Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Apua katastrofien ja konfliktien uhreille ja suojaa hädänalaisille Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Euroopan unionin humanitaarisen avun piirissä on tuhansia ihmisiä. He tietävät, että EU puolustaa voimakkaasti niitä yleismaailmallisia arvoja, jotka tekevät maapallosta paremman paikan elää. Kristalina Georgieva, kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaava komissaari

2 SISÄLTÖ EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu pelastetaan ihmishenkiä ja torjutaan inhimillistä kärsimystä.. 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Osan näistä julkaisuista voi ladata verkosta: EU:n toimintamalli tarvepohjainen toimintamalli... 7 Mitä EU tekee sitoutunutta tuloksellisuutta...10 Tästä eteenpäin...15 Lisätietoa...16 Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet/Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus päivitetty helmikuussa 2014 Kannen ja 2 sivun kuva: Jupiterimages 16 s. 21 x 29.7 cm ISBN doi: /3113 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 3 EU:n humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Pelastetaan ihmishenkiä ja torjutaan inhimillistä kärsimystä Televisio ja sanomalehdet raportoivat viikoittain erilaisista konflikteista ja katastrofeista. EU pyrkii auttamaan hädänalaisia mahdollisimman nopeasti. Se toimittaa apua katastrofien ja konfliktien uhreille Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) kautta. ECHO pyrkii toiminnallaan myös ehkäisemään humanitaarisia kriisejä kaikkialla maailmassa. Tämä on tavoitteena kaikessa sen toiminnassa. EU:n perusarvoja ovat solidaarisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasaarvo ja suvaitsevaisuus. Niiden mukaisesti EU haluaa toiminnallaan suojata ihmishenkiä, vähentää ja estää kärsimystä sekä suojella hädänalaisten ihmisarvoa. EU antaa apua kriisitilanteissa eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Syyriassa, Afganistanissa, miehitetyllä palestiinalaisalueella, Sahelin alueella ja monissa muissa osissa Afrikkaa, Keski- ja Etelä-Amerikkaa sekä Kaakkois-Aasiaa. EU harjoittaa avustustoimintaa myös alueilla, jotka kärsivät pitkittyneistä unohdetuista kriiseistä ja konfliktin jälkeisestä epävakaudesta. Kansainvälisellä yhteisöllä on moraalinen velvoite auttaa maailman hädänalaisia, ja Euroopan komissio on sitoutunut auttamaan kriisien uhreja. Komission humanitaarisen avun pääosasto toimittaa hätäapua, joka menee suoraan hädänalaisille riippumatta heidän kansallisuudestaan, uskonnostaan, sukupuolestaan tai etnisestä alkuperästään. lujitetaan väestöryhmien yleistä jousto- ja sietokykyä esimerkiksi liittämällä hätäapuun pitkän aikavälin jälleenrakennus- ja kehitysyhteistyötoimia. EU:n pelastuspalvelumekanismin tarkoituksena on auttaa kaikkia maita välttämään katastrofeja ja valmistautumaan kriisitilanteisiin sekä yhdistämään resursseja, jotka voidaan suunnata katastrofin kohteeksi joutuneille maille. EU:n humanitaarinen apu on suunnattu EU:n ulkopuolisille maille, mutta pelastuspalvelumekanismin kautta apua annetaan myös EU:n alueelle. EU:n pelastuspalvelumekanismi lujittaa eurooppalaista yhteistyötä pelastuspalvelualalla. Se tukee jäsenmaiden ponnisteluja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä antaa niiden käyttöön tehokkaita välineitä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien torjuntaan, niihin varautumiseen sekä niiden edellyttämiin toimiin. Yhteistyötä Euroopan unioni kuuluu maailman johtaviin humanitaarisen avun antajiin. EU:n antamalla avulla on valtava vaikutus. Pelkästään vuonna 2012 EU avusti 122 miljoonaa henkeä yli 90 maassa, jotka eivät kuulu EU:hun. Euroopan komission apu ei rajoitu pelkästään välittömien tuhojen korjaamiseen, vaan se ulottuu pidemmälle. Komissio on mukana katastrofiavun kaikissa vaiheissa: katastrofien ehkäisy, niihin varautuminen, toiminta katastrofien tapahtuessa sekä jälkihoito. Näin ollen katastrofiapuun kuuluu monenlaisia toimia: pienennetään katastrofiriskiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurausten lieventämiseksi tarkoitettujen strategioiden avulla parannetaan katastrofivalmiutta kehittämällä esimerkiksi varhaisvaroitusjärjestelmiä taataan hallittu siirtyminen jälleenrakennusvaiheeseen hätäaputoimien lopettamisen yhteydessä ACTED EU on rahoittanut humanitaarista apua Intiassa vuodesta 1996.

4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 4 Vuosittain apuun osoitetaan yli miljardi euroa. Se on vain murto-osa EU:n kokonaiskustannuksista alle 1 prosentti sen vuosibudjetista mutta EU:n tason tehokkaan koordinaation ansiosta sillä on voitu merkittävästi auttaa kriisimaita. Annettu apu on ollut merkityksellistä ja arvokasta saajilleen, kuten Haitissa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkihoidossa, Libyassa vuoden 2011 konfliktissa siviilien suojelussa, Sahelissa vuonna 2012 miljoonien nälänhädästä kärsivien auttamisessa sekä nykyisin Syyrian satojen tuhansien pakolaisten avustamisessa. Nykyisten globaalien uhkien kehittyessä ja kasvaessa on toiminnan puitteita jatkuvasti mukautettava, jotta kyetään vastaamaan uusiin haasteisiin. Kriisiavun tehokkuuden parantamiseksi EU on vuonna 2010 saattanut humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun saman katon alle. Samana vuonna Kristalina Georgieva nimitettiin kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavaksi komissaariksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun nämä kolme toimintoa yhdessä määriteltiin komissaarin vastuualueeksi. Yhdistetty viitekehys mahdollistaa EU:n toimien koordinoinnin ja resurssien tehokkaan käytön. Solidaarisuus yhdistää Vuonna 2012 toteutetun tutkimuksen mukaan 90 prosenttia EU-kansalaista kannattaa sitä, että EU rahoittaa humanitaarista apua. Talouskriisin vaikutuksista huolimatta sen kannatus on kasvamassa, mikä antaa syytä uskoa eurooppalaisten olevan hyvin sitoutuneita tämänkaltaisen avun antamiseen. Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että koordinoidut EU-tason toimet olivat pelastuspalvelun alalla tehokkaampia kuin yksittäisten maiden toimet. EU ja sen jäsenmaat jakavat vastuun humanitaarisen avun tarjoamisesta, ja apu viedään perille yhteistyössä kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Pelastuspalvelun alalla EU on vastuussa jäsenmaiden toimien tukemisesta, koordinoinnista ja täydentämisestä. EU:n koordinoiva rooli on mahdollistanut sen, että se voi tarkastella asioita laajemmasta näkökulmasta ja koota yhteen resursseja ja taitotietoa. Tämä on auttanut kasvattamaan annetun avun myönteisiä vaikutuksia ja takaamaan, että kaikki kriisitilanteissa toteutetut toimet ovat korkealaatuisia. Tämän ansiosta EU on voinut reagoida tehokkaasti ennennäkemättömän mittaluokan kriiseihin, kuten Pakistanin monsuunitulvissa vuonna Katastrofien pidemmän aikavälin vaikutusten hallinnoimiseksi sekä torjunta- ja valmiustoimien tehostamiseksi humanitaarisen avun ja kriisiavun on kuljettava käsi kädessä muiden alojen, kuten kehitysyhteistyön ja ympäristönsuojelun, kanssa. Tämän vuoksi EU-tason koordinointi on välttämätöntä. European Union Kotiseudultaan pakenemaan joutunut burundilaisperhe pääsi palaamaan kotiinsa EU:n paluutuen turvin.

5 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 5 Miksi heikkojen selviytymiskykyä on vahvistettava? Joka vuosi miljoonat ihmiset kärsivät kuivuuden, tulvien, maanvyörymien, syklonien, maanjäristysten, tsunamien ja metsäpalojen kaltaisten katastrofien seurauksista. Arvioiden mukaan noin 97 prosenttia luonnonkatastrofien aiheuttamista kuolemantapauksista sattuu kehitysmaissa, jotka kantavat raskaimman taakan myös elinkeinojen menettämisen suhteen. Jo pelkästään Afrikan sarvessa ja Sahelissa ovat vuoden 2010 jälkeiset toistuvat kriisit koetelleet 31:tä miljoonaa ihmistä. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa toimintaa heikossa asemassa olevien kehitysmaalaisten selviytymiskyvyn lisäämiseksi niin, että he voivat paremmin kestää katastrofeja ja selviytyä niistä. EU:n tuki Selviytymiskyvyn vahvistaminen liittyy sekä humanitaariseen apuun että kehitysapuun. Tämän vuoksi Euroopan komissio ehdotti vuonna 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle uutta toimintapolitiikkaa EU:n humanitaarisen avun ja kehitysavun mukauttamisesta niin, että katastrofien koettelemien ihmisten selviytymiskyky vahvistuu ja haavoittuvuus pienenee. Ehdotukseen kuuluu 10 kohtaa, kuten tuki kansallisten selviytymisstrategioiden suunnitteluun, katastrofiriskien hallintasuunnitelmiin ja tehokkaisiin varhaisvaroitusjärjestelmiin katastrofialttiilla alueilla sekä innovatiivisten riskinhallintamenetelmien edistäminen yhteistyössä vakuutusalan kanssa. Toimintapolitiikka perustuu niihin lupaaviin tuloksiin, joita komissio on saanut selviytymistä lujittavista hankkeista Sahelissa ja Afrikan sarvessa, kun se oli antamassa apua alueita koetelleiden kuivuuksien jälkeen. Näissä hankkeissa (AGIR Sahel ja SHARE) pyrittiin rikkomaan kuivuuden, nälän ja köyhyyden noidankehä hyödyntämällä humanitaarisen avun ja kehitysavun synergioita ja lisäämällä niiden koordinointia. Komission suunnitelmien mukaan vuosina 2012 ja 2013 SHARE-hankkeeseen Afrikan sarvessa osoitetaan 270 miljoonaa euroa. AGIR Sahel -hankkeessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite saada käyttöön 750 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kun Euroopan komissio keskittää katastrofiavun toimia paikallisen selviytymiskyvyn parantamiseen, pelastetaan ihmishenkiä, parannetaan kustannustehokkuutta ja vähennetään köyhyyttä. Siten vahvistetaan avun vaikutusta ja edistetään kestävää kehitystä. Uusiin haasteisiin vastaaminen European Union Vanuatulaislapset auttavat rakentamaan pienoismallia Mount Gharat -tulivuoresta, joka on pysyvä uhkatekijä heidän kotiseudullaan. Humanitaarista apua edellyttävien katastrofien ja kriisien määrä ja mittakaava ovat kasvussa. Vuonna 1975 luonnonkatastrofeja oli 78, ja vuonna 2010 niitä oli lähes 400. Merkittävimpinä syinä ovat ilmastonmuutos sekä väestönkasvu, joka lisää luonnonvaroihin liittyviä paineita, sekä kaupungistuminen, teollistuminen ja ympäristöntilan heikentyminen. Muita haasteita ovat hauraat valtiot,

6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 6 joissa epävakauden ja sisäisten konfliktien riski on suuri, sekä terrori-iskujen uhka. EU pyrkii mukauttamaan toimintaansa kulloisenkin riskitilanteen mukaan. Toimia on mukautettava, jotta niissä voidaan ottaa huomioon maan kehitystaso, ja toisaalta myös sen vuoksi, että rahoituskriisi niukentaa resursseja. Vuodesta 1992 alkaen EU on osoittanut kykynsä vastata uudenlaisiin humanitaarisiin haasteisiin. Sen toiminta sodan runtelemassa entisessä Jugoslaviassa vuonna 1992 oli suurin yksittäinen humanitaarisen avun toimi, jonka kansainvälinen organisaatio on toteuttanut yhdessä maassa. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunamin jälkeinen operaatio oli suurin, missä vuonna 2001 perustettu EU:n pelastuspalvelumekanismi on ollut mukana. Vuosi 2010 oli luonnonkatastrofien kannalta pahin vuosikymmeniin, ja EU:n oli pyydettävä hätäreservejään avuksi. Suuntaus on jatkunut vuosina 2011 ja Vuosien myötä EU:n humanitaarisia valmiuksia on jatkuvasti laajennettu pysymään uusien tarpeiden tasalla, ja niitä mukautetaan myös tulevina vuosina. Ilmastoon liittyvien katastrofien lieventäminen: Vanuatun tapaus Tyynellämerellä sijaitsevassa Vanuatun saarivaltiossa, joka on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, on ilmastonmuutos lisännyt luonnonkatastrofien, kuten syklonien ja tulvien, uhkaa. EU auttaa paikallisyhteisöjä selviytymään katastrofien seurauksista ja parantamaan valmiuttaan kohdata niitä esimerkiksi uhka-analyysien, hätätilanteiden varalta laadittujen suunnitelmien sekä syklonisuojien rakentamisen avulla. Vuosina EU osoitti yhteensä 4,3 miljoonaa euroa katastrofivalmiuden parantamiseen ja 2,3 miljoonaa euroa luonnonkatastrofien koettelemien yhteisöjen auttamiseen Länsi-Tyynenmeren alueella. Katastrofit ja niiden uhrit Uhreja (milj.) * Raportoitujen katastrofien lukumäärä Raportoitujen uhrien lukumäärä (milj.) * Raportoitujen katastrofien lukumäärä * Uhrit: surmansa saaneiden ja muuten kärsimään joutuneiden lukumäärä Lähde: Guha-Sparir, D., Vos, F., Below, R., and Ponserre, S., Annual disaster statistical review 2011: The numbers and trends, CRED, Brussels, 2012; EM-DAT: The OFDA/CRED International Disaster Database, Université Catholique de Louvain, Brussels, Belgium (http://www.emdat.be).

7 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 7 EU:n toimintamalli Tarvepohjainen toimintamalli EU on kehittänyt tehokkaita strategioita, jotta eurooppalaisten veronmaksajien rahat saadaan hyödyttämään ympäri maailmaa juuri niitä ihmisiä, joiden humanitaariset tarpeet ovat suurimmat. EU haluaa varmistaa, että apu menee oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, joten se tekee jatkuvasti tarvearvioita ennen rahoituspäätösten tekemistä. Tätä varten on kehitetty erilaisia välineitä. Humanitaarisen avun tarpeen arvioimiseksi on laadittu kriteerit, joiden avulla voidaan tunnistaa kriisitilanteet ja määritellä tarvittavan avun laajuus katastrofin suuruuden sekä kohdemaiden ja -alueiden tilanteen mukaan. EU kiinnittää erityisesti huomiota niihin kriisitilanteisiin, jotka ovat voineet jäädä kansainväliseltä medialta ja avunantajilta katveeseen, vaikka avun tarve edelleen onkin suuri. Tällaisia unohdettuja kriisejä arvioidaan erikseen, jotta ne tunnistetaan ja niiden uhreille voidaan toimittaa apua. Tarpeiden mukaista apua Ymmärrettävistä syistä olosuhteet, joissa humanitaarista apua annetaan ja pelastuspalvelutoimia toteutetaan, ovat yleensä erittäin vaikeita. Avun on päästävä perille hyvin nopeasti ja sen on oltava räätälöityä kunkin tilanteen erityistarpeisiin. Logistiset ongelmat ja turvallisuusrajoitukset tekevät katastrofialueelle pääsystä usein vaikeaa. EU:lla on käytössä useita valvonta- ja koordinointijärjestelmiä, jotka auttavat sitä tässä monimutkaisessa tehtävässä. Se on luonut humanitaariseen apuun erikoistuneiden kenttätoimistojen maailmanlaajuisen verkoston. Kriisitilanteissa kenttätoimistot antavat EU-rahoitteisille operaatioille teknistä tukea, valvovat avustustyötä sekä auttavat avunantajien toiminnan paikallisessa koordinoinnissa. Ne avustavat myös toimintastrategioiden ja -politiikkojen laatimisessa. Vuonna 2012 ECHOn kenttätoimistoissa eri puolilla maailmaa oli 145 humanitaarisen avun asiantuntijaa ja 239 paikallista työntekijää. EU ei toimi niinkään suoraan paikan päällä vaan tarjoaa rahoitusta noin 200 yhteistyökumppanille, joihin kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisjärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, EU-maiden laitoksia sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kaltaisia organisaatioita. EU valitsee näiden yhteistyökumppanien tekemistä ehdotuksista rahoitettaviksi ne, joiden se katsoo parhaiten vastaavan katastrofin uhrien tarpeita. EU:lla on käytössään erilaisia välineitä, joilla se varmistaa, että sen antamaa rahoitusta ja jäsenmaiden sekä muiden humanitaarisen avun antajien myöntämää rahoitusta koordinoidaan. Koska humanitaarisen avun tarve kasvaa nopeammin kuin resurssit avun antamiseen, on käynnistetty EU Aid Volunteers -hanke tukemaan ja täydentämään nykyisiä järjestelmiä. Yhteiset ydinarvot EU:n humanitaarisen avun yhteistyökumppanien on sitouduttava niihin perusarvoihin, joihin EU:n toimet perustuvat: Humaanisuus: Kärsimystä on lievitettävä kaikkialla, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa. Neutraalius: Apu ei saa suosia mitään väestöryhmää. Puolueettomuus: Avun antamisen on perustuttava pelkästään tarpeisiin eikä siinä saa syrjiä ketään. Riippumattomuus: Humanitaarisen avun ainoa tarkoitus on lievittää inhimillistä kärsimystä. Sillä ei voi olla poliittisia, taloudellisia eikä sotilaallisia tarkoitusperiä.

8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 8 Tilanne kentällä EU rahoittaa monenlaisia humanitaarisia toimia, joilla pyritään vastaamaan katastrofin uhrien perustarpeisiin ja takaamaan heidän selviytymisensä. Elintarvikeapuun voi kuulua elintarvikkeiden toimittamista hätäapuna katastrofien uhreille, käteistä rahaa tai ostokuponkeja, erityisiä ravintovalmisteita vakavasti aliravituille lapsille sekä siemeniä ja lannoitteita heikossa asemassa oleville viljelijöille. Lääkinnällinen apu voi tarkoittaa esimerkiksi rokotuskampanjoita, vammojen hoitoa ja perusterveydenhuollon klinikoiden perustamista. Apuna voidaan myös toimittaa lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita, kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja tarjota perusterveydenhuoltoa, jossa keskitytään erityisesti apua tarvitseviin väestöryhmiin (esimerkiksi lapset ja raskaana olevat naiset). Vesi- ja sanitaatiohuolto on keskeistä katastrofialueilla, sillä ilman puhdasta juomavettä ja jätevesihuoltoa taudit pääsevät helposti leviämään. Hätäaputoimiin EU:n humanitaarisen avun jakautuminen vuonna 2012 (milj. euroa) Alue/maa Määrä % Afrikka Sudan ja Tšad 207 Keski-Afrikka 92 Afrikan sarvi 162 Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri 32 Länsi-Afrikka 188 Lähi-itä ja Välimeri Lähi-itä 255 Välimeri 10 Aasia ja Tyynimeri Keski- ja Lounais-Aasia 110 Etelä-Aasia 32 Kaakkois-Aasia ja Tyynimeri 56 Latinalainen Amerikka ja Karibia 68 5 Latinalainen Amerikka 30 Karibia 38 Maailmanlaajuiset katastrofit 19 1 Pelastuspalvelu 27 2 EU:ssa 21 EU:n ulkopuolella 6 Maailmanlaajuinen apu ja tuki 86 6 YHTEENSÄ kuuluvat esimerkiksi kaivojen, käymälöiden sekä vesi- ja viemäriputkistojen rakentaminen, jäteveden käsittely ja hygieniakasvatus. Kotinsa menettäneille annetaan teltta, muovilevyelementtejä tai muun tyyppinen asuinsuoja. Hätäaputoimiin voi kuulua myös infrastruktuurin korjaamista, miinanraivausta, psykologista tukea sekä opetuksen järjestämistä. Monissa operaatioissa autetaan paikallisyhteisöjä varautumaan mahdollisiin katastrofeihin ja siten pienentämään niiden tuhoja. Katastrofivalmiuden lujittaminen maailmanlaajuisesti DIPECHO-ohjelma Silloin kun on mahdotonta ennakoida vaaratekijöitä ja ehkäistä katastrofeja, voidaan uhrien määrää ja kärsimystä vähentää parantamalla väestön valmiuksia ja perustamalla katastrofiavun toimittamiseen sopivia mekanismeja. Tämä on EU:n DIPECHOkatastrofivalmiusohjelman tavoitteena. DIPECHO-hankkeissa keskitytään koulutukseen, valmiuksien kehittämiseen, tiedottamiseen, paikallisten varhaisvaroitusjärjestelmien perustamiseen tai parantamiseen sekä varautumissuunnitelmiin. Toimiin kuuluu yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka paikalliset asukkaat voivat usein itse toteuttaa. Useimmissa tapauksissa he osallistuvat DIPECHOn toimiin aktiivisesti. Hankkeet toteutetaan paikallisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten sekä eurooppalaisten avunantajien ja YKvirastojen yhteistyönä. DIPECHO toimii kahdeksalla katastrofialttiilla alueella: Karibia, Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka, Keski-Aasia, Etelä-Aasia, Kaakkois-Aasia, Kaakkois-Afrikka sekä Intian valtameren lounaisalue ja Tyynenmeren alue. Lähde: European Commission.

9 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 9 Yhteistyötä kriisitilanteissa EU:ssa ja sen ulkopuolella EU:n pelastuspalvelumekanismin toimialaan kuuluu kaikki katastrofiapu niiden torjunnasta ja niihin varautumisesta alkaen. Mukana on 32 maata eli 28 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Mikä tahansa maa, joka ei omin avuin selviä katastrofista, voi pyytää apua pelastuspalvelumekanismin kautta. Kyse voi olla tulvasta, metsäpalosta, maanjäristyksestä, myrskystä, tsunamista, terrori-iskusta, teknologian aiheuttamasta onnettomuudesta, säteilyonnettomuudesta tai ympäristökatastrofista, kuten meren saastumisesta. Kun EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on saanut pyynnön, se ilmoittaa kaikille pelastuspalvelumekanismiin osallistuville maille, mitä kaikkea apua pyynnön esittänyt maa tarvitsee. Osallistuvat maat tarjoavat soveltuvia asiantuntijoita ja tavara-apua. Kyse voi olla esimerkiksi etsintä- ja pelastuspartioista, lääkintäasemista, tehokkaista pumpuista tai vedenpuhdistusyksiköistä. Koordinointikeskus koordinoi apua yhdistämällä avustuspyyntöjä ja -tarjouksia, auttamalla avun kuljetuksessa ja usein myös rahoittamalla sitä sekä tarvittaessa lähettämällä tiimejä valvomaan tilannetta. Keskus on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden. EU:n pelastuspalvelumekanismi lujittaa myös siihen osallistuvien maiden katastrofivalmiutta esimerkiksi koulutuksen ja harjoitusten avulla sekä edistämällä asiantuntijavaihtoa maiden välillä. Kun työntekijöiden asiantuntemus lisääntyy, pelastuspalvelun kautta annettavan avun nopeus ja koordinointi paranee, tiedonvaihto tehostuu ja syntyy uusia hyödyllisiä verkostoja. Katastrofien ehkäisy- ja valmiustoimiin liittyviin hankkeisiin voi saada myös rahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi alan tutkimushankkeet, varhaisvaroitusjärjestelmien lujittaminen ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotuskampanjat. EU:n pelastuspalvelumekanismi keskittyy aloille, joilla yhteisestä eurooppalaisesta lähestymistavasta on eniten lisäarvoa. Samalla se liittää pelastuspalvelun muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ja maksimoi sen vaikutuksen. Valmistautuminen simulaation avulla Puolassa järjestettiin vuonna 2011 Carpathex-harjoitus, jossa hätäaputiimit saivat harjoitella todellisen elämän tilanteita. Yhtenä harjoituksista oli simulaatio, jossa jalkapallofanien juna törmää vaarallisia aineita kuljettavaan junaan. Tällä harjoituksella testattiin avustusjoukkojen valmiuksia esimerkiksi vuoden 2012 jalkapallon EM-kisojen varalta. Muita harjoituksia olivat esimerkiksi metsäpalo, joka on syttynyt junan jarrujen kipinästä, ja patoallasjärjestelmän rikkoutumisen takia tulvan valtaan joutunut kylä. Tämänkaltaisia harjoituksia järjestetään EU:n taloudellisella tuella vuosittain. European Union Tadžikistanilaisia vapaaehtoisia osallistumassa DIPECHOohjelman järjestämään paikallisten hätäapujoukkojen koulutukseen.

10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A 10 Mitä EU tekee Sitoutunutta tuloksellisuutta Vuodesta 1992 alkaen EU on auttanut miljoonia katastrofien uhreja ympäri maailman. Se on mobilisoinut yli 15 miljardia euroa ja antanut apua yli 140 maassa. Nykyisin EU antaa vuodessa keskimäärin yli miljardi euroa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Kun mukaan lasketaan myös EU-maiden antama humanitaarinen apu, EU on suurin humanitaarisen avun antaja maailmassa. Sen osuus on yli puolet koko maailmassa annettavasta avusta. Esimerkiksi vuonna 2012 EU antoi humanitaarista apua noin 122 miljoonalle ihmiselle 92:ssa EU:n ulkopuolisessa maassa ja pelastuspalvelumekanismin kautta annettiin 21 kertaa apua kriiseihin EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta toiminnan saavutuksista: paremman katastrofivalmiuden ja ehkäisytyön vähemmän näkyvät vaikutukset ovat myös hyvin merkittäviä. Nykyisessä viitekehyksessä EU-maat voivat tehdä tehokasta yhteistyötä kaikilla näillä toimintalohkoilla ja edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista. Tämä toiminta auttaa myös ehkäisemään inhimillistä kärsimystä tulevaisuudessa. Kaksi solidaarisuuden vuosikymmentä Euroopan komission humanitaarisen avun pääosasto (ECHO) vietti 20-vuotisjuhliaan vuonna Vuosien saatossa sen toiminta on kehittynyt ja muuttunut monin tavoin. Päätöksen ECHOn perustamisesta tekivät silloisen EU:n 12 jäsenmaata, koska humanitaaristen kriisien suuruus ja monimuotoisuus ylittivät EU:n tuolloiset valmiudet. Suuren mittakaavan katastrofit, kuten entisen Jugoslavian konflikti, Bangladeshin sykloni ja Somalian nälänhätä, edellyttivät koordinoidumpaa toimintaa EU:n tasolla, jotta apua saatettiin antaa nopeammin ja tehokkaammin. ECHOlla oli aluksi noin 40 työntekijää. Nykyisin sillä on noin 300 työntekijää Brysselin päämajassa sekä yli 400 humanitaarisen avun asiantuntijaa 44 kenttätoimistossa, jotka sijaitsevat kriisien pahiten koettelemissa Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa. ECHOn henkilö- ja rahoitusresursseja sekä sen toimintakehystä on jatkuvasti mukautettu vastaamaan yhä kasvavia haasteita. Vuonna 2007 EU:n toimielimet ja 27 jäsenmaata päättivät keskeisestä toimintapoliittisesta asiakirjasta, jota kutsutaan humanitaarista apua koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi. Siinä korostetaan, että EU:n humanitaarinen apu ei ole poliittinen väline, ja vahvistetaan humanitaarisen avun perusperiaatteet (neutraalius, humaanisuus, riippumattomuus ja European Union Afganistanilaiset saavat työkaluja avustushankkeelta, jota ECHO rahoittaa kuivuuden aiheuttaman nälänhädän lievittämiseksi.

11 H u m a n i t a a r i n e n a p u j a p e l a s t u s p a l v e l u 11 puolueettomuus). Siinä on myös selkeästi määritelty kunkin humanitaarisen toimijan rooli kriisialueella, mikä lujittaa EU:n valmiuksia auttaa. Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan , otettiin käyttöön oikeusperusta EU:n humanitaariselle avulle sekä pelastuspalvelutoiminnalle. Siinä määritellään EU:n rooli katastrofeilta suojaamisessa ja niiden ehkäisemisessä ja todetaan, että EU:n olisi sovellettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta, johon sisältyvät puolueettomuus ja syrjimättömyys. Parantamisen varaa on edelleen. Parhaillaan pohditaan EU:n kriisiavunhallinnan tehostamista. Suunnitelmissa on siirtyä tapauskohtaisesta koordinoinnista ennakoivampaan järjestelmään. Nopea ja tehokas toiminta Vuosien saatossa EU on auttanut lukemattomien katastrofien uhreja ympäri maailmaa. Seuraavassa esitellään joitakin tärkeimmistä toimista. Vuonna 1992 entisen Jugoslavian sodan seurauksena sadat tuhannet ihmiset joutuivat muuttamaan asuinsijoiltaan. EU toimitti apua, johon sisältyi esimerkiksi tonnia elintarvikkeita, huopia, patjoja ja hygieniatuotteita. Vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaa paenneet saivat EU:lta apua, esimerkiksi nesteytyslääkkeitä ja rokotteita. Tuhottuihin kyliin palanneet saivat avustuspaketin uudelleenasettautumisen helpottamiseksi. Kun hurrikaani Mitch aiheutti tuhoa Keski-Amerikassa vuonna 1998, EU tuki puhtaan juomaveden hankintaa, millä vältettiin veden kautta tarttuvien tautien leviäminen. Sen jälkeen, kun talibanien valtakausi päättyi vuonna 2001, EU on antanut yli 483 miljoonaa euroa afgaanien perustarpeiden tyydyttämiseen. Vuonna 2004 Intian valtameren tsunami tappoi yli henkeä. EU:n ensimmäisissä toimissa keskityttiin eloonjääneiden hengissäpysymiseen. Pidemmän aikavälin hankkeisiin kuului majoituksen rakentaminen kodittomille, terveydenhoitohenkilöstön rahoitus sekä kalastusveneiden hankinta. Vuonna 2010 suurimmat avustusoperaatiot olivat Sudanissa ja Pakistanissa. Sudanissa tarvittiin apua konfliktien ja tulvien uhreille, ja EU tuki humanitaarisen avun toimittamista 6 miljoonalle ihmiselle. Pakistanin tulvien jälkeen 12,5 miljoonaa hädänalaista sai EU:n avustuksella asumuksen, elintarvikkeita ja juomavettä. Lisäksi EU oli mukana huolehtimassa terveydenhoidosta ja sanitaatiosta. Kun raju maanjäristys ja tsunami iskivät Japaniin maaliskuussa 2011, EU toimitti lähes 400 tonnia tavara-apua. Lisäksi se lähetti pelastuspalveluhenkilöstöä, johon kuului mm. logistiikan ja säteilyturvan ammattilaisia. Euroopan rahallinen apu kohdennettiin perheille, jotka asuivat katastrofin pahiten koettelemilla alueilla. Libyan konfliktin aikana vuonna 2011 annettiin suojelua ja apua tuhansille siviileille. Vuonna 2012 EU auttoi Sahelissa miljoonia, jotka kärsivät nälänhädästä, ja satoja tuhansia Syyrian pakolaisia, jotka pakenivat konfliktia. Katastrofien ehkäisyn tehostaminen EU:n toimet, joiden tarkoituksena on estää katastrofeja ja auttaa minimoimaan niiden vaikutuksia silloin kun ne eivät ole ehkäistävissä, ovat auttaneet vähentämään kärsimystä ja säästäneet ihmishenkiä. Toimia on toteutettu sekä EU:ssa (esim. tehokas koordinointi) että sen ulkopuolella (esim. paikallisten asiantuntijoiden kouluttaminen). EU käynnisti vuonna 1996 DIPECHO-ohjelman ja on sen jälkeen investoinut yli 255 miljoonaa euroa maailmanlaajuiseen katastrofivalmiuteen. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat auttaneet rajoittamaan vahinkoa ja säästämään ihmishenkiä ja omaisuutta riskialueilla. Vuodesta 2007 alkaen EU on ollut mukana käynnistämässä monia varhaisvaroitusjärjestelmiä, esimerkiksi Meteoalarm-verkkosivustoa ja ympärivuorokautista tiedonkeruu- ja varoitusjärjestelmää nimeltä Global Disaster Alerts and Coordination System. Se on investoinut myös varoitusjärjestelmiin, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi tulviin, metsäpaloihin tai tsunameihin. EU:n investoinnit katastrofien ehkäisy- ja lieventämisteknologioihin sekä tiivis yhteistyö muiden tahojen kanssa ovat johtaneet Euroopan metsäpalotietojärjestelmän (EFFIS) ja Euroopan tulvahälytysjärjestelmän (EFAS) kehittämiseen. Pelkästään vuonna 2010 osallistui 873 ihmistä pelastuspalveluorganisaatioiden järjestämään koulutukseen ja lisäksi toteutettiin neljä harjoitusta, joissa keskityttiin tulviin, maanjäristyksiin, vaarallisiin aineisiin sekä terrori-iskuihin.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA SÄÄNTELY- JA TOIMINTAPUITTEET

OIKEUSPERUSTA SÄÄNTELY- JA TOIMINTAPUITTEET HUMANITAARINEN APU Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Komissio ja jäsenvaltiot yhdessä rahoittavat huomattavan osan maailmanlaajuisesta hätäavusta. EU:n pelastuspalveluasioiden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2012/0183(NLE) 4.9.2012 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Vuosikertomus EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen täytäntöönpanosta vuonna 2014

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Vuosikertomus EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen täytäntöönpanosta vuonna 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.7.2015 COM(2015) 335 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vuosikertomus EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen täytäntöönpanosta vuonna 2014 FI FI

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 658 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vuosikertomus humanitaarista apua ja pelastuspalvelua koskevista Euroopan unionin politiikoista

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 18.12.2012 2012/0245(COD) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.9.2012 COM(2012) 489 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus Euroopan unionin humanitaarisen avun ja pelastuspalvelualan politiikoista ja niiden

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa'

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' Tiistaina 15.8.2006 klo 13-16 Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4 Esitys

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

MITEN KLUBI VOI PALVELUTOIMINNASSAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ROTARYSÄÄTIÖTÄ? Klubien kehittämisseminaari DRFC Virpi Honkala

MITEN KLUBI VOI PALVELUTOIMINNASSAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ROTARYSÄÄTIÖTÄ? Klubien kehittämisseminaari DRFC Virpi Honkala MITEN KLUBI VOI PALVELUTOIMINNASSAAN KÄYTTÄÄ HYVÄKSEEN ROTARYSÄÄTIÖTÄ? Klubien kehittämisseminaari 13.10.2012 DRFC Virpi Honkala ROTARYSÄÄTIÖ (The Rotary Foundation of Rotary International) on Rotary

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 10.5.2010 2009/2237(INI) TARKISTUKSET 1-18 Esther Herranz García (PE440.189v01-00) Oikeudenmukaiset

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Heidi Hautala (PE576.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Heidi Hautala (PE576. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2015/2258(INI) 26.4.2016 TARKISTUKSET 1-34 Heidi Hautala (PE576.996v01-00) vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO SEK(2003) 399 LOPULLINEN BRYSSEL 1.4.2003 YLEINEN TALOUSARVIO - VARAINHOITOVUOSI 2003 PÄÄLUOKKA III - KOMISSIO B OSA MÄÄRÄRAHASIIRTO nro 9/2003 EI-PAKOLLISET MENOT EUROA MÄÄRÄRAHOJEN

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Lapsi pakolaispolitiikassa Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Amnesty International Perustettu 1961, Suomessa 1967 Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, tukijoita

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jäsenten antama Maltan julistus. muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista: keskisen Välimeren reitti

Eurooppa-neuvoston jäsenten antama Maltan julistus. muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista: keskisen Välimeren reitti Valletta, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) Eurooppa-neuvoston jäsenten antama Maltan julistus muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista: keskisen Välimeren reitti 1. Pidämme myönteisinä puheenjohtajavaltio Maltan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot