Liitteet 1-5 SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto Toimintaympäristö Lainsäädännön muutoksia Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitteet 1-5 SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto 2. 2. Toimintaympäristö 2. 3. Lainsäädännön muutoksia 4. 4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4"

Transkriptio

1 Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien lastensuojelusuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Toimintaympäristö 2 3. Lainsäädännön muutoksia 4 4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4 5. Palvelut ja niiden järjestäminen Lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu Aikuisille suunnatut palvelut Erikoissairaanhoito Seurakunnat Järjestöt ja yhdistykset Suunnitelma Täytäntöönpano, seuranta ja raportointi 34 Liitteet 1-5 2

3 1. Johdanto Lastensuojelulain (417/2007) 12 velvoittaa kuntaa tai kuntia yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa. Mikäli kysymys on useita kuntia koskevasta suunnitelmasta, kunkin kunnan valtuuston on hyväksyttävä suunnitelma. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille on laadittu yhteinen suunnitelma vuosille Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet lastensuojelun suunnitelman vuonna Lastensuojelusuunnitelma on tarkistettu vuosille Suunnitelman tarkistamista on ohjannut perusturvalautakunnan ja kuntien sivistyslautakuntien jäsenistä sekä sivistystoimien, Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen ja tilaajakeskuksen viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä (liite 1). Ohjausryhmä on kokoontunut 5 kertaa ( , , 7.6., , ). Ohjausryhmän lisäksi perusturvalautakunta nimesi työryhmän (liite 1) tarkistamaan lastensuojelusuunnitelman. Työryhmä on kokoontunut 5 kertaa ( , 25.5., 21.9., ja ). Suunnitelman perustan luovat yleissopimus lapsen oikeuksista sekä voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltoa, päivähoitoa, esiopetusta, perus- ja toisen asteen opetusta sekä nuorisotyötä koskeva lainsäädäntö. Suunnitelma ei sisällä lastensuojelua lukuun ottamatta yksityiskohtaista palvelujen kuvausta, vaan suunnitelmassa viitataan olemassa oleviin asiakirjoihin, toimintaohjelmiin ja suunnitelmiin, joissa palvelut on kuvattu yksityiskohtaisesti. Monet toimintakohtaisista asiakirjoista ovat lakisääteisiä. Suunnitelmassa on hyödynnetty valtakunnallisen Kaste-hankkeen tavoitteita, läntisen perusturvapiirin järjestämissuunnitelmaa ja kunnissa laadittuja hyvinvointikertomuksia, jotka pitävät sisällään kattavan tilastoaineiston. Lastensuojelusuunnitelmassa tuodaan esille keskeiset keinot ja välineet lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kustannusvaikuttavan lastensuojelun toteuttamiseksi. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi suunnitelmassa nostetaan esille lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä aikuisille suunnatut palvelut, joilla kyetään ehkäisemään lastensuojelun tarvetta tai tukemaan lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja heidän perheitään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti yhteistyöllä lastensuojelun kanssa, jotta raskaammilta ja kalliimmilta tukitoimilta vältytään. Palvelujärjestelmä tulee nähdä kokonaisuutena, jonka toiminta ja sen kehittäminen perustuu toimijoiden väliseen työnjakoon strategiselta tasolta asiakastyöhön. 2. Toimintaympäristö Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat ovat muodostaneet Paras-lainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen alkaen. Yhteistoiminta-alueella asuu noin asukasta. Palvelujen tilaajana on toiminut kuntien yhteinen perusturvalautakunta. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on tuottanut Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos (myöh. Oiva), joka on kunnallinen liikelaitos. Sekä perusturvalautakunta että Oiva ovat kuuluneet Hollolan kunnan organisaatioon. Päivähoidon palveluista ovat vastanneet alkaen kuntien sivistyslautakunnat. Hollolan kunnan sivistystoimi järjestää päivähoitopalvelut, esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotyön palvelut myös Kärkölän kunnalle. Hämeenkoski hankkii opetuspalvelut yläkouluikäisille Hämeenlinnan kaupungilta. Oiva on tuottanut erilliseen sopimukseen perustuen koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille. Asikkalan kunta on järjestänyt palvelut itse. 3

4 Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa pääsääntöisesti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PHSOTEY). Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteistoimintasopimusta (koskien lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien yhteisesti päättämiä muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja) uudistetaan alkaen. Yhteistoiminta toteutuu vastuukuntamallilla, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on annettu Hollolan kunnan järjestettäväksi. Keskeisimpiä muutoksia ovat liikelaitosmallista luopuminen ja siirtyminen taseyksiköksi. Myös tilaaja-tuottaja-malli päättyy nykymuodossaan. Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen sekä sujuvat asiakas- ja yhteistyöprosessit edellyttävät toimijoiden välisiä yhteistyöfoorumeja. Koko yhteistoiminta-aluetta koskevien foorumien lisäksi tarvitaan kuntakohtaista moniammatillista keskustelua, johon tarvitaan mukaan mm. seurakunnat ja järjestötoimijat. Lastensuojelusuunnitelman toteutumista on seurannut ja ohjannut perusturvalautakunnan perustama ohjausryhmä. Ohjausryhmä on koostunut perusturvalautakunnan ja sivistyslautakuntien edustajista sekä johtavista viranhaltijoista. Ohjausryhmän lisäksi koko yhteistoiminta-alueella toimivia strategisen tason yhteistyöfoorumeja ovat olleet oppilashuollon ohjausryhmä sekä Oivan lapsiperhepalveluista vastaavien ja kuntien päivähoitopalveluista vastaavien kokoukset. Kuntakohtaisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi perusturvalautakunta on esittänyt kunnille, että ne perustavat kuntakohtaisen lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämistyöryhmän, jonka puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii sivistystoimen nimeämä edustaja. Oiva nimeää omat edustajansa kuntakohtaisiin työryhmiin. Kuntakohtainen työryhmä (kohderyhmänä 0-17v) toimii Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä. Asikkalassa ja Padasjoella toimivat moniammatilliset työryhmät, joiden painopisteenä ovat nuoret ja heidän palvelunsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline lähivuosien sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen ja se täsmentää ja toteuttaa hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Päijät-Hämeen maakunta kuuluu Väli- Suomen alueeseen, joka on yksi viidestä ns. Kaste-alueesta Suomessa. Väli-Suomen alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen lisäksi Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Kaste-hankkeiden avulla on kyetty kehittämään palveluita seudullisesti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä sekä hyödyntämään muualla Väli-Suomen kastealueella tehtyä kehittämistyötä. Seudullisia lasten, nuorten ja perhepalveluiden Kaste-hankkeita ovat olleet Seitti- ja Sihti-hankkeet ( ) sekä Vahva pohja elämään-hanke ( ). Vuoden 2014 alusta käynnistyy LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke, jossa mukana on kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Läntisen perusturvapiirin kunnat kuuluvat sosiaalialan osaamiskeskus Verson toimialueeseen. Verso on yksi maan yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittymisen seuranta ja arviointi strategisella ja operatiivisella tasolla yhteistoiminta-alueella 4

5 3. Lainsäädännön muutoksia Vuosien aikana lasten, nuorten ja perhepalveluiden järjestämistä ja toteuttamista koskevaan lainsäädäntöön on tullut lukuisia muutoksia. Lainsäädännön muutosten painopisteenä on ollut ennaltaehkäisevän työn tehostaminen ja vahvistaminen. Lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä lakeihin on tullut aiempaa enemmän toiminnan järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä kuntia sitovia velvoitteita (palvelutakuu määräaikoineen, määräaikaistarkastukset, prosessit, päätöksenteko). Toteutettuja sekä valmistelussa parhaillaan olevia lainsäädännön muutoksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia koskevaa tietoa löytyy useista eri lähteistä ja asiakirjoista. Lastensuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä on hyödynnetty kuntien hyvinvointikertomuksia, jotka on laadittu kaikille kunnille Padasjokea lukuun ottamatta. Lisäksi keskeisinä tilastolähteinä ovat toimineet sotkanet-tietokanta sekä toiminta- ja palvelukohtaiset tilastot pääasiassa peruspalvelukeskus Oivasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kuvaavia tietoa löytyy varsin paljon eri lähteistä. Tiedon määrästä huolimatta tilastojen rinnalla tarvitaan moniammatillista vuoropuhelua ja erityisesti tilastojen peilaamista käytännön työstä nousevaan kokemustietoon ja asiakkaiden arjen kokemuksiin. Tilastojen hyödyntäminen edellyttää myös toimijoiden sitoutumista tiedon keräämiseen mm. kouluterveyskyselyihin. Lastensuojelusuunnitelmaa laativan työryhmä on arvioinut käytettävissä olevan tilastoaineiston ja käytännön työstä nousevien seikkojen perusteella merkittäviä haasteita/ongelmia. Näistä keskeisimpiä ovat: - Lasten hoivan ja huolenpidon (ml. rajojen asettaminen) tarpeiden jääminen aikuisten tarpeiden jalkoihin - Parisuhdeongelmat ja lasten asioihin liittyvät kysymykset erityisesti erotilanteissa - Lasten ja aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmat - Hyvinvointierojen kasvu lasten ja perheiden välillä (huono-osaisuuden kasautuminen) - Lastensuojelun korjaavan työn tarpeen kasvu ja sijaishuollon laitospainotteisuus - Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus - Palvelujärjestelmän sirpaleisuus Keskeisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden syy-seuraus-suhteet ovat moninaisia, mikä asettaa koko palvelujärjestelmälle vaatimuksia, joista keskeisimpiä ovat työskentelyn kokonaisvaltaisuus, asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden merkityksen sisäistäminen, palvelujärjestelmän laaja-alaisen tuntemuksen tarve sekä erityisen ja tehostetun tuen työmuotojen kehittäminen peruspalveluihin. Liitteeseen 5 on kerätty lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Kokonaiskuvan saaminen tilanteesta edellyttää indikaattorien tarkastelua kokonaisuutena. Tilastoaineiston rinnalle tarvitaan myös laadullista tarkastelua ja erityisesti kokemustietoa kentällä työskenteleviltä työntekijöiltä. Tarvittavien toimenpiteiden pohtimisessa ja täytäntöönpanossa tarvitaan jatkossa myös kokemustietoa palvelujen käyttäjiltä ja kuntalaisilta yleensä. Tiedon keräämisen osalta tarvitaan systemaattisuutta ja sitoutumista tiedon keräämiseen sekä tulosten analysointiin paikallisesti. Vertailukelpoisuuden vuoksi osallistuminen valtakunnallisesti yhteneväisillä menetelmillä toteutettuihin kyselyihin on tarpeellista. Tästä esimerkkinä on kouluterveyskysely, jolla kerätään valtakunnallisesti tietoa vuotiaiden elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista. 5

6 Lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattorit nostavat esiin useita huolenaiheita lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta yhteistoiminta-alueen kunnissa. Varsinkin mielenterveyteen ja vanhemmuuden toteutumiseen liittyvät indikaattorit vahvistavat lasten ja nuorten parissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä keskeisistä ongelmista. Edellä mainittuihin ongelmiin kytkeytyvät myös nuorten päihteiden käyttöä kuvaavat indikaattorit. Indikaattorien kautta ei kyetä osoittamaan ongelmien kasautumista ja pitkittymistä samoilla lapsilla ja perheille. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien viestit nostavat kuitenkin esiin tämän haasteen palvelujärjestelmälle. Lasten ja perhepalveluiden ohella kokonaisvaltainen tuki edellyttää aikuisille suunnattujen palvelujen roolin huomioimista. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan lähestyä myös lastensuojelun volyymejä kuvaavien mittarien kautta. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet kunnissa erityisesti vuodesta 2010 alkaen. Kasvu jatkui edelleen vuonna 2012, josta esimerkkinä on mm. lastensuojeluilmoitusten ja pyyntöjen määrä, joka oli 717. Lastensuojeluilmoituksista suurin osa koski vuotiaita lapsia ja seuraavaksi eniten ilmoituksia tehtiin vuotiaista lapsista. Kaikista lastensuojeluilmoituksista em. ikäryhmien lapsia koskevia ilmoituksia oli 56 %. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvun taustalla on lastensuojelulain tavoitteena ollut varhaisen tuen tehostuminen ja lastensuojelulain kokonaisuudistuksen ( ) myötä alentunut ilmoituskynnys. Myös valtakunnallisesti on nähtävissä vastaava ilmoitus- ja asiakasmäärien kasvu, joka on tapahtunut 1-2 vuoden viiveellä lastensuojelulain voimaantulosta. Ilmoituskynnyksen madaltumisen ja varhaisen puuttumisen tehostumisen myötä lastensuojelua tarvitsevat perheet on saatu aikaisemmin tarvittavan tuen piiriin. Toiminnan tehostumisen myötä yhteistoiminta-alueen kunnista erityisesti Kärkölässä ja Hollolassa on ollut nähtävissä korjaavien palvelujen tarpeen kasvu, mikä on puolestaan näkynyt kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvuna. Varhaisen tuen tehostuminen on inhimillisesti mutta myös talouden näkökulmasta tarkasteltuna välttämätöntä. Kun ongelmat ehtivät monimutkaistumaan ja vaikeutumaan, vähenevät lastensuojelun ja muiden palveluiden mahdollisuudet auttaa lasta ja hänen perhettään avohuollon tukitoimin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää vuosittain lastensuojelua koskevia valtakunnallisia tilastoja. Vuonna 2011 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 0-17 vuotiaista lapsista koko maassa 1,4%. Erot kaupunkimaisten, taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien välillä ovat suuret. Vastaava luku oli Hollolassa 1,2%, Asikkalassa 1,4% ja Kärkölässä 2%. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli vuonna 2011 koko maassa 6,7% kaikista 0-17 vuotiaista. Asikkalassa vastaava luku oli 6,3%, Hollolassa 6,5%, Hämeenkoskella 4,3%, Kärkölässä 8,5% ja Padasjoella 7,5%. Läntisen perusturvapiirin kuntien sijaishuollon profiili on laitoshoitopainotteinen. Vuonna 2011 kodin ulkopuolelle sijoitetuista 0-17-vuotiaista lapsista ja nuorista oli sijoitettuna sijaisperheisiin vain 30,1%. Perhehoidossa olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on läntisen perusturvapiirin alueella valtakunnallista tasoa ja vaihtelee kuntakohtaisesti merkittävästi. Kun Asikkalassa sijaisperheissä oli (2011) noin 45% kaikista 0-20-vuotiaista kodin ulkopuolelle sijoitetuista, vastaava luku oli Kärkölässä vain 18% (vrt. Hollola 31%). Enemmistö kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on ollut viime vuosina yläkouluikäisiä tai vanhempia, joiden tarpeet ovat edellyttäneet laitosmuotoista hoitoa. Laitoshoidossa kyetään toteuttamaan huostaan otettujen lasten kohdalla lastensuojelun rajoitustoimenpiteitä. Lastensuojelun kustannukset (e/asukas) vaihtelevat kunnittain merkittävästi yhteistoiminta-alueella johtuen lastensuojelun kokonaisvolyymeista ja erityisesti sijaishuollon profiilista. Korkeimmat kustannukset ovat Kärkölässä, jossa kustannuksia nostaa erityisesti sijaishuollon laitospainotteisuus. - Lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehityksen systemaattinen seuranta ja arviointi. Tietojen läpikäyminen moniammatillisesti palvelujen kehittämiseksi ja suuntaamiseksi tarkoituksenmukaisesti. - Asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen ja osallisuuden lisääminen 6

7 5. Palvelut ja niiden järjestäminen 5.1. Lastensuojelu Lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lain tavoitteena on, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan ja niihin puututaan entistä varhaisemmin ja että lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Tätä voidaan osaltaan toteuttaa parantamalla yhteistyötä ja korostamalla lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta sekä tehokkaiden avopalveluiden ensisijaisuutta. Yksilökohtaista päätöksentekomenettelyä koskevilla muutoksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan lapsen ja hänen vanhempiensa oikeusturvaa. Lastensuojelun palveluita ovat palveluohjaus, lastensuojelutarpeen selvittäminen, lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuolto. Lastensuojelun palveluita järjestetään Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueelle lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden tulosyksikössä. Lastensuojelun palvelujen lisäksi yksikön palveluihin kuuluvat lapsiperheiden erityispalvelut (perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, riita- ja rikosasioiden sovittelu, adoptioneuvonta, lapsen huolto, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat selvitykset oikeudelle, lapsen tapaamisoikeutta koskevat täytäntöönpanosovittelut, Nuorten palvelupiste Mesta) Palvelujen organisointi ja henkilöstö Oivan lastensuojelun sosiaalityössä ja perhekeskus Viisikossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 51 henkilöä (liite 3). Lastensuojelussa työskentelevän henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät pääasiassa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaan. Lastensuojelun sosiaalityön tehtävärakennetta on kehitetty Oivassa viime vuosina selkiyttämällä eri ammattiryhmien työnjakoa lastensuojelun asiakasprosessissa. Sosiaalityöntekijöiden työparina työskentelee nykyisin sosiaaliohjaajia. Lastensuojelun henkilöstö tarvitsee työnsä tueksi erilaisia tukipalveluja. Näitä palveluja ovat toimisto- ja atk-palvelut sekä muut asiantuntijapalvelut. Toimistopalvelut ovat keskeinen tukipalvelu lastensuojelussa. Toimistotyön osaamista tarvitaan lakisääteisten tehtävien ohella mm. valmistelussa, seurannassa ja päätösten täytäntöönpanossa. Lastensuojelussa työskentelee kaksi toimistosihteeriä (yhteensä 1htv). Lastensuojelun henkilöstön tietojärjestelminä ovat SosiaaliEffica (sosiaali-, perhe- ja lähityö) ja Nappula (perhekeskus Viisikko). SosiaaliEffican käyttöä tuetaan pääkäyttäjä- ja vastuukäyttäjäjärjestelyillä. Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön palveluita tuotetaan Hollolan maakansa-hämeenkosken-kärkölän ja Hollolan Vesikansa-Asikkala-Padasjoki palvelualueilla. Henkilöstön työpisteet ovat Asikkalassa ja Hollolassa. Palvelujen tuottaminen toteutuu vastaavan mallin mukaan myös aikuissosiaalityössä ja päihdepalveluissa, mikä edesauttaa moniammatillisen yhteistyön toteutumista. Lastensuojelun henkilöstön toimitiloissa on huomioitu työturvallisuusnäkökulmat. Lastensuojelun tilaratkaisuja pohdittaessa on tulevaisuudessa huomioitava riittävien kokoustilojen tarve sekä työhuoneiden sopivuus asiakasperheiden tapaamisiin. Työtilojen suunnittelussa on huomioitava myös turvallisuusasiat. Lastensuojelun sosiaali- ja perhetyön henkilökunnalla on käytössään tietokone ja matkapuhelin. Työtehtävät edellyttävät oman auton käyttöä. Pitkillä työmatkoilla hyödynnetään Perhekeskus Viisikon autoa. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvun myötä lastensuojelun henkilöstöä on lisätty lastensuojelun avohuoltoon vuosina Suunnitelmallisen työskentelyn edellytyksenä on, että asiakasmäärät työntekijää kohti pysyvät kohtuullisina. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijöillä on keskimäärin 33 lasta 7

8 lastensuojelun asiakkuudessa. Lastensuojelun asiakkuudessa oli yhteensä 276 lasta. Luku ei pidä sisällään valmistella olevia lastensuojelutarpeen selvityksiä (74) eikä jälkihuollon asiakkuuksia (45). Keskeinen haaste viime vuosina on liittynyt kelpoisuusvaatimukset täyttävien sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen, mihin mm. sosiaaliasiamies on kiinnittänyt huomiota vuoden 2012 selvityksessään. Oivan lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä (tilanne huhtikuussa 2013) kolmella yhdeksästä oli sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Tämä tarkoittaa, että valtaosa nykyisistä sosiaalityöntekijöistä työskentelee lastensuojelussa enintään vuodeksi palkattuna kerrallaan (kelpoisuuslaki 12 ). Muiden lastensuojelun ammattiryhmien osalta vastaavia rekrytointihaasteita ei toistaiseksi ole ollut. Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu vuosittain käytäviin kehityskeskusteluihin sekä yksikön toimintaja kehittämissuunnitelmien linjauksiin. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa (esim. lakikoulutukset) tehdään yhteistyötä seudullisesti. Vuosina toteutetaan lastensuojelun koko henkilökunnalle suunnattu täydennyskoulutus, jota on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Lastensuojelun henkilöstölle järjestetään työnohjaus, joka toteutetaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena. Työnohjauksella on keskeinen merkitys työssä jaksamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Yhteistoiminta-alueella toimii perusturvalautakunnan asettama lastensuojelulain 14 :n mukainen lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Ryhmään kuuluu lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollosta, oppilashuollosta, varhaiskasvatuspalveluista ja perheneuvolasta sekä oikeudellista ja psykiatrista asiantuntemusta. Asiantuntijaryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Lastensuojelun toteuttamisessa tarvitaan lainopillista erityisasiantuntemusta, joita hankitaan tarvittaessa yksityisiltä palveluntuottajilta. Lainopillisia palveluja käytetään konsultoinnin lisäksi hallintooikeuskäsittelyissä. Asiakasasioiden lisäksi lainopillista palvelua käytetään tarpeen mukaan kuntien välisissä lastensuojelun kustannusriita-asioissa. Vaihtoehtona lainopillisten palvelujen hankkimiselle ostopalveluna on palvelun tuottaminen tulevaisuudessa seudullisena. Lastensuojelun kysymysten lisäksi lainopillista asiantuntemusta tarvitaan myös perheoikeudellisissa (lapsen huolto, tapaamisoikeus, elatus) kysymyksissä. - Lastensuojelun kokonaisprosessin hallinta ja sitä tukeva toimintojen organisointi ja tehtävärakenne. Organisoinnin ja tehtävärakenteen tarkoituksenmukaisuuden säännöllinen tarkistaminen. - Palveluohjauksen kehittäminen koko yhteistoiminta-alueella - Suunnitelmallinen, toiminnan kehittämistä tukeva henkilöstön osaamisen vahvistaminen - Säännöllinen työnohjaus - Kokonaisvaltainen työskentely lasten ja perheiden tukemiseksi. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen erityisesti aikuissosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. - Tilastoinnin tehostaminen - Toimistopalvelujen osaamisen hyödyntäminen - Lastensuojelun asiantuntijaryhmän käytön tehostaminen sosiaalityössä Johtaminen Lastensuojelupäällikkö vastaa lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön palvelukokonaisuudesta ja toimii lastensuojelun sosiaalityön tiimin työntekijöiden, lastenvalvojien ja nuorten palvelupiste Mestan työntekijöiden lähiesimiehenä. Lastensuojelupäällikölle on nimetty sijaiseksi vuodeksi kerrallaan yksi kelpoisuusehdoista täyttävistä sosiaalityöntekijöistä, joka on hoitanut päällikön tehtäviä asiakastyön osalta päällikön loma-aikoina. 8

9 Tulosyksikön kokonaistoiminnan johtaminen (seuranta, arviointi, ohjaus) ja lastensuojelun sosiaalityön lähiesimiestyön toteuttaminen ei onnistu nykyisillä esimiesresursseilla. Lastensuojelun sosiaalityössä tarvitaan lähiesimiehen ohjausta, neuvontaa ja tukea yksittäisten asiakastapausten eteenpäin viemiseksi mm. osallistumista asiakasneuvotteluihin. Nykyisillä esimiesresursseilla ei ole mahdollista hoitaa kunnolla lastensuojelun sosiaalityön lähiesimiestehtäviä ja yksikön kokonaisuuden johtamista. Lastensuojelun sosiaalityöhön on välttämätöntä palkata johtava sosiaalityöntekijä, joka vastaa lastensuojelun sosiaalityön vastuuyksiköstä lastensuojelupäällikön alaisuudessa. Johtava sosiaalityöntekijä toimii tarvittaessa lastensuojelupäällikön sijaisena. Johtavan sosiaalityöntekijän myötä kehittämistyötä kyetään suuntaamaan myös avohuollon palveluiden kehittämiseen (erityisesti tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta sekä kriisipalvelut) - Riittävä asiakastyön ohjauksen ja tuen (lähiesimiestyö) varmistaminen - Lastensuojelun kokonaisuuden johtamisen (seuranta, arviointi ja ohjaus) tehostaminen Lastensuojelun päivystyspalvelut Lastensuojelun päivystyspalvelut muodostuvat virka-ajan päivystyksestä, virka-ajan ulkopuolisesta päivystyksestä sekä päivystysluonteisista kriisipalveluista. Lastensuojelun virka-ajan päivystys hoidetaan Peruspalvelukeskus Oivassa. Virka-aikainen päivystys kuuluu lastensuojelun palveluohjaajan tehtäviin. Virka-ajan ulkopuolella toimii seudullinen sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystyksen palvelut tuottaa Lahden kaupunki. Sosiaalipäivystyksen työpiste sijaitsee Päijät- Hämeen poliisilaitoksella. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys toimii maanantaista torstaihin klo 15-22, perjantaisin klo 15-24, lauantaisin klo 9-24 ja sunnuntaisin klo Tarvittaessa sosiaalipäivystyksessä voidaan tehdä lapsen kiireellinen sijoitus. Kriisitilanteissa sijoituspaikkana toimivat perhekeskus Viisikko tai kriisiperhe. Muita päivystysluonteisia kriisipalveluita lastensuojelussa ovat turvakotipalvelut, joiden tehtävänä on ehkäistä perheväkivaltaa ja estää siitä johtuvien haittojen syntymistä ja syvenemistä. Peruspalvelukeskus Oiva ostaa palveluita Lahden ensi- ja turvakoti ry:lta. Turvakoti sijaitsee Lahdessa ja on avoinna 24/7. Turvakodille ei tarvita lähetettä. Virka-aikana erilaisissa kriisitilanteissa voidaan hyödyntää tilapäiseen majoittamiseen tarkoitettua Oivan kriisiasuntoa, joka sijaitsee Hollolan Salpakankaalla. Kriisiasunto on tarkoitettu ensisijaisesti lapsiperheille. Kriisiasuntoon ohjaudutaan sosiaalityön kautta. - Kriisipalveluiden työ- ja toimintakäytäntöjen selkiyttäminen sekä käytännöistä tiedottaminen - Kriisiperhetoiminnan vahvistaminen - Seudullisen sosiaalipäivystystoiminnan laajentaminen kattamaan virka-ajan ulkopuolinen aika 9

10 Lastensuojeluasian vireille tulo Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai onko asia luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Vireille tulleista asioista on kyetty vuonna 2012 käsittelemään 95,2% lain edellyttämän 7 arkipäivän aikana. Tammi-maaliskuussa 2013 lain edellyttämässä 7 arkipäivässä on pystytty käsittelemään 99,5%. - Vireille tulevien asioiden nopea käsittely (välitön kiireellisen lastensuojelun tarpeen arvioiminen, sosiaalityöntekijän ratkaisu, ryhdytäänkö lastensuojelun tarpeen selvityksen tekemiseen). Seuranta kuukausittain. - Sidosryhmille tarkoitetut koulutukset ja infotilaisuudet lastensuojelun käytännöistä Mittarit: lastensuojeluilmoitusten määrä, lasten määrä, joita ilmoitukset koskeneet, lasten ikäjakauma, lastensuojeluilmoituksia tekevät tahot, pyyntöjen määrä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, lasten määrä, joita pyynnöt koskeneet, lasten ikäjakauma, hakemusten määrä, 7 vuorokauden aikana tehdyt sosiaalityöntekijän ratkaisut siitä, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvitykseen (määräajan toteutuminen kaikista vireille tulleista asioista %) Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Velvollisuus ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on niillä tahoilla, joilla on velvollisuus tehdä lastensuojelulain 25 :n 1 momentissa tarkoitettu lastensuojeluilmoitus. Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset tehdään Peruspalvelukeskus Oivassa aikuissosiaalityöhön, joka arvioi ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalveluiden tarpeen. Aikuissosiaalityö tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa tarvittavien palveluiden järjestämiseksi lapsen syntymän jälkeen. Lastensuojeluasia tulee vireille ja lastensuojelun asiakkuus alkaa aikaisintaan lapsen syntymän jälkeen. - Yhteistyökäytäntöjen hiominen aikuissosiaalityön ja lastensuojelun välillä Mittarit: Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä 10

11 Lastensuojelutarpeen selvittäminen Lastensuojelutarpeen selvittämisestä vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Määräaika on ehdoton. Lastensuojelun asiakkuus päättyy, mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2011 valmistui yhteensä 276 selvitystä, joista 3kk:n enimmäismääräajassa valmistui vain 71,4%. Vuoden 2011 tilanteeseen vaikutti merkittävästi henkilöstössä tapahtuneet muutokset ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden rekrytointihaasteet. Vuonna 2012 valmistuneita lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 381 kappaletta, joista 95,4% on tehty 3kk:n aikana. Myöhässä olevat selvitykset ovat koskeneet pääasiassa alkuvuodesta valmistuneita selvityksiä. - Lastensuojelutarpeen selvitysten määräaikojen toteutumisen kuukausittainen seuranta - Sidosryhmäyhteistyön laajentaminen lastensuojelutarpeen selvityksissä Mittarit: 3kk:n määräajassa valmistuneiden selvitysten määrä suhteessa valmistuneisiin selvityksiin, keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvityksen kesto Avohuollon palvelut Perhekeskus Viisikossa Avohuollon palvelujen järjestäminen perustuu aina lastensuojelutarpeen selvitykseen, asiakassuunnitelmaan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän päätökseen avohuollon tukitoimesta. Asiakassuunnitelmaa täydennetään palvelukohtaisella suunnitelmalla. Lastensuojelulain 36 :ssä on esimerkinomainen luettelo avohuollon tukitoimista, joita kunnassa tulee tarvittaessa järjestää. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä sen tarkoitus ole rajata mahdollisia avohuollon tukitoimia. Lapsen ja perheen tilanteeseen sopivia tukimuotoja tulee järjestää lapsen tarpeita vastaavasti ja yksilökohtainen tilanne huomioiden. Perhekeskus Viisikon alaisuudessa toteutetaan lastensuojelun avohuollon palveluina perhe- ja lähityötä, perhekuntoutusta ja tukiasumista (2 asuntoa). Lapsi voidaan sijoittaa Viisikkoon myös avohuollon tukitoimena. Perhekuntoutusta (avokuntoutus) voidaan toteuttaa Viisikossa myös ehkäisevänä lastensuojeluna lastensuojelulain 3a :n mukaisena erityisen tuen palveluna. - Kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävän työskentelyn kehittäminen - Mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen - Perhekeskuksen eri toimintamuotojen asiakaslähtöinen, joustava käyttäminen ja yksikön monimuotoisuuden hyödyntäminen - Huostaanottojen ja pitkäaikaisten sijoitusten välttäminen, perheiden jälleenyhdistäminen 11

12 Perhe- ja lähityö Perhetyö Perhetyö työskentelee lasten ja heidän perheidensä kanssa. Työskentelymuotoina ovat yksilö-, perhe- ja vertaisryhmätoiminta. Perhetyötä toteutetaan kuntouttavana ja intensiivisenä. Perhetyötä tulee jatkossa suunnata myös kotiutusedellytysten luomiseen lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun perhetyöntekijät toteuttavat myös nopean puuttumisen perhetyötä, joka on kouluikäisille suunnattu palvelu. Palvelu ei synnytä lastensuojelun asiakkuutta. Nopean puuttumisen perhetyöhön ohjaudutaan lastensuojelun palveluohjaajan kautta. Perhetyön nykyiset resurssit eivät ole riittäviä lastensuojelun perhetyön ja nopean puuttumisen perhetyön tarpeisiin tai kotiuttamiseen tähtäävään perhetyöhön. Perhetyössä työskentelee 8 perhetyöntekijää. Lähityö Lähityö on ammatillisen tuen palvelu pääasiassa kouluikäisille suunnattu lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Oivassa työskentelee kaksi lähityöntekijää sosiaalityön yksikössä. Lähityön järjestäminen perustuu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän päätökseen ja asiakassuunnitelmaan. Lähityössä laaditaan lähityön suunnitelma, joka täydentää asiakassuunnitelmaa. Ammatillisen tuen palveluita hankitaan tarvittaessa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Lähityössä työskentelee 2 lähityöntekijää. Oman toiminnan lisäksi ammatillisen tuen palveluja hankitaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. - Nopean puuttumisen perhetyön lisääminen - Perhetyöntekijöiden työpanoksen ja ammatillisen osaamisen saaminen sijaishuollon osastojen kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävä työn tueksi - Perhetyön työskentelyn vahvistaminen Viisikon sisäisessä nivelvaihetyöskentelyssä - Ryhmämuotoisen toiminnan lisääminen Mittarit: perhetyön käynnit, perhetyön asiakasperheet ja lapset, lähityön käynnit, lähityön asiakasmäärä ja ikäjakauma, toteutetut ryhmät lähi- ja perhetyössä Perhekuntoutus Perhekuntoutusta toteutetaan perhekeskus Viisikossa perhekuntoutusosasto Puhtilassa. Perhekuntoutusta järjestetään laitoskuntoutuksena, avokuntoutuksena tai kotiin tehtävällä kuntoutuksena. Perhekuntoutuksessa työskentelee vastaavan ohjaajan alaisuudessa 6 perheohjaajaa. Lisäksi perhekuntoutuksessa on vahvasti mukana psykologi. - Työskentelyn suuntaaminen ennaltaehkäisevämpään suuntaan, kuntoutuksen ajoittuminen mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen - Päiväkuntoutustoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen - Perhekuntoutusmenetelmien osaamisen kehittäminen Mittarit: Perhekuntoutuksen hoitopäivät, kotikäynnit, perhekuntoutuksen asiakasmäärä (aikuiset ja lapset) 12

13 Perhekeskus Viisikon sijaishuollon palvelut Lyhytaikais- ja kriisihoidon osasto Lyhytaikais- ja kriisihoidon osasto Suuntala on 7-paikkainen ja tarkoitettu kriisihoitoa ja lyhytaikaista lastensuojelun avohuollon sijoitutusta tarvitseville lapsille ja nuorille. Lyhytaikais- ja kriisiosaston henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja (0,5), 7 ohjaajaa ja 1 lähikasvattaja. Vastaava ohjaaja toimii myös pitkäaikaishoidon osaston lähiesimiehenä. - Kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen ja juurruttaminen arjen työkäytännöiksi - Perhetyön ammatillinen osaaminen tukemaan perheiden kanssa tehtävää työtä - Yhteistyön vahvistaminen sidosryhmien kanssa, oikea-aikaiset palvelut asiakkaille, hoitopolkujen vahvistaminen (työn vaikuttavuus ja työn vaikutusten kantavuus) - Alkuarvioinnin (menetelmät) ja työskentelyn voimavarakeskeisyyden vahvistaminen (asiakas subjektina) Pitkäaikaishoidon osasto Pitkäaikaishoidon osasto Kasvula on 7-paikkainen ja tarkoitettu pitempiaikaista laitoshoitoa tarvitseville lapsille ja nuorille Pitkäaikaisosaston henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja (0,5), 5 ohjaajaa ja 2 lähikasvattajaa. Vastaava ohjaaja toimii myös lyhytaikais- ja kriisihoidon osaston lähiesimiehenä. - Kuntouttavan työotteen ja perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen ja juurruttaminen arjen työkäytännöiksi - Työskentelyotteen voimavarakeskeisyyden lisääminen - Itsenäistymistä tukevan työskentelyn kehittäminen - Perhetyön ammatillinen osaaminen tukemaan perheiden kanssa tehtävää työtä ja osaltaan mahdollistamaan perheiden jälleenyhdistämistä ja tukemaan kotiutusvaiheen työskentelyä - Toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen hoito- ja kasvatustyössä Mittarit: hoitopäivien määrä, hoidettavien lasten määrä ja ikäjakauma, keskimääräinen sijoitusaika 13

14 Muut avohuollon tukitoimet Sosiaalityö Lapselle ja perheelle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena sosiaalityön neuvontaa ja ohjauspalvelua. Sosiaalityön ohjaus- ja neuvontapalvelua toteuttavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Vertaisryhmätoiminta Vertaisryhmätoiminta on yhteisten ongelmien käsittelyä yhdessä toisten samanlaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Toimintaa voidaan järjestää sekä vanhemmille että lapsille. Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kehitystä sekä arjessa selviytymistä. Tukihenkilöiden kanssa tehdään sopimus. Palkkion ja kulukorvauksen maksaminen perustuu sopimukseen ja tukihenkilön antamaan raporttiin toiminnasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toimii tukihenkilön lähiohjaajana. Tukihenkilö on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena tällä hetkellä 5 lapselle. Tukihenkilöiden rekrytointia, valmennusta ja ohjausta on vuoden 2013 alusta tehostettu sisällyttämällä sosiaaliohjaajan tehtäviin tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan koordinointia. Tukihenkilöpalkkiot ja kulukorvaukset ovat Päijät-Hämeen muiden toimijoiden tasolla. Tukiperhepalvelut Tukiperhetoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena lapsen ja perheen arjessa selviytymisen tukeminen. Tukiperheiden kanssa laaditaan tukiperhesopimus, jossa määritellään toiminnan tavoite, kesto ja tuen tarve. Palkkion ja kulukorvauksen maksaminen perustuu sopimukseen ja tukiperheen antamaan raporttiin. Yleensä lapsi on tukiperheessä yhtenä viikonloppuna kuukaudesta. Suurin osa tukiperheissä käyvistä lapsista on 3-12 vuotiaita. Tukiperhe on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena tällä hetkellä 28 lapselle, joita hoitaa yhteensä 19 tukiperhettä. Päivähoito Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Päivähoidossa on lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, johon kirjataan myös lapsen mahdolliset erityisen tuen tarpeet. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellisista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. Kun päivähoitoa järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, voidaan päivähoidossa huomioida ne erityistarpeet, jotka on kirjattu lastensuojelun asiakassuunnitelmaan. Peruspalvelukeskus Oiva lastensuojelun ja kuntien varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyö- ja toimintakäytännöistä on laadittu erillinen ohjeistus. Kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään Peruspalvelukeskus Oivassa ehkäisevän perhetyön yksikössä (kts. kohta 5.2.2). Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään kotipalvelua, mutta perheillä ei ole subjektiivista oikeutta siihen. Kun kotipalvelua järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, huomioidaan kotipalvelun toteutuksessa ja suunnitelmissa lastensuojelun asiakassuunnitelmaan kirjatut tarpeet. 14

15 Toimeentulotuki/taloudellinen avustaminen Toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää ehkäisemään lastensuojelun asiakkaana olevan perheen tilanteen kriisiytymistä ja vähentää muiden tukitoimien tarvetta. Toimeentulotuen myöntää aikuissosiaalityö. Myös lastensuojelusta voidaan avustaa asiakasperhettä taloudellisesti esim. myöntämällä lapsen asiakassuunnitelmaan kirjattuna taloudellisena tukitoimena tukea esim. lapsen opiskelu- tai harrastuskustannuksiin. Hoito- ja terapiapalvelut Palveluilla tarkoitetaan esim. perheneuvolan palveluita, oppimista edistäviä oppilashuollon palveluita, lasten ja nuorten päihde ja huumehoitopalveluja, ensikotipalveluja. Sijoitus avohuollon tukitoimena Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena perhehoitoon tai laitoshoitoon yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Lapsi voidaan erityisin perustein lyhytaikaisesti sijoittaa avohuollon tukitoimenpiteenä myös yksin. Sijoituksesta päätettäessä on määriteltävä tavoitteet ja arvioitu kesto. Kun lapsi on sijoitettu yksin, on sijoituksen edellytyksiä arvioitava vähintään kolmen kuukauden välein. Avohuollon sijoittaminen edellyttää kaikkien asianosaisten suostumusta. Sijoituksen aikana huoltajilla säilyy kaikki huoltajan oikeudet, eikä sijoituksen aikana ole mahdollista toteuttaa rajoittamistoimenpiteitä. - Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen mm. päivähoito, ehkäisevä perhetyö, aikuissosiaalityö - Vertaisryhmätoiminnan laajentaminen yhteistyössä lastensuojelun sidosryhmien kanssa - Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan laajentaminen Mittarit: avohuollossa olevien lasten määrä yhteensä, lapset, joilla myönnetty tukihenkilö/tukiperhe, tukihenkilöiden/tukiperheiden määrä, lapset, joille on myönnetty lapsiperheiden kotipalvelua avohuollon tukitoimena, lapset, joille myönnetty avohuollon tukitoimena päivähoito, kotitalouksille maksettavat avustukset e/vuosi, lapset, jotka olleet sijoitettuna avohuollon tukitoimena Lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon, laitoshoitoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Päätös on perusteltu, kirjallinen ja muutoksenhakukelpoinen. Kiireellinen sijoitus raukeaa viimeistään 30 vuorokaudessa, ellei kiireellisen sijoituksen aikana tehdä huostaanottohakemusta hallinto-oikeuteen, huostaanottoasia ole jo ennen kiireellistä sijoitusta vireillä hallinto-oikeudessa tai tehdä kiireellisen sijoituksen jatkopäätöstä (30 vrk). Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon. Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Aina on myös arvioitava, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja lakkaa viimeistään kun lapsi täyttää 18 vuotta. 15

16 Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti tai järjestää huostaan otetulle lapselle sijaishuolto perhekeskus Viisikon sijaishuolto-osastoilla (2x7paikkaa), toimeksiantosopimukseen perustuvassa perhehoidossa tai ostopalveluna ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa (pienryhmäkodit, lastenkodit). Perhehoito (toimeksiantosuhteinen perhehoito) Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Perhehoito järjestetään kirjallisen sopimuksen (toimeksiantosopimus) perusteella tehtävään hyväksymässä sopivassa sijaisperheessä. Perhehoitoon luetaan kuuluvaksi myös ne lapset, jotka on sijoitettu sukulais- tai läheisperheeseen. Vuoden 2012 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yhteensä 131 lasta ja nuorta (0-17v), joista perhehoidossa oli 42 (32%). Koko maan tasolla perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus oli 30,1% (2011). Perhehoidon nettokustannukset olivat Oivassa vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Päijät-Hämeessä on tehty maakunnallista yhteistyötä perhehoidon kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Seudullinen perhehoitoyksikkö aloitti toimintansa keväällä Peruspalvelukeskus Oiva hankkii perhehoidon asiantuntijapalveluita Lahden kaupungin organisaatiossa toimivalta seudulliselta perhehoitoyksiköltä seuraavia palveluja: sijaisperheiden rekrytointi ja valmennus, lapselle sopivan sijaisperheen etsiminen ja sijoituksen valmistelu yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, sijaisvanhempien tukeminen (alkuvaiheen tukipaketti sijaisperheille sekä kriisituki tarvittaessa), sijaisperheiden täydennyskoulutuksen järjestäminen ja seudullisen sijaisperhepankin ylläpitäminen. Ammatilliset perhekodit (luvanvarainen perhehoito) Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa ammatilliseen perhekotiin, joka on perhehoidon ja laitoksen väliin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Ammatilliset perhekodit toimivat aluehallintoviranomaisten valvonnassa joko perhekotiluvalla tai laitosluvalla. Ammatillisiin perhekoteihin oli sijoitettuna vuonna 2012 yhteensä 30 lasta ja nuorta. Ammatillisen perhekotihoidon nettokustannukset olivat Oivassa vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Laitoshoito Laitoshoito merkitsee lapsen tai nuoren hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastenkodissa, nuorisokodissa, koulukodissa tai muussa näihin rinnastettavassa lastensuojelulaitoksessa. Laitoshuoltoon oli sijoitettuna vuonna 2012 yhteensä 59 lasta ja nuorta. Laitoshoidon nettokustannukset olivat Oivassa vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Lastensuojelun ympärivuorokautinen ammatillinen perhekotihoito ja laitoshuolto on kilpailutettu seudullisena kilpailutuksena vuosille Kilpailutukseen sisältyvä optio vuosille 2014 ja 2015 on seudullisesti päätetty käyttää. Ammatilliset perhekotipalvelut ja laitoshuollon palvelut hankitaan puitesopimuskumppaneilta. Ainoastaan lapsikohtaisiin erityistarpeisiin perustuen voidaan tehdä yksittäisiä sijoitusten suorahankintoja muiden kuin kilpailutuskumppanien kesken. - Kotiutusedellytysten luomisen tehostaminen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten kohdalla - Sijaishuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin tehostaminen - Sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteutumisen edistäminen ja turvaaminen (lapsen henkilökohtainen tapaaminen, käyttövarojen maksu, rajoitustoimenpiteiden käyttö) - Huostaan otettujen lasten vanhemmille laadittavien suunnitelmien laatimisen tehostaminen - Perhehoidon osuuden kasvattaminen sijaishuoltomuotona Mittarit: kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (0-17 vuotiaat), kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (0-17 vuotiaat) sijaishuoltomuodoittain, hoitopäivät hoitomuodoittain, sijaishuollon kustannukset e/asukas, huostaan otettujen lasten vanhemmille laaditut asiakassuunnitelmat 16

17 Jälkihuolto Jälkihuolto on järjestettävä sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle siinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee. Jälkihuollon järjestäminen on luonteeltaan subjektiivinen oikeus. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen ulottuu myös sellaiseen lapseen, joka on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään puolen vuoden ajan. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon järjestäminen perustuu aina suunnitelmaan, joka tehdään lapsen ja hänen huoltajansa kanssa tai nuoren kanssa Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Jollei lapsella tai nuorella ole em. tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Jälkihuoltovaroihin liittyvät tehtävät kuuluvat toimistosihteerin tehtäviin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on avattu oma tili, johon varat ohjataan. - Jälkihuollon toteutumisen aktiivinen seuranta ja arviointi (jälkihuoltosuunnitelma) - Sidosryhmäyhteistyö tarkoituksenmukaisen jälkihuollon järjestämiseksi Mittarit: Jälkihuollon piirissä olevat lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret jälkihuollossa, jälkihuoltosuunnitelmat Yksityisten palveluntuottajien valvonta (sijaintikunnan valvonta) Oivan toiminta-alueella on 21 yksityistä luvanvaraista lastensuojeluyksikköä (Asikkala 4, Hollola 13, Hämeenkoski 4). Yksiköissä on yhteensä 154 hoitopaikkaa. Oiva tekee yksiköihin tarkastuskäynnin vähintään joka toinen vuosi. Peruspalvelukeskus Oiva pitää rekisteriä yhteistoiminta-alueelle sijoitetuista lapsista. Alueelle sijoitettuja lapsia koskevien rekisterin tiedot perustuvat sijoittajakuntien ilmoituksiin sijoituksista ja niiden päättymisestä. Lastensuojelullisin syin sijoitettujen lasten rekisterien lisäksi rekisteriä pidetään alueelle yksityisesti sijoitetuista lapsista. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsesta, jonka muu kuin sosiaalihuollosta vastaava toimielin on sijoittanut pysyväisluonteisesti yksityiskotiin, on ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksityisen sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös. - Valvontaan ja tarkastuskäynteihin liittyvä yhteistyö kuntien sivistystoimien kanssa (yhteiskäynnit yksiköissä) 17

18 Mittarit: Luvanvaraiset yksityiset lastensuojeluyksiköt ja niissä olevat hoitopaikat toiminta-alueella, tarkastuskäynnit vuoden aikana Omavalvonnan toteutus Lastensuojeluun on laadittu toimintakäsikirja, jossa on kuvattu Oivan lastensuojelun keskeiset periaatteet ja toimintamuodot. Toimintakäsikirjaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Perhekeskus Viisikkoon valmistellaan parhaillaan omavalvontasuunnitelmaa. Peruspalvelukeskus Oivassa on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Lastensuojelua koskevia sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia ja kanteluita tehdään vuosittain Muistutukset ja kantelut ja niihin liittyvät ratkaisut käydään läpi asianosaisten työntekijöiden kanssa. Muistutusten ja kanteluiden käsittelyyn on laadittu ohjeet. Oivan alueen sosiaaliasiamiespalvelut järjestää sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on mm. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. - Asiakaspalautteiden säännöllinen läpikäyminen henkilöstön kanssa (väh. 4 krt/vuosi) - Palvelukohtaisen asiakaspalautejärjestelmän laajentaminen - Muistutusten ja kanteluiden ratkaisujen läpikäyminen yksikössä - Sisäisten ohjeiden säännöllinen päivittäminen - Omavalvontasuunnitelman laatiminen mennessä perhekeskus Viisikkoon - Vuosittain järjestettävät tapaamiset sosiaaliasiamiehen kanssa - Sosiaaliasiamiehen selvityksen läpikäyminen lastensuojelun henkilöstön kanssa ja raportin pohjalta tarvittavat kehittämistoimenpiteiden arviointi ja toteutus Mittarit: asiakaspalautteet, kantelujen/muistutusten määrä, kantelujen ja muistutusten ratkaisut Seudullinen yhteistyö lastensuojelussa Lastensuojelussa tehdään tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeessä. Yhteistyötä tehdään mm. koulutusten toteuttamisessa, kehittämistyössä, kilpailutuksissa ja toimintojen järjestämisessä. Lahden kaupungin organisaatiossa toimivat sosiaalipäivystys ja perhehoitoyksikkö ovat seudullisia toimintoja. Päijät-Hämeen lastensuojelupalveluista vastaavat päälliköt tapaavat n. 6 kertaa vuodessa. 2-3 kertaa vuodessa pidetään seudullisia kokouksia, joissa mukana ovat myös tulosaluejohtajat. - Maakunnallisesti yhtenäisten työ- ja toimintakäytäntöjen lisääminen Päijät-Hämeessä 18

19 - Seudullisen yhteistyön syventäminen lastensuojelussa erityisosaamista vaativissa palveluissa - Oivan/läntien perusturvapiirin kuntien edunvalvonta seutuyhteistyössä 19

20 5.2. Ehkäisevä lastensuojelu Neuvolapalvelut ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Peruspalvelukeskus Oivaan on laadittu asetuksen (338/2011) mukainen toimintaohjelma, jonka perusturvalautakunta on hyväksynyt Toimintaohjelmaa on tarkistettu Toimintaohjelmassa kuvataan neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen keskeiset periaatteet sekä keinot ja työvälineet, joilla saavutetaan asetuksen tavoitteet. Toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain. Palveluja järjestetään Oivan tulosalueiden yhteistyönä. Keskeisiä sidosryhmiä ovat kuntien sivistystoimet, jotka vastaavat varhaiskasvatus ja opetuspalveluista sekä nuorisotyöstä. Lasten kuntoutustyöryhmät toimivat kuukausittain sekä Asikkalassa että Hollolassa. Lasten kuntoutustyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa konsultaatioapua lapsen kehityksen seurantaan ja jatkotutkimuksiin, tavoitteena on palvelujen saannin nopeutuminen ja oikea-aikaisuus. Lasten kuntoutustyöryhmässä toimivat lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja päivähoidon edustaja, tarvittaessa ryhmää vahvistetaan mm. lastensuojelun asiantuntijalla. - Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi huomion kiinnitetään vanhempien hyvinvointiin sekä heidän elintapojensa ja valintojensa merkitykseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi (laajat terveystarkastukset). - Toiminnassa korostetaan lasten vanhempien ja muiden huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen hyvinvoinnista (lastensuojelulaki 2 ). Molempien vanhempien osallisuutta vahvistetaan perhevalmennuksella ja siihen sisältyvällä isätyöllä ja vertaisryhmätoiminnalla. Vanhempia tuetaan tekemään oman ja lastensa hyvinvoinnin kannalta edullisia valintoja. - Terveyttä ja hyvinvointia vaarantavien tekijöiden (mm. vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat, kodin turvattomuus, parisuhdeongelmat) ehkäisy ja seulonta ovat keskeinen osa toimintaa. Terveyttä ja hyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhaisella tunnistamisella ja niiden esille nostamisella sekä tarvittavien tukitoimien järjestämisellä varhaisessa vaiheessa vähennetään erityispalveluiden tarvetta. - Keskeisiä tukitoimia ovat terveydenhoitajan, lääkärin tai hammashoidon henkilöstön tarjoamat lisäkäynnit, ehkäisevän perhetyön varhaisen tuen palvelut, vertaisryhmätoiminta ja palveluohjaus (lastensuojelulain 3a :n mukainen erityinen tuki peruspalveluissa). - Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö valvoo ja edistää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkistetaan joka kolmas vuosi. Mittarit: toimintokohtaiset käyntimäärät, laajojen terveystarkastusten ja erityisen tuen käyntimäärät, asiakaspalautteet. 20

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (15) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 21.12.2016 Voimaan 1.1.2017

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 ja 11.3.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1. maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis ta 11 :n nojalla.

1. maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis ta 11 :n nojalla. Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunnan päätösvallan delegointi viranhaltijoille. Palvelujohtaja päättää 1. maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta lain sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kouvolan kaupunki, Hyvinvointipalvelut 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 Päivitys 17.1.2017 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot