Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Sivistyslautakunta Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2010). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden luku 4 Oppimisen ja koulun käynnin tuki ja luku 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot ovat opetussuunnitelman lopussa osiossa II. Ne on laadittu seudullisesti yhteneviksi Enonkosken ja Sulkavan kuntien sekä osittain Heinäveden kunnan opetussuunnitelmien kanssa. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman, valtakunnallisten ja seudullisten perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma päivitetään kahden vuoden välein. Sisällysluettelo: OSA I 1. Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Opetuksen toteuttaminen Fyysinen oppimisympäristö Koulun toimintakulttuurin kuvaus Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Opetuksen mahdolliset painotukset Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Valinnaisaineiden opetus

2 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Päättöarviointi Opinnoissa etenemisen periaatteet Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Todistukset Tietostrategia Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa OSA II JOHDANTO OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleisen tuen palveluprosessi Tehostetun tuen palveluprosessi Erityisen tuen palveluprosessi Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla... 51

3 Ennakoiva työ Varhainen puuttuminen ja tuki Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt Nivelvaiheet Kouluruokailu Koulukuljetus Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Seudulliset yhteistyötahot LIITTEET

4 1. Arvot ja toiminta-ajatus Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Alla olevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Kuntaliitoksen yhteydessä kolmen kunnan Kerimäen, Punkaharjun ja Savonlinnan perusopetuksen tuntijako on yhtenäistetty. Uudessa tuntijaossa säilytetään entisten kuntien tuntijakojen erityispiirteet, ainoastaan oppilaille annettava kokonaistuntimäärä on yhdistetty. Oppilaiden tuntimäärät eri luokilla voivat vaihdella samoin valinnaisaineiden toteuttamisessa on vaihtelua. 4

5 Savonlinnan perusopetuksen tuntijako alkaen SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH SLN KM PH YHT Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantiede 1 2 1, , Fysiikka ja kemia Terveystieto 1 0,5 0,5 1 1,5 1, Uskonto ja Et Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 1, , Oppilaanohjaus 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, Kotitalous Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Lisäys taito/taideaine Koulukohtainen taito/taideaine Valinnaisaineet Savonlinnan tuntimäärä , , Vapaaehtoinen A2-kieli Sivistyslautakunta

6 4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 18 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. 6

7 4.1. Fyysinen oppimisympäristö Anttolan koulu, vuosiluokat 1-6 Juvolan koulu, vuosiluokat esi-6 Kallislahden koulu, vuosiluokat esi-6 Kellarpellon koulu, vuosiluokat 1-5 Kerimäen kirkonkylän koulu, vuosiluokat 1-6 Kerimäen yläkoulu, vuosiluokat 7-9 Kumpurannan koulu, vuosiluokat esi-6 Kulennoisten koulu, vuosiluokat esi/1-6 Louhen koulu, vuosiluokat 1-6 Mertalan koulu, vuosiluokat 1-9 Moinsalmen koulu, vuosiluokat esi-6, lakkautuu Nojanmaan koulu, vuosiluokat 1-5 Nätkin koulu, vuosiluokat 1-5 Pihlajaniemen koulu, vuosiluokat 1-5 Punkaharjun koulu, vuosiluokat 7-9 Punkasalmen koulu, vuosiluokat 1-6 Savonrannan peruskoulu, vuosiluokat 1-9 Särkilahden koulu, vuosiluokat esi-6 Talvisalon koulu, vuosiluokat 1-9 7

8 4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. 8

9 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen ja lukion aikana: Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa 4. luokan keväällä. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. A2-kielen ryhmäkoko on vähintään 12 oppilasta. Sivistystoimenjohtaja ja opetuspäällikkö päättävät vuosittain A2-ryhmien aloittamisesta. Normaalikoululla on mahdollista opiskella vapaaehtoisena A2-kielenä saksaa ja ranskaa. Jos oppilas haluaa valita valinnaiskieleksi ranskan, pitää hänen hakea oppilaspaikkaa normaalikoululta. Mahdollinen koulukuljetus järjestetään normaalikoulun koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Jos kyläkoulun oppilas haluaa valita A2- kielen, edellyttää se koulun vaihtoa. Matkat järjestetään kaupungin koulukuljetusperiaatteiden mukaan. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska tai venäjä. Kielipolku pyritään turvaamaan myös lukio-opintojen loppuun asti. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Kieli Lk1 Lk2 Lk3 A1 (EN) A2 (SA,RA, VE) B1 (RU) B (VE,SA,RA,) B3(VE,SA,RA) Normaalin kieliohjelman lisäksi (EN,RU) Savonlinnan aikuislukio tarjoaa B3-kielinä mahdollisuuksien mukaan: 9

10 Aikuislukio SA, VE, RA, ESP,ITA 6. Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa. 7.1.Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet Kaupungin kaikissa peruskouluissa noudatetaan seuraavia kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. Käyttäytymisen numeroarvioinnin kriteerit 10 (erinomainen) On esimerkillinen ja oma-aloitteinen kouluyhteisön jäsen. Auttaa ja kannustaa muita. Arvostaa omaa ja muiden työtä. Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita. Ottaa huomioon toiset ja ympäristön. Edistää ryhmän toimintaa ja yhteishenkeä. 9 (kiitettävä) Toimii asiallisesti ja tunnollisesti. Haluaa auttaa ja kannustaa muita. Arvostaa omaa ja muiden työtä. Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita. Huolehtii oma-aloitteisesti omista asioistaan. 10

11 Ottaa huomioon toiset ja ympäristön. 8 (hyvä) Sopeutuu yleensä kouluyhteisöön. Kannustaa yleensä muita ja auttaa pyydettäessä. Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä. Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita. Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön. 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi. Kannustaa ja auttaa joskus muita. Arvostaa vaihtelevasti omaa tai muiden työtä. Noudattaa valikoiden hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita. Ottaa vaihtelevasti huomioon toiset ja ympäristön. 6 On vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi. Toimii välinpitämättömästi muita ihmisiä ja koulutyötä kohtaan. Kannustaa ja auttaa muita harvoin. Arvostaa harvoin omaa tai muiden työtä. Noudattaa harvoin hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin. Ottaa harvoin huomioon toiset ja ympäristön. 5 Vaikeuttaa jatkuvasti kouluyhteisön toimintaa. On kielteinen asenne koulutyöhön ja muihin ihmisiin. Ei kannusta tai auta muita. Ei arvosta omaa tai muiden työtä. Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä. 4 On täysin syrjäytynyt kouluyhteisöstä. Käyttäytymisessä on erittäin vakavia häiriöitä. Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä. 11

12 Käyttäytymisen sanallisen arvioinnin kriteerit lk Sovittujen sääntöjen noudattaminen erinomainen On sisäistänyt säännöt, toimii niiden mukaan ja vaikuttaa omalla esimerkillään toistenkin käyttäytymiseen. hyvä kohtalainen heikko Noudattaa useimmiten sääntöjä ja annettuja ohjeita. Sääntöjä rikottuaan osaa ottaa palautteesta opikseen. Noudattaa sääntöjä vaihtelevasti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan aika ajoin. Toimii usein sääntöjen vastaisesti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Uhmaa tietoisesti järjestyssääntöjä. Työrauhan antaminen Ottaa vastuuta luokan työrauhasta ja edistää sitä omalla toiminnallaan. Osaa yleensä ottaa toiset huomioon työskennellessään ja antaa työrauhan toisille. Oppilaan työrauhan noudattamisessa on joskus huomautettavaa. Oppilas toimii jatkuvasti luokan työrauhaa heikentävällä tavalla. Asiaan joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Hyvien tapojen noudattaminen Tervehtii luontevasti, hallitsee peruskäyttäytymissäännöt (kiitos, anteeksi, ole hyvä jne.) ja hyvät ruokailutavat. Käytös on esimerkillistä ja luontevaa. Noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja. Oppilas tarvitsee aika ajoin ohjausta hyvien käytöstapojen noudattamisessa. Oppilas suhtautuu hyviin tapoihin välinpitämättömästi. Oppilaalla on paljon opittavaa hyvissä tavoissa. Kaikkien kunnioittava kohteleminen On huomaavainen ja auttavainen, osaa ottaa toiset ihmiset huomioon ratkaisuissaan. Toimii rakentavasti eri tilanteissa. Ei kiusaa toisia millään tavalla. Arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä ja työskentelyä. On yleensä huomaavainen, auttavainen ja rehellinen. Käyttäytyy asiallisesti. Oppilas tarvitsee ohjausta, koska hänen sosiaalisissa taidoissaan on puutteita. Oppilaalla on paljon opittavaa sosiaalisissa taidoissa. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä. 12

13 Työskentelytaitojen sanallisen arvioinnin kriteerit lk erinomainen hyvä kohtalainen heikko Keskittyvä kuunteleminen Kuuntelee ja keskittyy kaikissa oppimistilanteissa esimerkillisesti kyseessä olevaan asiaan. Keskittyy ja kuuntelee, mutta taidoissa on jonkin verran huomautettavaa. Keskittymisessä ja kuuntelemisessa on usein huomautettavaa. Oppimistilanteisiin kuulumatonta oheistoimintaa voi esiintyä tai oppilas on omissa ajatuksissaan. Keskittyvä kuunteleminen on vaikeaa. Oppimistilanteita häiritsevää oheistoimintaa esiintyy jatkuvasti. Vastuuntuntoisuus ja huolellisuus työskentelyssä Työn jälki on erinomaista ja siistiä. Huolehtii omaaloitteisesti työympäristöst ä ja yhteisistä työvälineistä. Ottaa oma-aloitteisesti vastuuta tehtävistään. Työn jälki on yleensä hyvää ja siistiä. Huolehtii pyydettäessä työympäristöstä ja välineistä. Ottaa vaihtelevasti vastuuta tehtävistään. Työn jälki vaihtelee paljon. Tarvitsee jatkuvaa ohjausta työympäristöstä huolehtimisessa. Vastuunottaminen on vähäistä. Työn jälki on epäsiistiä. Ei huolehdi työympäristöstä eikä välineistä. Oppilas on kykenemätön tai haluton ottamaan vastuuta tehtävistään. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn Osallistuu omaaloitteisesti ja rakentavasti oppimistilanteisiin. Viittaa, kyselee, esittää mielipiteitään ja perustelee niitä. Toimii yleensä ohjeiden mukaan ja osallistuu oppimistilanteisiin. Osallistuminen oppimistilanteisiin on vaihtelevaa. Osallistuu vain vähän oppimistilanteisiin. Yhteistyöhön kykeneminen Oppilas pystyy työskentelemään kaikkien kanssa. Osaa neuvotella yhteistyötä edistävistä ratkaisuista toisten kanssa. Pystyy yleensä työskentelemään kaikkien kanssa. Ei työskentele mielellään toisten kanssa. Yhteistyötaidoissa vielä opittavaa. Ryhmän jäsenenä toimiminen on vaikeaa. Annettujen ohjeiden mukaan toimiminen Ymmärtää helposti kirjallisesti tai suullisesti saamansa ohjeen ja toimii ohjeen mukaan viivyttelemättä. Osaa siirtyä itsenäisesti työvaiheesta toiseen. Ymmärtää yleensä saamansa ohjeen ja toimii sen mukaan. Tarvitsee työskentelyynsä joskus lisäohjeita. Tarvitsee ohjeen toistamista tai selittämistä ymmärtääkseen sen. Tarvitsee työskentelyn aikana lisäohjeistusta usein. Ei pysty aloittamaan työskentelyä yhteisesti annettujen ohjeiden mukaan. Työskennellessään tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Omista opiskeluvälineistä ja kotitehtävistä huolehtiminen Hoitaa kotitehtävät itsenäisesti ja esimerkillisesti. Huolehtii opiskeluvälineistään päivittäin. Hoitaa yleensä kotitehtävät ja opiskeluvälineensä. Annettuja kotitehtäviä on tekemättä ja opiskeluvälineitä puuttuu. Kotitehtävät jäävät usein kesken tai kokonaan tekemättä. ja opiskeluvälineitä puuttuu usein. 13

14 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. 9. Valinnaisaineiden opetus Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa. Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista. Lapsen oppimisen kannalta tärkeä tieto siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Tieto on luottamuksellista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. 14

15 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Opiskelu tarjoaa perusopetuksen edetessä oppilaalle kasvavia haasteita. Lapsen vaihtaessa koulua perusopetuksen sisällä varmistetaan, että myös oppimisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy. Yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat luokanopettajien lisäksi mm. vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettajat, palveluohjaaja ja koulukuraattori. Nivelvaiheissa tehdään yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan koulun kesken. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta arvioinnista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. 12. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 15

16 13. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. OPINTOJEN AIKAISEN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ ON: - ohjata ja kannustaa opiskelua - kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet - auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa 1) Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. 2) Oppilaan edistymistä, vahvuuksia, kehittymisen alueita, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 3) Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. 4) Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi vähintään kolme kertaa vuodessa esim. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja kehityskeskusteluissa tai muilla tavoin. 5) Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta sitä voidaan arvioida myös erikseen. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. 6) Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. 7) Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. 8) Oppilaan edellytykset arvioida itseään kehittyvät. Hän oppii tunnistamaan omaa edistymistään ja asettamaan opiskelulleen tavoitteita. Hän saa palautetta itsearvioinnistaan. 16

17 13.2. Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa Oppilasta arvioidaan Savonlinnan kaupungin peruskoulussa kolme kertaa vuodessa. Luokilla 1-6 arvioidaan seuraavasti: Lukuvuoden ensimmäinen arviointi Viikoilla arvioidaan sanallisesti oppilaan käyttäytyminen ja työskentely. Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. Arviointi dokumentoidaan koulun päättämällä tavalla, mutta ei virallisena välitodistuksena. Mistään oppiaineesta ei anneta tässä vaiheessa numeroarvosanaa. Lukuvuoden toinen arviointi Syyslukukauden päättyessä annetaan välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistyminen eri oppiaineissa. Arviointi on sanallinen luokilla 1-4 ja numeerinen luokilla 5-6. Kaikilla kouluilla käytetään samaa arviointilomaketta. Ei arvioida työskentelyä eikä käyttäytymistä Lukuvuoden kolmas arviointi Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistyminen eri oppiaineissa ja käyttäytyminen sekä työskentely (lkt 1-4). Oppiaineiden arviointi on sanallinen luokilla 1-4 ja numeerinen luokilla 5-6. Kaikilla kouluilla käytetään samaa arviointilomaketta. Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi annetaan erillisellä sanallisella lomakkeella luokilla 1-4 vain opettajan arviointina. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. 5-6 luokilla käyttäytymisen arviointi on numeerinen ja se sisältyy lukuvuosilomakkeeseen. Luokilla 7-9 arvioidaan seuraavasti: Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi toteutetaan seuraavasti: 7.lk Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat 3.jakson päätyttyä/ Kerimäellä 4.jakson päätyttyä / viikolla 11. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta. 8.lk Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat lokakuun loppuun mennessä. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta lk Oppilaan työskentelytottumuksia ja käyttäytymistä arvioivat oppilas itse, huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat lokakuun loppuun mennessä. Kaikilla kouluilla käytetään samaa lomaketta.

18 Oppilaan edistymisen oppiaineissa sekä käyttäytymisen arviointi toteutetaan seuraavasti: 1. välitodistus syyslukukauden päättyessä numeerinen arviointi 2. lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä numeerinen arviointi Jokaisen jakson lopussa arvioidaan Wilmassa ne oppiaineet, joiden kurssi on päättynyt ko. jaksossa. Tarvittaessa annetaan jaksotodistus yhteishakua varten (esim. fyke). KEHITYSKESKUSTELUT Oppilaan, huoltajien ja opettajan välinen kehityskeskustelu toteutetaan vähintään 1.-, luokalla sekä 6.- tai 7.-luokalla riippuen siitä millä luokka-asteella siirrytään yläkouluun. 9.-luokalla kehityskeskusteluna on opinto-ohjaajan ohjauskeskustelu. Tarvittaessa kaikilla luokka-asteilla voidaan pitää useampia kehityskeskusteluja. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjoitetaan kuinka luokkakohtaiset kehityskeskustelut toteutetaan Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. (esim. äidinkieli ja kirjallisuus 2., 5. ja 9. luokan jälkeen) Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet Päättöarviointi Päättöarviointi on oppilaan tietojen, taitojen ja arviointia siinä vaiheessa, kun oppiaineen opinnot päättyvät. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Tavoitteisiin perustuvassa arvioinnissa oppilaita ei verrata toisiinsa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaalle on taattava monipuolisesti ja riittävästi mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Päättöarvioinnin tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan 18

19 osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarvosanaa ei muodosteta aikaisempien arvosanojen keskiarvon perusteella. Oppiaineita on erilaisia: toisissa on runsaasti kumuloituvaa taitoainesta ja toisissa taas tiedollinen osuus vaihtuu vuosiluokalta toiselle siirryttäessä taidon samalla karttuessa. Tästä syystä on oppiaineen luonne otettava huomioitava siinä, missä määrin painottuu oppilaan vuosiluokalla 8 osoittama osaaminen ja millaisilla osaamisen alueilla arviointi painottuu 9. vuosiluokan lopussa. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Arvioinnin periaatteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteerien luonteesta ja käytöstä tulee kertoa etukäteen sekä oppilaille että huoltajille. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, ja jos hänen opiskelemansa oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa näihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Kyseisten oppiaineiden arvioinnissa ei käytetä päättöarvioinnin kriteerejä. Yksilöllistetyt tavoitteet määritellään aina oppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen tai numeerinen. Jos oppilaan opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallinen. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan osaamista arvioitaessa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menetelmiä. Päättöarvioinnissa noudatetaan samoja yleisiä periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa. 14. Opinnoissa etenemisen periaatteet 1) Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. 2) Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä korkeintaan kaksi kertaa. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. 19

20 3) Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. 4) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 5) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 6) Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella on tarkoituksenmukaista. 20

21 15. Todistukset Kaupungissa käytetään sisällöltään yhteneviä todistuksia vuosiluokille 1-9. Perusopetuksen päättötodistukset ja erotodistukset liitteineen säilytetään pysyvästi. Lukuvuosi-, väli- ja jaksotodistukset säilytetään oppivelvollisuusajan. Mikäli oppilas siirtyy Savonlinnan normaalikouluun, ei erotodistusta tarvitse antaa. 16. Tietostrategia Koulut ja koulutoimi ovat jo tehneet oman tieto- ja viestintätekniikan strategiansa. Niissä käsitellään konkreettisia toimia, joiden avulla oppilaista kasvatetaan toimijoita nykyiseen tietoyhteiskuntaan. Strategiat on otettava huomioon opetussuunnitelmien eri kohdissa. Tärkeää on pitää huolta siitä, että oppilaiden tasa-arvo tieto- ja viestintäteknisten käyttäjinä toteutuu. 21

22 17. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Koulun opetussuunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan lukuvuosittain esim. suunnittelupäivän yhteydessä itsearviointina sekä saadun palautteen perusteella. Kaupungin perusopetuksen yhteistä opetussuunnitelmaa arvioidaan samalla. Yhteisen OPS:n päivittämisestä sovitaan rehtorikokouksissa ja muutokset siirtyvät myös koulujen suunnitelmiin. Koulun OPS:n muutokset ja tarkennukset sekä ehdotukset kaupungin OPS:n muutoksista lähetetään virastoon sähköisenä. Koulujen opetussuunnitelmat hyväksytetään sivistyslautakunnassa uudestaan neljän vuoden välein. Lukuvuosisuunnitelmaa muutetaan siten, että siitä tulee entistä enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Koulut saavat vuosittain toukokuun aikana seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelmaa varten virastosta pohjan ohjeineen, jonka palauttavat virastoon syksyllä. Ohjeistus sisältää yhtenäistä otsikointia ja tilastointia, kehittämisteemoja, arviointiohjeita jne. Viraston ja koulujen yhteistyötä helpottamaan on kirjoitettu ylös lukuvuoden tärkeät päivät. Lukuvuoden VESO-koulutuksista koulu itse järjestää väh. 1 kokonaisen ja yhden puolikkaan, virasto samoin. Opettajien kouluttautumisesta pidetään koululla ajantasaista kirjaa. Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan. Vähintään joka toinen vuosi pidetään esimiehen ja henkilökuntaan kuuluvan välinen kehityskeskustelu. Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään kuukauden välein. 18.Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Oppiainekohtaiset ryhmät ovat valmistelleet kunkin oppiaineen osalta opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Ryhmät ovat lisänneet jokaiseen oppiaineeseen vihjeitä mahdollisista työtavoista. Ryhmissä on ollut sekä luokan- että aineenopettajia. Koulut voivat tehdä omia lisäyksiä ja täsmennyksiä, jos katsovat tarpeelliseksi. Jos koulussa on vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, sen tavoitteet ja sisällöt ilmaistaan opintokokonaisuuksittain. 22

23 JOHDANTO Savonlinnan seudun (Savonlinna, Sulkava, Heinävesi, Enonkoski,) perusopetuksen koulujen opetussuunnitelman luvut 4 ja 5 vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin Tämä seudullinen opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu valtakunnallisen Seudullisen perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat edellyttävät kuntakohtaisia tai koulukohtaisia lisäyksiä/ tarkennuksia. Opetussuunnitelman liitteenä ovat Opetushallituksen mallilomakkeiden pohjalta laaditut pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja HOJKS. Liitteinä on myös joukko oppilashuollollisia lomakkeita, joita koulut voivat halutessaan käyttää sellaisenaan tai muokattuna. Tämä opetussuunnitelman osa laadittu keväällä Opetussuunnitelma tarkistetaan kahden vuoden välein. Seudullinen ohjausryhmä Savonlinnan opetuspäällikön johdolla päättää päivittävän työnryhmän kokoonpanon. Sisältö JOHDANTO OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleisen tuen palveluprosessi Tehostetun tuen palveluprosessi Erityisen tuen palveluprosessi Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Ennakoiva työ... 52

24 Varhainen puuttuminen ja tuki Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt Nivelvaiheet Kouluruokailu Koulukuljetus Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Seudulliset yhteistyötahot LIITTEET

25 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 25

26 YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN PROSESSIKUVAUS EHDOTUS TEHOSTETUN TUEN ALOITTAMISESTA (pedagogisen arvion laatiminen; oppilaan opettajat, huoltajat) EHDOTUS ERITYISEN TUEN ALOITTAMISESTA (pedagogisen selvityksen laatiminen) YLEINEN TUKI KYLLÄ OPPIMISSUUNNI- TELMAN LAADINTA TEHOSTETTU TUKI KYLLÄ ERITYINEN TUKI EI OPPILAS JATKAA YLEISEN TUEN TURVIN EI OPPILAS JATKAA TEHOSTETUN TUEN TURVIN TAI PALAA YLEISEN TUEN PUOLELLE HOJKS:N LAATIMINEN 26 MAHDOLLISUUS PALATA TEHOSTETUN TUEN PIIRIIN

27 4.1 Yleisen tuen palveluprosessi 1. HUOLI HERÄÄ 2. ASIAN PUHEEKSI OTTAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA koulu: koti: - oppimisvaikeudet - testeissä ilmenneet vaikeudet - koulutehtävien laiminlyönti - poissaolot - vaikeudet kaverisuhteissa - käyttäytymisen ongelmat - tunne-elämän muutokset - lastensuojelun tarve - heikko koulumenestys - ongelmat kaveripiirissä - motivaation puute - tunne-elämän muutokset koulu: koti: - ensisijainen yhteydenottaja on oppilaan oma opettaja - myös oppilas itse, huoltaja, rehtori - tarvittaessa oppilaan muut opettajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, koulutyöntukihenkilö, palveluohjaaja kouluterveydenhoitaja - yhteydenotto oppilaan opettajaan, opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan, rehtoriin, kuraattoriin, koulutyöntukihenkilöön, palveluohjaajaan. kouluterveydenhoitajaan koulu: - kerhot, ip-toiminta - tukiopetus - ennakoiva tukiopetus - eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - apuvälineet - avustajan tuki - osa-aikainen erityisopetus - oppilashuollon tukipalvelut - ehdot - luokan kertaaminen huoltajan pyynnöstä tai oppimäärän suorittamattomuuden johdosta koti: - tieto oppilaan saamista tukitoimista - tiedot oppilaan menestyksestä opinnoissa: koenumerot muut arvioinnit todistukset kodin tarjoama tuki koulu: koti: - arviointi tukitoimien vaikutuksista - pedagogisen arvion laatiminen tarvittaessa - tehostettujen tukitoimien ottaminen käyttöön; oppimissuunnitelma - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä koulun kanssa 27

28 4.2 Tehostetun tuen palveluprosessi 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. TEHOSTETUN TUEN ALKAMINEN 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA koulu: koulu: koulu: koulu: koti: - yleisillä tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen vaikeuksista ei ole poistunut koti: - yhteydenotto oppilaan kotiin - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - pedagogisen arvion laatiminen - oppimissuunnitelman laatiminen - yleisten tukitoimien lisäksi tehostetun tuen antaminen oppimissuunnitelma n mukaisesti - yksilölliset oppimateriaalit - yksilölliset oppimisjärjestelyt koti: koti: - arviointi tukitoimien vaikutuksista - oppimissuunnitelman tarkastaminen - tarvittaessa pedagogisen selvityksen tekeminen - huoli ei ole poistunut - koti mukana oppimissuunnitelman laatimisessa - koti tietoinen asian käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksissa - tieto oppilaan saamista tukitoimista - tiedot oppilaan menestyksestä opinnoissa: koenumerot muut arvioinnit todistukset kodin tarjoama tuki - jatkotoimenpiteiden suunnittelu yhdessä koulun kanssa 28

29 4.3 Erityisen tuen palveluprosessi 1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA koulu: koulu: koulu: koulu: - yleisillä ja tehostetuilla tukitoimilla ei ole päästy toivottuihin tuloksiin - huoli ei ole poistunut - yhteydenotto oppilaan kotiin - keskustelu huoltajien kanssa tilanteesta - asian käsittely oppilashuoltoryhmässä - tarvittaessa lääketieteellisen ja/tai sosiaalisen selvityksen hankkiminen osana pedagogista selvitystä - tehty pedagoginen selvitys - mahdollisten testitulosten analysointi ja johtopäätösten tekeminen - oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan asiaa - tehdään erityisen tuen päätös (kunnan hallintosääntö), joka tarkistetaan ainakin 2. luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa uuden pedagogisen selvityksen perusteella - HOJKS:n laatiminen - oppilas opiskelee HOJKS:n mukaisesti - HOJKS:n arviointi ja päivittäminen vähintään kerran lukuvuodessa - tarvittaessa siirto luokkamuotoiseen erityisopetukseen koti: koti: koti: koti: - yhteistyö koulun kanssa - huoli ei ole poistunut - suostumus oppilaan asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä - vastuu lapsen viemisestä mahdollisiin tutkimuksiin selvitysten saamiseksi - huoltajan ja oppilaan kuuleminen ennen erityisen tuen päätöstä - päätös huoltajille valitusosoituksineen - yhteistyö HOJKS:n laadinnassa ja päivittämisessä koulun kanssa - HOJKS:n arviointi yhdessä koulun kanssa - jatkotoimenpiteiden suunnittelu 29

30 4.4. Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat Pedagoginen arvio Luokanopettaja/ luokanvalvoja on yhteydessä oppilaan huoltajiin, kun huoli oppilaasta herää. Jos näyttää, että yleisen tuen toimenpiteet ja luokassa tehdyt muutokset eivät riitä, opettaja tekee pedagogisen arvion oppilaasta, eli perustelut miksi oppilas tarvitsee tehostettua tukea. Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimisen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilaista tulisi tukea Opettaja on aloitteentekijä pedagogisen arvion tekemisessä, mutta arviointiin osallistuu vähintään toinenkin lapsen kanssa työskentelevä henkilö. Tehostettuun tukeen siirtyminen velvoittaa opettajaa kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityisopettajaa. Oppilaan asia tulee ottaa esille moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä viimeistään nyt. Pedagoginen arviointi laaditaan sähköisesti Wilma-ohjelmalla. Pedagoginen arvio on salassa pidettävä Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 23 Yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelmaa voi opettaja käyttää halutessaan jokaisen oppilaan koulunkäynnin tukena. Suunnittelussa voivat olla mukana oppilaan huoltajat. Tehostetun tuen aikana Oppilaasta tehty pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimisen vastuuhenkilönä on luokanopettaja / luokanvalvoja. Laatimiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat opettajat tai vähintään kaksi henkilöä sekä oppilaan huoltajat ja oppilas itse. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppilaan oppimissuunnitelmassa määritetään kuinka usein se arvioidaan. Oppimissuunnitelma laaditaan sähköisesti Wilma-ohjelmalla. Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä. Tehostetun tuen kesto määritetään jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Tehostettua tukea tulisi järjestää vähintään yksi lukukausi tai kaksi jaksoa. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys, joka viedään oppilashuoltoryhmään jatkokäsittelyä varten. 30

31 Jos tehostettu tuki tehoaa (ongelmat poistuvat), viedään uusi pedagoginen arvio oppilashuoltoryhmään, joka toteaa oppilaan selviävän yleisen tuen avulla. 23 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 19. Ennen pedagogisen selvityksen tekemistä luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja keskustelee oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sopii kuinka asiassa edetään. Pedagoginen selvitys sisältää - oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä (vahvuudet ja ongelmat) - moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Pedagoginen selvitys laaditaan sähköisesti Wilma-ohjelmalla. Pedagoginen selvitys on salassa pidettävä. Hallintosäännön mukaan -opetuspäällikkö päättää huoltajan suostumuksella oppilaan ottamisesta erityisen tuen piiriin - rehtori päättää huoltajan suostumuksella perusopetuksessa olevan oppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin. - sivistyslautakunta päättää oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisen tuen piiriin, kun huoltaja ei ole antanut siirtoon suostumustaan. Pedagoginen selvitys tehdään aina, kun tarkistetaan erityisen tuen tarve, joka tulee tarkistaa vähintään 2. luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma. Jos tarkistusta ei tehdä, oppilas siirtyy automaattisesti tehostetun tuen piiriin. 19 Perusopetuslaki 17 3 mom.(642/2010) ja Hallintolaki 34,35,36 31

32 4.4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 29 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS:n laatimisen vastuuhenkilönä on luokanopettaja / luokanvalvoja / aineenopettaja. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja sekä oppilaan huoltajat ja oppilas itse. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. HOJKS laaditaan sähköisesti Wilma-ohjelmalla. Lomakkeeseen on määriteltävä kuntakohtaisesti arkistointiohjeet. HOJKS on salassa pidettävä. 29 Perusopetuslaki 17 a mom. (642/2010) HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika+ 10 vuotta 32

33 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Ensisijaisesti tukiopetusta antaa luokanopettaja/aineenopettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Lukuvuoden alkaessa huoltajille annetaan tietoa kuinka tukiopetusta toteutetaan koulussa. Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa vuosittain tukiopetuksen toteuttamisen. Oppilaan tukiopetustunnit on kirjattava. Koulussa tulee huolehtia siitä, että tukiopetukseen varataan riittävä määrä tunteja ja työjärjestysten laadinnassa tulee huomioida tukiopetuksen mahdollisuus. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin 33

34 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. 32 Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. 32 Perusopetuslaki 16 2 mom. (642/2010) Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osaaikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. 34

35 5.1.3 Erityisopetus Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. 34 Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. 35 Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa. 36 Pienryhmien sijoituspaikat: Talvisalon koulu, Nätkin koulu, Kerimäen yläkoulu, Kerimäen kirkonkylän koulu, Punkasalmen koulu ja Punkaharjun koulu Aloitteen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä voi tehdä joko oppilaan huoltaja, opettaja, erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, tutkimuksen tehnyt lääkäri tai oppilashuoltotyöryhmä. Erityisopetukseen liittyvissä päätöksissä keskeisenä periaatteena on huoltajien kanssa neuvotteleminen ja oppilaan kehityksen, oppimiseen ja erityisesti kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen liittyvien tarpeiden huomioonottaminen. 34 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 35 Perusopetuslaki 30 2 mom. (642/2010) 36 Perusopetusasetus 2 (893/2010) Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. 35

36 Oppimäärien yksilöllistäminen - Yksilöllisen oppimäärän tavoitteet perustuvat oppilaan oppimisedellytyksiin - Oppimäärän osa-alueiden sisällöt voivat olla eri laajuisia ja jokin osa-alue voidaan korvata jollain toisella - Oppilasta opettavat arvioivat millaiset oppimäärän tavoitteet ovat realistisia - Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa: arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa (esim. suullinen koe, riittävästi aikaa koetilanteessa, rauhallinen tila) - Oppilaan tuntijako voi poiketa yleisopetuksen tuntijaosta - Ensisijaisesti oppilaan on saatava opetusta kaikissa perusopetuksen oppiaineissa (mutta hänet voidaan myös vapauttaa oppimäärän opiskelusta, jos siihen on erityisen painavat syyt) Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Hallintosäännön mukaan rehtori vapauttaa oppilaan oppiaineen opetuksesta ao. aineen opettajaa kuultuaan Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 40. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden 36

37 syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osaalueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään Perusopetuslaki 25 2mom. 40 Perusopetuslaki 9 2 mom. 42 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) 43 Perusopetuslaki Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 2 mom. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. HOJKS laaditaan yhteistyössä päiväkodin ja / tai esiopetusta antavan henkilöstön kanssa. Vastaanottavan koulun erityisopettaja auttaa HOJKSin laadinnassa. Tarvittaessa laadintaan osallistuu muita asiantuntijatahoja esim. terveydenhoitaja, psykologi, terapeutti ym Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain 45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 47. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 45 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 46 Perusopetuslaki 18 1 mom. 47 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. 37

38 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 56. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Vuosittain pidetään vähintään yksi vanhempainilta/ luokka-aste. Oppilaan, huoltajien ja opettajan välinen kehityskeskustelu toteutetaan vähintään 1.-, luokalla sekä 6.- tai 7.-luokalla riippuen siitä millä luokka-asteella siirrytään yläkouluun. 9.-luokalla kehityskeskusteluna on opinto-ohjaajan ohjauskeskustelu. Koulujen ajanmukaiset kotisivut ovat yksi tiedonvälittämisen keino. Kuntakohtaisten resurssien puitteissa parannetaan ja monipuolistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa esim. Wilma-ohjelmalla. Tiedon siirto nivelvaiheissa (esiopetus- koulu, luokka, koulun vaihto) selvitetään tarkemmin kohdassa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulut ovat aktiivisia ja aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka koti-koulu yhteistyötä toteutetaan. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka oppilaan poissaoloja seurataan. 48 Perusopetuslaki 3 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 1 mom. 50 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. 51 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelu laki 2 2 mom. 56 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 38

39 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Koulu kirjoittaa TET-ohjelmansa. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. 39

40 Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Ohjaus opintojen eri vaiheissa ja ohjauksen menetelmät Ensimmäiseen taulukkoon on koottu yhteenvetona opinpolun eri vaiheissa tapahtuvia yleisiä ohjauksen muotoja. Tarkemmat kuvaukset toiminnasta kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin. Toisessa taulukossa on esitetty ohjauksen vastuunjako. Ohjauksen menetelmiä ovat: - henkilökohtainen ohjaus - pienryhmäohjaus - luokkaohjaus - ohjauksen oheistoiminnat 40

41 OHJAUS OPINPOLUN ERI VAIHEISSA OHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA OHJAUS OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA OHJAUS OPINTOJEN AIKANA ESIOPETUS ALAKOULU YLÄKOULU LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS oppilashuollollinen opintojen ohjauksen toiminta suunnittelu yhteistyö kotien kanssa oppilashuollollinen toiminta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutus- ja tukitoimet ryhmäyttäminen yhteistyö kodin kanssa eskarin toimintakulttuurinluominen tutustuminen ympäröivään elämään ja elinympäristöön leikinomaisuus oppimisessa yhteistyö kodin kanssa yhteistyö kotien kanssa koulun käytänteisiin ja oppimisympäristöön perehdyttäminen oppimaan oppimisen taidot yhteistyö kotien kanssa oppilashuolto aamu- ja iltapäivätoiminta "koululaisuuteen" ohjaaminen oppimaan siirtymävaiheen toiminnasta tiedottaminen infot alakouluilla tutustuminen yläkouluilla oppilashuolto koulun käytänteisiin perehdyttäminen oppilashuolto ryhmäyttäminen oppimaan oppimisen taitojen kertaus terveyden ja hyvinvoinnin kartoitus ja tukitoimet yhteistyö kotien kanssa oppilashuolto henkilökohtainen ohjaus lukio-opinnoista ja opiskelusta tiedottaminen tulokkaiden ohjauksen suunnittelu lukio-opinnoista ja opiskelusta tiedottaminen opiskelijahuolto ryhmäyttäminen opintojen suunnittelu opiskelijahuolto ohjaus opinnoissa ammatillisen suuntautumisen ohjaus opiskelijaksi otto opintoihin ohjaaminen opiskelijahuolto opiskelijahuolto ohjaus opinnoissa 41

42 OHJAUS OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHEESSA toimiminen oppimis- ja kasvuympäristössä oppilashuollollinen toiminta yhteistyö kodin kanssa tutustuminen tulevaan kouluun oppimisen tukeminen oppilashuolto yhteistyö kotien kanssa siirtymävaiheen toiminnasta tiedottaminen info alakoululla tutustuminen yläkouluun oppilashuolto pienryhmäohjaus työelämään tutustumisen ohjaus (TET-ohjaus) yhteistyö kotien kanssa valintojen ohjaus jatko-opintoihin ohjaus jälkiohjaus keskeyttämisuhan torjuminen keskeyttäneiden ohjaus opintojen päättäminen ura-/ elämänsuunnittelun ohjaus erityisryhmien ohjaus keskeyttämisuhan torjuminen keskeyttäneiden ohjaus opintojen päättäminen uraja elämänsuunnittelun ohjaus erityisryhmien ohjaus 42

43 ALAKOULUN TOIMIJAT YLÄKOULUN TOIMIJAT MUUT TOIMIJAT TOISEN ASTEEN TOIMIJAT luokanopettaja - oman luokan ohjaaminen, oppimisen ja opiskelun seuraaminen luokanvalvoja/luokanohjaaja - nivelvaiheisiin osallistuminen - oman luokan ohjaaminen, oppimisen ja opiskelun kuraattori, palveluohjaaja - tukee oppilaan/opiskelijan koulunkäyntiä, tukee ja edistää hänen sosiaalista hyvinvointiaan ryhmänohjaaja - - ryhmäyttäminen - yhteistyö huoltajien kanssa - yhteistyö kollegojen kanssa - yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa - psykososiaalinen tukeminen - työelämäyhteistyö - oppimissuunnitelmien ja HOJKS:n laatiminen erityisopettajan tuella - pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen osallistuminen - opiskelutaitojen opettaminen ja ohjaaminen - yhteistyö varhaiskasvatuksen ja yläkoulun opetushenkilöstön kanssa seuraaminen -säännöllinen yhteistyö huoltajien kanssa: vanhempaintapaamiset -yhteistyö aineenopettajien, opon, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa -psykososiaalinen tukeminen -arviointi- ja kehityskeskustelut - laatii oppimissuunnitelman ja HOJKS:n yhteistyössä erityisopettajan, aineenopettajan ja OPO:n kanssa - pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen osallistuminen - ryhmäyttäminen - on luokalleen se aikuinen, joka - pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä - toimii konsulttina eri osapuolten välillä - toimii oppilaitoksessa sosiaalialan ammattilaisena - antaa keskusteluapua oppilaalle ja hänen huoltajilleen - tarvittaessa ohjaa oppilasta eteenpäin avun saamiseksi - osallistuu oppilas- /opiskelijahuoltotyöhön ja toiminnan kehittämiseen opinto-ohjaaja (erityisopettaja) kuraattori opintosihteeri asukaskuraattori arviointikeskustelut/vanhempaintapaamiset/kehityskeskustelut kantaa pääasiallisen vastuun luokkansa yksittäisen oppilaan ja koko luokan jokapäiväisen rehtori aineenopettaja kts yläkoulu koulunkäynnin sujumisesta erityisopettaja - antaa erityisopetusta 43 OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO JA VASTUUHENKILÖT aineenopettaja -opiskelutekniikan opettaminen koulutyön tukihenkilö - yhteistyö oppilaiden, huoltajien, opettajien, oppilashuoltoryhmien ja muiden oppilashuollon tahojen kanssa -oppilaan henkilökohtainen tukeminen; keskustelut -ryhmä- ja luokkakohtainen tukeminen; vuorovaikutustaidot, erilaiset kyselyt - yhteistyö nivelvaiheissa

44 oppilaalle, jolla on lieviä oppimis-, keskittymis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimiseensa - osallistuu oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laatimiseen yhteistyössä oppilaan, huoltajien opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu oppilashuoltoryhmän työhön rehtori - koulun johtaminen ja vastuunkantaminen - resurssien turvaaminen - opettajien tukeminen ja rohkaiseminen - kannustavan työilmapiirin luominen -oppilashuoltoryhmässä toimiminen - oppilaiden kasvun ohjaaminen ja tukeminen - mahdollistaa kodin ja koulun yhteistyön järjestämisen - tukee koulukiusaamisen vastaista toimintaa - allekirjoittaa HOJKS:in avustaja - tukee oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta 44 ja ohjaaminen - oppimisen ja opiskelun seuraaminen ja tukeminen -yhteistyö kotien kanssa -yhteistyö kollegojen, erityisesti erityisopettajan ja opintoohjaajan kanssa -yhteistyö työelämän kanssa -yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa - pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseen osallistuminen - laatii oppimissuunnitelman ja HOJKS:n yhteistyössä erityisopettajan, luokanvalvojan ja OPO:n kanssa oppilaan/opinto-ohjaaja - opinto-ohjaus - jatko-opintoihin ohjaaminen - ohjauksen koordinointi -henkilökohtainen ohjaus, ryhmä- ja luokkaohjaus -psykososiaalinen tuki -oppilaiden kasvun ohjaaminen ja tukeminen -yhteistyö alakoulujen, luokanvalvojien, aineenopettajien, erityisopettajien, toisen asteen oppilaitosten ym. yhteistyötahojen kanssa (mm. TE- toimisto, sosiaalitoimi) - ennaltaehkäisevä työ koulupsykologi - edistää oppilaiden hyvinvointia ja suotuisaa oppimista - osallistuu oppilashuoltotyöhön - toimii yhteistyössä oppilaiden, perheiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan sekä eri yhteistyötahojen kanssa - koulunkäynnin ja psyykkiseen kehityksen pulmatilanteisiin liittyvä keskustelu- ja neuvontatyö - psykologisten tutkimusten ja arviointien tekeminen - tukitoimien suunnittelu - jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaus tukioppilastoiminnan ohjaaja oppilaskunnan ohjaava opettaja terveydenhoitaja - vastaa kouluterveydenhuollosta - oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen - kuuntelee, hoitaa ja ohjaa eteenpäin oppilaita, joilla on

45 koulussa ja tarvittaessa koulumatkoilla - osallistuu tarpeen mukaan oppilaan opetuksen ja kuntoutuksen suunnitteluun sekä toteutukseen asiantuntijoiden ohjeiden mukaan - osallistuu välitunneilla opettajien apuna valvontaan ja tukee oppilaan osallistumista siellä tapahtuvaan toimintaan - valmistaa tarvittaessa erityisen oppijan oppimateriaalia / opetustuokioita opettajan ohjeiden mukaan - osallistuu koulukiusaamisen vastaiseen toimintaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö -nivelvaiheyhteistyö alakoulun kanssa 45 -oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuminen -yhteistyö huoltajien kanssa -työelämäyhteistyö - osallistuminen oppimissuunnitelmien ja HOJKS:n laadintaan - pedagogisen arvion ja selvityksen laadintaan osallistuminen - 9.-luokkalaisen tiedonsiirron varmistaminen toiselle asteelle mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle asteelle liitteenä) -tuentarpeen jatkaminen toisella asteella tai tuen tarpeen purkaminen erityisopettaja - tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentely -tiivis yhteistyö aineenopettajien ja luokanopettajien kanssa -oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuminen - osallistuu oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laatimiseen luokanvalvojan, aineenopettajan ja OPO:n kanssa - 9.-luokkalaisen tiedonsiirron varmistaminen toiselle asteelle mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle asteelle liitteenä) -tuentarpeen jatkaminen toisella jatkotutkimuksen/jatkoselvitysten tarve - yhteistyö kotien kanssa - osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan - yhteistyötä rehtorin, opettajien, opon, kuraattorin /koulutyöntukihenkilön, koulupsykologin kanssa - arvioi oppilaan jatkoopiskelutoiveita terveydellisistä näkökohdista yhteistyössä koululääkärin kanssa - vastaa tiedonsiirrosta toiselle terveydenhoitajalle oppilaan vaihtaessa koulua koululääkäri - toimii lääketieteellisenä asiantuntijana erilaisissa oppilasta koskevissa asioissa - tekee tarvittavat lääkärintodistukset ja lausunnot

46 asteella tai tuen tarpeen purkaminen rehtori - koulun johtaminen ja vastuunkantaminen - resurssien turvaaminen - opettajien tukeminen ja rohkaiseminen - kannustavan työilmapiirin luominen -oppilashuoltoryhmässä toimiminen - oppilaiden kasvun ohjaaminen ja tukeminen - koulukiusaamisen vastainen toiminta Avustaja kts alakoulu 46

47 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus avustaja- ja muihin tukipalveluihin. Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan tapauskohtaisesti, ottaen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen hänen edellytystensä mukaisesti. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Avustuspalvelun myöntämisestä päättää kunnan opetustoimi. Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 58. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. 58 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. 47

48 Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemisja avustajapalveluista. 59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 59 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) Oppilaalle järjestetään lain vaatimat tulkitsemispalvelut. Koulusuunnittelija ja opetuspäällikkö käsittelevät tapauskohtaisesti oppilaan avustajatarpeen asiantuntijalausuntojen perusteella Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun 48

49 kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskityöntekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Toiminnalla pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjäytymistä. Kerhotoiminta: Kerhotoimintaa toteutetaan OPH:n erityisrahoituksen puitteissa koulukohtaisesti. Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa kunkin vuoden kerhojärjestelyt. Ap- Ip toiminta: Ap- Ip toiminta järjestetään osittain ostopalvelusopimuksella ja osittain kunnan omana toimintana. Yhteyshenkilönä on koulutussuunnittelija ja toiminta on opetuspäällikön vastuulla. Iltapäivätoimintaan otetaan ensisijaisesti 1. luokan oppilaita sekä erityisoppilaita ja toissijaisesti 2. luokan oppilaita. Ennen edellä mainittua järjestystä kunta pidättää oikeuden valita (koulua ja päiväkotia kuullen) toimintaan lapsia, joiden iltapäivätoiminta on erityisen perusteltua. Näiden lasten iltapäivätoimintapaikan hakeminen voi tulla vireille perhetyön, lastensuojelun, päivähoidon tai koulun toimesta. Mikäli ilmoittautumisia tulee enemmän kuin iltapäivätoimintaan mahtuu, noudatetaan yhdenvertaisina valintaperusteina ilmoittautumisjärjestystä ja arpomista. Sosiaalitoimen vammaispalvelulain piirissä oleville oppilaille (EHA1, EHA2) tarjotaan päivätoimintaa. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Pohjautuu opetussuunnitelman perusteisiin ja on suunnattu luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Oppilaiden valinnassa oppilashuoltoryhmät ovat keskeisessä asemassa. Niiden tiedossa ovat mahdolliset koulupudokkaat tai oppilaat, joilla on ollut poissaoloja ja joiden koulunkäynti on ollut epäsäännöllistä. Joustavan opetuksen oppilasvalinnan kriteerit: - Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänen koulunkäyntinsä ei suju perinteisellä mallilla. - Oppilaalla on mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista. - Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen erityisesti työpaikkaopiskelussa. 49

50 - Oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opiskelun joustavan perusopetuksen ryhmässä. - Oppilaat voivat tulla vuosiluokilta Oppilaan perhe on sitoutunut asiaan. Joustavassa perusopetuksessa oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Joustavaan perusopetukseen voidaan integroida oppilaita, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä ja erityisoppilaan status. Eroavuuksia tavanomaiseen opiskeluun on työmuodoissa ja opetusmenetelmissä, jotka valitaan ja sovelletaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Joustava perusopetus on siis tapa järjestää yleisopetusta yksilöllisemmin työmuodoin. Myös opetusryhmä on tavallista pienempi yksilöllisten järjestelyjen vuoksi. Tarkoitus on, että samanlaisia työmuotoja voidaan soveltaa missä tahansa perusopetuksessa muutoinkin. Monipuolisen opetuksen ryhmä eli MOPO ryhmä Savonlinnassa Savonlinnassa toteutettava MOPO-ryhmä perustuu Joustavan perusopetuksen toimintaperiaatteisiin. Toiminta toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä koulutuksellista tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden hankerahoituksella. Keväällä 2014 päätetään jatketaanko toimintaan vai päättyykö se hankerahoituksen päättymiseen. Opetus tapahtuu Talvisalon koululla yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Ryhmän maksimi koko voi olla 10 oppilasta, mutta oppilaiden tarpeet huomioiden pienempikin. Opettajan työparina toimii MOPO-ohjaaja, jonka tehtävänkuvaan kuuluu tarvittaessa myös kouluajan ulkopuolista ohjausta. Ryhmällä on oma kotiluokka, jossa toteutetaan osa opetuksesta. Tarvittaessa huomioidaan oppilaiden tukitarpeet yleisen ja tehostetun tuen keinoin. Moniammatillinen oppilashuoltotyö toimii ryhmän tukena. Tavoitteena on varmistaa jatko-opiskelupaikka ryhmän kaikille oppilaille. Oppilaat voivat olla työelämässä tutustumassa eri ammatteihin 6 8 viikkoa lukuvuoden aikana. Jaksot suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa ja tarvittaessa ryhmän opettaja ja ohjaaja voivat olla tukihenkilöinä jaksojen alussa. Oppilaat voivat käydä Savonlinnan Ammatti- ja Aikuisopistossa (SAMI) lukuvuoden aikana tutustumassa eri koulutuksiin jatkokoulutuspaikan suunnittelun varmentamiseksi. Ryhmää opettaa erityisluokanopettaja työparinaan MOPO-ohjaaja. Pääosaa aineista opettaa ryhmän opettaja lukuun ottamatta aineopettajien (esim. ruotsi, fysiikka, liikunta) antamaa opetusta. Toimintaa tukevat Talvisalon koulun rehtori sekä tarvittaessa oppilashuoltoryhmä. Työelämäjaksot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yrittäjien kanssa. Luokan opettaja ja ohjaaja toimivat tarvittaessa työpaikkaohjaajan tukena jakson alussa. SAMI:ssa toteutettavat tutustumisjaksot suunnitellaan yhdessä SAMI:n opettajien kanssa. He vastaavat sisällöistä sekä toteutuksesta. Opettaja vastaa arvioinnista. Perhe sitoutuu tiiviiseen yhteistyöhön koulun ja tarvittaessa moniammatillisen oppilashuoltoryhmän kanssa. Ryhmään haetaan joko yläkoulujen oppilashuoltoryhmien tai huoltajien esityksestä. Kaikki hakijat haastatellaan (mukana myös huoltaja/t). Opiskelijavalinnat tehdään haastattelujen perusteella. Oppilaaksi ottamispäätöksen tekee rehtori. Nuoren oma halu sitoutua toisenlaiseen opiskelumuotoon on välttämätöntä. Olennaista on 50

51 löytää valinnassa ne nuoret, joille tästä opiskelumuodosta voi perustellusti katsoa olevan hyötyä heidän tulevaisuutensa kannalta. Välttämätöntä on myös vanhempien myönteinen asennoituminen ryhmän opiskeluun. Oppilasvalinnassa käytetään kokonaisvaltaista harkintaa ja pyritään löytämään juuri ne oppilaat, joille ko. ryhmästä olisi selkeästi hyötyä. Valintakriteereitä ovat mm. - oppilaalla on vaara jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta tai oppilaan koulunkäynti on hyvin epäsäännöllistä eikä suju perinteisellä tavalla - oppilaalla on mahdollisuus hyötyä toiminnallisista ja työpainotteisista työtavoista - oppilas pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn - oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opiskelunsa ko. ryhmässä - oppilaan perhe on sitoutunut asiaan Perusopetuslaki 5 (1707/2009) Perusopetusasetus 9 a (1768/2009) Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) Perusopetusasetus 9 b 2 mom. (1768/2009) 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa. Koulu luo oman toimintamallinsa arviointiin ja reflektointiin olemassa olevien perusteiden ja käytänteiden pohjalta ja kirjaa sen oppilashuollon toimintasuunnitelmaan. Tarkistetaan säännöllisesti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tilanne ja kehittämistarve Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla Savonlinnan seudulle on laadittu esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimintasuunnitelma. Jotta käytänteet seudulla saadaan tasapuoliksi ja eri-ikäiset oppilaat saavat tasapuolisia oppilashuollon tukitoimia, on tärkeää, että jokaisessa esi- ja perusopetusta tarjoavassa yksikössä noudatetaan samoja periaatteita. 51

52 Ennakoiva työ Oppilashuollon ennakoivalla työllä pyritään oppilashuollollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Savonlinnan seudulla tämä tarkoittaa: - laadukkaan ja riittävästi resurssoidun esi- ja perusopetuksen turvaamista - viihtyisän, aktivoivan ja turvallisen oppimisympäristön takaamista - kerhotoiminnan kehittämistä - kodin ja koulun yhteistyön jatkuvaa kehittämistä - sekä toiminnan jatkuvaa arviointia, tiedonkeruuta ja kehittämistä Kunnissa pyritään järjestämään oppilashuollolliset palvelut siten, että minimissään valtakunnallisten suositusten mukaiset ohjeistukset oppilashuoltohenkilöstön määristä toteutuvat. Jokaisen alueen kunnan oppilashuollon käytettävissä on perustiimi, johon kuuluvat ainakin kouluterveydenhoitaja, kuraattori/koulutyön tukihenkilö, mielenterveystyön asiantuntija sekä sosiaalityön asiantuntija. Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma otetaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa ja toimintojen budjetoinnissa. Ammattitaitoinen opetushenkilöstö huolehtii laadukkaasta opetuksesta sopivan kokoisissa opetusryhmissä Jokaisen kunnan opetushenkilöstö on pätevää ja opettajat ovat omaksuneet käsityksen oppilashuollon kuulumisesta jokaiselle opettajalle. Samat ja yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja käytänteet ohjaavat kaikkien opettajien työtä (esim. poissaolojen merkintä, vanhempainkeskustelut) Kouluissa suoritetaan kolmen vuoden välein kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset kouluterveydenhuollon aloitteesta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Tarkastuksesta tehdään yhteenveto, toimenpidesuunnitelma ja arviointi. Tarkastuksessa on mukana oppilaiden ja koulun henkilökunnan edustus. Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Koulut kirjaavat vuosisuunnitelmaansa oppilaskunnan toimintasuunnitelman. Oppilaskunnille tarjotaan tehtäviä, joissa oppilaat pääsevät mukaan koulun kehittämiseen (esim. koko koulun yhteiset tapahtumat ja juhlat) Kouluissa on kummi-/tukioppilastoimintaa tai muunlaista vertaisryhmätoimintaa. Kerhotoimintaa kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Yhteistyötä opettajien välillä kehitetään Oppilashuollon tarpeita kartoitetaan säännöllisesti 52

53 Koulujen oppilashuollon-, turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien tiedot sekä koulun säännöt päivitetään säännöllisesti ja niistä tiedotetaan vanhemmille Varhainen puuttuminen ja tuki Oppilashuollon kehittämisellä varhaisen puuttumisen ja tuen suuntaan pyritään turvaamaan lapsen/nuoren kehittymisen turvallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Varhaisen puuttumisen ja tuen osalta Savonlinnan seudun kunnissa kehitetään - huolen puheeksi ottamisen menetelmiä - moniammatillista yhteistyötä - perhetyötä - yhteistyötä kolmannen sektorin (mm. yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat) kanssa - jatkuvaa havainnointia ja säännöllisiä kartoituksia Opettajan omana työvälineenä voidaan käyttää erilaisia huolenkartoituksia. Kouluterveyskyselyyn osallistuminen päätetään kuntakohtaisesti. Kouluterveys-kyselyn osalta koulu saa käyttöönsä tulokset ja niiden pohjalta oppilashuoltoryhmät voivat suunnitella oppilashuollollisten toimenpiteiden painopisteitä tulevaisuudessa. 53

54 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii yleensä koulun rehtori. Muina jäseninä siihen voivat kuulua kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua luokanopettaja, luokanvalvoja, palveluohjaaja tai muut oppilaan hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi, koska muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten esim. lastensuojelu, perheneuvola ym. Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet, asian käsittelyyn osallistuneet, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu ja kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä. Kirjausten avulla voidaan osoittaa mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Rehtori vastaa siitä, että kirjaukset tehdään 54