Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Apua katastrofien ja konfliktien uhreille ja suojaa hädänalaisille Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Euroopan unionin humanitaarisen avun piirissä on tuhansia ihmisiä. He tietävät, että EU puolustaa voimakkaasti niitä yleismaailmallisia arvoja, jotka tekevät maapallosta paremman paikan elää. Kristalina Georgieva, kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaava komissaari

2 SISÄLTÖ EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu pelastetaan ihmishenkiä ja torjutaan inhimillistä kärsimystä.. 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Osan näistä julkaisuista voi ladata verkosta: EU:n toimintamalli tarvepohjainen toimintamalli... 7 Mitä EU tekee sitoutunutta tuloksellisuutta...10 Tästä eteenpäin...15 Lisätietoa...16 Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet/Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus päivitetty helmikuussa 2014 Kannen ja 2 sivun kuva: Jupiterimages 16 s. 21 x 29.7 cm ISBN doi: /3113 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 3 EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Pelastetaan ihmishenkiä ja torjutaan inhimillistä kärsimystä Televisio ja sanomalehdet raportoivat viikoittain erilaisista konflikteista ja katastrofeista. EU pyrkii auttamaan hädänalaisia mahdollisimman nopeasti. Se toimittaa apua katastrofien ja konfliktien uhreille Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) kautta. ECHO pyrkii toiminnallaan myös ehkäisemään humanitaarisia kriisejä kaikkialla maailmassa. Tämä on tavoitteena kaikessa sen toiminnassa. EU:n perusarvoja ovat solidaarisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasaarvo ja suvaitsevaisuus. Niiden mukaisesti EU haluaa toiminnallaan suojata ihmishenkiä, vähentää ja estää kärsimystä sekä suojella hädänalaisten ihmisarvoa. EU antaa apua kriisitilanteissa eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Syyriassa, Afganistanissa, miehitetyllä palestiinalaisalueella, Sahelin alueella ja monissa muissa osissa Afrikkaa, Keski- ja Etelä-Amerikkaa sekä Kaakkois-Aasiaa. EU harjoittaa avustustoimintaa myös alueilla, jotka kärsivät pitkittyneistä unohdetuista kriiseistä ja konfliktin jälkeisestä epävakaudesta. Kansainvälisellä yhteisöllä on moraalinen velvoite auttaa maailman hädänalaisia, ja Euroopan komissio on sitoutunut auttamaan kriisien uhreja. Komission humanitaarisen avun pääosasto toimittaa hätäapua, joka menee suoraan hädänalaisille riippumatta heidän kansallisuudestaan, uskonnostaan, sukupuolestaan tai etnisestä alkuperästään. lujitetaan väestöryhmien yleistä jousto- ja sietokykyä esimerkiksi liittämällä hätäapuun pitkän aikavälin jälleenrakennus- ja kehitysyhteistyötoimia. EU:n pelastuspalvelumekanismin tarkoituksena on auttaa kaikkia maita välttämään katastrofeja ja valmistautumaan kriisitilanteisiin sekä yhdistämään resursseja, jotka voidaan suunnata katastrofin kohteeksi joutuneille maille. EU:n humanitaarinen apu on suunnattu EU:n ulkopuolisille maille, mutta pelastuspalvelumekanismin kautta apua annetaan myös EU:n alueelle. EU:n pelastuspalvelumekanismi lujittaa eurooppalaista yhteistyötä pelastuspalvelualalla. Se tukee jäsenmaiden ponnisteluja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä antaa niiden käyttöön tehokkaita välineitä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien torjuntaan, niihin varautumiseen sekä niiden edellyttämiin toimiin. Yhteistyötä Euroopan unioni kuuluu maailman johtaviin humanitaarisen avun antajiin. EU:n antamalla avulla on valtava vaikutus. Pelkästään vuonna 2012 EU avusti 122 miljoonaa henkeä yli 90 maassa, jotka eivät kuulu EU:hun. Euroopan komission apu ei rajoitu pelkästään välittömien tuhojen korjaamiseen, vaan se ulottuu pidemmälle. Komissio on mukana katastrofiavun kaikissa vaiheissa: katastrofien ehkäisy, niihin varautuminen, toiminta katastrofien tapahtuessa sekä jälkihoito. Näin ollen katastrofiapuun kuuluu monenlaisia toimia: pienennetään katastrofiriskiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurausten lieventämiseksi tarkoitettujen strategioiden avulla parannetaan katastrofivalmiutta kehittämällä esimerkiksi varhaisvaroitusjärjestelmiä taataan hallittu siirtyminen jälleenrakennusvaiheeseen hätäaputoimien lopettamisen yhteydessä ACTED EU on rahoittanut humanitaarista apua Intiassa vuodesta 1996.

4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 4 Vuosittain apuun osoitetaan yli miljardi euroa. Se on vain murto-osa EU:n kokonaiskustannuksista alle 1 prosentti sen vuosibudjetista mutta EU:n tason tehokkaan koordinaation ansiosta sillä on voitu merkittävästi auttaa kriisimaita. Annettu apu on ollut merkityksellistä ja arvokasta saajilleen, kuten Haitissa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkihoidossa, Libyassa vuoden 2011 konfliktissa siviilien suojelussa, Sahelissa vuonna 2012 miljoonien nälänhädästä kärsivien auttamisessa sekä nykyisin Syyrian satojen tuhansien pakolaisten avustamisessa. Nykyisten globaalien uhkien kehittyessä ja kasvaessa on toiminnan puitteita jatkuvasti mukautettava, jotta kyetään vastaamaan uusiin haasteisiin. Kriisiavun tehokkuuden parantamiseksi EU on vuonna 2010 saattanut humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun saman katon alle. Samana vuonna Kristalina Georgieva nimitettiin kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavaksi komissaariksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun nämä kolme toimintoa yhdessä määriteltiin komissaarin vastuualueeksi. Yhdistetty viitekehys mahdollistaa EU:n toimien koordinoinnin ja resurssien tehokkaan käytön. Solidaarisuus yhdistää Vuonna 2012 toteutetun tutkimuksen mukaan 90 prosenttia EU-kansalaista kannattaa sitä, että EU rahoittaa humanitaarista apua. Talouskriisin vaikutuksista huolimatta sen kannatus on kasvamassa, mikä antaa syytä uskoa eurooppalaisten olevan hyvin sitoutuneita tämänkaltaisen avun antamiseen. Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että koordinoidut EU-tason toimet olivat pelastuspalvelun alalla tehokkaampia kuin yksittäisten maiden toimet. EU ja sen jäsenmaat jakavat vastuun humanitaarisen avun tarjoamisesta, ja apu viedään perille yhteistyössä kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Pelastuspalvelun alalla EU on vastuussa jäsenmaiden toimien tukemisesta, koordinoinnista ja täydentämisestä. EU:n koordinoiva rooli on mahdollistanut sen, että se voi tarkastella asioita laajemmasta näkökulmasta ja koota yhteen resursseja ja taitotietoa. Tämä on auttanut kasvattamaan annetun avun myönteisiä vaikutuksia ja takaamaan, että kaikki kriisitilanteissa toteutetut toimet ovat korkealaatuisia. Tämän ansiosta EU on voinut reagoida tehokkaasti ennennäkemättömän mittaluokan kriiseihin, kuten Pakistanin monsuunitulvissa vuonna Katastrofien pidemmän aikavälin vaikutusten hallinnoimiseksi sekä torjunta- ja valmiustoimien tehostamiseksi humanitaarisen avun ja kriisiavun on kuljettava käsi kädessä muiden alojen, kuten kehitysyhteistyön ja ympäristönsuojelun, kanssa. Tämän vuoksi EU-tason koordinointi on välttämätöntä. European Union Kotiseudultaan pakenemaan joutunut burundilaisperhe pääsi palaamaan kotiinsa EU:n paluutuen turvin.

5 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 5 Miksi heikkojen selviytymiskykyä on vahvistettava? Joka vuosi miljoonat ihmiset kärsivät kuivuuden, tulvien, maanvyörymien, syklonien, maanjäristysten, tsunamien ja metsäpalojen kaltaisten katastrofien seurauksista. Arvioiden mukaan noin 97 prosenttia luonnonkatastrofien aiheuttamista kuolemantapauksista sattuu kehitysmaissa, jotka kantavat raskaimman taakan myös elinkeinojen menettämisen suhteen. Jo pelkästään Afrikan sarvessa ja Sahelissa ovat vuoden 2010 jälkeiset toistuvat kriisit koetelleet 31:tä miljoonaa ihmistä. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa toimintaa heikossa asemassa olevien kehitysmaalaisten selviytymiskyvyn lisäämiseksi niin, että he voivat paremmin kestää katastrofeja ja selviytyä niistä. EU:n tuki Selviytymiskyvyn vahvistaminen liittyy sekä humanitaariseen apuun että kehitysapuun. Tämän vuoksi Euroopan komissio ehdotti vuonna 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle uutta toimintapolitiikkaa EU:n humanitaarisen avun ja kehitysavun mukauttamisesta niin, että katastrofien koettelemien ihmisten selviytymiskyky vahvistuu ja haavoittuvuus pienenee. Ehdotukseen kuuluu 10 kohtaa, kuten tuki kansallisten selviytymisstrategioiden suunnitteluun, katastrofiriskien hallintasuunnitelmiin ja tehokkaisiin varhaisvaroitusjärjestelmiin katastrofialttiilla alueilla sekä innovatiivisten riskinhallintamenetelmien edistäminen yhteistyössä vakuutusalan kanssa. Toimintapolitiikka perustuu niihin lupaaviin tuloksiin, joita komissio on saanut selviytymistä lujittavista hankkeista Sahelissa ja Afrikan sarvessa, kun se oli antamassa apua alueita koetelleiden kuivuuksien jälkeen. Näissä hankkeissa (AGIR Sahel ja SHARE) pyrittiin rikkomaan kuivuuden, nälän ja köyhyyden noidankehä hyödyntämällä humanitaarisen avun ja kehitysavun synergioita ja lisäämällä niiden koordinointia. Komission suunnitelmien mukaan vuosina 2012 ja 2013 SHARE-hankkeeseen Afrikan sarvessa osoitetaan 270 miljoonaa euroa. AGIR Sahel -hankkeessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite saada käyttöön 750 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kun Euroopan komissio keskittää katastrofiavun toimia paikallisen selviytymiskyvyn parantamiseen, pelastetaan ihmishenkiä, parannetaan kustannustehokkuutta ja vähennetään köyhyyttä. Siten vahvistetaan avun vaikutusta ja edistetään kestävää kehitystä. Uusiin haasteisiin vastaaminen European Union Vanuatulaislapset auttavat rakentamaan pienoismallia Mount Gharat -tulivuoresta, joka on pysyvä uhkatekijä heidän kotiseudullaan. Humanitaarista apua edellyttävien katastrofien ja kriisien määrä ja mittakaava ovat kasvussa. Vuonna 1975 luonnonkatastrofeja oli 78, ja vuonna 2010 niitä oli lähes 400. Merkittävimpinä syinä ovat ilmastonmuutos sekä väestönkasvu, joka lisää luonnonvaroihin liittyviä paineita, sekä kaupungistuminen, teollistuminen ja ympäristöntilan heikentyminen. Muita haasteita ovat hauraat valtiot,

6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 6 joissa epävakauden ja sisäisten konfliktien riski on suuri, sekä terrori-iskujen uhka. EU pyrkii mukauttamaan toimintaansa kulloisenkin riskitilanteen mukaan. Toimia on mukautettava, jotta niissä voidaan ottaa huomioon maan kehitystaso, ja toisaalta myös sen vuoksi, että rahoituskriisi niukentaa resursseja. Vuodesta 1992 alkaen EU on osoittanut kykynsä vastata uudenlaisiin humanitaarisiin haasteisiin. Sen toiminta sodan runtelemassa entisessä Jugoslaviassa vuonna 1992 oli suurin yksittäinen humanitaarisen avun toimi, jonka kansainvälinen organisaatio on toteuttanut yhdessä maassa. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunamin jälkeinen operaatio oli suurin, missä vuonna 2001 perustettu EU:n pelastuspalvelumekanismi on ollut mukana. Vuosi 2010 oli luonnonkatastrofien kannalta pahin vuosikymmeniin, ja EU:n oli pyydettävä hätäreservejään avuksi. Suuntaus on jatkunut vuosina 2011 ja Vuosien myötä EU:n humanitaarisia valmiuksia on jatkuvasti laajennettu pysymään uusien tarpeiden tasalla, ja niitä mukautetaan myös tulevina vuosina. Ilmastoon liittyvien katastrofien lieventäminen: Vanuatun tapaus Tyynellämerellä sijaitsevassa Vanuatun saarivaltiossa, joka on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, on ilmastonmuutos lisännyt luonnonkatastrofien, kuten syklonien ja tulvien, uhkaa. EU auttaa paikallisyhteisöjä selviytymään katastrofien seurauksista ja parantamaan valmiuttaan kohdata niitä esimerkiksi uhka-analyysien, hätätilanteiden varalta laadittujen suunnitelmien sekä syklonisuojien rakentamisen avulla. Vuosina EU osoitti yhteensä 4,3 miljoonaa euroa katastrofivalmiuden parantamiseen ja 2,3 miljoonaa euroa luonnonkatastrofien koettelemien yhteisöjen auttamiseen Länsi-Tyynenmeren alueella. Katastrofit ja niiden uhrit Uhreja (milj.) * Raportoitujen katastrofien lukumäärä Raportoitujen uhrien lukumäärä (milj.) * Raportoitujen katastrofien lukumäärä * Uhrit: surmansa saaneiden ja muuten kärsimään joutuneiden lukumäärä Lähde: Guha-Sparir, D., Vos, F., Below, R., and Ponserre, S., Annual disaster statistical review 2011: The numbers and trends, CRED, Brussels, 2012; EM-DAT: The OFDA/CRED International Disaster Database, Université Catholique de Louvain, Brussels, Belgium (http://www.emdat.be).

7 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 7 EU:n toimintamalli Tarvepohjainen toimintamalli EU on kehittänyt tehokkaita strategioita, jotta eurooppalaisten veronmaksajien rahat saadaan hyödyttämään ympäri maailmaa juuri niitä ihmisiä, joiden humanitaariset tarpeet ovat suurimmat. EU haluaa varmistaa, että apu menee oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, joten se tekee jatkuvasti tarvearvioita ennen rahoituspäätösten tekemistä. Tätä varten on kehitetty erilaisia välineitä. Humanitaarisen avun tarpeen arvioimiseksi on laadittu kriteerit, joiden avulla voidaan tunnistaa kriisitilanteet ja määritellä tarvittavan avun laajuus katastrofin suuruuden sekä kohdemaiden ja -alueiden tilanteen mukaan. EU kiinnittää erityisesti huomiota niihin kriisitilanteisiin, jotka ovat voineet jäädä kansainväliseltä medialta ja avunantajilta katveeseen, vaikka avun tarve edelleen onkin suuri. Tällaisia unohdettuja kriisejä arvioidaan erikseen, jotta ne tunnistetaan ja niiden uhreille voidaan toimittaa apua. Tarpeiden mukaista apua Ymmärrettävistä syistä olosuhteet, joissa humanitaarista apua annetaan ja pelastuspalvelutoimia toteutetaan, ovat yleensä erittäin vaikeita. Avun on päästävä perille hyvin nopeasti ja sen on oltava räätälöityä kunkin tilanteen erityistarpeisiin. Logistiset ongelmat ja turvallisuusrajoitukset tekevät katastrofialueelle pääsystä usein vaikeaa. EU:lla on käytössä useita valvonta- ja koordinointijärjestelmiä, jotka auttavat sitä tässä monimutkaisessa tehtävässä. Se on luonut humanitaariseen apuun erikoistuneiden kenttätoimistojen maailmanlaajuisen verkoston. Kriisitilanteissa kenttätoimistot antavat EU-rahoitteisille operaatioille teknistä tukea, valvovat avustustyötä sekä auttavat avunantajien toiminnan paikallisessa koordinoinnissa. Ne avustavat myös toimintastrategioiden ja -politiikkojen laatimisessa. Vuonna 2012 ECHOn kenttätoimistoissa eri puolilla maailmaa oli 145 humanitaarisen avun asiantuntijaa ja 239 paikallista työntekijää. EU ei toimi niinkään suoraan paikan päällä vaan tarjoaa rahoitusta noin 200 yhteistyökumppanille, joihin kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisjärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, EU-maiden laitoksia sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kaltaisia organisaatioita. EU valitsee näiden yhteistyökumppanien tekemistä ehdotuksista rahoitettaviksi ne, joiden se katsoo parhaiten vastaavan katastrofin uhrien tarpeita. EU:lla on käytössään erilaisia välineitä, joilla se varmistaa, että sen antamaa rahoitusta ja jäsenmaiden sekä muiden humanitaarisen avun antajien myöntämää rahoitusta koordinoidaan. Koska humanitaarisen avun tarve kasvaa nopeammin kuin resurssit avun antamiseen, on käynnistetty EU Aid Volunteers -hanke tukemaan ja täydentämään nykyisiä järjestelmiä. Yhteiset ydinarvot EU:n humanitaarisen avun yhteistyökumppanien on sitouduttava niihin perusarvoihin, joihin EU:n toimet perustuvat: Humaanisuus: Kärsimystä on lievitettävä kaikkialla, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa. Neutraalius: Apu ei saa suosia mitään väestöryhmää. Puolueettomuus: Avun antamisen on perustuttava pelkästään tarpeisiin eikä siinä saa syrjiä ketään. Riippumattomuus: Humanitaarisen avun ainoa tarkoitus on lievittää inhimillistä kärsimystä. Sillä ei voi olla poliittisia, taloudellisia eikä sotilaallisia tarkoitusperiä.

8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 8 Tilanne kentällä EU rahoittaa monenlaisia humanitaarisia toimia, joilla pyritään vastaamaan katastrofin uhrien perustarpeisiin ja takaamaan heidän selviytymisensä. Elintarvikeapuun voi kuulua elintarvikkeiden toimittamista hätäapuna katastrofien uhreille, käteistä rahaa tai ostokuponkeja, erityisiä ravintovalmisteita vakavasti aliravituille lapsille sekä siemeniä ja lannoitteita heikossa asemassa oleville viljelijöille. Lääkinnällinen apu voi tarkoittaa esimerkiksi rokotuskampanjoita, vammojen hoitoa ja perusterveydenhuollon klinikoiden perustamista. Apuna voidaan myös toimittaa lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita, kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja tarjota perusterveydenhuoltoa, jossa keskitytään erityisesti apua tarvitseviin väestöryhmiin (esimerkiksi lapset ja raskaana olevat naiset). Vesi- ja sanitaatiohuolto on keskeistä katastrofialueilla, sillä ilman puhdasta juomavettä ja jätevesihuoltoa taudit pääsevät helposti leviämään. Hätäaputoimiin EU:n humanitaarisen avun jakautuminen vuonna 2012 (milj. euroa) Alue/maa Määrä % Afrikka Sudan ja Tšad 207 Keski-Afrikka 92 Afrikan sarvi 162 Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri 32 Länsi-Afrikka 188 Lähi-itä ja Välimeri Lähi-itä 255 Välimeri 10 Aasia ja Tyynimeri Keski- ja Lounais-Aasia 110 Etelä-Aasia 32 Kaakkois-Aasia ja Tyynimeri 56 Latinalainen Amerikka ja Karibia 68 5 Latinalainen Amerikka 30 Karibia 38 Maailmanlaajuiset katastrofit 19 1 Pelastuspalvelu 27 2 EU:ssa 21 EU:n ulkopuolella 6 Maailmanlaajuinen apu ja tuki 86 6 YHTEENSÄ kuuluvat esimerkiksi kaivojen, käymälöiden sekä vesi- ja viemäriputkistojen rakentaminen, jäteveden käsittely ja hygieniakasvatus. Kotinsa menettäneille annetaan teltta, muovilevyelementtejä tai muun tyyppinen asuinsuoja. Hätäaputoimiin voi kuulua myös infrastruktuurin korjaamista, miinanraivausta, psykologista tukea sekä opetuksen järjestämistä. Monissa operaatioissa autetaan paikallisyhteisöjä varautumaan mahdollisiin katastrofeihin ja siten pienentämään niiden tuhoja. Katastrofivalmiuden lujittaminen maailmanlaajuisesti DIPECHO-ohjelma Silloin kun on mahdotonta ennakoida vaaratekijöitä ja ehkäistä katastrofeja, voidaan uhrien määrää ja kärsimystä vähentää parantamalla väestön valmiuksia ja perustamalla katastrofiavun toimittamiseen sopivia mekanismeja. Tämä on EU:n DIPECHOkatastrofivalmiusohjelman tavoitteena. DIPECHO-hankkeissa keskitytään koulutukseen, valmiuksien kehittämiseen, tiedottamiseen, paikallisten varhaisvaroitusjärjestelmien perustamiseen tai parantamiseen sekä varautumissuunnitelmiin. Toimiin kuuluu yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka paikalliset asukkaat voivat usein itse toteuttaa. Useimmissa tapauksissa he osallistuvat DIPECHOn toimiin aktiivisesti. Hankkeet toteutetaan paikallisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten sekä eurooppalaisten avunantajien ja YKvirastojen yhteistyönä. DIPECHO toimii kahdeksalla katastrofialttiilla alueella: Karibia, Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka, Keski-Aasia, Etelä-Aasia, Kaakkois-Aasia, Kaakkois-Afrikka sekä Intian valtameren lounaisalue ja Tyynenmeren alue. Lähde: European Commission.

9 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 9 Yhteistyötä kriisitilanteissa EU:ssa ja sen ulkopuolella EU:n pelastuspalvelumekanismin toimialaan kuuluu kaikki katastrofiapu niiden torjunnasta ja niihin varautumisesta alkaen. Mukana on 32 maata eli 28 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Mikä tahansa maa, joka ei omin avuin selviä katastrofista, voi pyytää apua pelastuspalvelumekanismin kautta. Kyse voi olla tulvasta, metsäpalosta, maanjäristyksestä, myrskystä, tsunamista, terrori-iskusta, teknologian aiheuttamasta onnettomuudesta, säteilyonnettomuudesta tai ympäristökatastrofista, kuten meren saastumisesta. Kun EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on saanut pyynnön, se ilmoittaa kaikille pelastuspalvelumekanismiin osallistuville maille, mitä kaikkea apua pyynnön esittänyt maa tarvitsee. Osallistuvat maat tarjoavat soveltuvia asiantuntijoita ja tavara-apua. Kyse voi olla esimerkiksi etsintä- ja pelastuspartioista, lääkintäasemista, tehokkaista pumpuista tai vedenpuhdistusyksiköistä. Koordinointikeskus koordinoi apua yhdistämällä avustuspyyntöjä ja -tarjouksia, auttamalla avun kuljetuksessa ja usein myös rahoittamalla sitä sekä tarvittaessa lähettämällä tiimejä valvomaan tilannetta. Keskus on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden. EU:n pelastuspalvelumekanismi lujittaa myös siihen osallistuvien maiden katastrofivalmiutta esimerkiksi koulutuksen ja harjoitusten avulla sekä edistämällä asiantuntijavaihtoa maiden välillä. Kun työntekijöiden asiantuntemus lisääntyy, pelastuspalvelun kautta annettavan avun nopeus ja koordinointi paranee, tiedonvaihto tehostuu ja syntyy uusia hyödyllisiä verkostoja. Katastrofien ehkäisy- ja valmiustoimiin liittyviin hankkeisiin voi saada myös rahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi alan tutkimushankkeet, varhaisvaroitusjärjestelmien lujittaminen ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat. EU:n pelastuspalvelumekanismi keskittyy aloille, joilla yhteisestä eurooppalaisesta lähestymistavasta on eniten lisäarvoa. Samalla se liittää pelastuspalvelun muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ja maksimoi sen vaikutuksen. Valmistautuminen simulaation avulla Puolassa järjestettiin vuonna 2011 Carpathex-harjoitus, jossa hätäaputiimit saivat harjoitella todellisen elämän tilanteita. Yhtenä harjoituksista oli simulaatio, jossa jalkapallofanien juna törmää vaarallisia aineita kuljettavaan junaan. Tällä harjoituksella testattiin avustusjoukkojen valmiuksia esimerkiksi vuoden 2012 jalkapallon EM-kisojen varalta. Muita harjoituksia olivat esimerkiksi metsäpalo, joka on syttynyt junan jarrujen kipinästä, ja patoallasjärjestelmän rikkoutumisen takia tulvan valtaan joutunut kylä. Tämänkaltaisia harjoituksia järjestetään EU:n taloudellisella tuella vuosittain. European Union Tadžikistanilaisia vapaaehtoisia osallistumassa DIPECHOohjelman järjestämään paikallisten hätäapujoukkojen koulutukseen.

10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 10 Mitä EU tekee Sitoutunutta tuloksellisuutta Vuodesta 1992 alkaen EU on auttanut miljoonia katastrofien uhreja ympäri maailman. Se on mobilisoinut yli 15 miljardia euroa ja antanut apua yli 140 maassa. Nykyisin EU antaa vuodessa keskimäärin yli miljardi euroa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Kun mukaan lasketaan myös EU-maiden antama humanitaarinen apu, EU on suurin humanitaarisen avun antaja maailmassa. Sen osuus on yli puolet koko maailmassa annettavasta avusta. Esimerkiksi vuonna 2012 EU antoi humanitaarista apua noin 122 miljoonalle ihmiselle 92:ssa EU:n ulkopuolisessa maassa ja pelastuspalvelumekanismin kautta annettiin 21 kertaa apua kriiseihin EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta toiminnan saavutuksista: paremman katastrofivalmiuden ja ehkäisytyön vähemmän näkyvät vaikutukset ovat myös hyvin merkittäviä. Nykyisessä viitekehyksessä EU-maat voivat tehdä tehokasta yhteistyötä kaikilla näillä toimintalohkoilla ja edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista. Tämä toiminta auttaa myös ehkäisemään inhimillistä kärsimystä tulevaisuudessa. Kaksi solidaarisuuden vuosikymmentä Euroopan komission humanitaarisen avun pääosasto (ECHO) vietti 20-vuotisjuhliaan vuonna Vuosien saatossa sen toiminta on kehittynyt ja muuttunut monin tavoin. Päätöksen ECHOn perustamisesta tekivät silloisen EU:n 12 jäsenmaata, koska humanitaaristen kriisien suuruus ja monimuotoisuus ylittivät EU:n tuolloiset valmiudet. Suuren mittakaavan katastrofit, kuten entisen Jugoslavian konflikti, Bangladeshin sykloni ja Somalian nälänhätä, edellyttivät koordinoidumpaa toimintaa EU:n tasolla, jotta apua saatettiin antaa nopeammin ja tehokkaammin. ECHOlla oli aluksi noin 40 työntekijää. Nykyisin sillä on noin 300 työntekijää Brysselin päämajassa sekä yli 400 humanitaarisen avun asiantuntijaa 44 kenttätoimistossa, jotka sijaitsevat kriisien pahiten koettelemissa Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa. ECHOn henkilö- ja rahoitusresursseja sekä sen toimintakehystä on jatkuvasti mukautettu vastaamaan yhä kasvavia haasteita. Vuonna 2007 EU:n toimielimet ja 27 jäsenmaata päättivät keskeisestä toimintapoliittisesta asiakirjasta, jota kutsutaan humanitaarista apua koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi. Siinä korostetaan, että EU:n humanitaarinen apu ei ole poliittinen väline, ja vahvistetaan humanitaarisen avun perusperiaatteet (neutraalius, humaanisuus, riippumattomuus ja European Union Afganistanilaiset saavat työkaluja avustushankkeelta, jota ECHO rahoittaa kuivuuden aiheuttaman nälänhädän lievittämiseksi.

11 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 11 puolueettomuus). Siinä on myös selkeästi määritelty kunkin humanitaarisen toimijan rooli kriisialueella, mikä lujittaa EU:n valmiuksia auttaa. Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan , otettiin käyttöön oikeusperusta EU:n humanitaariselle avulle sekä pelastuspalvelutoiminnalle. Siinä määritellään EU:n rooli katastrofeilta suojaamisessa ja niiden ehkäisemisessä ja todetaan, että EU:n olisi sovellettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta, johon sisältyvät puolueettomuus ja syrjimättömyys. Parantamisen varaa on edelleen. Parhaillaan pohditaan EU:n kriisiavunhallinnan tehostamista. Suunnitelmissa on siirtyä tapauskohtaisesta koordinoinnista ennakoivampaan järjestelmään. Nopea ja tehokas toiminta Vuosien saatossa EU on auttanut lukemattomien katastrofien uhreja ympäri maailmaa. Seuraavassa esitellään joitakin tärkeimmistä toimista. Vuonna 1992 entisen Jugoslavian sodan seurauksena sadat tuhannet ihmiset joutuivat muuttamaan asuinsijoiltaan. EU toimitti apua, johon sisältyi esimerkiksi tonnia elintarvikkeita, huopia, patjoja ja hygieniatuotteita. Vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaa paenneet saivat EU:lta apua, esimerkiksi nesteytyslääkkeitä ja rokotteita. Tuhottuihin kyliin palanneet saivat avustuspaketin uudelleenasettautumisen helpottamiseksi. Kun hurrikaani Mitch aiheutti tuhoa Keski-Amerikassa vuonna 1998, EU tuki puhtaan juomaveden hankintaa, millä vältettiin veden kautta tarttuvien tautien leviäminen. Sen jälkeen, kun talibanien valtakausi päättyi vuonna 2001, EU on antanut yli 483 miljoonaa euroa afgaanien perustarpeiden tyydyttämiseen. Vuonna 2004 Intian valtameren tsunami tappoi yli henkeä. EU:n ensimmäisissä toimissa keskityttiin eloonjääneiden hengissäpysymiseen. Pidemmän aikavälin hankkeisiin kuului majoituksen rakentaminen kodittomille, terveydenhoitohenkilöstön rahoitus sekä kalastusveneiden hankinta. Vuonna 2010 suurimmat avustusoperaatiot olivat Sudanissa ja Pakistanissa. Sudanissa tarvittiin apua konfliktien ja tulvien uhreille, ja EU tuki humanitaarisen avun toimittamista 6 miljoonalle ihmiselle. Pakistanin tulvien jälkeen 12,5 miljoonaa hädänalaista sai EU:n avustuksella asumuksen, elintarvikkeita ja juomavettä. Lisäksi EU oli mukana huolehtimassa terveydenhoidosta ja sanitaatiosta. Kun raju maanjäristys ja tsunami iskivät Japaniin maaliskuussa 2011, EU toimitti lähes 400 tonnia tavara-apua. Lisäksi se lähetti pelastuspalveluhenkilöstöä, johon kuului mm. logistiikan ja säteilyturvan ammattilaisia. Euroopan rahallinen apu kohdennettiin perheille, jotka asuivat katastrofin pahiten koettelemilla alueilla. Libyan konfliktin aikana vuonna 2011 annettiin suojelua ja apua tuhansille siviileille. Vuonna 2012 EU auttoi Sahelissa miljoonia, jotka kärsivät nälänhädästä, ja satoja tuhansia Syyrian pakolaisia, jotka pakenivat konfliktia. Katastrofien ehkäisyn tehostaminen EU:n toimet, joiden tarkoituksena on estää katastrofeja ja auttaa minimoimaan niiden vaikutuksia silloin kun ne eivät ole ehkäistävissä, ovat auttaneet vähentämään kärsimystä ja säästäneet ihmishenkiä. Toimia on toteutettu sekä EU:ssa (esim. tehokas koordinointi) että sen ulkopuolella (esim. paikallisten asiantuntijoiden kouluttaminen). EU käynnisti vuonna 1996 DIPECHO-ohjelman ja on sen jälkeen investoinut yli 255 miljoonaa euroa maailmanlaajuiseen katastrofivalmiuteen. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat auttaneet rajoittamaan vahinkoa ja säästämään ihmishenkiä ja omaisuutta riskialueilla. Vuodesta 2007 alkaen EU on ollut mukana käynnistämässä monia varhaisvaroitusjärjestelmiä, esimerkiksi Meteoalarm-verkkosivustoa ja ympärivuorokautista tiedonkeruu- ja varoitusjärjestelmää nimeltä Global Disaster Alerts and Coordination System. Se on investoinut myös varoitusjärjestelmiin, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi tulviin, metsäpaloihin tai tsunameihin. EU:n investoinnit katastrofien ehkäisy- ja lieventämisteknologioihin sekä tiivis yhteistyö muiden tahojen kanssa ovat johtaneet Euroopan metsäpalotietojärjestelmän (EFFIS) ja Euroopan tulvahälytysjärjestelmän (EFAS) kehittämiseen. Pelkästään vuonna 2010 osallistui 873 ihmistä pelastuspalveluorganisaatioiden järjestämään koulutukseen ja lisäksi toteutettiin neljä harjoitusta, joissa keskityttiin tulviin, maanjäristyksiin, vaarallisiin aineisiin sekä terrori-iskuihin.

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2012/0183(NLE) 4.9.2012 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 658 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vuosikertomus humanitaarista apua ja pelastuspalvelua koskevista Euroopan unionin politiikoista

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO Jokainen katastrofi on erilainen Ihmisen aiheuttamia Sota, joukkomurha Nälänhätä Teollinen tai ydinonnettomuus Luonnonkatastrofeja

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Tärkeimmät tapahtumat. Vuosi. 2007Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 EUROOPANKOMISSIO

Tärkeimmät tapahtumat. Vuosi. 2007Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 EUROOPANKOMISSIO Tärkeimmät tapahtumat Vuosi 2007Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 EUROOPANKOMISSIO Julkaisun takakannessa oleva CD ROM sisältää vuosikertomuksen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE I. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2015 COM(2015) 419 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kohti humanitaarisen avun huippukokousta: maailmanlaajuinen kumppanuus periaatteisiin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Laajentuminen. Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle. Euroopan unionin politiikka

Laajentuminen. Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle. Euroopan unionin politiikka Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Laajentuminen Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle EU:n laajentumispolitiikka tekee Euroopasta vakaamman, vahvemman ja turvallisemman.

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

19. ISTUNTO. 27. maaliskuuta 1. huhtikuuta 2010. Teneriffa (Espanja) ESITYSLISTALUONNOS (TARKISTETTU) ja TYÖOHJELMA

19. ISTUNTO. 27. maaliskuuta 1. huhtikuuta 2010. Teneriffa (Espanja) ESITYSLISTALUONNOS (TARKISTETTU) ja TYÖOHJELMA ACP-EU JOINT PARLIAMENTARY ASSEMBLY 5. maaliskuuta 2010 19. ISTUNTO 27. maaliskuuta 1. huhtikuuta 2010 Teneriffa (Espanja) ESITYSLISTALUONNOS (TARKISTETTU) ja TYÖOHJELMA AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi

KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2015 C(2015) 3560 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi FI FI KOMISSION SUOSITUS, annettu 8.6.2015, Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi

Lisätiedot