Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina

Transkriptio

1 Kirsi Rontu, Silja Siltala, Jarno Parviainen, Hanne Lindqvist & Marketta Tanskanen Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Raportti kyselytutkimuksen tuloksista

2 TEKIJÄT Kirsi Rontu Silja Siltala Jarno Parviainen Hanne Lindqvist Marketta Tanskanen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015 ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö Esipuhe Kyselyyn vastanneet kunnat Kunnan osallistuminen valtion teiden rakentamiseen ja ylläpitoon vuosina Kunnan osallistuminen valtion tiehankkeiden rahoitukseen Kunnan osallistuminen valtion teiden ylläpitoon Syitä kunnan osallistumiselle valtion tienpitoon Ajatuksia kustannusjaosta Jälkirahoitukseen osallistuminen Kommentteja ja ehdotuksia Vertailua vuoden 2005 kyselyn tuloksiin Liite. Kyselykirje ja kyselylomake

4 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Esipuhe Valtio vastaa kustannuksellaan maanteiden pidosta ja kunnat vastaavasti kadunpidosta. Tavallista kuitenkin on, että kunnat erilaisista syistä osallistuvat maanteiden rakentamiskustannuksiin. Myös maanteihin kuuluvia ylläpitotehtäviä on otettu kunnan tehtäväksi. Kun neuvottelut tiehankkeen kustannusjaosta tiesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ovat ajankohtaisia, kunnista kysellään usein Kuntaliiton neuvoja kunnan velvollisuuksista osallistua tiehankkeen kustannuksiin. Kuntien ja valtion kustannusjako on myös usein esillä erilaisissa selvityksissä sekä neuvotteluissa Kuntaliiton ja liikenneviraston tai liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Suomen Kuntaliitto toteutti kesällä 2014 kyselyn, jossa selvitettiin kuntien osallistumista valtion tienpitoon vuosina Kyselystä saatavia tietoja käytetään kuntien palvelun ja edunvalvonnan perustana. Edellinen kysely tästä asiasta tehtiin vuonna Kysely toteutettiin verkossa Webropol-ohjelmalla. Kyselylomakkeessa kysyttiin aluksi kunkin vuoden ( ) rakentamisen kustannuksia ja sen jälkeen vastaavasti ylläpitoon osallistumista. Lopuksi kysyttiin jälkirahoitushankkeisiin osallistumista. Lomakkeessa kysyttiin seuraavia kunnalle tulleita valtion maantien kustannuksia: 1) Kunnan osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin Kunta voi erityisessä tapauksessa ottaa osaksi tai kokonaan vastattavakseen tienpidon kustannuksia tietyn maantien osalta. Toimenpiteiden toteuttamisesta ja kustannuksiin osallistumisesta on tällöin sovittava kunnan aloitteesta, eikä kunnan osallistumista saa asettaa ehdoksi tarpeellisiksi ja tehokkaiksi osoitettujen hankkeiden toteuttamiselle toimenpideohjelmien mukaisesti. Toteuttamisen yhteydessä on sovittava kunnossapidosta ja tarpeelliseksi katsottavien hankkeiden osalta yleisperiaatteena on, että valtio ottaa vastattavakseen kunnossapidon. Tähän kuuluvat mm. hankkeet, joiden kustannuksiin kunta osallistuu hankkeen toteuttamisen nopeuttamiseksi. 2) Osallistuminen kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisen kustannuksiin Maantien varustelussa ja sopeuttamisessa ympäristöön kuuluu valtion vastuulle tavanomainen, paikkakunnan normaalin käytännön mukainen, tiesuunnitelmassa sovittava taso. Kunnalla on mahdollisuus saada maantien tekemisen yhteydessä, tai erityisesti niin sovittaessa muutoinkin, tehdyksi tiehen rakenteita tai laitteita, joita ei voida katsoa maantien liikenteen tarpeista johtuviksi. Kyseisenlaiset tason nostamisen työt tehdään ja kunnalle syntyy niistä kustannusvastuu vain siinä tapauksessa, että näin sovitaan. Kyselylomake, vastausohje ja kyselyn saatekirje ovat tämän raportin liitteenä. 4

5 1 Kyselyyn vastanneet kunnat Kyselyyn vastasi 128 kuntaa, mikä on 40 prosenttia koko maan kunnista. Erikokoiset kunnat olivat edustettuina kyselyssä alla olevan taulukon (taulukko 1) ja kuvan (kuva 1) mukaisesti. Sivun 4 kartassa (kuva 2) näkyvät kartalle sijoitettuna sekä kyselyyn vastanneet kunnat, että ne kunnat, jotka ilmoittivat osallistuneensa valtion teiden rakentamiskustannuksiin vähintään yhtenä vuonna vuosien aikana. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet kunnat kuntakoon mukaan. Kuntakoko Kuntia kokoluokassa Vastanneita Vastaus- (asukkaita) koko maa kuntia prosentti Yli % % % % % % Alle % Yhteensä % 100% 90% 80% 70% 73% 60% 50% 40% 30% 56% 51% 38% 47% 32% 29% 40% 20% 10% 0% Yli Alle Koko maa Kuva 1. Vastausprosentti kuntakoon mukaan. 5

6 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Kuva 2. Kyselyyn vastanneet kunnat sekä rakentamiskustannuksiin kyselyn mukaan osallistuneet kunnat kartalla. 6

7 2 Kunnan osallistuminen valtion teiden rakentamiseen ja ylläpitoon vuosina Kunnan osallistuminen valtion tiehankkeiden rahoitukseen Kyselyssä kunnilta tiedusteltiin osallistumisesta valtion tiehankkeiden rahoitukseen erikseen vuosina 2011, 2012 ja Vastausvaihtoehdot olivat: a) Osallistui valtiolle kuuluviin kustannuksiin b) Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisiin c) Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisiin sekä valtion kustannuksiin d) Ei osallistunut Kaikkiaan 38 % (yhteensä 48 kuntaa) kaikista kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti osallistuneensa jossakin muodossa valtion tiehankkeiden rahoittamiseen vuonna Vuosina 2012 ja 2013 vastaava luku oli 30 % (yhteensä 38 kuntaa) kyselyyn vastanneista kunnista. Hieman yli puolet (51 %) kaikista kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti osallistuneensa valtion tiehankkeiden rahoitukseen vähintään yhtenä vuonna vuosien aikana. Taulukossa 2 näkyvät eri muodossa valtion tiehankkeiden rahoitukseen vuosina osallistuneiden kuntien lukumäärät kuntakoon mukaan. Eniten vastaajia on kunakin vuonna ilmoittanut osallistuneensa valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Lukumääräisesti eniten osallistuneita kuntia on kyselyn mukaan asukkaan kuntien ryhmässä. Prosentuaalisesti tarkasteltuna puolestaan eniten valtion tiehankkeiden rahoitukseen osallistuneita kuntia löytyy suurten, asukasmäärältään yli asukkaan kuntien sekä keskisuurten, asukasmäärältään asukkaan kuntien joukosta. 7

8 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Taulukko 2. Kunnan osallistuminen valtion tiehankkeiden rahoitukseen vuosina kuntakoon mukaan. Kuntakoko (asukkaita) Osallistui kunnan vaatimuksesta n = kyselyyn vastann. Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman kuntien lukumäärä Osallistui valtiolle toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisen kustannuksiin kussakin kokoluokassa kuuluviin kustannuksiin tason nostamisen kustannuksiin sekä valtion kustannuksiin V V V V V V V V V Yli (n = 5) (n = 8) (n = 18) (n = 18) (n = 36) (n = 23) Alle (n = 20) Yhteensä Yhteensä % kaikista vastauksista 24 % 16 % 20 % 8 % 7 % 5 % 5 % 7 % 5 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % V V V Osallistui kunnan vaatimuksesta tehtyihin tiesuunnitelman tason nostamisiin ja valtiolle kuuluviin kustannuksiin Osallistui kunnan vaatimuksesta tehtyihin tiesuunnitelman tason nostamisiin Osallistui valtiolle kuuluviin kustannuksiin Kuva 3. Valtion tiehankkeiden rahoitukseen osallistuneiden kuntien vastausten jakautuminen (kyselyyn osallistuneet kunnat). 8

9 Kuvan 3 diagrammi kuvaa kyselyyn vastanneiden, valtion tiehankkeiden rahoitukseen vuosina osallistuneiden kuntien vastausten jakautumista. Kuten taulukosta 2, myös kuvaajasta nähdään, että kaikkina vuosina kunnat ovat osallistuneet selvästi eniten valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Vuosittain kaikista valtion tiehankkeiden rahoittamiseen osallistuneista kunnista 50 prosenttia lähes 70 prosenttia ilmoitti osallistuneensa valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Loppuosa rahoittamiseen osallistuneiden kuntien vastauksista jakautui melko tasaisesti vastausten b) osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisiin ja c) osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisiin sekä valtion kustannuksiin kesken Kunnan osallistuminen erityyppisten valtion tiehankkeiden rahoitukseen Niiltä kunnilta, jotka ilmoittivat kyselyssä osallistuneensa valtion tiehankkeiden rakentamiskustannuksiin, tiedusteltiin seuraavaksi, minkä tyyppisten hankkeiden rakentamiskustannuksissa he olivat olleet osallisina. Vastausvaihtoehdot olivat: a) Maantien ajorata b) Liittymä-/risteysjärjestely c) Maantien jalankulku- ja polkupyörätiet d) Meluntorjunta e) Tievalaistus f) Johtojen siirtäminen ja rakentaminen g) Yksityistiejärjestelyt h) Muu Vastausvaihtoehdoista oli mahdollista valita useampi, joten yksittäisiä vastauksia saatiin enemmän kuin mitä kysymykseen vastanneiden kuntien lukumäärä oli. Erityyppisiin rakennushankkeisiin osallistumista kysyttiin vuosittain erikseen valtiolle kuuluviin kustannuksiin osallistumisen sekä kunnan vaatimuksesta toteutettujen tiesuunnitelman tason nostamisten rakentamiseen osallistumisen osalta. Vastauksia saatiin noin puolet enemmän kohtaan Kunnan osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Vastausten tarkempi jakautuminen käy ilmi taulukosta 3 sekä kuvan 4 diagrammista. Valtiolle kuuluvien kustannusten osalta kunnat ilmoittivat osallistuneensa eniten liittymä- ja risteysjärjestelyjen sekä maanteiden jalankulku- ja polkupyöräteiden rakennushankkeiden rahoittamiseen. Samantyyppiset hankkeet sekä lisäksi tievalaistushankkeet olivat kärkikolmikossa myös kysyttäessä osallistumisesta kunnan vaatimuksesta tehtyihin tiesuunnitelman tason nostamisiin. 9

10 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden kuntien osallistuminen erityyppisten valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin vuosina Kunnan osallistuminen Rakentamiseen osallistuminen valtiolle kuuluviin kunnan vaatimuksesta toteutetuissa kustannuksiin tiesuunnitelman tason nostamisissa V V V V V V Maantien ajorata Liittymä-/risteysjärjestely Maantien jk +pp -tie Meluntorjunta Tievalaistus Johtojen siirtäminen, -rakentaminen Yksityistiejärjestelyt Muu Yhteensä Muu 100 Yksityistiejärjestelyt Vastauksia, kpl Johtojen siirtäminen ja rakentaminen Tievalaistus Meluntorjunta Maantien jk + pp -tie 20 Liittymä-/risteysjärjestely 0 Kunnan osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin Rakentamiseen osallistuminen kunnan vaatimuksesta toteutetuissa tiesuunnitelman tason nostamisissa Maantien ajorata Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden kuntien osallistuminen erityyppisten valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin vuosina Vastaukset eri vuosilta on laskettu yhteen. 10

11 2.1.2 Valtion tiehankkeiden rahoitukseen osallistuminen euroissa Kunnilta kysyttiin myös euromääräistä osallistumista erityyppisten valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin. Tähän kysymykseen kunnat vastasivat vaihtelevasti, osa ilmoitti tarkan euromäärän, osa puolestaan suuruusluokka-arvioita. Kunnan osallistumisesta valtion kustannuksiin saatiin euromääräisiä vastauksia kyselyssä vuosittain kunnalta, mikä on prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista kunnista. Koska osa kunnista ilmoitti euromääräisiä lukuja useampaan erityyppiseen hankkeeseen, oli vastausten kokonaismäärä suurempi. Yhteensä euromääräisiä vastauksia saatiin vuosittain kappaletta. Kuten kuvasta 5 nähdään, kolmen vuoden ( ) aikajaksoa tarkasteltaessa vastausten perusteella euroissa mitattuna kuntien osallistuminen valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin on kasvussa Muu Kunnan osuus kustannuksista, Yksityistiejärjestelyt Johtojen siirtäminen ja rakentaminen Tievalaistus Meluntorjunta Maantien jk + pp -tie Liittymä-/risteysjärjestely Maantien ajorata 0 V V V Kuva 5. Kuntien osallistuminen erityyppisten valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin euroina vuosina Huom. Kuvassa ainoastaan kyselyssä kohtaan Osallistui valtiolle kuuluviin kustannuksiin euromääräisen vastauksen antaneiden kuntien vastausten jakautuminen. Taulukossa 4 näkyvät kyselyyn vastanneiden kuntien ilmoittamat euromäärät jaoteltuna vuosittain, erityyppisiin hankkeisiin sekä sen perusteella, ovatko vastaajat ilmoittaneet kunnan osallistuneen valtiolle kuuluviin hankkeisiin vai kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostoihin. Eri kuntien vastaukset on laskettu yhteen ja lopulliset summat pyöristetty euron tarkkuudella. 11

12 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Taulukko 4. Kyselyyn vastanneiden kuntien osallistuminen erityyppisten valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin (1000 euroina) vuosina Kunnan osallistuminen Rakentamiseen osallistuminen valtiolle kuuluviin kunnan vaatimuksesta toteutetuissa kustannuksiin tiesuunnitelman tason nostamisissa V V V V V V Maantien ajorata Liittymä-/risteysjärjestely Maantien jk +pp -tie Meluntorjunta Tievalaistus Johtojen siirtäminen, -rakentaminen Yksityistiejärjestelyt Muu Yhteensä /34 kuntaa /31 kuntaa /31 kuntaa /12 kuntaa /15 kuntaa /12 kuntaa /45 vast. /43 vast. /46 vast Kunnan osuus kustannuksista, Maantien ajorata Liittymä-/ risteysjärjestely Maantien jk + pp -tie Johtojen siirtäminen ja rakentaminen Meluntorjunta Tievalaistus Yksityistiejärjestelyt Muu Osallistuminen tiesuunnitelman tason nostamisissa v Osallistuminen tiesuunnitelman tason nostamisissa v Osallistuminen tiesuunnitelman tason nostamisissa v Osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin v Osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin v Osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin v Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden kuntien osallistuminen erityyppisten valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin euroina vuosina

13 Kuvasta 6 nähdään, että kyselyn perusteella euromääräisesti eniten kustannuksia kunnille olivat aiheuttaneet maantien ajoratoihin sekä liittymä- ja risteysjärjestelyihin liittyvien valtion tiehankkeiden rakentamisen kustannuksiin osallistuminen. Kuntien vaatimuksesta tehdyissä tiesuunnitelman tason nostamisissa kunnat olivat euroissa mitattuna osallistuneet eniten liittymä- ja risteysjärjestelyihin sekä maantien jalankulku- ja polkupyöräteihin liittyviin hankkeisiin. Kunnat olivat osallistuneet valtion tiehankkeiden rakennuskustannuksiin hyvin erisuuruisilla summilla. Pienimmät kyselyssä ilmoitetut summat olivat reilu ja suurimmat yli 4 miljoonaa. Yli miljoonalla eurolla yksittäisten hankkeiden valtiolle kuuluviin kustannuksiin ilmoitti kyselyssä osallistuneensa vuosittain 1 5 kuntaa. Suurimmilla yksittäisillä summilla kunnat ilmoittivat osallistuneensa maantien ajoradan rakennushankkeiden valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisiin liittyvissä rakennushankkeissa kunnat ilmoittivat osallistuneensa suurimmilla yksittäisillä summilla liittymä- ja risteysjärjestelyiden kustannuksiin Valtion tiehankkeiden rahoitukseen osallistuminen prosenteissa Kunnilta kysyttiin lisäksi, millaisella prosenttiosuudella he olivat osallistuneet valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Vastaukset pyydettiin ilmoittamaan erityyppisten hankkeiden rakentamiskustannuksien osalta euromääräisen kustannuksen ohella ja kunakin vuonna ( ) erikseen. Vastausten määrä vaihteli vuosittain vajaasta neljästäkymmenestä reiluun viiteenkymmeneen. Vastausten vaihteluväli oli laaja, sillä kuntien osuudeksi ilmoitettiin prosenttia kustannuksista. Keskimääräisesti suurimmilla prosenttiosuuksilla kunnat olivat vastausten perusteella osallistuneet tievalaistushankkeiden rakentamisen valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Kunnan 100-prosenttisesti rahoittamia valtion tiehankkeita kyselyssä nousi esiin vuosittain kpl. Johtojen siirtämistä ja rakentamista lukuun ottamatta näitä täysin kunnan rahoituksella toteutettuja hankkeita sisältyi kaikentyyppisten hankkeiden ryhmiin. Vuosittain useampia (2 5 kpl) kunnan sataprosenttisesti rahoittamia valtion tiehankkeita oli etenkin tievalaistus sekä maantien jalankulku- ja polkupyörätie -hankkeiden ryhmässä sekä ryhmässä muu Täsmennyksiä ja huomioita valtion teiden rakentamiseen osallistumisesta Kyselyssä kunnilla oli mahdollisuus kertoa avoimille vastauksille varatussa tilassa täsmennyksiä ja huomioita valtion teiden rakentamiseen osallistumisesta vuosittain. Tähän kohtaan vastaajat tyypillisesti kuvailivat, minkä tyyppisten valtion tiehankkeiden rahoittamiseen kunnassa oli osallistuttu. Näistä hankkeista useita mainintoja vuosittain saivat: kevyen liikenteen väylät (14 mainintaa) teiden parantamishankkeet ja peruskorjaukset (8 mainintaa) tievalaistukseen liittyvät hankkeet (8 mainintaa) siltahankkeet (3 mainintaa) Yksittäisiä mainintoja keräsivät lisäksi mm. linja-autopysäkit, asfaltointi, rautatien tasoristeys, yksityistien muuttaminen maantieksi, kiertoliittymä, kehätie, alikulku, moottoritiehan- 13

14 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina ke, valtatien suunnitteluhanke sekä maantien viheralueiden kunnostus ja ylläpito. Avoimille vastauksille varatussa tilassa vastaajat kertoivat lisäksi tarkemmin hankkeiden aikatauluista, kustannusten ja toteuttamisvastuiden jakautumisesta sekä taustaa hankkeelle valitun toteuttamismallin syistä. Yleisin mainittu syy oli, että hanke ei olisi käynnistynyt tai toteutunut ilman kunnan rahoitusta. Erityisesti valaistushankkeita oli toteutettu kuntalaisten toiveesta tai kunnanhallituksen tai -valtuuston päätöksellä. Avoimissa vastauksissa mainittiin hankkeiden toteuttamisen taustalla olleen myös kustannusvastuuperiaate, kuntaliitokset sekä kunnan oma aloite. Kunnan ja valtion lisäksi hankkeisiin osallistuneita, vastauksissa mainittuja tahoja olivat ELY- ja TE-keskukset. 2.2 Kunnan osallistuminen valtion teiden ylläpitoon Kyselyssä kunnilta tiedusteltiin valtion teiden rakentamiseen osallistumisen lisäksi osallistumisesta valtion teiden ylläpitoon erikseen vuosina 2011, 2012 ja Vastausvaihtoehdot olivat samat kuin edellä tiedusteltaessa valtion tiehankkeiden rahoitukseen osallistumista: a) Osallistui valtiolle kuuluviin kustannuksiin b) Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostoihin c) Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostoihin ja valtion kustannuksiin d) Ei osallistunut Jossakin muodossa valtion teiden ylläpitoon ilmoitti vuosina 2011 ja 2012 osallistuneensa 17 prosenttia (yhteensä 22 kuntaa) kyselyyn vastanneista. Vuonna 2013 vastaava luku oli 18 prosenttia (yhteensä 23 kuntaa) kaikista kyselyyn vastanneista kunnista. Taulukosta 5 käyvät ilmi valtion teiden ylläpitoon osallistuneiden kuntien lukumäärät kuntakoon mukaan tarkasteltuna. Taulukko 5. Kunnan osallistuminen valtion teiden ylläpitoon vuosina kuntakoon mukaan. Osallistui kunnan vaatimuksesta Kuntakoko Osallistui valtiolle Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman (asukkaita) kuuluviin toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisen kustannuksiin kustannuksiin tason nostamisen kustannuksiin sekä valtion kustannuksiin V V V V V V V V V Yli Alle Yhteensä Yhteensä % kaikista vastauksista 13 % 13 % 12 % 2 % 2 % 3 % 2 % 3 % 3 % 14

15 Kuvasta 7 näkyy valtion teiden ylläpitoon osallistuneiden kuntien vastausten jakautuminen eri vuosina. Kunakin vuonna selvästi suurin osa kunnista ilmoitti osallistuneensa valtiolle kuuluviin kustannuksiin. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % V V V Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostoihin & valtion kustannuksiin Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostoihin Osallistui valtiolle kuuluviin kustannuksiin Kuva 7. Valtion teiden ylläpitoon osallistuneiden kuntien vastausten jakautuminen vuosina Kunnan osallistuminen ylläpitoon erityyppisissä valtion tehtävissä Niiltä kunnilta, jotka ilmoittivat kyselyssä osallistuneensa valtion teiden ylläpitoon, kysyttiin seuraavaksi, minkälaisten kohteiden ylläpitoon ne ovat osallistuneet. Vastausvaihtoehtoja olivat: a) Jalankulku- ja polkupyörätiet b) Tievalaistus c) Meluesteet d) Linja-autopysäkit e) Liikennevalot f) Muu Vastauksia kysyttiin erikseen valtion tehtäviin osallistumisen sekä kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisiin osallistumisen osalta. Edellä kunnat olivat ilmoittaneet osallistuneensa enemmän valtiolle kuuluviin tehtäviin, joten tähän ryhmään tuli myös noin kolminkertaisesti enemmän vastauksia. Kyselyyn vastanneet kunnat ilmoittivat osallistuneensa lukumääräisesti eniten valtiolle kuuluviin tievalaistuksen ylläpitotehtäviin. Seuraavaksi eniten oli osallistuttu jalankulku- ja polkupyöräteiden ylläpitoon sekä ryhmän Muu ylläpitotehtäviin (taulukko 6). Ylläpitoon kunnan vaatimuksesta toteutetuissa tiesuunnitelman tason nostamisissa osallistuneet kunnat ilmoittivat kyselyssä olleensa mukana jalankulku- ja polkupyöräteiden, tievalaistuksen sekä ryhmän Muu ylläpitotehtävissä. 15

16 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Taulukko 6. Kyselyyn vastanneiden kuntien osallistuminen erityyppisiin valtion teiden ylläpitotehtäviin vuosina Ylläpitoon osallistuminen kunnan Kunnan osallistuminen vaatimuksesta toteutetuissa valtion tehtäviin tiesuunnitelman tason nostamisissa V V V V V V Jk- + pp-tiet Tievalaistus Meluesteet LA-pysäkit Liikennevalot Muu Yhteensä Kyselyssä vastauksia pyydettiin täydentämään jalankulku- ja polkupyöräteiden, tievalaistuksen ja meluesteiden osalta kilometrimäärillä, linja-autopysäkkien osalta kappalemäärillä ja liikennevalojen osalta risteysten lukumäärillä. Jalankulku- ja polkupyöräteiden osalta kunnat olivat osallistuneet valtion tehtäviin 1 12 kilometrin pituisilla tieosuuksilla. Tievalaistuksen osalta vaihteluväli oli 1 85 kilometriä ja keskiarvo noin 30 kilometriä. Meluesteiden, linjaautopysäkkien ja liikennevalojen osalta saatiin yksittäisiä vastauksia. Kysyttäessä vastaavia täydennyksiä ylläpitoon osallistumisesta kunnan vaatimuksesta toteutetuissa tiesuunnitelman tason nostamisissa, saatiin kunakin vuonna 1 2 vastausta kohtiin Jalankulku- ja polkupyörätiet sekä Tievalaistus Valtion teiden ylläpitoon osallistuminen euroissa ja prosenteissa Niiltä kunnilta, jotka ilmoittivat kyselyssä osallistuneensa valtion teiden ylläpitoon, kysyttiin myös euromääräistä panosta sekä kunnan prosenttiosuutta kustannuksista. Valtion tehtäviin osallistumisen osalta vastanneita kuntia oli vuosittain ja yksittäisiä vastauksia vastaavasti kappaletta. Sekä yksittäisten ylläpitotehtävien osalta että yhteismitallisesti tarkasteltuna eniten kustannuksia kunnille olivat aiheuttaneet luokkiin Tievalaistus, Jalankulku- ja polkupyörätiet sekä Muu kuuluviin valtion tehtäviin osallistuminen. Kuntien osallistumisesta muun tyyppisiin valtiolle kuuluviin tehtäviin saatiin vuosittain yksittäisiä vastauksia. Ainoastaan meluesteiden osalta kyselyssä ei saatu lainkaan euromääräisiä tai prosentuaalisia osallistumislukuja. Pienimmät summat, joilla kunnat ilmoittivat osallistuneensa valtion teiden ylläpitoon, olivat Suurin yksittäisen kunnan kyselyssä ilmoittama valtion teiden ylläpitoon käytetty summa oli Kyseinen summa oli ilmoitettu tehtävätyypin Muu alle. Sadantuhannen euron suuruusluokissa olevia ylläpitotehtäviä sisältyi lisäksi tehtäväryhmään Tievalaistus. Kyselyssä kuntia pyydettiin ilmoittamaan euromääräisiä osallistumistietoja erikseen ylläpitoon osallistumisesta kunnan vaatimuksesta toteutetuissa tiesuunnitelman tason nostoissa. Tähän kohtaan vastauksia saatiin niukasti, ainoastaan 4 5 kunnasta vuosittain. Vastaukset jakautuivat kohtien Tievalaistus ja Muu kesken. Yksittäisten vastausten vaihteluväli oli

17 Valtiolle kuuluviin ylläpitotehtäviin osallistumisen osalta kyselyssä tiedusteltiin myös kunnan prosenttiosuutta kustannuksista. Vastauksia saatiin tähän kohtaan vähemmän kuin euromääräistä osallistumista kysyttäessä. Vuosittain vastauksia saatiin 8 9 kunnasta, vastauksia oli yhteensä muutama enemmän. Osa vastauksista oli sellaisessa ei-numeerisessa muodossa, että niitä ei voitu ottaa tilastolliseen tarkasteluun mukaan. Sellaisia ylläpitotehtäviä, joissa kunnan osallistumisprosentti oli 100, tuli kyselyssä esiin vuosittain 8 9. Kunnan sataprosenttisesti hoitamia ylläpitotehtäviä oli eniten ryhmässä Tievalaistus. Yksittäisiä vastauksia oli lisäksi luokissa Jalankulku- ja polkupyörätiet sekä Muu Täsmennyksiä ja huomioita ylläpitoon osallistumisesta Avoimilla vastauksilla vastaajien oli mahdollista tarkentaa ja täsmentää kuntien osallistumista valtion teiden ylläpitoon. Vastauksia saatiin vuosittain hiukan yli kymmeneltä kunnalta. Suurelta osin vastanneet kunnat ja näiden vastaukset olivat kuitenkin vuosittain samoja. Avoimissa vastauksissa pääasiassa kerrottiin, minkä tyyppisten kohteiden ylläpitotehtäviin kunnat ovat osallistuneet. Joissakin vastauksissa kuvailtiin tarkemmin ylläpitotehtävien laajuutta joko alueellisesti, toiminnallisesti tai euromääräisesti. Muutamassa vastauksessa avattiin lisäksi hiukan syitä sille, miksi kunta osallistuu ylläpitotehtäviin. Tällaisia mainittuja tilanteita olivat esimerkiksi kunnan toiveesta järjestetty valaistus teille, joiden liikennemäärä on alhainen sekä meneillään olevat muutokset ylläpitovastuissa. Vastauksissa nousivat selvästi esiin kahden tyyppiset ylläpitotehtävät. Näitä olivat: valaistukseen liittyvät ylläpitotehtävät (vuosittain 5 6 mainintaa) viheralueisiin liittyvät ylläpitotehtävät (vuosittain 4 5 mainintaa) Yksittäisiä mainintoja saivat lisäksi kevyen liikenteen väylien ylläpitotehtävät ja kelirikkokorjaukset. 17

18 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Syitä kunnan osallistumiselle valtion tienpitoon Kyselyn seuraavassa osassa etsittiin syitä sille, miksi kunnat ovat osallistuneet valtion teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuvasta 8 nähdään vastausten jakauma kysymykseen Hyväksyykö kunta yleensä valtion ehdottaman kustannusjaon tiehankkeissa?. Kuvassa käytetyt luvut ovat vastaajien lukumääriä. Valtaosa (73 %) vastaajista on valinnut vaihtoehdon Hyväksyy tarkistusten ja neuvottelujen jälkeen. 17 prosenttia vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon Joutuu hyväksymään suoraan ja 10 prosenttia vastasi, että Yksimielisyyttä ei synny, hanke ei toteudu Vastaajien lukumäärä Joutuu hyväksymään suoraan Hyväksyy tarkistusten ja neuvottelujen jälkeen 11 Yksimielisyyttä ei synny, hanke ei toteudu Kuva 8. Vastausten jakautuminen kysymykseen Hyväksyykö kunta yleensä valtion ehdottaman kustannusjaon tiehankkeissa?. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin syitä sille, miksi kunta on osallistunut valtion tiehankkeisiin. Vastausvaihtoehdot olivat: a) Hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan osallistumista b) Hankkeen aikataulu nopeutui c) Kunta halusi ylimääräistä d) Hanke sai ulkopuolista rahoitusta (esim. EU), jolle edellytyksenä oli kunnan rahoitusosuus e) Muu syy 18

19 Vastaajien oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Kysymykseen vastasi 103 kuntaa ja vastauksia oli yhteensä 112. Kuten kuvasta 9 nähdään, suurin osa kysymykseen vastanneista oli sitä mieltä, että pääasiallinen syy kunnan osallistumiselle valtion tiehankkeisiin on, että hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan osallistumista. Tämän vastausvaihtoehdon oli valinnut 61 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten vastauksia keräsi vaihtoehto Hankkeen aikataulu nopeutui. Tätä mieltä oli 16 prosenttia vastaajista. Hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan osallistumista Hankkeen aikataulu nopeutui Kunta halusi ylimääräistä Hanke sai ulkopuolista rahoitusta (esim EU), jolle edellytyksenä oli kunnan rahoitusosuus Muu, mikä? Vastaajien lukumäärä Kuva 9. Vastausten jakautuminen kysymykseen Miksi kunta on osallistunut valtion tiehankkeisiin?. Mikäli vastaaja valitsi kohdan Muu syy, pyydettiin syytä täsmentämään avoimelle vastaukselle varatussa tilassa. Mainittuja syitä olivat mm. maankäytön kehitysmahdollisuudet, kunnan väyläverkostoon liittyvät hankkeet, kustannusjako suosituksen mukaan sekä kustannuksiin osallistuminen olemassa olevan sopimuksen mukaisesti. 3.1 Ajatuksia kustannusjaosta Avoimilla vastauksilla kunnilta kysyttiin, tulisiko kuntien ja valtion välistä kustannusjakoa muuttaa maanteiden rahoitukseen liittyen ja jos tulisi, niin miten sitä pitäisi muuttaa. Vastauksia saatiin yhteensä 64 ja ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Kustannusjakoa pitää muuttaa Nykyinen kustannusjako on periaatteessa hyvä, mutta käytännön toteutuksen kanssa on ongelmia Kustannusjakoa ei tule muuttaa Sekä ne vastaajat, jotka olivat vastanneet, että kustannusjakoa tulee muuttaa että ne joiden mielestä kustannusjakoon ei ole syytä tehdä muutoksia, olivat lähes kaikki sitä mieltä, että valtion tulisi rahoittaa omien teidensä rakentaminen ja ylläpito kokonaan valtion rahoituksella. Tämä asia mainittiin jossain muodossa lähes puolessa vastauksista. Alla on lainauksia vastauksista ryhmiteltynä vastauksen tyypin mukaan. 19

20 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Kustannusjakoa pitää muuttaa: Kyllä, selkeitä valtakunnan ja maakuntien yhteyksiä kunnan ei pidä rahoittaa. Kyllä! Kukin tienpitäjä tulisi vastata ja kustantaa tiensä. Eli valtion tiet kokonaan valtion varoin kustannettavaksi. Valtion osuutta tulisi lisätä. Erityisesti liikenneturvallisuutta parantavissa maanteiden hankkeissa nykyinen kustannusjako (valtio 12,5 % ja kunta loput) pitäisi olla toisin päin. Valtion pitäisi pystyä kantamaan suurempi vastuu hallinnoimiensa teiden kehittämisestä ja perusylläpidosta. Valtion pitäisi ottaa hoitaakseen kaikki katuvalot, pyörätiet ym. infra, jotka ovat heidän hallinnoimillaan tiealueilla. Lisäksi valtion talousarviosta pitäisi löytyä riittävästi nappulaa esim. vaarallisten liittymien, koulureittien ym. hankkeiden toteutukseen. Esim. tievalaistuksesta valtio saisi ottaa nykyistä suuremman osan vastattavakseen. Valtion kustannukset kasvaisivat, mutta nykyisin yleisten teiden valoja poltetaan pääsääntöisesti aivan turhaan keskellä yötä. Palamisaikoja säätämällä olisi kuitenkin löydettävissä huomattavia säästöjä. Kyllä, valtio hoitaa valtion tiet ja kunta kunnan. Kyllä kustannusjaon tulisi olla selkeä [ ]. Valtion tulisi hoitaa omat tiensä. Kyllä. Kuntien osuutta tulisi pienentää, koska muutenkin valtio työntää kunnille koko ajan lisää velvoitteita. Valtion tulisi maksaa valtion omistamien teiden rahoituksesta isompi osa, vaikka hanke toteutettaisiin kunnan vaateesta. Valtio hyötyy kuitenkin maantien tms. peruskorjauksesta tason noston yhteydessä. Valtion tulisi hoitaa omat tiet omilla kustannuksilla. On valitettavaa, että kunnat joutuvat laittamaan omasta pussista rahaa. Se ei ole oikein. Tämänhetkisten yhteishankkeiden maksuosuus painottuu liikaa kuntien maksamiseen. Nykyinen kustannusjako on periaatteessa hyvä, mutta käytännön toteutuksen kanssa on ongelmia: Periaate on kohtuullisen selvä, mutta ELY-keskuksessa ei ole mahdollista investoida maankäytön ja yleisten teiden kehitykseen. Valtion rahoitus tulee toteuttaa muilla tavoilla. Kustannusjako julkaisun Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa mukaisesti on ok. Ongelmana on se, että julkaisua tulkitaan eri tavoin valtiolla kuin kunnissa. Eli tulkinta olisi saatava yksiselitteiseksi. 20

21 Kustannusjakoperusteet ovat hyvät, mutta maankäytön kannalta tarpeellisten tiehankkeiden kustannukset vyörytetään yleensä 100 % kunnalle. Myös näissä hankkeissa kustannusjakoa tulisi toteuttaa jollain perusteella, sillä maankäytön ja liikenteen suunnittelu kulkee käsi kädessä, eikä ilman toista ole toista. Kunnat osallistuvat valtion tienparannushankkeisiin, niin myös valtion tulisi osallistua kunnan maankäyttöhankkeisiin. Tulisi noudattaa nykyistä sovittua kustannusjakoa, mutta valtio rahoituksen puutteeseen vedoten tulee kunnan kukkarolle. Jako on ok, kun molemmat osapuolet noudattavat jakoa. Kustannusjakoa ei tule muuttaa: Varsinaista kustannusjakoa ei ole tarvetta muuttaa, mutta valtiolla tulisi olla rahoitusta hoitaakseen oman osuutensa maantieverkolla tarvittavista muutoksista ja ylläpitokustannuksista. Ei pitäisi, valtio hoitaa maanteiden rahoituksen. Kuntien rahat ovat tiukilla ja omien kaavateidenkin kunnossapitoon pitäisi saada enemmän rahaa, jotta ne pysyisivät tarvetta vastaavassa kunnossa. Ei pitäisi. Valtion tulee edelleenkin vastata maanteiden rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista. Mielestäni ei tarvitse. Valtion teiden kunto ja investointihankkeet tarvitsisivat ehdottomasti lisää rahaa. Ei, kyllä valtion tulisi rahoittaa tiehankkeet. Ei tulisi, valtio hoitaa omat tiensä, kunnalla ei ole resursseja tähän. Valtion tulee jatkossakin hoitaa maanteiden kunnossapito, koska tienkäyttäjiltä (autoilijoilta) kerätään jo nyt miljardiluokan veroluontoiset kustannukset. Tien pitoon kerätyistä miljardeista palautuu vain murto-osa. Omana merkittävänä kokonaisuutenaan useissa vastauksissa nostettiin esiin se, että hankkeet toteutuvat vasta, kun kunta osallistuu kustannuksiin. [ ] on esitetty ehtoja, joiden toteutuessa tiehanke toteutuu. Tällainen kiristäminen eriarvoistaa kuntien hankkeita. Ne toteutuvat, joissa kunnat ovat merkittävästi mukana. Toimintaa perustellaan määrärahojen puutteella. Lain mukaisesti pitäisi toimia, jolloin kuntien osuus olisi pienempi. Nyt kunnat laitetaan maksamaan. Pitäisi mennä ns. Sinisen kirjan mukaan, nyt osuudet kunnilta aivan toista luokkaa, jos halutaan hankkeen käynnistyvän. [ ] välillä neuvotteluissa on kiristyksen makua, eli hanke ei toteudu, ellei kunta osallistu kustannuksiin. 21

22 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Se vaan, että jos kunta ei osallistu hankkeeseen omalla osuudellaan, niin hanke ei toteudu [ ]. Kysymys turha - suuntaus kunnalle kaikki kustannukset! Nyt vaaditaan jo puolet ja perusteluna on se, että kunta aiheuttaa omilla toimillaan - kasvaa tai kaavoittaa - liikenteen lisääntymisen. Liikenneturvallisuuskaan ei ole enää hankkeen toteuttamisen peruste, vaan se, että kunta lähtee rahoittamaan! Muutamassa vastauksessa erikokoisten kuntien kohtelua pidettiin epätasa-arvoisena; isompien kuntien katsottiin saavan helpommin rahoitusta hankkeilleen kuin pienten. Kyllä valtion tulisi rahoittaa suuremmilla osuuksilla ja olla kiinnostuneempi myös pienen kunnan kehittämisen näkökulmaa ajatellen. Kiinnostus alkaa, kun kunta suostuu maksamaan koko hankkeen. Valtio maksaa isojen kuntien ja kaupunkien hankkeita, mutta pienemmät kehityskelpoisetkin kunnat saattavat jäädä ilman valtionrahoitusosuutta kokonaan. Joissain tapauksissa valtionavustus on n. 12 % [ ]. Valtion tulisi huolehtia kaikista tieluokista, pienempien kuntien alueella olevat paikallistiet ovat oleellisia haja-asutusalueiden toimivuudelle ja asutukselle, mutta valtio ei halua huolehtia teiden kunnosta. 3.2 Jälkirahoitukseen osallistuminen Kunnilta tiedusteltiin, ovatko he osallistuneet jälkirahoitukseen valtion maanteiden rahoituksessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän kysymykseen saatiin 115 vastausta ja vain yksi kunta ilmoitti selkeästi osallistuneensa jälkirahoitukseen. Kyselyssä pyydettiin täsmentämään, minkälaisella summalla ja mille ajanjaksolle kunta oli osallistunut jälkirahoitukseen sekä kuvailemaan hanketta. Ilmeisesti kysymyksenasettelu oli hieman epäselvä, sillä tähän kohtaan saatiin muutamia vastauksia, huolimatta siitä, että edellä vain yksi kunta oli ilmoittanut osallistuneensa jälkirahoitukseen. Mainittujen hankkeiden joukossa oli muun muassa tiestön kunnostusta, liityntäpysäköintipaikan rakentamishanke, ohikulkutiehanke sekä satamayhteyden rakentaminen. Hankkeet olivat olleet useampivuotisia ja niiden kustannukset olivat useita miljoonia euroja. 22

23 4 Kommentteja ja ehdotuksia Kyselyn lopuksi sana oli vapaa avoimille kommenteille ja ehdotuksille. 24 vastaajaa oli jättänyt avoimen vastauksen. Näistä hieman yli puolessa käsiteltiin rahoituksen ongelmia; toivottiin lisää rahaa tienpitoon, valtiolle kuuluvien teiden rahoittamisen poistamista kuntien vastuulta sekä pidettiin hankalana sitä, että tiehankkeita toteutetaan vasta sitten, kun kunta osallistuu hankkeiden rahoittamiseen. Valtion tiemäärärahoja tulisi korottaa. Kuntien ei pitäisi osallistua valtion tiehankkeisiin. Valtion teiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin ei kuntien mielestäni tule osallistua [ ]. Valtion tulisi huolehtia omista teistään, eikä sysätä kustannusvastuuta kunnille. Jos kunnat hoitavat jotain kustannusta (valtion puolesta), niin siitä pitäisi saada lisää verotuloja. Käytännössä kustannusten siirto kunnalle menee usein siten, että kasvava kunta joutuu omien tarpeidensa takia muuttamaan tai tekemään asemakaavan ja vastaamaan kustannuksista koko hankkeen osalta, esim. alikulku tai kevyen liikenteen väylä. Ennen muutosta vastuu tienpidosta olisi kuulunut 100 % valtiolle [ ]. Kuntamme on kasvanut väkiluvultaan 2000-luvulla Suomen ennätysvauhtia. Tämä on osaltaan vaikuttanut, että määrätyt hankkeet eivät olisi lähteneet liikkeelle ilman kunnan suurempaa osuutta. Hankkeet ovat olleet välttämättömiä liikenneturvallisuuden suhteen. Nykyisessä tilanteessa valtio on ilman lainsäädäntöä (tai jopa sen vastaisesti) sälyttänyt valtion kustannuksia kunnille. Viimeisimpänä esimerkkinä on kevyen liikenteen väylien rahoitusesitykset. Ilman kuntien rahaa niitä ei toteuteta. Meidän kunnassamme on ainakin kahdessa suunnitelmassa ehto, että hankkeet toteutuvat, mikäli kunta osallistuu kustannuksiin. Hankkeiden toteutuminen on suunniteltu muutaman vuoden päähän. Valtio on tällä hetkellä helposti luovuttamassa maanteitä kunnille. Mikäli kunnat joutuvat niitä ottamaan, tulisi nämä lisääntyvät kuluerät huomioida esim. kuntien valtionosuuksissa. Muutamassa vastauksessa ehdotettiin uudenlaisia toimintamalleja tiehankkeiden rahoitukseen. Näitä olivat mm. yhteistyökuviot, joissa ylläpitotehtäviin työllistettäisiin henkilöitä kunnasta ja työnjohto tulisi valtion puolelta sekä vain yhden tienpito-organisaation malliin siirtyminen. Viimeksi mainittu ehdotus toisi vastaajan mukaan säästöjä vähentyneiden henkilötyövuosien muodossa sekä järkeistäisi koko valtakunnan alueurakoita. Yhdessä vastauksessa kiitettiin ELY-keskusta ja Liikennevirastoa hyvästä yhteistyöstä. 23

24 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Vertailua vuoden 2005 kyselyn tuloksiin Edellisen kerran Kuntaliitossa toteutettiin kysely kuntien osallistumisesta valtion teiden rakentamiseen ja ylläpitoon vuonna Kysely pohjautui vuoden 2004 tietoihin. Kyselyjen toteutustapa ja sisältö poikkeavat toisistaan siinä määrin, että tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Kuntaliitosten myötä kuntien määrä on vähentynyt merkittävästi (vuonna 2005 kuntia oli 432, vuonna ). Myös valtion tienpidon organisoinnissa on tapahtunut muutoksia kyselyiden välillä. Sisällöllisistä eroavaisuuksista huolimatta kyselyjen lopputuloksissa on havaittavissa tiettyjä laajempia linjoja, joita on mahdollista vertailla. Vuoden 2005 kyselyyn vastasi 146 kuntaa ja vastausprosentti oli 34. Tuoreessa kyselyssä vastanneita kuntia oli 128 kpl ja vastausprosentti hiukan edelliskertaa korkeampi, 40 prosenttia. Vuoden 2005 kyselyssä selvästi suurempi osa vastanneista kunnista ilmoitti osallistuneensa valtion teiden ylläpitoon kuin valtion teiden rakentamiseen. Vuonna 2004 valtion teiden ylläpitoon ilmoitti osallistuneensa 58 prosenttia vastanneista kunnista ja valtion teiden rakentamiseen puolestaan 34 prosenttia vastanneista kunnista. Vuosien osalta ylläpitoon ja rakentamiseen osallistumisen suhde on kääntynyt päinvastoin, ja kuntien osallistuminen valtion teiden ylläpitoon on kyselyn mukaan selvästi vähentynyt prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti osallistuneensa valtion teiden ylläpitoon vuosien aikana. Valtion tiehankkeiden rahoitukseen vuositasolla osallistuneiden kuntien osuus ei sen sijaan ollut selvitysten perusteella merkittävästi muuttunut. Vuonna 2011 valtion tiehankkeiden rahoitukseen ilmoitti osallistuneensa 38 prosenttia vastanneista kunnista ja vuosina 2011 sekä prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista. Vuonna 2004 kyselyyn vastanneet kunnat ilmoittivat osallistuneensa valtion teiden rakentamiseen yhteensä hieman yli 21 miljoonalla eurolla. Eniten euroja oli käytetty katujärjestelyjen sekä kunnan jalankulku- ja polkupyöräteiden rakentamiseen. Seuraavaksi suurimmilla summilla kunnat ilmoittivat osallistuneensa yleisen tien jalankulku- ja polkupyöräteiden sekä liittymä- ja risteysjärjestelyiden rakentamiskustannuksiin. Vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä vastausvaihtoehdot olivat hieman erilaiset, esimerkiksi vaihtoehtoa Katujärjestelyt, kunnan jalankulku- ja polkupyörätie ei sellaisenaan ollut valittavana. Vuosina kyselyyn vastanneet kunnat ilmoittivat osallistuneensa suurimmilla euromääräisillä osuuksilla maantien ajoratoihin sekä liittymä- ja risteysjärjestelyihin liittyvien valtion tiehankkeiden rahoitukseen. Erityisesti vuosina 2011 ja 2013 kyselyyn vastanneet kunnat olivat osallistuneet merkittävillä summilla myös maantien jalankulku- ja polkupyöräteiden rakentamisen valtiolle kuuluviin kustannuksiin. Sekä vuonna 2005 että vuonna 2014 toteutetuissa kyselyissä kunnilta tiedusteltiin syitä osallistumiselle valtion tienpitoon. Vastausvaihtoehdot sen sijaan olivat hieman erilaiset. Vuonna 2014 selvä enemmistö (61 %) vastaajista ilmoitti syyksi kunnan osallistumiselle valtion tiehankkeisiin vaihtoehdon Hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan osallistumista. Toiseksi eniten vastaajia oli valinnut vaihtoehdon Hankkeen aikataulu nopeutui. 24

25 Vuoden 2005 kyselyssä vastausvaihtoehdot olivat: a) Kunta halusi ekstraa b) Ehto toteutumiselle halutussa aikataulussa c) Sopimukseen perustuen d) Kylätoimikunta e) Muu 40 prosenttia vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Ehto toteutumiselle halutussa aikataulussa. Toiseksi eniten vastauksia (22 %) oli kohdassa Kunta halusi ekstraa. Avoimissa vastauksissa vuonna 2005 nousi esiin samantyyppisiä ajatuksia kuin tuoreemmassa, vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä. Avoimia vastauksia oli tuolloin saatu 74 kunnasta. Lähes puolet vastauksista liittyi teemaan Valtion maksettava valtion tiet. Melko paljon vastauksia, hieman yli neljäsosa, sijoittui otsikon Sopimukset, pelisäännöt selkeämmiksi alle. Tuolloin vallinneeseen tilanteeseen tyytyväisiä oli vastausten joukossa vain muutamia. 25

26 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Kysely Alueet ja yhdyskunnat Kunnan tekninen johtaja SELVITYS KUNTIEN OSALLISTUMISESTA VALTION TIENPI- TOON VUOSINA Valtio vastaa kustannuksellaan maanteiden pidosta ja kunnat vastaavasti kadunpidosta. Tavallista kuitenkin on, että kunnat erilaista syistä osallistuvat maanteiden rakentamiskustannuksiin. Myös maanteihin kuuluvia ylläpitotehtäviä on otettu kunnan tehtäväksi. Kun neuvottelut tiehankkeen kustannusjaosta tiesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ovat ajankohtaisia, kunnista kysellään usein Kuntaliiton neuvoja kunnan velvollisuuksista osallistua tiehankkeen kustannuksiin. Kuntien ja valtion kustannusjako on myös usein esillä erilaisissa selvityksissä sekä neuvotteluissa Kuntaliiton ja liikenneviraston tai liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Kuntien palvelun ja edunvalvonnan perustaksi tarvitsemme tietoja, joita keräämme nyt tällä kyselyllä. Edellinen kysely tästä asiasta tehtiin vuonna Selvitämme kuntien osallistumista valtion tienpitoon vuosina Kokonaiskuvan saamiseksi vastauksesi on tärkeä siinäkin tapauksessa, että kuntasi ei viime vuosina ole lainkaan osallistunut valtion tienpitoon. Yhteenvedon vastauksista toimitamme käyttöösi ja käytämme sitä myös Kuntaliiton edunvalvonta- ja kehitystyössä. Kuntakohtaiset vastaukset jäävät vain meidän tietoomme. Pyydämme vastaamaan kyselyyn mennessä. Lisätietoja antavat tilastotutkija Jarno Parviainen puh , Kirsi Rontu, puh ja Silja Siltala, puh Kiitos yhteiseen asiaan osallistumisesta! SUOMEN KUNTALIITTO Kirsi Rontu yhdyskuntatekniikan päällikkö Silja Siltala liikenneinsinööri Liite Lisätietoa Vastaamisohje Linkki kyselylomakkeeseen Kustannusvastuun yleisperiaatteita on käsitelty julkaisussa "Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maanteiden pidossa", 2010 Kuntaliitto Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Kirje Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi 26

27 Vastaamisohje 2014 Alueet ja yhdyskunnat VASTAAMISOHJE KUNTAKYSELYYN 2014 Vuoden työt Lomakkeessa kysytään aluksi kunkin vuoden rakentamisen kustannuksia ja sen jälkeen vastaavasti ylläpitoon osallistumista. Lopuksi kysytään jälkirahoitushankkeisiin osallistumista. Sekä rakentamisen että ylläpidon osalta kullekin vuodelle on varattu omat vastauskohtansa. Ilmoita onko kuntasi kyseisenä vuotena osallistunut valtion tiehankkeiden kustannuksiin. Jos vastaus on ei, siirry seuraavan vuoteen. Jos vastaus on kyllä, täytä kyseisen vuoden tiedot lomakkeelle. Jos kuntasi ei vuosina ole lainkaan osallistunut valtion tienpitoon, ilmoita sekin tieto. Tieto on meille kokonaisuuden arvioinnin kannalta tarpeellinen. Noin tarkkuus riittää Kilometreistä, euroista jne. meille riittää noin tarkkuus. Tärkeintä on selvittää suuruusluokaltaan, paljonko kunnat osallistuvat valtion tiehankkeisiin. Tunnista kunnan vastuut erilaisista kustannuksista Valtion tiehankkeen yhteydessä kunta saattaa tehdä myös omaan kadunpitoonsa liittyviä kunnan töitä, esimerkiksi parantaa katuja, tai muita yhteisten suositusten (Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa, Kuntaliitto2010) mukaisesti sovittuja kunnalle kuuluvia töitä. Kunta vastaa näistä aiheutuvista kustannuksista täysimääräisesti ja niitä kustannuksia emme tässä kysy. Sen sijaan lomakkeessa on kysytty seuraavia kunnalle tulleita valtion maantien kustannuksia 1) Osallistuminen kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisen kustannuksiin Maantien varustelussa ja sopeuttamisessa ympäristöön kuuluu valtion vastuulle tavanomainen, paikkakunnan normaalin käytännön mukainen, tiesuunnitelmassa sovittava taso. Kunnalla on mahdollisuus saada maantien tekemisen yhteydessä, tai erityisesti niin sovittaessa muutoinkin, tehdyksi tiehen rakenteita tai laitteita, joita ei voida katsoa maantien liikenteen tarpeista johtuviksi. Kyseisenlaiset tason nostamisen työt tehdään ja kunnalle syntyy niistä kustannusvastuu vain siinä tapauksessa, että näin sovitaan. 2) Kunnan osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin Kunta voi erityisessä tapauksessa ottaa osaksi tai kokonaan vastattavakseen tienpidon kustannuksista tietyn maantien osalta. Toimenpiteiden toteuttamisesta ja kustannuksiin osallistumisesta on tällöin sovittava kunnan aloitteesta eikä kunnan osallistumista saa asettaa ehdoksi tarpeellisiksi ja tehokkaiksi osoitettujen hankkeiden toteuttamiselle toimenpideohjelmien mukaisesti. Toteuttamisen yhteydessä on sovittava kunnossapidosta ja tarpeelliseksi katsottavien hankkeiden osalta yleisperiaatteena on, että valtio ottaa vastatakseen kunnossapidosta. Tähän kuuluvat mm. hankkeet, joiden kustannuksiin kunta osallistuu hankkeen toteuttamisen nopeuttamiseksi. Lisäksi lomakkeessa kysytään ns. jälkirahoitushankkeisiin osallistumista. Niissä kunta lainaa valtiolle rahaa maantiehankkeen toteuttamiseen ja valtion maksaa kunnan rahoitusosuuden takaisin, kun tiehanke on valmistunut. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax

28 Kunnan osallistuminen valtion tienpitoon vuosina Kuntien osallistuminen valtion teiden rakentamiseen ja ylläpitoon 1. Vastaajan tiedot Edustamanne kunta * 4 Vastaajan nimi Sähköposti Rakentaminen Kunta osallistui valtion tiehankkeiden rahoittamiseen? * Osallistui valtiolle kuuluviin kustannuksiin Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisen kustannuksiin Osallistui kunnan vaatimuksesta toteutettuihin tiesuunnitelman tason nostamisen kustannuksiin sekä valtion kustannuksiin Ei osallistunut Rakentaminen Kunnan osallistuminen valtiolle kuuluviin kustannuksiin? Maantien ajorata Liittymä-/risteysjärjestely Maantien jk +pp -tie 28