Alustavia tutkimustuloksia MYK-kuntien ryhmien ja verkostojen toiminnasta

Transkriptio

1 Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Alustavia tutkimustuloksia MYK-kuntien ryhmien ja verkostojen toiminnasta Lokakuu 2012 Anu Gretschel

2 Arviointitutkimusprosessin kuvaus Hankkeeseen kuuluvan tutkimusosion suorittaa osa-aikaisena työnä (4 6 kk/vuosi) Nuorisotutkimusverkoston tutkija. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on seurata, analysoida, arvioida ja monipuolisin pohdinnoin syventää kuntien (Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon) monialaisen yhteistyöverkostojen toiminnan kehittämistä ja kehittymistä koskevaa käytännön toimintaa.

3 Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimusaineistona käytetään ainakin seuraavia tutkimuskunnista kerättyjä materiaaleja: kuntien projektityöntekijöiden tekemiä monialaisten ryhmien (N= 16) taustatietoselvityksiä (esim. monialaisen ryhmän koostumus ja toiminnan tavoitteet) kehittämisen piiriin kuuluvien monialaisten ryhmien kokousmuistioita usean vuoden ajalta nuorten antamia palveluarviointeja joistakin monialaisista palveluista* sekä paikkakuntakohtaista dokumenttiaineistoa sekä kirjeenvaihtoa liittyen nuorisoalan monialaiseen yhteistyöhön, tietojen vaihtoon, yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä etsivään nuorisotyöhön. * Nuorten palveluarviot kerätään keskustelupäivämenetelmän avulla.

4 Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimus suoritetaan tapaustutkimuksen logiikalla sekä kehittävän prosessiarvioinnin otteella. Eräänä tärkeänä kokousja keskusteluaineistojen analyysityökaluna toimii John Austinin puhetekoteoria. Tutkimuksen tulokset raportoidaan syksyllä 2013 osana hankkeen loppuraporttia sekä -seminaaria. Tutkija osallistuu omalta osaltaan mallinnusten tuottamiseen hankkeessa. Lisäksi tutkija on mukana kuntien monialaisissa kehittämispäivissä sekä alan seminaareissa eri puolilla Suomea.

5 Tutkimukseen kuuluvista ryhmistä Tutkimuksen piiriin kuuluvat ryhmät (N =16) toimivat kahdella eri tasolla: hallinnon tasolla ja asiakaspintatasolla. Hallinnon tason ryhmistä osa on nuorisolain 7a mukaisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja ja osa on muita kaupunkiorganisaation sisäisiä monialaisia ryhmiä. Asiakaspintatason ryhmät jakautuvat alueellisiin, asiakkaiden ikään perustuviin ja teemapohjaisiin ryhmiin. Kooste ryhmien määrän jakautumisesta eri tasoille on taulukossa 1.

6 Tutkimukseen kuuluvista ryhmistä Jo tässä vaiheessa on todettava, että vaikka osa tutkimukseen kuuluvista ryhmistä on toiminut jo yli 4 vuotta, on nuorisolain 7a (lisäys 2010) edellyttämien ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta (joita luonnollisesti on yksi per kunta) tutkimuskunnissa vastasyntynyttä tai vasta muovautumassa. Yksi ko. ryhmistä on pitkän oman toimintahistorian omaava ryhmä, josta muokataan lain kirjaimen täyttävää ohjaus- ja palveluverkostoa, kaksi ryhmistä on varta vasten perustettuja uusia ryhmiä. Kahta syntynyttä uutta ryhmää ei ole vielä tutkittu. Tutkimatta on myös yksi kaupunkiorganisaation sisäinen monialainen ryhmä.

7 Taulukko 1. Tutkimuksen piiriin kuuluvat eritasoiset monialaiset ryhmät (N=16) Hallinnollisen tason monialaiset ryhmät: 1. nuorisolain 7a mukaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot (3 ryhmää, joista kahta ei ole vielä tutkittu) 2. kaupunkiorganisaation sisäiset monialaiset ryhmät (2 ryhmää, joista toista ei vielä ole tutkittu) Asiakaspintatason monialaiset ryhmät: 3. alueelliset monialaiset ryhmät (5 ryhmää) 4. asiakkaiden ikään perustuvat monialaiset ryhmät (2 ryhmää) 5. teemaperustaiset monialaiset ryhmät (4 ryhmää)

8 Ryhmien kokousmuistioiden analyysi: puhetekoluokat Ryhmien toimintaa on analysoitu niiden tuottamien kokousmuistioiden pohjalta. Muotoilin ryhmien muistiotekstimassat puheteoiksi John Austinin (1957) puhetekoteorian mukaisesti. Kerron ensin aineiston perusteella syntyneet pääpuhetekoluokat ja sen jälkeen valotan puhetekojen parissa tehtyä työskentelyprosessia yhdellä käytännön esimerkillä. A. Toimintaympäristön hahmottaminen: kuulumistiedon vaihto ryhmän sisällä B. Palvelujen yhteensovittaminen C. Konkreettiset toimenpiteet D. Toimintaa suuntaava keskustelu E. Kannanotto-puheteot

9 Esimerkki muistiomerkinnän kääntämisestä puheteoksi Esimerkiksi puhetekojen erottamisesta. Erään ryhmän muistiossa todettiin esimerkiksi näin: Erilaiset kiusaamisen muodot ovat ilmiönä pinnalla, tapaukset rajuja ja pitkään kestäneitä. Ilmiöstä keskusteltiin yleisesti ja mietittiin, puuttuuko ammattilaisilta kuitenkin välineitä puuttumiseen ja reagointiin, vaikka hankkeita ja projekteja on aiheesta olemassa. Miten voisimme aluetyöryhmänä jatkossa toimia, jotta välineitä saataisiin lisää? Yläkoulussa kiusaamiseen on puututtu radikaalisti, lukiossa on myös kiinnitetty huomiota kiusaamisen seurauksiin. ( ) Koska huomio ei johtanut ryhmää määrittelemään, mitä se tulee konkreettisesti tekemään asialle (ns. konkreettiset toimenpiteet), sai se tutkijan tekemässä luokittelussa merkinnän toimintaa suuntaava keskustelu. Samalla tutkija kirjoitti (käänsi) kyseisen muistion kohdan puhetekokieleksi, jolloin se kuulosti tältä näin: Miten voisimme aluetyöryhmänä jatkossa toimia, jotta ammattilaisilta ei puuttuisi välineitä kiusaamiseen puuttumiseen ja reagointiin TS (toimintaa suuntaava keskustelu)

10 Muistioiden pohjalta nousseita kehittämistarpeita ryhmien ja verkostojen - kokoontumisten säännöllisyys, toiminnassa - ryhmien kokoonpanojen tasapainoisuus, - toimintasuunnitelmien, toimintakertomusten ja kokousmuistioiden laatu, esimerkiksi tavoitteiden kehittyminen vuodesta toiseen - asiakaspintatason ja hallinnon tason välinen vuorovaikutus - kannanottojen välittyminen eteenpäin ja niistä saatava palaute - nuorten tai perheiden rooli toimintaa suuntaavana tiedontuottajina - kontaktipinnan laajuus kaupungin päätöksentekoon - konkreettisten tuotosten esim. hyvinvointiraportin laatu - roolien selkiytymättömyys - tavat käydä läpi kouluterveyskyselyn tuloksia ja tulosten jalkauttaminen