Räyringinjärvet YLEISKUVAUS
|
|
- Jutta Laakso
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Räyringinjärvet YLEISKUVAUS Vähä-Räyringin eli Jaakkolanjärven pinta-ala on 0,8 km², keskisyvyys 0,8 metriä ja syvin kohta 1,3 metriä. Iso-Räyringin pinta-ala on 3,4 km², keskisyvyys 0,7 metriä ja syvin kohta 1,3 metriä. Järven kemiallinen tila on hyvä. Järvien rannalla on jonkin verran sekä vakituista että mökkiasutusta. Vähä-Räyringin veden pinta on tasan metrin Iso-Räyrinkiä ylempänä. Järviä yhdistää 600 metriä pitkä Välijoki, joka on kaivettu vesien kuljettajaksi vieressä kiemurtelevan alkuperäisen puron tilalle. Välijoki on suoraviivainen, hyvin kapea ja helposti risujen ja pienten puiden tukkima puro. Iso-Räyringin vedet laskevat kaksi kilometriä pitkää kaivettua Kaivosojaa pitkin Levijokeen. Täysin pyöreän Iso-Räyringin erämaajärven rantamaisema on samannäköinen joka suunnasta. Teoria kraatterijärvistä antaa ylimääräistä hohtoa näkymälle. (kuva Anssi Orrenmaa)
2 RAIVAUS JA KARTOITUS Viisi melojaa teki Räyrinkijärvien alustavan kartoitusmelonnan Välijoen todettiin olevan liian risuinen melottavaksi, minkä takia Jamin monitoimiopiskelijat raivasivat Välijoen enimmistä puista ja risuista kahtena päivänä maaliskuussa Kahdentoista melojan varsinainen Räyringin kartoitusmelonta tehtiin Välijoki oli raivauksesta huolimatta hankala melottava, koska veden pinta oli ehtinyt laskea kuivan kevään takia. Kartoitus jatkui vielä Iso-Räyringin geologisella tutkimusmelonnalla yhdessä sukeltajien ja geologin kanssa. Kartoituksessa olivat mukana Tuula Hahtola, Veli-Matti Hakala, Seija Heittola, Jaana Kultti, Janne Latvala, Virpi Leikkari, Aki Martikainen, Ari Nousiainen, Anssi Orrenmaa, Hanna Ristimäki, Sari Saunamäki, Suoku Siren, Susanna Siirtola, Merja Suomela ja Eija Tuomaala. Suurin osa Väliojasta jäi risujen takia melomatta marraskuussa Sen jälkeen enimmät risut on raivattu. Puron vieressä kulkeva tienpohja on silti jatkossakin varteenotettava vaihtoehto melojien ja kaluston siirtämiselle Räyringinjärveltä toiselle. (kuva Hanna Ristimäki) TARKEMPI KUVAUS MELONTAREITTINÄ Vähä-Räyrinki eli Jaakkolanjärvi on melojalle mukavan kokoinen ja muotoinen pikkujärvi suorantoineen ja lahtineen. Järven eteläpuolella on vakituista asutusta (Jaakkolan talo) ja kymmenkunta mökkiä. Pohjoispuolen ainoa asukas on kalasääski, joka on pesinyt jo useita vuosia kolmimetrisen männyn latvassa, aivan luoteisen suorannan tuntumassa. Sääksipariskunta ja sen poikaset ovat tottuneet järvellä näkyvään liikkeeseen, mutta kovin lähelle lintuja ei kannata meloa, etteivät ne häiriinny ja ärsyynny. Kartoitusmelonnan aikana suolle lentänyttä emoa ja pesässä päätään pyörittelevää poikasta ihailtiin vastapäisen Mäntyniemen suunnasta, noin 300 metrin päästä. Mäntyniemelle tehtävä taukopaikka antaisi tilaisuuden pitempäänkin seurantaan. Mikäli linnut eivät häiriinny, houkuttelee melojaa myös itärantaa pitkin saavutettava järven pohjoinen soinen pohjukka. Myös järven eteläisin lahti sen vieressä idän puolella oleva saunalahti tarjoavat mukavaa tutkittavaa. Erityinen tutkimuskohde ovat mahdollisesti meteoriitista kielivät kivet, mihin teemaan palataan myöhemmin erikseen.
3 Kalasääksen pesä on aivan Vähä-Räyringin rannalla kasvan männyn latvassa. (kuva Hanna Ristitimäki) Vähä-Räyringin itärannan tuntumasta löytyy useita kiinnostavia kivikoita. (kuva Anssi Orrenmaa) Vähä-Räyringille voi asukkaita ja mökkiläisiä häiritsemättä lähteä melomaan osoitteen Väliojantie 294 tuntumasta, mistä Välijoen pieni kanava vie tien vierestä järvelle. Samassa paikassa voi ihailla Vähä-Räyringin ensimmäiseksi sanotun asukkaan talon suojeltuja raunioita, muutama kymmenen metriä Väliojasta etelään, aivan Väliojantien länsipuolella. Luonnon kauniisti valtaamista kivirauniosta löytyisi hyvä piilo myös geokätkölle. Tätä Järvenautioksi kutsuttua paikkaa uudisasutti tiettävästi Lasse Laukkonen vuonna Vaikka hän menestyi jopa taloudellisesti, houkutteli etelän suunnalta häämöttävä Suokonmäki hänet jättämään Räyringin-kotinsa. Suokonmäki ja sen näkötorni nousevat tenhoavasti metsän yläpuolelle sekä Vähä- ett Iso-Räyringin pohjoispuolelta kohti etelää katsoessa.
4 Räyringin ensimmäiseksi väitetyn asukkaan kodin jäänteet ovat vielä näkyvissä Väliojan lähellä Vähä-Räyringin puolella. (kuva Anssi Orrenmaa) Väliojantien toiselta puolelta voi laskeutua Välijokeen eli Väliojaan, mikäli sen melominen houkuttelee. 600 metriä pitkä suoraviivainen Välijoki laskee Iso-Räyrinkiin. Sen eteläpuolella kiemurtelee pieneksi ojaksi kuihtunut alkuperäinen lasku-uoma. Heti Välijoen pohjoispuolella uomaa seuraa tiepohja, jota pitkin kaluston vetäminen voi usein olla vaivattomampaa kuin melominen. Välijoki on noin kahden metrin levyinen pikku väylä. Siinä mahtuu leveyden puolesta melomaan, vettäkin on usein riittävästi ja virtauskin vie lopuksi melojaa. Ongelmana on pikku väylän tukkeutuminen siinä kasvavista ja sen yli kaatuneista puista. Lopussa on myös pieni siltarakenne. Vaikka Välijoki raivattiin maaliskuussa 2014 lähes melontakelpoiseksi, riitti veden pinnan lasku tekemään melonnasta vaivalloista toukokuussa. Uutta puustoa kasvaa ja kaatuu esteeksi vuosittain. Uoman pysyvä kohennus vaatisi nähtävästi ruoppausta, mutta sen seurauksena veden pinta saattaisi laskea hankalan paljon. Välijoki ei sovi ainakaan suuremman joukon melontaväyläksi. Toukokuun 2014 kartoitusmelonta eteni hitaasti kaksi kuukautta aikaisemmin tehdyistä raivauksista huolimatta. Helpohkon pääsyn Iso- Räyringille raivaus kuitenkin avasi. (kuva Anssi Orrenmaa)
5 Ratkaisevin hyöty raivauksesta oli aivan väylän lopussa, sillä marraskuussa 2013 Välijoen loppu oli täysin tukossa risuista ja myös sen pohjoispuoliselta suorannalta oli vaikea lähteä kastumatta Iso-Räyringin puolelle, pitkospuiden tapaisista lankuista huolimatta. Maaliskuussa 2014 tehty raivaus avasi melko hyvän laskureitin Välijokea pitkin. Vain aivan viimeinen mutka on niin kapea, että retkikajakki mahtuu siitä vain vaivoin. Välittömästi Välijoen pohjoispuolella muutaman kymmenen metriä ennen Iso-Räyrinkiä on kalastajan rakentama laavu, jota myös kulkijat voivat käyttää, lupaa maat omistava Markus Salo. Laavun edustalla kulkee toista metriä maastoa korkeammalle nouseva luonnon tekemä kiviaita, joka jatkuu Iso-Räyringin itärannan länsirannan suuntaisena jopa satojen metrien matkan. Välijoen itäpäässä oleva laavu toimi Jamin raivaajien taukopaikkana maaliskuussa Vasemmassa reunassa näkyy kasvillisuuden peittämää kiviaitaa. (kuva Anssi Orrenmaa) Neljä kertaa Vähä-Räyringin kokoinen Iso-Räyrinki on myös sopivan kokoinen ja hyvin erämainen melontajärvi, jonka rannoilla on vain muutama mökki. Täysin pyöreän muodon takia järveä kiertävän melojan maisemat pysyvät kuitenkin koko ajan hyvin samanlaisina. Pienet niemet ja lahdet tuovat kuitenkin vaihtelua matkantekoon, samoin matala järven kivikot ja ruovikot. Nimi Räyrinki tulee ruotsin kielen sanasta Röringe träsk ja se voidaan kääntää Ruokojärveksi. Lehtimäen Räyrinkijärvien nimimuotojen kehitys on aivan sama kuin Vetelin Räyringinjärvellä (Reurinki 1773, Röringe Järfvi ja Vähä Röringe 1709, Röringe träsk 1762 ja Röringe träsk 1812). Marraskuun kartoitusmelonnassa melojia ilahdutti Iso-Räyringin puolella seitsemän joutsenta sekä suuri lintuparvi, nähtävästi isokoskeloita tai telkkiä. Toukokuun kartoitusmelonnan aikana kalasääksi lensi Iso-Räyringin pohjoispuolen yli kohti naapurijärven pesäänsä. Mikäli ei ole vuokrannut mökkiä Iso-Räyringin rannalta on luontevin lähtöpaikka lounaiskulmassa oleva lähes puoli kilometriä pitkä kaivettu kanava, jota myös veneilijät käyttävät. Kanavan varteen löytää jatkamalla Latojoentie 20:n kohdasta lähtevää hiekkatietä suoraviivaisesti eteenpäin 1,5 kilometrin kohdassa olevasta mutkasta eteenpäin.
6 Iso-Räyringin koillispuolelta alkava pieni Kaivosoja tarjoaa lisää tutkittavaa. Iro-Räyringin vedet virtaavat 2,7 kilometrin matkan Kaivosojaa pitkin Levijokeen. Kaivosoja on alkuperäisen kiemurteleva lasku-uoman viereen kaivettu suoraviivaisempi uoma. Viimeisillä sadoilla metreillä Kaivosoja yhtyy alkuperäiseen uomaan. Muutaman sadan metrin melonnan jälkeen pato katkaisee Kaivosojan vapaan kulun. Kaivosojaa ei keväällä 2014 kartoitettu tästä eteenpäin veden vähäisyyden ja tiedossa olevien esteiden takia. Mikäli reitin varrelle kaatuneet puut katkaistaan, on Kaivosoja melottavissa korkean veden aikana. Kaivosojan vetisyyttä säännöstellään myös uoman alkupäässä olevan padon avulla. RÄYRINGINJÄRVET KRAATTERIJÄRVINÄ Ajatus Vähä- ja Iso-Räyringistä meteoriitin synnyttäminä kraatterijärvinä antaa aivan uuden ulottuvuuden niiden melojalle. Geologi Marjatta Koiviston teorian mukaan järvet ovat saattaneet syntyä 73 miljoonaa vuotta sitten saman meteoriitin sirpaleista, joka synnytti myös Lappajärven 30 kilometriä niistä luoteeseen. Marjatta Koivisto oli Geologisen tutkimuskeskuksen palveluksessa, kun hän selvitti vuosina Lappajärven geologiaa. Hän määritteli tuolloin uusiksi Lappajärven iän ja löysi meteoriitin putoamisen aiheuttamista sueviiteista pieniä impaktitimantteja. Näiden tutkimusten aikana Räyrinkijärvien muodot ja sijainti meteoriitin tuloreitillä alkoivat kiinnittivät hänen huomiotaan. Koivisto löysi tyttärensä kanssa lomamatkalla heinäkuussa 1997 sueviittia läheiseltä Kukkoniemen sorakuopalta. Koivisto esitti GTK:lle jatkotutkimuksia, mutta hänen työnantajansa ei innostunut ja asia hautautui. Vähä-Räyringin rannalla asuva Yrjö Jaakkola löysi nettihaun avulla Marjatta Koiviston teoria Räyringin kraattereista: Kun Jaakkola kertoi löydöstään Tervareitti-projektille, ottivat Kyrönjoen KoskiHäjyt yhteyttä eläkkeellä olevaan Koivistoon Espooseen. Koivisto innostui asiasta ja lupasi tulla jatkamaan kraatteritutkimuksia KoskiHäjyjen Räyringin-leirille Tämän leirin aikana Yrjö Jaakkola ja Rauni Lanamäki majoittivat ja soutivat Marjatta Koivistoa ja myös koskihäjyt etsivät melomalla kiinnostavia kiviä. Koivisto, neljä Lakeuden sukeltajaa ja koskihäjyt tutkivat kivistä aluetta Iso-Räyringin pohjoispuolella, Aittoniemen ja Kirsiniemen välisellä vesialueella. Helsingin Sanomien tiedesivuilla julkaistiin aukeaman kokoinen juttu Räyringin arvoituksesta Myös Ilkka ja Järviseutu-lehti olivat edellisen viikon aikana jo kertoneet Koiviston kraatteriteoriasta.
7 Geologi Marjatta Koiviston kraatteritutkimuksia avusti ja seurasi Iso-Räyringin pohjoisrannalla 10 melojaa, 4 sukeltajaa, 3 soutajaa ja Helsingin Sanomien valokuvaaja. (kuva Merja Suomela) Tätä raporttia kirjoittaessa Koiviston kraatteriteoriaa ei ole vahvistettu eikä kumottu, mutta jo pelkkä ajatus on tuonut uudenlaista hohtoa järvien ympärille. Nyt jokaista kiveä voi tutkiskella mahdollisena todisteena järvien taivaallisesta alkuperästä. Lappajärven tapaan Räyringinjärvien pohjoisrannan tuntumassa on erityisen paljon kiintoisia kiviä ja kivikoita. Pintakiviä voi arvioida suoraan kajakista tai kanootista päin, eivätkä pohjakivetkään ole syvällä. Myös Iso-Räyringin pyöreä muoto on näin katsoen jännittävä viite kraatterissa melomiseen. Esillä ollut ajatus koko maailmassa harvinaisesta kolmen kraatterijärven melontareitistä saattaisi herättää jopa kansainvälistä mielenkiintoa. Tämän takia olisi kiinnostavaa tietää, onko useamman kraatterijärven reittejä muualla maailmassa. Lähin useamman kraatterin keskittymä on Viron Saarenmaalla. Nämä kahdeksan kraatteria ovat kuitenkin huomattavasti Tervareitin mahdollisia kraattereita pienempiä. Vettä on pysyvästi vain suurimmassa eli Kaalin kraatterissa, jonka läpimitta on vähän yli sata metriä. Kaalin kraatteri on hyvin suosittu matkailukohde. Reilun 40 kilometrin mittainen kraatterireitti Vähä-Räyrinki Välijoki Iso-Räyrinki Kaivosoja Levijoki Alajärvi Kurejoki Lappajärvi olisi periaatteessa mahdollinen, mutta käytännössä hieman hankala melontareitti. Syynä ovat Välijoen ja Kaivosojan pienuus ja risuisuus, Levijoen kivikkoisuus sekä Kurejoessa olevan vesivoimalan 300 metrin ohitus. Näiden hidasteiden takia reitti ei sovi tällaisenaan kuin sinnikkäille melojille, mutta asettaisi heille tietysti houkuttelevan kraatteri-haasteen. Kolmen kraatterin vesistö olisi joka tapauksessa houkutteleva matkailun ja markkinoinnin näkökulmasta. Siitä kiinnostuneille voisi ehkä tarjota tuotteistettua tutustumista erikseen kaikkiin kolmeen järveen, esimerkiksi osittain patikoiden ja halutessa osittain meloen. Vuokrakalustoa on jo olemassa kaikkein kiinnostavimmissa paikoissa eli sekä Iso-Räyringin että Lappajärven pohjoispuolella. Kraatterimelonnalle toisivat lisäarvoa Lappajärvestä parista saaresta yhä löytyvät kärnäiitit sekä Kivitipun meteoriittinäyttely, etenkin kun Lappajärveä on tarkoitus markkinoida nimenomaan kraatterijärvenä. Myös Lappajärven ja Kivitipun näkökulmasta Räyringin kraatterijärvet toisivat selvästi uutta lisäarvoa. Alajärvi voisi julistautua Suomen johtavaksi kraatterikaupungiksi, jonka alueella olisi eniten
8 kraatterijärviä, kolme nuorinta kraatteria sekä suurin ja pienin kraatteri. Alajärven tulivuorikeskukselle Suomen tihein kraatterikeskittymä tarjoaisi hyvää sisältöä. Räyringinjärvien kraatteritutkimukset herättivät toukokuussa 2014 valtakunnallista huomiota. Mikäli kraatteriteoria vahvistuu, saattaa kolmen kraatterijärven ketjusta tulla kansainvälisesti kiinnostava kohde. (kuva Anssi Orrenmaa) NÄHTÄVYYKSIÄ Muinaisasutuksen suojeltu ja sammaloitunut kiviperustus Välijoen Vähä-Räyringin puoleisesta päästä muutama kymmenen metriä etelään, Väliojantien vieressä. Vähä-Räyringin luoteiskulmassa on hieno suoranta, jossa on kalasääsken pesä matalan männyn päällä aivan rannassa. Pesän takia tuota suorantaa ei voi kuitenkaan lähestyä toukokesäkuussa, että pesintä ei häiriinny. Myös heinäkuussa pitää olla varovainen. Vasta elokuusta lähtien voi mennä lähemmäs. Suokonmäen moderni näkötorni on aina avoinna kävijöille yhdellä maakunnan korkeimmista paikoista. Tornista näkee muun muassa Ähtärinjärvelle ja molemmille Räyringinjärville. Kirkkaalla ilmalla 30 metriä korkeasta tornista sanotaan näkyvän seitsemän kirkon tornit.
9 Suokonmäki ja sen moderni näkötorni siintävät Räyringinjärvien horisontissa kuin tarujen linnake. (kuva Hanna Ristimäki) PALVELUJA JA MAJOITUSTA Seppo Rantamäki, , Sepon hirsihuvilat, useita mökkejä Vähä-Räyringin kaakkoiskulmassa. Kuokkasen lomatalot Ison-Räyringin etelärannalla. Kolmeen mökkiin mahtuu ihmistä. Mökeistä vastaa Helena Kuokkanen, Välisaaren lomamökeistä Honkola-mökki on Ison-Räyringin pohjoisrannalla. Omistaja on Pasi Välisaari, Kelosta rakennettu mökki 8 hengelle. Välisaari hankki keväällä 2014 neljä kajakkia, joita mökkivuokralaiset voivat tarvittaessa käyttää. Toukokuussa 2014 kraatteritutkimuksiin lähdettiin mökin pihalta ja niitä tehtiin mökistä lähteen olevilla kivikoilla. LUKEMISTA Marjatta Koiviston vuonna 1997 kirjoittama selvitys sueviittilohkarelöydöistä Pohjanmaalla: Ison-Räyringin lähellä oleva Pellosmaan talon poltergeist-tapaukset herättivät valtakunnallista huomiota joulukuusta 1917 alkuvuoteen Talossa kävi muutaman kuukauden aikana noin tuhat ihmistä Hämeestä asti ihmettelemässä outoja tapahtumia. Tapahtumista on kerrottu Järviseudun historian sivuilla ja Herman Aholan kirjan Lehtimäen asukkaita sivuilla Räyringin ensimmäisestä asukkaasta kerrotaan Lehtimäen asukkaita -kirjan sivuilla ja 27.
10 Räyringin nimen kehityksestä ja alkuperästä kerrotaan Järviseudun historian sivulla 222. Räyringinjärviin 1970-luvulla suunnitelluista tekoaltaista on puhetta Maiju Viitaniemen toimittaman Hoiskon kyläkirjan sivuilla sekä Antti Tuurin Kertomus järvestä kirjan sivulla 99.
TERVAREITTI YLEISKUVAUS
TERVAREITTI YLEISKUVAUS Tervareitiksi kutsutaan tässä raportissa Ähtävänjoen vesistön muodostamaa reittiä Soinin, Alajärven, Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven alueella Pedersören rajalle saakka. Reittiin
Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km
Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)
Ulkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
Tervareitin melontaopas
Tervareitin melontaopas Etelä-Pohjanmaan Järviseudun melontareitit ja tarinat Guidebook to the Paddlers Tar Route Sisällys Mauno Puotinen: Tervetuloa Tervareitille Tervareitin perustiedot Vesille tunniksi,
ALAJÄRVEN KARTOITUSMELONNAT
Alajärvi YLEISKUVAUS Alajärven pinta-ala on 11,1 km² ja rantaviivan pituus noin 33 kilometriä. Järvessä lasketaan olevan 23 saarta. Selvästi suurin on Isosaari eli Pappilansaari, joka jakaa järven pääaltaaseen
Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma
Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti -hanke 2014 Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti -hanke 1.7.2013 31.12.2014 Ähtävänjoen vesistö sekä alueen järvisyys on Etelä-Pohjanmaalla
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)
MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.
Saksanahon puron tutkimus retki
Saksanahon puron tutkimus retki 11.08.2010 Kaksi muuan urkkia päätti lähteä tutkimusmatkalle saksanahon purolle. Mikä olisi se väline, jolla pääsee puiden yli ja aamukaste vaikuttaisi helpottavasti matkan
ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328
Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO
Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
Suomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
Hirviniemi HIRVINIEMI
Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan
ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...
Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Firmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012
1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
Lappajärvi YLEISKUVAUS
Lappajärvi YLEISKUVAUS Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi Lappajärvi on maakunnan suurin ja Suomen 33. suurin järvi. Se on myös maan suurin kraatterijärvi. Lappajärven altaan pituus on 24 kilometriä ja leveys
MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)
MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse
Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila
1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3
Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5
Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,
Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).
LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen
Jyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS
Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS Kuninkaanjoen pituudeksi lasketaan 35 kilometriä, mutta sen latvoille laskevat pienet purot keräävät vetensä paljon kauempaakin. Melontareittinä Kuninkaanjoen voi katsoa alkavan
Beat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)
sivu 1 / 13 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola
Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin
MÖKILLE SAMMALNIEMEEN
MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen
LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue.
km alistenkoski Vähäjoki Koroisten muinaismuistoalue alistentie Liedon Vanhalinna Vierasvenesatama Turun Linna Saaristomeren melontareitti, Sininen Reitti TURKU Linnankatu Puutarhakatu Puistokatu Aninkaistenkatu
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
TERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004
1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6
LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO
Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun
MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti
MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka
Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010
1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...
Honnin padon korjaaminen
Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset
Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
Pelkosenniemen kylät ja luonto
Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys
PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
Välijoki YLEISKUVAUS KOORDINAATIT
Välijoki YLEISKUVAUS Lappajärven vedet virtaavat Evijärveen noin 17 kilometriä pitkän Välijoen kautta. Välijoki kiemurteli aikaisemmin suhteellisen kapeassa suoraan kaakosta luoteeseen suuntautuvassa laaksossa.
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo
Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
Ähtävänjoki YLEISKUVAUS
Ähtävänjoki YLEISKUVAUS Ähtävänjoki virtaa 61 kilometrin matkan Evijärveltä merelle Pietarsaaren edustalla. Ensimmäiset 9 kilometriä Pedersören rajalle asti luetaan tämän kartoituksen Tervareittiin. Ähtävänjoen
Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu
2 (15) Sisällysluettelo 1 Yleisiä huomioita Siuruajoesta melontaa ajatellen...3 2 Koskiluokitus välillä Kokkokylän silta Konttilan laavu (matka 7km)...3 3 Koskiluokitus välillä Konttilan laavu Yli Siurua
Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.
1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P
Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT
sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä
VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus
VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS Yleiskuvaus Vaikkojoki sijaitsee Kaavin ja Juuan kuntien alueella. Joki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulain (35/1987) nojalla. Vaikkojoki on valtakunnallisesti
Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus
Väliraportti 1.7.2009 Ulrika Köngäs Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus Ruotsinpyhtään Skårbäcksmossenin 1700-luvun sotilasleirin alueella suoritettiin arkeologiset
Viranoja muuttaa muotoaan
Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas
Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun
Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella
Rehevä ja suojainen Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan parhaita lintujärviä, paikoin jopa kansainvälisesti kiinnostava. (Kuva Hanna Ristimäki)
Evijärvi YLEISKUVAUS Evijärven pinta-ala on 27,1 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 110 kilometriä. Järvessä lasketaan olevan 132 saarta ja luotoa. Keskisyvyys on vain 1,7 metriä ja suurin syvyys
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ. Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä 747-402-6-98 ja Elisabet 747-402-7-60 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12017 19.8.2017 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[
AILåA-lt OJ 3'-t'fl_:;"~c.. IZ. 2oC/ D M 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[ ~ ARKEOLOGISET T UTKIMUKSET
Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009
1 Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartat...
NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi
NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi Miikka Haimila 2004 Nummi-Pusula inventointi 2004 2 Sisällys Yleiskartta... 3 Johdanto. 4 Kohdekuvaukset: Alue 3. 5 Alue 9. 7 Alue 17..
Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat