopuolelle sijoitetuista 0-17-vuotiaista lapsista ja nuorista oli sijoitettuna sijaisperheisiin vain 30,1%. Perhehoidossa olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on läntisen perusturvapiirin alueella valtakunnallista tasoa ja vaihtelee kuntakohtaisesti merkittävästi. Kun Asikkalassa sijaisperheissä oli (2011) noin 45% kaikista 0-20-vuotiaista kodin ulkopuolelle sijoitetuista, vastaava luku oli Kärkölässä vain 18% (vrt. Hollola 31%). Enemmistö kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on ollut viime vuosina yläkouluikäisiä tai vanhempia, joiden tarpeet ovat edellyttäneet laitosmuotoista hoitoa. Laitoshoidossa kyetään toteuttamaan huostaan otettujen lasten kohdalla lastensuojelun rajoitustoimenpiteitä. Lastensuojelun kustannukset (e/asukas) vaihtelevat kunnittain merkittävästi yhteistoiminta-alueella johtuen lastensuojelun kokonaisvolyymeista ja erityisesti sijaishuollon profiilista. Korkeimmat kustannukset ovat Kärkölässä, jossa kustannuksia nostaa erityisesti sijaishuollon laitospainotteisuus. - Lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehityksen systemaattinen seuranta ja arviointi. Tietojen läpikäyminen moniammatillisesti palvelujen kehittämiseksi ja suuntaamiseksi tarkoituksenmukaisesti. - Asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen ja osallisuuden lisääminen 6

7 5. Palvelut ja niiden järjestäminen 5.1. Lastensuojelu Lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lain tavoitteena on, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan ja niihin puututaan entistä varhaisemmin ja että lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Tätä voidaan osaltaan toteuttaa parantamalla yhteistyötä ja korostamalla lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta sekä tehokkaiden avopalveluiden ensisijaisuutta. Yksilökohtaista päätöksentekomenettelyä koskevilla muutoksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan lapsen ja hänen vanhempiensa oikeusturvaa. Lastensuojelun palveluita ovat palveluohjaus, lastensuojelutarpeen selvittäminen, lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto. Lastensuojelun palveluita järjestetään Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueelle lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden tulosyksikössä. Lastensuojelun palvelujen lisäksi yksikön palveluihin kuuluvat lapsiperheiden erityispalvelut (perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, riita- ja rikosasioiden sovittelu, adoptioneuvonta, lapsen huolto, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat selvitykset oikeudelle, lapsen tapaamisoikeutta koskevat täytäntöönpanosovittelut, Nuorten palvelupiste Mesta) Palvelujen organisointi ja henkilöstö Oivan lastensuojelun sosiaalityössä ja perhekeskus Viisikossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 51 henkilöä (liite 3). Lastensuojelussa työskentelevän henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät pääasiassa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaan. Lastensuojelun sosiaalityön tehtävärakennetta on kehitetty Oivassa viime vuosina selkiyttämällä eri ammattiryhmien työnjakoa lastensuojelun asiakasprosessissa. Sosiaalityöntekijöiden työparina työskentelee nykyisin sosiaaliohjaajia. Lastensuojelun henkilöstö tarvitsee työnsä tueksi erilaisia tukipalveluja. Näitä palveluja ovat toimisto- ja atk-palvelut sekä muut asiantuntijapalvelut. Toimistopalvelut ovat keskeinen tukipalvelu lastensuojelussa. Toimistotyön osaamista tarvitaan lakisääteisten tehtävien ohella mm. valmistelussa, seurannassa ja päätösten täytäntöönpanossa. Lastensuojelussa työskentelee kaksi toimistosihteeriä (yhteensä 1htv). Lastensuojelun henkilöstön tietojärjestelminä ovat SosiaaliEffica (sosiaali-, perhe- ja lähityö) ja Nappula (perhekeskus Viisikko). SosiaaliEffican käyttöä tuetaan pääkäyttäjä- ja vastuukäyttäjäjärjestelyillä. Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön palveluita tuotetaan Hollolan maakansa-hämeenkosken-kärkölän ja Hollolan Vesikansa-Asikkala-Padasjoki palvelualueilla. Henkilöstön työpisteet ovat Asikkalassa ja Hollolassa. Palvelujen tuottaminen toteutuu vastaavan mallin mukaan myös aikuissosiaalityössä ja päihdepalveluissa, mikä edesauttaa moniammatillisen yhteistyön toteutumista. Lastensuojelun henkilöstön toimitiloissa on huomioitu työturvallisuusnäkökulmat. Lastensuojelun tilaratkaisuja pohdittaessa on tulevaisuudessa huomioitava riittävien kokoustilojen tarve sekä työhuoneiden sopivuus asiakasperheiden tapaamisiin. Työtilojen suunnittelussa on huomioitava myös turvallisuusasiat. Lastensuojelun sosiaali- ja perhetyön henkilökunnalla on käytössään tietokone ja matkapuhelin. Työtehtävät edellyttävät oman auton käyttöä. Pitkillä työmatkoilla hyödynnetään Perhekeskus Viisikon autoa. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvun myötä lastensuojelun henkilöstöä on lisätty lastensuojelun avohuoltoon vuosina Suunnitelmallisen työskentelyn edellytyksenä on, että asiakasmäärät työntekijää kohti pysyvät kohtuullisina. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijöillä on keskimäärin 33 lasta 7

8 lastensuojelun asiakkuudessa. Lastensuojelun asiakkuudessa oli yhteensä 276 lasta. Luku ei pidä sisällään valmistella olevia lastensuojelutarpeen selvityksiä (74) eikä jälkihuollon asiakkuuksia (45). Keskeinen haaste viime vuosina on liittynyt kelpoisuusvaatimukset täyttävien sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen, mihin mm. sosiaaliasiamies on kiinnittänyt huomiota vuoden 2012 selvityksessään. Oivan lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä (tilanne huhtikuussa 2013) kolmella yhdeksästä oli sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Tämä tarkoittaa, että valtaosa nykyisistä sosiaalityöntekijöistä työskentelee lastensuojelussa enintään vuodeksi palkattuna kerrallaan (kelpoisuuslaki 12 ). Muiden lastensuojelun ammattiryhmien osalta vastaavia rekrytointihaasteita ei toistaiseksi ole ollut. Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu vuosittain käytäviin kehityskeskusteluihin sekä yksikön toimintaja kehittämissuunnitelmien linjauksiin. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa (esim. lakikoulutukset) tehdään yhteistyötä seudullisesti. Vuosina toteutetaan lastensuojelun koko henkilökunnalle suunnattu täydennyskoulutus, jota on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Lastensuojelun henkilöstölle järjestetään työnohjaus, joka toteutetaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena. Työnohjauksella on keskeinen merkitys työssä jaksamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Yhteistoiminta-alueella toimii perusturvalautakunnan asettama lastensuojelulain 14 :n mukainen lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Ryhmään kuuluu lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollosta, oppilashuollosta, varhaiskasvatuspalveluista ja perheneuvolasta sekä oikeudellista ja psykiatrista asiantuntemusta. Asiantuntijaryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lastensuojelun toteuttamisessa tarvitaan lainopillista erityisasiantuntemusta, joita hankitaan tarvittaessa yksityisiltä palveluntuottajilta. Lainopillisia palveluja käytetään konsultoinnin lisäksi hallintooikeuskäsittelyissä. Asiakasasioiden lisäksi lainopillista palvelua käytetään tarpeen mukaan kuntien välisissä lastensuojelun kustannusriita-asioissa. Vaihtoehtona lainopillisten palvelujen hankkimiselle ostopalveluna on palvelun tuottaminen tulevaisuudessa seudullisena. Lastensuojelun kysymysten lisäksi lainopillista asiantuntemusta tarvitaan myös perheoikeudellisissa (lapsen huolto, tapaamisoikeus, elatus) kysymyksissä. - Lastensuojelun kokonaisprosessin hallinta ja sitä tukeva toimintojen organisointi ja tehtävärakenne. Organisoinnin ja tehtävärakenteen tarkoituksenmukaisuuden säännöllinen tarkistaminen. - Palveluohjauksen kehittäminen koko yhteistoiminta-alueella - Suunnitelmallinen, toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstön osaamisen vahvistaminen - Säännöllinen työnohjaus - Kokonaisvaltainen työskentely lasten ja perheiden tukemiseksi. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen erityisesti aikuissosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. - Tilastoinnin tehostaminen - Toimistopalvelujen osaamisen hyödyntäminen - Lastensuojelun asiantuntijaryhmän käytön tehostaminen sosiaalityössä Johtaminen Lastensuojelupäällikkö vastaa lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön palvelukokonaisuudesta ja toimii lastensuojelun sosiaalityön tiimin työntekijöiden, lastenvalvojien ja nuorten palvelupiste Mestan työntekijöiden lähiesimiehenä. Lastensuojelupäällikölle on nimetty sijaiseksi vuodeksi kerrallaan yksi kelpoisuusehdoista täyttävistä sosiaalityöntekijöistä, joka on hoitanut päällikön tehtäviä asiakastyön osalta päällikön loma-aikoina. 8

9 Tulosyksikön kokonaistoiminnan johtaminen (seuranta, arviointi, ohjaus) ja lastensuojelun sosiaalityön lähiesimiestyön toteuttaminen ei onnistu nykyisillä esimiesresursseilla. Lastensuojelun sosiaalityössä tarvitaan lähiesimiehen ohjausta, neuvontaa ja tukea yksittäisten asiakastapausten eteenpäin viemiseksi mm. osallistumista asiakasneuvotteluihin. Nykyisillä esimiesresursseilla ei ole mahdollista hoitaa kunnolla lastensuojelun sosiaalityön lähiesimiestehtäviä ja yksikön kokonaisuuden johtamista. Lastensuojelun sosiaalityöhön on välttämätöntä palkata johtava sosiaalityöntekijä, joka vastaa lastensuojelun sosiaalityön vastuuyksiköstä lastensuojelupäällikön alaisuudessa. Johtava sosiaalityöntekijä toimii tarvittaessa lastensuojelupäällikön sijaisena. Johtavan sosiaalityöntekijän myötä kehittämistyötä kyetään suuntaamaan myös avohuollon palveluiden kehittämiseen (erityisesti tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta sekä kriisipalvelut) - Riittävä asiakastyön ohjauksen ja tuen (lähiesimiestyö) varmistaminen - Lastensuojelun kokonaisuuden johtamisen (seuranta, arviointi ja ohjaus) tehostaminen Lastensuojelun päivystyspalvelut Lastensuojelun päivystyspalvelut muodostuvat virka-ajan päivystyksestä, virka-ajan ulkopuolisesta päivystyksestä sekä päivystysluonteisista kriisipalveluista. Lastensuojelun virka-ajan päivystys hoidetaan Peruspalvelukeskus Oivassa. Virka-aikainen päivystys kuuluu lastensuojelun palveluohjaajan tehtäviin. Virka-ajan ulkopuolella toimii seudullinen sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystyksen palvelut tuottaa Lahden kaupunki. Sosiaalipäivystyksen työpiste sijaitsee Päijät- Hämeen poliisilaitoksella. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys toimii maanantaista torstaihin klo 15-22, perjantaisin klo 15-24, lauantaisin klo 9-24 ja sunnuntaisin klo Tarvittaessa sosiaalipäivystyksessä voidaan tehdä lapsen kiireellinen sijoitus. Kriisitilanteissa sijoituspaikkana toimivat perhekeskus Viisikko tai kriisiperhe. Muita päivystysluonteisia kriisipalveluita lastensuojelussa ovat turvakotipalvelut, joiden tehtävänä on ehkäistä perheväkivaltaa ja estää siitä johtuvien haittojen syntymistä ja syvenemistä. Peruspalvelukeskus Oiva ostaa palveluita Lahden ensi- ja turvakoti ry:lta. Turvakoti sijaitsee Lahdessa ja on avoinna 24/7. Turvakodille ei tarvita lähetettä. Virka-aikana erilaisissa kriisitilanteissa voidaan hyödyntää tilapäiseen majoittamiseen tarkoitettua Oivan kriisiasuntoa, joka sijaitsee Hollolan Salpakankaalla. Kriisiasunto on tarkoitettu ensisijaisesti lapsiperheille. Kriisiasuntoon ohjaudutaan sosiaalityön kautta. - Kriisipalveluiden työ- ja toimintakäytäntöjen selkiyttäminen sekä käytännöistä tiedottaminen - Kriisiperhetoiminnan vahvistaminen - Seudullisen sosiaalipäivystystoiminnan laajentaminen kattamaan virka-ajan ulkopuolinen aika 9

10 Lastensuojeluasian vireille tulo Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai onko asia luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Vireille tulleista asioista on kyetty vuonna 2012 käsittelemään 95,2% lain edellyttämän 7 arkipäivän aikana. Tammi-maaliskuussa 2013 lain edellyttämässä 7 arkipäivässä on pystytty käsittelemään 99,5%. - Vireille tulevien asioiden nopea käsittely (välitön kiireellisen lastensuojelun tarpeen arvioiminen, sosiaalityöntekijän ratkaisu, ryhdytäänkö lastensuojelun tarpeen selvityksen tekemiseen). Seuranta kuukausittain. - Sidosryhmille tarkoitetut koulutukset ja infotilaisuudet lastensuojelun käytännöistä Mittarit: lastensuojeluilmoitusten määrä, lasten määrä, joita ilmoitukset koskeneet, lasten ikäjakauma, lastensuojeluilmoituksia tekevät tahot, pyyntöjen määrä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, lasten määrä, joita pyynnöt koskeneet, lasten ikäjakauma, hakemusten määrä, 7 vuorokauden aikana tehdyt sosiaalityöntekijän ratkaisut siitä, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvitykseen (määräajan toteutuminen kaikista vireille tulleista asioista %) Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Velvollisuus ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on niillä tahoilla, joilla on velvollisuus tehdä lastensuojelulain 25 :n 1 momentissa tarkoitettu lastensuojeluilmoitus. Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset tehdään Peruspalvelukeskus Oivassa aikuissosiaalityöhön, joka arvioi ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalveluiden tarpeen. Aikuissosiaalityö tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa tarvittavien palveluiden järjestämiseksi lapsen syntymän jälkeen. Lastensuojeluasia tulee vireille ja lastensuojelun asiakkuus alkaa aikaisintaan lapsen syntymän jälkeen. - Yhteistyökäytäntöjen hiominen aikuissosiaalityön ja lastensuojelun välillä Mittarit: Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä 10

11 Lastensuojelutarpeen selvittäminen Lastensuojelutarpeen selvittämisestä vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Määräaika on ehdoton. Lastensuojelun asiakkuus päättyy, mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2011 valmistui yhteensä 276 selvitystä, joista 3kk:n enimmäismääräajassa valmistui vain 71,4%. Vuoden 2011 tilanteeseen vaikutti merkittävästi henkilöstössä tapahtuneet muutokset ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden rekrytointihaasteet. Vuonna 2012 valmistuneita lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 381 kappaletta, joista 95,4% on tehty 3kk:n aikana. Myöhässä olevat selvitykset ovat koskeneet pääasiassa alkuvuodesta valmistuneita selvityksiä. - Lastensuojelutarpeen selvitysten määräaikojen toteutumisen kuukausittainen seuranta - Sidosryhmäyhteistyön laajentaminen lastensuojelutarpeen selvityksissä Mittarit: 3kk:n määräajassa valmistuneiden selvitysten määrä suhteessa valmistuneisiin selvityksiin, keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvityksen kesto Avohuollon palvelut Perhekeskus Viisikossa Avohuollon palvelujen järjestäminen perustuu aina lastensuojelutarpeen selvitykseen, asiakassuunnitelmaan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän päätökseen avohuollon tukitoimesta. Asiakassuunnitelmaa täydennetään palvelukohtaisella suunnitelmalla. Lastensuojelulain 36 :ssä on esimerkinomainen luettelo avohuollon tukitoimista, joita kunnassa tulee tarvittaessa järjestää. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä sen tarkoitus ole rajata mahdollisia avohuollon tukitoimia. Lapsen ja perheen tilanteeseen sopivia tukimuotoja tulee järjestää lapsen tarpeita vastaavasti ja yksilökohtainen tilanne huomioiden. Perhekeskus Viisikon alaisuudessa toteutetaan lastensuojelun avohuollon palveluina perhe- ja lähityötä, perhekuntoutusta ja tukiasumista (2 asuntoa). Lapsi voidaan sijoittaa Viisikkoon myös avohuollon tukitoimena. Perhekuntoutusta (avokuntoutus) voidaan toteuttaa Viisikossa myös ehkäisevänä lastensuojeluna lastensuojelulain 3a :n mukaisena erityisen tuen palveluna. - Kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävän työskentelyn kehittäminen - Mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen - Perhekeskuksen eri toimintamuotojen asiakaslähtöinen, joustava käyttäminen ja yksikön monimuotoisuuden hyödyntäminen - Huostaanottojen ja pitkäaikaisten sijoitusten välttäminen, perheiden jälleenyhdistäminen 11

12 Perhe- ja lähityö Perhetyö Perhetyö työskentelee lasten ja heidän perheidensä kanssa. Työskentelymuotoina ovat yksilö-, perhe- ja vertaisryhmätoiminta. Perhetyötä toteutetaan kuntouttavana ja intensiivisenä. Perhetyötä tulee jatkossa suunnata myös kotiutusedellytysten luomiseen lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun perhetyöntekijät toteuttavat myös nopean puuttumisen perhetyötä, joka on kouluikäisille suunnattu palvelu. Palvelu ei synnytä lastensuojelun asiakkuutta. Nopean puuttumisen perhetyöhön ohjaudutaan lastensuojelun palveluohjaajan kautta. Perhetyön nykyiset resurssit eivät ole riittäviä lastensuojelun perhetyön ja nopean puuttumisen perhetyön tarpeisiin tai kotiuttamiseen tähtäävään perhetyöhön. Perhetyössä työskentelee 8 perhetyöntekijää. Lähityö Lähityö on ammatillisen tuen palvelu pääasiassa kouluikäisille suunnattu lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Oivassa työskentelee kaksi lähityöntekijää sosiaalityön yksikössä. Lähityön järjestäminen perustuu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän päätökseen ja asiakassuunnitelmaan. Lähityössä laaditaan lähityön suunnitelma, joka täydentää asiakassuunnitelmaa. Ammatillisen tuen palveluita hankitaan tarvittaessa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Lähityössä työskentelee 2 lähityöntekijää. Oman toiminnan lisäksi ammatillisen tuen palveluja hankitaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. - Nopean puuttumisen perhetyön lisääminen - Perhetyöntekijöiden työpanoksen ja ammatillisen osaamisen saaminen sijaishuollon osastojen kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävä työn tueksi - Perhetyön työskentelyn vahvistaminen Viisikon sisäisessä nivelvaihetyöskentelyssä - Ryhmämuotoisen toiminnan lisääminen Mittarit: perhetyön käynnit, perhetyön asiakasperheet ja lapset, lähityön käynnit, lähityön asiakasmäärä ja ikäjakauma, toteutetut ryhmät lähi- ja perhetyössä Perhekuntoutus Perhekuntoutusta toteutetaan perhekeskus Viisikossa perhekuntoutusosasto Puhtilassa. Perhekuntoutusta järjestetään laitoskuntoutuksena, avokuntoutuksena tai kotiin tehtävällä kuntoutuksena. Perhekuntoutuksessa työskentelee vastaavan ohjaajan alaisuudessa 6 perheohjaajaa. Lisäksi perhekuntoutuksessa on vahvasti mukana psykologi. - Työskentelyn suuntaaminen ennaltaehkäisevämpään suuntaan, kuntoutuksen ajoittuminen mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen - Päiväkuntoutustoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen - Perhekuntoutusmenetelmien osaamisen kehittäminen Mittarit: Perhekuntoutuksen hoitopäivät, kotikäynnit, perhekuntoutuksen asiakasmäärä (aikuiset ja lapset) 12

13 Perhekeskus Viisikon sijaishuollon palvelut Lyhytaikais- ja kriisihoidon osasto Lyhytaikais- ja kriisihoidon osasto Suuntala on 7-paikkainen ja tarkoitettu kriisihoitoa ja lyhytaikaista lastensuojelun avohuollon sijoitutusta tarvitseville lapsille ja nuorille. Lyhytaikais- ja kriisiosaston henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja (0,5), 7 ohjaajaa ja 1 lähikasvattaja. Vastaava ohjaaja toimii myös pitkäaikaishoidon osaston lähiesimiehenä. - Kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen ja juurruttaminen arjen työkäytännöiksi - Perhetyön ammatillinen osaaminen tukemaan perheiden kanssa tehtävää työtä - Yhteistyön vahvistaminen sidosryhmien kanssa, oikea-aikaiset palvelut asiakkaille, hoitopolkujen vahvistaminen (työn vaikuttavuus ja työn vaikutusten kantavuus) - Alkuarvioinnin (menetelmät) ja työskentelyn voimavarakeskeisyyden vahvistaminen (asiakas subjektina) Pitkäaikaishoidon osasto Pitkäaikaishoidon osasto Kasvula on 7-paikkainen ja tarkoitettu pitempiaikaista laitoshoitoa tarvitseville lapsille ja nuorille Pitkäaikaisosaston henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja (0,5), 5 ohjaajaa ja 2 lähikasvattajaa. Vastaava ohjaaja toimii myös lyhytaikais- ja kriisihoidon osaston lähiesimiehenä. - Kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen ja juurruttaminen arjen työkäytännöiksi - Työskentelyotteen voimavarakeskeisyyden lisääminen - Itsenäistymistä tukevan työskentelyn kehittäminen - Perhetyön ammatillinen osaaminen tukemaan perheiden kanssa tehtävää työtä ja osaltaan mahdollistamaan perheiden jälleenyhdistämistä ja tukemaan kotiutusvaiheen työskentelyä - Toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen hoito- ja kasvatustyössä Mittarit: hoitopäivien määrä, hoidettavien lasten määrä ja ikäjakauma, keskimääräinen sijoitusaika 13

14 Muut avohuollon tukitoimet Sosiaalityö Lapselle ja perheelle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena sosiaalityön neuvontaa ja ohjauspalvelua. Sosiaalityön ohjaus- ja neuvontapalvelua toteuttavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Vertaisryhmätoiminta Vertaisryhmätoiminta on yhteisten ongelmien käsittelyä yhdessä toisten samanlaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Toimintaa voidaan järjestää sekä vanhemmille että lapsille. Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kehitystä sekä arjessa selviytymistä. Tukihenkilöiden kanssa tehdään sopimus. Palkkion ja kulukorvauksen maksaminen perustuu sopimukseen ja tukihenkilön antamaan raporttiin toiminnasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toimii tukihenkilön lähiohjaajana. Tukihenkilö on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena tällä hetkellä 5 lapselle. Tukihenkilöiden rekrytointia, valmennusta ja ohjausta on vuoden 2013 alusta tehostettu sisällyttämällä sosiaaliohjaajan tehtäviin tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan koordinointia. Tukihenkilöpalkkiot ja kulukorvaukset ovat Päijät-Hämeen muiden toimijoiden tasolla. Tukiperhepalvelut Tukiperhetoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena lapsen ja perheen arjessa selviytymisen tukeminen. Tukiperheiden kanssa laaditaan tukiperhesopimus, jossa määritellään toiminnan tavoite, kesto ja tuen tarve. Palkkion ja kulukorvauksen maksaminen perustuu sopimukseen ja tukiperheen antamaan raporttiin. Yleensä lapsi on tukiperheessä yhtenä viikonloppuna kuukaudesta. Suurin osa tukiperheissä käyvistä lapsista on 3-12 vuotiaita. Tukiperhe on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena tällä hetkellä 28 lapselle, joita hoitaa yhteensä 19 tukiperhettä. Päivähoito Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Päivähoidossa on lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, johon kirjataan myös lapsen mahdolliset erityisen tuen tarpeet. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellisista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. Kun päivähoitoa järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, voidaan päivähoidossa huomioida ne erityistarpeet, jotka on kirjattu lastensuojelun asiakassuunnitelmaan. Peruspalvelukeskus Oiva lastensuojelun ja kuntien varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyö- ja toimintakäytännöistä on laadittu erillinen ohjeistus. Kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään Peruspalvelukeskus Oivassa ehkäisevän perhetyön yksikössä (kts. kohta 5.2.2). Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään kotipalvelua, mutta perheillä ei ole subjektiivista oikeutta siihen. Kun kotipalvelua järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, huomioidaan kotipalvelun toteutuksessa ja suunnitelmissa lastensuojelun asiakassuunnitelmaan kirjatut tarpeet. 14

15 Toimeentulotuki/taloudellinen avustaminen Toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää ehkäisemään lastensuojelun asiakkaana olevan perheen tilanteen kriisiytymistä ja vähentää muiden tukitoimien tarvetta. Toimeentulotuen myöntää aikuissosiaalityö. Myös lastensuojelusta voidaan avustaa asiakasperhettä taloudellisesti esim. myöntämällä lapsen asiakassuunnitelmaan kirjattuna taloudellisena tukitoimena tukea esim. lapsen opiskelu- tai harrastuskustannuksiin. Hoito- ja terapiapalvelut Palveluilla tarkoitetaan esim. perheneuvolan palveluita, oppimista edistäviä oppilashuollon palveluita, lasten ja nuorten päihde ja huumehoitopalveluja, ensikotipalveluja. Sijoitus avohuollon tukitoimena Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena perhehoitoon tai laitoshoitoon yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Lapsi voidaan erityisin perustein lyhytaikaisesti sijoittaa avohuollon tukitoimenpiteenä myös yksin. Sijoituksesta päätettäessä on määriteltävä tavoitteet ja arvioitu kesto. Kun lapsi on sijoitettu yksin, on sijoituksen edellytyksiä arvioitava vähintään kolmen kuukauden välein. Avohuollon sijoittaminen edellyttää kaikkien asianosaisten suostumusta. Sijoituksen aikana huoltajilla säilyy kaikki huoltajan oikeudet, eikä sijoituksen aikana ole mahdollista toteuttaa rajoittamistoimenpiteitä. - Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen mm. päivähoito, ehkäisevä perhetyö, aikuissosiaalityö - Vertaisryhmätoiminnan laajentaminen yhteistyössä lastensuojelun sidosryhmien kanssa - Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan laajentaminen Mittarit: avohuollossa olevien lasten määrä yhteensä, lapset, joilla myönnetty tukihenkilö/tukiperhe, tukihenkilöiden/tukiperheiden määrä, lapset, joille on myönnetty lapsiperheiden kotipalvelua avohuollon tukitoimena, lapset, joille myönnetty avohuollon tukitoimena päivähoito, kotitalouksille maksettavat avustukset e/vuosi, lapset, jotka olleet sijoitettuna avohuollon tukitoimena Lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon, laitoshoitoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Päätös on perusteltu, kirjallinen ja muutoksenhakukelpoinen. Kiireellinen sijoitus raukeaa viimeistään 30 vuorokaudessa, ellei kiireellisen sijoituksen aikana tehdä huostaanottohakemusta hallinto-oikeuteen, huostaanottoasia ole jo ennen kiireellistä sijoitusta vireillä hallinto-oikeudessa tai tehdä kiireellisen sijoituksen jatkopäätöstä (30 vrk). Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon. Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Aina on myös arvioitava, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja lakkaa viimeistään kun lapsi täyttää 18 vuotta. 15

16 Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti tai järjestää huostaan otetulle lapselle sijaishuolto perhekeskus Viisikon sijaishuolto-osastoilla (2x7paikkaa), toimeksiantosopimukseen perustuvassa perhehoidossa tai ostopalveluna ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa (pienryhmäkodit, lastenkodit). Perhehoito (toimeksiantosuhteinen perhehoito) Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Perhehoito järjestetään kirjallisen sopimuksen (toimeksiantosopimus) perusteella tehtävään hyväksymässä sopivassa sijaisperheessä. Perhehoitoon luetaan kuuluvaksi myös ne lapset, jotka on sijoitettu sukulais- tai läheisperheeseen. Vuoden 2012 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yhteensä 131 lasta ja nuorta (0-17v), joista perhehoidossa oli 42 (32%). Koko maan tasolla perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus oli 30,1% (2011). Perhehoidon nettokustannukset olivat Oivassa vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Päijät-Hämeessä on tehty maakunnallista yhteistyötä perhehoidon kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Seudullinen perhehoitoyksikkö aloitti toimintansa keväällä Peruspalvelukeskus Oiva hankkii perhehoidon asiantuntijapalveluita Lahden kaupungin organisaatiossa toimivalta seudulliselta perhehoitoyksiköltä seuraavia palveluja: sijaisperheiden rekrytointi ja valmennus, lapselle sopivan sijaisperheen etsiminen ja sijoituksen valmistelu yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, sijaisvanhempien tukeminen (alkuvaiheen tukipaketti sijaisperheille sekä kriisituki tarvittaessa), sijaisperheiden täydennyskoulutuksen järjestäminen ja seudullisen sijaisperhepankin ylläpitäminen. Ammatilliset perhekodit (luvanvarainen perhehoito) Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa ammatilliseen perhekotiin, joka on perhehoidon ja laitoksen väliin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Ammatilliset perhekodit toimivat aluehallintoviranomaisten valvonnassa joko perhekotiluvalla tai laitosluvalla. Ammatillisiin perhekoteihin oli sijoitettuna vuonna 2012 yhteensä 30 lasta ja nuorta. Ammatillisen perhekotihoidon nettokustannukset olivat Oivassa vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Laitoshoito Laitoshoito merkitsee lapsen tai nuoren hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastenkodissa, nuorisokodissa, koulukodissa tai muussa näihin rinnastettavassa lastensuojelulaitoksessa. Laitoshuoltoon oli sijoitettuna vuonna 2012 yhteensä 59 lasta ja nuorta. Laitoshoidon nettokustannukset olivat Oivassa vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Lastensuojelun ympärivuorokautinen ammatillinen perhekotihoito ja laitoshuolto on kilpailutettu seudullisena kilpailutuksena vuosille Kilpailutukseen sisältyvä optio vuosille 2014 ja 2015 on seudullisesti päätetty käyttää. Ammatilliset perhekotipalvelut ja laitoshuollon palvelut hankitaan puitesopimuskumppaneilta. Ainoastaan lapsikohtaisiin erityistarpeisiin perustuen voidaan tehdä yksittäisiä sijoitusten suorahankintoja muiden kuin kilpailutuskumppanien kesken. - Kotiutusedellytysten luomisen tehostaminen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten kohdalla - Sijaishuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin tehostaminen - Sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteutumisen edistäminen ja turvaaminen (lapsen henkilökohtainen tapaaminen, käyttövarojen maksu, rajoitustoimenpiteiden käyttö) - Huostaan otettujen lasten vanhemmille laadittavien suunnitelmien laatimisen tehostaminen - Perhehoidon osuuden kasvattaminen sijaishuoltomuotona Mittarit: kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (0-17 vuotiaat), kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (0-17 vuotiaat) sijaishuoltomuodoittain, hoitopäivät hoitomuodoittain, sijaishuollon kustannukset e/asukas, huostaan otettujen lasten vanhemmille laaditut asiakassuunnitelmat 16

17 Jälkihuolto Jälkihuolto on järjestettävä sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle siinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee. Jälkihuollon järjestäminen on luonteeltaan subjektiivinen oikeus. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen ulottuu myös sellaiseen lapseen, joka on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään puolen vuoden ajan. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon järjestäminen perustuu aina suunnitelmaan, joka tehdään lapsen ja hänen huoltajansa kanssa tai nuoren kanssa Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Jollei lapsella tai nuorella ole em. tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Jälkihuoltovaroihin liittyvät tehtävät kuuluvat toimistosihteerin tehtäviin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on avattu oma tili, johon varat ohjataan. - Jälkihuollon toteutumisen aktiivinen seuranta ja arviointi (jälkihuoltosuunnitelma) - Sidosryhmäyhteistyö tarkoituksenmukaisen jälkihuollon järjestämiseksi Mittarit: Jälkihuollon piirissä olevat lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret jälkihuollossa, jälkihuoltosuunnitelmat Yksityisten palveluntuottajien valvonta (sijaintikunnan valvonta) Oivan toiminta-alueella on 21 yksityistä luvanvaraista lastensuojeluyksikköä (Asikkala 4, Hollola 13, Hämeenkoski 4). Yksiköissä on yhteensä 154 hoitopaikkaa. Oiva tekee yksiköihin tarkastuskäynnin vähintään joka toinen vuosi. Peruspalvelukeskus Oiva pitää rekisteriä yhteistoiminta-alueelle sijoitetuista lapsista. Alueelle sijoitettuja lapsia koskevien rekisterin tiedot perustuvat sijoittajakuntien ilmoituksiin sijoituksista ja niiden päättymisestä. Lastensuojelullisin syin sijoitettujen lasten rekisterien lisäksi rekisteriä pidetään alueelle yksityisesti sijoitetuista lapsista. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsesta, jonka muu kuin sosiaalihuollosta vastaava toimielin on sijoittanut pysyväisluonteisesti yksityiskotiin, on ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksityisen sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös. - Valvontaan ja tarkastuskäynteihin liittyvä yhteistyö kuntien sivistystoimien kanssa (yhteiskäynnit yksiköissä) 17

18 Mittarit: Luvanvaraiset yksityiset lastensuojeluyksiköt ja niissä olevat hoitopaikat toiminta-alueella, tarkastuskäynnit vuoden aikana Omavalvonnan toteutus Lastensuojeluun on laadittu toimintakäsikirja, jossa on kuvattu Oivan lastensuojelun keskeiset periaatteet ja toimintamuodot. Toimintakäsikirjaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Perhekeskus Viisikkoon valmistellaan parhaillaan omavalvontasuunnitelmaa. Peruspalvelukeskus Oivassa on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Lastensuojelua koskevia sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia ja kanteluita tehdään vuosittain Muistutukset ja kantelut ja niihin liittyvät ratkaisut käydään läpi asianosaisten työntekijöiden kanssa. Muistutusten ja kanteluiden käsittelyyn on laadittu ohjeet. Oivan alueen sosiaaliasiamiespalvelut järjestää sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on mm. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. - Asiakaspalautteiden säännöllinen läpikäyminen henkilöstön kanssa (väh. 4 krt/vuosi) - Palvelukohtaisen asiakaspalautejärjestelmän laajentaminen - Muistutusten ja kanteluiden ratkaisujen läpikäyminen yksikössä - Sisäisten ohjeiden säännöllinen päivittäminen - Omavalvontasuunnitelman laatiminen mennessä perhekeskus Viisikkoon - Vuosittain järjestettävät tapaamiset sosiaaliasiamiehen kanssa - Sosiaaliasiamiehen selvityksen läpikäyminen lastensuojelun henkilöstön kanssa ja raportin pohjalta tarvittavat kehittämistoimenpiteiden arviointi ja toteutus Mittarit: asiakaspalautteet, kantelujen/muistutusten määrä, kantelujen ja muistutusten ratkaisut Seudullinen yhteistyö lastensuojelussa Lastensuojelussa tehdään tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeessä. Yhteistyötä tehdään mm. koulutusten toteuttamisessa, kehittämistyössä, kilpailutuksissa ja toimintojen järjestämisessä. Lahden kaupungin organisaatiossa toimivat sosiaalipäivystys ja perhehoitoyksikkö ovat seudullisia toimintoja. Päijät-Hämeen lastensuojelupalveluista vastaavat päälliköt tapaavat n. 6 kertaa vuodessa. 2-3 kertaa vuodessa pidetään seudullisia kokouksia, joissa mukana ovat myös tulosaluejohtajat. - Maakunnallisesti yhtenäisten työ- ja toimintakäytäntöjen lisääminen Päijät-Hämeessä 18

19 - Seudullisen yhteistyön syventäminen lastensuojelussa erityisosaamista vaativissa palveluissa - Oivan/läntien perusturvapiirin kuntien edunvalvonta seutuyhteistyössä 19

20 5.2. Ehkäisevä lastensuojelu Neuvolapalvelut ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Peruspalvelukeskus Oivaan on laadittu asetuksen (338/2011) mukainen toimintaohjelma, jonka perusturvalautakunta on hyväksynyt Toimintaohjelmaa on tarkistettu Toimintaohjelmassa kuvataan neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen keskeiset periaatteet sekä keinot ja työvälineet, joilla saavutetaan asetuksen tavoitteet. Toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain. Palveluja järjestetään Oivan tulosalueiden yhteistyönä. Keskeisiä sidosryhmiä ovat kuntien sivistystoimet, jotka vastaavat varhaiskasvatus ja opetuspalveluista sekä nuorisotyöstä. Lasten kuntoutustyöryhmät toimivat kuukausittain sekä Asikkalassa että Hollolassa. Lasten kuntoutustyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa konsultaatioapua lapsen kehityksen seurantaan ja jatkotutkimuksiin, tavoitteena on palvelujen saannin nopeutuminen ja oikea-aikaisuus. Lasten kuntoutustyöryhmässä toimivat lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja päivähoidon edustaja, tarvittaessa ryhmää vahvistetaan mm. lastensuojelun asiantuntijalla. - Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi huomion kiinnitetään vanhempien hyvinvointiin sekä heidän elintapojensa ja valintojensa merkitykseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi (laajat terveystarkastukset). - Toiminnassa korostetaan lasten vanhempien ja muiden huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen hyvinvoinnista (lastensuojelulaki 2 ). Molempien vanhempien osallisuutta vahvistetaan perhevalmennuksella ja siihen sisältyvällä isätyöllä ja vertaisryhmätoiminnalla. Vanhempia tuetaan tekemään oman ja lastensa hyvinvoinnin kannalta edullisia valintoja. - Terveyttä ja hyvinvointia vaarantavien tekijöiden (mm. vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat, kodin turvattomuus, parisuhdeongelmat) ehkäisy ja seulonta ovat keskeinen osa toimintaa. Terveyttä ja hyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhaisella tunnistamisella ja niiden esille nostamisella sekä tarvittavien tukitoimien järjestämisellä varhaisessa vaiheessa vähennetään erityispalveluiden tarvetta. - Keskeisiä tukitoimia ovat terveydenhoitajan, lääkärin tai hammashoidon henkilöstön tarjoamat lisäkäynnit, ehkäisevän perhetyön varhaisen tuen palvelut, vertaisryhmätoiminta ja palveluohjaus (lastensuojelulain 3a :n mukainen erityinen tuki peruspalveluissa). - Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö valvoo ja edistää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkistetaan joka kolmas vuosi. Mittarit: toimintokohtaiset käyntimäärät, laajojen terveystarkastusten ja erityisen tuen käyntimäärät, asiakaspalautteet. 20

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013 Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja Johanna Will-Orava 3.5.2013 Toimintakäsikirjan sisältö 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus yhteistoiminta-alueella 3.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014 Syksyn tuulet lastensuojelussa paneeli Eine Heikkinen, ryhmäpäällikkö Valvira Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta 6.10.2014 Tähän esityksen

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit.

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 04.10.2012 Dnro OKV/193/1/2012 1/5 ASIA Lastensuojelulain määräaikojen noudattaminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 6.2.2012 osoittamassaan

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaalityöntekijä Toimiala/ hallinnonala/ tuotantoalue Lasten ja nuorten palvelut Osasto/ yksikkö Lastensuojelu Avopalvelut 37 Säännöll. työaika 37 tuntia/vko 047SOS04A III johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen sekä puhevallan

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kuntien lastensuojelutyön tilanne

Kuntien lastensuojelutyön tilanne Kuntien lastensuojelutyön tilanne Perhe- ja lastensurmien ennaltaehkäisy missä mennään ehkäisyn tehostamisessa Eduskunta 25.2.2014 Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Suomen kuntaliitto 1 Taustaa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta.

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta. 1 (5) SOPIMUS JOENSUU SEUDUN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN PALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta

Lisätiedot

Lastensuojelun valvontaohjelmat. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku 12.-14.2010 Ylitarkastaja Eine Heikkinen

Lastensuojelun valvontaohjelmat. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku 12.-14.2010 Ylitarkastaja Eine Heikkinen Lastensuojelun valvontaohjelmat Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku 12.-14.2010 Ylitarkastaja Eine Heikkinen Valvira TEO ja STTV yhdistyivät: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Aluehallintovirasto 20.02.2015. / q 00f PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO

Aluehallintovirasto 20.02.2015. / q 00f PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO Aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat PÄÄTÖS LSAV 1/2859/05.06.14/2010 LSAV 113979/05.06.14/2014 Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO 16.2.2015 SALON KAUPUNKI

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset Erityisesti terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta 4.3.2010 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot