Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista"

Transkriptio

1 Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2008

2

3 Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 Heikki Ikonen: Kt 66 Kautun silta, Ruovesi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana: Riskienarviointi osana turvallisuuden varmistamista, Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2008, 34 s. + liitt. 26 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Rautatie, Maantie, Riskienhallinta, Riskienarviointi, Riski, Turvallisuus, Infrarakentaminen Aiheluokka: 40, U 331 TIIVISTELMÄ Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista hankkeen tavoitteena oli kehittää turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä, jonka avulla tunnistetaan infrarakentamisen keskeiset turvallisuutta uhkaavat riskit johdonmukaisesti ja riittävän aikaisessa vaiheessa ennen riskin toteutumista. Hanke oli Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon yhteishanke. Yhtenä tavoitteenaan oli yhtenäistää virastojen rakennuttamisen turvallisuuskäytäntöjä. Hankkeen vaiheet olivat kirjallisuustutkimus-, kyselytutkimus ja menetelmän kehittämistyövaiheet. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda infra -hankkeiden turvallisuuden varmistamiseen yhteinen riskienhallinnan toimintamalli tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan välille. Hanketta rahoittivat Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan lisäksi Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Jokaisella rakennuttajalla on oma ohjeistus, mutta yhteiset käytännön työmenetelmät ovat puuttuneet. Tässä hankkeessa laaditun riskienarviointimenetelmän käyttö halutaan mukaan osaksi työmaan turvallisuusjohtamista, jolloin rakennuttaja täyttää entistä paremmin turvallisuusvelvoitteensa. Eri suunnitteluvaiheissa laadittava turvallisuusselvitys ja rakennussuunnitelmavaiheessa laadittava turvallisuusasiakirja tehdään riskienarvioinnin kautta. Näin turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan nykyinen sisältö tulee muuttumaan hankekohtaiseksi. Turvallisuusselvityksessä ja turvallisuusasiakirjassa selvitetään ja esitetään rakennushankkeen keskeiset vaara- ja haittatekijät, jotka johtuvat mm. rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta. Lisäksi turvallisuusselvityksessä ja turvallisuusasiakirjassa esitetään rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuus- ja terveystiedot sekä selvitetään vaarallisista rakennustöistä johtuvat vaara- ja haittatekijät. Tämän hankkeen tuloksena syntynyt riskienarviointimenetelmä on jatkossa yhteinen työmenetelmä jokaiselle maa- ja vesirakennusalalla toimivalle osapuolelle. Menetelmän tavoitteena on saavuttaa toimintatapa, jolla osana muuta rakennuttamisprosessia jokaisessa suunnittelu- ja työvaiheessa valmistellaan ne rakentamisen turvallisuuteen liittyvät selvitykset, asiakirjat ja suunnitelmat, jotka kuuluvat rakennuttajalle. Menetelmällä tehostetaan rakennushankkeiden riskienhallintaa, parannetaan työmaiden turvallisuutta ja laatua. Samalla laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehokkaat torjuntaratkaisut riskien poistamiseen täyttäen lainsäädännön turvallisuusvaatimukset.

6 Infrahankkeille laaditulla riskienarviointimenetelmällä tunnistetaan rakentamisen turvallisuutta uhkaavat riskit. Pelkkä menetelmän käyttöönotto ei yksin riitä, vaan on tärkeää saada asenteet turvallisuusasioiden suhteen muuttumaan ja viedä turvallisuus- ja riskienarviointitietoa eteenpäin. Samalla koulutusta turvallisuuskäytännöistä, vastuukysymyksistä ja velvollisuuksista tulee järjestää kaikille asianosaisille mm. rakennustyömaan työnjohdolle, rakennuttajan tilaajaorganisaatiolle ja valvojille. Lisäksi olisi tarpeen laatia yksi yhtenäinen turvallisuusasiakirjapohja, joka ohjaa kuvaamaan hankeen merkittävimmät turvallisuutta uhkaavat riskit. Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmän käyttöönotossa avainasemassa ovat Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon lisäksi muutkin merkittävät rakennuttajat, kuten Merenkulkulaitos, Ympäristökeskus, kunnat mukaan lukien Kuntaliitto. Erityisesti menetelmän käyttöönottoa pitää tehostaa tiedotuksen avulla mm. infra-alan seminaareissa ja lehdissä. Ratahallintokeskus ja Tiehallinto ottavat kehitetyn riskienarviointimenetelmän käyttöön vuoden 2009 aikana.

7 Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana: Riskbedömning som en del av säkerhetsplaneringen inom byggnadsprojekt. Metod för identifiering av säkerhetsrisker. Helsingfors, Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer 38/2008, 34 s. + bilagor 26 s. ISSN , TIEH v. Ämnesord: Järnväg, landsväg, riskhantering, risk, säkerhet, infrabyggande Ämnesklass: 40, U 331 SAMMANDRAG Projektet Riskbedömning som en del av säkerhetsplaneringen inom byggnadsprojekt har haft som mål att ta fram en metod med vilken de viktigaste säkerhetsriskerna inom infrabyggandet kan identifieras på ett konsekvent sätt och i god tid innan de förverkligas. Projektet genomfördes som ett samarbete mellan Banförvaltningscentralen och Vägförvaltningen. Ett av målen var att göra säkerhetspraxisen inom de båda ämbetsverken enhetligare. Som förberedande arbete studerade man relevant litteratur och genomförde en opinionsundersökning. Det huvudsakliga målet var att skapa ett enhetligt och gemensamt tillvägagångssätt för beställare, planerare, byggherrar och entreprenörer när det gäller säkerhetsplaneringen inom infraprojekt. Projektet finansierades av statens delegation för arbetshygien och arbetarskydd samt av Banförvaltningscentralen och Vägförvaltningen. Inom mark- och vattenbyggandet finns det för närvarande direktiv som givits av byggherrarna avseende riskhantering och hur riskhanteringen ska införlivas i säkerhetsledningen, men det har inte funnits några allmängiltiga metoder för arbetet på praktisk nivå. Avsikten bakom den utvecklade riskbedömningsmetoden är att den ska införlivas i säkerhetsledningen på byggplatserna så att byggherrarnas lagstadgade säkerhetsskyldigheter fullföljs. Under ett byggnadsprojekt behövs säkerhetsutredningar i de olika planeringsstadierna och ett säkerhetsdokument i anslutning till byggnadsplanen. Dessa dokument utarbetas utifrån riskbedömningar. Innehållet i säkerhetsutredningen och säkerhetsdokumentet kommer således att bli projektspecifikt. Säkerhetsutredningen och säkerhetsdokumentet innehåller en utredning av de viktigaste olägenheterna och riskerna som hänger ihop med bl.a. byggnadsprojektets egenskaper och art samt de rådande förhållandena. Dokumenten innehåller även för byggprojektet relevanta uppgifter om arbetshälsan och säkerheten i arbetet samt en utredning av olägenheter och risker som hänger ihop med eventuella farliga byggarbeten. Den utvecklade metoden ska framöver fungera som en gemensam arbetsmetod för alla som arbetar inom mark- och vattenbyggandet. Målet är en situation där man i varje planerings- och arbetsstadium och som en del av den övriga planeringen bereder alla de utredningar, dokument och planer som i sista hand hör till byggherrens ansvar. Metoden syftar till att effektivera riskhanteringen inom byggandet och förbättra byggplatserna och säkerheten på dessa. Effektiva bekämpningslösningar tas fram i ett så tidigt skede som möjligt via riskbedömningar, så att de lagstadgade säkerhetskraven uppfylls.

8 Riskbedömningsmetoden för infraprojekt hjälper identifiera säkerhetsriskerna inom byggarbetet. Ett lika viktigt mål är att ändra de rådande inställningarna och förbättra kunskaperna om säkerhets- och riskbedömning. Utbildning om säkerhetspraxis, ansvar och skyldigheter måste ordnas för alla berörda parter, arbetsledningen och leverantörerna medräknade. Vidare måste det finnas en enhetlig säkerhetsdokumentmall som hjälper beskriva de viktigaste säkerhetsriskerna i varje projekt. En nyckelfaktor för införandet av identifieringsmetoden är en effektiv informationsspridning till de övriga berörda parterna, t.ex. Sjöfartsstyrelsen, Miljöcentralen och Kommunförbundet, så att metoden införs på bred front i allt mark- och vattenbyggande. Banförvaltningscentralen och Vägförvaltningen kommer att införa den utvecklade riskbedömningsmetoden under 2009.

9 Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana: Risk assessment as part of ensuring safety in construction projects, a safety risk identification method Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Internal publications of the Finnish Road Administration 38/2008, 34 s. + App. 26 s. ISSN , TIEH v. Key words: Railway, Road, Risk management, Risk, Safety, Infrastructure construction Subject class: 40, U 331 ABSTRACT The aim of the project "Risk management in construction projects as part of ensuring safety" was to develop a safety risk identification method that would help to recognize essential risks undermining safety in infrastructure construction systematically and in a timely fashion before the risk is realized. This was a joint project of the Finnish Rail Administration and the Finnish Road Administration, one of the aims of which was harmonizing the safety practices of these two authorities. The work to develop a safety risk recognition method was preceded by a literature research and an enquiry. The main objective of the study was creating a shared risk management operating model for safety assurance between the contracting authority, designer, constructor and contractor. The project package was financed by the State Advisory Board for Occupational Health and Safety, as well as the Finnish Rail Administration and Finnish Road Administration. Guidelines issued by the constructor on risk management and its integration in safety management currently exist in the field of civil engineering, but shared practical working methods have been missing. The aim is to make the risk assessment method prepared in this development project part of onsite safety management, ensuring that the constructor is able to meet their statutory safety requirements. The safety report drawn up in the various design phases and safety document prepared in the construction planning phase will be based on a risk assessment. Consequently, the current contents of the safety report and safety document will become specifically adapted for each project. The safety report and safety document discuss and describe central risks and harmful effects of the construction project arising from such as the features, conditions and nature of the project. In addition, the safety report and document outline occupational safety and health information data to the implementation of the construction project and establish any risks and harmful effects arising from dangerous construction work. The method resulting from this development project will in the future act as a shared working method for each party engaged in the civil engineering sector. The goal is a situation where those reports, documents and plans that ultimately analysis always are the constructor's responsibility are prepared in each design and work phase as part of the general design process. This method will make risk management in construction projects more efficient and improve safety and quality at sites. Risk assessment will help to prepare efficient solutions for eliminating risks as early as possible in compliance with legislative safety requirements.

10 The risk assessment method devised for infrastructure projects will help to recognize risks undermining the safety of construction work. It is equally important to change attitudes and pass on information on safety and risk assessment. Training in safety-related procedures, responsibility issues and duties should be organised for all relevant persons, such as supervisors and suppliers. In addition, a single uniform safety document template should be prepared to guide the description of the most significant safety risks of the project. What plays a key role in the introduction of the safety risk recognition method is informing other stakeholders, such as the Finnish Maritime Administration, the Finnish Environment Centre and the Association of Finnish Local and Regional Authorities in order to ensure the widespread introduction of the method in civil engineering. The Finnish Rail Administration and Finnish Road Administration will introduce the risk assessment method developed in this project during the year 2009.

11 ESIPUHE Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon yhteishanke Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista työn tavoitteena oli kehittää riskienarviointimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa infrarakennushankkeen turvallisuutta uhkaavat riskit johdonmukaisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen riskin toteutumista. Tutkimusta rahoittivat Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan lisäksi Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Tutkimus on jaettu kolmeen osavaiheeseen kirjallisuus- ja kyselytutkimuksiin ja itse riskienarviointimenetelmän kehittämiseen. Jokaisesta osavaiheesta on julkaistu oma erillinen raportti (Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista: kirjallisuustutkimus, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja, ISSN ; 36/2008 ja Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista: kyselytutkimus, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja, ISSN ; 37/2008). Ensimmäisessä osavaiheessa on selvitetty nykyisten riskienarviointityökalujen nykytilaa kirjallisuustutkimuksen avulla. Toisessa osavaiheissa on selvitetty riskienarvioinnin nykytilaa ja kehitystarpeita kyselytutkimuksella. Viimeisessä osavaiheessa käsitellään työpajoissa ja pilottikohteissa kehitettyä riskienarviointimenetelmää, josta tämä raportti koostuu. Tutkimuksen tuloksena on käytännönläheinen riskienarviointimenetelmä rakennushankkeen turvallisuutta uhkaavien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Menetelmä sisältää Turvallisuus infra riskikartan, Tarkistettavat asiat -listat, riskienhallintasuunnitelmalomakkeen ja riskimatriisin sekä menetelmän käyttöohjeen. Ratahallintokeskus ja Tiehallinto ottavat menetelmän käyttöön vuoden 2009 aikana. Tutkimuksen työtä on ohjannut johtoryhmä, johon kuuluivat: Erkki Takkinen Harri Yli-Villamo Simo Sauni Jukka Karjalainen Mauri Pukkila Heikki Ikonen Esko Tuhola Peter Molin Outi Lehti-Miikkulainen Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Tiehallinto Tiehallinto Tiehallinto Tiehallinto Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Tutkimuksen projektipäällikkönä toimi yksikön päällikkö Outi Lehti- Miikkulainen. Tutkimusryhmässä olivat mukana suunnittelijat Mervi Harju ja Jaana Ojala Ramboll Finland Oy:stä. Tampereella joulukuussa 2008

12

13 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 11 Sisältö 1 JOHDANTO Taustaa Riskienarviointimenetelmän tarpeet ja vaatimukset Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus 18 2 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN Kirjallisuustutkimus Kyselytutkimus Menetelmän kehittäminen Menetelmän testaus piloteissa Käyttökokemusten arviointi pilottikohteilta Palautteiden arviointi ja menetelmän muutokset 23 3 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN Suunnittelusta toteutukseen Turvallisuusriskien arviointi Turvallisuus - infra riskikartan käyttö Riskienhallintasuunnitelma -lomakkeen ja riskimatriisin käyttö Turvallisuusriskien raportointi 30 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset tulokset Jatkotoimet Mahdollisia jatkotöitä 31 5 LÄHTEET 33 6 LIITTEET 34 Liite 1 Asiantuntijaseminaarin osallistujat Liite 2 Käyttökokemus piloteilta Liite 3 Käyttöohje Infrarakennushankkeiden riskienarvioinnin laadintaan

14 12 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Kuvaluettelo Kuva 1 Tapaturmataajuus (tapaturmien lkm miljoonaa työtuntia kohden) eri toimialoilla Suomessa vuonna /1/...16 Kuva 2 Menetelmän kehittämisen eteneminen...21 Kuva 3 Rakennuttajan turvallisuussuunnittelu...24 Kuva 4 Turvallisuusriskien arviointimenetelmän eteneminen...26 Kuva 5 Turvallisuus infra riskikartan etusivu Kuva 6 Esimerkki täydennetystä Tarkistettavat asiat -listasta...29

15 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 13 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Seuraavat määritelmät ovat keskeisimpiä radan ja tien suunnitteluun, riskienhallintaan ja turvallisuuteen liittyviä käsitteitä ja lyhenteitä, joita käytetään tässä raportissa (määritelmät eivät ole virallisia). Direktiivi, Lainsäädäntöohje, joka saatetaan kansallisin toimin osaksi jäsenmaiden säädöksiä. GNA on Pohjoismaiden tie- ja rautatielaitosten pääjohtajien vuonna 2004 perustama projekti, GNA Gemensam Nordisk Anläggninsmarknad (Yhteiset pohjoismaiset maarakennusmarkkinat). HMS on lyhenne sanoista terveys, ympäristö ja turvallisuus HMS (hälsa, miljö och säkerhet). Infrarakentaminen on yhteiskunnan toiminnassa tarvittavien teknisten perusrakenteiden eli infrastruktuurin rakentamista. Infrastruktuuriin kuuluvat yhteiskunnan rakennettu ympäristö ja laitteet, kuten liikenneverkosto, rakennukset, satamat, lentokentät, sähköverkko, tietoliikenneverkko ja muut rakenteet. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on riskienhallintaa, joka kattaa koko kyseisen toiminnan ollen osa prosessia eikä erillinen tai yksittäinen toiminto. Pääsuunnittelija on henkilö, jonka tehtävänä on vastata rakennuskohteen suunnittelun kokonaisuudesta ja huolehtia siitä, että suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää rakentamisen toteutuksen sille asettamat työturvallisuusvaatimukset. Päätoteuttaja on pääurakoitsija taikka sellaisen puuttuessa rakennuttaja tai muu, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Rakennushanke on aikomuksesta alkava hanke, joka päättyy rakennuksen tai muun työn lopputuloksen käyttöönottoon. Rakennustyömaa on alue, jossa varsinainen rakennustyö tapahtuu. Rakennuttaja (työturvallisuusmielessä) Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen taikka muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta tai näiden puuttuessa tilaaja. Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että rakennushankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. (VNp 629/1994, VNa 702/ ). RIL ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Riskillä tarkoitetaan määrätyn haitallisen tai vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Riskianalyysi koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista.

16 14 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Riskienarvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla muun muassa työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Riskienhallinta on kokonaisnäkemys vaaroista ja toimenpiteistä riskin pienentämiseksi ja poistamiseksi. Riskien hallintaan kuuluu riskien tunnistamisen lisäksi myös riskin suuruuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten turvallisuustoimenpiteiden valitseminen ja toteuttaminen. Riskienhallintasuunnitelma on kirjallinen dokumentti, jossa on kuvattu muun muassa riski, sen seuraus, luokittelu, toimenpiteet ja vastuuhenkilö. Riskienhallintasuunnitelma voi olla lomakkeelle laadittu listaus riskien pienentämiseen, hallintaan ja seurantaan. Suunnittelija on henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että erillistehtävinä laaditut rakenteiden, rakennusosien tai järjestelmien suunnitelmat täyttävät rakentamisen toteutuksen edellyttämällä tavalla niille asetetut työturvallisuusvaatimukset (työturvallisuusmielessä). Tapaturmataajuus. Työtapaturmataajuudella tarkoitetaan ko. tapahtumien lukumäärää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Sen avulla voidaan vertailla esim. tapaturmariskiä eri toimialoilla. Turvallisuus tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hallinnassa eli hyväksyttäviä tilanteissa, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa henkilöille, omaisuudelle tai ympäristölle. Turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuutta ja valmistelua varten laadittu asiakirja (VNp 629/ ), joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirjan laatimisesta vastaa rakennuttaja. Turvallisuusasiakirjan laadinnan yhteydessä selvitetään ja esitetään rakennustyön toteuttamiseen liittyvät vaara- ja haittatekijät. Turvallisuusasiakirja laaditaan hanke- tai urakkakohtaisesti ja aikataulullisesti yleensä siten, että se voidaan liittää osaksi urakkaan liittyviä tarjouspyyntöasiakirjoja. Turvallisuusselvitys on asiakirja, jossa selvitetään rakennushankkeen suunnittelun jo alkuvaiheessa mahdolliset henkilö- ja muut toimintaan liittyvät turvallisuusriskit. Selvitys määrittelee senhetkisen kohteen turvallisuustason. Turvallisuusselvitys toimii lähtötietona seuraavassa suunnitteluvaiheessa turvallisuustietojen käsittelyssä. Turvallisuussuunnitelmaksi lasketaan rakennushankkeessa laaditut kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joissa on huomioitu muun muassa rakennuttajan antamat turvallisuusasiakirjan tiedot sekä turvallisuus- ja menettelyohjeet, säännöt (VNp 629/ ). Turvallisuussuunnitelmien laatimiseen liittyy aina rakennushankkeen vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ja tunnistaminen. Työtapaturma on työpaikalla tai työmatkalla sattunut henkilövahinko. Työtapaturmiksi luetaan työpaikalla ja työmatkalla sattuneet henkilövahingot.

17 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 15 Tapaturman taustalla on usein puutteita ja häiriöitä organisaation toimintatavoissa ja työympäristössä. Työturvallisuus käsittää työntekijän terveyden säilyttämistä, tapaturmattomuutta, terveellisyyttä ja viihtyvyyttä työssään. Yhteinen rakennustyömaa on työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen (VNp 629/ ). Vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman.

18 16 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastojen mukaan rakentamisen tapaturmataajuus vuonna 2006 oli noin 85 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (kuva 1). Kaikilla toimialoilla yhteensä vastaava luku on alle 35. Maa- ja vesirakennustyössä sattui työpaikkatapaturmia vuonna 2005 yhteensä 1395, kun taas talonrakentamistyössä luku oli /1/ Maa- ja vesirakentamisen tapaturmat eroavat talonrakentamisen tapaturmista siinä, että maa- ja vesirakentamisessa tapaturmataajuus on alhaisempi kuin talonrakentamisessa, mutta maa- ja vesirakentamisessa tapaturmat ovat vakavampia kuin talonrakentamisessa. Maarakentamisessa tapaturman aiheuttajia ovat erityisesti kulkuväylät, alustat ja itse maa. Työtehtävän ja työsuorituksen mukaan tapaturmia sattuu käsikäyttöisillä työkaluilla, esineiden käsittelyssä, henkilön liikkumisessa sekä taakan käsittelyssä. /2/ Työtapaturmien taajuudet vuonna 2006 Rakentaminen Teollisuus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Muut Kuntasektori Kuva 1 Tapaturmataajuus (tapaturmien lkm miljoonaa työtuntia kohden) eri toimialoilla Suomessa vuonna /1/ Tiellä tehtävien töiden erityisiä vaaroja ovat liikenteen aiheuttamat vaarat. Liikenteen suuri määrä tai suuret ajonopeudet lisäävät onnettomuusriskiä. Muita onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä ovat riskikuljettajat, raskaat ajoneuvot, ruuhkat ja huonot sää- ja keliolosuhteet sekä puutteet liikenteenjärjestelyissä tai liikenteenjärjestelyjen työnaikaiset muutokset. Ratatöiden erityisiä vaaroja aiheuttaa junaliikenne, junien suuri nopeus ja hidas pysähtyvyys. Onnettomuusvaaroja lisäävät myös ratojen sähköistys, työskentely sähköradalla tai sen läheisyydessä sekä radalla liikkuvat työkoneet.

19 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 17 JOHDANTO Työmaan turvallisuuden parantamiseksi laaditut toimenpiteet koskevat päätoteuttajia ja muita urakoitsijoita sekä rakennuttajia ja suunnittelijoita. Suunnittelijan tulee huomioida suunnittelun aikana rakentamisen vaaratilanteet työmaalla. Oikeilla suunnitteluratkaisuilla voidaan oleellisesti vaikuttaa työmaan turvallisuustasoon. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston raportissa Miten tapaturmia voidaan vähentää todetaan, että yli 50 prosentin työtapaturmien vähenemiset ovat mahdollisia, jos työympäristön erityisriskejä käsitellään järjestelmällisesti. /2/ 1.2 Riskienarviointimenetelmän tarpeet ja vaatimukset Ratahallintokeskuksen toiminnan turvallisuus on pitkälti keskittynyt junaturvallisuuteen, mutta turvallisuusjärjestelmän käyttöönoton myötä mukaan on otettu myös työturvallisuusasiat. Ratahallintokeskuksessa keskeiset turvallisuusvaatimukset esitetään Urakkaohjelma I:ssä ka II:ssa sekä Ratahallintokeskuksen turvallisuusohjeissa, jotka ovat jaoteltu seuraavasti: Liikennöinti, Ratatyöturvallisuus, Sähköturvallisuus, Työohjeet ja Hankintojen/urakoiden turvallisuus. /4/ Tarvittaessa rakennusurakkaa varten laaditaan turvallisuusasiakirjan lisäksi menettelyohjeet ja turvallisuussäännöt. Tiehallinto hoitaa teihin liittyvät viranomaistehtävät ja palvelut. Merkittävin tehtävä on vastata yhdessä muiden sidosryhmien kanssa liikennejärjestelmän toimivuudesta. Toiminnan sujuvuus perustuu laadittuihin teknisiin ohjeisiin. Yksi merkittävistä tiellä tehtäviin töihin liittyvistä ohjeista on Liikenne tietyömaalla, Tienrakennustyömaat (TIEH ). /5/ Riskienarviointi on tullut rakentamiseen monen lainsäädännön kautta. Turvallisuuteen liittyviä vaaroja tulee tunnistaa ja arvioida myös mm. työturvallisuus-, pelastus- ja rautatielainsäädännön perusteella. 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista hankkeen tavoitteena oli parantaa infrarakentamisen työturvallisuuden tasoa. Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää riskienarviointimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa rakennushankkeen keskeiset turvallisuutta uhkaavat riskit johdonmukaisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen riskin mahdollista toteutumista. Tutkimuksessa kehitettiin infra -hankkeiden turvallisuuden varmistamiseen yhteinen riskienhallinnan sisältävä toimintamalli tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan käyttöön. Kehitetyn riskienarviointimenetelmän avulla voidaan tunnistaa turvallisuusselvityksen, turvallisuusasiakirjan sekä turvallisuussuunnitelmien laadinnan yhteydessä hankkeen keskeisimpiä turvallisuusriskejä, ennakoida niitä sekä dokumentoida ne. Lisäksi menetelmä soveltuu eri osapuolten vuoropuheluun maa- ja vesirakennushankkeiden eri vaiheissa. Kehitettyä menetelmää voidaan täydentää koko rakennushankkeen ajan ja se kattaa suunnittelun ja rakennuttamisen kaikki vaiheet aina hoitoon ja ylläpitoon asti. Menetelmän

20 18 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista avulla voidaan tunnistaa rakennushankkeen mm. toimintaympäristöön, liikenteeseen, vaarallisiin töihin, muihin toimintoihin, työterveyteen ja käyttöönottoon liittyviä keskeisiä riskejä. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen alkuvaiheessa selvitettiin riskienhallinnan nykyiset menetelmät kirjallisuustutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin eri suunnitteluvaiheiden, rakennuttamisen valmisteluvaiheen ja tuotannonsuunnittelun työturvallisuusriskien nykyinen osaaminen sekä riskienhallinnan tahtotilan sisällyttäminen infrarakennushankkeisiin. Tutkimuksen kolmannen osavaiheen muodosti riskienarviointimenetelmän kehitys eri rakentamisen vaiheisiin soveltuvaksi sekä kaikkien osapuolten hyödynnettäväksi. Menetelmää kehitettiin asiantuntijaseminaarien ja työpajatyöskentelyssä käytyjen keskustelujen ja ideoinnin avulla. Menetelmäluonnosta testattiin eri pilottikohteissa. Pilottikohteista saatujen kommenttien jälkeen menetelmä viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa.

21 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 19 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN 2 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN 2.1 Kirjallisuustutkimus Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla nykyisiä infra-alan käytössä olevia kotimaisia ja ulkomaalaisia riskienarviointimenetelmiä. Kirjallisuustutkimuksesta on tehty oma raportti, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36/2008. /6/ Kirjallisuustutkimuksen painopisteenä oli vertailla olemassa olevia riskienarviointimenetelmiä osana rakentamisen varmistavia toimenpiteitä, sekä selvittää nykyiset infra-alalla käytössä olevat riskienarviointimenetelmät ja vaatimukset riskienarvioinnin suhteen. Kirjallisuustutkimuksen mukaan riskienhallintaan kohdistuu vaatimuksia monen lainsäädännön kautta. Turvallisuuteen liittyviä vaaroja tulee tunnistaa ja arvioida riskienarvioinnin kautta, mutta arvioinnin tasoa ja vaatimuksia ei ole selvitetty tai yleisesti määritetty. Lainsäädännössä ei ole myöskään määritelty menetelmiä itse työturvallisuusriskien arviointiin. Kirjallisuustutkimuksen tuloksena oli, ettei Suomessa ole kehitetty riskienarviointiin infra-alalle yleisiä yhteiseen käyttöön olevia työmenetelmiä. Myöskään pohjoismaisista tietokantahauista ei ilmennyt suoranaisesti infra-alalle riskienhallintaan käytettäviä menetelmiä. Monet yritykset ovat laatineet omaan käyttöön riskienarviointiin käytettäviä valmiita tarkistuslistoja ja lomakkeita, mutta ne eivät ole yleisessä käytössä. Tutkimus osoitti myös sen, että suunnitteluvaiheen riskienarviointia ei ole yleisesti ohjeistettu. Rakennuttajan riskienarvioinnin velvoitteet ovat vielä kovin epäselviä ja menetelmien käyttö on hyvin kirjavaa. Yleisesti ei tunneta riittävän hyvin riskienarviointiin liittyviä menetelmiä tai ei osata hyödyntää riittävästi riskienarvioinnin avulla saatua tietoa. Riskienhallintaan kehitetyt työkalut ja menetelmät eivät sellaisenaan sovellu maa- ja vesirakentamisen turvallisuutta uhkaavien riskien arviointiin. Kirjallisuustutkimus vahvisti käsitystä siitä, että alalle tulee kehittää jo olemassa olevista työkaluista infrarakentamiseen sopiva menetelmä. Niiden tulisi kattaa kaikki suunnittelun ja muut rakentamisen vaiheet ottaen huomioon laajaalaisesti työturvallisuusnäkökulma. Riskienarviointimenetelmän liittäminen osaksi suunnittelua, hankintaa ja toteutusta varten sekä yhteisten pelisääntöjen laatiminen helpottaisi myös menetelmän käyttöönottoa. 2.2 Kyselytutkimus Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää riskienarvioinnin kehittämistarpeita, riskienarvioinnin nykyistä osaamista ja käyttöä eri organisaatioissa sekä toiveita ja ehdotuksia riskienarvioinnin käytön kehittämiselle infra-alan hankkeissa. Kyselytutkimuksesta on tehty oma raportti, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/2008. /7/ Kyselytutkimus osoitti, että riskienarvioinnista ollaan kiinnostuneita ja sitä pidetään tärkeänä. Riskienarvioinnin nykyinen osaaminen ei kuitenkaan ole

22 20 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista MENETELMÄN KEHITTÄMINEN vielä riittävää, joten aiheeseen liittyvälle koulutukselle ja perehdytykselle on tarvetta. Riskienarvioinnin terminologiaa pidetään sekavana sekä liian teoreettisena, eikä kaikilla ole tietoa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan sisällöstä. Vastaajilta ilmeni selkeästi tieto siitä, että riskienarviointia pitäisi tehdä, mutta ei kuitenkaan tiedetä miten. Vastaajista 88 %:a oli sitä mieltä, että riskienhallinta liittyy oleellisesti turvallisuusjohtamiseen. Vastaajien mielestä riskienhallinta on lähtökohta hankkeen turvallisuuden hallinnalle ja hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen. Kyselytutkimuksen mukaan ilmeni tarve yhtenäisille riskienhallinnan vaatimuksille, sillä menetelmien, työkalujen ja ohjeiden kirjo on tällä hetkellä laaja. Esiin nousivat asenteet riskienarviointia kohtaan. Asenteiden muuttamiseen voidaan yleisesti vaikuttaa järjestämällä koulutusta ja perehdytystä aiheeseen sekä selkeyttämällä ohjeistusta, sillä usein suurin syy vastarintaan on epätietoisuus. Rakennushankkeiden eri osapuolten asenteiden tulisi muuttua, jotta riskienarvioinnin käyttö yleistyisi, yhtenäistyisi ja helpottuisi. Kyselytutkimuksen mukaan riskienarviointi ei kuulu vain suunnittelijoille vaan myös rakennuttajat, urakoitsijat ja kaikki muut rakennushankkeeseen osallistuvat tahot ovat merkittävässä roolissa, kun riskienarviointia tehdään rakennushankkeissa. 2.3 Menetelmän kehittäminen Riskienarviointimenetelmän kehitystyö aloitettiin lähtötietojen keräyksellä sekä kirjallisuus- ja kyselytutkimuksilla. Tutkimustulosten perusteella luotiin kehys menetelmälle. Huhtikuussa 2008 järjestettiin asiantuntijaseminaari, johon kutsuttiin Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon sekä muiden keskeisten toimijoiden riskienhallinnan ja rakentamisen asiantuntijoita. Seminaariin osallistuneet henkilöt ovat tämän raportin liitteenä 1. Asiantuntijoista koottiin työryhmä yhteiseen työpajaan kehittämään riskienarviointimenetelmää ja riskienhallinnan menettelyjä. Työskentely työpajoissa tapahtui käyttäen sekä hiljaista aivoriihimenettelyä sekä keskustelua työryhmittäin. Ryhmien tarkoituksena oli täydentää luonnosvaiheessa olevia Turvallisuus - infra riskikarttoja sekä antaa asiantuntijakommentteja ja parannusehdotuksia itse sisällön ja ohjeistuksen kehittämiseksi. Työpajatyöskentelynä saatiin Turvallisuus infra riskikarttojen avainsanoja ja jaottelua täsmennettyä. Työpajassa saadun palautteen pohjalta riskikarttojen ja lomakkeiden asiasisältöä tiivistettiin sekä riskienarviointiohjetta täsmennettiin. Menetelmäluonnosta testattiin pilottikohteissa. Piloteilta saatu palaute koski riskienarviointiin liittyvään ajankäyttöä ja Tarkistettavat asiat listojen asioiden päällekkäisyyksiä. Tarkistettavat asiat -listat todettiin työlääksi täyttää. Piloteilta saadun palautteen perusteella riskikarttojen määrää vähennettiin sekä tarkistettavat asiat listojen päällekkäisyyksiä poistettiin. Kuvassa 2 on esitetty menetelmän kehittämisen kulkua.

23 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 21 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN Lähtötiedot Kirjallisuus- ja kyselytutkimus Menetelmän laadinta Asiantuntijatyö ja projektiryhmä Kehittely Työpajat Testaus Pilotit Menetelmän laadinta Asiantuntijat ja projektityhmä Käyttöönotto Koulutus ja tiedotus Kuva 2 Menetelmän kehittämisen eteneminen Menetelmän testaus piloteissa Ratahallintokeskuksesta ja Tiehallinnosta valittiin alustavasti yhteensä kymmenen eri pilottihanketta. Valintaperusteena pidettiin, että pilotit olisivat eri suunnitteluvaiheista. Ratahallintokeskuksen pilottikohteet olivat: - Seinäjoki-Vaasa jatkosähköistys, yleissuunnitteluvaihe - Kokkola-Ylivieska, pp-hanke, yleisuunnitteluvaihe - Vuokatti-Porokylä, rakennuttamisuunnitteluvaihe - Tornio-Kolari, päällysrakenteen uusiminen, toteutus/suunnitteluvaihe - Keski-Pasila, ratasuunnitteluvaihe Tiehallinnon pilottikohteet olivat: - Virkkala-Lohja maantie 1121 parantaminen taajamatieksi Virkkalan kohdalla, suunnitteluvaihe - Tampereen alueurakka, toteutusvaihe - HTU päällystyskohde, toteutusvaihe - Sipoonojan silta, toteutusvaihe - Särkijärven eritasoliittymä, toteutusvaihe Toukokuussa 2008 pidetyssä pilottien avainhenkilöiden koulutustilaisuudessa tutustuttiin kehitettyyn menetelmään ja sen ohjeeseen sekä annettiin

24 22 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista MENETELMÄN KEHITTÄMINEN käyttökoulutusta itse menetelmän käyttöön hankekohtaisesti. Koulutukseen kutsuttiin pilottikohteen tilaajan ja urakoitsijan sekä rakennuttajakonsultin edustajat. Testauksen tavoitteena oli, että kohteen oma organisaatio testaisi laadittua menetelmää itsenäisesti annetun käyttökoulutuksen jälkeen. Kymmenestä pilotista seuraavat neljä sai järjestettyä sopivan ajan riskienarviointitestaukseen. Ratahallintokeskuksen pilottikohteet olivat: - Keski-Pasila, ratasuunnitteluvaihe - Tornio-Kolari, päällysrakenteen uusiminen, toteutus/suunnitteluvaihe Tiehallinnon pilottikohteet olivat: - Virkkala-Lohja maantie 1121 parantaminen taajamatieksi Virkkalan kohdalla. - Tampereen alueurakka Käyttökokemusten arviointi pilottikohteilta Palautetta piloteilta pyydettiin kirjallisesti joko sähköpostilla tai vastaamalla internetissä julkaistuun kyselyyn. Osa palautteesta tuli myös puhelimitse. Palautetta pyydettiin jokaisesta pilotista. Tarkoituksena oli hyödyntää pilottijakson aikana esiin tulleita asioita, kuten haasteita ja ongelmia sekä menetelmän kehittämiseen syntyneitä ideoita. Kommentteja haluttiin erityisesti menetelmästä, lomakkeista, asiakirjojen laadinnasta ja ohjeista. Palautteen lisäksi toivottiin kopiot tehdyistä riskienarvioinneista. Piloteilta saatu palaute on raportin liitteenä 2. Piloteilta pyydettävä palaute menetelmän arviointiin oli jaettu seuraavan otsikoinnin mukaisesti: A) Riskienarviointimenetelmä Muodostaako menetelmä johdonmukaisen ja loogisen kokonaisuuden? Toimiiko se osana rakennushankkeen valmistelua, suunnittelua tai toteuttamista? Sopiiko menetelmä rakennuttamisen nykykäytäntöön? Toimiiko kehitetty menetelmä kaikissa toteuttamismalleissa? Täyttääkö menetelmän rakennuttajan turvallisuustehtävän? B) Ohjeet riskikartoitukseen sekä turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan laadintaan Ovatko menetelmän käyttöohjeet riittävät ja selkeät? C) Infra riskikartta - Tarkistettavat asiat -listat Ovatko lomakkeet toimivat ja selkeät? Puuttuuko vai onko jokin osavaihe liikaa? Onko päällekkäisyyttä, epäjatkuvuutta? D) Muita kehitysideoita F) Muut kommentit menetelmästä

25 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 23 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN Palautteiden arviointi ja menetelmän muutokset Pilottikohteissa menetelmän testaus onnistui hyvin ja niistä saatiin arvokasta tietoa menetelmän edelleen kehittämiseen. Menetelmän käytännön kokemukset osoittivat, että laaditut tarkastuslistat oli jaettu liian moneen osaan ja että ne olivat liian työläitä käyttää. Listoja oli liikaa sekä niissä koettiin olevan päällekkäisyyttä. Palautteiden johdosta tarkistettavat asiat -listojen määrää karsittiin 15 lomakkeesta kuuteen (6) lomakkeeseen, joita jäsenneltiin uudelleen ja päällekkäisyyksiä poistettiin. Yleisiä ja itsestään selviä asioita täsmennettiin sekä osittain poistettiin tarkistettavat asiat listoilta. Käyttöohjeistukseen haluttiin kuitenkin vielä täsmentää, että yksittäisiä asioita ei tule kirjata riskienhallintasuunnitelmaan vaan, että asioita tulee käsitellä kokonaisuuksina ja selkeinä osa-alueina. Menetelmän käyttö osana turvallisuusasiakirjan laatimista todettiin hyvänä asiana ja että, tämän suuntainen kehitys turvallisuusnäkökulmasta on hyvä asia hankkeen turvallisuuden ja läpiviennin kannalta.

26 24 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3.1 Suunnittelusta toteutukseen Riskienhallinnan sisällyttämistä turvallisuussuunnitteluun rakennuttajan näkökulmasta on määritelty kuvassa 3. Riskienhallinta kulkee hankkeessa mukana vaiheesta toiseen. Hankkeen eri vaiheiden aikana tunnistetut vaara- ja haittatekijät raportoidaan aina meneillään olevan vaiheen edellyttämällä tavalla omana suunnitelmana tai muuna dokumenttina (kuten turvallisuusselvitys, turvallisuusasiakirja tai turvallisuussuunnitelma). Kuva 3 Rakennuttajan turvallisuussuunnittelu. Riskienarviointi etenee saman ohjeistuksen ja samojen lomakkeiden avulla. Tukena vaarojen tunnistamisessa käytetään Turvallisuus - infra riskikarttaa ja vaarojen tunnistamisen tulokset raportoidaan menetelmän lomakkeilla. Esi-, hanke-, yleis- ja tie/ratasuunnittelu vaiheessa laaditaan turvallisuusselvitys, johon hankkeelle tunnistetut riskit kuvataan. Turvallisuusselvitystä päivitetään aina rakennusvaiheen edetessä. Rakennussuunnitelmavaiheessa laaditaan turvallisuusasiakirja, jota täydennetään hankkeen toteuttamiseen asti. Hankkeen lopussa rakennuttaja tarkistaa päivitetyn turvallisuusasiakirjan kautta, onko käyttöönottoon tai käyttöön jäänyt tunnistettavia riskejä. Turvallisuusasiakirjan täydentämisessä voidaan hyödyntää aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa laadittua turvallisuusselvitystä. Tunnistamiseen käytetyt riskikartat liitetään yhdeksi riskienhallintasuunnitelmaksi muiden hankkeen suunnitelmien joukkoon, jonka jälkeen ne ovat arkistoituna ja käytettävissä seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Kirjaukset Turvallisuus - infra riskikartalle ja turvallisuusselvitykseen tulee tehdä niin, että myöhemminkin niitä käsiteltäessä selviää, mistä on kysymys ja mihin tunnistettu riski kohdistuu. Turvallisuusselvitys ja myös turvallisuusasiakirja sisältävät keskeisimmät turvallisuutta uhkaavat tekijät. Turvallisuusasiakirjan riskit kohdistuvat rakennustyön vaaroihin. Toteutusvaiheessa urakoitsija, yleensä päätoteuttaja, laatii turvallisuusasiakirjaa hyödyntäen hankekohtaisen turvallisuussuunnitelman, jota hän päivit-

27 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 25 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN tää rakentamisvaiheen ajan. Turvallisuussuunnitelma pohjautuu urakoitsijan omaan riskienarviointiin. 3.2 Turvallisuusriskien arviointi Turvallisuusriskien arviointiin laadittu ohjeistus on tiivistettynä liitteessä 3. Käyttöohje rakennushankkeiden turvallisuusriskienarvioinnin laadinnasta koostuu lisäksi kahdesta erillisestä liitteestä: - liite 1, Riskienarvioinnin eteneminen - liite 2, Turvallisuus infra riskikartta ja tarkistettavat asiat -listat. Riskienhallintasuunnitelma lomake ja riskimatriisi Kuvassa 4 esitetään turvallisuus riskien arviointimenetelmän eteneminen laadittua menetelmää käyttäen.

28 26 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN Kuva 4 Turvallisuusriskien arviointimenetelmän eteneminen.

29 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 27 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN Turvallisuus - infra riskikartan käyttö Riskienarviointia selkeyttämään ja jäsentämään kehitettiin Turvallisuus - infra riskikartta, jota käytetään kaikissa rakennushankkeen vaiheissa. Turvallisuus - infra riskikartan etusivu toimii yhteenvetona riskien määrässä, riskilajeissa sekä myöhemmin selvitettävissä asiakohdissa. Riskikarttaa käytetään ensisijaisesti sähköisessä muodossa, jolloin tiedon dokumentoinnin jakaminen ja tarvittavien päivitysten teko on helpompaa. Kuvassa 5 on esitetty Turvallisuus - infra riskikartan etusivu, joka sisältää seuraavat kuusi pääkohtaa: - toimintaympäristö - liikenne - vaaralliset työt - muut toiminnot - työterveys - käyttöönotto Nämä kuusi pääkohtaa muodostavat myös turvallisuusselvityksen pääotsikot. Kukin pääkohta jakautuu vielä pienemmiksi osa-alueiksi ns. tarkistettavat asiat -listoiksi. Tarkistettavat asiat -listat sisältävät ko. osa-alueen avainsanoja, joiden avulla riskien tunnistaminen on helpompaa. Listat sijaitsevat Turvallisuus - infra riskikartan sivuilla 1-6.

30 28 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN TURVALLISUUS - INFRA RISKIKARTTA 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kyllä Ei Selv. Myöhemmin Rakennushankkeen ominaisuudet 1.2. Rakennushankkeen luonne 1.3. Rakennushankkeen olosuhteet 2. LIIKENNE 2.1. Tieliikenne 2.2. Rautatieliikenne 2.3. Vesiliikenne 2.4. Ilmailuliikenne 2.5. Tietoliikenne 3. VAARALLISET TYÖT 3.1. Kaivutyöt 3.2. Korkealla työskentely 3.3. Sähkötapaturmavaaralliset työt 3.4. Hukkumisvaaralliset työt 3.5. Tunnelityöt 3.6. Räjäytys- ja louhintatyöt 3.7. Nostot 3.8. Purkutyöt 4. MUUT TOIMINNOT 4.1. Työnaikainen hoito ja ylläpito 5. TYÖTERVEYS 5.1. Terveyshaitat 6. KÄYTTÖÖNOTTO 6.1. Tieliikenne 6.2. Rautatieliikenne 6.3. Vesiliikenne 6.4. Kunnossapito Kuva 5 Turvallisuus infra riskikartan etusivu. Kuvassa 6 on esimerkki sivulta 1 Toimintaympäristön tarkistettavat asiat - listasta ja sen käytöstä. Toimintaympäristö sisältää rakennushankkeen yleisimmät asiat, joten se on aina riskitarkastelussa mukana.

31 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 29 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ - TARKISTETTAVAT ASIAT 1.1. Rakennushankkeen ominaisuudet Kyllä Ei 1 Maasto-olosuhteet Selvitetää n myöh. KOHDENNUS/TARKENNUS, HAITTA-/VAARATEKIJÄT/ VARAUTUMINEN Siltapaikkoilla käytettävä tila on kapea. Levennettävillä silloilla yksi kaistaa käytössä työn aikana. - Siltapaikan S401 tukimuurin leventäminen. Tukimuuri ulottuu tiealueen rajalle. Työturvallisuus vaarantuu 2 Käytössä oleva tila (ahtaus, kapeus) x ahtaassa tilassa, turvallisuuskeinot jäävät keveiksi tilan ahtauden vuoksi. Kaikki työ tehdään liikenteen seassa. 3 Työskentelyajankohdat x Liikenteen ruuhka-ajat (työmatkaliikenne) 4 Koko x 5 Muoto x 6 Suuruus x 7 Mitat x 8 Poikkeuksellisuus x 9 Ainutkertaisuus x 10 Vaativuus x 11 Tekniset ratkaisut x 12 Suunnitteluratkaisut x Isot liikennemäärät. Tieturvakoulutus vaaditaan kaikilta työntekijöiltä! Tärkeä tie. Tiedotus asukkaille, likkujille ja yritykselle alueella korostuu. Siltojen levennykset, liikenne vieressä koko ajan, vähän tilaa 13 Rakennettavan kohteen kunto x Eri työvaiheita mm. sillat -> työnaikainen liikennejärjestely Kuva 6 Esimerkki täydennetystä Tarkistettavat asiat -listasta. Vastaavasti täydennetään muut sivut kyseessä olevan kohteen mukaan. Riskienarviointitilaisuudessa keskitytään vain niihin rakentamisen ominaisuuksiin ja osa-alueisiin, jotka kuuluvat oleellisesti hankkeeseen Riskienhallintasuunnitelma -lomakkeen ja riskimatriisin käyttö Rakentamissuunnitelma-, toteutus- ja käyttöönottovaiheessa riskitarkastelu on yksityiskohtaista ja kohdennettua. Hankkeelle tunnistetut riskit kirjataan riskienhallintasuunnitelma -lomakkeelle selkeinä asiakokonaisuuksina. Riskienhallinnassa merkittävää on riskin tunnistaminen ja siihen varautuminen sekä toimenpiteiden määrittäminen. Riskienhallintasuunnitelma -lomake toimii hankkeen merkittävimpien riskien ns. yhteenvetolomakkeena. Lomakkeessa riskin aiheuttama vaaratilanne kuvataan tarkasti, ja riski luokitellaan. Riskin luokittelu eli suuruuden määrittäminen tapahtuu haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskien luokittelussa käytetään apuna riskimatriisia (liite 4). Riskimatriisissa riskin suuruudet ovat esitetty sanallisesti luokitellen. Matriisin avulla voidaan arvioida riskin suuruutta ja arvioida toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Toimenpide-luokka määräytyy riskin seurausten ja riskin vakavuuden mukaan, joka saadaan suoraan riskimatriisista. Hankkeen edetessä riskienhallinsuunnitelma toimii oikein täytettynä ja päivitettynä päivämäärineen ja vastuuhenkilöineen hankkeen riskipäiväkirjana.

32 30 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3.3 Turvallisuusriskien raportointi Turvallisuusselvitys ja turvallisuusasiakirja laaditaan rakennuttajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Turvallisuusselvitykseen ja turvallisuusasiakirjaan siirretään kaikki merkittävimmät turvallissuutta ja ulkopuolisia tahoja uhkaavat turvallisuusriskit, jotka ovat riskienarviointitilaisuuksissa hankkeelle tunnistettu. Turvallisuusselvitys ja turvallisuusasiakirja ovat osa hankkeen muuta raportointia. Vastuu turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan laatimisesta ja päivittämisestä on rakennuttajalla. Vastuu turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sen päivittämisestä on urakoitsijalla. Turvallisuusselvitys ja turvallisuusasiakirja laaditaan rakennuttajan käyttämälle asiakirjapohjalle.

33 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 31 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Keskeiset tulokset Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista - hankkeen tuloksena kehitettiin Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä, jolla voidaan tehostaan infrarakennushankkeiden riskienhallintaa. Riskienarviointi laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan tehdä tehokkaat torjuntaratkaisut riskien poistamiseksi, ja samalla täyttää lainsäädännön turvallisuusvaatimukset sekä parantaa rakentamisen turvallisuutta. Menetelmän avulla tunnistetaan rakentamisen turvallisuutta uhkaavat riskit aina suunnittelusta toteutukseen sekä käyttöönoton kautta hoitoon ja ylläpitoon asti. Infrarakennushankkeiden ominaisuudet, luonne, olosuhteet ja eri rakentamisen osa-alueet on huomioitu laadittaessa työkaluja riskien tunnistamisen helpottamiseksi. Turvallisuus infra riskikartat, tarkistettavat asiat listat, riskienhallintasuunnitelma lomake ja riskimatriisi muodostavat ohjeistuksineen työvälineet rakennushankkeen riskien hallitsemiseksi. Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmän toimintamallilla infrahankkeiden turvallisuussuunnittelu on selkeää, järjestelmällistä ja yhtenäistä, jossa riskienhallinnan sisältävä toimintamalli toimii tärkeänä osana tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan välillä. Menetelmä on osa turvallisuusjohtamista. 4.2 Jatkotoimet Yhtä tärkeää on saada asenteet muuttumaan ja viedä turvallisuus- ja riskienarviointitietoa eteenpäin. Koulutusta riskienhallinnasta sekä turvallisuuskäytännöistä, vastuukysymyksistä ja velvollisuuksista tulisi järjestää kaikille asianosaisille mm. rakennuttajan tilaajaorganisaatiolle, työnjohdolle, valvojille sekä suunnittelijoille ja konsulteille. Lisäksi tulee laatia yksi yhtenäinen turvallisuusasiakirja- ja turvallisuusselvityspohja, joka ohjaa kuvaamaan hankeen merkittävimmät turvallisuutta uhkaavat riskit. Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmän käyttöönotossa avainasemassa on muiden rakennuttajien mukaan tulo, jotta menetelmä saataisiin kattavasti käyttöön maa- ja vesirakentamisessa. Menetelmä toimisi näin jatkossa yhteisenä toimintamallina. 4.3 Mahdollisia jatkotöitä Tunnistusmenetelmän valmistuessa syntyi ajatuksia mahdollisista jatkotutkimusaiheista mm. kokonaisvaltainen riskienhallinta maa- ja vesirakennusalalle sekä käytönaikaisten riskien tunnistaminen. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttaminen tarvitsisi ohjeen, joka kattaisi maa- ja vesirakennusalalla hankkeen kokonaisvaltaisen riskienarvioinnin. Tässä ohjeessa voitaisiin infrarakentamisen riskilajit harmonisoida ja

Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi

Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 2 (9) Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi Tämä ohje sisältää toimintamallin turvallisuusselvitykseen ja turvallisuusasiakirjaan tehtävästä vaara- ja

Lisätiedot

Ratuke-Seminaari 28.10.2008. Infrarakentamisen esimerkit. Outi Lehti-Miikkulainen

Ratuke-Seminaari 28.10.2008. Infrarakentamisen esimerkit. Outi Lehti-Miikkulainen Ratuke-Seminaari 28.10.2008 Infrarakentamisen esimerkit Outi Lehti-Miikkulainen Esityksen sisältö: 1) Tiehallinto: GNA osaprojekti HMS/työturvallisuus, Työturvallisuuden seuranta Tiehallinnon hankkeilla

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RHK Turvallisuusvastuut ja -tehtävät 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RH Turvallisuusvastuut ja

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Tutkija, dipl.ins. Saija Varjonen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen seminaari JULKISIVU 2007 1. Julkisivukorjausten

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana, Svenns Terhi Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/2008 gg Lehti-Miikkulainen Outi,

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET

TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt 28.10.2008 1 Senaatti-kiinteistöt lyhyesti 2007 Kiinteistöomaisuus 5,7 Mrd n. 12 800 rakennusta n. 8,4 milj. m 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät osana rakennuttajan toimia RATUKE seminaari 12.11.2009

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät osana rakennuttajan toimia RATUKE seminaari 12.11.2009 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät osana rakennuttajan toimia RATUKE seminaari 12.11.2009 Tekninen johtaja Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Sisältö Rakli lyhyesti Työturvallisuustavoitteita

Lisätiedot

Fingridin työturvallisuushanke 2012

Fingridin työturvallisuushanke 2012 Fingridin työturvallisuushanke Suvi Lokkinen Kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 2 Fingridin työturvallisuushanke TAVOITTEENA: 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria positiiviseen

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden Kirjallisuustutkimus Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36/2008 Lehti-Miikkulainen Outi, Harju

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

VAARA VAANII KAIVANNOSSA

VAARA VAANII KAIVANNOSSA VAARA VAANII KAIVANNOSSA 22.5.2015 Vaara Vaanii Kaivannossa Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? TAUSTA Vuonna 2009 turvallisuuslainsäädäntö kiristyi kaivantojen osalta VNa 205/2009 Rakennustyön turvallisuudesta

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja VNa 205/2009 8 R15/1094/S3 TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (11) Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Säädösperusta ja turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt .R1-3 Turvallisuusasiakirja VNa 205/2009 8 Rakennustyöt Vt 6 Saimaan kanavan matkailualueen eritasoliittymä ja Vt 13 Mustolan eritasoliittymä, Lappeenranta Liikenneministeriö 29.4.2011 TURVALLISUUSASIAKIRJA

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. Rakennustyöt

Turvallisuusasiakirja. Rakennustyöt 1.6T Turvallisuusasiakirja Valtatien 15 (Valkealanväylä) kevyen liikenteen järjestelyt Käyräjoen kohdalla, Kouvola 18.6.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA 2(11) Sisältö 1. Yleistä... 3 1.1 Kohteen tiedot... 3

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Rakentamisen prosessit TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kehittää rakennusyrityksille toimintatavat rakennustyömaan työriskien arviointiin sekä

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Turvallisuusasiakirja (Valtioneuvoston asetus 205 / 2009) 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 5. Yhteisten työpaikkojen tapaturmien ehkäisy Vaaratekijät Yhteisillä työpaikoilla tulee kiinnittää

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt. Toukovuori

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt. Toukovuori PORVOON KAUPUNKI Turvallisuusasiakirja VNa 205/2009 8 Rakennustyöt A-Insinöörit Suunnittelu Oy 22.08.2012 TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (10) Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Säädösperusta ja turvallisuusasiakirjan tarkoitus

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Maatilarakentamisen turvallisuus

Maatilarakentamisen turvallisuus Maatilarakentamisen turvallisuus VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 2012 Tapani Kivinen, MTT-KEL (kotieläintuotannon tutkimus) Maarit Hellstedt, MTT-KEL (kotieläintuotannon tutkimus)

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja 1/7 TURVALLISUUSASIAKIRJA URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA 16066-011L 16066-011V 16066-011K Turvallisuusasiakirja 2/7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET TOIMITTAJILLE... 4 3 TOIMITTAJIEN TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 6

1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET TOIMITTAJILLE... 4 3 TOIMITTAJIEN TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 6 RHK Toimittajien ohjaus ja valvonta turvallisuusasioissa 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET TOIMITTAJILLE... 4 3 TOIMITTAJIEN TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 6 4 TOIMENPITEET ENNEN

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt

Turvallisuusasiakirja. VNa 205/2009 8. Rakennustyöt LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Kadut ja ympäristö R1-2 Turvallisuusasiakirja VNa 205/2009 8 Valtatie 13, Mustolan eritasoliittymän rakentaminen tiejärjestelyineen, Lappeenranta Toteutusvaihe II

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAADINTA... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta... 3 2 TURVALLISUUSASIAKIRJAN SISÄLTÖ...

1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAADINTA... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta... 3 2 TURVALLISUUSASIAKIRJAN SISÄLTÖ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (12) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAADINTA... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta... 3 2 TURVALLISUUSASIAKIRJAN SISÄLTÖ... 4 3 TURVALLISUUSASIAKIRJAN

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) 31.10.2011 Dnro 4254/065/2011 1 YLEISTÄ... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) 31.10.2011 Dnro 4254/065/2011 1 YLEISTÄ... 3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Suunnitelman keskeinen sisältö... 4 2.2 Suunnitelman käsittely... 5 2.3 Rautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma...

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ...

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET PALVELUNTUOTTAJILLE... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 5

Lisätiedot

LIEKSAN ETELÄPÄÄN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLTOSUUNNITELMA TURVALLISUUSASIAKIRJA

LIEKSAN ETELÄPÄÄN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLTOSUUNNITELMA TURVALLISUUSASIAKIRJA LIEKSA LIEKSAN ETELÄPÄÄN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLTOSUUNNITELMA 7.6.2010 Lieksa 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Turvallisuuskoordinaattori... 3 1.3 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (17) 1.4.2012 Dnro 4783/065/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (17) 1.4.2012 Dnro 4783/065/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (17) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen laadinta... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen sisältö... 3 1.4 Turvallisuussääntöjen rakenne...

Lisätiedot

Ohje Liikenneviraston työmaiden turvallisuuden omavalvonnan toteuttamiseen

Ohje Liikenneviraston työmaiden turvallisuuden omavalvonnan toteuttamiseen OHJE 1 (7) Voimassa Korvaa 1.3.2015 lukien toistaiseksi Ohje omavalvontatarkastuskäyntien ja turvallisuuskierrosten toteuttamiseen 31.10.2011 Asiasanat turvallisuusjohtaminen, omavalvonta, tarkastus, turvallisuuskierros

Lisätiedot

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015 Työympäristötoiminta Suomi Oy Oulu 20.05.2015 Liikevaihto Suomessa 521 milj. EUR vuonna 2014 VAHVA markkina-asema Suomessa. kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluiden markkinajohtaja. Suomessa kolme

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

PELTOKAAREN KAAVA-ALUEEN MELUESTE TURVALLISUUSASIAKIRJA

PELTOKAAREN KAAVA-ALUEEN MELUESTE TURVALLISUUSASIAKIRJA 6.2.2015 PELTOKAAREN KAAVA-ALUEEN MELUESTE Tämä turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun Valtioneuvoston asetuksen Vna 205/2009 mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 13.5.2015 Sivu 1/5 Tilaaja: Akaan kaupunki Myllytie 3 37800 Akaa Hanke: Arvo Ylpön vanhan kivikoulun lattioiden uusinta. TURVALLISUUSASIAKIRJA VERSIO 1.0 Sivu 2/8 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen

Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen EURAN KUNTA Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen Turvallisuusasiakirja Vitomittaus Oy 19.2.2014 1 Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 2 1.2 Työsuojelusäädöksiä...

Lisätiedot

Rakennuttaja vastaa osaltaan työturvallisuudesta, huolehtii rakennuttajan tehtävistä. turvallisuuskoordinaattorille.

Rakennuttaja vastaa osaltaan työturvallisuudesta, huolehtii rakennuttajan tehtävistä. turvallisuuskoordinaattorille. Työturvallisuuskoordinaattori ja rakennuttajan asiakirjat uudessa rakennustyön Reijo S Lehtinen, RI Asiamies, rakentamisen kehitys, työturvallisuus, Talonrakennusteollisuus ry reijo.lehtinen@rakennusteollisuus.fi

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2.

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Turvallisuus ensin Hätäuloskäynti Suojavarusteet 112 Kokoontumispaikka Hälytys Sandvikin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuta

Lisätiedot

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma Polvijärven kunta Rakennussuunnitelma 08.10.2013 Polvijärven kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2. Turvallisuuskoordinaattori... 3 1.3. Päätoteuttaja...

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA LIITE 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA LOIMAAN KAUPUNGIN TALVIKUNNOSSAPIDON ALUEURAKKA 2015-2019 8.6.2015 2 (6) Sisällysluettelo Sisällysluettelo.......................................... 2 1 YLEISTÄ.........................

Lisätiedot

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Infra-alan ympäristöpäivä 23.10.2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tausta ympäristö-

Lisätiedot

Rakennushankkeen suunnitteluvaihe. Keijo Päivärinta, rakennusmestari Tarkastaja, Uudenmaan työsuojelupiiri keijo.paivarinta@tsp.stm.vn.

Rakennushankkeen suunnitteluvaihe. Keijo Päivärinta, rakennusmestari Tarkastaja, Uudenmaan työsuojelupiiri keijo.paivarinta@tsp.stm.vn. Jukka Hietavirta, diplomi-insinööri Työsuojeluinsinööri, Uudenmaan työsuojelupiiri jukka.hietavirta@tsp.stm.vn.fi Keijo Päivärinta, rakennusmestari Tarkastaja, Uudenmaan työsuojelupiiri keijo.paivarinta@tsp.stm.vn.fi

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä

2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä 2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä Tapio Syrjänen NTM-centralen i Birkaland, Finland Nordisk Vegoppmerkingskonferanse 2014 21.3.2014 Esityksen sisältö Työntekijöiden turvallisuus Liikenneviraston ohjeistus

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen 9 Mestarintunnelin rakentaminen RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen Yleistä rakennuskohteesta Tilaaja: Espoon kaupunki Rakennuttaja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Turvallisuuskoordinaattori:

Lisätiedot

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Keijo Päivärinta Ylitarkastaja Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualue Monen toimijan ongelmia rakennushankkeessa Suuria

Lisätiedot

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot