Outokumpu Polvijärvi Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille

2 2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ OUTOKUMMUN JA POLVIJÄRVEN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Väestö Työllisyys ja elinkeinorakenne Koulutustaso Outokummussa ja Polvijärvellä vuonna MAAKUNTAKORKEAKOULU OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia KOULUTUSTOIMINTA Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma Outokummussa ja Polvijärvellä OHJAUS JA NEUVONTA TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA TKI-toiminnan suunnitelma Outokummussa ja Polvijärvellä LIITTEET

3 3 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä, vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa sekä mahdollistaa opiskelumahdollisuuksien ja muiden palvelujen tasa-arvoinen saatavuus kampuspaikkakuntien ulkopuolella osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu maakunnan korkeakoulujen ja yliopistojen osaamiseen, jota täydennetään kansallisella ja kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä. Toiminnan lähtökohtana ovat seudulliset ja paikalliset elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekä asukkaiden koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeet. Maakuntakorkeakoulun keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat koulutuspalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä innovaatiopalvelut. Toiminta perustuu ensisijaisesti seudun asukkaiden, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämistarpeisiin tekemällä tunnetuksi korkeakoulujen palveluja ja tuomalla ne lähelle seudullisia toimijoita. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuuluu sekä seudullisten toimijoiden yleisiin että yksilöityihin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin vastaaminen. Innovaatiopalvelujen lähtökohtana maakuntakorkeakoulussa ovat kysyntälähtöisyys ja käytäntöpainotteisuus. Tavoitteena on tukea alueella syntyvien innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi seudulla laaditaan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma (aikaisemmin toimenpideohjelma). Suunnitelmassa on kolme kokonaisuutta: koulutustoiminta, ohjaus ja neuvonta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon seudun tulevaisuuden koulutusja osaamistarpeet ja esitetään näiden kokonaisuuksien toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmaa toteuttavat yhteistyössä seudulliset toimijat, korkeakoulutoimijat yhteistyöverkostoineen ja maakuntakorkeakoulukoordinaattori. Esille nousseisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan joustavasti ja suunnitelmallisesti.

4 4 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää, joissa ovat edustettuina kunnat, toisen asteen oppilaitokset, seudullinen kehittämisyhtiö, Työ- ja elinkeinotoimisto, korkeakoulutoimijat, maakuntakorkeakoulun päällikkö ja koulutuskoordinaattorit sekä mahdollisesti edunvalvontajärjestöjä. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudulliset ohjausryhmät ovat: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Lisäksi seudullisilla ohjausryhmillä voi olla paikallisia tai alueellisia työryhmiä. Joensuun seudulla kokoontuvat Ilomantsin, Juuan sekä Outokumpu-Polvijärven työryhmät. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullinen ohjausryhmä Outokumpu-Polvijärvellä aloitti toimintansa keväällä Seudullisen ohjausryhmän nimi muutettiin Outokumpu-Polvijärven työryhmäksi, kun Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun organisaatiomallia tarkennettiin vuonna Ryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Raimo Tölli JOSEK Oy:stä. Liitteenä (1) työryhmän kokoonpano. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudulliseen toimenpideohjelmaan koottiin Outokummun ja Polvijärven näkemykset seudun koulutuksen ja osaamisen kehittämisestä ensimmäisen kerran vuonna Seuraava luonnos vuosille tehtiin vuonna 2010, jolloin seudullisen toimenpideohjelman nimi muuttui Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmaksi. Alkukesästä 2009 Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelman päivittämiseksi päätettiin muodostaa työryhmää pienempi päivitystyöryhmä. Päivitystyöryhmän tehtävänä on ollut konkreettisten toimenpiteiden esittäminen seudulliselle ohjausryhmälle. Suunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä syvennetään ja ajanmukaistaa tarpeen vaatiessa seudullisen työryhmän työskentelyllä. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelman toteuttaminen tapahtuu koulutusorganisaatioiden ja seudullisten toimijoiden yhteistyönä. Maakuntakorkeakoulukoordinaattorin työpanoksen toivotaan tulevaisuudessa palvelevan myös Outokummun ja Polvijärven aluetta. Keskeisellä sijalla tulee olemaan myös tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintojen (TKI-toimintojen) kehittäminen ja tarpeiden esiin nostaminen. Rahoitusta seudullisen korkeakoulukoordinaattorin toiminnalle pyritään edelleen löytämään. Vuoden 2010 alussa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu vakinaistettiin osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaa. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullisten ohjausryhmien toiminta jatkuu ja ne kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Outokummun ja Polvijärven alueella Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun yhdyshenkilönä toimii toistaiseksi yritysneuvoja Raimo Tölli JOSEK Oy:stä.

5 5 3. OUTOKUMMUN JA POLVIJÄRVEN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Joensuun seutukuntaan kuuluvat Outokummun kaupunki ja Polvijärven kunta muodostivat aiemmin Outokummun seudun. Outokumpua ja erityisesti Polvijärveä kuvaa harva asutus kuntakeskuksen ulkopuolella. Seudulla koulutustaso on koko maan lukujen keskiarvoja matalampi. 3.1 Väestö Outokumpu on 7369 asukkaan kaupunki. Väestö on keskittynyt kaupungin taajamaan, jossa asukkaita on noin on Outokumpua maaseutumaisempaa, ja kunnassa asuu 4772 ihmistä. Outokummun asukasluku laski 23 henkilöllä ja Polvijärven 36 henkilöllä tammi-joulukuun 2011 aikana. 1 Vastaavana aikana koko maakunnan väkiluku lisääntyi kaikkiaan 24 henkilöllä. 2 Taulukossa 1 on esitetty kuntien väestöennusteet vuoteen 2040 saakka. Huomioitavaa on, että tähän asti Tilastokeskuksen ennusteet ovat olleet liian suuria väestömäärän vähenemiseen verrattuna. Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton mukaan koko Joensuun seudun väestöennusteen kehitys on positiivisempi. Taulukko 1. Outokummun ja Polvijärven väestöennuste vuosille Tilastokeskus Pohjois-Karjala Outokumpu Joensuun seutu Väestöennuste vuosille osoittaa (Taulukko 1), että Joensuun seudun väestömäärä kasvaa lähes 3 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Outokummussa ja Polvijärvellä väestö tulee vähenemään. Väestön ikärakenne on siirtymässä jatkuvasti iäkkäämpiin ihmisiin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Outokummun väestöstä noin 38 % ja Polvijärven väestöstä noin 37 % tulee olemaan yli 65-vuotiaita. Vastaava luku vuonna 2009 Outokummussa ja Polvijärvellä oli noin 22 % Työllisyys ja elinkeinorakenne Suomen talous supistui vuoden 2009 aikana tuntuvasti. Vaikka maailmantalouden pahin taantumavaihe on jäämässä taakse, elpyminen tulee kuitenkin vielä olemaan hidasta. Kaikkiaan 1 Väestörekisterikeskus. Kuntien viralliset asukasluvut Väestönmuutosten ennakkotietoja vuodelta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tilastokeskus. 3 Tilastokeskuksen väestöennusteet alueittain Tilastokeskus. 4 Väestön ikärakenne 2009 ja 2030 kunnittain, maakunnittain ja kunnan koon mukaan ikäluokissa 0-6, 7-14, 15-64, 65-74, ja 85-v. Kunnat.net

6 6 työllisyystilanteen odotetaan paranevan hitaasti lähi vuosien aikana. Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin pahenee edelleen vaikka työttömien kokonaismäärä jo vähenee. 5 Outokummun työpaikkaomavaraisuus on noin 100 prosenttia ja Polvijärven noin 80 prosenttia (2009) 6. Outokummun työvoima on 3008 ja Polvijärven 2046 henkilöä. Tammikuun 2012 lopussa Joensuun seutukunnassa oli työttömänä yhteensä 8143 henkilöä, mikä on 225 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten ja lähes 200 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Seutukunnan kunnista työttömyys väheni Ilomantsissa, Juuassa, Outokummussa ja Polvijärvellä. Joensuussa työttömiä oli lähes 300 henkilöä enemmän kuin tammikuussa 2011 ja Kontiolahdella ja Liperissä viitisenkymmentä henkilöä enemmän. Työttömien määrä Outokummussa ja Polvijärvellä on kuitenkin koko Suomen tasoon verrattuna korkealla. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2012 tammikuussa oli Outokummussa 14,4 % ja Polvijärvellä 15,3 %. 7 Kuntien työttömistä noin 40 % on yli 50-vuotiaita 8. Työttömien työnhakijoiden määrän muutokset vuosien 2002 ja 2009 välillä on nähtävissä taulukosta 2. Taulukko 2. Työttömät työnhakijat Outokummussa ja Polvijärvellä vuosina Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto OUTOKUMPU Työttömät (ml.lom.) 607 POLVIJÄRVI Työttömät (ml.lom.) Alueen yritysrakenne on pienyritysvaltainen: valtaosa yrityksistä työllistää alle neljä työntekijää ja yli viisikymmentä henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain muutama. Toimipaikkojen lukumäärä alueella on alhainen. Outokummussa suurin yksittäinen toimiala on teollisuus, joka koostuu erityisesti muovi- ja metalliteollisuudesta ja tuotannosta menee suuri osa vientiin. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä koulutus. Polvijärvellä muita toimialoja huomattavasti suurempana erottuu maa- ja metsätalous, jota seuraavat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, teollisuus ja rakentaminen. 5 Suhdannekatsaus 1/2011. Valtiovarainministeriö Josek. Tilastokeskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Työllisyyskatsaukset. Tammikuu Työttömyys kunnittain kesäkuussa Kunnat.net. Kuntaliitto

7 7 Outokumpu on panostanut voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen, mikä näkyy suhteellisesti suurena teollisten työpaikkojen määränä (1095 teollista työpaikkaa vuoden 2011 lopussa). Teollisten työpaikkojen kasvu oli vuonna 2011 Joensuun seudulla suurin Outokummussa eli 60 työpaikkaa. Outokummun työpaikat ovat valtaosiltaan metalli-, elintarvike- ja muoviteollisuutta. Suurimmat työnantajat ovat Outotec Turula Oy, Valukumpu Oy, HK-Ruokatalo Oy, Outokummun metalli Oy ja Piippo Oy. Polvijärvelle on tunnusomaista aktiivinen elinkeinojen kehittämistoiminta ja kunnan toiminnassa pienyrittäjyyden edistäminen onkin keskeisenä painopistealueena. Polvijärvelle on viime aikoina syntynyt lisää teollisia työpaikkoja, joista merkittävimpiä kasvualoja ovat elintarvike-, kaivos-, puutuote- ja muoviala sekä korkean teknologian yritykset. Uutta Polvijärvellä on kivialan tuotanto, jonka raaka-aineena käytetään Polvijärven vuolukiveä. Joensuun seudullista yhteistyötä alueella koordinoi kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Kehittämisyhtiön toiminnan perustana on elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä seudun kilpailukyvyn kehittäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen. JOSEK Oy:llä on toimipiste Outokummussa, jossa käytännön yritysneuvonnasta vastaa yritysneuvoja. Outokummun toimipisteen tavoite on JOSEK Oy:n erityisasiantuntijuuden ja erityisosaamisen hyödyntäminen tehokkaasti yritysten globalisaatiokehityksessä ja Outokummun markkinoinnissa Suomen ja Euroopan vahvana metallikeskuksena. Alkavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry:ltä, jonka yritysneuvoja on tarvittaessa tavattavissa paikkakunnalla. Toimitilojen hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa Outokummun seudun teollisuuskylä Oy. Outokummun seudulla toimii muovi- ja metallialan yritysten synergiaverkosto Synertec. Synertec -yritykset muodostavat merkittävän osaamiskeskittymän Outokumpuun. Outokummussa on tehty kaksi elinkeinoja kehittävää ohjelmaa Elinkeino-ohjelma ja Maaseutu elää maaseutuelinkeinojen kehittämisohjelma Ohjelmien toteuttamista seurataan valtuustotasoisesti. Ohjelmien teossa on ollut mukana lukuisa joukko outokumpulaisia n. 300 henkilöä. Lisäksi Synertec -yritysten, yrittäjäyhdistyksen sekä MTK:n ja kyläyhdistysten panos on ollut merkittävä ohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Outokummussa on aloitettu vahva kampanja metalliteollisuuden työvoimatarpeen turvaamiseksi. Yhteistyö paikallisen yrittäjäyhdistyksen, Synertcyritysten, Josekin, Outokummun seudun teollisuuskylän ja kaupungin kesken on aktiivista ja tuloksellista. Polvijärven kunta tekee kiinteää yhteistyötä yrittäjien ja Polvijärven Yrittäjät ry:n kanssa. Lisäksi alueella toimii Polvijärven yrityspalvelu Oy, joka on kokonaan Polvijärven kunnan omistama elinkeinoyhtiö. Yhtiön pääasiallisena tehtävänä on ollut omistamiensa teollisuustilojen vuokraus ja yritystoiminnan edistäminen Polvijärvellä. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa kunnanjohtaja Pauli Vaittinen 3.3 Koulutustaso Outokummussa ja Polvijärvellä vuonna 2010 Seudulle tyypillistä on koko maan ja Joensuun ydinseudun lukuja alhaisempi koulutustaso. Taulukosta 3 nähdään, että tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on Outokummussa (62,8 %) ja Polvijärvellä (59,2 %) huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa (72,0 %). Joensuussa tutkinnon

8 8 suorittaneiden osuus on koko maan lukuihin verrattuna suurempi lähes kaikilla koulutusasteilla. Kunnissa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden prosentuaalisissa osuuksissa ei ole suuria eroja. Korkea-asteen tutkintoja on Outokummussa (16,3 %) ja Polvijärvellä (13 %) suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa ja koko Suomessa. Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan vuonna Tilastokeskus. 9 Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Alempi Ylempi Osuus Osuus Osuus Alin korkeaastkoulutus Tutkija- korkeakoulu-astkoulu-aste korkea- Yhteensä 15 vuotta Yhteensä 15 vuotta Yhteensä 15 vuotta täyttän. täyttän. täyttän. henkeä % henkeä % henkeä % henkeä henkeä henkeä henkeä Suomi , , Pohjois- Karjala Joensuu , ,9 44, ,3 27, Outokumpu , , , , , KOULUTUSTOIMINTA Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman mukaan maakuntaa tulee kehittää kumppanuushengessä alueellista tasa-arvoa ja alueellista kilpailukykyä vahvistaen, ennakoiden tulevaisuutta ja varautuen sen tuomiin haasteisiin. Maakunnan aluekehityksen kannalta keskeinen kysymys on työvoima, sen saatavuus, riittävyys, osaaminen ja toisaalta työllistyvyys. Osaamis- ja koulutusjärjestelmä ovat kehittämisessä avainasemassa. Aikuiskoulutuksen lisääntyessä työssäkäynnin ja opiskelun vuorottelu lisääntyy tulevaisuudessa. Yrityksissä on näkyvissä selkeä tarve lisäkouluttaa henkilöstöä myös tutkintotavoitteisesti, jolloin tutkintojen suorittamiseen onkin löydettävä uusia malleja, jotka motivoivat työssäkäyviä tutkintojen suorittamiseen. Työvoimapoliittinen koulutus on keskeisellä sijalla työvoiman tarpeen ennakoinnissa ja työttömyyden ennakoivassa ehkäisyssä. Osaamisen pullonkaulojen tunnistamiseksi on luotava koulutusta, joka vastaa todellista kysyntää työmarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää muuntokoulutusta, koska nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ennakoiminen on yhä vaikeampaa. Perusasteen jälkeistä koulutusta alueella tarjoavat Outokummun ja Polvijärven lukiot. Lisäksi toisen asteen koulutustoimijoita ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopisto ja aikuisopisto. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Joensuun seudun kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön opintoja ja Keski-Karjalan musiikkiopisto taiteen perusopetusta. Korkeakoulutustarjonnan merkitys kunnalle näkyy lähinnä yleisen hyvinvoinnin kasvuna, koska koulutus tarjoaa virikkeitä ja mahdollisuuksia asukkaille sekä lisää usein alueen kulttuuritarjontaa. Alueen ja kunnan imagon kohottamisessa korkeakoulutusmahdollisuuksien merkitys on suuri. 9 Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen ja kunnan mukaan Tilastokeskuksen väestötietokanta: Koulutus/väestön koulutusrakenne

9 9 Koulutusmahdollisuudet parantavat asukkaiden pysymistä paikkakunnalla: kun alueella on ihmisiä, tarvitaan palveluja ja edelleen palveluntuottajia ja mahdollisesti myös uusia yrittäjiä palveluja tarjoamaan. Aikuiskoulutuksen kautta korkeasti koulutettujen yrittäjyysaktiivisuutta voidaan lisätä. Pohjois-Karjalassa korkeakoulutusta tarjoavat organisaatiot ovat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Alueen korkeakoulutuksen tarpeeseen vastaa tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta muun muassa monimuoto- ja verkko-opintoina. Myös avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston tarjonta palvelevat aluetta. Täydennyskoulutuksen ja henkilöstökoulutusten osalta korkeakoulutoimijat toteuttavat muun muassa erikoistumisopintoja ja lyhytkursseja. Pohjois- Karjalan maakuntakorkeakoulun kautta seudulle pyritäänkin luomaan aikaisempaa parempaa ja tehokkaampaa koulutusyhteistyötä. Yhteistyön ja työnjaon avulla mahdollistetaan parempien palveluiden kehittäminen. Koulutukseen liittyviä yhteistyömahdollisuuksia jo olemassa olevien koulutustoimijoiden kanssa pyritään selvittämään. Outokummun ja Polvijärven keskeisenä tavoitteena on järjestää koulutuksia, jotka auttavat pienyrittäjiä kehittämään toimintaansa. Alueen yrityksillä on paljon erilaisia koulutustarpeita, mutta ongelmana on saada heidät osallistumaan koulutuksiin. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toivotaan olevan ketterä toimija, joka on valmis toteuttamaan tai etsimään toteuttajan yrityksen tarpeisiin mahdollisimman nopealla aikataululla. Vaikka esille nousseet koulutus- ja kehittämistarpeet ovat usein yksittäisiä, tulisi niihin pyrkiä vastaamaan, sillä yritykset kokevat ne tärkeiksi. Sen lisäksi, että Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun maakuntakorkeakoulukoordinaattori pitää yhteyttä kuntien elinkeinotoimijoihin, hänen tehtävänä on selvittää alueiden koulutus- ja kehittämistarpeet sekä koota niistä konkreettisia koulutuskokonaisuuksia toteutettavaksi. Toiveena on, että maakuntakorkeakoulun kautta järjestetyt koulutukset läpileikkaavat molempien kuntien tarpeita. 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu toteutti Polvijärvellä yhteistyössä Polvijärven kunnan ja Polvijärven yrityspalvelu Oy:n kanssa Uutta osaamista maaseudun yrityksille -selvityshankeen. Selvitys nosti esille lukuisia erilaisia kehittämistarpeita alueella. Jaakko Rintamäki kirjasi kehittämistarpeet erilliseen raporttiin, joka on luettavissa maakuntakorkeakoulun verkkosivuilla. Joensuun seudulla toimi Maakorkeakoulu Joensuun seudulla -hanke välisenä aikana. KOKO-rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli tehdä Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulua tunnetuksi, koota yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa asukkaiden, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeita sekä tukea aikuisopiskelijan neuvontaa ja ohjausta. Keväällä 2011 Maakuntakorkeakoulu Joensuun seudulla -hanke toteutti kyselyn, jolla kartoitettiin Ilomantsin, Juuan, Outokummun ja Polvijärven alueen yrittäjien osaamis-, kehittämis- ja koulutustarpeita.

10 10 Maakuntakorkeakoulu oli suoraan yhteydessä 1044 alueen yritykseen. Selvityksestä on tehty kuntakohtaiset raportit ja yhteenvedot, joihin on koottu kuntien yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu -hanke järjestivät työnjohtajan tai vastaavan lähiesimiehen ammattitaitoa kehittävän Työnjohtokoulutus -opintokokonaisuuden (10 op) Outokummussa syksyllä 2007 ja keväällä Polvijärvellä toteutettiin Palveluenglannin perusteet -kielikoulutus Huhtikuussa 2010 järjestettiin digitaalisen valokuvauksen ja kuvankäsittelyn koulutusta Polvijärvellä yritys- ja yhdistystoiminnan väelle. - Helmikuussa 2011 toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun kautta yrityksille suunnattu Matkailupalvelujen tuotteistamisen opinnot (2 op) Outokummussa. - Outokummussa on järjestetty Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun opintoina Ihmisten johtamisen koulutus (3 op) yhteistyössä Outokummun kaupungin kanssa. - Polvijärvellä on järjestetty Verkkosivuston ja esitteen suunnittelun perusteiden koulutus vuonna Lisäksi Maakuntakorkeakoulu on ollut mukana kirjanpidon perusteet koulutuksen järjestämisessä Polvijärvelle keväällä Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma Outokummussa ja Polvijärvellä Yrityksille suunnattu Verkkokaupan perustaminen -koulutus järjestetään Polvijärvellä tammihelmikuussa Koulutus kestää yhteensä noin 15 tuntia. Koulutukseen voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet. - Opiskelija-yrittäjä-Outokummun kaupunki -tapahtuma Työhyvinvointikoulutus yrittäjille (4 tuntia, ilta-aikaan) toteutetaan keväällä Koulutus on yhteinen molemmille kunnille. - Innovaatio-ilta yrittäjille kevään 2012 aikana. - Outokummussa tiedotetaan yrittäjiä maakuntakorkeakoulusta keväällä Esimiesvalmennus -opintokokonaisuuden (10 op) toteutetaan uudelleen Outokummussa mahdollisesti syksyllä Koulutus on aiemmin toteutettu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun kautta. 2013

11 11 - Yrittäjän työkalupakki -koulutus pyritään toteuttamaan yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Koulutus koostuu lyhyistä 2-3 tunnin kokonaisuuksista. Pyritään hyödyntämään Ilomantsissa ja Juuassa suunnitteilla olevaa koulutusta. Muita koulutustarpeita/-teemoja: - Pyritään aktivoimaan työttömiä itsensä kehittämiseen (esim. kuntouttava työtoiminta). Alueella on runsaasti työttömiä, mutta samalla esimerkiksi metallialalla on työvoimapula. - Polvijärvelle toivotaan erityisesti pienyritysten kehittämiseen ja tukemiseen liittyviä koulutuksia. - Yritysten tervehdyttämiseksi järjestettävillä koulutuksilla olisi mahdollisesti kysyntää (mm. markkinointi, liiketoimintaosaaminen). - Koulutukselle erityisesti alihankintayritysten muuntumistarpeeseen (alihankkijasta tuotetaloksi -teema) voisi olla kysyntää lähitulevaisuudessa (mm. markkinointikoulutus, - osaamisen kehittäminen, muuntuminen, tuotteen elinkaari). - Kansainvälistymiseen liittyvää koulutusta (kansainvälinen kauppa, verkoston kansainvälistyminen, arjen kansainvälisyys) - Palveluyrittäjien tukeminen teemoittaisilla koulutuksilla: yrittäjänä kehittyminen, liiketoiminta- ja atk-osaaminen, hyvinvointiasiat, palvelutaidot ja palvelualan kielikoulutus (erityisesti englanti). - Palvelualan liiketoimintaosaamisen ja markkinoinnin kehittäminen - Matkailualan kehittämiseksi tulevaisuudessa on koulutustarpeita. - Yrityksissä on tarvetta kielikoulutuksille toimiala- tai yrityskohtaisesti toteutettuna ja myös julkisella puolella (sisältöinä mm. palveluenglanti ja -venäjä, ja teollisuusyrityksissä perusenglanti). 6. OHJAUS JA NEUVONTA Aikuisopiskelijan neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen suunnittelua jatketaan seudulla. Korkeakoulutuksen ohjauspalvelut on mahdollista tuoda seudulle esimerkiksi muutaman tunnin päivystyskäytäntönä kerran tai kaksi kuukaudessa, ja seudullinen yhteistyökumppani toteuttaisi aikuisopiskelun neuvontaa muun neuvontatyön ohessa. Päivystystä tulee toteuttaa sekä Outokummussa että Polvijärvellä säännöllisenä toimintana. Aikuisopiskelijan ohjaus- ja neuvontapalveluita kehitetään edelleen yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston ja seudullisten koulutustoimijoiden kanssa. Haetaan yhteistyömalleja myös lukion kanssa Outokummussa ja TEtoimiston kanssa Polvijärvellä. Neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen tukee osaltaan koulutuksen näkyvyyden lisäämistä. Aktiivinen korkeakoulutusmahdollisuuksien ja -tarjonnan esiin tuominen sisältyy palvelukokonaisuuteen. Jatkossa tavoitteena on, että yhteistyö Aikuisopiskelijan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (AIVO) kanssa tiivistyy ja sen toteuttamaa aikuisopiskelun neuvonta- ja ohjauskonseptia voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää myös Outokummussa ja Polvijärvellä. Jalkautuminen

12 12 suuntautuu yksilölliseen ohjaukseen ja neuvonnalla palvellaan niin yksilöitä kuin elinkeinoelämän toimijoitakin. Selkeät neuvonta-, ohjaus- ja tukipalvelut esimerkiksi opintopiirityyppisen toiminnan rinnalla olisivat aikuiskouluttautumista hyvin selkeyttäviä ja ohjaavia keinoja. Opintojen ohjaaminen on erityisen tärkeää aikuisopiskelijoiden kohdalla, missä on otettava huomioon myös aiemman koulutuksen ja työuran vastaavuudet ja sisällöt opetussuunnitelmien osalta. Toteutettavan palvelun kautta huomioidaan seudullisten koulutustarpeiden selvittämiseen liittyvät asiakokonaisuudet: koulutus- ja osaamistarpeita saataneen parhaiten esille toimijakohtaisten neuvotteluiden ja henkilökohtaisten keskustelujen kautta yhteistyössä esimerkiksi kehittämisyhtiön edustajan kanssa. Tarpeet voitaisiin nostaa esille osana toimijan (yritys tai yhteisö) kokonaiskehittämistä ja kehittämissuunnitelmia. 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI-toiminta) pyritään vastaamaan liiketoimintaan liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla pystytään paremmin vahvistamaan paikallista yrityskantaa tulevaisuuden haasteiden varalle. TKI-toiminnan käytännön toteuttamistavoista yksi on opiskelijatyöt. Opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot sekä esimerkiksi erityisosaamista vaativien ongelmien ratkaisut antavat yrityksille uusia ajatuksia, osaamista ja vuorovaikutusta korkeakoulujen kanssa ja työpanosta. Näin toteutettunakin TKI-toiminta on hyvä linkki alueen ja koulutustoimijan välillä uusien suhteiden synnyttämiseksi. Innovaatiotoiminta Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullisessa toiminnassa vahventuu Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ISAT-yhteistyön myötä. Myös Itä-Suomen yliopistolla on jatkossa vahva rooli seudullisen innovaatiotoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja suuntaaminen maakuntakorkeakoulun puitteissa voisi tulevaisuudessa olla innovaatioaihioiden keräämistä ja niiden tunnistamista sekä potentiaalisten ideoiden eteenpäin viemistä. Erityisesti teollisuusyrityksissä voidaan innovaatioiden myötä saada uusia näkymiä tuotantoon ja markkinointiin. Innovaatioita voidaan hakea esimerkiksi tuotantoprosessin sivutuotteiden jatkojalostamiselle ja tuotteistamiselle sekä alihankkijayritysten tuotannon vahventamiseksi ja laajentamiseksi. Palvelutoiminnan osalta puolestaan esimerkiksi ikääntymiseen ja ikärakenteen muutoksiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon voidaan katsoa kaipaavan tarkastelua innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. TKI-toiminnan keskeisten tehtävien toteuttamisessa maakuntakorkeakoulukoordinaattorilla on keskeinen rooli. Seudullisen TKI-toiminnan edistämiseksi tarvitaan hyvää paikallistuntemusta ja henkilökohtaisia suhteita seudullisiin toimijoihin, mutta myös koulutustoimijoihin. Tavoitteena voidaan pitää TKI-verkoston luomista.

13 TKI-toiminnan suunnitelma Outokummussa ja Polvijärvellä Outokummussa toteutettiin syksyllä 2009 T&K-toimintojen ja -palvelujen esittely- ja keskustelutilaisuus Synertec-yritysten ja korkeakoulujen välillä. Tilaisuuden tavoitteena oli käynnistää muutama jatkotoimenpide T&K-toiminnan osalta. Mallia on hyvä jalostaa jatkossa, ja mahdollisesti toteuttaa vastaavan tyyppiset tilaisuudet vuosittain. Tällä hetkellä TKI-tarpeet ovat keskeisellä sijalla niin Outokummussa kuin Polvijärvelläkin. Osaamis- ja kehittämistarpeiden osalta on huomattava, että tarpeet ovat erilaisia Polvijärvellä ja Outokummussa. Esiinnousseita teemoja Outokummussa ja Polvijärvellä: - Etsitään keinoja edelleen kehittää ja toteuttaa käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen Pielisen Karjalassa -mallia Joensuun alueella pk-yrityksissä. Kiinnostusta toimintaan on sekä Outokummulla että Polvijärvellä. - Yritysten tervehdyttäminen on tällä hetkellä keskeinen kehittämiskohde Outokummussa ja Polvijärvellä (ja mahdollisesti tarvitaan myös koulutuksia, mm. markkinointiin, liiketoimintaosaamiseen liittyen). - Kehittämistä tarvitaan alihankintayritysten muuntumistarpeeseen (esim. alihankkijasta tuotetaloksi -teema) ja se on keskeistä niin teollisuusyrityksissä kuin pienyrityksissäkin. - Palvelualan pienyrittäjyyden kehittäminen niin, että olemassa olevat toimija joko laajentavat tai jatkavat toimintaa. Edistetään palvelualan paikallisia verkostoja. - Matkailualan kehittäminen Outokummussa (mm. oheispalvelut, perhematkailu tai elämysteollisuus) - jatketaan matkailualan koulutustarpeiden suunnittelua ja kokoamisesta. - Verkoston kansainvälistymisen edistäminen koulutuksen avulla. - Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyys uhkana työllisyystilanteen vaikeutumisen vuoksi. - Teemana tulevaisuudessa myös monikulttuurisuus (maahanmuuttajat, kotouttaminen) ja kansainvälinen kaupankäynti.

14 14 LIITE 1 Maakuntakorkeakoulun seudullinen työryhmä Outokumpu ja Jäsenet: Yhteisö Varsinainen edustaja Varaedustaja JOSEK Oy Raimo Tölli (pj.) Jouni Luoma Pohjois-Karjalan Eero Eskelinen Martti Korhonen kauppakamarin paikallisvaliokunta Outokummun seudun Juha Heikura teollisuuskylä Oy Outokummun lukio Outokummun kaupunki Hiltunen Airi Terttu Kovalainen Outokummun kaupunki Pekka Hyvönen Eevaleena Saikkonen Synertec/Valukumpu Oy Seppo Lappalainen Outokummun yrittäjät Janne Mustonen Saikkonen Olli Pohjois-Karjalan Elisa Pirttilä Jaana Timonen ammattiopisto / Outokumpu Joensuun seudun Juha Pasanen Tuomo Airasmaa kansalaisopisto Polvijärven kunta Pauli Vaittinen Helena Kaasinen Joensuun seudun työ- ja Martti Pölönen Anneli Matilainen elinkeinotoimisto Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Mervi Lätti