(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op

Transkriptio

1 (LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op Teknologia ja maan arvo Infrastruktuurien, talouden ja spekulatiivisen rakentamisen merkitys kaupunkisuunnittelun historiassa

2 CASE 1: ANTIIKIN ROOMAN INSULAT 200 ekr-

3

4

5

6 ROOMAN KAUPUNKIRAKENNE Suuren osan kaupunkialueesta haukkasivat julkisten rakennusten alueet, puutarhat sekä vyöhykkeet, joilla asuminen oli rajoitettu tiettyihin yksinoikeutettuihin väestönosiin Kaupunkirakenteessa vuorottelivat eliitin loisteliaat asuintalot ja köyhälistön täyteen ahdetut korttelit, Caesarkin asui aluksi Suburassa Modernien liikenneinfrastruktuurien puuttuessa kaupungin kasvulla oli rajansa, jotka perustuivat liikenteellisten etäisyyksien ja mahdollisimman tiheän ja korkean (asuin)rakentamisen väliseen riippuvuuteen Seurauksena oli viimeistään 200-luvulta ekr. rakennuskorkeuden nousu sen ajan tekniikan sallimiin maksimirajoihin ja kaupunkirakenteen tiheneminen, sekä kiinteistöspekulaattorit!

7

8 FORMA URBIS MARMOREA Forma Urbis Romae jkr. Septimus Severuksen aikainen Rooman kaupunkikartta kooltaan 18 x 13 metriä, mittakaava 1/240 Säilynyt 1186 fragmenttia, n % kartasta Lisäksi renessanssiajalta tunnetaan piirroksia sittemmin hävinneistä paloista Kartta on ollut kiinnitettynä Templum Paciksen erään hallin seinään Kartan tarkkaa käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta se on saattanut olla monumentaalinen näyttelyesine.

9

10

11 MITÄ TIEDÄMME ANTIIKIN ROOMAN SPEKULATIIVISSESTA RAKENTAMISESTA? Yksityistalojen (domus) ja vuokratalojen tai useamman talouden asuttamien kerrostalojen (insula) lukumäärän suhde 200-luvun maakirjoissa noin 1:23, 200-luvulla jkr. Roomassa insulaa Insuloissa ylemmät kerrokset oli jaettu huoneistoihin (cenacula) Mitä ylempänä, sitä kurjempaa. Roomalainen runoilija Iuvenalis kirjoittaa tästä Augustus määräsi yksityishenkilöiden (eli myös spekulaattoreiden) rakennuttamien kerrostalojen maksimikorkeudeksi 20 metriä (70 jalkaa) sen jälkeen, kun rakennusten sortumisesta oli tullut yleinen ongelma Trajanus yritti uudistaa määräyksiä 100-luvulla jkr.

12 INSULAT Pinta-ala vaihteli keskimäärin m2 välillä Augustuksen ja Trajanuksen säädökset 20 ja 18 metrin korkeusrajoituksesta viittaavat siihen, että 5-6-kerroksiset talot olivat yleisiä, ja että paljon tätäkin korkeampia taloja rakennettiin Hatara rakennustekniikka, joka tulee esiin lakikokoelmissa ja kaunokirjallisuudessa, esim. Iuvenalis: Kuka on raikkaassa Praenestessa tai metsäisten kumpujen ympäröimässä Volsiniissa koskaan joutunut pelkäämään talonsa sortumista? Mutta me me asumme kaupungissa, joka on suurimmaksi osaksi rakennettu vain ohuiden paalujen varaan, ja kun talonomistaja on tukkinut vanhassa seinässä olevan halkeaman, hän kehottaa ihmisiä kaikessa rauhassa nukkumaan sen luhistumisvaaran alla, joka häilyy heidän päänsä päällä.

13 MARCUS LICINIUS CRASSUS Sotapäällikkö 115/14 53 ekr. poliitikko ja kiinteistökeinottelija, yksi tasavallan ajan lopun rikkaimpia roomalaisia Käytti hyväkseen insuloiden tulipaloja ostamalla rauniot juuri tuhon jälkeen pilkkahintaan Ja huomatessaan, miten helposti tuli levisi kaupungissa ja romahdutti korkeita, aivan vieri vieressä sijaitsevia taloja, hän hankki yli viisisataa orjaa, jotka olivat arkkitehtejä ja rakentajia. Hän otti tavakseen ostaa taloja, jotka olivat vielä tulessa sekä niiden naapuritaloja, jotka omistajat vaaran yhä uhatessa mielellään myivät hänelle pikkahintaan. Yhteen aikaan suurin osa Roomaa olikin hänen käsissään. (Plutarkhos, Suurten miesten elämäkertoja, Crassus, 75 jkr. Käännös PS)

14 INSULA FELICLES (FELICULAN VUOKRAKASARMI) Roomalainen pilvenpiirtäjä Tunnetaan pääkaupungin yhtenä nähtävyytenä, Pantheonin ja Marcus Aureliuksen pylvään ohella Antiikin kirjallisuudessa taivaita tavoitteleva talojättiläinen Tunnetaan useista antiikin lähteistä, sijaitsi yhdeksännessä kaupunginosassa Rooman keskustassa Tarkemmasta korkeudesta ei tietoa, useita kymmeniä metrejä vähintäänkin

15 SPEKULATIIVISEN RAKENTAMISEN MERKITYS ANTIIKIN ROOMASSA Suurta osaa antiikin ajan lopun kaupunkikuvasta hallitsivat spekulatiivisen rakennustoiminaan tulokset Kaupunkirakenteen muotoutumisessa yhtä olennainen voima kuin monumentaali, temppeli- ja palatsialueiden suunnittelu Antiikin Rooman yhteys nykyajan suurkaupunkeihin välittyy ennen kaikkea tästä näkökulmasta, Antiikintutkija Carcopino kirjoittaa, miten nykyihmistä hämmästyttäisi antiikin Roomassa tämä amerikkalaistyylisyys, joka on sittemmin pyyhkiytynyt pois monumenttien välisiltä alueilta Taloudellisten voimien ajattomuus, rakennustekniikka, lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen konteksti muuttuvat, mutta kaupunkirakenne muotoutuu siltikin samankaltaisiin lopputuloksiin

16 CASE 2: NICHOLAS BARBON JA LONTOON JÄLLEENRAKENTAMINEN 1600-luku

17

18

19 LONTOON PALO JA KAUPUNGIN UUDISTUS Lontoon palo vuonna 1666 kestää viisi päivää ja tuhoaa koko keskiaikaisperäisen kaupunkialueen, Lontoon ydinkeskustan Uudistussuunnitelmia laaditaan useita, joista kaksi on säilynyt (vrt. tämän kurssin luento n:o 3) Hienosti artikuloidut barokkiasemakaavat eivät kuitenkaan saa tuulta alleen, vaan kaupungin jälleenrakentamisessa suurempi voima on taloudellisilla vaikuttimilla Vuonna 1667 asetus uudisrakentamisesta Lontoossa toimii 1600-luvun lopulla useita merkittäviä kiinteistöspekulaattoreita, joista tunnetuin on Nicholas Barbon

20 BARBONIN TAUSTA JA TOIMINTA Nicholas Barbon (n ), kotoisin puritaaniperheestä, taloustieteilijä, fyysikko, liikemies, pankkiiri Alkuaan lääketieteen tohtori Leidenin yliopistosta (1661), mutta Lontoon palon jälkimainingeissa hän löysi kiinteistöspekulaation ja oli pian Lontoon ykkönen kiinteistöbisneksessä luvun kohteita Essex Fouse Estate ja Red Lion Square, jatkoi toimintaa kuolemaansa saakka Myös taloustieteilijä, teos Political Economy yksi keskeisistä Kiistanalainen hahmo 1600-luvun Lontoon liike-elämässä, maksoi laskuja ja velkoja usein vasta oikeuden päätöksen perusteella

21 SPEKULATIIVISEN RAKENTAMISEN VAIKUTUS JÄLLEENRAKENTAMISEEN Vuoden 1666 palon jälkeen rakennustapaan kiinnitetään erityistä huomiota palon jälkeisessä asetuksessa Barokkisuunnitelmat eivät toteudu, vaan vanha katuverkko toimii uudistuksen perustana, joskin katuja levennetään Vuoteen 1672 mennessä noin 8000 uutta taloa noussut palossa tuhoutuneiden talon tilalle Barbonin työmaata erityisesti läntinen Lontoo, jonne kaupunki laajeni nopeasti palon jälkeen Esimerkkejä 1600-luvun asuintaloista ei juuri ole säilynyt nopean uudisrakentamisen tähden

22 VUODEN 1667 ASETUKSEN RAKENNUSTYYPIT

23

24 RED LION SQUARE VUONNA 1800

25 BARBONIN ENSIMMÄINEN PALOVAKUUTUSYHTIÖ Barbon perusti vuonna 1680 Insurance Office for Houses -nimisen yhtiön, maailman ensimmäisen palovakuutusyhtiön Barbonin yhtiö vakuutti ja 90-luvuilla noin 5000 taloa Kilpailijana ilmestyi markkinoille välittömästi Lontoon kaupunki, jonka kanssa Barbon tyypilliseen tapaansa ajautui lehdistössä sanasotaan 1680-luvulta alkaen syntyvät myös ensimmäiset keskinäiset vakuutusyhtiöt, ja 1700-luvun kuluessa yli miljoona rakennusta vakuutetaan Englannissa Ilmiö kantautuu pohjoisen Euroopan laidalle noins ata vuotta myöhemmin, Suomen ensimmäinen palovakuutettu rakennus Turun kruununpolttimon mylly vuonna 1785, ensimmäinen yksityinen rakennus lääninsihteerin asuintalo Turussa v. 1787

26 SPEKULATIIVINEN KAUPUNKIKUVA Spekulatiivinen rakennustoiminta erityisen keskeistä Lontoon ja Pariisin kasvaessa nopeasti 1600-luvulla Vaikuttaa kaupunkikuvaan merkittävästi, sillä spekulatiiviseen logiikkaan kuuluu tietty rakennustavan yhdenmukaistuminen Vaikka kaupunkialueet alkavat eriytyä paremman ja huonomman väen alueisiin, vielä ennen 1800-lukua on yleisintä, että samoilla alueilla ja samoissa taloissakin asuu kaikkia väestönosia Vertikaalisuuden ja varallisuuden korrelaatio, mitä vähävaraisempi olet, sitä ylempänä asut, vrt. keisariajan Rooman kerrostalot

27 LES CINQ ÉTAGES DU MONDE PARISIEN, 1854

28 CASE 3: KAASUNTUOTANTO JA KAASUVALAISTUS 1800-luku

29 ENERGIAN INFRASTRUKTUURIT SYNTYVÄT Ennen höyrykonetta kaupunkien ainoina energialähteinä puu, kynttilät, eläinrasvat, vesi- ja tuulivoima (vähäisessä määrin) sekä ihmisten ja eläinten lihasvoima, hajautettu tuotanto Kaasu, hiilikaivosten sivutuote, joka saatiin ensi kerran palamaan vuonna 1726, perustuu kivihiilen kuivatislaamiseen eli kuumentamiseen ilman hapen vaikutusta Energiantuotannon ja kulutuksen maantieteellinen eriytyminen kaasun ja höyryvoiman myötä, Albert Friedrich Winsorin idea keskitetystä kaasuntuotannosta 1800-luvun ensi vuosina kaasu ja höyry, kaksi historian suurta voimaa

30 KAASUVALO 1700-luvun kokeilujen jälkeen ensimmäinen pysyvä kaasuvalaistus avataan Lontoon West Endiin vuonna 1806 Wolfgang Schivelbusch: The Disenchanted Light (1988) Kaasuvalon voima on yli kymmenkertainen tehokkaisimpiikin öljylamppuihin nähden: Kaasuwalaistus walisti kaupunkiamme wiimis lauantai-ehtoona ensi kerran. Kuitenki koetettiin edellisenä ehtoona wähän aikaa kaasun koetus-polttoa. Kaasun-poltolla on erinomaisen walkonen ja loistawa liekki, että kadulla sen walossa pienintäkin kirjaa taitaa lukea, on siis suuri erotus entisen kynttiläwalon suhteen. Ensimmäiset kynttilälyhdyt kaduillamme sytytettiin marraskuussa wuonna 1805; sillon oli paljon wäkeä käynyt kaduilla uutta waloa ihailemassa, niin tapahtui nytkin, kansaa oli wahwasti liikkeellä tätä wielä uudempaa ja waloisampaa waloa terwehtämästä ja ihmettelemästä. Sanomia turusta

31 PILAPIIRROS, LONTOO, 1809

32 "A gas-work, like a railway, must be viewed as one entire and indivisible machine; the mains in one case being analogous to the rails in the other. 1849

33 TUKHOLMAN VIIMEINEN KAASULYHTY, 1953

34 CASE 4: LONTOON METRO 1800-luku

35 TAUSTATEKIJÄT Ensimmäiset ajatukset maanalaisista liikenneväylistä ja eri tasoille sijoitetuista erilaisista liikennemuodoista Leonardo da Vincillä luvulla Lontoossa avattiin maailman ensimmäinen metro vuonna 1863, taustalla kaksi vuosikymmentä kestänyt ideointi 1800-luvun alun Lontoon täpötäydet kadut ja jatkuvat liikenneruuhkat, ensimmäiset bussilinjat 1829 Asukasluku 1 miljoona vuonna 1800, vuonna 1850 jo 2,5 miljoonaa Suuren kaupunkialueen ongelma, Boswellin kuvaus Lontoon monista kasvoista, promenadi East Endistä West Endiin

36 ALKUVAIHEET Lontoon metron aloitteentekijänä Charles Pearson vuonna 1845, ehdotti paineilmaan perustuvaa järjestelmää, jossa junat olisi työnnetty asemalta toiselle paineistettujen tunneleiden avulla Ehdotukselle naurettiin aluksi, mutta 1850-luvun kuluessa, ajatus suurkaupunkirautatiestä ( metropolitan railway ) löi itsensä läpi Ensimmäinen linja Farringtonin ja Paddingtonin välillä avattiin vuonna 1863

37 LONTOON METRO Linjat rakennettiin 1880-luvun alkuun saakka kaivamalla maa auki, holvaamalla tunneli tiilistä ja kattamalla, pääosin rakennettiin katujen alle, mutta myös slummeja jyrättiin metrolinjojen rakennustyömaiden tieltä 1880-luvun lopulta lähtien metrolinjoja louhittiin myös syvälle maan alle Ensimmäiset junat toimivat höyryvoimalla, ja asemilla ja junissa oli kaasuvalaistus, metro sähköistettiin 1890-luvulta alkaen I, II ja III luokka, kaikissa tupakoimattomien ja tupakoivien osastot erikseen, yhteensä kuusi eri osastoa

38 METRO MUUALLA MAAILMASSA Muualla maailmassa metrojen rakentaminen aloitetaan Lontooseen verrattuna varsin myöhään: Istanbul 1875 Budapest 1896 Boston 1897 Pariisi 1900 Berliini 1902 New York 1904 Philadelphia 1907 Buenos Aires 1913 Madrid 1919 Barcelona 1924

39 NEW YORKIN PAINEILMAMETRO, 1870 (EI TOTEUTUNUT)

40 METRO JA KAUPUNKIN TOPOGRAFIA Kokemus kaupunkitilasta, sokeat alueet asemien välillä Metroasemat ja vaunut arkipäiväisenä tilakokemuksena Metron merkitys kaupungin laajenemiselle ja lähiöiden synnylle Liikenneverkko diagrammina, ensimmäinen suorakulmaisiin ja 45 asteen kulmiin perustuva kaaviokartta Lontoon metrosta vuonna 1933

41

42

43

44 CASE 5: NEW YORK JA VERTIKAALINEN SUUNTA luvut

45 NEW YORK VUONNA 1855

46 TAUSTA Sisällissodan jälkeinen taloudellinen nousukausi Yhdysvalloissa Kasvava muuttoliike Euroopasta erityisesti kaupunkeihin Kaupunkialueiden tehokas rakentaminen tulee ajankohtaiseksi Chicagossa ja New Yorkissa 1860-luvulta lähtien Asuinrakentaminen muuttuu spekulatiiviseksi jo 1800-luvun alkupuoliskon kuluessa, Lower East Siden vuokrakasarmit Rakentamisen korkeutta kuitenkin rajoittaa 1870-luvun loppuun saakka maan arvon kehityksen jäljessä laahaava rakennustekniikka

47 TENEMENT MUSEUM, 1860-LUVUN VUOKRAKASARMI

48 NEW YORKIN MAAN ARVON KEHITYS Vuonna 1840 asukkaita n , vuonna 1870 n Maan arvon nopea kohoaminen väestönkasvun seurauksena

49 ENSIMMÄISET PILVENPIIRTÄJÄT Taustalla rakennusta kantava teräsrunko, ranskalainen keksintö 1800-luvun puolivälistä, hissit 1830-luvulta Chicagon Home Insurance Company Building ( ), 42 metriä korkea teräsrunkoinen rakennus, jossa sähköllä toimivat hissit Chicagossa säädetään rakennuskorkeutta rajoittava asetus vuonna 1892, ja korkeiden rakennusten kokeilut keskittyvät New Yorkiin Ensimmäiset pilvenpiirtäjät yritysten pääkonttoreita, korkea rakentaminen hieman jäljessä myös asuinrakentamiseen

50 Elokuva vuodelta 1902: SILITYSRAUTATALO ng_and_street_scene_october_8th_1902_new_york_city.ogg

51

52 NEW YORK TIMES BUILDING JA BROADWAY VUONNA 1908

53 ETELÄ-MANHATTANIA VUONNA 1913

54

55