USKONTOTIETEEN LAITOKSEN OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 USKONTOTIETEEN LAITOKSEN OPINTO-OPAS USKONTOTIEDE MENESTYY, TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ 2 USKONTOTIEDE 4 USKONTOTIETEILIJÄNÄ HELSINGISSÄ 4 USKONTOTIETEEN LAITOKSEN STRATEGIA 4 TUTKINNON UUDISTUS USKONTOTIETEEN OPISKELU 5 OPISKELUOIKEUS 5 TENTTIMINEN 6 OPINTOJEN REKISTERÖINTI 7 ILMOITTAUTUMISET 7 OPETUS USKONTOTIEDE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA 11 HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTORAKENNE 12 AINEENOPETTAJAN KOULUTUS 13 KANDIN TUTKIELMA 13 KYPSYYSNÄYTE 14 USKONTOTIETEEN OPINTOJEN RAKENNE HUM. TDK:SSA 15 TUTKINTOVAATIMUKSET (USKONTOTIETEEN OSALTA) 16 USKONTOTIEDE TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA 25 TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTORAKENTEET 25 A-KOULUTUSOHJELMA 25 B-KOULUTUSOHJELMA 26 KOULUTUSOHJELMAN VAIHTAMINEN 27 VÄHIMMÄISVAATIMUKSET KOULUTUSOHJELMITTAIN 28 TUTKINTOVAATIMUKSET (USKONTOTIETEEN OSALTA) 29 APUA OPINTOIHIN 38 ESSEEOHJE 38 HENKILÖKUNTA 42 USKONTOTIETEILIJÖIDEN AINEJÄRJESTÖ MYTHOS 47 TENTAATTORIT JA VASTUUHENKILÖT 48 1

2 Uskontotiede menestyy, tuottaa ja työllistää Hyvä uskontotieteen opiskelija, Tervetuloa uskontotieteeseen. Tulet opiskelemaan laitokseen, jota dekaani Fred Karlsson virkaanastujaisissani joulukuun 10. päivänä 2003 luonnehti sanalla»menestystarina». Tällä hän viittasi siihen, että uskontotieteen tuloksellisuus on humanistisessa tiedekunnassa viimeiset viisi vuotta ollut yli 100%, eli valmistuneiden määrä on ollut suurempi kuin sisään otettujen määrä. Vuonna 2003 opiskelunsa aloitti 12 opiskelijaa, FM tutkinnon suorittaneita oli 15. Hyvän tuloksellisuuden ansiosta laitoksella on nyt toinen professuuri humanistisessa tiedekunnassa alkaen. Seuraavassa joitakin muita faktoja ja neuvoja. Uskontotieteen laitos on teologisen ja humanistisen tiedekunnan yhteinen. Laitoksessa on kaksi professoria, Juha Pentikäinen (teologinen tiedekunta) ja René Gothóni (humanistinen tiedekunta), yliopistonlehtori dos. Tuula Sakaranaho, assistentti FL Riku Hämäläinen, amanuenssi FM Mika Lassander sekä osastosihteeri Sonja Pakarinen. Lisäksi laitoksessa on 11 dosenttia ja 19 tutkijaa, joiden panos laitoksen menestystarinaan on ollut merkittävä. Professori Pentikäinen vastaa ensisijaisesti teologisen tiedekunnan tenteistä ja opinnoista (USK), professori Gothóni humanistisen tiedekunnan vastaavista suorituksista (KUT). Lehtori ja assistentti vastaavat peruskurssin suorituksista ja tämän lisäksi lehtori hoitaa metodikurssin ja proseminaarien suoritukset. Laitoksen tutkimustoiminta on vilkasta ja kauttaaltaan kansainvälistä. Professori Juha Pentikäisen julkaisu Shamanhood, Symbolsim and Epic (Budapest 2001) voitti kansainvälisen etnologisten ja antropologisten julkaisujen 1. Palkinnon Italian Palermossa 5. joulukuuta Professori René Gothónin kenttätyöprojekti Pyhän Athosvuoren luostarimaailman ymmärtäminen jatkuu kahdesti vuodessa: touko- ja syyskuussa. Sen eräänä kohokohtana tulee olemaan Helsingin kaupungin taidemuseon syyskuussa 2006 järjestettävä Athosvuoren luostarimaailmaa ja pyhiinvaellusta esittelevä näyttely Tennispalatsissa. Merkittäviä tutkimushankkeita ovat myös dosentti Helena Helveen johtamat Pohjoismaisen nuorisotutkimuksen projekti sekä pohjoismais-baltilainen nuorisotutkimuksen tohtorikouluohjelma, dos. Ilkka Pyysiäisen johtama Suomen Akatemian tutkimusprojekti Mind and Society in the Transmission of Religion, dos. Tuula Sakaranahon johtama projekti Teachers, religions, and multicultural education (Helsingin yliopisto, Eurooppa-tutkimuksen verkosto) ja dos. Terhi Utriaisen tutkimusprojekti (Suomen Akatemia) The Religious Nude Metaphores and images of nakedness and dress as expressions of suffering and identity. Laitoksen julkaisusarjassa on viime vuosina ilmestynyt Styles and Positions. Ethnographic Perspectives in Comparative Religion (toim. T. Sakaranaho, T. Sjöblom, T. Utriainen ja H. Pesonen) sekä Mikä ihmeen uskonto? Suomalaisten tutkijoiden puheenvuoroja uskonnosta (toim. T. Sjöblom ja T. Utriainen), jotka molemmat tarjoavat uusille opiskelijoille oivan 2

3 ikkunan suomalaiseen uskontotieteeseen ja sen tutkimustraditioihin. Laitoksen opiskelijat ja tutkijat osallistuvat säännöllisesti kansainvälisiin konferensseihin ja seminaareihin. Tutkimustyötä ja uskontotieteen luonteen mukaisesti erityisesti kenttätutkimusta tehdään usealla mantereella, mm. Yhdysvalloissa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa ja Nepalissa. Laitoksen johtajana olen tyytyväisenä voinut seurata miten lahjakkaat opiskelijamme valmistuvat nopeassa tahdissa hyvin arvosanoin. Monet ovat myös löytäneet itselleen sopivan työpaikan heti valmistuttuaan. Uskontotieteen opiskelijat ovat valmistuttuaan sijoittuneet hyvin työelämään, muun muassa opettajiksi, tutkijoiksi, suunnittelijoiksi ja toimittajaksi. Laitoksella panostetaan erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen, opetuksen kehittämiseen sekä opinnäytetöiden ohjaukseen. Tule vain rohkeasti meidän tiistain vastaanotoille. Sinua me laitoksella odotamme ja autamme eteenpäin opiskeluasioissa. Hyvää lukuvuotta! René Gothóni Laitoksen johtaja 3

4 USKONTOTIEDE Uskontotieteen tutkimusalue on maailmanlaajuinen. Maapallolta ei ole tavattu ainoatakaan kulttuuria ilman merkkiä uskonnollisesta ajattelusta tai toiminnasta. Uskontotieteen tavoitteena on antaa valmiuksia nähdä, tulkita ja käsitellä uskontoja ja ymmärtää niiden merkityksiä ihmisten, kulttuurien ja yhteiskuntien elämässä ja arjessa. Uskontotiede on luonteeltaan yleistä ja vertailevaa. Mitään uskontoa tai katsomusta ei aseteta erityisasemaan eikä tulkinnan pohjaksi. Sen sijaan pohditaan uskonnoksi nimitetyn ilmiön yleistä olemusta, siis mitä uskonto on. Vertaileva uskontotiede selvittää, mikä on ihmiskunnan uskonnoille yhteistä ja miten ne eroavat toisistaan. Kaikki uskonnot ja niiden vaihtoehdot, esimerkiksi ateismi ja marxilaisuus, ovat samanarvoisia uskontotieteen tutkimuskohteita. USKONTOTIETEILIJÄNÄ HELSINGISSÄ Uskontotieteen laitos on osa sekä humanistista että teologista tiedekuntaa. Laitoksella on opiskelijoita molemmista tiedekunnista. Valmistuneista lopputöistä noin joka toinen on kirjoitettu teologiseen, joka toinen humanistiseen tiedekuntaan. Perinteisesti Helsingin yliopiston uskontotieteellä on ollut kansainvälisesti vahva asema alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten ja pohjoisten kansojen kulttuurien ja uskontojen tutkimuksessa. Uskontotieteen laitoksen ensimmäinen ja pitkäaikaisin professori Juha Pentikäinen edustaa tätä tutkimusta. Vuonna 2003 laitos sai toisen professuurin, ja buddhalaisia munkkiyhteisöjä ja ortodoksista pyhiinvaellusta tutkinut René Gothóni nimitettiin virkaan. Uskontotiede on rakentunut monien erilaisten tutkimusperinteiden varaan. Tämän vuoksi siinä hyödynnetään nykyisin monenlaisia lähestymistapoja ja monien eri tieteenalojen metodeja. Myös ajankohtaiset teemat ovat nousseet uskontotieteellisen tutkimuksen kohteiksi. Tutkimuksen aiheina voivat olla esimerkiksi uudet uskonnolliset liikkeet, islam Euroopassa, uskonto ja ideologiat tai uskonnon ja politiikan välinen suhde. Myös evoluutiopsykologian, biologisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus uskonnolliseen ajatteluun kiinnostavat alan tutkijoita. USKONTOTIETEEN LAITOKSEN STRATEGIA Monikulttuurisuus Uskontotieteen laitos on jo vuodesta 1998 alkaen kehittänyt monikulttuurisuusopintoja ja tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä monikulttuurisuuden tuomiin erityiskysymyksiin. Liittyminen monitieteiseen kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmaan konkretisoi ja jäsentää tätä suuntausta. Monikulttuurisuutta ja 4

5 maahanmuuttajia koskevien kysymysten parissa laitoksen henkilökunnalla on ollut merkittävä rooli, joka tulee entisestään vahvistumaan lähivuosina. Kansainvälisyys Laitos toimii aktiivisesti kansainvälisten yhteyksien ylläpitämisessä ja verkkoyliopistoissa. Laitoksen ulkomaiset tutkijavieraat ovat tärkeä osa kansainvälisten suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä. Tällä hetkellä laitoksella on parisenkymmentä tutkijaa, joista osa tekee väitöskirjan jälkeistä tutkimusta. Laitos järjestää kaksi tutkijaseminaaria ja professorien lisäksi jatko-opintoja ohjaavat myös dosentit. Laitoksen ulkomaiset tutkijavieraat vierailevat usein myös tutkijaseminaareissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Laitoksen henkilökunta ja tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun oppiaineensa ja erikoisalojensa piirissä mm. lehtikirjoituksin sekä antamalla haastatteluja ja asiantuntijalausuntoja. Tutkimustiedon tarjoamiseen laajemmalle yleisölle laitoksen henkilökunta osallistuu aktiivisesti muun muassa laatimalla oppikirjoja, julkaisemalla yleistajuisia kirjoja ja artikkeleita sekä osallistumalla näyttelytoimintaan. TUTKINNON UUDISTUS 2005 Euroopan yliopistot siirtyvät Bolognan prosessiksi kutsutun tutkinnonuudistuksen myötä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään alkaen. Kandidaatin tutkinto on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa ja maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen sekä tutkintojen vertailtavuus ja laadunvarmistus. Uudistuksen jälkeen opiskelijoiden on entistä helpompi suorittaa ja jatkaa opintojaan eri yliopistoissa. Tutkinnon uudistuksesta pidetään erikseen tiedotustilaisuuksia myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. USKONTOTIETEEN OPISKELU Uskontotiede on kahden tiedekunnan alainen oppiaine, joten uskontotiede pääaineenaan voi valmistua sekä humanistisesta että teologisesta tiedekunnasta. Näin ollen tutkintoja on kahdenlaisia: filosofian kandi- ja maisteri ja teologian kandi- ja maisteritutkinnot. OPISKELUOIKEUS (ei koske teologisen tdk:n opiskelijoita) Uskontotiede on rajoituksenalainen oppiaine. Perusopintojen puoliarvosanan* (10ov) suoritusoikeus on vapaa kaikille yliopiston kirjoissa oleville tutkinto-opiskelijoille. Siihen sisältyvät opintojaksot Kut110 Johdatus uskontotieteeseen ja Kut120 Uskontotieteen oppihistoria ja keskustelunaiheet. Mikäli muut kuin uskontotieteen valintakokeissa hyväksytyt opiskelijat haluavat suorittaa uskontotieteen opintoja enemmän kuin puoliarvosanan verran, heidän on laajemman opiskeluoikeuden saadakseen suoritettava perusopintojen puoliarvosana vähintään arvosanalla 2+/3 (painotettu keskiarvo). 5

6 Opinto-oikeutta tulee hakea osastosihteeriltä. Huom! Pääaineen vaihtamisen käytäntö on muuttunut tiedekunnassa, ks. lisätietoja humanistisen tiedekunnan verkkosivuilta: (kohta >Opiskeluoikeudet) *= humanistisen tutkintovaatimuksen mukaiset perusopinnot TENTTIMINEN USKONTOTIETEEN TENTTIPÄIVÄT Kuulustelut suoritetaan teologisen tiedekunnan aineryhmä I tiedekuntatenteissä pe 9-13 PR sali 1 seuraavina päivinä: 10.9., 8.10., 5.11.,17.12.,21.1., 18.2., 18.3.,22.4., Kesätentit: klo PI ja PII, ilmoittauduttava viimeistään klo klo PI ja PII, ilmoittauduttava viimeistään klo Ilmoittautumiskuoret jätetään viimeistään tenttiä edeltävän viikon torstaina uskontotieteen laitoksella olevaan tenttikuorilaatikkoon tai teologisen tiedekunnan ilmoittautumispisteeseen (Aleksanterink. 7, III krs). Luentosarjat korvaavat kirjallisuutta ohjelmassa ilmoitetulla tai erikseen sovittavalla tavalla. Korvaavat luentosuoritukset arvosanoineen on mainittava tenttikuorissa. Pääsääntöisesti 24 tunnin luentokurssi korvaa kirjallisuutta 1 ov:n verran. Tentaattori voi olla vastaanottamatta opiskelijan tentti-ilmoittautumista, mikäli opiskelija ilman osoittamaansa pätevää syytä on jättänyt saapumatta kahdella edellisellä kerralla samaa suoritusta koskevaan tenttitilaisuuteen tai jos tenttikuori on täytetty puutteellisesti. Tenttikäyttäytyminen Tenttitilaisuudessa opiskelijalla tulee olla mukanaan henkilöllisyystodistus ja tarpeelliset kirjoitusvälineet. Paperia tai laukkuja ei saa viedä istumapaikalle. Vastausarkit saa tenttivalvojalta. Matkapuhelimia ei saa viedä istumapaikalle, vaan ne on jätettävä kassiin tai luovutettava tenttivalvojalle. Ne on myös ehdottomasti suljettava tentin ajaksi. Tentti alkaa, kun valvojat antavat luvan katsoa kysymykset tai avata tenttikuoret. Tentistä saa poistua aikaisintaan klo Opiskelija, joka saapuu tenttitilaisuuteen sen jälkeen, ei ole enää oikeutettu osallistumaan tenttiin. Vastaukset palautetaan valvojalle. Jokaiseen vastauspaperiin on merkittävä selkeästi nimi ja henkilötunnus sekä opiskelijanumero. Tiedekuntatenteissä vastaukset ja kysymyspaperi palautetaan tenttikuoressa. Jos kysymyspaperin saa viedä mukanaan, siitä mainitaan erikseen. Jos opiskelija keskeyttää tentin, hänen täytyy jättää valvojalle nimellään varustettu vastauspaperi. Vastaavasti tiedekuntatentissä nimellä varustettu tyhjä vastauspaperi ja 6

7 kysymykset palautetaan tenttikuoressa valvojalle. Tenttikuorta ei saa ottaa tentistä mukaan. Tenttitulokset julkistetaan laitoksen ilmoitustaululla. OPINTOJEN REKISTERÖINTI Osastosihteeri vie kaikki suoritukset rekisteriin ilman erillistä pyyntöä. Kokonaisuusmerkinnät annetaan erillisestä pyynnöstä, tarkempia ohjeita saa osastosihteeriltä. Opiskelijoita pyydetään tarkastamaan opintorekisteriote vähintään kerran lukukaudessa. ILMOITTAUTUMISET Syksyllä alkaviin tutkielmaseminaareihin ilmoittaudutaan edellisenä lukukautena tammikuun loppuun mennessä. Tutkimusprojektiopintoihin ilmoittautumisia otetaan jatkuvasti vastaan lukukausien aikana. Lisätietoja kansliasta tai yliopiston lehtori Tuula Sakaranaholta. OPETUS SYKSY 2004 Peruskurssi I (Kut111, USK105) (Hämäläinen ) Ma, ke ja to klo U40 sl 1 Johdatus uskontotieteeseen Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen peruskäsitteistön ja teoreettisten lähtökohtien perustuntemus. Opintojaksossa tutustutaan uskontoilmiöön yleisesti käsittelemällä uskonnon määrittelyä ja tärkeimpiä uskontoteorioita. Peruskurssi II (Kut112, USK105) (Sakaranaho ) Ma, ke ja to klo U40 sl 1. PAITSI ke Vuorikatu 20 ls.1 ja Siltavuorenpenger 10 aud.i Maailman uskontoperinteet Kurssin lähtökohtana on jäsentää maailman uskontoperinteitä koskevaa tietoa niin, että niiden vertaileva tutkimus on mahdollista. Kurssilla tarkastellaan maailman uskontoperinteiden maantieteellistä jakautumista, syntyä ja leviämistä, sekä keskeisiä oppeja ja rituaaleja. Tämän lisäksi tarkastellaan uskontojen kytköksiä kulttuuriin ja yhteiskuntaan puuttumalla ajankohtaisiin kysymyksiin. Toteutus Opintojaksoon kuuluu kaksi luentokurssia, jotka liittyvät saumattomasti yhteen. Peruskurssit I ja II on suoritettava saman lukukauden aikana, mutta ei esimerkiksi siten, että ensin osallistutaan peruskurssi II:lle ja myöhemmin peruskurssi I:lle. Luentokursseihin kuuluu myös oheiskirjallisuus. Materiaali 7

8 K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa, v painos (490 s.), T.Sjöblom - T.Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto?, Suomalaisten tutkijoiden puheenvuoroja uskonnosta (320 s.). Suoritus Peruskurssi I suoritetaan ass. R. Hämäläiselle ja peruskurssi II yoleht. T. Sakaranaholle. Peruskurssi I ja II suoritetaan samassa kuulustelussa. Rästikertauksen voi suorittaa tiedekuntatentissä pe tai rästitentissä pe tai I kesätentissä. Siperia opettaa pohjoisen uskontoetnografiaa / Northern ethnography, archaeology of religion Kut131/224/227/334/337 USK201/220/334/337 (Pentikäinen ) Päärakennus aud. XIII Ti klo Siperia opettaa kurssi liittyy Helsingin Yliopiston museossa (Arppeanumissa) syksyllä avattavaan Karhun kannoilla, Amurin aalloilla näyttelyyn. Luennoilla käsitellään samanismia, "pohjoisia uskontoja", kalliotaidetta, pohjoisen etnografian historiaa jne. Suoritus esseellä mutta mahdollisuus on myös neuvotella näyttelyyn liittyvästä praktikum -tyyppisestä osallistumisesta. Osanottajilla olisi hyvä olla perustiedot pohjoisesta kansanuskosta. Kurssi kestää koko lukuvuoden. Uskontotieteen menetelmät, ohjattu itseopiskelu Kut211, USK 210 (Sakaranaho 20.9., 1.11., ) ma klo U38 F216 Kurssin tavoitteena on selkeyttää omaa näkemystä uskontotieteestä, perehtyä tutkimuksen tekemiseen ja antaa eväitä oman pro gradun kirjoittamiseen. Opiskelu koostuu kolmesta ryhmätapaamisesta ja itsenäisestä työskentelystä. Kurssin suorittaminen edellyttää laajahkon esseen kirjoittamista ja jonkin tutkimusmenetelmän harjoittelua käytännössä. Kenttätyökurssi Kut213, USK 310 (Juurikka )to klo U40 sl13 Kurssilla keskitytään kvalitatiivisten aineistojen hankintamenetelmiin, lähinnä havainnointi- ja haastattelumetodeihin sekä alustavasti myös laadullisen aineiston analyysiin. Kenttätyön vuorovaikutuksen dynamiikka ja tutkimuseettiset kysymykset otetaan myös esille. Opintojakson suorittamiseksi kukin opiskelija tekee pienoisetnografian, jossa hän hyödyntää opetettavaa ainesta käytännön tutkimusprosessissa. Etnografia laaditaan asteittain kurssin aikana. Aktiivinen läsnäolo tunneilla tarpeen. Nya idéströmningar inom religionspsykologin Kut 214, USK 310 (Holm, Sjöblom )ma U38F113, ti (paitsi klo 9-12) U38 F216, Ke ja to klo U38 F216 Mahdollisuus suomenkieliseen konsultaatioon Islamin tuntemus työelämässä Kut234/242/243/248/344/352/353/358 USK 234/ 242/243/245/344/352/353/358 (Eteläpää ) To klo U38 F205 8

9 Kurssin aikana pyritään selvittämään millaista tietoa työelämässä tarvitaan islamista. Ajatuksena on, että yksi työllistymismahdollisuus uskontotieteilijälle voisi olla juuri työelämässä tarvittavan tiedon tuottaminen, eli eräänlaisena kulttuurikonsulttina toimiminen. Kurssi muodostuu asiantuntijavieraiden luennoista, joista laaditaan luentopäiväkirja, sekä opiskelijoiden tekemien ryhmätyöprojektien esittelystä. Kurssille mahtuu max. 20 opiskelijaa, ilmoittautuminen kurssin alkuun mennessä koordinaattorille Uskontotieteen ajankohtainen keskustelu Kut 122 (Puolakka, Sillfors ) Ti klo U38 F113 Mythoksen opintopiiri uusille uskontotieteen pääaineopiskelijoille. Kurssilla perehdytään erilaisten uskontotieteellisten artikkeleiden kautta uskontotieteen tämän hetken "kuumiin" aiheisiin. Artikkeleista keskustellaan yhdessä tunneilla ja kurssi suoritetaan tekemällä artikkelien teemoja sivuava luentopäiväkirja tai essee. Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva uskontotieteen keskeisistä keskustelunaiheista nykypäivänä. Rajattu osallistujamäärä, etusijalla ovat uudet pääaineopiskelijat! The interpretation of epic narratives Kut 214/226/336 USK310/320/336 (Murray, Sjöblom , kolme kokoontumista) klo 14-16, klo 12-14, klo U38 F216 Tieteen ja maailmankuvien semiotiikkaa Kut 310, USK 310 (Tuovinen et al./semiotiikka ) Ma klo M11 sl.5 Tieteen ja maailmankuvien historiallista kehitystä ja vuorovaikutusta eri aikoina ja kulttuureissa semioottisesta näkökulmasta tarkasteleva luentosarja. Luennoitsijoina eri alojen semiotiikan, tieteen ja kulttuurin tutkijoita. Suoritus joko 1ov, jonka saa seuraamalla vähintään 75% luennoista ja laatimalla niistä luentopäiväkirjan tai 2,5 ov, joka käsittää edellisen ja s. mittaisen esseen jollekin luennoitsijoista tämän antamien ohjeiden ja kirjallisuuden mukaan. Luentokuulustelua ei järjestetä Uskontotieteen klassikkopiiri (1ov) Kut121, USK310 (Pulkkinen, Paasonen) 20.9., 4.10., , 1.11., , , Ma klo U38 F113. Opintopiiri, jossa käydään esitelmien muodossa läpi uskontotieteen klassikkoja. Klassikkopiirissä jokainen osanottaja tekee esitelmän jostakin uskontotieteen tai sen metoditieteen koti- tai ulkomaisesta "klassikosta". Tavoitteena on oppihistorian perustekstien tuntemus. Piirin vetäjä on fil. yo Henna Paasonen, TT Risto Pulkkinen avustaa. Proseminaari 1 (Sakaranaho ) ma klo U38 F113 Proseminaari 2 (Sakaranaho ) ti klo U38 F113 Tutkielmaseminaari (Gothóni ) ke klo U38 F113 Tutkielmaseminaari (Pentikäinen ) ti klo M11 rh.2 Tutkielmaseminaari (Helve ) ke klo U38 F201 Tutkielmaseminaari (Sjöblom ) ma klo U38 F205 Jatkotutkimusseminaari (Gothóni ) to klo U38 F113 Jatkotutkimusseminaari (Pentikäinen ) ma klo U38 F216 9

10 KEVÄT 2005 Siperia opettaa pohjoisen uskontoetnografiaa / Northern ethnography, archaeology of religion Kut 131/224/227/334/337 USK201/220/334/337 Päärakennus aud. ti klo (Pentikäinen ) Syksyllä alkanut kurssi jatkuu! Uskontotieteen menetelmät Kut211, USK 210 (Sakaranaho )ti klo10-12 M11 sl 1 Kurssin tavoitteena on selkeyttää omaa näkemystä uskontotieteestä, perehtyä tutkimuksen tekemiseen ja antaa eväitä oman pro gradun kirjoittamiseen. Kurssi jakautuu luentoihin ja metodisiin harjoituksiin. Johdatus kognitiiviseen uskonnontutkimukseen Kut320, USK320 (Sjöblom, Ketola, Pyysiäinen ) to klo PR aud III Uskontotieteen oppihistoria Kut121, USK 310 (Salomaa ) ma klo U38 M11 sl 1 Kurssin sisällönmäärittely: Uskontotieteen varhaisvaiheet Suomessa. Luentokurssin tarkoituksena on luoda katsaus uskontotieteen varhaishistoriaan ja sen teoreettisiin suuntauksiin. Vaikka kurssi keskittyykin uskontotieteen varhaisvaiheisiin Suomessa, se myös käsittelee uskontotieteellisen tutkimuksen syntyä yleiseurooppalaisella tasolla. Luentokurssilla perehdytäänkin niin saksalaisen kielitieteilijä Max Müllerin tulkintoihin varhaisen veda-uskonnon ilmiöistä kuin suomalaisen Edvard Westermarckin evoluutioantropologisiin näkemyksiin yksilön sielunelämästä ja yhteiskuntaelämän ilmiöiden tutkimisesta. Suoritustapa: Luennot & luentopäiväkirja. Tekstintutkimuskurssi Kut 214, USK 310 (Rikala et al ) to klo U38 A205 Kurssilla tutustutaan erilaisiin uskontotieteellisiin tekstityyppeihin ja tekstintutkimusmenetelmiin. Kurssilla luennoivat erilaisia tutkimustraditioita edustavat uskontotieteilijät: Titus Hjelm, Riku Hämäläinen, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, Ilpo Pursiainen, Mia Rikala, Tuula Sakaranaho ja Tom Sjöblom. Proseminaari 3 (Sakaranaho ) ma klo U38 F113 Proseminaari 4 (Sakaranaho ) ke klo U38 B114 Tutkielmaseminaari (Gothóni ) ke klo U38 F113 Tutkielmaseminaari (Pentikäinen ) ti klo M11 rh.2 Tutkielmaseminaari (Helve ) ke klo U38 F205 Tutkielmaseminaari (Sjöblom ) ma klo U38 F205 10

11 Jatkotutkimusseminaari (Gothóni ) to klo U38 F113 Jatkotutkimusseminaari (Pentikäinen ) ma klo U38 F216 MUIDEN LAITOSTEN OPETUSTA, HYVÄKSILUETTAVISSA USKONTOTIETEEN OPINTOIHIN Moderni juutalainen ajattelu (Seemiläiset kielet ja kulttuurit) Hannu Juusola, ke U38 B107, alkaa Ksh237, 3 ov (luennot + kirja Amos Elon: The Israelis: Founders and sons) Korvaa opintoja kohdissa Kut235/243/247/345, USK243/244/345/353/357 Shiialaisuus (Keski-Aasian tutkimus) Jaakko Hämeen-Anttila, ti klo 10-12, Ksa161/238B/310B/320B/330b, 1-2 ov Korvaa opintoja kohdissa Kut234/344, USK234/344 Muinainen Egypti ja uskontotieteen näkökulmat (Egyptologia) Mia Rikala, ke 14-16; aud XIV (päärak.) Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien Keg240/320/330, 1 ov. Korvaa opintoja kohdissa Kut237/347, USK347. Kurssilla perehdytään muinaisegyptiläisen uskonnon erityispiirteisiin uskontotieteellisen kysymyksenasettelun näkökulmasta. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. jumalan ja pyhän käsitteet muinaisessa Egyptissä, rituaalit muinaisessa Egyptissä, sakraalikuninkuus vertailevan aineiston valossa, myytit ja narratiivit jne. Kurssi ei siis ole varsinainen johdanto muinaisen Egyptin uskontoon. Tämän vuoksi osallistujalla tulisi olla perustiedot tai edes jonkinlainen käsitys ao. uskonnosta. Suoritustapa ilmoitetaan myöhemmin. Uskontotiede humanistisessa tiedekunnassa Tutkintovaatimukset (voimassa myös ) Uskontotieteen opinnot perehdyttävät uskontoon kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opinnot antavat perustiedot uskonnoista maailmanlaajuisesti sekä valmiudet ymmärtää ja selittää erilaisia uskonnollisia ilmiöitä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Opinnoissa voi erikoistua tiettyyn uskontoon, kulttuurialueeseen tai johonkin erityiseen lähestymistapaan. Uskontotieteen lähestymistavat ovat pääasiassa antropologisia, historiallisia, sosiologisia, psykologisia ja etnografisia. Perusopinnoissa perehdytään uskontojen, uskonnollisten yhteisöjen ja uskonnollisen elämän tutkimukseen sekä omassa että vieraassa kulttuuriympäristössä. Perusopintojen tavoitteena on uskontotieteen tutkimusalojen, oppi- ja metodihistorian, maailman uskontojen ja sekä Suomen että Euroopan uskonto- ja aatehistorian tuntemus. 11

12 Aineopintojen tavoitteena on luoda perusta uskontotieteelliselle tutkimukselle, antaa valmiudet sen keskeisimpien tutkimusmenetelmien hallintaan ja perehdyttää valitun kulttuurialueen uskontohistoriaan ja erityiskysymyksiin. Syventävien opintojen tavoitteena on ulottaa aineopinnoissa saavutetut perusvalmiudet jonkin uskonto- tai kulttuurialueen sekä tutkimusteoreettisen ja -metodologisen erikoisalueen tuntemukseen ja hallintaan. Valmistuminen uskontotiede pääaineena edellyttää opiskelijalta kykyä tehdä itsenäistä tutkimustyötä sekä toimia erikoistumisalueensa asiantuntijana. Uskontotiedettä pääaineena opiskelleet ovat sijoittuneet mm. vieraiden kulttuurien tuntemusta edellyttäviin tehtäviin kansainvälisissä järjestöissä tai kehitysyhteistyössä, erilaisiin tutkimustehtäviin, tiedotusvälineiden palvelukseen sekä opetus- ja kulttuurihallinnon virkoihin. Opintojen suunnittelussa, kuten sivuaineen valinnassa, on syytä ottaa huomioon vaatimukset, joita eri ammattialoille suuntautuminen edellyttää. HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTORAKENNE (Huom. tutkintorakenne uudistuu syksyllä 2005, joten alla esitetty tutkintorakenne on voimassa enää lukuvuoden Ks. lisätietoja tutkintouudistuksesta s.5) Kandidaatin tutkinto Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa. Kandidaatin tutkinnon suorittamista suositellaan, mutta se ei ole vielä pakollista (syksyllä 2005, tutkintouudistuksen myötä, kandidaatin tutkinnosta tulee pakollinen). Sen suorittaminen ei vaikuta oikeuteen suorittaa maisterin tutkintoa. HuK-tutkinnon pääaine voi myös olla eri kuin FM-tutkinnon. HuK- ja FM-tutkinnon keskeinen ero on se, että HuK-tutkintoon ei koskaan sisälly gradua. Alemmasta tutkinnosta voi olla hyötyä esimerkiksi työnhaussa tai opiskelussa ulkomailla. Se on myös hyvä välitavoite ennen maisterin tutkinnon suorittamista. Alla olevassa kaaviossa on esitelty kandidaatin tutkinnon osat ja vähimmäisvaatimukset (minimitutkinto). HuK-tutkinnon osien laajuus riippuu aineyhdistelmästä. Kandidaatin tutkinnon rakenne (minimitutkinto, yhteensä vähintään 120 ov) Kandidaatintutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot: 1) kieli- ja viestintäopinnot (2-10 ov), 2) pääaineesta perusopinnot ja aineopinnot, aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ks. kohta Kandidaatintutkielma s.13, 3) sivuaineita (arvosanoja= tutkintovaatimusten mukaisia kokonaisuuksia) vähintään 30 12

13 opintoviikkoa, joihin sisältyy ainakin yksi kokonainen arvosana (min. 15 ov). Sivuaineopintoihin voi sisältyä korkeintaan kaksi puoliarvosanaa (10-14 ov); sivuaineen arvosanan voi korvata myös pääaineen syventävien opintojen arvosanalla (20 ov), 4) vapaita opintoja enintään 20 ov; jos tutkintoon vaadittava opintoviikkomäärä tulee täyteen muista opinnoista, ei vapaita opintoja tarvitse tutkinnossa olla ollenkaan, 5) kirjallinen kypsyysnäyte, ks. kohta Kypsyysnäyte, s.14. Maisterin tutkinto Filosofian maisterin (FM) tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. FM-tutkinnon laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa. Ohessa esitetyn filosofian maisterin tutkinnon kaavion opintoviikkorajoitukset koskevat minimitutkintoa. Jos siis 160 opintoviikkoa ylittyy, opintojen enimmäismäärät voivat olla suuremmat. Vähimmäislaajuuden ylittävät opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistoopintoja. FM-tutkinnon osien laajuudet riippuvat aineyhdistelmästä. Filosofian maisterin tutkinnon rakenne Maisterin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot: 1) pääaineesta perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradututkielma. 2) sivuaineita (arvosanoja = tutkintovaatimusten mukaisia kokonaisuuksia) vähintään 30 opintoviikkoa, joihin sisältyy ainakin yksi kokonainen arvosana (min. 15 ov). Sivuaineopintoihin voi sisältyä korkeintaan kaksi puoliarvosanaa (10-14 ov), 3) vapaita opintoja enintään 20 opintoviikkoa. Jos tutkintoon vaadittava opintoviikkomäärä tulee täyteen pääaineen ja sivuaine(id)en arvosanoista, ei vapaita opintoja tarvitse tutkinnossa olla ollenkaan, 4) kieli- ja viestintäopinnot (2-10 ov), 5) kirjallinen kypsyysnäyte Aineenopettajan koulutus Uskontotieteen humanistisen tiedekunnan pääaineopiskelijoille on suunnitteilla aineenopettajan koulutusmahdollisuus. Tarkemmat tiedot lehtorilta vuoden 2005 alussa. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopinnoissa kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielmassa osoitetaan käsitellyn aiheen tyydyttävää tuntemusta sekä kyseisen tieteenalan terminologian ja sen esittämistekniikan hallintaa. 13

14 Useimmissa aineissa aineopintoihin kuuluva proseminaariesitelmä katsotaan HuKtutkintoa varten vaadittavaksi kandidaatintutkielmaksi, jonka pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte Kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä pääaineen tutkielman alaan ja äidinkielen taitoa. Kypsyysnäytteessä opiskelija vastaa tutkielmansa aihetta koskevaan esseetyyppiseen kysymykseen. Äidinkielen opinnot ja kypsyysnäyte tulee olla suoritettuna samalla kielellä. Jos opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen kandidaatin tutkintoa varten tai hän on suorittanut toisen perustutkinnon, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten. Tutkintoon kuuluvat äidinkielen opinnot (2 ov) on oltava suoritettu ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista ja pro gradu -tutkielman jättämistä viralliseen tarkastukseen. Humanististen tieteiden ja psykologian kandidaatin tutkintoon kuuluvaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan laitokselle jättämällä tenttikuori kandidaatintutkielman tarkastajalle tai erikseen ilmoitetulle kuulustelijalle. Filosofian maisterin tutkintoon kuuluvaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori tiedekunnan kansliaan samalla kun pro gradu -tutkielma jätetään tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman tarkastaja ja äidinkielen opettaja. Näyte arvostellaan arvosanoin hyväksytty / hylätty. Kypsyysnäytteen tuloksia voi tiedustella tiedekunnan kansliasta noin kolmen viikon kuluttua kypsyysnäytteestä. Kypsyysnäytteessä hylätty opiskelija voi ilmoittautua seuraavaan kypsyysnäytteeseen. 14

15 USKONTOTIETEEN OPINTOJEN RAKENNE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Kut100 Perusopinnot (20 ov) Kut110:Kut111,Kut112 Kut120: Kut121, Kut122 Kut130: Kut131, Kut132 JOHDATUS USKONTOTIETEESEEN USKONTOTIETEEN OPPIHISTORIA JA KESKUSTELUNAIHEET SUOMALAISET USKONTOPERINTEET Kut140:Kut141, Kut142 USKONNOT JA KULTTUURIT VUOROVAIKUTUKSESSA 2ov + 3ov= 5ov 2ov + 3ov= 5ov 2ov + 3ov= 5ov 2ov + 3ov=5ov Aineopinnot Kaikki suorittavat opintojakson Kut210 (10 ov) sekä sen lisäksi oman valinnan mukaan kaksi opintojaksoista Kut220-Kut240. Kut200 Aineopinnot (20 ov) Kut210:Kut211,Kut212, Kut213, Kut214 Kut220 Kut230 Kut240 USKONTOTIETEEN MENETELMÄT VARHAISKANTAISET USKONNOT JA KANSANUSKO HISTORIALLISET USKONNOT USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET 3ov+2ov+2ov+3ov=10ov 5ov 5ov 5ov 15

16 Syventävät opinnot Kaikki suorittavat opintojaksot Kut310, Kut320 ja Kut370. Syventävä erikoisala (5ov) valitaan opintojaksoista Kut330-Kut350. Kut300 Syventävät opinnot (20 ov) Kut310 USKONTOTEORIAT JA 5ov METODOLOGIA Kut320 USKONTOTIETEEN 5ov TEEMAOPINNOT Kut330 VARHAISKANTAISET 5ov USKONNOT JA KANSANUSKONTO Kut340 HISTORIALLISET 5ov USKONNOT Kut350 USKONTOTIETEEN 5ov AJANKOHTAISET KYSYMYKSET Kut370 SEMINAARI 5ov Kut800 Pro gradu tutkielma 20ov HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOVAATIMUKSET Kut100 Perusopinnot (20 ov) Kut110 JOHDATUS USKONTOTIETEESEEN (5 ov) Kut111 Uskontotieteen perusteet (2 ov) Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen tutkimuskohteiden, peruskäsitteistön sekä teoreettisten lähtökohtien yleistuntemus. Kurssilla tarkastellaan uskonnon määrittelyn ongelmia, uskonnon ulottuvuuksia ja uskontoa osana yksilön ja yhteisön elämää sekä kulttuuria. Luentokurssi (24 t) sekä kirjallisuus: Sjöblom & Utriainen (toim), Mikä ihmeen Uskonto? Kut112 Maailman uskonnot (3 ov) Opintojakson tavoitteena on maailman erilaisten uskontoperinteiden perustuntemus. Kurssilla tutustutaan sekä varhaiskantaisiin uskontoihin että suuriin maailmanuskontoihin. Luentokurssi (36 t.) ja kirjallisuus: Hyry & Pentikäinen (toim.), 16

17 Uskonnot maailmassa (v painos). Kut120 USKONTOTIETEEN OPPIHISTORIA JA KESKUSTELUNAIHEET (5ov) Kut121 Uskontotieteen oppihistoria (2 ov) Opintojakso perehdyttää uskonnontutkimuksen oppihistorian pääpiirteisiin, keskeisiin tutkimussuuntauksiin ja koulukuntiin. Kirjallisuus: V. Anttonen, Uno Harva ja Suomalainen uskontotiede, J. S. Preus, Explaining Religion. Kut122 Uskontotieteen ajankohtainen keskustelu (3 ov) Opintojaksossa tutustutaan uskontotieteen ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin ja uusimpiin suomalaisiin tutkimuksiin. Kirjallisuus: R. Gothóni, Uskontojen uustulkintaa, I. Pyysiäinen, Harvat ja valitut, Rikkinen, Minna, Yhteisön nimeen. Kirkon identifikaatioprosessi uususkontokeskusteluissa, Hovi et al. (toim.), Uskonto ja sukupuoli. Kut130 SUOMALAISET USKONTOPERINTEET (5 ov) Kut131 Suomalaisuus, suomalainen kansanusko ja uralilainen uskontoperinne (3 ov) Tavoitteena on suomalaisuuden kuvaan vaikuttaneiden perinneuskontojen tuntemus. Kirjallisuus: Veikko, Anttonen, Ihmisen ja maan rajat, J. Pentikäinen, Suomalaisen lähtö, A-L. Siikala, Suomalainen samanismi, Pentikäinen & Miettinen, Pyhän merkkejä kivessä. Kut132 Kirkot, kristilliset perinteet ja uskonnolliset vähemmistöt suomalaisessa kulttuurissa (2 ov) Opintojaksossa perehdytään Suomen uskonnollisiin vähemmistöihin, kirkonsisäisiin herätysliikkeisiin ja aluekulttuureihin sekä kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa yleensäkin. Kirjallisuus: Ketola & al. (toim.), Moderni kirkkokansa, J. Niemelä (toim.), Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa, H. Kilpeläinen, Valamo karjalaisten luostari? sivut Kut140 USKONNOT JA KULTTUURIT VUOROVAIKUTUKSESSA (5 ov) Kut141 Erilaiset ihmiskäsitykset, ideologiat ja maailmankuvat (2 ov) Tavoitteena on ymmärtää inhimillisen toiminnan taustalla vaikuttavia maailmankuvia ja ihmiskäsityksiä. Kirjallisuus: H. Helve (toim), Arvot, maailmankuvat, sukupuoli, H. Helve, Arvot, muutos ja nuoret, H. Pesonen (toim), Uskonnon luonto. Ihmisen ja luonnon suhde uskonnollisessa ajattelussa. Kut142 Uskonnot ja kulttuurit Euroopassa (3 ov) Kurssilla tarkastellaan uskontojen ja ideologioiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti tarkastellaan uskonnon ja myyttien vaikutusta Euroopan 17

18 kansojen historiassa ja nykypäivässä. Kirjallisuus: Sakaranaho & Pesonen (toim.), Muslimit Suomessa, H. Palva & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmanpolitiikassa, G. Davie, Religion in Modern Europe. Kut200 Aineopinnot (20 ov) Kaikki suorittavat opintojakson Kut210 (10 ov) sekä sen lisäksi oman valinnan mukaan kaksi teemakokonaisuutta opintojaksoista Kut220 Kut240 (yht. 10 ov). Kut210 USKONTOTIETEEN MENETELMÄT (10 ov) Kut211 Uskontotieteen kysymyksenasettelut (3 ov) Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteellisen tiedonhankinnan luonteeseen ja erityisesti uskontotieteen kysymyksenasetteluihin. Kurssilla käsitellään tutkimuksen rakennetta ja osatekijöitä kuten aihepiiri, kysymyksenasettelu, teoriat, menetelmät ja aineisto. Tutkimusprosessia tarkastellaan sekä kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Kurssi koostuu luentosarjasta, harjoitustehtävistä sekä oheiskirjallisuudesta: S. Hirsjärvi & P. Remes & P. Sajavaara, Tutki ja kirjoita; W. Braun & R. T. McCutcheon (eds.), Guide to the Study of Religion. Kut212 Proseminaari (2 ov) Teemaseminaari valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen, kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun uskontotieteen eri ongelma-alueista sekä uskontotieteellisten näkökulmien ja tutkimusmenetelmien soveltamiseen. Lukukauden mittaisessa teemaseminaarissa kukin osanottaja laatii esitelmän ja toimii opponenttina. Pääaineopiskelijan teemaseminaarin päättötyö hyväksytään kandidaatintutkielmaksi, jonka aihepiiristä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Seuraavat kurssit on suoritettava ennen teemaseminaaria: Kut110 Johdatus uskontotieteeseen (5 ov) ja Kut211 Uskontotieteen kysymyksenasettelut (3 ov). Kut213 Aineiston keruumenetelmät (2 ov) Kurssilla perehdytään uskontotieteen empiirisiin aineiston hankinnan menetelmiin, kuten haastatteluun, havainnointiin, kyselyihin, sekä valmiiden aineistojen käyttöön. Kurssi voi painottua kvantitatiivisiin menetelmiin tai kvalitatiivisiin menetelmiin; jälkimmäisessä tapauksessa joko historiantutkimukseen tai etnografisiin kenttätyömenetelmiin. Kurssi koostuu luentokurssista harjoitustehtävineen, sekä oheiskirjallisuudesta: K. Katajala, Historiikinkirjoittajan opas, R. G. Burgess, In the Field: An Introduction to Field Research. Kut214 Aineiston analyysimenetelmät (3 ov) Kurssilla perehdytään erilaisiin tapoihin analysoida uskontotieteellisiä tutkimusaineistoja joko kvantitatiivisin tai kvalitatiivisin menetelmin. Kvalitatiivisesti painottuvalla kurssilla käsitellään havaintojen pelkistystä sekä etnografisista tallenteista että valmiista tekstiaineistoista erilaisin tekstintutkimuksen menetelmin. Kurssi koostuu luentokurssista harjoitustehtävineen sekä oheiskirjallisuudesta: T. Sjöblom (toim.), Tutkija, tekstit ja uskonto, P. Alasuutari, Laadullinen tutkimus. 18

19 Kut220 VARHAISKANTAISET USKONNOT JA KANSANUSKO (5 ov) Perehtyminen kirjoituksettomien kansojen uskontoon sekä kansanuskoon sekä niitä koskevaan uskontotieteelliseen tutkimukseen. Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu, tai tenttimällä kirjapaketin. Kaikki tenttivät: G. Harvey (toim.), Indigenous Religions: A Companion. Lisäksi valitaan yksi seuraavista: Kut221 Aasia J. Paper, The Spirits are Drunk: Comparative Approaches to Chinese Religion, S. Kakar, Shamans, Mystics and Doctors, M.-L. Heikkilä-Horn, Kaakkois-Aasia: historia ja kulttuurit, M. Spiro, Burmese Supernaturalism. Kut222 Afrikka J. Mbiti, African Religions and Philosophy, B. Ray, African Religions: Symbolism, Ritual, and Community, R. Harjula, Veljeni Mirau, J. Pemberton III & F. S. Afolayan, Yoruba Sacred Kingship: A Power Like That of the Gods. Kut223 Amerikka Å. Hultkranz, The Attraction of Peyote: An Inquiry into the Basic conditions for the Diffusion of the Peyote Religion in America, S. D. Gill, Native American Religions: An introduction, H. Osborne, South American Mythology, C. Parker, Popular Religion and Modernization in Latin America. Kut224 Pohjoiset uskonnot J. Pentikäinen, Saamelaiset: pohjoisen kansan mytologia, J. Pentikäinen, Samaanit, L. L. Laestadius, Lappalaisten mytologian katkelmia, M. Hoppál & J. Pentikäinen (eds.), Northern Religions and Shamanism. Kut225 Australia ja Oseania H. Whitehouse, Inside the Cult, D. Bell, Daughters of the Dreaming, J. Cowan, Myths of the Dreaming: Interpreting Aboriginal Legends, E. Kolig, The Silent Revolution: Effects of Modernization on Australian Aboriginal Religion. Kut226 Eurooppa J. P. Mallory, In Search of the Indo-Europeans, M. C. Ross, Hedniska ekon: myt och samhälle i fornordisk litteratur (on eng.), B. Cunliffe, The Ancient Celts, M. Sjoestedt, The Gods of the Celts. Kut227 Suomalainen kansanusko ja uskonnollinen perinne M. Sarmela, Suomen perinneatlas, L. Honko et al. (eds.) The Great Bear (artikkelit sekä ss , , ), M. Nenonen, Noituus, taikuus ja noitavainot: Ala- Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla Kut228 Venäjän ja Baltian uskonnollinen perinne M. Gimbutas, The Slavs, T. Laitila & T. Saarinen (toim.), Uskonto ja identiteetti. Suomalais-ugrilaisten kokemuksia ja vaiheita Venäjällä ja Neuvostoliitossa, H. Kilpeläinen, Valamo Karjalaisten luostari? (ss ), Nestorin kronikka, suom. M.-L. Jaakkola. Kut229 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä B. Fagan. World Prehistory: A Brief Introduction, S. Mithen, The Prehistory of the Mind, B. Dickson, The Dawn of Belief, M. Gimbutas, The Civilization of the 19

20 Goddess. Kut230 HISTORIALLISET USKONNOT (5 ov) Opintojaksossa perehdytään historiallisiin uskontotraditioihin. Jaksossa käsitellään historiallisten uskontojen tutkimusta uskontotieteessä sekä syvennytään yhteen, opiskelijan valitsemaan uskontoperinteeseen. Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu tai tenttimällä kirjapaketin. Kaikki tenttivät: S. Sharot, A comparative sociology of world religions: Virtuosos, priests and popular religion. Lisäksi valitaan yksi seuraavista: Kut231 Antiikki P. Pakkanen, Interpreting Early Hellenistic Religion, L. Martin, Hellenistic Religion: An introduction, C. Kerenyi, The Religion of the Greeks and Romans, J. P. Vernant, Myth and Society in Ancient Greece. Kut232 Buddhalaisuus R. Gombrich, Theravada Buddhism, M.-L. Heikkilä-Horn, Santi Asoke Buddhism and Thai State Response, I. Pyysiäinen, Beyond Language and Reason: Mysticism and Indian Buddhism, R. E. Buswell, The Zen Monastic Experience: Buddhist Practise in Contemporary Korea. Kut233 Hindulaisuus C. J. Fuller, The Camphor Flame. Popular Hinduism and Society in India, L. A. Babb, Redemptive Encounters: Three Modern Styles in the Hindu Tradition, J. L. Brockington, The Sacred Thread, K. K. Klostermaier, Hinduism: A Short Introduction. Kut234 Islam J. Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, J. Esposito, Political Islam, H. Palva & I. Perho (toim.) Islamilainen kulttuuri, G. Nonneman et al., Muslim Communities in the New Europe. Kut235 Juutalaisuus ja kristinusko Valitaan neljä kirjaa seuraavista: T. Harviainen & K-J. Illman (toim.), Juutalainen kulttuuri, S. N. Eisenstadt, Jewish Civilization, E. Ben-Rafael & S. Sharot, Ethnicity, Religion and Class in Israeli Society, N. Cohn, The Pursuit of the Millennium, R. Gothóni, Paradise within Reach: Monasticism and Pilgrimage on Mt Athos, H. Kilpeläinen: Valamo Karjalaisten luostari, W. A. Meeks: The First Urban Christians. Kut236 Kiinan uskonnot C. Jochim, Chinese religions: A Cultural Perspective, K. Dean, Taoist Ritual and Popular Cults of Southeast China, X. Yao, An Introduction to Confucianism. Kut237 Lähi-idän muinaiskulttuurit J. Jacobsen, Treasures of Darkness: A History of Mesopotamian Religion, B. E. Shafer, Religion in Ancient Egypt, B. N. Porter (ed.), One God or many? Concepts of Divinity in the Ancient World, P. Clark, Zoroastrianism. An Introduction to an Ancient Faith. Kut238 Japanin uskonnot I. Vesterinen, Japanilaiset: Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua, J. Kitagava (ed.), Religion in Japanese History, I. Reader et al. (eds.), Japanese Religions: Past 20

21 and Present, R. Ellwood & R. Pilgrim, Japanese Religion: A Cultural Perspective. Kut239 Amerikan muinaiskulttuurit G. W. Conrad & A. A. Demarest, Religion and Empire: the Dynamics of Aztec and Inca Expansionism, J. E. S. Thompson, Maya History & Religion, D. Carrasco, City of sacrifice: the Aztec empire and the role of violence in civilization. Kut240 USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET (5 ov) Opintojaksossa perehdytään uskontotieteen ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu, tai tenttimällä kirjapaketin. Kaikki tenttivät: L. Woodhead & al. (eds.), Religion in the modern world: Traditions and transformations. Lisäksi valitaan yksi seuraavista: Kut241 Uudet uskonnolliset liikkeet J. Kaplan (toim.), Beyond the Mainstream: The Emergence of Religious Pluralism in Finland, Estonia and Russia, A. Faivre, Access to Western Esotericism. Kut242 Uskonto Suomessa E. Helander, Naiset eivät vaienneet: naisevankelistainstituutio Suomen helluntailiikkeessä, T. Sakaranaho & H. Pesonen (toim.), Muslimit Suomessa, M. Rikkinen: Yhteisön nimeen, G. Gustafsson & T. Pettersson (red), Folkkyrkor och religiös pluralism den nordiska religiösa modellen. Kut243 Uskonto ja nyky-yhteiskunta S. Bruce, God is dead: secularisation in the West, P. Beyer, Religion and Globalization, E. Helander: Religion and Social Transitions. Kut244 Uskonto ja sukupuoli T. Utriainen: Läsnä, riisuttu, puhdas, A. Sharma (ed.) Women in World's Religions, U. King (ed.), Religion & Gender. Kut245 Uskonto ja elämänvaiheet T. Utriainen: Läsnä, riisuttu, puhdas, H. Helve: Arvot, muutos ja nuoret, A. van Gennep: The Rites of Passage. Kut246 Uskonto ja luonto H. Pesonen (toim.), Uskonnon luonto, J. Holm & J. Bowker (eds.), Attitudes to Nature, C. Albanese, Nature Religion in America. Kut247 Uskonto ja politiikka J. Haynes, Religion in Global Politics, H. Palva & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmanpolitiikassa, M. Riesebrodt, Pious Passion: The Emergence of Modern Fundamentalism in the United States and Iran. Kut248 Uskonto ja monikulttuurisuus G. Baumann, The multicultural Riddle: Rethinking National, Ethnic and Religious Identities, M. Jaakkola, Maahanmuutto ja etniset asenteet, K. Liebkind (ed.), Monikulttuurinen Suomi, N. Ahlberg, New Challenges, Old Strategies: Themes of variation and Conflict among Pakistani Muslims in Norway. Kut249 Uskontotiede ja aatehistoria G. P. Fedotov, The Russian Religious Mind, M. J. Buckley, At the Origins of Modern Atheism, L. Feuerbach, The Essence of Christianity, R. Gothóni, Carl Robert Cederholms liv, verk och intellektuella individuation. 21

22 Kut300 Syventävät opinnot (20 ov) Kut310 USKONTOTEORIAT JA METODOLOGIA (5 ov) Opintojakson tavoitteena on syventävä perehtyminen uskontotieteen ajankohtaiseen teoreettiseen keskusteluun. Jaksossa käsitellään uskontotieteen oppihistoriaa ja identiteettiä, tärkeimpiä uskontoteorioita sekä uskonnon- ja kulttuurintutkimuksen metodologisia keskustelunaiheita. Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu, tai tenttimällä kirjapaketin. Kaikki tenttivät: P. Boyer, Religion Explained, D. L. Pals, Seven Theories of Religion, B. Saler, Conceptualizing Religion. Lisäksi valitaan kaksi kirjaa seuraavista: J. Andresen (ed.), Religion in Mind: Cognitive Perspectives on Religious Belief, Ritual and Experience, R. Gothóni (red.), Att förstå i humaniora, U. Bianchi, The History of Religions, M. Eliade, Patterns in Comparative Religion, N. Holm (ed.), Ethnography is a Heavy Rite (s ),, D. Hervie- Legér: Religion as a Chain of Memory C. Geertz, Interpretation of Cultures: Selected Essays, B. Morris, Anthropological Studies of Religion: An Introductory Text, I. Pyysiäinen, How religion works: Towards a New Cognitive Science of Religion, I. Pyysiäinen & V. Anttonen, Current Approaches in the Cognitive Science of Religion, E. Sharpe, Comparative Religion: A History, N. Smart, Dimensions of the Sacred: An Anatomy of the World's Beliefs, M. McGuire, Religion: The Social Context, C.D. Batson & W. L. Ventis, The Religious Experience, R.A. Rappaport, Ritual and Religion in the Making of Humanity, H. Pesonen (ed.), Styles and positions: Ethnographic perspectives in comparative religion. Kut320 USKONTOTIETEEN TEEMAOPINNOT (5 ov) Syventävä erikoistuminen kahteen uskontotieteen teema-alueeseen. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa jonkin uskontotieteen kannalta keskeisen menetelmällisen ja tutkimusotteellisen lähestymistavan syventävän tuntemuksen. Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu, tai tenttimällä kaksi kirjapakettia seuraavista vaihtoehdoista: Kut320a Pyhä V. Anttonen: Ihmisen ja maan rajat. "Pyhä" kulttuurisena kategoriana, E. A. Yonan & T. A. Idinopoulos (eds.), The Sacred and Its Scholars: Comparative Methodologies for the Study of Primary Religious Data. Kut320b Myytti W. Doty, Mytography, J. Puhvel: Comparative Mythology. Kut320c Rituaali

23 C. Bell: Ritual: Perspectives and dimensions. E. T. Lawson & R. McCauley: Rethinking religion: Connecting Cognition and Culture. Kut320d Uskonnollinen kokemus W. James: The Varieties of Religious Experience, W. Proudfoot: Religious experience. Kut320e Uskonnolliset yhteisöt W. S. Bainbridge, Sociology of Religious Movements. Kut320f Tabut ja moraali R. Stark & W. S. Bainbridge, Religion, Deviance and Social Control, M. Douglas, Puhtaus ja vaara, S. Freud, Toteemi ja tabu: eräitä yhtäläisyyksiä villien ja neuroottisten sielunelämässä. Kut320g Uskonnollinen kommunikaatio ja retoriikka S. M. Hoover & K. Lundby (ed.), Rethinking Media, Religion, and Culture, T. Sakaranaho (toim.), Retorinen tutkimus uskontotieteessä. Kut320h Uskonnollinen taide ja arkkitehtuuri R. I. J. Hackett, Art and Religion in Africa, D. L. Eck, Darsan: Seeing the Divine Image in India, M. Warner, Alone of All Her Sex: The Myth and the Cult of the Virgin Mary. Kut320i Uskonnollisen perinteen välittyminen T. Sjöblom: Early Irish Taboos. A Study in Cognitive History, H. Whitehouse, Arguments and Icons: Divergent Modes of Religiosity. Kut USKONTOTIETEEN SYVENTÄVÄ ERIKOISTUMISALUE (5 ov) Opintojakson tavoitteena on syventävä perehtyminen johonkin uskontoperinteeseen tai aihealueeseen ja sitä koskevaan tutkimukseen. Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu tai kirjallisuuden pohjalta laaditulla tieteellisellä esseellä (vähintään 25 s.), johon käytetty kirjallisuus on laajuudeltaan 5 ov. Esseiden aiheet sovitaan eri aihepiirien vastuuhenkilöiden kanssa etukäteen (ks. kohta Tentaattorit ja kurssien vastuuhenkilöt). Opintojakso voidaan suorittaa myös projektiopintoina, jolloin opiskelija osallistuu johonkin laitoksen tutkimushankkeista. Tutkimusprojektiopinnoista vastaa uskontotieteen lehtori. Opintojakso tai sen osa voidaan suorittaa työharjoitteluna, jonka sisällöstä ja laajuudesta sovitaan lehtorin kanssa. Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta. Syventävä erikoistumisalue voidaan valita seuraavista kokonaisuuksista: Kut330 VARHAISKANTAISET USKONNOT JA KANSANUSKO (5 ov) Kut331 Aasia Kut332 Afrikka Kut333 Amerikka Kut334 Pohjoiset uskonnot Kut335 Australia ja Oseania Kut336 Eurooppa Kut337 Suomalainen kansanusko ja uskonnollinen perinne Kut338 Venäjän ja Baltian uskontoperinteet Kut339 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä Kut340 HISTORIALLISET USKONNOT (5 ov)

24 Kut341 Antiikki Kut342 Buddhalaisuus Kut343 Hindulaisuus Kut344 Islam Kut345 Juutalaisuus ja kristinusko Kut346 Kiinan uskonnot Kut347 Lähi-idän muinaiskulttuurit Kut348 Japanin uskonnot Kut349 Amerikan muinaiskulttuurit Kut350 USKONTOTIETEEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET (5 ov) Kut351 Uudet uskonnolliset liikkeet Kut352 Uskonto Suomessa Kut353 Uskonto ja nyky-yhteiskunta Kut354 Uskonto ja sukupuoli Kut355 Uskonto ja elämänvaiheet Kut356 Uskonto ja luonto Kut357 Uskonto ja politiikka Kut358 Uskonto ja monikulttuurisuus Kut359 Uskontotiede ja aatehistoria Kut370 SEMINAARI (5 ov) Seminaarin tavoitteena on harjaantuminen kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun uskontotieteen eri ongelma-alueista sekä perehtyminen tutkimustyöhön. Opintojakso koostuu noin kahden lukukauden mittaisesta seminaarista, jossa opiskelija esittää alustavan ja tarkennetun tutkimussuunnitelman sekä esitelmän ja toimii vastaavien töiden opponenttina. Syyslukukaudella alkavaan seminaariin ilmoittaudutaan lomakkeella tammikuun loppuun mennessä. Seminaarin alkaessa tulee olla suoritettuna uskontotieteen perusopinnot ja uskontotieteen aineopinnoista Kut 210. Kut800 Pro gradu -tutkielma (20 ov) Opintojakson tavoitteena on harjaantuminen itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön tekemällä tutkielma jostakin uskontotieteen erikoistumisalueisiin liittyvästä aiheesta. Laitoksen painopistealueita ovat olleet mm. seuraavat: - arktiset, erityisesti suomensukuisten kansojen uskonnot - askeesi, mystiikka, luostarilaitos, pyhimykset ja pyhiinvaellus - yksilötutkimus ja elämäkerrat - arvot, maailmankuvat ja ideologiat - sukupuolinäkökulma uskonnon tutkimuksessa - uskonnolliset liikkeet, yhteisöt ja vähemmistöt - uskontotieteen metodologia ja oppihistoria - uskonnollinen kognitio - uskontoretoriikka - uskonto ja media 24

25 Uskontotiede teologisessa tiedekunnassa Teologisessa tiedekunnassa opiskelevien opintojen rakenne riippuu siitä millä koulutuslinjalla opiskelija on (A, B1, B2). Näin ollen uskontotieteen pakollisten opintojen määrä ja opintojen laatu (esim. Aine II opinnot) vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Alla on esitelty eri koulutusohjelmat ja niiden tutkintovaatimukset. Pääaine valitaan teologisessa tdk:ssa yleensä aikaisintaan 3.opiskeluvuoden aikana ilmoittautumalla tutkielmaseminaariin ja sitä edeltävään metodiopetukseen. TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTORAKENTEET Kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistava koulutusohjelma (A) Tavoitteet Tiedekuntaneuvoston vahvistamien pysyväismääräysten mukaan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius toimia teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä, uskonnollisten yhteisöjen, etenkin evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa, sekä erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, kuten sairaalalaitoksen, puolustusvoimien tai vankiloiden palveluksessa taikka kehitysyhteistyössä, antaa kirkkojärjestyksen 5 luvun 2 :n tarkoittamat tiedot ja taidot pappissivistykseen kuuluvissa oppiaineissa, antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. A-koulutusohjelman rakenne A-koulutusohjelman mukaan suoritettavan teologian kandidaatin tutkinnon laajuus on 120 ov ja teologian maisterin tutkinnon laajuus on 160 ov. TM Syventävät opinnot ov ov Pro gradu -tutkielma 20 ov TK 120 ov Soveltavat opinnot, väh. 5 ov Keskenään vaihtoehtoiset opinnot: aineopinnot II, sivuaineopinnot, soveltavat opinnot, klassisten kielten opinnot, vapaat opinnot, enint. 50 ov Aineopinnot I* 20 ov 25

26 Yleis-, kieli- ja perusopinnot, väh. 45 ov * Opiskelija valitsee neljältä eri ainelaitokselta Aineopinnot I -opintojakson (tiedekunnassa yhteensä 5 ainelaitosta). Koulun uskonnonopettajan tehtäviin valmistava koulutusohjelma (B) HUOM! Kaikki teologisen tiedekunnan opiskelijat valitaan ensin A-koulutusohjelmaan. Opettajankoulutusohjelmaan opiskelija voi siirtyä ainoastaan soveltuvuuskokeen kautta. ks. Teologisen tiedekunnan opinto-oppaasta hakuohjeet Tutkintorakenteet: yhden opetettavan aineen linja (B1) kahden opetettavan aineen linja (B2) Tavoitteet Tiedekuntaneuvoston vahvistamien pysyväismääräysten mukaan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa, antaa opiskelijalle kasvatus- ja opetusprosessia koskevien tieteellisten teorioiden ja niiden käytännöllisten sovellutusten alalta sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykenee opettajana toimiessaan edistämään ihmisen persoonallisuuden kehitystä ja koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. B-koulutusohjelman rakenne Teologian kandidaatin tutkinnon laajuus B-koulutus- ohjelmassa on 120 ov ja teologian maisterin tutkinnon laajuus on 160 ov. Yhden opetettavan aineen linja (B1) TM 160 ov Pro gradu-tutkielma Pääaineen syventävät opinnot Kasvatustieteen opinnot 20 ov 20 ov 35 ov TK 120 ov Keskenään vaihtoehtoiset opinnot: aineopinnot II, sivuaineopinnot, soveltavat opinnot, klassisten kielten opinnot, vapaat opinnot Aineopinnot II* maks. 20 ov 5 ov Aineopinnot I* Yleis-, kieli- ja perusopinnot 20 ov väh. 40 ov 26

27 *Opiskelija valitsee neljältä eri ainelaitokselta Aineopinnot I -opintojakson (tiedekunnassa yhteensä 5 ainelaitosta) **Jos opiskelija suorittaa vain yhden aineopinnot II -opintojakson, tulee se suorittaa pääainelaitokselle ja opintojaksoon tulee sisällyttää aineseminaari Kahden opetettavan aineen linja (B2) TM 160 ov TK 120 ov Pro gradu -tutkielma Pääaineen syventävät opinnot Kasvatustieteelliset opinnot Toisen opetettavan aineen opinnot Aineopinnot II Yleis-, kieli- ja perusopinnot 20 ov 20 ov 35 ov 35/40 ov* väh. 5 ov** 40 ov * Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa suoritettavat toisen opetettavan aineen opinnot ovat 40 ov:n laajuiset. **Jos opiskelija suorittaa vain yhden aineopinnot II -opintojakson, tulee se suorittaa pääainelaitokselle ja opintojaksoon tulee sisällyttää aineseminaari Koulutusohjelman vaihtaminen Jos opiskelija haluaa vaihtaa koulutusohjelmaa tai linjaa, hänen tulee menetellä seuraavasti: Koulun uskonnonopettajan tehtäviin valmistavaan koulutusohjelmaan (B) valitun opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti teologisen tiedekunnan hallintopalveluihin ja opettajankoulutuslaitokseen, jos hän haluaa siirtyä kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavaan koulutusohjelmaan (A). B-koulutusohjelmaan voidaan koulutusohjelmaa vaihtava hyväksyä vain siinä tapauksessa, että koulutuspaikkoja on vapaana ja opiskelija saa soveltuvuuskokeesta hyväksyttävän pistemäärän. B2-linjalle hyväksytyn opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti opintoasiainpäällikölle, jos hän haluaa siirtyä takaisin B1-linjan opiskelijaksi. 27

28 Opintojen vähimmäisvaatimukset koulutusohjelmittain A-koulutusohjelma: Filosofia Viestintä Psykologia, psykiatria ja sosiologia* Nykykielet Klassiset kielet** Perus- ja aine I opinnot Aineopinnot II Soveltavat opinnot Syventävät opinnot Pro gradu-tutkielma Yhteensä opintoja oltava vähintään Y15 Y35 Y25 Y40, Y50, Y51 yhdestä kielestä 5 ov 45 opintoviikkoa viideltä laitokselta, joista neljältä laitokselta kultakin vähintään 10 opintoviikkoa 5 ov pääainelaitokselta 5 ov 20 ov 20 ov 160 ov *Suositellaan praktikumeihin osallistuville **Kirkon virkaan suuntautuvilla opintoja kaikista kolmesta kielestä B1-koulutusohjelma: Filosofia Nykykielet Klassiset kielet Perus- ja aine I opinnot Aineopinnot II opintoja oltava vähintään Y15 Syventävät opinnot 20 ov Pro gradu-tutkielma Y40, Y50, Y51 yhdestä kielestä 5 ov 45 opintoviikkoa viideltä laitokselta, joista neljältä laitokselta kultakin vähintään 10 opintoviikkoa 5 ov pääainelaitokselta 20 ov 28

29 Opettajan pedagogiset opinnot 35 ov Yhteensä 160 ov B2-koulutusohjelma : Filosofia Nykykielet Klassiset kielet opintoja oltava vähintään Y15 Y40, Y50, Y51 yhdestä kielestä 5 ov Perusopinnot 5 ov kultakin laitokselta Aineopinnot II 5 ov pääainelaitokselta Syventävät opinnot 20 ov Pro gradu-tutkielma 20 ov Opettajan pedagogiset opinnot Toisen opetettavan aineen opinnot Yhteensä 35 ov 35/40 ov 160 ov TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOVAATIMUKSET (USKONTOTIEDE) Perusopinnot USK105 Uskontotieteen peruskurssi opintoviikot 5.0 Tavoite ja sisältö: Johdatus uskontotieteeseen, peruskurssi I Opintojakson tavoitteena on uskontotieteen peruskäsitteistön ja teoreettisten lähtökohtien perustuntemus. Opintojaksossa tutustutaan uskontoilmiöön yleisesti käsittelemällä uskonnon määrittelyä ja tärkeimpiä uskontoteorioita. Maailman uskontoperinteet, peruskurssi II Kurssilla tarkastellaan maailman uskontoperinteiden maantieteellistä jakautumista, syntyä ja leviämistä, sekä keskeisiä oppeja ja rituaaleja. Tämän lisäksi tarkastellaan uskontojen kytköksiä kulttuuriin ja yhteiskuntaan puuttumalla joihinkin ajankohtaisiin kysymyksiin. Toteutus Opintojaksoon kuuluu kaksi luentokurssia (24 tuntia), jotka liittyvät saumattomasti yhteen. Peruskurssit I ja II on suoritettava saman lukukauden aikana, mutta ei 29

30 esimerkiksi siten, että ensin osallistutaan peruskurssi II:lle ja myöhemmin peruskurssi I:lle. Luentokursseihin kuuluu myös oheiskirjallisuus. Materiaali K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa, v painos (490 s.), T.Sjöblom - T.Utriainen (toim.), Mikä ihmeen uskonto?, Suomalaisten tutkijoiden puheenvuoroja uskonnosta (320 s.). Suoritus Peruskurssi I suoritetaan ass. R. Hämäläiselle ja peruskurssi II yoleht. T. Sakaranaholle. Peruskurssi I ja II suoritetaan samassa kuulustelussa. Ei osasuorituksia! Rästikertauksen voi suorittaa tiedekuntatentissä pe tai rästitentissä pe tai I kesätentissä. Aine I opinnot USK201 Suomalaisuus, suomalainen kansanusko ja uralilainen uskontoperinne opintoviikot: 5,0 Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on suomalaisuuden kuvaan vaikuttaneiden perinneuskontojen tuntemus. Materiaali J. Niemelä (toim.), Vanhat jumalat - uudet tulkinnat: näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa (277 s.), T. Sakaranaho - H. Pesonen (toim.), Uskonto, julkisuus ja muuttuva yhteiskunta, A-L. Siikala, Suomalainen samanismi (359 s.), J.Pentikäinen, T.Miettinen, Pyhän merkkejä kivessä (88s.), Kääriäinen, Niemelä, Ketola, Moderni kirkkokansa (293 s.) Suoritus Kirjallisuus suoritetaan Luentokurssit tentitään kurssien yhteydessä. Rästikertauksen voi suorittaa tai I kesätentissä. Aine II opinnot USK210 Uskontotieteen menetelmät Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on selkeyttää omaa näkemystä uskontotieteestä, perehtyä tutkimuksen tekemiseen ja antaa eväitä oman pro gradun kirjoittamiseen. Kurssi jakautuu luentoihin ja metodisiin harjoituksiin. Opintojakso koostuu uskontotieteen kysymyksenasettelut kurssista sekä proseminaarista. a) Uskontotieteen kysymyksenasettelut kurssi koostuu Uskontotieteen menetelmät kurssista, harjoitustehtävistä sekä oheiskirjallisuudesta. 30

31 Kurssia ei voi korvata kirjallisuudella tai muilla metodikursseilla. Muut metodikurssit korvaavat syventävien opintojen (USK310) teoria- ja metodiopetuksesta kukin yhden ov:n b)proseminaari. Lukukauden mittaisessa proseminaarissa kukin osanottaja laatii esitelmän ja toimii opponenttina. Materiaali: S.Hirsjärvi & P. Remes & P. Sajavaara, Tutki ja kirjoita (432s.), W.Braun & R.T.McCutcheon (eds.), Guide to the Study of Religion (560s.). Suoritus: Menetelmäkurssi oheiskirjallisuuksineen ja proseminaaritehtävät suoritetaan uskontotieteen lehtorille. USK220 Varhaiskantaiset uskonnot ja kansanusko Opintoviikot: 5,0 Tavoite ja sisältö: perehtyminen kirjoituksettomien kansojen uskontoon ja kansanuskontoon sekä niitä koskevaan uskontotieteelliseen tutkimukseen. Toteutus: Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, kurssin pitäjän kanssa sovitaan täydentävästä prof. Juha Pentikäiselle Kaikki tenttivät: G. Harvey (toim.), Indigenous Religions: A Companion (313 s.). Lisäksi valitaan yksi kirjapaketti seuraavista kokonaisuuksista: USK228 Suomalainen kansanusko ja uskonnollinen perinne L. Honko et al. (eds.), The Great Bear (artikkeliosat, yht. 191 s., sekä ss , , ), M. Nenonen, Noituus, taikuus ja noitavainot: Ala-Satakunnan, Pohjois- Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla (453 s.)tai H.Kilpeläinen, Valamo - karjalaisten luostari? Luostarin ja yhteiskunnan interaktio maailmansotien välisenä aikana (524s.), M. Sarmela, Suomen perinneatlas (227 s.). USK229 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä B. Fagan, World Prehistory: A Brief Introduction (264 s.), S. Mithen, The Prehistory of the Mind (309 s.), B. Dickson, The Dawn of Belief (216 s.), M. Gimbutas, The Civilization of the Goddess (529 s.). Erilliset 5 ov:n kirjatentit suoritetaan uskontotieteen professorille I-aineryhmän tiedekuntatentissä. USK230 Historialliset uskonnot Opintoviikot 5,0 Tavoite ja sisältö: Opintojaksossa perehdytään Euroopan ulkopuolisiin tärkeisiin uskontotraditioihin. Jaksossa käsitellään historiallisten uskontojen tutkimusta uskontotieteessä sekä syvennytään yhteen, opiskelijan valitsemaan uskontoperinteeseen. 31

32 Toteutus: Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, kurssin pitäjän kanssa sovitaan täydentävästä kirjallisuudesta joka suoritetaan prof. Juha Pentikäiselle, tai tenttimällä kirjapaketin. Kaikki tenttivät: S.Sharot, A Comparative Sociology of World Religions: Virtuosos, Priests and Popular Religion. Lisäksi valitaan yksi kirjapaketti seuraavista kokonaisuuksista: USK232 Buddhalaisuus R. E. Buswell, The Zen Monastic Experience: Buddhist Practise in Contemporary Korea (259 s.), R. Gombrich, Theravada Buddhism (210 s.), M.-L. Heikkilä-Horn, Santi Asoke Buddhism and Thai State Response (237 s.), I. Pyysiäinen, Beyond Language and Reason: Mysticism and Indian Buddhism (180 s.). USK233 Hindulaisuus L. A. Babb, Redemptive Encounters: Three Modern Styles in the Hindu Tradition (225 s.), J. L. Brockington, The Sacred Thread (209 s.), C. J. Fuller, The Camphor Flame: Popular Hinduism and Society in India (261 s.), K. K. Klostermaier, Hinduism: A Short Introduction (170 s.). USK234 Islam J. Esposito, Political Islam (310 s.), J. Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus (256 s.), H. Palva & I. Perho (toim.), Islamilainen kulttuuri (511 s.) tai A.Rippin, Muslims: Their Religious Beliefs and Practices (290s.), G. Nonneman et al., Muslim Communities in the New Europe (346 s.). USK238 Kiinan uskonnot K. Dean, Taoist Ritual and Popular Cults of Southeast China (308 s.), C. Jochim, Chinese Religions: A Cultural Perspective (202 s.), X. Yao, An Introduction to Confucianism (286 s.). USK239 Japanin uskonnot R. Ellwood & R. Pilgrim, Japanese Religion: A Cultural Perspective (162 s.), I. Reader et al. (eds.), Japanese Religions: Past and Present (189 s.), J. Kitagava (ed.), Religion in Japanese History (340 s.), I. Vesterinen, Japanilaiset: Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (301 s.). Erilliset 5 ov:n kirjatentit tentitään pääsääntöisesti uskontotieteen professorille (Pentikäinen) I-aineryhmän tiedekuntatentissä. ks. tentaattorilista s.. USK240 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset Opintoviikot: 5,0 Tavoite ja sisältö: Opintojaksossa perehdytään uskontotieteen ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin 32

33 Toteutus: Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, kurssin pitäjän kanssa sovitaan täydentävästä kirjallisuudesta joka suoritetaan prof. Juha Pentikäiselle, tai tenttimällä kirjapaketin Materiaali Kaikki tenttivät: L.Woodhead (ed.), Religions in the Modern World: Traditions and Transformations (393 s.). Lisäksi valitaan yksi kirjapaketti seuraavista kokonaisuuksista: USK241 Uudet uskonnolliset liikkeet J. Kaplan (ed.), Beyond the Mainstream: The Emergence of Religious Pluralism in Finland, Estonia and Russia (371 s.), A. Faivre, Access to Western Esotericism (369 s.). USK242 Uskonto Suomessa E. Helander, Naiset eivät vaienneet: naisevankelistainstituutio Suomen helluntailiikkeessä (268 s.), T. Sakaranaho & H. Pesonen (toim.), Muslimit Suomessa (238 s.), M.Rikkinen Yhteisön nimeen. Kirkon identifikaatioprosessi uususkontokeskustelussa (257s.), G. Gustafsson & T. Pettersson (red.), Folkkyrkor och religiös pluralism - den nordiska religiösa modellen (366 s.). USK243 Uskonto ja nyky-yhteiskunta P. Beyer, Religion and Globalization (227 s.), S. Bruce, God is dead: Sekularization in the West(269 s.), J.Casanova, Public Religions in the Modern World (301 s.). USK244 Uskonto ja politiikka J. Haynes, Religion in Global Politics (256 s.), M. Riesebrodt, Pious Passion: The Emergence of Modern Fundamentalism in the United States and Iran (208 s.), H. Palva & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmanpolitiikassa (350 s.),a.männistö (toim.), Miksi soditaan (157s.) USK245 Uskonto ja monikulttuurisuus N. Ahlberg, New Challenges, Old strategies: Themes of Variation and Conflict among Pakistani Muslims in Norway (249 s.), G. Baumann, The Multicultural Riddle: Rethinking National, Ethnic and Religious Identities (158 s.), T.Laitila ja T.Saarinen (eds.), Uskonto ja identiteetti: Suomalais-ugrilaisten kokemuksia ja vaiheita Venäjällä ja Neuvostoliitossa (144 s.), K. Liebkind, (ed), Monikulttuurinen Suomi (250 s.).erilliset 5 ov:n kirjatentit tentitään I aineryhmän tiedekuntatentissä pääsääntöisesti professorille. Syventävät opinnot Opintoviikot 40,0 USK300 Yleistavoitteet Syventävien opintojen tavoitteena on ulottaa aineopinnoissa saavutetut perusvalmiudet 33

34 jonkin uskonto- tai kulttuurialueen sekä tutkimusteoreettisen ja -metodologisen erikoistumisalueen tuntemukseen ja hallintaan. Valmistuminen uskontotiede pääaineena edellyttää opiskelijalta kykyä tehdä itsenäistä tutkimustyötä sekä toimia erikoistumisalueensa asiantuntijana. Perussisältö 1. Uskontotieteen teorianmuodostus ja ihmistieteiden problematiikka 2. Erikoistuminen johonkin uskonnontutkimuksen osa-alueeseen 3. Erikoistuminen johonkin uskontoon tai kulttuurialueeseen 4. Uskontotieteen alaan kuuluva tieteellinen tutkimus Opintojen rakenne USK310 Uskontoteoriat ja metodologia(5 ov) USK320 Uskontotieteen teemaopinnot (5 ov) USK Uskontotieteen syventävä erikoistumisalue (5 ov) Suoritus: Kurssit suositellaan suoritettavan pääasiassa esseinä tai luentokursseina. Opintojaksot USK310 ja USK320 suoritetaan joko luentokursseina, joiden yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu, tai kirjatentteinä. Jaksot USK voidaan suorittaa joko luentokurssina, jonka yhteydessä on kirjallisuuskuulustelu, tai kirjallisuuden pohjalta laaditulla tieteellisellä esseellä. Esseiden aiheet sovitaan kunkin alueenvastuuhenkilön kanssa etukäteen. Jos osa suoritetaan luentokursseina, vähennetään kurssien opintoviikkomäärä tentittävästä kirjapaketista, ei kuitenkaan "kaikki tenttivät" teoksesta. USK310 Uskontoteoriat ja metodologia Opintoviikot 5,0 Tavoite ja sisältö Opintojakson tavoitteena on syventävä perehtyminen uskontotieteen ajankohtaiseen teoreettiseen keskusteluun. Jaksossa käsitellään uskontotieteen oppihistoriaa ja identiteettiä, tärkeimpiä uskontoteorioita sekä uskonnon- ja kulttuurintutkimuksen metodologisia keskustelunaiheita. Toteutus Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, kurssin pitäjän kanssa sovitaan täydentävästä kirjallisuudesta joka suoritetaan prof. Juha Pentikäiselle, tai tenttimällä kirjapaketin. Kirjallisuus: Kaikki tenttivät: P. Boyer, Religion Explained (300 s.), D. L. Pals, Seven Theories of Religion (284 s.), B. Saler, Conceptualizing Religion (264 s.). Lisäksi valitaan kaksi kirjaa seuraavista: R. Gothóni (red.), Att förstå i humaniora, C. D. Batson & W. L. Ventis, The Religious Experience (316 s.), U. Bianchi, The History of Religions (228 s.), M. Eliade, Patterns in Comparative Religion (484 s.), C. Geertz, Interpretation of Cultures: Selected Essays (470 s.), D. Hervie-Legér, Religion as a Chain of Memory (191 s.), N. Holm (ed.), Ethnography is a Heavy Rite (s ), M. McGuire, Religion: The Social Context 284 s.), B. Morris, Anthropological Studies of Religion: An Introductory Text (361 s.), H. Pesonen, et al. (eds.), Styles and Positions. Ethnographic Perspectives in 34

35 Comparative Religion (336s.), J. S. Preus, Explaining Religion (231 s.), I, S.Schensul, J.Schensul, M.LeCompte, Essential Ethnographic Methods. Observations, Interviews and Questionnaires (313s.), Pyysiäinen, How Religion Works: Towards a New Cognitive Science of Religion (272 s.), I.Pyysiäinen, V.Anttonen (eds.), Current Approaches in the Cognitive Science of Religion R. A. Rappaport, Ritual and Religion in the Making of Humanity (461 s.) E. Sharpe, Comparative Religion: A History (319 s.), N. Smart, Dimensions of the Sacred: An Anatomy of the World's Beliefs (298 s.). Suoritus: Erilliset 5 ov:n kirjatentit tentitään I aineryhmän tiedekuntatentissä uskontotieteen professorille. USK320 Uskontotieteen teemaopinnot Opintoviikot 5,0 Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on syventävä perehtyminen uskontotieteen keskeisiin teemoihin ja teoreettisiin osa-alueisiin. Toteutus Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, kurssin pitäjän kanssa sovitaan täydentävästä kirjallisuudesta joka suoritetaan prof. Juha Pentikäiselle, tai tenttimällä kaksi kirjapakettia seuraavista kokonaisuuksista: a) Pyhä V. Anttonen, Ihmisen ja maan rajat: 'Pyhä' kulttuurisena kategoriana (218 s.), E. A. Yonan & T. A. Idinopoulos (eds.), The Sacred and its Scholars: Comparative Methodologies for the Study of Primary Religious Data (192 s.) b) Myytti W. Doty, Mythography (326 s.), J. Puhvel, Comparative Mythology (290 s.) tai J. Pentikäinen, Kalevala Mythology (228 s.) c) Rituaali C. Bell, Ritual: Perspectives and Dimensions (319 s.), E. T. Lawson & R. McCauley, Rethinking Religion: Connecting Cognition and Culture (184 s.) d) Uskonnollinen kokemus W. James, The Varieties of Religious Experience (669 s.), W. Proudfoot, Religious Experience (248 s.) e) Uskonnolliset yhteisöt W. S. Bainbridge, Sociology of Religious Movements (474 s.). tai H.Kilpeläinen, Valamo - karjalaisten luostari? Luostarin ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhde maailmansotien välisenä aikana (522s.) f) Tabut ja moraali M. Douglas, Puhtaus ja vaara (277 s.), S. Freud, Toteemi ja tabu: eräitä yhtäläisyyksiä villien ja neuroottisten sielunelämässä (193 s.), R. Stark & W. S. Bainbridge, Religion, Deviance and Social Control (213 s.). 35

36 g) Uskonnollinen kommunikaatio ja retoriikka S. M. Hoover & K. Lundby (eds.), Rethinking Media, Religion and Culture (332 s.), T. Sakaranaho (toim.), Retorinen tutkimus uskontotieteessä. h) Uskonnollinen taide ja arkkitehtuuri R. I. J. Hackett, Art and Religion in Africa (226 s.), D. L. Eck, Darsan: Seeing the divine Image in india (93 s.), M. Warner, Alone of all Her sex: The Myth and the Cult of the Virgin Mary (339 s.) i) Uskonnollisen perinteen välittyminen T. Sjöblom, Early Irish Taboos: A Study in Cognitive History (232 s.), H. Whitehouse, Arguments and Icons: Divergent Suoritus: kirjapaketit tentitään yhdessä yhtenä 5ov:n kokonaisuutena I aineryhmän tiedekuntatentissä professorille. USK Uskontotieteen syventävä erikoistumisalue Vastuuhenkilö: Pentikäinen, Juha Opintoviikot: 5,0 Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on syventävä perehtyminen johonkin uskontoperinteeseen tai aihealueeseen ja sitä koskevaan tutkimukseen. Toteutus: Opintojakson voi suorittaa joko luentokurssina, kurssin pitäjän kanssa sovitaan täydentävästä kirjallisuudesta tai kirjallisuuden pohjalta laaditulla tieteellisellä esseellä (vähintään 30 s.), johon käytetty kirjallisuus on laajuudeltaan 5 ov. Esseeohje löytyy tämän oppaan sivulta 38. Esseiden aiheet sovitaan kunkin aihealueen vastuuhenkilön kanssa etukäteen (lista saatavana laitokselta). Syventävä erikoistumisalue voidaan valita seuraavista kokonaisuuksista: USK330 Varhaiskantaiset uskonnot ja kansanusko USK331 Aasia USK332 Afrikka USK333 Amerikka USK334 Pohjoiset uskonnot USK335 Australia ja Oseania USK336 Eurooppa USK337 Suomalainen kansanusko ja uskonnollinen perinne USK338 Venäjän ja Baltian uskontoperinteet USK339 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä USK340 Historialliset uskonnot USK341 Antiikki USK342 Buddhalaisuus USK343 Hindulaisuus USK344 Islam USK345 Juutalaisuus ja kristinusko USK346 Kiinan uskonnot USK347 Lähi-idän muinaiskulttuurit USK348 Japanin uskonnot USK349 Amerikan muinaiskulttuurit 36

37 USK350 Uskontotieteen ajankohtaiset kysymykset USK351 Uudet uskonnolliset liikkeet USK352 Uskonto Suomessa USK353 Uskonto ja nyky-yhteiskunta USK354 Uskonto ja sukupuoli USK355 Uskonto ja elämänvaiheet USK356 Uskonto ja luonto USK357 Uskonto ja politiikka USK358 Uskonto ja monikulttuurisuus USK359 Uskontotiede ja aatehistoria Materiaali: Luettelo eri aihepiireihin soveltuvasta kirjallisuudesta on saatavissa uskontotieteen laitokselta Suoritus: Kirjallisuusesseiden aiheista ja vaadittavasta kirjallisuudesta sovitaan kunkin aihepiirin vastuuhenkilöiden kanssa etukäteen. USK370 Seminaari Opintoviikot 5,0 Tavoite ja sisältö: Seminaarin tavoitteena on harjaantuminen kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun uskontotieteen eri ongelma-alueista sekä perehtyminen tutkimustyöhön. Vaatimuksia edeltävistä opinnoista: Tutkielmaseminaariin ilmoittautuessaan opiskelijalla tulee olla vähintään 70 ov opintoja suoritettuina. Tutkielmaseminaarin aloittamisen edellytyksenä ovat lisäksi seuraavat suoritukset (koskee kaikkia pääaineita): metodiopinnot, aine-, teema- tai proseminaari (ei vaadita YYA-kokonaisuuden suorittaneilta) ja opintojakso Y15 Filosofia tai Y11 (B2-linjalla opiskelevilta Y13) Johdatus tieteenfilosofiaan ja tieteelliseen ajatteluun tai YYA 8. Johdatus rationaaliseen ajatteluun ja tieteenfilosofiaan (niiltä B2-linjan opiskelijoilta, jotka ovat rekisteröineet YYA-kokonaisuuden, ei vaadita opintojaksoa Y11/Y13/YYA 8). Toteutus: Opintojakso koostuu noin kahden lukukauden mittaisesta seminaarista, jossa opiskelija esittää alustavan ja tarkennetun tutkimussuunnitelman sekä esitelmän ja toimii vastaavien töiden opponenttina. Lisäksi opintojaksoon kuuluvat täydentävät kirjallisuusreferaatit tai esseet ohjaajan kanssa sovituista aihepiireistä. Syyslukukaudella alkavaan seminaariin ilmoittaudutaan lomakkeella

38 USK380 Pro gradu -tutkielma Opintoviikot: 20,0 Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on harjaantuminen itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön tekemällä tutkielma jostakin uskontotieteen erikoistumisalueisiin liittyvästä aiheesta. Laitoksen painopistealueita ovat olleet mm. seuraavat: - arktiset, erityisesti suomensukuisten kansojen uskonnot - askeesi, mystiikka, luostarilaitos, pyhimykset ja pyhiinvaellus - yksilötutkimus ja elämäkerrat - arvot, maailmankuvat ja ideologiat - sukupuolinäkökulma uskonnon tutkimuksessa - uskonnolliset liikkeet, yhteisöt ja vähemmistöt - uskontotieteen metodologia ja oppihistoria - uskonnollinen kognitio - uskontoretoriikka - uskonto ja media - myyttitutkimus APUA OPINTOIHIN! Uskontotieteen laitoksen kotisivuilta saat neuvoja moniin opiskeluun liittyviin asioihin. Jos ongelmasi ei ratkea näiden ohjeiden avulla kysy neuvoa opintoihin yleisesti liittyvissä asioissa laitoksen osastosihteeriltä Sonja Pakariselta, p tai sonja.pakarinen@helsinki.fi ja uusien opiskelijoiden tuutoreilta Meri Korniloffilta p (meri.korniloff@helsinki.fi) ja Katri Hämeenniemeltä p (katri.hameenniemi@helsinki.fi). ESSEEOHJE Essee Opintojakson tai luentokurssin voi tavallisen tentin, luentokuulustelun tai luentopäiväkirjan sijasta suorittaa myös kirjoittamalla esseen. Tästä tulee kuitenkin sopia erikseen tentaattorin tai luennoitsijan kanssa. Syventävät opinnot suositellaan suoritettavan esseillä ja sama pätee myös osaan aineopintojen luentokursseja. Esseen luonne 38

39 Esseekirjoituksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan kykyä ymmärtää ja omaksua lukemaansa (ja luennolla kuulemaansa) tietoa. Esseessä opiskelija soveltaa tietojansa tuottamalla jäsennellyn kirjoitelman valitsemastaan näkökulmasta. Aiheen tulee olla selkeästi rajattu samoin asianesittelyn, ongelmanasettelun sekä johtopäätösten. Essee ei siis ole tiivistelmä eikä kopioitu teksti vaan opiskelijan tulee kirjoitelmassaan osoittaa kykyä itsenäiseen ajatteluun. Kirjoittajan tulee myös pyrkiä objektiivisuuteen ja asialliseen tyyliin, mikä ei kuitenkaan tarkoita näkökulman, omien mielipiteiden tai persoonallisuuden puuttumista. Vaikeaselkoinen teksti tai runsas sivistyssanojen käyttö ei ole ansio, vaan selkeä ja ymmärrettävä teksti antaa lukijalle kuvan kirjoittajan kyvystä ilmaista ajatuksiaan. Essee on kuitenkin tieteellisen tekstintuottamisen harjoitus ja siksi sen tarkoitus ei ole viihdyttää tai olla saarna. Korvaavuus Nyrkkisääntönä on, että viisi sivua tekstiä vastaa yhtä opintoviikkoa (10 sivua =2ov, 15sivua =3ov jne). Asiasta on kuitenkin hyvä sopia etukäteen esseen vastaanottajan kanssa, sillä myös lähdemateriaalin määrä vaikuttaa opintoviikkomäärään. Tärkeintä on tietenkin kirjoitelman sisältö. Lähteet Käytä lähteinä laitoksen tutkintovaatimuksiin kuuluvia kirjoja ja mikäli epäilet kirjallisuuden tieteellistä tasoa, sovi asiasta esseen vastaanottajan kanssa. Syventävien opintojen kirjaluettelo on saatavissa laitokselta. Hanki kirjallisuutta ensisijaisesti yliopiston kirjastoista. Lukion oppikirjat eivät sovellu yliopistotason kirjoitelmien lähteiksi. Jäsennys Esseen alkuun kirjoitetaan johdanto, jossa esitellään taustaa ja johdatetaan lukija aiheeseen. Tämän tarkoituksena on herättää lukijan mielenkiinto ja antaa tietoa tulevasta. Älä kuitenkaan kerro kaikkea heti alussa, jotta lukijan mielenkiinto säilyy loppuun asti. Johdannon jälkeen alkavat pääluvut, joissa aihetta varsinaisesti käsitellään. Etene asiasta toiseen loogisesti asiakokonaisuus kerrallaan. Kirjoita niin kuin kertoisit asiasta jollekin. Jäsennelty teksti on selkein hyvän kirjoittajan tuntomerkki. Ranskalaiset viivat eivät kuulu esseeseen. Loppulukuun kirjoitetaan tiivistelmänomainen yhteenveto edellä olevasta tekstistä. Sen tarkoituksena on sulkea johdannossa aloitettu ympyrä ja muodostaa kirjoitelmasta mielekäs kokonaisuus. Kokoavan katsauksen lisäksi esitetään johtopäätöksiä ja pohditaan niiden merkitystä laajemmin, esimerkiksi tutkimuksen tulevaisuuden kannalta. Tässä kohtaa on mahdollista myös yrittää sitoa ilmiötä lähemmäksi lukijan arkea. Muista, että esseesi on osa uskontotieteellistä keskustelua, joten on oleellista, että myös käsittelet aihettasi ja ongelmaasi tämän tieteenalan kannalta. Hyvä loppuluku on yhtä tärkeä osa esseen antamaa vaikutelma kuin johdantokin. Lattea päätös pilaa helposti vaikuttavankin tekstin. Älä siis lopeta panostusta heti viimeisen pääluvun jälkeen vaan muista, että tekstin huipennus on hyvä sijoittaa loppuun. Tekniset seikat. Essee kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla 1½ rivivälillä, pistekokona 12, kirjaintyyppiä Times New Roman. Kansilehti Kansilehdestä ilmenee esseen otsikko sekä opiskelijan nimi, opiskelijanumero, opintojaksokoodi (esim. Kut252 tai Usk310) ja opintoviikkomäärä. Sisällysluettelo 39

40 Pitkään esseeseen on hyvä tehdä numeroitu sisällysluettelo, joka seuraa kansilehteä ja josta lukija saa käsityksen kirjoitelman sisällöstä, lukujaosta sekä käsittelyjärjestyksestä. Otsikointi Otsikon tulee antaa lukijalle käsitys siitä, mitä käsillä oleva essee tai luku koskee. Hyvä otsikko on lyhyt, mutta ytimekäs. Tekstin tulee silti olla itsenäinen niin, että se on ymmärrettävä ja johdonmukainen myös ilman otsikkoa. Viitteet Koska essee rakentuu eri kirjallisuuslähteiden pohjalle, on lukijalle osoitettava selvästi, mikä ajatus tai lainaus on peräisin keneltäkin. Tässä apuna käytetään tekstiviitteitä, joista käy ilmi kirjoittajan sukunimi, vuosiluku ja sivunumerot, joihin viitataan. Eri teokset erotetaan puolipisteellä. Jos lisäksi viitataan katsomaan myös muita teoksia, viite erotetaan pisteellä. Vaihtoehtoisesti voi käyttää alaviitteitä, joissa voi antaa edellisten tietojen lisäksi myös taustatietoa, joka itse tekstissä katkaisisi ajatuksen kulun. Niissä voidaan käydä myös keskustelua tutkijoiden kanssa, eli ottaa kantaa muiden väitteisiin. Tekstinkäsittelynohjelmat numeroivat alaviitteet automaattisesti. Muista tekstiviitteen oikea paikka: kun viitataan vain yhteen virkkeeseen, viite tulee ennen pistettä. Jos viitataan useampaan virkkeeseen tai koko kappaleeseen, viitteen paikka on pisteen jälkeen. Tekstiviite-esimerkkejä: (Boyer 1987, ) (ks. Heikkinen 1987, 97-98; Kuusi 1980, 41). Alaviite-esimerkkejä: 1 Jeesus-kuvista länsimaisessa kulttuurissa ks. Pyysiäinen & Harjula Tommi Hoikkala on julkaissut artikkelin Teun A. van Dijkin diskurssianalyysi. En pyri millään tavoin kilpailemaan Hoikkalan ansiokkaan artikkelin kanssa, vaan pidän omaa artikkeliani lähinnä Hoikkalan artikkelin täydennyksenä ja aihetta eri aspektista lähestyvänä. 1Olen muodostanut termin muiden mielien teoria soveltamalla Thomas Nagelin käsitteistöä (Nagel 1995). kirjallisuusluettelo Esseen loppuun ennen mahdollisia liitteitä tehdään luettelo kaikesta kirjallisuudesta, johon tekstissä on viitattu. Kirjallisuusluettelosta lukija löytää viitteessä mainitun kirjoittajan ja teoksen aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuuden merkitsemistapoja on monia, mutta oleellista on noudattaa valitsemaansa linjaa. Alla aikakausikirja Temenoksen käyttämä malli, joka on vakiintunut myös uskontotieteen laitoksella: Otto, Rudolf 1973 The Idea of the Holy. Jacques Waardenburg (ed.), Classical Approaches to the Study of Religion: Aims, Methods and Theories of Research; s The Hague: Mounton. (Religion and Reason, 3) Sakaranaho, Tuula 1998 The Complex Other: A Rhetorical Approach to Women, Islam, and Ideologies in Turkey. Helsinki: Helsingin yliopisto, Uskontotieteen laitos. (Uskontotiede, 3) Siikala, Anna-Leena 1994 Suomalainen shamanismi: Mielikuvien historiaa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 565) Internetistä hankitut lähteet tulee merkitä lähdeluetteloon siinä missä tavallinenkin kirjallisuus. Aiheellista on merkitä kirjoittaja, päiväys, lähteen nimi, dokumentin tyyppi ja julkaisutiedot sekä se milloin se on luettu. 40

41 Esimerkkejä: Suomi-Unkari Seura. Ei päiväystä. Unkarin historian tärkeät vuosiluvut.[wwwdokumentti]. Tampereen yliopisto < (Luettu ).Proctor, Charles Energy Conversion: Internal-combustion engines, Encyclopaedia Britannica Online. [Maksullinen WWW-dokumentti]. < g?docf=macro/5002/13/57.html&dbase= Articles&hits=10&context=all&ParagraphType=1&indexremove=off#4UHIM>. (Luettu ). WWW-osoitteiden viittaamisohjeisiin saatiin tietoa seuraavasta lähteestä: Lehtonen, Kari. 1997, muutettu Internet-lähteisiin viittaaminen. [WWWdokumentti]. < Pähkinänkuoressa: Esseen rakenne 1. Kansilehti 2. sisällysluettelo 3. johdanto 4. pääluvut 5. Loppuluku 6. Kirjallisuusluettelo 7. Liitteet Arvosteluun vaikuttavat seikat a Asiasisältö b Johdonmukaisuus c Omien ajatusten esittäminen ja niiden perusteleminen d Oikeinkirjoitus ja luettavuus muista myös - Jos kirjoittamisen aloittaminen tuntuu hankalalta, kuvittele, että kirjoitat vaikka opiskelukaverillesi. Näin vastaanottaja saa kasvot ja tekstin kehittely tuntuu luontevalta. - Esseessä on pyrittävä asialliseen tyyliin. Vältä passiivi-ilmauksia ja konditionaalia. Annat vakuuttavan kuvan itsestäsi, jos esität näkökulmasi ja mielipiteesi yksikön ensimmäisessä persoonassa. - Yritä osoittaa, että olet ymmärtänyt lähteidesi kirjoittajan käyttämät termit ja käsitteet. Muista, että kukaan tekstintuottaja ei ole kritiikin yläpuolella, joten pohdi kirjailijan motiiveja, taustaa ja uskalla olla myös eri mieltä! - Essee on myös näyte äidinkielen taidoistasi. Vaali suomen /ruotsin kieltä sen sijaan, että viljelet vierasperäisiä ilmauksia. Runsaan sanavaraston hallinta antaa pontta ajatuksillesi ja vakuuttavamman vaikutelman. - Älä kirjoita koko tekstiä yhdellä istumalla. Mieti, pohdiskele ja sulattele tietoa ja tuota kirjoitelma prosessina. Älä arastele korjata ja muokata tekstiäsi. Aluksi on hyvä tehdä työversio sisällysluettelosta. Listaa siihen etenemisjärjestyksessä ne asiat, joita aiot käsitellä. Voit toki kirjoittaa kappaleet muussa kuin lopullisessa järjestyksessä, mutta sisällysluettelosta on apua kirjoitelman suunnittelussa ja jäsentelyssä. Sen avulla selkeytät omaa ajatteluasi ja huomaat mahdolliset puutteet aiheesi tarkastelussa. - Liika toistaminen saa lukijan herpaantumaan, siksi on parempi pitää lukija otteessa selkeällä ja ytimekkäällä tyylillä. Lavertelu ei ole kuitenkaan sama kuin väitteiden laaja perusteleminen eri näkökulmista käsin, mikä taas on suotavaa. - Essee sopii mainiosti pohdiskeluun, mutta muista, että se ei ole kuitenkaan 41

42 kaunokirjallinen teos. - Hyvän kirjoitustaidon hankkiminen vaati harjoitusta älä siis turhaudu, jos kirjoittaminen ei luista heti ensimmäisellä kerralla. - Keskustele esseen vastaanottajan kanssa tekstisi heikkouksista ja vahvuuksista, kun haet työsi takaisin laitokselta. PROSEMINAARITYÖHÖN on omat ohjeensa, jotka annetaan proseminaarin alussa. HENKILÖKUNTA PROFESSORIT: René Gothóni, TT, prof. Vastaanotto tiistaisin klo 14-15; opinnäytetöiden ohjaus ti Huone: 324 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: rene.gothoni@helsinki.fi Viran oppiala: uskontotiede, erityisesti uskonnollisten perinteiden vertaileva ja empiirinen tutkimus Tehtävät: oppialan edustaminen yhteiskunnallisissa foorumeissa täydennyskoulutus jatkotutkimus pro gradu -ohjaus (hum) kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelma syventävien opintojen merkinnät (hum) vastuualueena ensisijaisesti humanistisen tiedekunnan opiskelijat Juha Pentikäinen, FT, prof. Vastaanotto tiistaisin klo Huone: 317 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: juha.pentikainen@helsinki.fi Viran oppiala: yleisuskontotieteellinen metodologia ja korkeauskonnot Tehtävät: oppialan edustaminen yhteiskunnallisissa foorumeissa täydennyskoulutus jatkotutkimus pro gradu -ohjaus (teol) syventävien opintojen merkinnät (teol) vastuualueena ensisijaisesti teologisen tiedekunnan opiskelijat 42

43 YLIOPISTONLEHTORI Tuula Sakaranaho, FT, dos., yliopistonlehtori Vastaanotto tiistaisin klo Huone:322 (Unioninkatu 38 E) Puhekin: (09) Sähköposti: Vastuualueet: opetuksen kehittäminen päävastuu perus- ja aineopinnoista metodiopetus proseminaarit peruskurssi II: Maailman uskontoperinteet aineenopettajan koulutus HALLINTOHENKILÖSTÖ Laitoksen johtaja: René Gothóni, prof. Vastaanotto tiistaisin klo Huone: 324 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Laitoksen varajohtaja: Tuula Sakaranaho, FT, dos., yliopistonlehtori Vastaanotto tiistaisin klo Huone: 322 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Osastosihteeri: Sonja Pakarinen Vastaanotto: ma-to klo ja sekä perjantaisin uskontotieteen tenttipäivinä klo Huone: 315 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Vastuualueet: 43

44 yleinen opintoneuvonta ja tenttirutiinit opiskelijoiden työharjoitteluasiat atk-yhdyshenkilö, käyttölupa-anomukset intranetin tukihenkilö ja päätoimittaja opintosuoritusten merkitseminen rekisteriin ja kokonaismerkinnät taloushallinto ja hankerahoitusasiat henkilöstöasiat Assistentti: Riku Hämäläinen, FL. Vastaanotto: tiistaisin klo Muunnatukset ja muut aikaa vievät asiat ajanvarauksella tiistaisin klo 15-16, ajanvaraus kansliasta. Huone: 314 (Unioninkatu 38 E) Puhelin: (09) Sähköposti: Vastuualueet: laitoshallinto peruskurssi I: Johdatus uskontotieteeseen opintoneuvonta opintosuoritusten muunnatukset, Suomessa suoritetut opinnot www sivujen ja intranetin sisällöntuotanto opinto-oppaat kirjastoyhdyshenkilö Amanuenssi: Mika Lassander, FM Vastaanotto: Ti Huone: 209 (Unioninkatu 38 F) Puhelin: (09) Sähköposti: Tehtävät: laitoshallinto opintosuoritusten merkitseminen rekisteriin ja kokonaismerkinnät tiedotus ja www sivujen ja intranetin sisällöntuotanto asiantuntijarekisterit opintoneuvonta opintosuoritusten muunnatukset, ulkomailla suoritetut opinnot jatko-opintojen koordinointi 44

45 kansainvälisen yhteistyön koordinointi DOSENTIT Ahlberg, Nora, FT, dos. Ei anna opetusta. Asunto:Holteg. 2 B, 0259 Oslo 2, Norge Trondheimin ja Oslon yliopiston professori Alho, Olli, FT. Ei anna opetusta. Osoite: Yleisradio Oy, PL 58, Yleisradio, p. (t.) (olli.alho@yle.fi) Yleisradion ohjelmajohtaja Helve, Helena, FT,dos. Vastaanotto ke 13-14, U38 h.323, p Arvot- ja maailmankuvatutkimuksen projektijohtaja Hernberg, Eira, FT, dos. Ei anna opetusta, p tutkija, kirjailija Holm, Nils G., TT, FL, dos. Tavatt. Opet. yht., p (nholm@abo.fi) Åbo Akademien uskontotieteen professori Huang, Paulos, FT, Ma, M.Th.,dos. Ei anna opetusta, p (pauloshuang@yahoo.com) Koivunen, Hannele, FT, dos. Ei anna opetusta, p (hannele.koivunen@minedu.fi) kulttuurineuvos, opetusministeriö Nikkilä, Pertti, TT, dos. Ei anna opetusta. p. (k) sinologi, tutkija Purhonen, Paula, FT, dos. Ei anna opetusta, p. (t) (paula.purhonen@nba.fi) Museoviraston pääjohtaja Pyysiäinen, Ilkka, TT, dos. tavatt.sop. mukaan, p (ilkka.pyysiainen@helsinki.fi) Kognitiivisen uskontotieteen tutkimusprojektin johtaja Sjöblom, Tom, TT, dos. Vastaanotto ma 13-14, U38 E h.316, p (tom.sjoblom@helsinki.fi) uskonnon alkuperätutkimus, narratiivinen ote Utriainen, Terhi, FT, dos. vastaanotto ke 13-14, U38 E h.321, p (terhi.utriainen@helsinki.fi) 45

46 Kärsimyksen tutkimus, uskontoantropologinen ote TUTKIJAT JA TUNTIOPETTAJAT Eteläpää, Johanna, FM. vastaanotto to klo (M11, huone 314 ) (johanna.etelapaa@helsinki.fi) p laïcité-periaatteen tutkimus, islam Euroopassa (erityisesti Ranskassa). Heinämäki, Elisa, FM. vastaanotto ke 12-13, U38 e h.313, p (elisa.heinamaki@helsinki.fi) Honkasalo, Veronika, FM. Tavatt. sop. mukaan, U38 E h.321, p (veronika.honkasalo@helsinki.fi) Hjelm, Titus, TM. vastaanotto to 13-14, U38 F h.203, p (titus.hjelm@helsinki.fi) uskontososiologia ja uskonnollisuus nykypäivänä Juurikka, Tuula, FM. vastaanotto ti 10-11, U38 E, h.321, p (tuula.juurikka@helsinki.fi) kenttätyömenetelmät Ketola, Kimmo, FT, Tavatt. sop. mukaan, U38 E h.312, p (kimmo.ketola@helsinki.fi) uudet uskonnolliset liikkeet Niemelä, Jussi, TM. Vastaanotto ke 12-14, U38 E h.110, p , p. (k) Pulkkinen, Risto, TT. Vastaanotto ti 10-12, M11 h. 318, p (risto.pulkkinen@helsinki.fi) Rahkala, Mari-Johanna, TM. Vastaanotto ti 13-14, U38 F h.208, p (rahkala@mappi.helsinki.fi) naisluostarit ja pyhiinvaellus Rikala, Mia, FM. vastaanotto ke 11-12, M11 h.314 (PL 19), p (mia.rikala@helsinki.fi) muinais-egypti Salomaa, Ilona, FT. Tavatt.sop. mukaan, p (ilonasalomaa@hotmail.com) uskontotieteen historia Tiilikainen, Marja, FT, Tavatt. sop. mukaan, M11 h.314 (PL19), p , (k.) (marja.tiilikainen@helsinki.fi) Tuomaala, Salome, FM. Vastaanotto pe 10-12, U38 E h.313, p (salome.tuomaala@helsinki.fi) Johtoryhmä Puheenjohtaja: prof. René Gothóni Sihteeri: ass. Riku Hämäläinen Jäsenet: prof. Juha Pentikäinen yo-leht. Tuula Sakaranaho dos. Ilkka Pyysiäinen teol. yo. Tanja Pirhonen fil. yo. Antti Kuula Varajäsenet: dos. Terhi Utriainen (yo-leht. Tuula Sakaranaho) FM Mia Rikala (dos. Ilkka Pyysiäinen) teol yo. Antti Haverinen (teol. yo. Tanja Pirhonen) 46

47 fil. yo. Anna Huovila (fil. yo. Antti Kuula) USKONTOTIETEILIJÖIDEN AINEJÄRJESTÖ ESITTÄYTYY! Mythos ry Uskontotieteen opiskelijoiden ainejärjestö Mythos ry:n kautta saat myös apua ja vastauksia kysymyksiisi. Mythoksen toiminnan selkärangan muodostavat kokoukset, jotka pidetään kerhohuoneella Uudella Ylioppilastalolla (A-rappu, 5. kerros). Mythos järjestää keskustelutilaisuuksia, retkiä ja illanviettoja, joista ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla ja Mythoksen sähköpostilistalla. Listalla tiedotetaan myös opiskeluun ja työnsaantiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Mythoksen sähköpostilistalle pääset lähettämällä viestin subscribe mythos-list osoitteeseen: Mythos ry:n HALLITUS 2004 Puheenjohtaja: Laura Huhtinen puh Varapuheenjohtaja: Meri Korniloff Sihteeri: Pia Puolakka Opintovastaavat Kaisa Niiranen ja Katri Hämeenniemi Talouspäällikkö: Liisa Satukangas Bilepäällikkö: Maria (Maija) Bredenberg Tiedotuspäällikkö, www-vastaava: Antti Haverinen 47

48 Kulttuuripäällikkö: Varpu Heikkilä USKONTOTIETEEN OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot, Usk105 Uskontotieteen perusopinnot Uskontotieteen perusteet: Assistentti Riku Hämäläinen Maailman uskonnot: yliopistonlehtori, Tuula Sakaranaho Aineopinnot, Usk200 Aineopinnot I, Usk201 Suomalaiset uskontoperinteet: Risto Pulkkinen Aineopinnot II Usk210 Uskontotieteen menetelmät: lehtori, Tuula Sakaranaho Usk220 Varhaiskantaiset uskonnot ja kansanusko Usk228 Suomalainen kansanusko ja uskonnollinen perinne: FT Juha Pentikäinen Usk229 Esihistorialliset uskonnot ja uskonnon alkuperä: TT Tom Sjöblom Usk230 Historialliset uskonnot Usk232 Buddhalaisuus: professori, FT Juha Pentikäinen Usk 233 Hindulaisuus: professori, FT Juha Pentikäinen Usk 234 Islam: professori, FT Juha Pentikäinen Usk 238 Kiinan uskonnot: professori, FT Juha Pentikäinen Usk 239 Japanin uskonnot: professori, FT Juha Pentikäinen 48