Talvisalon koulun perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Transkriptio

1 Talvisalon koulun perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 (päivitetty keväällä 2013) Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2010). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden luku 4 Oppimisen ja koulun käynnin tuki ja luku 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot ovat opetussuunnitelman lopussa osiossa II. Ne on laadittu seudullisesti yhteneviksi Kerimäen, Punkaharjun, Enonkosken, Heinäveden ja Sulkavan kuntien opetussuunnitelmien kanssa. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman, valtakunnallisten ja seudullisten perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma päivitetään kahden vuoden välein. Sisällysluettelo: OSA I 1. Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Opetuksen toteuttaminen Fyysinen oppimisympäristö Koulun toimintakulttuurin kuvaus Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Opetuksen mahdolliset painotukset Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Valinnaisaineiden opetus

2 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Päättöarviointi Opinnoissa etenemisen periaatteet Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Todistukset Tietostrategia Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa OSA II JOHDANTO OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleisen tuen palveluprosessi Tehostetun tuen palveluprosessi Erityisen tuen palveluprosessi Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta... 61

3 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Ennakoiva työ Varhainen puuttuminen ja tuki Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt Nivelvaiheet Kouluruokailu Koulukuljetus Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Seudulliset yhteistyötahot LIITTEET

4 1. Arvot ja toiminta-ajatus Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. Talvisalon koulun toiminta-ajatus Talvisalon koulussa annetaan monipuolista, yleissivistävää kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on itsetunnoltaan terve, toisten kanssa toimeen tuleva, rehellinen, työtä arvostava ja tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuva nuori. Koulu tarjoaa jatkoopintoja varten tarvittavan tiedollisen ja taidollisen yleissivistävän oppilaan yksilöllisyyttä kunnioittaen. 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Talvisalon koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Opetussuunnitelmamme kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet tukevat nuoren elämänhallintaa ja koulunkäyntiä. Sosiaaliset taidot Sosiaaliset taidot perustuvat myönteiseen minäkuvaan, yhteistyökykyyn ja erilaisuuden hyväksymiseen. Myönteisen minäkuvan kehittymistä tuetaan jokaisen yksilöllisyys huomioiden. Yhteistyökyky on osa työskentelyä ja käyttäytymistä. Se on vastuunottamista, toisen huomioimista ja erilaisuuden hyväksymistä. Työn arvostaminen Oppilasta kannustetaan luovaan ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Oman ja toisen työn arvostaminen luo pohjan tulevaisuutta varten. Tavoitteena on saavuttaa valmiuksia, joiden avulla oppilas luottaa tulevaisuuteen ja uskoo omiin kykyihinsä selviytyä elämässä. Rehellisyys Rehellisyys ja reilu asennoituminen ovat yhteistyön ja toiminnan perusta, johon kuuluu kyky kantaa vastuuta omista teoista. Oikean ja väärän erottaminen antaa oppilaalle valmiuksia kohdata elämässä eettisiä ja moraalisia ongelmia. 4

5 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Alla olevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus ,5* ,5 A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 1 # 1# 1# 3 Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taito- tai taideaine Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnassa toteutuva , ,5 tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnassa toteutuva enimmäistuntimäärä , ,5 * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin # tuntijakomuutos KL Koulutuslautakunta päättää, että syksystä 2012 alkaen noudatetaan terveystiedon uutta tuntijakoa 7.luokalta alkaen siten, että luokilla sitä opetetaan vuosittain 1 viikkotunti. 5

6 4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 18 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. Talvisalon koulussa käytetään koulumuodosta johtuen monenlaisia opetusmenetelmiä. Opetuksen toteuttamisessa pyritään huomioimaan jokaiselle oppilaalle ominaiset tavat oppia. Oppimisen vaikeuksia pyritään tunnistamaan ja hoitamaan kolmiportaisen tuen (yleinen tuki - tehostettu tuki - erityinen tuki) monipuolisella toteuttamisella. Yleisopetuksen ja erityisopetuksen välillä tehdään saumatonta yhteistyötä siten, että integraatiomahdollisuuksia puolin ja toisin hyödynnetään. Opetus toteutetaan joko oppiainekohtaisesti tai toiminta-alueittain oppilaan oppimisvalmiuksien mukaan. Talvisalon koulussa nelijaksojärjestelmää toteutetaan siten, että erityisesti yläluokkien oppilaat eivät opiskele kaikkia oppiaineita samanaikaisesti. Tämä mahdollistaa keskittymisen tiettyihin oppiaineisiin syys- ja kevätlukukauden aikana ja vähentää koulutyön kuormittavuutta. 6

7 4.1. Fyysinen oppimisympäristö Savonrannan peruskoulu, vuosiluokat 0-9 Mertalan koulu, vuosiluokat 1-9 Talvisalon koulu, vuosiluokat 1-9 Juvolan koulu, vuosiluokat 0-6 Moinsalmen koulu, vuosiluokat 0-6 Kallislahden koulu, vuosiluokat 0-6 Kellarpellon koulu, vuosiluokat 1-5 Pihlajaniemen koulu, vuosiluokat 1-5 Nätkin koulu, vuosiluokat 1-6 Nojanmaan koulu, vuosiluokat 1-6 Talvisalon koulussa on ajanmukaiset tilat opetuksen järjestämistä varten. Koulun peruskorjauksen yhteydessä on otettu huomioon eri ikä- ja oppilasryhmien sekä oppiaineiden erityistarpeet. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetustyössä on mahdollista, koska koulussa on kaksi tietokoneluokkaa sekä kannettavat tietokoneet oppilaskäyttöä varten. Luokissa on dataprojektorit ja opettajan tietokoneet opetuskäyttöä varten. Osissa luokkia on myös älytaulut. Pienryhmillä on omat kotiluokat, samoin yleisopetuksen kuudensilla luokilla. Vuosiluokilla 7-9 opetus toteutetaan pääosin aineluokissa. Koulussa on oma koulukirjasto. Iltapäiväkerhoa varten on oma tilansa, samoin tiloja pienryhmätyöskentelyyn ja eriyttämiseen. Monitoimisali antaa mahdollisuuksia esimerkiksi toiminnallisuuteen ja erilaisten ikäryhmille suunnattujen tilaisuuksien pitämiseen. Opiskeluympäristön suunnittelussa on pyritty esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Vuosiluokkien 1-4 ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita varten on aidattu leikkipiha. Pihan käyttöä välituntiliikunnassa pyritään jatkuvasti kehittämään. Myös koulun vieressä oleva kumirouhekenttä antaa mahdollisuuksia tähän samoin kuin liikunnan opetukseen. Pohjanlinnun opetusyksikkö toimii lukuvuonna väliaikaistiloissa. Syksyllä 2013 Pohjanlintu muuttaa Asematien päiväkodin yhteyteen rakennettuihin ajanmukaisiin tiloihin. 7

8 4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Talvisalon koulu opiskeluympäristönä tukee erilaisia oppijoita ja luo mahdollisimman kiireettömän ympäristön, joka motivoi lasta itsenäiseen tiedonhankintaan, rohkaisee lasta ilmaisemaan itseään, ilmaisemaan erilaisia tunteita tilanteeseen ja ympäristöön sopivalla tavalla, harjoittaa toisten kuuntelemiseen ja tarjoaa mahdollisuuden oppimisen iloon ja palautteen saamiseen työskentelystään. Opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa yhteistyössä toisten opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa. Koulun oppilaat arvioivat itse käyttäytymistään ja työskentelytottumuksiaan. Opettajat arvioivat oppilaiden taitoja. Vanhemmat osallistuvat lapsensa koulunkäynnin suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla. Kehityskeskustelut järjestetään kuudennen ja seitsemännen luokan aikana. Pienryhmien opettajat tapaavat oppilaan huoltajat HOJKS:n tai oppimissuunnitelman päivittämisen yhteydessä henkilökohtaisesti. Samoin yleisopetuksessa olevien oppilaiden HOJKS tai oppimissuunnitelma päivitetään vuosittain huoltajien kanssa palaverissa. Hyvät tavat ovat koulumme toimintakulttuurin perusta. Hyvillä tavoilla tarkoitamme toisten ihmisten huomioonottamista, ystävällisyyden, kohteliaisuuden, hienotunteisuuden ja avuliaisuuden osoittamista. Hyvät tavat ovat täsmällisyyteen ja tunnollisuuteen pyrkivää, hyväksyvää, reilua ja avointa käyttäytymistä toisia kohtaan. Hyvien tapojen jatkuvan harjoittelun tulee olla osa jokapäiväistä koulutyötä ja ohjaukseen osallistuu koko koulun henkilökunta. Lisäksi yhteistyö koulun ja kodin välillä antaa pohjan onnistuneelle tapakasvatukselle. Oppitunnit ja välitunnit Oppitunnit sijoittuvat klo 8:n ja 16:n väliselle ajalle. Oppitunti kestää vähintään 45 minuuttia ja 15:n minuutin välitunnin oppilaat viettävät pääsääntöisesti ulkona rajatulla alueella, jossa on tilaisuus leikkiä ja liikkua valvotusti. Välituntivalvonnan hoitavat 8

9 opettajat vuorolistan mukaan koulunkäyntiavustajien toimiessa apuna. Koulun alueelta ei saa poistua ilman opettajan lupaa. Ruokailu Oppilaat ruokailevat porrastetusti klo Pääperiaatteena on, että pienemmät oppilaat ruokailevat aikaisemmassa vuorossa ja isoimmat oppilaat jälkimmäisessä vuorossa. Ruokailua valvoo edellisen oppitunnin pitänyt opettaja. Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja pyritään maistelemaan kaikkia ruokia. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus maksulliseen välipalaan Koulun ulkopuolella tapahtuva opetus Talvisalon koulussa pyritään järjestämään opetusta myös koulun ulkopuolella. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi tutustumiskäynnit sekä opintoretket ja matkat ja leirikoulut. Koulu osallistuu kaupungin kulttuuripolun mukaisiin kulttuuritapahtumiin sekä koulujenvälisiin urheilutapahtumiin. Koulun ulkopuolella tapahtuvassa opetuksessa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. Kuudesluokkalaisille pyritään järjestämään yön yli kestävä leirikoulu Tanhuvaarassa. Kuudesluokkalaiset osallistuvat myös yhteistyössä Savonlinnan seurakunnan kanssa järjestettävään ryhmäytymispäivään kouluvuoden alkupuolella. Kahdeksasluokkalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhdeksännen luokan keväällä tapahtuvaan vierailumatkaan Savonlinnan ystävyyskaupunki Detmoldissa. Tähän liittyy detmoldilaisten oppilaiden vierailu Savonlinnassa yhdeksännen luokan syksyllä, jolloin vierailumatkaan osallistuvat oppilaat toimivat saksalaisten oppilaiden kanssa. Yhdeksäsluokkalaisille voidaan järjestää 1-3 päivän pituinen opintoretki kotimaiseen kohteeseen yhdeksännen luokan kevätlukukauden aikana. Vastuu retken pedagogisesta sisällöstä on luokanvalvojalla ja muilla retken toteuttamiseen osallistuvilla opettajilla. Rahankeräykseen osallistuminen ei kuulu opettajan virkatehtäviin. Savonlinnan ulkopuolelle suuntautuvat opintoretket ja matkat merkitään lukuvuosisuunnitelmaan. Retken ohjelma tulee esittää rehtorin hyväksyttäväksi etukäteen. Tiedottaminen Rehtori vastaa koulun tiedotustoiminnasta. Päävastuu kodin ja koulun välisestä viestinnästä on luokan vastuuopettajalla. Pääasiallisena viestintäkanavana koulun sisäisessä tiedottamisessa sekä kodin ja koulun välisessä viestinnässä käytetään Wilma-ohjelmaa. Koulun kotisivuja kehitetään palvelemaan erityisesti koulun ulkopuolisia sidosryhmiä. Koulun sisäisessä viestinnässä noudatetaan viestinnän etiikkaa sekä salassapitoon liittyviä säädöksiä. Lisäksi viestinnässä noudatetaan kaupungin yhteistä viestinäohjetta. Päivänavaukset ja juhlat Koulupäivä aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, joita pitävät vuorollaan opettajat, 6-9 luokkien oppilaat vastuuopettajan ohjauksessa sekä Savonlinnan seurakunta. 9

10 Päivänavaukset järjestetään pääsääntöisesti keskusradion kautta, mutta juhla- ja teemapäivien sekä jakson vaihtumisen yhteydessä voidaan järjestää päivänavauksia liikuntasalissa. Koulun juhlissa huomioidaan koulun yhtenäiskoulun luonne, jonka mukaisesti juhlan ohjelma järjestetään siten, että se soveltuu kaikille oppilaille. Koulussa voidaan järjestää myös tietylle ikäryhmälle suunnattuja juhlia esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisten koulutyön päättymisen yhteydessä. Juhlissa pyritään vahvistamaan hyvää tapakulttuuria. Koulun juhlien kautta pyritään myös kodin ja koulun yhteistyöhön kohdistamalla osa juhlista myös vanhemmille avoimiksi tilaisuuksiksi. Juhlia voidaan toteuttaa yhteistoiminnallisesti koulun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kesken. Hartaustilaisuuksia yhteistyössä Savonlinnan seurakunnan kanssa järjestetään juhlapyhien (joulu, pääsiäinen) yhteydessä. Tilaisuuksista tiedotetaan lukuvuositiedotteen yhteydessä ja tilaisuuksien aikana järjestetään korvaavaa toimintaa muihin uskontokuntiin kuuluville oppilaille, jotka eivät tilaisuuteen tahdo osallistua. Oppilasvaikuttaminen Koulun oppilaat muodostavat oppilaskunnan. Oppilaskunnan hallituksen muodostavat jokaiselta luokalta valitut edustajat (varsinainen jäsen ja varajäsen). Oppilaskunnan hallituksen tehtäviin kuuluu käyttää oppilaiden ääntä heitä koskevissa asioissa. Oppilaskunnan hallituksen toimintaa ohjaa tehtävään nimetty opettaja. Hallitus valitsee keskuudestaan tarvittavat toimihenkilöt (esimerkiksi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri). KiVa -koulu Talvisalon koulussa noudatetaan koulukiusaamisen ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa valtakunnallista KiVa-koulun toimintamallia. Toimintamallin käytännön toteuttamisesta vastaa toimintaryhmä. Toimintaryhmän tarkoituksena on KiVa toimintamallin ja ohjelman avulla ennaltaehkäistä ja vähentää kiusaamista, selvittää toimintaryhmän tietoon tuodut kiusaamistapaukset, sekä toimia kiusaamisen vastaisen toimintakulttuurin aikaansaamiseksi ja vahvistamiseksi. 10

11 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen ja lukion aikana: Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa 4. luokan keväällä. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. Normaalikoululla on mahdollisuus valita myös ranska. Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska tai venäjä. Kielipolku pyritään turvaamaan myös lukio-opintojen loppuun asti. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Kieli Lk1 Lk2 Lk3 A1 (EN) A2 (SA,RA, VE) B1 (RU) B (VE,SA,RA,) B3(VE,SA,RA) Normaalin kieliohjelman lisäksi (EN,RU) Savonlinnan aikuislukio tarjoaa B3-kielinä mahdollisuuksien mukaan: Aikuislukio SA, VE, RA, ESP,ITA 11

12 6. Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. Talvisalon koulussa painotamme oppijan kokonaisvaltaista kasvun tukemista: -elämyksiä -onnistumisia -luovuutta -ryhmässä toimimista - hyviä tapoja - kestävää kehitystä - liikuntaa. Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet Kestävä kehitys Talvisalon koulun kestävän kehityksen painopistealueena ovat hyvät tavat sekä paperin käytön vähentäminen. Oppilaita kasvatetaan ja kannustetaan hyviin käytöstapoihin erityisesti myönteisen palautteen kautta. Paperin käytön vähentämiseen pyritään lähinnä käyttämällä paperittomampia opetusmenetelmiä. Oppilashuollon sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen käytänteiden toimivuuden parantaminen Talvisalon koulussa pyritään aikana kehittämään erilaisten oppijoiden tukimuotoja. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että opetusta järjestetään kullekin ikäluokalle mahdollisuuksien mukaan esim. matematiikassa ja vieraissa kielissä siten, että oppitunnit ovat ikäluokalla samanaikaisesti. Tällöin erityisopetus- ja avustajaresurssia on käytettävissä samanaikaisesti siten, että oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita voidaan siirtää erityisopetukseen keskitetysti. Yleisen tuen toimivuutta parannetaan opetusta eriyttämällä ja kiinnittämällä huomiota erilaisiin oppimistyyleihin luokkaopiskelussa. Erilaisten oppijoiden tukeminen tapahtuu mahdollisuuksien mukaan myös niin sanotun joustavan ryhmittelyn avulla. Siinä oppilailla on mahdollisuus osallistua opetukseen, jossa edetään hänen etenemisvauhtinsa mukaisesti oppilasta motivoivalla ja tukevalla tavalla. Joustavaa ryhmittelyä voidaan toteuttaa esimerkiksi matematiikassa seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen. Liikunnallinen koulu Oppilaita pyritään aktivoimaan liikuntaan mm. koulumatkoilla ja välitunneilla erilaisin tapahtumin ja välituntivirikkein. Toiminnan suunnittelussa oppilaiden rooli on keskeinen. Lukuvuonna kuudensilla luokilla on yksi viikkotunti liikuntaa 12

13 valinnaisaineena. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta päätetään vuosittain erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Pienryhmien painopistealueet Oppilasaineksesta johtuen, koulumme painotukset eroavat joidenkin oppiaineiden suhteen yleisopetukseen verrattuna. Pääsääntöisesti kaikki oppiaineet ja niiden sisällöt sidotaan käytäntöön ja tavoitteena on siirtää opitut tiedot ja taidot arkielämään mahdollisimman hyvin. Perustaitojen varmentaminen: - oppimisvalmiuksien kehittäminen (Bright start, Instrumental enrichment) - lukeminen ja luetun ymmärtäminen (Lexia) - kirjoittaminen - puhe ja kommunikaatio - matematiikan perusvalmiuksien ja taitojen harjoittaminen ja varmentaminen - kädentaidot - motoriset valmiudet - kodin ja koulun yhteistyö, tapakasvatus - yhteiskasvattajuus, koko henkilökunta toimii oheiskasvattajina - moniammatillinen yhteistyö - yritysmaailmaan ja ammatteihin, sekä toisen asteen ammatillisiin opintoihin tutustuttaminen yhteistyössä eri oppilaitosten ja yritysten kanssa - kouluympäristön tutuksi tekeminen sekä liikenneturvallisuuden huomioiminen 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa. 7.1.Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet Kaupungin kaikissa peruskouluissa noudatetaan seuraavia kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. Käyttäytymisen numeroarvioinnin kriteerit 10 (erinomainen) On esimerkillinen kouluyhteisön jäsen Auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita 13

14 Ottaa esimerkillisesti huomioon toiset ja ympäristön 9 (kiitettävä) On kouluyhteisön luotettava jäsen Haluaa auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita Ottaa huomioon toiset ja ympäristön 8 (hyvä) On yleensä kouluyhteisön luotettava jäsen Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Kannustaa ja auttaa joskus muita Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti 6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin 5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti Ei kannusta tai auta muita Ei arvosta omaa tai muiden työtä Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 14

15 Käyttäytymisen sanallisen arvioinnin kriteerit lk Sovittujen sääntöjen noudattaminen erinomainen On sisäistänyt säännöt, toimii niiden mukaan ja vaikuttaa omalla esimerkillään toistenkin käyttäytymiseen. hyvä kohtalainen heikko Noudattaa sääntöjä ja aikuishenkilöstön ohjeita useimmiten. Sääntöjä rikottuaan osaa ottaa palautteesta opikseen. Noudattaa sääntöjä vaihtelevasti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan aika ajoin. Toimii usein sääntöjen vastaisesti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Uhmaa tietoisesti järjestyssääntöjä. Työrauhan antaminen Ottaa vastuuta luokan työrauhasta kaikissa tilanteissa ja edistää sitä omalla toiminnallaan. Osaa yleensä ottaa toiset huomioon työskennellessään ja antaa työrauhan toisille. Oppilaan työrauhan noudattamisessa on joskus huomautettavaa. Oppilas toimii jatkuvasti luokan työrauhaa heikentävällä tavalla. Asiaan joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Hyvien tapojen noudattaminen Tervehtii luontevasti, hallitsee peruskäyttäytymissäännöt (kiitos, anteeksi, ole hyvä jne.) ja hyvät ruokailutavat. Käytös on esimerkillistä ja luontevaa. Noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja. Oppilas tarvitsee aika ajoin ohjausta hyvien käytöstapojen noudattamisessa. Oppilas suhtautuu hyviin tapoihin välinpitämättömästi. Oppilaalla on erittäin paljon opittavaa hyvissä tavoissa. Kaikkien kunnioittava kohteleminen On huomaavainen ja auttavainen, osaa ottaa toiset ihmiset huomioon ratkaisuissaan. Toimii rakentavasti eri tilanteissa. Ei kiusaa toisia millään tavalla. Arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä ja työskentelyä. On yleensä huomaavainen, auttavainen ja rehellinen. Käyttäytyy asiallisesti. Oppilaan sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Oppilas joutuu hankaluuksiin, mistä syystä tarvitsee ohjausta. Oppilaalla on erittäin paljon opittavaa sosiaalisissa taidoissa. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä. 15

16 Työskentelytaitojen sanallisen arvioinnin kriteerit lk erinomain en hyvä kohtalain en heikko Keskittyvä kuunteleminen Kuuntelee ja keskittyy kaikissa oppimistilanteissa esimerkillisesti kyseessä olevaan asiaan. Keskittyy ja kuuntelee, mutta taidoissa jonkin verran huomautettavaa. Keskittymisessä ja kuuntelemisessa usein huomautettavaa. Oppimistilanteisiin kuulumatonta oheistoimintaa voi esiintyä tai oppilas on omissa ajatuksissaan. Keskittyvä kuunteleminen vaikeaa. Oppimistilanteita häiritsevää oheistoimintaa esiintyy jatkuvasti. Huolellisuuden noudattaminen työskentelyssä Työn jälki erinomaista ja siistiä. Huolehtii omaaloitteisesti työympäristöstä ja yhteisistä työvälineistä. Työn jälki yleensä hyvää ja siistiä. Huolehtii pyydettäessä työympäristöstä ja välineistä. Työn jälki vaihtelee paljon. Tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Työn jälki epäsiistiä. Ei huolehdi työympäristöstä eikä välineistä. Työskentelyyn osallistuminen ja viittaaminen Osallistuu omaaloitteisesti ja rakentavasti oppimistilanteisiin. Viittaa, kyselee, esittää mielipiteitään ja perustelee niitä. Toimii yleensä ohjeiden mukaan ja osallistuu oppimistilanteisiin. Osallistuminen oppimistilanteisiin vaihtelevaa. Viittaa harvakseltaan. Osallistuu vain vähän oppimistilanteisiin. Ei viittaa omaaloitteisesti. Yhteistyöhön kykeneminen Oppilas pystyy työskentelemään kaikkien kanssa. Osaa neuvotella yhteistyötä edistävistä ratkaisuista toisten kanssa. Pystyy yleensä työskentelemään kaikkien kanssa. Ei työskentele mielellään toisten kanssa. Yhteistyötaidoissa vielä opittavaa. Ryhmän jäsenenä toimiminen on vaikeaa. Annettujen ohjeiden mukaan toimiminen Ymmärtää kirjallisesti tai suullisesti saamansa ohjeen helposti ja toimii ohjeen mukaan viivyttelemättä. Osaa siirtyä itsenäisesti työvaiheesta toiseen. Ymmärtää yleensä saamansa ohjeen ja toimii sen mukaan. Tarvitsee työskentelyynsä joskus lisäohjeita. Tarvitsee ohjeen toistamista tai selittämistä ymmärtääkseen sen. Tarvitsee työskentelyn aikana lisäohjeistusta usein. Ei pysty aloittamaan työskentelyä yhteisesti annettujen ohjeiden mukaan. Työskennellessään tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Vastuun ottaminen koulutyöskentely stä Hoitaa läksyt ja tehtävät itsenäisesti ja esimerkillisesti. Muistaa koulutarvikkeet ja kaikki tarvittavat välineet päivittäin. On täsmällinen. Hoitaa useimmiten läksyt ja annetut tehtävät. Pyrkii täsmällisyyteen koulutyöskentelyssään. Annettuja läksyjä ja tehtäviä jää tekemättä. Koulutarvikkeet ja tarvittavat välineet unohtuvat usein. Vastuunottamisessa esiintyy suurta vaihtelua. Tehtävät ja läksyt jäävät usein kesken tai kokonaan tekemättä. Oppilas on kykenemätön tai haluton ottamaan vastuuta omista tehtävistään. 16

17 7.2. Talvisalon koulun 1-9 järjestyssäännöt Perusopetuslain ja perusopetusasetuksen lisäksi koulun toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt. Niissäkin asioissa, joista säännöissä ei määrätä, noudatetaan henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä sekä hyviä tapoja. Koulumatkat Koulumatkoilla noudatetaan hyviä tapoja ja liikennesääntöjä. Linja-autossa ja koulutaksissa noudatetaan kuljettajan antamia ohjeita. Pyörällä ja mopoilla koulumatkoja kuljettaessa tulee käyttää kypärää (Tieliikennelaki 89 ja 90 ). Koulumatkojen kulkeminen pyöräillen on sallittua viidennestä luokasta alkaen. Moottoriajoneuvoja ja polkupyöriä säilytetään omilla parkkipaikoillaan. Niiden käyttäminen koulupäivän aikana on pääsääntöisesti kielletty. Koulualue Koulun alue on koulun kiinteistö ja siihen liittyvät piha-alueet. Autojen ja mopojen parkkipaikoilla oleskelu välituntisin on kielletty. Aidattu leikkialue on varattu vain 1-4 luokkien sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden käyttöön. Koulualueelta poistuminen on kouluaikana kielletty. Oppilas saa poistua koulualueelta vain muualla pidettävien oppituntien ja vierailujen vuoksi tai saatuaan opettajalta luvan poistumiseen. Vakuutus ei korvaa ruokatuntien, välituntien tai ns. hyppytuntien aikana sattuneita tapaturmia, mikäli oppilas poistuu koulualueelta ilman lupaa. Koulun vakuutus ei ole voimassa, mikäli oppilas hoitaa omia asioitaan koulun ulkopuolella (esim. hammashoidossa käynti). Kouluaika Kouluaikaa on työjärjestykseen merkitty koulupäivä ja koulun ulkopuolella tapahtuva opetus (mm. retket ja opintokäynnit). Työjärjestyspoikkeamista tiedotetaan erikseen. Talvisalon koulun ovet pidetään avoimena klo Muuna aikana sisäänpääsystä tulee sopia rehtorin, vahtimestarin tai koulusihteerin kanssa. Oppitunti 1. Päivittäisessä työskentelyssä noudatetaan työjärjestystä. 2. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti lukujärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. 3. Oppilaan tulee saapua oppitunnille ajoissa. Mikäli oppilas ilman pätevää syytä myöhästyy saman jakson aikana kolme kertaa oppitunneilta, määrää luokanvalvoja tai luokanopettaja 60 minuutin jälki-istunnon. Oppitunnin pitäjä merkitsee myöhästymiset Wilmaan. 4. Takit ja päähineet jätetään oppituntien ajaksi naulakkoon. Kengät jätetään siististi luokan ulkopuolelle. Pukeutumisen tulee olla hyvien tapojen mukaista. 17

18 5. Oppilaalla tulee olla oppitunnilla tarvittavat työvälineet (oppikirjat, muistiinpanovälineet, laskimet ym.) mukanaan. Työvälineet otetaan oppitunnin alussa esille ilman eri kehotusta. 6. Kouluyhteisön jäsenen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (Perusopetuslaki 35 2 mom.). Tämä tarkoittaa, että oppitunnille tultaessa tulee olla kotitehtävät tehtynä, tuntityöskentelyä ei saa häiritä ja kielenkäytön tulee olla asiallista. Välitunnit Koulupäivän alkua odotetaan ulkona, ellei pakkasraja (-15 C) ylity. Välitunnit vietetään ulkona, ellei edellä mainittu pakkasraja ylity. Myös kovalla sateella välitunnit vietetään sisällä. Päätöksen sisällä olemisesta tekee rehtori tai apulaisrehtori. Välitunneille siirrytään viivyttelemättä. Ulkoilua varten pukeudutaan sään mukaisesti. Asiaton oleskelu WC:ssä on kielletty. Oppilaskunnan tilaa, kirjastoa ja lukusalia saa käyttää välituntisin vuorolistan perusteella. Oppilaiden välinen kaupankäynti, rahapelit sekä rahan lainaaminen on kiellettyä. Ruokailu Koulupäivään sisältyy monipuolinen ateria. Oppilaita ohjataan monipuoliseen ja terveelliseen ravinnonsaantiin. Ruokailussa noudatetaan hyviä pöytätapoja sekä henkilökunnan antamia ohjeita. Ruokailua edeltävän oppitunnin opettaja ja henkilökohtaiset avustajat valvovat ryhmänsä ruokailun. Ruokailun jälkeen siirrytään viivyttelemättä ulos välitunnin viettoon. Poissaolot Perusopetuslain 35 :n mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Oppitunneilta tai koulun tilaisuuksista voi olla poissa sairauden takia tai saatuaan etukäteen luvan poissaoloon. Lupaa 1-3 päivän poissaoloon anotaan luokanopettajalta tai luokanvalvojalta. Rehtorilta anotaan yli kolme päivää kestävää vapautusta koulutyöstä. Sairauspoissaolot tulee huoltajan ilmoittaa päivittäin tai toimittaa tarvittaessa lääkärintodistus. Poissaoloselvitys tehdään luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Poissaolojen aikana opetetut asiat oppilas joutuu opiskelemaan kouluajan ulkopuolella. Oppilaalla on velvollisuus ottaa selville poissaolon aikana annetut kotitehtävät. Luvattomista poissaoloista rangaistaan koulun kurinpitokeinoin. Luvattomat poissaolot voivat johtaa kurssin hylkäämiseen. Siisteys ja huolellisuus Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen huolehtimaan koulualueen siisteydestä ja viihtyisyydestä. Mikäli oppilas syyllistyy koulun ja sen ympäristön likaamiseen, hän joutuu siivoamaan jälkensä henkilökunnan valvonnassa ja ohjauksessa. Oppilas on velvollinen korvaamaan mahdolliset siistimisestä aiheutuneet kulut. 18

19 Mikäli oppilas turmelee tai hävittää hänelle annetun oppikirjan tai muun oppimateriaalin, tulee hänen korvata se joko rahallisesti tai hankkimalla vastaava materiaali tilalle. Korvausvelvollisuus syntyy myös muusta koulun omaisuuden tai kouluyhteisön jäsenen omaisuuden turmelemisesta. Törkeästä ilkivallasta ilmoitetaan poliisille. Turvallinen oppimisympäristö Perusopetuslain 29 :n mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Tämä tarkoittaa, että kiellettyä koulussa on toisten kiusaaminen, liian rajut ja vaaralliset leikit sekä huono käyttäytyminen, kuten sylkeminen, töniminen, nimittely sekä irrallisten esineiden, kuten lumipallojen, käpyjen tai kivien heitteleminen. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus henkiseen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Päihteet ja tupakka Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena kouluaikana, koulun alueella, koulumatkalla eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa tai retkillä. Hän ei saa myöskään pitää hallussaan päihdyttäviä aineita. (Alkoholilaki 34 ) Tupakointi ja nuuskaaminen koulussa ja koulualueella on kielletty. Oppilas ei saa tuoda kouluun tupakkavalmisteita tai tupakointivälineitä eikä käyttää niitä. Oppilaiden tupakointi on kielletty myös koulun järjestämillä retkillä. (Tupakkalaki 11 ) Energiajuomien tuominen kouluun ja niiden nauttiminen kouluaikana on kielletty. Elektroniset laitteet Matkapuhelimet ja musiikinkuuntelulaitteet pidetään oppituntien ja ruokailun ajan äänettöminä ja poissa näkyvistä. Kuvaaminen ja äänittäminen matkapuhelimella on kiellettyä koko koulupäivän ajan. Koetilanteessa matkapuhelinta ei käytetä apuvälineenä. Mikäli matkapuhelimen käytöstä aiheutuu häiriötä, se otetaan työpäivän ajaksi koulusihteerin kansliaan säilytettäväksi. Mikäli häiritsevä toiminta toistuu, matkapuhelin otetaan säilytettäväksi rehtorin kansliaan ja luovutetaan huoltajalle. Koulun asiakirjat Kouluun liittyviä asiakirjoja ovat esimerkiksi oppilasilmoitukset, poissaoloselvitykset, lupa-anomukset poissaoloon, erilaiset ilmoitukset, kirjalliset kokeet ja todistukset. Asiakirjoihin tarvitaan huoltajan allekirjoitus. Asiakirjan ja allekirjoituksen väärentäminen on rikoslain mukaan rangaistava teko (Rikoslaki 16. luku 8 ; 33. luku 1 ). Tämä koskee myös sähköisiä asiakirjoja (mm. Wilma-järjestelmä). Koulun asiakirjojen salassapidosta noudatetaan, mitä laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta asiakirjojen salassapidosta säädetään. 19

20 Julkaisu- ja tiedotustoiminta Oppilaat saavat julkaista ja levittää hyvien tapojen mukaisia painotuotteita ja tiedotteita, mikäli se ei haittaa koulun toimintaa. Yleisiin poliittisiin vaaleihin liittyvää aineistoa ei koulussa kuitenkaan saa levittää. Muusta kuin opetukseen liittyvän materiaalin kiinnittämisestä koulun seinille tai ilmoitustaululle on neuvoteltava rehtorin tai opettajan kanssa. Keskusradion kautta tapahtuvaa tiedotustoimintaa hoitaa ja valvoo rehtori. Sääntörikkomukset "Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 :n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään." (Perusopetuslaki 36, 36b ) Sääntörikkomukset ja rangaistukset kirjataan ja niistä tiedotetaan huoltajalle. Määrätty jälki-istunto on istuttava rangaistuksen antajan määräämänä päivänä. Jälki-istunnon laiminlyöminen on rangaistava teko. Mikäli oppilaan osallistuminen opetukseen evätään kesken koulupäivän, asiasta tiedotetaan oppilaan huoltajalle, joka noutaa oppilaan koululta. 20

21 7.3. Opettajien yhteisesti sopimat asiat 1. Olen esimerkki oppilaille. 2. Aloitan oppitunnit ajoissa. 3. Rauhoitan luokan oppitunnin alussa. Pidän hyvää työrauhaa. 4. Huolehdin, että oppilailla ei ole koulun sisätiloissa ulkovaatteita ja päähineitä. 5. Huolehdin, etteivät oppilaat käytä kännykkää ja kannettavia soittimia tunneilla ja ruokasalissa. 6. Pidän luokanvalvojan tapaamiset luokan kanssa viikoittain. 7. Hoidan valvontavuoroni. Jos en pysty, sovin vuoron vaihtamisesta. 8. Puutun oppilaiden rikkeisiin ja epäasialliseen käyttäytymiseen. 9. Kirjaan tupakointirikkeet ja ilmoitan kotiin. Pyydän oppilasta luovuttamaan tupakointivälineet. 10. Kirjaan päivittäin poissaolot. Vastuuopettajana tiedotan poissaoloista kotiin mahdollisimman pian. 11. Toimin sanktioiden antamisessa sovitun käytännön mukaisesti 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet toteutetaan Talvisalon koulussa joustavasti mm. kokonaisopetuksena, eri oppiaineiden sisältöjä käsiteltäessä, teema- ja toimintapäivinä sekä erilaisiin projekteihin integroiden Ihmisenä kasvaminen Arkirutiinit luokassa ja kouluyhteisössä; käyttäytymistavoitteet, koulun järjestyssäännöt Läksykerho Työskentelyn ja käyttäytymisen itsearviointi syys- ja kevätlukukaudella Itsearviointi eri oppiaineissa Vanhempainvartit/kehityskeskustelut/HOJK S, joissa oppilas mukana Kodin- ja koulun yhteistapahtumat Päivänavaukset Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta 21

22 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä- ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestäväs-tä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Kulttuuripolku Kalenterivuoden juhlapäivien yhteydessä Koulun juhlat Vierailijoiden esiintymiset koululla Teemapäivät ja viikot (ystävänpäivä, vappu, väriviikko) Ystävyyskoulutoiminta Hyvien käytöstapojen korostaminen Monipuolinen ja asiallinen suullinen ja kirjallinen ilmaisu oppitunneilla ja kaikissa arkitilanteissa Juhlissa ja muissa koulun tilaisuuksissa tarvittava esiintymisvalmius Koulu tarjoaa mahdollisuuden ajankohtaisen tiedon hakemiseen ja omien mediataitojen kehit-tämiseen (sanoma- ja aikakauslehdet, tietover-kot, verkko-opetus, digitaalitekniikka) Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Työelämään tutustuminen (yläluokat) Kouluympäristön siivoaminen keväisin Koulun yhteiset keräykset (Nälkäpäivä, Taks-värkki) Retkikassojen keräys (esim. kahvitukset, kirpputori) Kouluympäristön siivoustalkoot keväisin Koulun sisäinen siisteys Oman koulun keittiö- TET Koulun ekologiset käytänteet; kierrätys sekä kierrätysmateriaalin käyttö, jätteiden lajittelu, paperin käytön vähentäminen ja muun materiaalin säästävä käyttö, sähkönkulutuksen tarkkailu; esim. tietokoneet sammutetaan työskentelyn päätteeksi Koulupoliisin vierailut Koulun säännöt ja niiden noudattaminen Opiskelu- ja työturvallisuus Poistumisharjoitukset Turvallisuussuunnitelma Jalankulkija, pyöräilijä, mopoilija liikenteessä Tietotekniikan käyttö koulutyön apuna Teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvien mo-raalisten ja eettisten kysymysten ja kriittisyyden korostaminen TVT-strategia 22

23 9. Valinnaisaineiden opetus Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa. Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Perusopetuksen tuntijaossa (PA 6 /2001) on jaettu koko perusopetukseen käytettävä aika eri oppiaineiden kesken. Savonlinnan koulutuslautakunnan päätöksellä tuntijako on määritelty vuosiluokittain. Talvisalon koulun (1.-9.lk) valinnaisuus toteutetaan kaupungin tuntijaon puitteissa. Seuraavan lukuvuoden valinnat suoritetaan edellisenä keväänä. Kurssitarjonta julkaistaan joka vuosi erikseen Wilman kautta. Oppilas ja hänen huoltajansa perehtyvät valinnaisainetarjontaan ja valitsevat oppilaan kasvua ja oppimista parhaiten tukevat valintavaihtoehdot. Taito- ja taideaineiden valintoja suositellaan, koska ne lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja keventävät oppilaan työjärjestystä, jolloin jää enemmän voimia opiskella myös teoreettisempia oppisisältöjä. Kaikille yhteisten kielten lisäksi vieraiden kielten valintoja suositellaan erityisesti siinä tapauksessa, että oppilas on jo osoittanut halua ja innostusta opiskella kieliä. Kansainvälistyvä yhteiskuntamme tarvitsee usean eri vieraankielen taitajia ja kielten valinnat ovat silloin eduksi aloittaa jo peruskoulussa luokilla on kullakin vuosiluokalla opetusta noin 30 tuntia viikossa. Oppilas voi valita 7. luokalla kaksi vuosiviikkotuntia, kahdeksannella neljä vuosiviikkotuntia ja 9. luokalla kolme vuosiviikkotuntia. Mikäli oppilas on valinnut jo ennen Talvisalon kouluun siirtymistään 4. luokalla toisen A- kielen (A2-kielen saksan), sen opiskelu jatkuu myös 7.-9.luokilla. 8. luokalla on vielä mahdollisuus aloittaa uuden vieraan kielen opiskelu valinnaisena B2-kielenä, jota on kaksi vuosiviikkotuntia sekä 8. että 9. luokalla. Talvisalon koulussa 8. luokalla valittavina B2-kielinä ovat ranska, saksa tai venäjä. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan päättöarvostelussa numeroin, esim. kaksi kuvataiteen kurssia. Jos taas oppilas valitsee vain yhden kurssin jotakin valinnaista oppiainetta perusopetuksen aikana, se arvioidaan päättöarvioinnissa sanallisesti, jolloin sen suoritus voi korottaa ao. yhteisen oppiaineen arvosanaa. Valinnaiskurssit järjestetään siten, että kullakin valinnaiskurssilla on vain saman vuosiluokan oppilaita. Valinnaiskurssien osalta teemme yhteistyötä Savonlinnan normaalikoulun ja Mertalan koulun kanssa, jolloin samassa valinnaisaineryhmässä voi olla muiden koulujen oppilaita. 23

24 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista. Lapsen oppimisen kannalta tärkeä tieto siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Tieto on luottamuksellista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. Talvisalon koulu tekee tarvittaessa yhteistyötä päiväkotien kanssa tekemällä konsultaatiokäyntejä erityistä tukea tarvitsevien esioppilaiden päiväkotiryhmiin. Erityistä tukea tarvitsevien esioppilaiden konsultoijat päätetään palaverissa keväisin (läsnä sivistysviraston edustus, kaupungin erityisluokanopettajat ja erityislastentarhanopettajat). Talvisalon koulussa esioppilaiden konsultoinnista vastaavat Anna-Liisa Uimonen (yksilöllistetyn opetuksen oppilaat) ja Ulla Rusanen (pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat). Esiopetuksen aikana toimitaan yhteistyössä lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan ja lapsen mahdollisen henkilökohtaisen avustajan kanssa. Konsultoiva opettaja tukee erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja päiväkodin henkilökuntaa keskusteluin, käymällä päiväkodissa tutustumassa lapseen ja hänen kehitystasoonsa, osallistumalla mahdollisuuksien mukaan lasta koskeviin moniammatillisiin palavereihin, pohtimalla esioppilaan ensisijaista koulunaloitusryhmää ja tarvittaessa opastamalla mm. HOJKS:n teossa. 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Opiskelu tarjoaa perusopetuksen edetessä oppilaalle kasvavia haasteita. Lapsen vaihtaessa koulua perusopetuksen sisällä varmistetaan, että myös oppimisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy. Yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat luokanopettajien lisäksi mm. vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettajat ja koulukuraattori. Savonlinnan itäpuolen koulut ovat tehneet yhteistoimintasuunnitelman oppilaan siirtymisen järjestelyistä Mertalan koulun kanssa ja länsipuolen koulut Talvisalon koulun kanssa. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta arvioinnista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. Erityisen tuen piiriin ottaminen pyritään ajoittamaan mahdollisuuksien mukaan kevääseen, jolloin suunnitellaan tulevan lukuvuoden opetusryhmien koostumusta ja 24

25 opettajatarvetta. Erityisen tuen piiriin voidaan kuitenkin ottaa pitkin koko lukuvuotta. Yhteistyötä tehdään kaikkien Savonlinnan alueella perusopetusta antavien koulujen kanssa. Oppilaan siirtyessä opiskelemaan Talvisalon koulun pienryhmään pidetään palaverit huoltajien sekä uusien että vanhojen opettajien kesken oppilaan mahdollisimman saumattoman siirtymisen turvaamiseksi. Oppilas huoltajineen käy luonnollisesti tutustumassa etukäteen uuteen kouluympäristöön. Talvisalon koulussa yleisopetuksen yhteistyö keskittyy lähinnä niihin kouluihin, joista oppilaat tulevat Talvisalon kouluun kuudensille luokille ( Kallislahti, Kellarpelto ja Pihlajaniemi). Alakouluista Talvisalon kouluun siirtymisen vaiheita ovat mm. - Alkuvuodesta Talvisalon koulun kuudensien luokkien luokanopettajat käyvät perehdyttämiskeskustelut tulevista kuudesluokkalaisista lähettävän koulun luokanopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Keskusteluissa mukana ovat Talvisalon koulun koulukuraattori ja mahdollisuuksien mukaan myös rehtori luokkalaisten tutustumispäivä Talvisaloon järjestetään keväällä. - Vanhempainilta tulevien kuudesluokkalaisten huoltajille järjestetään kevätlukukauden aikana, jossa mm. kouluun tutustumista ja asiaa isossa yksikössä opiskelusta. Yleisopetukseen saattaa tulla myös seitsemännelle luokalle oppilaita Kallislahden koulusta, siirtymisvaiheet ovat yhtenevät kuudensille luokille siirtyvien kanssa. 12. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. YHTEISTYÖTAHOT: pakolaissihteeri, sosiaalitoimi, seurakunta, Setlementtiyhdistys, terveydenhoito, vapaaehtoiset ryhmittymät / kummiperhe Maahanmuuttajaoppilaiden opetus valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan ( 49, Maahanmuuttajat) Opetussuunnitelmassa sanotaan, että maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Maahanmuuttajaoppilaiden heterogeenisuus asettaa suuria vaatimuksia heidän opetukselleen. Suuria eroja oppimisvalmiuksissa on, kun verrataan pakolaistaustaista luku- ja kirjoitustaidottomana maahan tullutta oppilasta, esim. kuusi vuotta Venäjällä koulua käyneeseen ikätoveriinsa. 25

26 Opetussuunnitelma edellyttää, että oppilaiden yksilölliset lähtökohdat huomioidaan. Kovin erilaisesta kokemus- ja kulttuuripiiristä tuleva oppilas ei tukitoimista huolimatta pysty vastaanottamaan suomalaisen koulun tarjoamaa opetusta tai hänen on vaikea sovittaa aiemmin oppimaansa uusiin oppimistilanteisiin. Miten käy siis perusopetuksen oppimiskäsityksen mukaisen tiedon rakentumisen silloin, kun oppimisvalmiudet omaan ikätasoon verrattuna ovat puutteelliset tai rakenteeltaan hyvin erilaiset? Ajatus, että oppimissuunnitelma olisi osa kotoutumissuunnitelmaa on hyvä, mutta nykytilanteessa opettajien voimavarat eivät riitä tämän toteuttamiseen. Asia vaatisi eri viranomaisten yhteistyötä. Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja tiedon kulku toimisi. MAMU-oppilaan arviointi Avoinna olevia perusasioita; - Savonlinnassa ei ole kuntakohtaista materiaalia - Ei yhteistä selkeää linjaa numeroarvioinnista Suositeltavat arviointimenetelmät; - Opettajat päättävät kunkin oppilaan osalta, milloin voi siirtyä numeeriseen arviointiin - Sanallinen arviointi voi olla MAMU-oppilaille päättöarviointiin asti - Arvioinnin on oltava rakentava, kannustava, realistinen (sovelletut arviointimenetelmät s. 165 lainsäädännössä) Oman äidinkielen / kotikielen opetus Oman äidinkielen (kotikielen) opetusta annetaan oppilaalle 2 tuntia viikossa. Opetus voidaan järjestää koulupäivän ulkopuolella keskitetysti jossakin koulussa. Oman äidinkielen opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. S2-opetus (suomi toisena kielenä) Suomi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli- ja kirjallisuus oppiaineen oppimääristä. Oppimäärä ei ole tuki- tai erityisopetusta, vaan se on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Erilliseen maahanmuuttajien S2-opetukseen ovat oikeutettuja tällä hetkellä alle kuusi vuotta Suomessa asuneet oppilaat. S2-opetuksen tarkoitus on kehittää tasapuolisesti suomen kielen taitoa ja tietoisuutta suomalaisesta kulttuurista ja tukea oman äidinkielen opetuksen kanssa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Lähtökohtana on antaa oppilaalle mahdollisimman hyvä kielitaito myös jatko-opintoja varten. Tuettu opetus Vähän koulua käyneille oppilaille annetaan tuettua opetusta. Tuetun opetuksen opetusjärjestelyt vaihtelevat kouluittain. Oppilaat on integroitu tavalliseen opetukseen, minkä lisäksi he saavat erityistukea henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. 13. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. OPINTOJEN AIKAISEN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ ON: - ohjata ja kannustaa opiskelua 26

27 - kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet - auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa 1) Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. 2) Oppilaan edistymistä, vahvuuksia, kehittymisen alueita, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 3) Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. 4) Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi vähintään kolme kertaa vuodessa esim. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja kehityskeskusteluissa tai muilla tavoin. 5) Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta sitä voidaan arvioida myös erikseen. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. 6) Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. 7) Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. 8) Oppilaan edellytykset arvioida itseään kehittyvät. Hän oppii tunnistamaan omaa edistymistään ja asettamaan opiskelulleen tavoitteita. Hän saa palautetta itsearvioinnistaan Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa Oppilasta arvioidaan Savonlinnan kaupungin peruskoulussa kolme kertaa vuodessa. Oppilasarvioinnin toteuttaminen 1-6.lk Lukuvuoden ensimmäinen arviointi Sanallinen käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat. Arviointi toteutetaan vk Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. Arviointi dokumentoidaan koulun päättämällä tavalla, mutta ei virallisena välitodistuksena. Mistään oppiaineesta ei anneta tässä vaiheessa numeroarvosanaa. 27 Lukuvuoden toinen arviointi Syyslukukauden päättyessä annetaan välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistyminen eri oppiaineissa sanallisesti luokilla 1-4 ja numeerisesti luokilla 5-6. Ei arvioida työskentelyä eikä käyttäytymistä.

28 Lukuvuoden kolmas arviointi Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistyminen eri oppiaineissa sekä työskentely ja käyttäytyminen. Oppiaineiden arviointi on sanallinen luokilla 1-4 ja numeerinen luokilla 5-6. Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi annetaan erillisellä sanallisella lomakkeella luokilla 1-4 vain opettajan arviointina. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. 5-6 luokilla käyttäytymisen arviointi on numeerinen ja se sisältyy lukuvuosilomakkeeseen. Sanallinen arviointi - käytetään luokilla 1-4 -arviointiasteikko on neliportainen -arviointiasteikko tulee näillä lauseilla lomakkeeseen: on saavuttanut kaikki tai melkein kaikki tavoitteet, on saavuttanut keskeiset tavoitteet, on saavuttanut osan tavoitteista, ei ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti 1-2lk arvioidaan vain ai, ma AI: arvioidaan lukeminen, kirjoittaminen, suullinen ilmaisu (työryhmä miettii kriteerit) MA: perustiedot ja taidot, tietojen ja taitojen soveltaminen - syksyllä valitaan ryhmä alkuopettajia, jotka päättävät riittääkö isojen otsikoiden arviointi lukeminen, kirjoittaminen, suullinen ilmaisu vai tarvitaanko alaotsikoita esim. Luet sanoja, Kirjoitat lauseita. Muiden oppiaineiden arviointi: Oppilas on saanut opetussuunnitelman mukaista opetusta ja suorittanut hyväksytysti seuraavat oppiaineet: Ympäristö- ja luonnontieto, uskonto/ elämänkatsomustieto, liikunta, kuvataide, käsityö ja musiikki. 3-4lk arvioidaan kaikki oppiaineet AI: arvioidaan lukeminen, kirjoittaminen, suullinen ilmaisu (työryhmä miettii kriteerit) MA: perustiedot ja taidot, tietojen ja taitojen soveltaminen yhdellä arvosanalla: LI, KU, MU UE, YL, EN KS: lukuvuositodistuksessa näkyy sekä TN että TS arviointi Oppilasarvioinnin toteuttaminen 7-9lk tyt Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi toteutetaan seuraavasti: 7.lk Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat 3.jakson päätyttyä. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. 8.lk Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat lokakuun loppuun mennessä. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. 9.lk Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat lokakuun loppuun mennessä. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. 28

29 Oppilaan edistymisen oppiaineissa sekä käyttäytymisen arviointi toteutetaan seuraavasti: 1. välitodistus syyslukukauden päättyessä numeerinen arviointi 2. lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä numeerinen arviointi Jokaisen jakson lopussa arvioidaan Wilmassa ne oppiaineet, joiden kurssi on päättynyt ko. jaksossa. Tarvittaessa jaksotodistus yhteishakua varten (esim fyke) Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. (Esim. äidinkieli ja kirjallisuus 2., 5. ja 9. luokan jälkeen) Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet Päättöarviointi Päättöarviointi on oppilaan tietojen, taitojen ja arviointia siinä vaiheessa, kun oppiaineen opinnot päättyvät. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Tavoitteisiin perustuvassa arvioinnissa oppilaita ei verrata toisiinsa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaalle on taattava monipuolisesti ja riittävästi mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Päättöarvioinnin tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarvosanaa ei muodosteta aikaisempien arvosanojen keskiarvon perusteella. Oppiaineita on erilaisia: toisissa on runsaasti kumuloituvaa taitoainesta ja toisissa taas tiedollinen osuus vaihtuu vuosiluokalta toiselle siirryttäessä taidon samalla karttuessa. Tästä syystä on oppiaineen luonne otettava huomioitava siinä, missä määrin painottuu oppilaan vuosiluokalla 8 osoittama osaaminen ja millaisilla osaamisen alueilla arviointi painottuu 9. vuosiluokan lopussa. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. 29

30 Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Arvioinnin periaatteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteerien luonteesta ja käytöstä tulee kertoa etukäteen sekä oppilaille että huoltajille. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, ja jos hänen opiskelemansa oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa näihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Kyseisten oppiaineiden arvioinnissa ei käytetä päättöarvioinnin kriteerejä. Yksilöllistetyt tavoitteet määritellään aina oppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen tai numeerinen. Jos oppilaan opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallinen. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan osaamista arvioitaessa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menetelmiä. Päättöarvioinnissa noudatetaan samoja yleisiä periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa. 14. Opinnoissa etenemisen periaatteet 1) Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. 2) Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä korkeintaan kaksi kertaa. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. 3) Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. 4) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 5) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 6) Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. 30

31 14.1.Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella on tarkoituksenmukaista. Talvisalon koulussa kaikille pienryhmien eli yksilöllistetyn opetuksen oppilaille ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille laaditaan HOJKS tai oppimissuunnitelma. HOJKS tai oppimissuunnitelma laaditaan myös yleisopetuksen tehostetun tai erityisen tuen piiriin otetulle oppilaalle joko oppiainekohtaisesti tai laajemmin. 31

32 15. Todistukset Kaupungissa käytetään sisällöltään yhteneviä todistuksia vuosiluokille 1-9. Perusopetuksen päättötodistukset ja erotodistukset liitteineen säilytetään pysyvästi. Lukuvuosi-, väli- ja jaksotodistukset säilytetään oppivelvollisuusajan. Mikäli oppilas siirtyy Savonlinnan normaalikouluun, ei erotodistusta tarvitse antaa. 16. Tietostrategia Koulut ja koulutoimi ovat jo tehneet oman tieto- ja viestintätekniikan strategiansa. Niissä käsitellään konkreettisia toimia, joiden avulla oppilaista kasvatetaan toimijoita nykyiseen tietoyhteiskuntaan. Strategiat on otettava huomioon opetussuunnitelmien eri kohdissa. Tärkeää on pitää huolta siitä, että oppilaiden tasa-arvo tieto- ja viestintäteknisten käyttäjinä toteutuu. Talvisalon koulussa tietokoneen käyttö integroidaan mahdollisuuksien mukaan eri oppiaineisiin. Internetin käyttöä korostetaan tiedonhankinnassa. Samalla painotetaan kriittisyyttä lähdetietoja kohtaan. Tietokonetta käytetään alaluokilla myös eri oppiaineissa, varsinkin äidinkielessä ja matematiikassa, kielentaidon ja käsitteistön harjaannuttamiseen sekä oikeinkirjoittamisen harjoittelemiseen. Opetusohjelmien avulla kartutetaan myös sanavarastoa. Varsinainen tietotekniikan kurssi pidetään seitsemännellä vuosiluokalla äidinkieleen integroituna. Yläluokilla vahvistetaan alaluokilla harjoiteltuja taitoja. Wilman käyttö harjaannuttaa osaltaan tietotekniikan hyötykäyttöön. Pohjanlinnussa tietokonetta käytetään mm. syy-seuraussuhteen harjoittamisessa. 32

33 17. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Koulun opetussuunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan lukuvuosittain esim. suunnittelupäivän yhteydessä itsearviointina sekä saadun palautteen perusteella. Kaupungin perusopetuksen yhteistä opetussuunnitelmaa arvioidaan samalla. Yhteisen OPS:n päivittämisestä sovitaan rehtorikokouksissa ja muutokset siirtyvät myös koulujen suunnitelmiin. Koulun OPS:n muutokset ja tarkennukset sekä ehdotukset kaupungin OPS:n muutoksista lähetetään virastoon sähköisenä. Koulujen opetussuunnitelmat hyväksytetään koulutuslautakunnassa uudestaan neljän vuoden välein. Lukuvuosisuunnitelmaa muutetaan siten, että siitä tulee entistä enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Koulut saavat vuosittain toukokuun aikana seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelmaa varten virastosta pohjan ohjeineen, jonka palauttavat virastoon syksyllä. Ohjeistus sisältää yhtenäistä otsikointia ja tilastointia, kehittämisteemoja, arviointiohjeita jne. Viraston ja koulujen yhteistyötä helpottamaan on kirjoitettu ylös lukuvuoden tärkeät päivät. Lukuvuoden VESO-koulutuksista koulu itse järjestää väh. 1 kokonaisen ja yhden puolikkaan, virasto samoin. Opettajien kouluttautumisesta pidetään koululla ajantasaista kirjaa. Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan. Vähintään joka toinen vuosi pidetään esimiehen ja henkilökuntaan kuuluvan välinen kehityskeskustelu. Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään kuukauden välein. Talvisalon koulu on tiimiorganisoitu koulu, missä koulun kehittämisestä vastaa hallinnollisen johdon (rehtori, apulaisrehtori, vararehtori) lisäksi johtoryhmä (5 opettajajäsentä) ja heidän johtamansa toimintaryhmät. Kukin toimintaryhmä tekee lukuvuosittain toimintasuunnitelman, jonka toteutumista arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Tällöin toimintaryhmän jäsenet arvioivat oman ryhmänsä toimintaa, minkä lisäksi opettajille ja joistakin osioista myös oppilaille tehdään kysely toimintaryhmien tavoitteiden saavuttamiseen liittyen. Kehittämistoimenpiteiden lisäksi tulokset esitellään kouluyhteisön yhteisissä tilaisuuksissa lukuvuoden lopussa. Lukuvuonna arviointitoimintaa ryhdytään kehittämään siten, että arviointia tapahtuu myös lyhyemmällä aikavälillä, esimerkiksi. yhden jakson (noin 10 viikkoa) osalta. Tavoitteiden saavuttamista eri oppiaineissa arvioidaan opetushallituksen antaminen ohjeiden mukaisesti. Äidinkielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa sekä yhteiskuntaopissa osallistutaan 1-2 vuoden periodilla valtakunnallisiin kokeisiin kuudennella luokalla ja yhdeksännellä luokalla. Oppilaiden käyttäytymis- ja työskentelytottumusten arviointi tehdään Savonlinnan kaupungin opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Toiminnan arviointi järjestetään keväisin siten, että arvioidaan eri toimintaryhmien toimintasuunnitelmien toteutumista. Lisäksi sekä oppilaat että opettajat vastaavat lukuvuoden lopulla koulun toimintaa koskevaan kyselyyn. Kyselyt tehdään opetushallituksen tuottamana verkkopohjaisena Koulun hyvinvointiprofiili kyselynä edu.fi/hyvinvointiprofiili. Tulokset esitellään kouluyhteisön yhteisissä tilaisuuksissa lukuvuoden lopussa. 33

34 18.Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Oppiainekohtaiset ryhmät ovat valmistelleet kunkin oppiaineen osalta opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Ryhmät ovat lisänneet jokaiseen oppiaineeseen vihjeitä mahdollisista työtavoista. Ryhmissä on ollut sekä luokan- että aineenopettajia. Koulut voivat tehdä omia lisäyksiä ja täsmennyksiä, jos katsovat tarpeelliseksi. Jos koulussa on vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, sen tavoitteet ja sisällöt ilmaistaan opintokokonaisuuksittain. 34

35 JOHDANTO Savonlinnan seudun (Savonlinna, Sulkava, Heinävesi, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju) perusopetuksen koulujen opetussuunnitelman luvut 4 ja 5 vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin Tämä seudullinen opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu valtakunnallisen Seudullisen perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat edellyttävät kuntakohtaisia tai koulukohtaisia lisäyksiä/ tarkennuksia. Opetussuunnitelman liitteenä ovat Opetushallituksen mallilomakkeiden pohjalta laaditut pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja HOJKS. Liitteinä on myös joukko oppilashuollollisia lomakkeita, joita koulut voivat halutessaan käyttää sellaisenaan tai muokattuna. Tämä opetussuunnitelma on laadittu keväällä Opetussuunnitelma tarkistetaan kahden vuoden välein. Seudullinen ohjausryhmä Savonlinnan opetuspäällikön johdolla päättää päivittävän työnryhmän kokoonpanon. Sisältö JOHDANTO OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleisen tuen palveluprosessi Tehostetun tuen palveluprosessi Erityisen tuen palveluprosessi Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Ennakoiva työ... 63

36 Varhainen puuttuminen ja tuki Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt Nivelvaiheet Kouluruokailu Koulukuljetus Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Seudulliset yhteistyötahot LIITTEET

37 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 37

38 YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN PROSESSIKUVAUS EHDOTUS TEHOSTETUN TUEN ALOITTAMISESTA (pedagogisen arvion laatiminen; oppilaan opettajat, huoltajat) EHDOTUS ERITYISEN TUEN ALOITTAMISESTA (pedagogisen selvityksen laatiminen) YLEINEN TUKI KYLLÄ OPPIMISSUUNNI- TELMAN LAADINTA TEHOSTETTU TUKI KYLLÄ ERITYINEN TUKI EI OPPILAS JATKAA YLEISEN TUEN TURVIN EI OPPILAS JATKAA TEHOSTETUN TUEN TURVIN TAI PALAA YLEISEN TUEN PUOLELLE HOJKS:N LAATIMINEN 38 MAHDOLLISUUS PALATA TEHOSTETUN TUEN PIIRIIN

39 4.1 Yleisen tuen palveluprosessi 1. HUOLI HERÄÄ 2. ASIAN PUHEEKSI OTTAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA koulu: koti: - oppimisvaikeudet - testeissä ilmenneet vaikeudet - koulutehtävien laiminlyönti - poissaolot - vaikeudet kaverisuhteissa - käyttäytymisen ongelmat - tunne-elämän muutokset - lastensuojelun tarve - heikko koulumenestys - ongelmat kaveripiirissä - motivaation puute - tunne-elämän muutokset koulu: koti: - ensisijainen yhteydenottaja on oppilaan oma opettaja - myös oppilas itse, huoltaja, rehtori - tarvittaessa oppilaan muut opettajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, koulutyöntukihenkilö, kouluterveydenhoitaja - yhteydenotto oppilaan opettajaan, opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan, rehtoriin, kuraattoriin, koulutyöntukihenkilöön, kouluterveydenhoitajaan koulu: - kerhot, iptoiminta - tukiopetus - ennakoiva tukiopetus - eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - apuvälineet - avustajan tuki - osa-aikainen erityisopetus - oppilashuollon tukipalvelut - ehdot - luokan kertaaminen huoltajan pyynnöstä tai oppimäärän suorittamattomuuden johdosta koti: - tieto oppilaan saamista tukitoimista - tiedot oppilaan menestyksestä opinnoissa: koenumerot muut arvioinnit todistukset kodin tarjoama tuki koulu: koti: - arviointi tukitoimien vaikutuksista - pedagogisen arvion laatiminen tarvittaessa - tehostettujen tukitoimien ottaminen käyttöön; oppimissuunnitelma - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä koulun kanssa 39

40 4.2 Tehostetun tuen palveluprosessi 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. TEHOSTETUN TUEN ALKAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA koulu: koulu: koulu: koulu: koti: - yleisillä tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen vaikeuksista ei ole poistunut koti: - yhteydenotto oppilaan kotiin - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - pedagogisen arvion laatiminen - oppimissuunnitelman laatiminen - yleisten tukitoimien lisäksi tehostetun tuen antaminen oppimissuunnitelma n mukaisesti - yksilölliset oppimateriaalit - yksilölliset oppimisjärjestelyt koti: koti: - arviointi tukitoimien vaikutuksista - oppimissuunnitelman tarkastaminen - tarvittaessa pedagogisen selvityksen tekeminen - huoli ei ole poistunut - koti mukana oppimissuunnitelman laatimisessa - koti tietoinen asian käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksissa - tieto oppilaan saamista tukitoimista - tiedot oppilaan menestyksestä opinnoissa: koenumerot muut arvioinnit todistukset kodin tarjoama tuki - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä koulun kanssa 40

41 4.3 Erityisen tuen palveluprosessi 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA koulu: koulu: koulu: koulu: - yleisillä ja tehostetuilla tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli ei ole poistunut - yhteydenotto oppilaan kotiin - keskustelu huoltajien kanssa tilanteesta - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - tarvittaessa lääketieteellisen ja/tai sosiaalisen selvityksen hankkiminen osana pedagogista selvitystä - tehty pedagoginen selvitys - mahdollisten testitulosten analysointi ja johtopäätösten tekeminen - oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan asiaa - tehdään erityisen tuen päätös (kunnan hallintosääntö), joka tarkistetaan ainakin 2. luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa uuden pedagogisen selvityksen perusteella - HOJKS:n laatiminen - oppilas opiskelee HOJKS:n mukaisesti - HOJKS:n arviointi ja päivittäminen vähintään kerran lukuvuodessa - tarvittaessa siirto luokkamuotoiseen erityisopetukseen koti: koti: koti: koti: - yhteistyö koulun kanssa - huoli ei ole poistunut - suostumus oppilaan asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä - vastuu lapsen viemisestä mahdollisiin tutkimuksiin selvitysten saamiseksi - huoltajan ja oppilaan kuuleminen ennen erityisen tuen päätöstä - päätös huoltajille valitusosoituksineen - yhteistyö HOJKS:n laadinnassa ja päivittämisessä koulun kanssa - HOJKS:n arviointi yhdessä koulun kanssa - jatkotoimenpiteiden suunnittelu 41

42 4.4. Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Luokanopettaja/ luokanvalvoja on yhteydessä oppilaan huoltajiin, kun huoli oppilaasta herää. Jos näyttää, että yleisen tuen toimenpiteet ja luokassa tehdyt muutokset eivät riitä, opettaja tekee pedagogisen arvion oppilaasta, eli perustelut miksi oppilas tarvitsee tehostettua tukea. Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimisen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilaista tulisi tukea Opettaja on aloitteentekijä pedagogisen arvion tekemisessä, mutta arviointiin osallistuu vähintään toinenkin lapsen kanssa työskentelevä henkilö. Tehostettuun tukeen siirtyminen velvoittaa opettajaa kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityisopettajaa. Oppilaan asia tulee ottaa esille moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä viimeistään nyt. Käytössä on seudullinen lomake (liitteenä). Pedagoginen arvio on salassa pidettävä Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 23 Yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelmaa voi opettaja käyttää halutessaan jokaisen oppilaan koulunkäynnin tukena. Suunnittelussa voivat olla mukana oppilaan huoltajat. Tehostetun tuen aikana Oppilaasta tehty pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimisen vastuuhenkilönä on luokanopettaja / luokanvalvoja. Laatimiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat opettajat tai vähintään kaksi henkilöä sekä oppilaan huoltajat ja oppilas itse. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppilaan oppimissuunnitelmassa määritetään kuinka usein se arvioidaan. Käytössä on seudullinen lomake (liitteenä). Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä. Tehostetun tuen kesto määritetään jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Tehostettua tukea tulisi järjestää vähintään yksi lukukausi tai kaksi jaksoa. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys, joka viedään oppilashuoltoryhmään jatkokäsittelyä varten. 42

43 Jos tehostettu tuki tehoaa (ongelmat poistuvat), viedään uusi pedagoginen arvio oppilashuoltoryhmään, joka toteaa oppilaan selviävän yleisen tuen avulla. 23 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 19. Ennen pedagogisen selvityksen tekemistä luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja keskustelee oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sopii kuinka asiassa edetään. Pedagoginen selvitys sisältää - oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä (vahvuudet ja ongelmat) - moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Käytössä on seudullinen lomake (liite). Pedagoginen selvitys on salassa pidettävä. Hallintosäännön mukaan -opetuspäällikkö päättää huoltajan suostumuksella oppilaan ottamisesta erityisen tuen piiriin - rehtori päättää huoltajan suostumuksella perusopetuksessa olevan oppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin. - koulutuslautakunta päättää oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisen tuen piiriin, kun huoltaja ei ole antanut siirtoon suostumustaan. Pedagoginen selvitys tehdään aina, kun tarkistetaan erityisen tuen tarve, joka tulee tarkistaa vähintään 2. luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma. Jos tarkistusta ei tehdä, oppilas siirtyy automaattisesti tehostetun tuen piiriin. 19 Perusopetuslaki 17 3 mom.(642/2010) ja Hallintolaki 34,35,36 43

44 4.4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 29 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS:n laatimisen vastuuhenkilönä on luokanopettaja / luokanvalvoja / aineenopettaja. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja sekä oppilaan huoltajat ja oppilas itse. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Käytössä on seudullisesti Opetushallituksen laatima lomake (liitteenä). Lomakkeeseen on määriteltävä kuntakohtaisesti arkistointiohjeet. HOJKS on salassa pidettävä. 29 Perusopetuslaki 17 a mom. (642/2010) HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika+ 10 vuotta 44

45 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Ensisijaisesti tukiopetusta antaa luokanopettaja/aineenopettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Lukuvuoden alkaessa huoltajille annetaan tietoa kuinka tukiopetusta toteutetaan koulussa. Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa vuosittain tukiopetuksen toteuttamisen. Oppilaan tukiopetustunnit on kirjattava. Koulussa tulee huolehtia siitä, että tukiopetukseen varataan riittävä määrä tunteja ja työjärjestysten laadinnassa tulee huomioida tukiopetuksen mahdollisuus. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin 45

46 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. 32 Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. 32 Perusopetuslaki 16 2 mom. (642/2010) Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osaaikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. 46

47 5.1.3 Erityisopetus Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. 34 Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 35 Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa. 36 Erityisluokat: EDY 1-2. lk (Nätki), EVY/ESY 1-6. lk (Nätki), yksilöllistetty opetus 1-9. lk (Talvisalo), lievästi- ja vaikeasti kehitysvammaisten opetus 1-9.lk (Talvisalo). Aloitteen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä voi tehdä joko oppilaan huoltaja, opettaja, erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, tutkimuksen tehnyt lääkäri tai oppilashuoltotyöryhmä. Erityisopetukseen liittyvissä päätöksissä keskeisenä periaatteena on huoltajien kanssa neuvotteleminen ja oppilaan kehityksen, oppimiseen ja erityisesti kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen liittyvien tarpeiden huomioonottaminen. 34 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 35 Perusopetuslaki 30 2 mom. (642/2010) 36 Perusopetusasetus 2 (893/2010) Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. 47

48 Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppimäärien yksilöllistäminen - Yksilöllisen oppimäärän tavoitteet perustuvat oppilaan oppimisedellytyksiin - Oppimäärän osa-alueiden sisällöt voivat olla eri laajuisia ja jokin osa-alue voidaan korvata jollain toisella - Oppilasta opettavat arvioivat millaiset oppimäärän tavoitteet ovat realistisia - Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa: arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa (esim. suullinen koe, riittävästi aikaa koetilanteessa, rauhallinen tila) - Oppilaan tuntijako voi poiketa yleisopetuksen tuntijaosta - Ensisijaisesti oppilaan on saatava opetusta kaikissa perusopetuksen oppiaineissa (mutta hänet voidaan myös vapauttaa oppimäärän opiskelusta, jos siihen on erityisen painavat syyt) Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Hallintosäännön mukaan rehtori vapauttaa oppilaan oppiaineen opetuksesta ao. aineen opettajaa kuultuaan Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 40. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta

49 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osaalueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään Perusopetuslaki 25 2mom. 40 Perusopetuslaki 9 2 mom. 42 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) 43 Perusopetuslaki Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 2 mom. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. HOJKS laaditaan yhteistyössä päiväkodin ja / tai esiopetusta antavan henkilöstön kanssa. Vastaanottavan koulun erityisopettaja auttaa HOJKSin laadinnassa. Tarvittaessa laadintaan osallistuu muita asiantuntijatahoja esim. terveydenhoitaja, psykologi, terapeutti ym Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain 45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 47. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 45 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 46 Perusopetuslaki 18 1 mom. 47 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. 49

50 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 56. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Vuosittain pidetään vähintään yksi vanhempainilta/ luokka-aste. Huoltajien, oppilaan ja koulun edustajan välisiä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana sekä luokanopettajan tai valvojan vaihtuessa. Koulujen ajanmukaiset kotisivut ovat yksi tiedonvälittämisen keino. Kuntakohtaisten resurssien puitteissa parannetaan ja monipuolistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa esim. Wilma-ohjelmalla. Tiedon siirto nivelvaiheissa (esiopetus- koulu, luokka, koulun vaihto) selvitetään tarkemmin kohdassa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulut ovat aktiivisia ja aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka koti-koulu yhteistyötä toteutetaan. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka oppilaan poissaoloja seurataan. 48 Perusopetuslaki 3 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 1 mom. 50 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. 51 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelu laki 2 2 mom. 56 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 50

51 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Talvisalon koulussa työelämään tutustumista on vuosiluokalla 7 yksi työpäivä, vuosiluokalla 8 yksi työviikko ja vuosiluokalla 9 yksi työviikko. Työelämäjaksojen ajankohdat vahvistetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Lisäksi vuosiluokan 7 oppilaat tutustuvat koulun siistijän työhön yhden iltapäivän ajan ja vuosiluokan 8 oppilaat toimivat koulun keittiön apuna työpäivinä kello Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin 51

52 toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Ohjaus opintojen eri vaiheissa ja ohjauksen menetelmät Ensimmäiseen taulukkoon on koottu yhteenvetona opinpolun eri vaiheissa tapahtuvia yleisiä ohjauksen muotoja. Tarkemmat kuvaukset toiminnasta kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin. Toisessa taulukossa on esitetty ohjauksen vastuunjako. Ohjauksen menetelmiä ovat: - henkilökohtainen ohjaus - pienryhmäohjaus - luokkaohjaus - ohjauksen oheistoiminnat 52

53 OHJAUS OPINPOLUN ERI VAIHEISSA OHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA OHJAUS OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA OHJAUS OPINTOJEN AIKANA ESIOPETUS ALAKOULU YLÄKOULU LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS oppilashuollollinen opintojen ohjauksen toiminta suunnittelu yhteistyö kotien kanssa oppilashuollollinen toiminta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutus- ja tukitoimet ryhmäyttäminen yhteistyö kodin kanssa eskarin toimintakulttuurinluominen tutustuminen ympäröivään elämään ja elinympäristöön leikinomaisuus oppimisessa yhteistyö kodin kanssa yhteistyö kotien kanssa koulun käytänteisiin ja oppimisympäristöön perehdyttäminen oppimaan oppimisen taidot yhteistyö kotien kanssa oppilashuolto aamu- ja iltapäivätoiminta "koululaisuuteen" ohjaaminen oppimaan siirtymävaiheen toiminnasta tiedottaminen infot alakouluilla tutustuminen yläkouluilla oppilashuolto koulun käytänteisiin perehdyttäminen oppilashuolto ryhmäyttäminen oppimaan oppimisen taitojen kertaus terveyden ja hyvinvoinnin kartoitus ja tukitoimet yhteistyö kotien kanssa oppilashuolto henkilökohtainen ohjaus lukio-opinnoista ja opiskelusta tiedottaminen tulokkaiden ohjauksen suunnittelu lukio-opinnoista ja opiskelusta tiedottaminen opiskelijahuolto ryhmäyttäminen opintojen suunnittelu opiskelijahuolto ohjaus opinnoissa ammatillisen suuntautumisen ohjaus opiskelijaksi otto opintoihin ohjaaminen opiskelijahuolto opiskelijahuolto ohjaus opinnoissa 53

54 OHJAUS OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHEESSA toimiminen oppimis- ja kasvuympäristössä oppilashuollollinen toiminta yhteistyö kodin kanssa tutustuminen tulevaan kouluun oppimisen tukeminen oppilashuolto yhteistyö kotien kanssa siirtymävaiheen toiminnasta tiedottaminen info alakoululla tutustuminen yläkouluun oppilashuolto pienryhmäohjaus työelämään tutustumisen ohjaus (TET-ohjaus) yhteistyö kotien kanssa valintojen ohjaus jatko-opintoihin ohjaus jälkiohjaus keskeyttämisuhan torjuminen keskeyttäneiden ohjaus opintojen päättäminen ura-/ elämänsuunnittelun ohjaus erityisryhmien ohjaus keskeyttämisuhan torjuminen keskeyttäneiden ohjaus opintojen päättäminen uraja elämänsuunnittelun ohjaus erityisryhmien ohjaus 54

55 ALAKOULUN TOIMIJAT YLÄKOULUN TOIMIJAT MUUT TOIMIJAT TOISEN ASTEEN TOIMIJAT luokanopettaja - oman luokan ohjaaminen, oppimisen ja opiskelun seuraaminen luokanvalvoja/luokanohjaaja - nivelvaiheisiin osallistuminen - oman luokan ohjaaminen, oppimisen ja opiskelun kuraattori / koulutyön tukihenkilö - tukee oppilaan/opiskelijan koulunkäyntiä, tukee ja edistää hänen sosiaalista hyvinvointiaan ryhmänohjaaja - - ryhmäyttäminen - yhteistyö huoltajien kanssa - yhteistyö kollegojen kanssa - yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa - psykososiaalinen tukeminen - työelämäyhteistyö - oppimissuunnitelmien ja HOJKS:n laatiminen erityisopettajan tuella - pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen osallistuminen - opiskelutaitojen opettaminen ja ohjaaminen - yhteistyö varhaiskasvatuksen ja yläkoulun opetushenkilöstön kanssa seuraaminen -säännöllinen yhteistyö huoltajien kanssa: vanhempaintapaamiset -yhteistyö aineenopettajien, opon, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa -psykososiaalinen tukeminen -arviointi- ja kehityskeskustelut - laatii oppimissuunnitelman ja HOJKS:n yhteistyössä erityisopettajan, aineenopettajan ja OPO:n kanssa - pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen osallistuminen - ryhmäyttäminen - on luokalleen se aikuinen, joka - pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä - toimii konsulttina eri osapuolten välillä - toimii oppilaitoksessa sosiaalialan ammattilaisena - antaa keskusteluapua oppilaalle ja hänen huoltajilleen - tarvittaessa ohjaa oppilasta eteenpäin avun saamiseksi - osallistuu oppilas- /opiskelijahuoltotyöhön ja toiminnan kehittämiseen opinto-ohjaaja (erityisopettaja) kuraattori opintosihteeri asukaskuraattori arviointikeskustelut/vanhempaintapaamiset/kehityskeskustelut kantaa pääasiallisen vastuun luokkansa yksittäisen oppilaan ja koko luokan jokapäiväisen rehtori aineenopettaja kts yläkoulu koulunkäynnin sujumisesta erityisopettaja - antaa erityisopetusta 55 OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO JA VASTUUHENKILÖT aineenopettaja -opiskelutekniikan opettaminen koulutyön tukihenkilö - yhteistyö oppilaiden, huoltajien, opettajien, oppilashuoltoryhmien ja muiden oppilashuollon tahojen kanssa -oppilaan henkilökohtainen tukeminen; keskustelut -ryhmä- ja luokkakohtainen tukeminen; vuorovaikutustaidot, erilaiset kyselyt - yhteistyö nivelvaiheissa

56 oppilaalle, jolla on lieviä oppimis-, keskittymis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimiseensa - osallistuu oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laatimiseen yhteistyössä oppilaan, huoltajien opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu oppilashuoltoryhmän työhön rehtori - koulun johtaminen ja vastuunkantaminen - resurssien turvaaminen - opettajien tukeminen ja rohkaiseminen - kannustavan työilmapiirin luominen -oppilashuoltoryhmässä toimiminen - oppilaiden kasvun ohjaaminen ja tukeminen - mahdollistaa kodin ja koulun yhteistyön järjestämisen - tukee koulukiusaamisen vastaista toimintaa - allekirjoittaa HOJKS:in avustaja - tukee oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta 56 ja ohjaaminen - oppimisen ja opiskelun seuraaminen ja tukeminen -yhteistyö kotien kanssa -yhteistyö kollegojen, erityisesti erityisopettajan ja opintoohjaajan kanssa -yhteistyö työelämän kanssa -yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa - pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen osallistuminen - laatii oppimissuunnitelman ja HOJKS:n yhteistyössä erityisopettajan, luokanvalvojan ja OPO:n kanssa oppilaan/opinto-ohjaaja - opinto-ohjaus - jatko-opintoihin ohjaaminen - ohjauksen koordinointi -henkilökohtainen ohjaus, ryhmä- ja luokkaohjaus -psykososiaalinen tuki -oppilaiden kasvun ohjaaminen ja tukeminen -yhteistyö alakoulujen, luokanvalvojien, aineenopettajien, erityisopettajien, toisen asteen oppilaitosten ym. yhteistyötahojen kanssa (mm. TE- toimisto, sosiaalitoimi) - ennaltaehkäisevä työ koulupsykologi - edistää oppilaiden hyvinvointia ja suotuisaa oppimista - osallistuu oppilashuoltotyöhön - toimii yhteistyössä oppilaiden, perheiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan sekä eri yhteistyötahojen kanssa - koulunkäynnin ja psyykkiseen kehityksen pulmatilanteisiin liittyvä keskustelu- ja neuvontatyö - psykologisten tutkimusten ja arviointien tekeminen - tukitoimien suunnittelu - jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaus tukioppilastoiminnan ohjaaja oppilaskunnan ohjaava opettaja terveydenhoitaja - vastaa kouluterveydenhuollosta - oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen - kuuntelee, hoitaa ja ohjaa eteenpäin oppilaita, joilla on

57 koulussa ja tarvittaessa koulumatkoilla - osallistuu tarpeen mukaan oppilaan opetuksen ja kuntoutuksen suunnitteluun sekä toteutukseen asiantuntijoiden ohjeiden mukaan - osallistuu välitunneilla opettajien apuna valvontaan ja tukee oppilaan osallistumista siellä tapahtuvaan toimintaan - valmistaa tarvittaessa erityisen oppijan oppimateriaalia / opetustuokioita opettajan ohjeiden mukaan - osallistuu koulukiusaamisen vastaiseen toimintaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö -nivelvaiheyhteistyö alakoulun kanssa 57 -oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuminen -yhteistyö huoltajien kanssa -työelämäyhteistyö - osallistuminen oppimissuunnitelmien ja HOJKS:n laadintaan - pedagogisen arvion ja selvityksen laadintaan osallistuminen - 9.-luokkalaisen tiedonsiirron varmistaminen toiselle asteelle mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle asteelle liitteenä) -tuentarpeen jatkaminen toisella asteella tai tuen tarpeen purkaminen erityisopettaja - tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentely -tiivis yhteistyö aineenopettajien ja luokanopettajien kanssa -oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuminen - osallistuu oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laatimiseen luokanvalvojan, aineenopettajan ja OPO:n kanssa - 9.-luokkalaisen tiedonsiirron varmistaminen toiselle asteelle mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle asteelle liitteenä) -tuentarpeen jatkaminen toisella jatkotutkimuksen/jatkoselvitysten tarve - yhteistyö kotien kanssa - osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan - yhteistyötä rehtorin, opettajien, opon, kuraattorin /koulutyöntukihenkilön, koulupsykologin kanssa - arvioi oppilaan jatkoopiskelutoiveita terveydellisistä näkökohdista yhteistyössä koululääkärin kanssa - vastaa tiedonsiirrosta toiselle terveydenhoitajalle oppilaan vaihtaessa koulua koululääkäri - toimii lääketieteellisenä asiantuntijana erilaisissa oppilasta koskevissa asioissa - tekee tarvittavat lääkärintodistukset ja lausunnot

58 asteella tai tuen tarpeen purkaminen rehtori - koulun johtaminen ja vastuunkantaminen - resurssien turvaaminen - opettajien tukeminen ja rohkaiseminen - kannustavan työilmapiirin luominen -oppilashuoltoryhmässä toimiminen - oppilaiden kasvun ohjaaminen ja tukeminen - koulukiusaamisen vastainen toiminta - allekirjoittaa HOJKS:in Avustaja kts alakoulu 58

59 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus avustaja- ja muihin tukipalveluihin. Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan tapauskohtaisesti, ottaen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen hänen edellytystensä mukaisesti. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Avustuspalvelun myöntämisestä päättää kunnan opetustoimi. Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 58. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. 58 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. 59

60 Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemisja avustajapalveluista. 59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 59 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) Oppilaalle järjestetään lain vaatimat tulkitsemispalvelut. Koulusuunnittelija ja opetuspäällikkö käsittelevät tapauskohtaisesti oppilaan avustajatarpeen asiantuntijalausuntojen perusteella Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun 60

61 kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskityöntekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Toiminnalla pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjäytymistä. Kerhotoiminta: Kerhotoimintaa toteutetaan OPH:n erityisrahoituksen puitteissa koulukohtaisesti. Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa kunkin vuoden kerhojärjestelyt. Ap- Ip toiminta: Ap- Ip toiminta järjestetään ostopalvelusopimuksella. Yhteyshenkilönä on koulutussuunnittelija ja toiminta on opetuspäällikön vastuulla. Iltapäivätoimintaan otetaan ensisijaisesti 1. luokan oppilaita sekä erityisoppilaita ja toissijaisesti 2. luokan oppilaita. Ennen edellä mainittua järjestystä kunta pidättää oikeuden valita (koulua ja päiväkotia kuullen) toimintaan lapsia, joiden iltapäivätoiminta on erityisen perusteltua. Näiden lasten iltapäivätoimintapaikan hakeminen voi tulla vireille perhetyön, lastensuojelun, päivähoidon tai koulun toimesta. Mikäli ilmoittautumisia tulee enemmän kuin iltapäivätoimintaan mahtuu, noudatetaan yhdenvertaisina valintaperusteina ilmoittautumisjärjestystä ja arpomista. Kunnan toimintasuunnitelma päivitetään kevään 2011 aikana. Sosiaalitoimen vammaispalvelulain piirissä oleville oppilaille (EHA1, EHA2) tarjotaan päivätoimintaa. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Pohjautuu opetussuunnitelman perusteisiin ja on suunnattu luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Oppilaiden valinnassa oppilashuoltoryhmät ovat keskeisessä asemassa. Niiden tiedossa ovat mahdolliset koulupudokkaat tai oppilaat, joilla on ollut poissaoloja ja joiden koulunkäynti on ollut epäsäännöllistä. Joustavan opetuksen oppilasvalinnan kriteerit: - Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänen koulunkäyntinsä ei suju perinteisellä mallilla. - Oppilaalla on mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista. - Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen erityisesti työpaikkaopiskelussa. 61

62 - Oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opiskelun joustavan perusopetuksen ryhmässä. - Oppilaat voivat tulla vuosiluokilta Oppilaan perhe on sitoutunut asiaan. Joustavassa perusopetuksessa oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Joustavaan perusopetukseen voidaan integroida oppilaita, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä ja erityisoppilaan status. Eroavuuksia tavanomaiseen opiskeluun on työmuodoissa ja opetusmenetelmissä, jotka valitaan ja sovelletaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Joustava perusopetus on siis tapa järjestää yleisopetusta yksilöllisemmin työmuodoin. Myös opetusryhmä on tavallista pienempi yksilöllisten järjestelyjen vuoksi. Tarkoitus on, että samanlaisia työmuotoja voidaan soveltaa missä tahansa perusopetuksessa muutoinkin. Tällä hetkellä seudullisesti ei ole tarjolla joustavan perusopetuksen toimintaa. Toiminnan aloittaminen edellyttää resursointia, toimintamalleja ja toimivan yhteistyöverkoston. Toiminnan sisältö ja oppilaan arviointi päätetään siinä vaiheessa, kun toimintaa järjestetään. Perusopetuslaki 5 (1707/2009) Perusopetusasetus 9 a (1768/2009) Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) Perusopetusasetus 9 b 2 mom. (1768/2009) 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa. Koulu luo oman toimintamallinsa arviointiin ja reflektointiin olemassa olevien perusteiden ja käytänteiden pohjalta ja kirjaa sen oppilashuollon toimintasuunnitelmaan. Tarkistetaan säännöllisesti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tilanne ja kehittämistarve Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Savonlinnan seudulle on laadittu esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimintasuunnitelma. Jotta käytänteet seudulla saadaan tasapuoliksi ja eri-ikäiset oppilaat 62

63 saavat tasapuolisia oppilashuollon tukitoimia, on tärkeää, että jokaisessa esi- ja perusopetusta tarjoavassa yksikössä noudatetaan samoja periaatteita Ennakoiva työ Oppilashuollon ennakoivalla työllä pyritään oppilashuollollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Savonlinnan seudulla tämä tarkoittaa: - laadukkaan ja riittävästi resurssoidun esi- ja perusopetuksen turvaamista - viihtyisän, aktivoivan ja turvallisen oppimisympäristön takaamista - kerhotoiminnan kehittämistä - kodin ja koulun yhteistyön jatkuvaa kehittämistä -sekä toiminnan jatkuvaa arviointia, tiedonkeruuta ja kehittämistä Kunnissa pyritään järjestämään oppilashuollolliset palvelut siten, että minimissään valtakunnallisten suositusten mukaiset ohjeistukset oppilashuoltohenkilöstön määristä toteutuvat. Jokaisen alueen kunnan oppilashuollon käytettävissä on perustiimi, johon kuuluvat ainakin kouluterveydenhoitaja, kuraattori/koulutyön tukihenkilö, mielenterveystyön asiantuntija sekä sosiaalityön asiantuntija. Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma otetaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa ja toimintojen budjetoinnissa. Ammattitaitoinen opetushenkilöstö huolehtii laadukkaasta opetuksesta sopivan kokoisissa opetusryhmissä Jokaisen kunnan opetushenkilöstö on pätevää ja opettajat ovat omaksuneet käsityksen oppilashuollon kuulumisesta jokaiselle opettajalle. Samat ja yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja käytänteet ohjaavat kaikkien opettajien työtä (esim. poissaolojen merkintä, vanhempainkeskustelut) Kouluissa suoritetaan kolmen vuoden välein kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset kouluterveydenhuollon aloitteesta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Tarkastuksesta tehdään yhteenveto, toimenpidesuunnitelma ja arviointi. Tarkastuksessa on mukana oppilaiden ja koulun henkilökunnan edustus. Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Koulut kirjaavat vuosisuunnitelmaansa oppilaskunnan toimintasuunnitelman. Oppilaskunnille tarjotaan tehtäviä, joissa oppilaat pääsevät mukaan koulun kehittämiseen (esim. koko koulun yhteiset tapahtumat ja juhlat) Kouluissa on kummi-/tukioppilastoimintaa tai muunlaista vertaisryhmätoimintaa. Kerhotoimintaa kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Yhteistyötä opettajien välillä kehitetään Oppilashuollon tarpeita kartoitetaan säännöllisesti 63

64 Koulujen oppilashuollon-, turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien tiedot sekä koulun säännöt päivitetään säännöllisesti ja niistä tiedotetaan vanhemmille Varhainen puuttuminen ja tuki Oppilashuollon kehittämisellä varhaisen puuttumisen ja tuen suuntaan pyritään turvaamaan lapsen/nuoren kehittymisen turvallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Varhaisen puuttumisen ja tuen osalta Savonlinnan seudun kunnissa kehitetään - huolen puheeksi ottamisen menetelmiä - moniammatillista yhteistyötä - perhetyötä - yhteistyötä kolmannen sektorin (mm. yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat) kanssa - jatkuvaa havainnointia ja säännöllisiä kartoituksia Opettajan omana työvälineenä voidaan käyttää erilaisia huolenkartoituksia. Kouluterveyskyselyyn osallistuminen päätetään kuntakohtaisesti. Kouluterveys-kyselyn osalta koulu saa käyttöönsä tulokset ja niiden pohjalta oppilashuoltoryhmät voivat suunnitella oppilashuollollisten toimenpiteiden painopisteitä tulevaisuudessa. 64

65 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii yleensä koulun rehtori. Muina jäseninä siihen voivat kuulua kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua luokanopettaja, luokanvalvoja tai muut oppilaan hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi, koska muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten esim. lastensuojelu, perheneuvola ym. Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet, asian käsittelyyn osallistuneet, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu ja kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä. Kirjausten avulla voidaan osoittaa mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Rehtori vastaa siitä, että kirjaukset tehdään 65