Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Transkriptio

1 Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

2 Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet, mittaus ja laskutus, yhteistuotantomahdollisuuksien selvittäminen, sopimusmenettelyt (osa 2020-pakettia) Ilmastolaki (HE 82/2014 vp); lähinnä työohje valtionhallinnolle, päästötavoite -80 % tai EU:n vastaava v Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian (2005) arviointi ja päivitys 2022 MMM; tulvat tunnistettiin merkittävimmäksi riskiksi, valtioneuvoston periaatepäätös? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 TEM ja parlamentaarinen komitea; valmistunut , tavoitetila 80 % päästövähennys 2 20-Nov-14

3 ja EU:ssa Energia- ja ilmastopolitiikan puitteet 2030; mikä päästötavoite tai -tavoitteet vuodelle 2030; komissio, parlamentti, neuvosto ja YK:n ilmastoneuvottelut; yhteinen kanta >Lima 2014 ja Pariisi 2015, jossa ratkeaa Kioton jatko Ilmanlaatupaketti päästökattojen ja Göteborgin ptk:n toteuttamiseksi ja raja-arvot 1-50 MW:n polttolaitosten päästöille: hiukkaset, NOx, SO2, komissio, neuvosto ja parlamentti; yhteinen kanta syksyllä -14 tai keväällä -15 3

4 Energia- ja ilmastopaketti 2030 Komissio sitova 40% +27%yhteinenU+ 0%E / % E (>vaikutus -43 % PKS ja -30 % eipks v verrattuna EU parlamentti sitova 40%+30%sitovaU+ 40%sitovaE Alueiden komitea sitova 50% +sitova U/40%+ sitova E/40% taakanjako/maakohtainen / Neuvosto/ jäsenmaiden kannat 6/2014 Lopputulos: sovittiin sitova päästövähennys -40% v tasosta, yhteinen sitova uusiutuva 27 %, indikatiivinen energiatehokkuus 27 %; taakanjako myöhemmin Pariisin kokouksen jälkeen Päästökaupan osuus 43%, ei-pks 37% EU-tasolla, Liikenteen polttoaineille ei erillistavoitetta Linjaus YK:n ilmastosopimusneuvotteluille 2015 Pariisi (ja Lima 2014) Lyhenteet:U=uusiutuva, E=energiatehokkuus, PKS=päästökauppasektori

5 Kuntaliitto energia- ja ilmastopaketista 2030 Vähennystavoitteen 40 % kanssa voidaan elää, mutta päästökaupan tulee toimia Ei uusia sitovia EU-tason erillistavoitteita uusiutuvalle tai energiatehokkuudelle Tarvitaan kansallinen keinovalikoima energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan eri muodoissa ml. liikenne ja uusiutuvien raakaaineiden kuten puun lisäämistä rakentamisessa Kuntatalouden täytyy toipua <- kansantalous Rakentamisen laatu ja kiinteistönhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen huomioitava 5 Kalevi Luoma

6 Ilmanlaatupaketti 2030 Sisältää kaksi osaa: kansallisen päästökattodirektiivin ja 1-50 MW:n keskisuurten polttolaitosten ilmapäästöjä koskevan direktiivin Suomen kannalta ongelmallisimpia ovat puuta käyttävien laitosten hiukkaspäästöjen tiukentuvat päästövaatimukset

7 Komission esitys kommentit/kl Biopolttoaineen poltosta syntyvien hiukkasten osalta vanhoilla 1-5 MW laitoksilla tulisi savukaasussa soveltaa raja-arvoa 45 mg/nm3 ja kokoluokissa yli 5-50MW raja-arvoa 30 mg/nm3. Uusissa laitoksissa vastaavat luvut olisivat 25 ja 20 mg/nm3. Tällaisiin lukuarvoihin pääseminen edellyttää vähintään sähkösuodattimen tai pesurin asentamista savukaasun puhdistamiseksi. Alle 10 MW:n vanhoissa laitoksissa sähkösuodattimen hankintakustannus vaarantaa puolestaan paitsi toiminnan niin uusiutuvan energian lisäämistavoitteet. 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

8 Particle Emission Reduction, Cost Analysis for Biofuel Plants 1-20 MWfuel in Finland (Draft). May ÅF-Consult Ltd Integration of automation to existing system and flue gas ducts are not included. In some cases these costs can double the basic investment. Estimated abatement cost per ton of PM reduced: e/t (COM, Impact assessment, p. 336) 8

9 Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2011 ja 2012, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, Lähde: Tilastokeskus 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

10 Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2012 Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

11 Rakentamisen energiankäytön ja energiantuotannon haasteista Lähes nollaenergiarakentaminen 2019 julkisissa ja 2021 kaikissa uudiskohteissa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin nojalla, viety rakentamismääräyksiin D3, Luvanvarainen peruskorjaus edellyttää energiatehokkuuden parantamista, mikäli se on kustannustehokasta Energiansäästö, rakennusten sisäilma, korjaustavat, materiaalivalinnat Uusiutuva energia; bio (pienhiukkaset), tuulivoima (melu), maalämpö (pohjavedet), aurinko (valon heijastukset?) Omavaraisenergia vai kaukolämpö 11 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

12 Tulevaisuus Rakennuskannan uusiutuminen 1-2 % vuodessa 0-energiarakentaminen (omavaraisenergia)+peruskorjaus àlämmöntarve vähenee, kaukolämmön kilpailu omavaraisenergian kanssa kovenee Uusiutuvat energialähteet (bio, lämpöpumput ) Kehitettävä kuluttajainformaatiota Lisäarvopalvelujen järjestäminen (säätö) 12 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

13