Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, jonka peruspilareina ovat tiivis kansainvälinen yhteistyö ja vastuunkanto sekä laaja-alainen kahdenvälinen ja monenkeskinen vaikuttaminen. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Pohjoismaat, Euroopan unioni, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Suomen turvallisuutta pyritään kaikissa oloissa vahvistamaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat: Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto. Strategisten painopistealuiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Lähialueiden vakaus, EU turvallisuusyhteisönä ja Suomen kansainvälinen asema Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa. Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissa, ml. EU:n ulkosuhteet. Myötävaikutetaan Ukrainan kriisin ratkaisuun. Noudatetaan EU:n yhteisiä Venäjä-linjauksia. Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä uudistetaan unionin turvallisuusstrategiaa. Edellytetään tiukkaa kriteerien noudattamista EU:n laajentumispolitiikassa. Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Vahvistetaan Nato-kumppanuutta entisestään. Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, jonka vaikutukset arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä. Jatketaan aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista korostetaan turvaten samalla humanitaarisen toiminnan riippumattomuus. Taloudelliset ulkosuhteet, kestävä kehitys ja ihmiskunnan yhteiset haasteet Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta. Vaikutetaan pakotevalmisteluissa aktiivisesti EU:n yhteiseen päätöksentekoon. Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen muun muassa kehittämällä Team Finlandin palveluita. Vahvistetaan kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusta konkreettisilla ohjelmilla ja rahoitusinstrumenteilla. Pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 %-osuuteen bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä. Kiinnitetään kansainvälisessä toiminnassa laaja-alaisesti huomiota suuriin globaalihaasteisiin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, köyhyyden vähentämiseen, ruokaturvaan sekä puhtaan veden ja kestävän energian saannin turvaamiseen. Lisätään kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman vastuullisen yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa. Parannetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta tulosohjauksen keinoin. Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa, Team Finland - toimintamalli ja uudistettu konsulipalvelulaki. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään koko hallinnonalalla, erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja kansalaispalveluissa. Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ajanmukaisin keinoin. Sukupuolten välinen tasa-arvo Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 62 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19 kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100, Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyövaltuus 487,67 320,00 Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Ulkoasiainhallinto Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Kriisinhallinta Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) Kansainvälinen kehitysyhteistyö Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 1) ) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 120 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2016 noin 980 henkilöä. 01. Ulkoasiainhallinto Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi ohjaaminen ja arviointi. Voimavarat ohjataan hallinnonalan strategisten painopistealueiden mukaisesti. Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin edustustoverkossakin. Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon muun muassa pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen ja Team Finland -toimintamalli. Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluita kehitetään ottamalla huomioon uudistettu konsulipalvelulaki ja hyödyntämällä uusia digitaalisia ratkaisuja. Maahantulopalveluiden järjestämisessä, laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisessa sekä kriisiasioissa hyödynnetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia. Ulkoasiainministeriön ympäristöstrategia ja -ohjelman toimeenpanon seurantaa ja tavoitteiden tarkistusmekanismia kehitetään osana ministeriön sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteiden, kansainvälisten vahvuuksien sekä ulkoasiainhallinnon ja sen palveluiden tunnettuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta lisätään viestinnän keinoin. Maakuvatyöllä tuetaan Suomen poliittisia ja kaupallis-taloudellisia tavoitteita, keskeisenä keinona Finland Promotion Boardin toiminnan kehittäminen ja Team Finland -yhteistyö. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan sekä Suomen itsenäisyyden että ulkoasiainministeriön 100-vuotisjuhlavuosiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Suomi toimii vuonna 2016 puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen vuosina Toiminnallinen tehokkuus Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta, kehittämistä. Vuonna 2016 otetaan käyttöön valtionhallinnon Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus, mikä osaltaan edistää mm. toimintolaskennan kehittämistä. Ulkoasiainhallinnon toimialariippuvia tietojärjestelmiä kehitetään vastaamaan hallinnonalan tehtäväkenttää, tavoitteena käyttäjäystävällisyys ja korkeatasoinen tietoturva. Tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan kansainvälisten velvoitteiden asettamien reunaehtojen mukaisesti. Muita kehittämiskohteita ovat edelleen asiakirjallisen tiedon hallinnan välineet, ulkoasiainhallinnon tiedon läpinäkyvyyttä ja käytettävyyttä lisäävä tietovarastohanke sekä viisumitoimintojen tietojärjestelmien kehittäminen. Osana uudistettua valmius- ja tilannekuvaorganisaatiota jatketaan ulkoasiainhallinnon keskitetyn päivystyskeskusjärjestelyn pilotointia. Johtopäätöksen järjestelyn toimivuudesta tehdään vuonna Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan n. 246 milj. euron kiinteistöomaisuutta ulkomailla. Hallinnonalan kiinteistöstrategian mukaisesti tavoitteena on entistä parempi taloudellisuus, tuottavuus ja tarkoituksenmukaisuus kiinteistöjen hallinnassa. Ministeriön kuntokartoitusohjelmaa jatketaan ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen kunnon ja arvon tarkentamiseksi. Viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu VIISKE-hankkeessa muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toiminnan ja resurssoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut. Osana valtionhallinnon säästötoimia jatketaan ydintoimintojen läpikäyntiä ja priorisointia sekä tukitoimintojen kehittämistä. Vuonna 2016 hallinnonalalta vähennetään 60 tehtävää, joista 32 uusia vähennyksiä kehitysyhteistyötehtävistä liittyen hallitusohjelman mukaiseen 300 milj. euron vähennykseen kehitysyhteistyömenoista. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hyvä henkilöstöpolitiikka ja -hallinto edistää ulkoasiainhallinnon työn tuloksellisuutta. Tehtäväkuvien ja osaamisen kehittäminen, sujuva tehtäväkierto, johdonmukainen urakehitys ja työhyvinvointi ovat keskeisiä tuloksellisuuden osatekijöitä. Henkilöstövoimavarat, ml. rekrytointi, kohdennetaan entistä paremmin hallinnonalan painopistealueille kokonaisvaltaisen resurssisuunnittelun keinoin. Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatketaan. Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteuttamiseen kaikessa esimiestyötä hyödyntäen muun muassa 360-arviointien tuloksia. Työhyvinvoinnin valtavirtaistamista jatketaan muun muassa hyödyntämällä työtyytyväisyysbarometrin tuloksia työhyvinvoinnin arvioinnissa. Keskeisenä tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla. Hallinnonalan tavoitteena on ottaa käyttöön valtionhallinnon yhteisen Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus vuoden 2016 loppupuolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut 2014 toteutuma 2015 ennakoitu 2016 tavoite Kansalaispalvelut Hädänalaisten avustaminen Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta Matkustustiedotteet Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi Käynnistetty 1 h kuluessa tie- Käynnistetty 1 h kuluessa tie- saamisesta doksi saamisesta doksi saamisesta Päivitetty joka toinen kuukausi Päivitetty joka toinen kuukausi Päivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, ja vähintään 10 h kuluessa siitä, ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa kun toimialueen turvallisuusti- kun toimialueen turvallisuusti- on tapahtunut muutos lanteessa on tapahtunut muutos lanteessa on tapahtunut muutos Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi 1) - 3,6 3,6 Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi - 3,7 3,7 Työhyvinvointi-indeksi - 3,8 3,8 Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti 2) - UM 85 % UM 85 % - UE 70 % UE 70 % Terveysprosentti (sairauspäivättömien osuus henkilöstöstä) 54 % 55 % 55 % 1) Vuonna 2014 ei toteutettu työtyytyväisyysbarometria. 2) UM= ulkoasiainministeriö, UE= ulkomaanedustustot 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen 5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2016 (euroa) Ministeriö, 834 henkilötyövuotta Toimintamenot Henkilöstömenot Edustustot, 88 toimipistettä, 550 henkilötyövuotta 1) Toimintamenot Henkilöstömenot Hallinnonalan toimialavastaavat menot Tietohallinto Kiinteistöhallinto Turvallisuus Yhteensä ) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin. Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) varsinainen toteutuma talousarvio 2016 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot suoritteiden myyntituotot mom (viisumien käsittelymaksut) Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Edustustojen sulkemisten välttäminen IAEA-erityisasiantuntija Suomen Wienin suurlähetystössä (siirto momentille ) -22 IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentilta ) 283 Maksullisen toiminnan tulojen vähentyminen (viisumien käsittelymaksut) Oikeusalan erityisasiantuntija Suomen Tallinnan suurlähetystössä (siirto momentilta ) 39 Siirto momentille Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla Ulkomaan edustustojen kiinteistöjen vaihdoista aiheutuvat vuokra- ja käyttömenolisäykset (Haag, Reykjavik, Buenos Aires) 157 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille (-12 htv) Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -71 Palkkaliukumasäästö -635 Palkkausten tarkistukset 748 Toimintamenojen tuottavuussäästö Toimintamenosäästö (HO 2015) -750 Yhteensä 2016 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden on siirtoa momentille (sisältäen lisäyksenä 2 htv:n siirron) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvista määrärahatarkistuksista johtuen talousarvio IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp ( ) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin milj. euron määrärahaa, joka on noin 163 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Suurimmat leikkaukset tehdään kehitysyhteistyövaroihin. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi ehdotetaan noin 226,2 milj. euroa, josta yli puolet on tarkoitus osoittaa 88 toimipistettä kattavan edustustoverkon toimintamenoihin. Hallitusohjelman mukaisesti ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Tavoitteena on myös, ettei edustustoja tällä vaalikaudella suljeta. Valiokunta katsoo, että oma edustustoverkko on Suomelle erittäin tärkeä. Kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, mikä vaikuttaa oleellisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamiseen. Joustava ja tarkoituksenmukainen ulkoasiainhallinto on avainasemassa Suomen ulkosuhteiden varmistamisessa. Valiokunta korostaa myös kauppapoliittisten etujen ajamista. Taloudellisissa ulkosuhteissa tulee pystyä hallitusohjelman mukaisesti painottamaan vienninedistämistä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen. Edustustoverkkoon on viime vuosina tehty kipeitä leikkauksia. Vuosina suljettiin yhteensä 13 edustustoa ja avattiin vain 2 pientä toimipistettä. Lisäksi kustannustehokkuutta tavoitellaan uudistamalla ja keskittämällä toimintoja. Käynnissä on mm. Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hanke, jolla pyritään keventämään edustustojen hallintoa, vahvistamaan vienninedistämistä ja järjestämään lakisääteiset kansalaispalvelut entistä joustavammin. Toiminnan kehittämistyössä otetaan huomioon myös pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinto ja Team Finland -toimintamalli. Valiokunta pitää tarpeellisena, että edustustoverkon kehittämistarpeita arvioidaan ja yritetään löytää uusia kustannustehokkaita tapoja toimia. Toistuvien menoleikkausten johdosta säästämiskeinot nykyisillä toimintamalleilla alkavat olla loppuun käytetyt. Valiokunta toteaa, että ulkoasiainhallinnolle ja erityisesti edustustoverkon ylläpitoon esitetty määräraha on hyvin niukka. Tätä niukkuutta lisää osaltaan se, että kansainvälisen toimintaympäristön muutos nostaa tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyviä kustannuksia, ja lisäksi valuuttakurssin heikkeneminen vähentää euroalueen ulkopuolella käytettävän määrärahan vaikuttavuutta. Valtiontalouden nykyisessä tilanteessa valiokunta pitää tarpeellisena korostaa, että edustustoverkon rakennetta arvioitaessa läsnäolon tarkoituksenmukaisuus tulee suhteuttaa myös siitä aiheutuneisiin kustannuksiin ja turvallisuusriskeihin. Valiokunta lisää momentille euroa maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan ja viittaa samalla mietintönsä lukuun 26.40, jossa asiaa on käsitelty. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen 5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa siirtona momentilta Suomen Wienin suurlähetystössä Suomen IAEA-hallintoneuvostojäsenyyden ajan toimivan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja vähennyksenä euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa maksullisen toiminnan tulojen kasvusta ulkomaalaisten perheenjäsenten oleskelulupahakemusten sekä niihin liittyvien notaaripalvelujen tultua maksullisiksi ulkoasiainministeriön maksuasetuksen muutoksen (339/2016) myötä ja euroa Suomen Reykjavikin suurlähetystön kanslian vuokramenojen poisjäämisestä ulkoasiainministeriön luovuttua kanslian myyn- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 nistä sekä lisäyksenä euroa siirtona momentilta Suomen EU:n pysyvän edustuston maahanmuuton erityisasiantuntijan menoihin III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille Valtori (siirto momentilta ) 157 Tasomuutos Yhteensä Määräraha on kehyksen ulkopuolinen talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 12,1 milj. euroa. Ulkoasiainministeriö myy omistamansa Suomen Haagin ja Reykjavikin suurlähetystöjensä kansliakiinteistöt ja siirtyy vuokratiloihin. Uudet vuokratilat vaativat muutostöitä ja turvallisuusparannuksia soveltuakseen ulkoasiainhallinnon käyttöön. Ulkoasiainministeriö myy myös omistamansa Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon ja hankkii tilalle uuden. Uusi omistuskiinteistö vaatii muutostöitä ja turvallisuusparannuksia soveltuakseen ulkoasiainhallinnon käyttöön. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon muutostyöt 100 Haagin suurlähetystön kanslian muutostyöt 500 New Delhin kiinteistöhanke Reykjavikin suurlähetystön kanslian muutostyöt 300 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. 76. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon hankintaan. S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainministeriö luopuu Suomen Buenos Airesin suurlähetystön nykyisestä virka-asunnosta ja hankkii tilalle uuden. Nykyisen virka-asunnon myynnistä saadut tulot on budjetoitu momentille talousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon hankintaan. 10. Kriisinhallinta Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Suomi osallistuu kansainväliseen kriisihallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta sekä niin sotilaallisenkin kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen krii- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 sinhallintaan vahvistetaan myös kansallista puolustuskykyä. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2016 olevan n. 690 henkilöä. Sotilaallisessa kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa ja Afganistanissa, mutta myös muualla Lähi-idässä sekä Afrikassa. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella pyritään panostamaan lisääntyvästi kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen. Tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, ml. Afrikassa. Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Afganistanissa, Kosovossa ja Georgiassa. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, jossa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Etyjin siviilikriisinhallintaosuus on kasvanut Ukrainan konfliktiin liittyvän Etyjin SMM-monirointimission myötä. 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 18. Irakin koulutusoperaation menot Yhteensä S e l v i t y s o s a : Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 570 sotilasta. Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille Jatkossa vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Tämän johdosta määrärahatarve vähenee vuodesta 2016 asteittain. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aiempiin kehyspäätöksiin perustuvat muutokset Siirto momentilta Yhteensä 2016 talousarvio II lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp ( ) Määrärahaa saa käyttää: 5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin. Käyttösuunnitelma (euroa) EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 18. Irakin koulutusoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Yhteensä S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5) ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman. Talousarvioesitykseen nähden päätösosaa on täydennetty kansalliseen kriisinhallinnan veteraaniohjelmaan sisältyvästä veteraanikortista aiheutuvilla menoilla, joihin varataan euroa käyttösuunnitelmakohdasta 09. Kortti on tarkoitus jakaa tunnustukseksi ja Valtiokonttorin sekä Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtyjen sopimusten mukaisiin palveluihin oikeuttavaksi tunnusvälineeksi noin rauhanturva- ja kriisinhallintatoiminnan veteraanille. Menettely vastaa yleistä kansainvälistä käytäntöä. Suomi jatkaa osallistumistaan UNIFIL-operaatioon Libanonissa marraskuuhun 2016 noin 300 sotilaan vahvuudella, minkä jälkeen vahvuus vähenee 170 sotilaaseen operaation suunnitteluperusteiden tarkennuttua. Talousarvioesityksessä suunnitteluperusteena oli käytetty 300 sotilaan vahvuutta joulukuuhun 2016 saakka. Talousarvioesitykseen nähden on edellisen perusteella käyttösuunnitelmakohdan 05. määrärahaa vähennetty euroa rotaatiokoulutuksen kustannusten tarkennuttua ja käyttösuunnitelmakohdan 14. määrärahaa vähennetty euroa. Talousarvioesitykseen nähden on käyttösuunnitelmakohdan 18. määrärahaa lisätty euroa operaation kustannusten laskentaperusteiden tarkennettua. Lisäksi talousarvioesitykseen nähden on käyttösuunnitelmaan lisätty kohta 19. EUNAV- FOR MED, Välimeren operaation menot, jolle on osoitettu euroa 10 sotilaan ensimmäisen vaiheen operaatiolle kesään 2016 asti. Talousarvioesitykseen nähden on käyttösuunnitelmakohdan 09. määrärahaan lisätty euroa edellä esitettyjen muutosten johdosta talousarvio IV lisätalousarvio 2015 II lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Irakin koulutusoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Yhteensä II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Irakin koulutusoperaation menot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 19. EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Yhteensä S e l v i t y s o s a : Käyttösuunnitelmakohdan 08. lisäys aiheutuu operaatioon osallistumisvahvuuden säilymisestä noin 40 sotilaana koko vuoden 2016 ajan ja käyttösuunnitelmakohdan 18. lisäys aiheutuu operaation jatkumisesta ja vahventamisesta 50 sotilaalla syyskuusta 2016 alkaen. Käyttösuunnitelmakohdan 19. lisäys aiheutuu alustarkastusosaston osallistumisesta EUNAVFOR Sophia -operaatioon Välimerellä sekä operaatiossa toimivien esikuntaupseerien osallistumisen jatkamisesta elokuusta vuoden loppuun saakka. Käyttösuunnitelmakohdan 05. lisäys aiheutuu edellä ehdotettujen muutosten vaikutuksista kriisinhallinnan koulutukseen ja palautetilaisuuksiin. Tarvittavista lisämäärärahoista euroa katetaan käyttösuunnitelman kohdasta 09. Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa) 05. Yhteiset menot Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin Irakin koulutusoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Yhteensä II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18

19 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Irakin koulutusoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Yhteensä III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp ( ) Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihn Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Irakin koulutusoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot Yhteensä S e l v i t y s o s a : Käyttösuunnitelmaan lisätään kohdat 20. Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF), jolle ehdotetaan euron määrärahaa, sekä 21. Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot, jolle ehdotetaan euron määrärahaa. Suunnitteluperusteena on käyttösuunnitelmakohdassa 20. käytetty kolmea sotilasta seitsemäksi kuukaudeksi ja käyttösuunnitelmakohdassa 21. kahta sotilasta neljäksi kuukaudeksi. Käyttösuunnitelmakohdan 05. lisäys aiheutuu tarkentuneista rotaatiokoulutuksen kustannuksista ja käyttösuunnitelmakohdan 19. lisäys aiheutuu tarkentuneista palkkauskustannuksista. Käyttösuunnitelmakohdan 10. lisäys aiheutuu alustarkastusosaston osallistumisesta EUNAVFOR Sophia -operaatioon marraskuun 2016 loppuun asti. Tarvittavat määrärahat katetaan käyttösuunnitelmakohtien 04., 08. ja 14. vähennyksillä operaatioiden suunnitteluperusteiden tarkennettua. Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa) 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Resolute Support -operaatio, Afganistan Atalanta-operaation menot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19

20 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot Yhteensä Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa III lisätalousarvio 2016 II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp ( ) Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi: Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taistelujoukkojen koulutus- ja valmiusajan menot Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) Yhteiset menot Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) Resolute Support -operaatio, Afganistan Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihn Atalanta-operaation menot EUTM/Somalian koulutusoperaation menot Libanonin kriisinhallintaoperaation menot EUTM/Malin koulutusoperaation menot Malin YK-operaation menot (MINUSMA) Irakin koulutusoperaation menot EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot Golanin kriisinhallintaoperaation menot (UNDOF) Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaation menot Yhteensä Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20

21 2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen 5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. Siviilikriisinhallinta Vaalitarkkailijat Rauhanvälittäminen Yhteensä S e l v i t y s o s a : Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Nykyisellä määrärahatasolla tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lukumäärä keskimäärin henkilöön. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21