Naiset tekniikan pelastajina? Kaisa Kautto-Koivula Toimitusjohtaja, fil.tri, tekn.lis, Mind Gardenia Oy

Transkriptio

1 Valtakunnallinen seminaari Esitystiivistelmä (5) Naiset tekniikan pelastajina? Kaisa Kautto-Koivula Toimitusjohtaja, fil.tri, tekn.lis, Mind Gardenia Oy Miksi insinöörikoulutus on kriisissä? Meneillään oleva työelämän murros näkyy työn ja elämän asenteissa ja arvoissa. Elämän arvot ja tavat yksilöityvät. Arvoissa on suuria eroja - myös sukupolvien välillä. Suurille ikäluokille työllä on usein suurempi merkitys. Nuorilla työ ei välttämättä ohjaa identiteettiä. Monet nuorista arvostavat vapautta työelämässä. Joillekin taas raha saattaa olla väline saavuttaa elämässään todellisia päämääriä. Moni nuorista tavoittelee täystyöllisyyden lisäksi myös täyttä nautintoa työltä ja elämältä. Nuoret ovat usein valmiita tekemään paljon ja lujasti työtä mutta ei kuitenkaan mitä tahansa työtä. Millaisia ihmisiä me arvostamme tänä päivänä työelämässä? Mikä on valttia työelämässä menestymisessä? Työelämän raju rakenneuudistus on vähentänyt fyysisen ja kasvattanut henkisten/ajattelutyön osuutta. Tämän päivän työelämää leimaa kiire, epävarmuus, muutosnopeus, tuloskeskeisyys, kiristyvä kilpailu, kompleksisuus, pätkätyöt, työn kohtaamattomuus kiivasrytmisyys ja kvartaalitalouden johtamismallit. Työn kohtaamattomuus koskettaa yhä useampaa, hyvänkin koulutuksen ja kokemuksen omaavaa ihmistä. Työelämän raju murros koskettaa kaikkia elinkeinoelämän sektoreita myös tekniikkaa ja siihen liittyvää koulutusta. Laajat linssit tarpeen nykymurroksen ja tulevaisuuden ymmärtämisessä Murros on aina suuri epäjatkuvuuskohta. Vanhat selitysmallit eivät enää toimi. Murroksen luonteen ymmärtäminen on lähtökohta siitä selviämiselle ja uudistukselle. On nähtävä yli nykyisen horisontin. Kyettävä tunnistamaan oleellinen informaatiokaaoksesta. Onko meillä oikeat linssit nähdä murroksen aito luonne, nykytilan haasteiden suuruus ja tulevaisuuden suuret mahdollisuudet? Meneillään oleva työelämän murros on osa jo vuosia jatkunutta laajempaa taloudellista ja yhteiskunnallista muutosprosessia. Tutkimusten valossa kyseessä uskotaan olevan ainakin teknologiavallankumouksen tuoma murros (Perez, 2002). Nämä n. 60-vuoden aaltoina etenevät globaalit teknologiavallankumoukset ovat jo yli 200 vuoden ajan noudattaneet hämmästyttävän samankaltaista etenemismallia. Jokin radikaali teknologiainnovaatio (höyrykone/rautatie, sähkö/raskasteollisuus, öljy/auto, massatuotanto jne.) aikaansaa suuren muutoksen usein ensin talouselämässä, mullistaen myöhemmin koko yhteiskunnan perustan ja toimintamallit. Meneillään on juuri nyt 5. teknologiavallankumous, jota ohjaa informaatio- ja viestintäteknologiaan (ICT) perustuvat innovaatiot. Tämä 1970-luvun alussa käynnistynyt ICT-teknologiavallankumous aikaansai ensin rajun globaalin muutoksen yritysmaailmassa (ensimmäinen kasvukausi). Sitä osaltaan vauhditti markkinoiden globalisoituminen kansallisten sääntelyn purkamisen myötä. ICT-vallankumous synnytti myös internet-pohjaisen kuplatalouden, joka puhkesi v Nyt olemme juuri tämän teknologiavallankumouksen eräänlaisessa käännepisteessä arvojen, selitysmallien ja toimintaperiaatteiden murroksessa. Tällaiseen käännepisteeseen on aiemmin liittynyt usein ristiriitoja, epävarmuutta ja epätasapainoa niin talouden, yhteiskunnan kuin yksilöiden arjen

2 Valtakunnallinen seminaari Esitystiivistelmä (5) osalta. Tällä kertaa se näkyy mm. työelämän rajuna murroksena, tiettyjen taloussektoreiden hiipumisena, perinteisten toimialojen syvenevänä murroksena, Kiina/Intia-ilmiöinä, työn kohtaamattomuutena, pätkätöinä, julkisen sektorin rakenteiden ja palveluiden uudistustarpeena, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisongelmina sekä yksilöiden pahoinvointina ja uupumisena. Käännepisteestä tai kuilusta poispääseminen on aina edellyttänyt radikaaleja uudistuksia niin taloudessa, yhteiskunnan rakenteissa ja toimintamalleissa sekä ihmisten arjessa ja ajattelumalleissa ja myös koulutuksessa. Mitä se voisi tarkoittaa tällä kertaa? Teknologiamurroksen ohella tulevaisuutta ja siihen liittyvää työelämän muutosta ohjaavat myös monet muut rajut muutospaineet. Tärkeimpiä näistä ovat ympäristöön, energiamurrokseen, turvallisuuteen, väestökehitykseen, talousja yhteiskuntarakenteisiin sekä ihmisten työhön, elämään ja arvoihin liittyvät muutospaineet. Mitä tekniikan (insinöörikoulutuksen) pelastaminen voisi olla? Historiallisten kokemusten valossa teknologiavallankumouksen toinen kasvukausi on aikaisemmin käynnistynyt vasta, kun tietyt reunaehdot uudistuksessa ovat täyttyneet: 1) Uuden teknologian tuomat toimintamallit ja käytännöt on otettu käyttöön läpi koko elinkeinoelämän ja yhteiskunnan ja 2) on löydetty uusi (uusia) kestävämmän kehityksen pohjana oleva talouden kasvustrategia, jossa myös tällä uudella (ICT-) teknologialla on keskeinen rooli. Talouselämä etsiikin juuri nyt kiivaasti uusia talouskasvun lähteitä. Yhä useammat uskovat, että luovuuden ja innovaatioiden uusrenessanssi ja verkostoituminen ovat tämä uuden talouskasvun ja vaurauden perusta. Innovaatioita korostava aineeton verkostotalous uuden vaurauden lähde Tämä uusi, näköpiirissä häämöttävä talouskasvun lähde korostaa aineettomia tuotteita ja palveluita, työn moninaisuutta, sekä uusia, verkostopohjaisia tuotanto- ja organisointimalleja. Perinteisemmän tiedon lisäksi tämä aineeton verkostotalous korostaa unelmien ja elämyksien tuottamista, henkistä hyvinvointia ja harmoniaa sekä kädentaitoja. Luonnon rauha, puhtaus, kauneus, turvallisuus ja arvosidonnaiset tuotteet nousevat uuteen arvostukseen. Uudenlainen pienyrittäjyys (nanokorporaatit) ja yhteistyöverkostot toimivat monien mielestä tämän uuden talouden ja ajan vetureina. Ja käyttäjien ja kuluttajien rooli innovaatioiden luomisessa nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi yritysten omien tuotekehittelijöiden rinnalle. Keskeisiä menestystekijöitä uudessa taloudessa ovat myös uusien tarpeiden ja luovan tuotannon ymmärtäminen, avoimiin verkostoihin nojaava arvonmuodostuslogiikka, ajattelutyön tuottavuus, uudenlainen ihmiskäsitys ja sitä tukevat johtamismallit. Mitä tämä tarkoittaa koulutuksen ja erityisesti teknisen ammatillisen koulutuksen osalta? Onko tulevaisuuden insinöörit erilaisia? Uusi aika tuo uusia haasteita ja uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden osaajalle Tulevaisuus tuo mukanaan paljon uusia haasteita työelämään ja sitä kautta myös ammatilliseen koulutukseen. Työn epävarmuus ja pätkätöiden määrä kasvaa. Hyväkin peruskoulutus on vain laukaisualusta, ei tae työpaikalle. Urakehitys ei ole enää selkeä urapolku ylöspäin organisaatiossa. Osa ammateista häviää automaation myötä tai ne ulkoistetaan halvemman työvoiman maihin ja lähelle kasvia markkinoita. Perusammattitaitojen lisäksi tarvitaan yhä enemmän kokonaisuuden ja kompleksisuuden hallintaa, yhtä aikaa monialaisuutta (jopa poikkitieteellisyyttä) ja jonkun alan syvää osaamista sekä systeemistä ajattelua. Tulevaisuuden osaajien menestymisessä on keskeistä myös proaktiivinen ote: tulevaisuuden ennakointi, visiointi ja jatkuva osaamisen uusiutuminen on kaikkien työntekijöiden arkipäivää. Verkostotalous korostaa sekä yksin että yhdessä työskentelyn tärkeyttä. Kasvava virtuaalisuus luo uusia vapauksia, mutta ei poista tärkeyttä kasvotusten kommunikointiin. Eettisyys, arvot, luottamus ja luova työn/elämän ote ovat monilla elinkeinoelämän aloilla öljyäkin kalliimpaa tulevaisuuden talouden pyörittämisessä. Itsetuntemus, itsensä johtaminen ja työllistäminen - uudenlainen yrittäjyys - tuo uusia toimeentulon mahdollisuuksia jatkossa. Työuupumisen vaara vaanii yhä useampia, joten kestävän tasapainon luominen työn ja vapaa-ajan välille on sekä työssä menestymisen että koko arjen elämän kulmakivi jatkossa.

3 Valtakunnallinen seminaari Esitystiivistelmä (5) Tulevaisuus tuo myös uusia mahdollisuuksia. Monet ammatit säilyvät, mutta muuttavat muotoaan. Palvelujen ulkoistaminen ja julkisen sektorin uudistaminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia myös uusyrittäjyyteen. Virtuaalisuus luo työpaikan ja ajan vapautta. Kasvava ajattelutyön rooli vaatii uudenlaista henkistä energiaa ja sitä tukevia palveluita. Ikä ei ole uuden oppimisen esteenä. Monet ihmiset löytävätkin uuden, jopa valoisamman tulevaisuuden kakkos- tai kolmoselämään astuttuaan. Ajan hengen ja tarpeiden aistiminen ensimmäisten joukossa avaa uusia mahdollisuuksia. Oma pää on tärkein pääoma Mielenkiintoista on, että tämän uuden kasvutalouden päätuotannontekijä, inhimillinen pääoma, näyttäisi asustavan korviemme välissä tehtaiden (tai luonnonresurssien) sijaan. Tulevaisuuden menestymisen eväänä yksilöiden osalta onkin oman pään pääomasta huolehtiminen. Erityisesti aivo- ja ajattelutyö sekä uudenlaiset arjen hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuuden aineettoman verkostotalouden ja sitä tukevan yhteiskunnan kantava ydin. Aivo- ja hoivatyöntekijöiden kilpailukyvyssä korostuvat ajantasaisten tietojen ja taitojen ohella fyysinen, psyykkinen ja henkinen hyvinvointi. Näin ollen ihmisten kokonaisvaltainen arjen hyvinvointi onkin se perusta, jonka varaan tulevaisuutemme vaurauden ja hyvinvoinnin rakentaminen yhä enemmän tulee rakentumaan. Aiheellista onkin kysyä, miten tästä pääomasta huolehditaan tänä päivänä suomalaisessa taloudessa ja yhteiskunnassa. Miten tämän uuden avainpääoman rooli korostuu myös koulutuksessa? Miten tekniikan & insinöörikoulutuksen voisi pelastaa? Murros on aina suuri haaste mutta myös suuri mahdollisuus Meneillään oleva työelämän, talouden ja yhteiskunnan murros saattaa olla vielä syvempi kuin mitä teknologiavallankumoukset ovat normaalisti aiheuttaneet. Rohkeimmat väittävät, että meneillään oleva murros voisi olla jopa samaa suuruusluokkaa kuin siirtyminen maatalousaikakaudelta teolliselle aikakaudelle, joka käynnistyi yli vuotta sitten. Kvartaalitalouden lukulasien sijasta tarvitsemmekin mieluummin kaukoputkea murroksen ja tulevaisuuden jatkumon ymmärtämiseen. Vaurauden ja hyvinvoinnin perustana oleva uusi talouskasvu on haasteellinen, joidenkin asiantuntijoiden mukaan lähes mahdotonta aikaansaada, ellei talouden ja yhteiskunnan arvot, periaatteet, rakenteet sekä toimintalogiikka muutu ratkaisevasti. Avainkysymys onkin: mikä on se uusi näkökulma ja arvopohja, jonka varaan uudet talous- ja yhteiskuntamallit tulisi rakentaa? Kuka tai ketkä toimivat edelläkävijöinä tässä kehityksessä? Vuosisatoja vallalla ollut teollisen ajan logiikka poikkeaa perusteiltaan tulevaisuuden kasvutalouden, aineettoman verkostotalouden logiikasta. Teollisen ajattelun keskiössä on ollut suuruuden ekonomiaan perustuva aineellinen tavaratuotanto (tehtaat, suuruuden ekonomia, hierarkiarakenteet). Teollinen tuotannossa keskeisessä roolissa on ollut lineaarinen ajattelu, teknologia ja sen kautta saavutettu tuottavuuden nousu, toiminnallinen laatu. Ihmiset ovat siinä ajattelumallissa olleet tärkeitä mutta korvattavissa olevia resursseja (vrt. Human Resources). Tulevaisuuden aineettomassa, tietämykseen, luovuuteen perustuvassa verkostotaloudessa taas osaava ihminen/työntekijä ei ole enää kustannus ja resurssi, vaan itse arvonmuodostuksen ydin, tärkein pääoma ja tuotannontekijä (Human Capital). Jatkossa arvonmuodostuksen ytimessä on yhä enemmän ihmisten tunteet, luovuus, arvot, eettisyys ja esteettisyys. Tulevaisuuden menestyminen edellyttää näkökulmamuutosta: ihmisen tuomista keskiöön Tulevaisuuden työssä ihmisten innovointikyky, korkeatasoinen työsuoritus, motivaatio ja työssä jaksaminen vaativat ajantasaisten tietojen ja taitojen ohella sekä fyysistä, psyykkistä että ennen kaikkea myös henkistä hyvinvointia. Näin ollen ihmisten kokonaisvaltainen arjen hyvinvointi ja eri roolien (työ, kuluttaja, kansalainen, privaatti) tasapaino on se perusta, jonka varaan tulevaisuutemme vaurauden, hyvinvoinnin ja palvelujen rakentamisen tulisi nojata. Osaajien ja osaamisen ohella menestyksen perustana on sosiaalinen pääoma,

4 Valtakunnallinen seminaari Esitystiivistelmä (5) luottamukseen perustuvat verkostot, jotka ovat uusi dynaaminen tehdasmiljöö. Ympäristön vaatiman muutosherkkyyden takaa uudenlainen osaajaverkostojen tuoma pienuuden ja ketteryyden ekonomia. Vallalla olevat teollisen ajan tuotannontekijät eivät suinkaan katoa, mutta niiden suhteellinen merkitys taloudessa vähenee. Tarvitsemme uuden näkökulman tulevaisuuden menestymisen ja vaurauden pohjaksi. Henkisen ja sosiaalisen pääoman siirtyminen talouden tärkeimmiksi tuotannontekijöiksi vaatii uutta yhteiskunta- ja talousjärjestystä sekä niihin pohjautuvia uudenlaisia mekanismeja, mittareita, johtamismalleja, palveluita ja koulutusperustaa. Väistyvän teollisen aikakauden mallit toimivat vielä tietyltä osin hetken, mutta tulevaisuudessa menestyminen edellyttää, että osaava ihminen verkostoineen (mm. perhe) asetetaan sekä talouden, organisaatioiden että koko yhteiskunnan keskiöön. Siihen pakottavat taloudellisten haasteiden lisäksi myös yhteiskunnalliset sekä etenkin ihmiseen ja ihmisyyteen liittyvät haasteet. Näkökulman muutos talous/järjestelmäkeskeisyydestä ihmis/perhe/verkostokeskeisyyteen on perustavanlaatuinen. Se tarjoaa aivan uudenlaisen vaihtoehdon ja mahdollisuuden - tulevaisuutemme rakentamiseksi niin taloudessa, yhteiskunnassa kuin ihmisten arjen hyvinvoinnissa. Kuka paremman huomisen tiennäyttäjäksi - pelastajaksi? Suomesta arjen hyvinvoinnin tiennäyttäjä? Työelämän murros syvenee kaikissa teollistuneissa maissa. Sen vaikutukset näkyvät hyvin monella tapaa taloudessa ja yhteiskunnassa. Yhä selkeämmin alkaa korostua ristiriita ihmisten arvostuksen sekä talouden ja yhteiskunnan todellisuuden välillä. Suomi on pieni maa eikä voi enää menestyä enää vain teollisen ajan suuruuden ekonomialla. Globaalin kilpailun menestymisen ylivertaisuustekijöitä on haettava muulla logiikalla. Tulevaisuuden aineeton verkostotalous ja uudenlaiset, kasvavat, ei-materiaaliset tarpeet tarjoavat tähän loistavan uuden mahdollisuuden. Pienikin maa voi pärjätä ketteryydellä, oikealla fokuksella ja ennen kaikkea edelläkävijyydellä. On ryhdyttävä tiennäyttäjäksi, kun ei muita seuraamalla voi enää pärjätä. Suomesta voitaisiin tehdä edelläkävijä arjen hyvinvoinnissa sekä ihmiskeskeisen yhteiskunta-/talousmallin luojana ja toteuttajana.johtavina innovaatioina siinä olisivat mm. työn ja vapaa-ajan uudenlainen tasapaino ja sitä tukevat tulevaisuuden hyvän arjen palvelut. Meneillään oleva, jopa vuosisatojen syvin murros on suuri haaste ja epäjatkuvuuskohta kaikille yhteiskunnille, myös Suomelle. Joku maa on aina ollut edelläkävijä murrosten vaatimissa uudistuksissa. Voisiko se tällä kertaa olla Suomi? Naisetko tiennäyttäjiä paremman huomisen rakentamisessa uudistamaan jopa tekniikan? Voisiko paremman huomisen rakentaminen lähteä liikkeelle naisista? Voisiko juuri naiset olla luomassa aivan uudenlaisia tuulia myös tekniikan perinteisiin ajattelumalleihin Miksei voisi? Tekniikka on tyypillisesti ollut miesten ala. Vain rohkeimmat naiset ovat uskaltautuneet astua tähän miehiseen tekniikan maailmaan. Jo hyvin varhain hankitut mielikuvat, asenteet, ennakkoluulot on olleet monen naisen tekniikan koulutuksen esteenä. Vain harvoin jos koskaan naisinsinööri on ollut pääosassa rakkausromaaneissa tai menestyneissä tv-sarjoissa. Muilta aloilta vastaavia malleja löytyy runsain määrin (mm. lääkärit, lakinaiset). Kotiympäristö, koulu- ja kaveripiiri on viimeistään häivyttänyt tekniikan mahdollisuuden realistisena ammatinvalintana. Luonnontieteiden ja matematiikan vahvan pohjan valinta peruskoulussa on edellyttänyt tiettyä rohkeutta tytöiltä. Nuoret joutuvat valitsemaan ammatillisen polun perustaan liittyvät vaihtoehdot vaiheessa missä mielikuvat työelämästä ovat vielä liian kaukaiset. Jos lukion valinnat eivät tue matemaattista polkua, paluu tekniikan pariin on lähes mahdotonta myöhemmin. Vaikka mielenkiinto alaa kohtaa heräisi. Entäpä nyt? Tarjoaako suuri työelämän murros aivan uuden lähtökohdan ja mahdollisuuden naisille? Houkuttelisiko paremman ihmislähtöisen ja eettisesi kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen myös naiset sankoin joukoin

5 Valtakunnallinen seminaari Esitystiivistelmä (5) mukaan tekniikan kehitykseen? Nyt on mahdollisuuksien ikkuna avoinna. Tekniikka on tärkeä tekijä tulevaisuuden menestymisessä. Mutta sen asettaminen oikeaan asemaan - välineen rooliin päämäärän sijasta - voisi olla naisten innostuksen ja motivaation houkutin tekniikan alalle. Tällainen, uuden näkökulman ja arvopohjan omaava tekniikan päämäärä voisi houkutella mukaan myös lahjakkaimmat naisvoimavarat. Naiset voisivat uudenlaisen laajaalaisuuden tai/ja aineettoman arvonmuodostuksen kautta olla ottamassa jopa aktiivisemman roolin tekniikan uudistajana tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Paitsi nuorisokoulutuksessa naisten uudenlainen rooli olisi hyvä nähdä myös teknisten alojen aikuiskoulutuksessa. Monen mielestä juuri naiset ovat joutuneet venymään työelämän paineen alla eniten. Naisten vastuulla on vieläkin usein perheen arjen pyörittäminen, missä tämän päivän (työ)elämän haasteet ja ristiriidat purkautuvat. Naisten herkkyys ja arvomaailma saattavat antaa etulyöntiaseman myös ajan hengen epäkohtien aistimiseen. Naisissa on myös tunnetusti sitkeyttä ja voimaa - varsinkin kun he verkottuvat. Moni työelämässä arvoristiriitoihin ja arjen karuselliin pyörittämiseen kyllästynyt nainen on jo omalla esimerkillään näyttänyt tietä uudenlaiselle ihmiskeskeisemmälle elämänpolulleen. Tähän uuteen elämänvaiheeseen liittyy usein halu kehittää itseään ammatillisen koulutuksen kautta. Voisiko uudenlainen tekniikan aikuiskoulutus tarjota toista elämänuraa harkitseville naisille houkuttelevan vaihtoehdon? Tekniikan ja oman aiemman työkokemuksen ja koulutuksen linkittäminen voisi luoda aivan uudenlaisia osaamisprofiileja, jotka tarjoaisivat palkkatyön ohella myös houkuttelevia yrittäjyysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ja niitähän me Suomessa nyt kovasti kaipaamme. Tulevaisuus ei tule annettuna, se on tehtävä itse - tänään. Jokainen meistä voi vaikuttaa tulevaisuuden muotoutumiseen yksittäisinä ihmisinä, yhteisöjen jäseninä, työntekijöinä, kansalaisina - tai kouluttajina. Onko meillä rohkeutta ryhtyä edelläkävijöiksi ja kehittää meille tekniikan avulla uudenlaisia tulevaisuuden tuotteita ja palveluita, joissa ohjaavana tekijänä on juuri ihmislähtöisyys ja luonnon arvostaminen kestävän kehityksen keinoin. Haluamme jättää sen myötä hyvän elämänjalanjäljen jälkipolville ja luonnolle. Avainlähteitä Kautto-Koivula, K. & Huhtaniemi, M.; Rengistä Isännäksi. Edita 2006 Perez, C.; Technological Revolutions and Financial Capital. Edward Elgar Publishing Moisio, E.; Huuhtanen H.; Arki hallussa? Työterveyslaitos. Työ ja Ihminen tutkimusraportti, Tampereen yliopistopaino, 2007 Räikkönen, T.; Työn tulevaisuus, Työterveyslaitos, 2006