SOSIALIDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE YHTEISKUNTATAKUUN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄN TYÖRYHMÄN PERUSTAMISESTA

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SOSIALIDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE YHTEISKUNTATAKUUN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄN TYÖRYHMÄN PERUSTAMISESTA 339/012/2012 KH 400 Aloite : Hallitusohjelman tavoitteessa on vahvasti viestitty, että yhtään nuorta ei saa päästää syrjäytymään yhteiskunnastamme. Tälläkin hetkellä, huhtikuun työllisyyskatsaukseen 2012 viitaten, tämä kysymys on akuutti myös Kaakkois- Suomessa. Nuorten työttömien määrä jatkaa kasvuaan. Vaikka tilannetta Lappeenrannassa voidaankin pitää muihin kaupunkeihin verrattuna kohtuullisena, on 495 nuorta työtöntä aivan liikaa. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Kolme kuukautta siksi, että se on osoittautunut tutkimuksissa ja käytännön elämässä rajapyykiksi, jolla on suuri merkitys. Suurena haasteenamme ovat myös ne nuoret, jotka tarvitsevat omaan elämänhallintaan ja elämäntilanteen selkiyttämiseen tukea ja apua. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrantaan perustetaan laajapohjainen nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista edistävä työryhmä, jossa ovat edustettuina myös työelämän-, koulutuksen-, sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toimijat. Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto : KOLA 74 Liite: - koonti väliraportin keskeisistä kohdista Valtuustoaloitteessaan SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Lap peenran taan perustetaan laajapohjainen nuorten yh teis kun ta ta kuun toteutumista edistävä työryhmä, jossa ovat edus tet tui na myös työelämän, koulutuksen, sosiaali- ja ter vey den huol lon, nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toi mi jat.

2 Hallitus on hallitusohjelmassaan päättänyt toteuttaa yh teis kun ta takuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle al le 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vas ta val mis tu neel le tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kun tou tus paik ka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työt tö mäk si joutumisesta. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jo kai sel le peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lu kiois sa, ammatillisessa koulutuksessa, op pi so pi mus kou lu tuk ses sa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hal li tuk sen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen lop puun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on pe rus as teen jälkeinen tutkinto. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen edellyttää useita eri hal lin non alo jen samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Näitä on kansallisella tasolla valmisteltu työ- ja elin kei no mi nis te riön asettamassa Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmässä. Työ ryh mäs sä on myös opetus- ja kulttuuriministeriön, so si aa li- ja terveysministeriön, Allianssin, Kuntaliiton, Kelan, se kä työmarkkina- ja etujärjestöjen edustus. Hallituksen ta voit tee na on valmistella esitykset yhteiskuntatakuun toteut ta mi ses ta siten, että yhteiskuntatakuu voidaan saattaa voimaan vuo den 2013 alusta. Työryhmä on jättänyt raporttinsa Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 (TEM 8/2012) Siinä todetaan mm. että työ ryh mä on jakanut tehtävän kahteen osaan: ensin huo leh di taan siitä, että palveluverkosto toimii yhteiskuntatakuun pii riin tulevien uusien nuorten osalta. Tarkoituksena on luo da järjestelmä, jossa kaikilla nuorilla on realistiset mah dol li suu det työllistyä, kouluttautua tai hakeutua muuhun toi min taan. Näillä toimilla luodaan tilanne, jossa syrjäytyneiden ja syr jäy ty mis vaa ras sa olevien nuorten määrä ei enää uusista ikä luo kis ta kasva. Toisena painopisteenä huolehditaan :sta toisen as teen tutkintoa vailla olevasta nuoresta, jotka ovat syr jäy ty mi sen vaaravyöhykkeellä. Heidän tukemisensa vakaalle työ ural le toteutetaan lisäämällä koulutusta siten, että vuonna 2016 päästään ns. normaalitilanteeseen, jossa nuorten pal ve lu ver kos to toimii, eikä nuorissa aikuisissa ole laajassa mit ta kaa vas sa yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita hen ki löi tä. Tätä ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa yh teis kun ta ta kuu seen varatulla 60 miljoonalla eurolla. Työryhmä on tehnyt raportissaan kuvatut ehdotukset työn en sim mäises sä vaiheessa. Jatkossa ryhmä keskittyy muihin nuor ten palvelujärjestelmän toimivuutta koskeviin ky sy myk siin, jotka liittyvät koulutukseen, työllistymiseen ja nuorten osal li suu teen. Raportissa

3 todetaan, että kyse ei ole ai noas taan julkisten resurssien lisäyksestä ja uudelleen al lo koin nis ta, vaan tarvitaan yleisempi yhteiskunnallinen si tou tu mi nen nuorten aseman parantamiseen. Tässä yhteydessä kei no va li koi maa laajennetaan yhteistyössä työ mark ki na jär jes tö jen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Ta voit tee na on positiivinen kierre, jossa julkiset ja yksityiset pa nok set täydentävät toisiaan. Tähän tematiikkaan työryhmä pa laa myöhemmässä työssä. Ensimmäinen väliraportti kes kit tyy vuoden 2013 talousarviota varten laadittaviin eh do tuk siin ja niitä tukeviin pikaisiin lainsäädäntötarpeisiin. Työryhmän työskentely jatkuu koko hallituskauden ajan. Edus kun ta ei ole vielä käsitellyt yhteiskuntatakuun to teut ta mi seen liittyviä lainsäädäntömuutoksia eikä myöskään kun nil le kaavailluista velvoitteista ole vielä tehty päätöksiä. Liitteessä on koottuna keskeisiä kohtia em väliraportista se kä siinä esitetyistä toimenpiteistä. Yhteiskuntatakuu-tavoitteessa on tartuttu tärkeisiin ja nuor ten hyvinvoinnin kannalta olennaisiin asioihin. Keskeistä on, et tä nuorille on tarjolla riittävästi työhön ja yhteiskunnan jä se nyy teen johtavaa koulutusta sekä työ- ja har joit te lu mah dol li suuk sia. Samoin olennaista on, että ohjaus- ja tu ki ver kos tot toimivat sujuvasti ja saumattomasti. Yh teis kun ta ta kuun täytäntöönpanossa tarvitaan viranomaistahojen to teut ta mia rakenteellisia muutoksia, mutta myös laajaa yh teis kunnal lis ta yhteisvastuuta työelämältä, siihen osallistuvilta ja kolmannelta sektorilta. Em. työryhmän ensimmäisessä vä li ra por tissa kaavaillut keskeiset muutokset koskevat am ma til li sen koulutuksen lisäämistä ja valintakriteerien muok kaa mis ta, työvoimahallinnon ohjaustoiminnan ja tukiehtojen ke hit tä mis tä sekä työharjoittelun lisäämistä. Raportissa esi te tyt toimenpide-ehdotukset koskevat ammatillisen kou lu tuk sen koulutuspaikoista päättäviä tahoja, TE- ja ELY-kes kuk sia sekä työnantajia. Suoraan kunnille kaavailtuja teh täviä ovat nuorten työllistämisen lisäksi ainakin vastuu pe rus ope tuk sen päättävien nuorten ohjauksesta sekä etsivän nuo ri so työn toteuttaminen. Työryhmä aikoo jatkotyössään kä si tel lä myös ohjausja neuvontatyön kehittämistä kaikilla kou lu tus as teil la sekä opetuksen tuki- ja oppilas- ja opis ke li ja huol lon kehittämistä oppilaitoksissa. Lappeenrannassa tehdään jo viranomaisten kesken yh teis työ tä nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi mm. lasten ja nuorten hyvinvointityön puitteissa: Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:s sa ( ) asetetut seuraavat tavoitteet tukevat nuor ten yhteiskuntatakuun toteutumista Lappeenrannassa: jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus ikänsä ja edel ly tys ten sä

4 mukaiseen hoitoon, opetukseen ja koulutukseen jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ongelmatilanteissa nuorella on oikeus peruskoulun jälkeen koulutuspaikkaan nuorella on oikeus riittävään ja tarpeenmukaiseen tukeen opin noissaan nuorella on oikeus siihen, että hänelle turvataan rea lis ti nen mahdollisuus jatko-opintoihin ja työelämään siir ty mi seen nuorella on oikeus lukio- tai ammattiopintojen jälkeen siir tyä jatko-opintoihin tai työelämään. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n tavoitteiden to teut ta mis ta varten on muodostettu seitsemän mo ni toi mi jais ta työryhmää, joista yksi on Nuoren polku peruskoulun jäl keen -ryhmä. Nuoren polku peruskoulun jälkeen -ryhmässä ovat edus tet tu na alla mainitut toimialat /työntekijät: Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, opinto-ohjaaja, ryh män puheenjohtaja Lappeenrannan perusopetus, yläkoulun rehtori Lappeenrannan perusopetus, yläkoulun opinto-ohjaaja Lappeenrannan lukiokoulutus, opinto-ohjaaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, oppilashuolto, ku raat to ri ( Koppari ) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, lastensuojelu, joh ta va sosiaalityöntekijä Lappeenrannan TE-toimisto, työvoimaneuvoja Lappeenrannan seurakuntayhtymä, oppilaitospastori Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, koordinaattori, ryh män sihteeri Vuosien aikana Nuoren polku peruskoulun jäl keen -ryhmä on toteuttanut ja pannut täytäntöön eri toi mi joi den kanssa yhdessä mm. seuraavat nuorten yh teis kun ta ta kuun tavoitteiden saavuttamiseksi tähtäävät toimenpiteet: koonti ryhmän edustajien toiminnasta ja perustehtävästä nuo ren polulla perusopetuksen jälkeen koonti nuoren polulla esiintyvistä aukkopaikoista ja suun ni tel ma niiden tukkimiseksi esitys Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunnalle eri tyis tä tukea tarvitsevien opiskelijoiden jat ko kou lu tus mah dol li suuk sis ta ja tutkintoon tähtäävän koulutuksen jär jes tä mi ses tä Lappeenrannassa; Kasvatus- ja opetuslautakunta on esittänyt asian edelleen kokouksensa pää tök sen mukaisesti Ammattiopisto Luoville Toisen asteen opintopolun kuvaaminen vanhemmille ja työn te ki jöille 9.-luokalta työelämään siirtymiseen asti, ku vaus on painotuotteena

5 ja PDF-tiedostona, painotuote nuo ren polusta on jaettu ennen kevään 2012 yhteishakua kaik kien lappeenrantalaisten 9.-luokan oppilaiden vanhemmille, sa moin eri toimipisteisiin ja kouluihin kaikkien Lappeenrannassa toimivien lukioiden ja am mat ti op pi laitok sen eri linjojen tutor-opiskelijoiden ja op pi las kun tien edustajien kanssa järjestetty yhteinen verkostodialogi, jos sa koottiin opiskelijoilta kehittämisehdotuksia am ma til li seen koulutukseen, lukiokoulutukseen, erilaisiin tu ki pal ve lui hin sekä opintojen päättövaiheeseen liittyen -> jat ko työs tä mi nen syksyllä 2012 Vaihdetaan saattaen onnistunut aloitus am mat ti opin toi hin -hankeen pilotointi käynnistyy lukuvuoden 2012 syk syl lä tavoitteena turvata opiskelujen käynnistyminen ja eh käis tä keskeyttämistä oppilashuoltoon tehty kannanotto siitä, että kuraattoreille var mis tetaan valmiudet mielenterveysongelmien ha vait se mi seen ja hoitamiseen (merkkarien sijaan tullut ku raat to rei ta) esitys Nepsy-koulutuksen (neuropsykiatrinen val men nus-kou lu tus) järjestämisestä ammattioppilaitoksen hen ki lö kun nal le -> suunnitelma etenee E-K koulutuskuntayhtymän hen ki lös tön koulutussuunnitelman kautta syksyllä 2012 tehdään konkreettinen toi meen pa no suun ni tel ma vuodelle 2013 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimassa On nis tu vat opit -hankkeessa vuosina kehitettiin oh jaus toi min to ja ja työpajatoimintoja sekä perustettiin mm. ns. kop pa ri toi min nan malli peruskoulun jälkeen ilman kou lu tus paik kaa olevia sekä toisen asteen koulutuksen keskeyttäviä nuo ria auttamaan. Koppari-toiminta on muodostunut nyt osak si Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin opiske lu ter vey den huol lon toimintatapaa. Hankkeen aikana kehitettyä opas kart taa nuorten tukipalveluihin ylläpidetään edelleen Ete lä-karja lan koulutuskuntayhtymään sivuilla osoitteessa Vuosittain elokuussa Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen edustajat sekä perusopetuksen ja am mat ti kou lun opinto-ohjaajat, ammattikoulun kuraattorit, opis ke li ja ter vey den huollon "koppari", Laptuotteen oppipajan sekä työ voi ma hal lin non edustajat kokoontuvat niin sanottuun jäl ki oh jaus pa la ve riin, jolloin tarkistetaan, kuinka monta lap peen ran ta lais ta oppilasta on kesällä suoritetun täy den nys haun jälkeen edelleen ilman opiskelupaikkaa. Yleensä täs sä vaiheessa kaikille peruskoulun päättäneille on voitu tar jo ta jokin jatko-opiskelupaikka.ilman opiskelupaikkaa jää nei den opiskelijoiden ohjauksesta vastaa Lappeenrannan kau pun gin opiskelijaterveydenhuollon koppari, jonka luokse myös lukuvuoden aikana opintonsa keskeyttävät opiskelijat oh ja taan. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen kehittäminen, mm. Las ten

6 mielenterveystyön hoitoketjujen kuvausten laadinta, on osa kuntien ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin yh teis tä kehittämistä. Etelä-Karjalan maakunnallisen hyvinvointistrategian täytäntöönpanon yhteydessä on kaavailtu yh teis kun ta ta kuun osana olevan koulutustakuun tarkastelua maa kun nal li sel la tasolla, sillä ammatillinen koulutus on organisoitu Ete lä-kar ja lan koulutuskuntayhtymään. Myös oppilas- ja opis ke li ja huol lon palvelut on pääasiallisesti organisoitu maa kun nal li sen toimijan eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja ter veys pii rin kautta. Koulutustakuun voimaantuloon valmistautumista maa kun nas sa pyritään kartoittamaan Tilaisuuteen on kut sut tu koolle Etelä-Karjalan kuntien sekä Etelä-Karjalan kou lu tus kun ta yh ty män sekä sosiaali- ja terveyspiirin että työ voi man palvelukeskuksen edustajat. Paikallisten toimijoiden ja eri tahojen yhteistyö on erittäin tär keää yhteiskuntatakuun täytäntöönpanon onnistumiseksi. Ku kin viranomainen toimii omalla tahollaan oman hal lin non alan sa säännösten ja määräysten velvoittamina sekä ta hol le annettujen resurssien puitteissa. Yhteiskuntatakuun ta voit tei den toteutumista varten on tarpeen aika ajoin tehdä seu ran ta kar toi tus. Samoin jos näyttää siltä, että tavoitteisiin ei päästä, on paikallaan kehittää uusia paikallisia ratkaisuja. Yh teis kun ta ta kuun onnistuminen edellyttää myös elin kei no elä män ja järjestöjen osallistumista. Em. Nuorten yhteis kun ta ta kuu -työryhmän raportin mukaan nuorisotakuu tulee perus tu maan Public-Private-People-Partnership-malliin, jossa nuo ret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa te ki jöi tä. Paikallisesti mahdollisesti perustettavassa nuor ten yhteiskuntatakuun toteutumista edistävässä työ ryh mäs sä tulisikin olla vahva elinkeinoelämän ja nuorten edustus. Työ ryh mäl lä voisi olla kaksitahoinen tehtävä; toisaalta seu ra ta viranomaisten toimintojen esim. koulutuspaikkojen li sää mi sen vaikuttavuutta ja toisaalta kehittää paikallisia kei no ja työnantajien keskuudessa nuorten työllistämisen edis tä mi sek si. Kasvatus- ja opetustoimen arvion mukaan tällä hetkellä teh dään jo tiivistä ja moniammatillista sekä tuloksellista yh teis työ tä, jotta jokaiselle peruskoulun päättäneelle lap peen ran ta lai sel le järjestyy koulutuspaikka. Myös koulutuksen kes key tyk sen uhatessa, tukitoimia on tarjolla. Opintonsa kes keyt tä neil le tai muutoin koulutuksesta pudonneille nuorille tar vit ta neen vielä lisää aktivoimistoimia sekä muuta so si aa lis ta ja terveydellistä tukea, että he pääsisivät työ mark ki noil le ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. (TW) Kotj Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää lausuntonaan val tuus to aloit-

7 teen johdosta, että Lappeenrannassa toimii pai kal lis ten viranomaistahojen keskinäisiä työryhmiä, joiden teh tä vä nä on edistää nuorten koulutukseen ja työelämään ha keu tu mis ta. Tähän mennessä julkaistut, yh teis kun ta ta kuun täytäntöönpanoa varten suunnitellut toimet (TEM ra port ti 8/2012) kohdistuvat lähinnä valtion viranomaisiin. Seu raa vas sa vaiheessa kansallisella tasolla valmisteluun tul lee myös kuntia velvoittavia määräyksiä. Mikäli Lappeen ran taan halutaan perustaa jo tässä vaiheessa nuorten yh teiskun ta ta kuun toteutumista edistävä uusi työryhmä, tulisi sen keskeinen tehtävä olla kehittää paikallisia keinoja työ an ta jien keskuudessa nuorten työllistämisen edistämiseksi. Työ ryh mäs sä tulisi olla vahva elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten edustus ja työryhmän koordinointi kuuluisi lä hin nä työ- ja elinkeinoministeriön alaisille viranomaisille. Kun kun nil le lainsäädännöllä asetettavat uudet velvoitteet tar ken tu vat, voidaan kunnallisen uuden yhteiskuntatakuuta edis tä vän työryhmän perustaminen ottaa uudelleen kä si tel tä väk si. Kola Hyväksyttiin. NUOLI 61 Nuoriso- ja liikuntalautakunnan lausunto : Lappeenrannan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan Lappeenrantaan laajapohjaista nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää työryhmää Hallitus on päättänyt toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, joka turvaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuuden lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on raportissaan 8/2012 tuonut esille yhteiskuntatakuun jakautuvan kahteen osaan. Nuorille on turvattava toimiva palveluverkosto, jotta yhteiskuntatakuun piiriin tulevilla nuorilla on realistiset mahdollisuudet työllistyä, kouluttautua tai hakeutua muuhun toimintaan. Toisena TEM:n raportin painopisteenä on koulutuksen lisääminen. Tavoitteena on saavuttaa vuoden 2016 mennessä tilanne, jossa palveluverkosto toimii ja

8 nuoria ei jää yhteiskunnan tukitoimien ulkopuolelle. Yhteiskuntatakuuseen on hallitus varannut 60 milj.. Raportin mukaan vuosittain nuorta päättää perusasteen koulutuksen. Heistä 5000 ei hakeudu tai pääse tutkintoon johtavaan koulutukseen. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia alle 30-vuotiaita on n Tällä hetkellä arvioidaan vuotiaita pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia nuoria olevan Heistä miehiä on Raportissa on esitetty useita toimenpide-esityksiä näiden nuorten tukemiseksi. Yhtenä tukimuotona raportissa ehdotetaan Etsivän nuorisotyön laajentamista koko maahan. Tämän toiminnan suunnitelluiksi kustannuksiksi on arvioitu 8 milj. Nuorisotoimen yksi toimintamuoto on sosiaalinen nuorisotyön, jossa työskentelee 2 erityisnuorisotyöntekijää ja 2 etsivää nuorisotyöntekijää. Sosiaalisen nuorisotyön resurssit tuplaantuivat Etsivän nuorisotyön valtionavun, Eksoten ja LPR:n kaupungin kehittämisyksikön tuen avulla syksyllä Yhteiskuntatakuun toimenpiteiden suuntautuminen nuorisotoimen toimenalaan kohdistuu sosiaaliseen nuorisotyöhön. Nykyinen henkilöstö tekee jatkuvaa monialaista yhteistyötä useiden eri viranomaistahojen kanssa juuri näiden nuorten auttamiseksi. Tiiviimmät yhteistyötahot ovat: Lappeenrannan TE-toimisto, TYP, Eksote kuraattoritoiminta, Koppari, mielenterveysyksikkö jne. Nuorisotoimi on mukana Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä ja sen useissa eri alatyöryhmissä edistämässä lasten ja nuorten hyvinvointia. (SR) Ntj Nuoli Nuorisotoimi esittää lausuntonaan valtuustoaloitteiseen, että mikäli yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävä työryhmä perustetaan suhtautuu nuorisotoimi aiheeseen myönteisesti ja yhdistää työryhmätyöskentelyn tiiviisti sosiaalisen nuorisotyön yksikköön. Hyväksyttiin. Jaakko Arminen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän lausunto : Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ilmoittaa lausuntonaan kannattavansa valtuustoaloitteessa tarkoitetun laajapohjaisen nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista edistävän työryhmän perustamista.

9 Etelä-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston lausunto : Etelä-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toiminnan yhtenä painopisteenä on puuttua nuorisotyöttömyyteen. Tämä on tarkoittanut henkilökohtaisen ohjauksen turvaamista sitä tarvitseville nuorille, palveluprosessien kehittämistä vastaamaan yhteiskuntatakuun toteuttamista ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden suuntaamista nuoriin asiakkaisiin. Nuorten osalta on myös huomioitu eri tilanteissa olevat nuoret; ammattikouluttamattomat nuoret, ammattikoulutetut nuoret, joilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille, koulutuksen keskeyttäneet nuoret ja erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat moniammatillista palvelua. TE-toimisto ei voi kuitenkaan yksin saada nuorisotyöttömyyttä hallintaan. Tarvitaan monien eri toimijoiden yhteistyötä sekä strategisessa suunnittelussa että käytännön asiakastyössä. Tätä yhteistyötä tehdään päivittäin eri toimijoiden kanssa ja konkreettisimmin tämä ilmenee Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) työssä. Yhteistyömuotoja on syytä kehittää edelleen ja pyrkiä muodostamaan asiakasprosesseja, jossa eri toimijoiden palvelut seuraavat oikea-aikaisesti ja tavoitteellisesti toisiaan, muodostaen ehjän asiakasprosessin, jonka lopputuloksena nuorelle löytyy hänen tilanteeseensa sopiva ja realistisesti toteutettavissa oleva ratkaisu. Etelä-Karjalan TE-toimisto kannattaa kaikkia pyrkimyksiä, joilla puututaan nuorisotyöttömyyteen. Esitetyn työryhmän perustamisessa kannattaa kuitenkin huomioida jo olemassa olevat työryhmät ja hankkeet, joissa käsitellään nuorisotyöttömyyttä. Tavoitteena on välttää päällekkäisten ryhmien perustamista. Esimerkiksi työllisyyspoliittinen toimenpideohjelma (TYPO II) ja lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä työstävät myös nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on tragedia nuorille ihmisille itselleen ja suuri ongelma myös kansantaloudellisesti. Tämän vuoksi eri toimijoiden täytyy ennakkoluulottomasti etsiä yhteisiä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lausunto : Lappeenrannan sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää perustettavaksi laajapohjaisen nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista edistävän työryhmän. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä pääsevät osalliseksi yhteiskuntaan. Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään

10 kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuksessa TE-toimistolla ja työvoiman palvelukeskuksella on keskeinen rooli, mutta sen onnistunut toteutus edellyttää laajapohjaista yhteistyötä eri viranomaistahojen, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Yhteiskuntatakuuseen sisältyy olennaisena osana myös nuorten oma aktiivisuus. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen kannattaa puuttua ajoissa, koska nuorten syrjäytymisen inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat merkittävät. Jos nuori jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle, ovat pelkästään perustoimeentulon kustannukset noin euroa 40 vuoden ajalta. Lasten ja nuorten syrjäytymistä on mahdollista ehkäistä oikein suunnatulla toiminnalla. Lappeenrannan seudulla nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, aktivointiin ja työllistymiseen on tehty työtä useiden vuosien ajan. Yhtenä esimerkkinä tästä on Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittinen ohjelmatyö Parhaillaan käynnissä oleva kausi kattaa vuodet Toimenpideohjelmaan ovat sitoutuneet mm. Lappeenrannan kaupunki, TE-toimisto, Kela, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus ja Eksote. Yhteistyökumppanina elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin rooli on myös merkittävä. Nuorten tilanne on ollut ohjelmatyössä erityisen huomion kohteena. Nykyisen ohjelmakauden aikana moniammatilliset työryhmät laativat mm. konkreettisia esityksiä ja käytäntöön otettavia toimintamalleja osaamiseen, terveyteen ja työkykyyn sekä elämänhallintaan liittyen. Työllisyyspoliittiseen ohjelmatyöhön linkittyvät tiiviisti useat kehittämishankkeet. Eksoten kehittämisohjelma (EAKR) sisältää Aktivointi ja työllistyminen -osion, jossa kehitetään uusia aktivointiin ja työllistymiseen liittyviä toimintamalleja ja koordinoidaan ohjelmatyötä. Konkreettisena esimerkkinä tästä on Nuorten TaidePaja -toiminta, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten yhteisessä Etsivän nuorisotyön -hankkeessa. Nuorten tilanteeseen löytynee ratkaisumalleja myös käynnistyvässä olevan työllisyyspoliittisen kuntakokeilun kautta. Kuntakokeilussa painottuu erityisesti yhteistyö yritysten kanssa. Vastaavasti Etelä-Karjalan maakunnallisen hyvinvointityöryhmän työskentelyn yhtenä painopisteenä on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Hyvinvointityöryhmän toimeksiannosta Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen johtaja Tuija Willberg on

11 kutsunut kuntien ja kuntayhtymien edustajia keskustelutilaisuuteen koulutustakuun toteuttamisesta Etelä-Karjalassa. Tilaisuuden tarkoituksena on kartoittaa maakunnan tilannetta ja kuntien suunnitelmia koulutustakuun toteuttamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden mahdollisimman varhainen tukeminen on tärkeä osa Eksoten strategiatyötä. Ehkäisevään työhön panostaminen on tärkeä keino puuttua syrjäytymisen riskitekijöihin. Hallitusohjelmaan kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu ja nollatoleranssi nuorisotyöttömyydelle ovat kaikin puolin kannatettavia asioita ja edellyttävät toteutuessaan eri toimijatahojen kiinteää yhteistyötä. Tässä toimijaverkostossa Eksoten tehtäväalueeseen sisältyvät erityisesti lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut, joiden uudelleen organisointi on parhaillaan käynnissä. Myös työvoiman palvelukeskuksen palveluvalikko on kohderyhmään kuuluvien nuorten käytössä. Nykytilanteessa nuorten asiaa edistetään jo useassa työryhmässä ja kehittämishankkeessa. Nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseksi tarvitaan edelleen uusia avauksia, kuten valtuustoaloitteesta ilmenee. Jotta nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano voi käynnistyä vuoden 2013 alusta täysimääräisesti, on jatkotoimenpiteet sen toteutumiseksi hyvä suunnitella koordinoidusti jo olemassa olevia työryhmiä ja rakenteita hyödyntäen. Tältä pohjalta nuorten yhteiskuntatakuun edistämiseksi ei tarvita uutta erillistä työryhmää. Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunnon liitteenä ollut koonti väliraportin keskeisistä kohdista on esityslistan liitteenä. (AK) Kj Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen saadut lausunnot tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saatujen lausuntojen perusteella, että Etelä-Karjalassa ja Lappeenrannassa on tehty ja tehdään laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken nuorisotyöttömyyteen puuttumiseksi ja tässä vaiheessa nuorten yhteiskuntatakuun edistäminen on tarkoituksenmukaista ja tärkeää liittää näiden jo toiminnassa olevien yhteistyöryhmien ja -rakenteiden toimintaan ja tarvittaessa täydentää niitä esim. elinkeinoelämän ja nuorten edustajilla. Edelleen kaupunginhallitus päättää, että siinä vaiheessa, kun kunnille lainsäädännöllä tulevat velvoitteet nuorten yhteiskuntatakuun osalta tarkentuvat, otetaan kunnallisen uuden

12 KV 105 Kh yhteiskuntatakuuta edistävän työryhmän perustaminen uudelleen käsiteltäväksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin. Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunnon liitteenä ollut koonti väliraportin keskeisistä kohdista on esityslistan liitteenä. (AK) Kh Kv Merkitään tiedoksi. Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Anneli Kiljunen esitti ponsiesityksenä, että kaupunginhallitus tuo esityksen tammikuun valtuustoon millaisella suunnitelmalla ja kokoonpanolla yhteiskuntatakuu toteutetaan. Valtuutettu Harri Iljin kannatti Kiljusen ponsiesitystä. Päätösesitys hyväksyttiin. Puheenjohtajan tiedustelun jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponsiesityksen.