Räyringinjärvet YLEISKUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Räyringinjärvet YLEISKUVAUS"

Transkriptio

1 Räyringinjärvet YLEISKUVAUS Vähä-Räyringin eli Jaakkolanjärven pinta-ala on 0,8 km², keskisyvyys 0,8 metriä ja syvin kohta 1,3 metriä. Iso-Räyringin pinta-ala on 3,4 km², keskisyvyys 0,7 metriä ja syvin kohta 1,3 metriä. Järven kemiallinen tila on hyvä. Järvien rannalla on jonkin verran sekä vakituista että mökkiasutusta. Vähä-Räyringin veden pinta on tasan metrin Iso-Räyrinkiä ylempänä. Järviä yhdistää 600 metriä pitkä Välijoki, joka on kaivettu vesien kuljettajaksi vieressä kiemurtelevan alkuperäisen puron tilalle. Välijoki on suoraviivainen, hyvin kapea ja helposti risujen ja pienten puiden tukkima puro. Iso-Räyringin vedet laskevat kaksi kilometriä pitkää kaivettua Kaivosojaa pitkin Levijokeen. Täysin pyöreän Iso-Räyringin erämaajärven rantamaisema on samannäköinen joka suunnasta. Teoria kraatterijärvistä antaa ylimääräistä hohtoa näkymälle. (kuva Anssi Orrenmaa)

2 RAIVAUS JA KARTOITUS Viisi melojaa teki Räyrinkijärvien alustavan kartoitusmelonnan Välijoen todettiin olevan liian risuinen melottavaksi, minkä takia Jamin monitoimiopiskelijat raivasivat Välijoen enimmistä puista ja risuista kahtena päivänä maaliskuussa Kahdentoista melojan varsinainen Räyringin kartoitusmelonta tehtiin Välijoki oli raivauksesta huolimatta hankala melottava, koska veden pinta oli ehtinyt laskea kuivan kevään takia. Kartoitus jatkui vielä Iso-Räyringin geologisella tutkimusmelonnalla yhdessä sukeltajien ja geologin kanssa. Kartoituksessa olivat mukana Tuula Hahtola, Veli-Matti Hakala, Seija Heittola, Jaana Kultti, Janne Latvala, Virpi Leikkari, Aki Martikainen, Ari Nousiainen, Anssi Orrenmaa, Hanna Ristimäki, Sari Saunamäki, Suoku Siren, Susanna Siirtola, Merja Suomela ja Eija Tuomaala. Suurin osa Väliojasta jäi risujen takia melomatta marraskuussa Sen jälkeen enimmät risut on raivattu. Puron vieressä kulkeva tienpohja on silti jatkossakin varteenotettava vaihtoehto melojien ja kaluston siirtämiselle Räyringinjärveltä toiselle. (kuva Hanna Ristimäki) TARKEMPI KUVAUS MELONTAREITTINÄ Vähä-Räyrinki eli Jaakkolanjärvi on melojalle mukavan kokoinen ja muotoinen pikkujärvi suorantoineen ja lahtineen. Järven eteläpuolella on vakituista asutusta (Jaakkolan talo) ja kymmenkunta mökkiä. Pohjoispuolen ainoa asukas on kalasääski, joka on pesinyt jo useita vuosia kolmimetrisen männyn latvassa, aivan luoteisen suorannan tuntumassa. Sääksipariskunta ja sen poikaset ovat tottuneet järvellä näkyvään liikkeeseen, mutta kovin lähelle lintuja ei kannata meloa, etteivät ne häiriinny ja ärsyynny. Kartoitusmelonnan aikana suolle lentänyttä emoa ja pesässä päätään pyörittelevää poikasta ihailtiin vastapäisen Mäntyniemen suunnasta, noin 300 metrin päästä. Mäntyniemelle tehtävä taukopaikka antaisi tilaisuuden pitempäänkin seurantaan. Mikäli linnut eivät häiriinny, houkuttelee melojaa myös itärantaa pitkin saavutettava järven pohjoinen soinen pohjukka. Myös järven eteläisin lahti sen vieressä idän puolella oleva saunalahti tarjoavat mukavaa tutkittavaa. Erityinen tutkimuskohde ovat mahdollisesti meteoriitista kielivät kivet, mihin teemaan palataan myöhemmin erikseen.

3 Kalasääksen pesä on aivan Vähä-Räyringin rannalla kasvan männyn latvassa. (kuva Hanna Ristitimäki) Vähä-Räyringin itärannan tuntumasta löytyy useita kiinnostavia kivikoita. (kuva Anssi Orrenmaa) Vähä-Räyringille voi asukkaita ja mökkiläisiä häiritsemättä lähteä melomaan osoitteen Väliojantie 294 tuntumasta, mistä Välijoen pieni kanava vie tien vierestä järvelle. Samassa paikassa voi ihailla Vähä-Räyringin ensimmäiseksi sanotun asukkaan talon suojeltuja raunioita, muutama kymmenen metriä Väliojasta etelään, aivan Väliojantien länsipuolella. Luonnon kauniisti valtaamista kivirauniosta löytyisi hyvä piilo myös geokätkölle. Tätä Järvenautioksi kutsuttua paikkaa uudisasutti tiettävästi Lasse Laukkonen vuonna Vaikka hän menestyi jopa taloudellisesti, houkutteli etelän suunnalta häämöttävä Suokonmäki hänet jättämään Räyringin-kotinsa. Suokonmäki ja sen näkötorni nousevat tenhoavasti metsän yläpuolelle sekä Vähä- ett Iso-Räyringin pohjoispuolelta kohti etelää katsoessa.

4 Räyringin ensimmäiseksi väitetyn asukkaan kodin jäänteet ovat vielä näkyvissä Väliojan lähellä Vähä-Räyringin puolella. (kuva Anssi Orrenmaa) Väliojantien toiselta puolelta voi laskeutua Välijokeen eli Väliojaan, mikäli sen melominen houkuttelee. 600 metriä pitkä suoraviivainen Välijoki laskee Iso-Räyrinkiin. Sen eteläpuolella kiemurtelee pieneksi ojaksi kuihtunut alkuperäinen lasku-uoma. Heti Välijoen pohjoispuolella uomaa seuraa tiepohja, jota pitkin kaluston vetäminen voi usein olla vaivattomampaa kuin melominen. Välijoki on noin kahden metrin levyinen pikku väylä. Siinä mahtuu leveyden puolesta melomaan, vettäkin on usein riittävästi ja virtauskin vie lopuksi melojaa. Ongelmana on pikku väylän tukkeutuminen siinä kasvavista ja sen yli kaatuneista puista. Lopussa on myös pieni siltarakenne. Vaikka Välijoki raivattiin maaliskuussa 2014 lähes melontakelpoiseksi, riitti veden pinnan lasku tekemään melonnasta vaivalloista toukokuussa. Uutta puustoa kasvaa ja kaatuu esteeksi vuosittain. Uoman pysyvä kohennus vaatisi nähtävästi ruoppausta, mutta sen seurauksena veden pinta saattaisi laskea hankalan paljon. Välijoki ei sovi ainakaan suuremman joukon melontaväyläksi. Toukokuun 2014 kartoitusmelonta eteni hitaasti kaksi kuukautta aikaisemmin tehdyistä raivauksista huolimatta. Helpohkon pääsyn Iso- Räyringille raivaus kuitenkin avasi. (kuva Anssi Orrenmaa)

5 Ratkaisevin hyöty raivauksesta oli aivan väylän lopussa, sillä marraskuussa 2013 Välijoen loppu oli täysin tukossa risuista ja myös sen pohjoispuoliselta suorannalta oli vaikea lähteä kastumatta Iso-Räyringin puolelle, pitkospuiden tapaisista lankuista huolimatta. Maaliskuussa 2014 tehty raivaus avasi melko hyvän laskureitin Välijokea pitkin. Vain aivan viimeinen mutka on niin kapea, että retkikajakki mahtuu siitä vain vaivoin. Välittömästi Välijoen pohjoispuolella muutaman kymmenen metriä ennen Iso-Räyrinkiä on kalastajan rakentama laavu, jota myös kulkijat voivat käyttää, lupaa maat omistava Markus Salo. Laavun edustalla kulkee toista metriä maastoa korkeammalle nouseva luonnon tekemä kiviaita, joka jatkuu Iso-Räyringin itärannan länsirannan suuntaisena jopa satojen metrien matkan. Välijoen itäpäässä oleva laavu toimi Jamin raivaajien taukopaikkana maaliskuussa Vasemmassa reunassa näkyy kasvillisuuden peittämää kiviaitaa. (kuva Anssi Orrenmaa) Neljä kertaa Vähä-Räyringin kokoinen Iso-Räyrinki on myös sopivan kokoinen ja hyvin erämainen melontajärvi, jonka rannoilla on vain muutama mökki. Täysin pyöreän muodon takia järveä kiertävän melojan maisemat pysyvät kuitenkin koko ajan hyvin samanlaisina. Pienet niemet ja lahdet tuovat kuitenkin vaihtelua matkantekoon, samoin matala järven kivikot ja ruovikot. Nimi Räyrinki tulee ruotsin kielen sanasta Röringe träsk ja se voidaan kääntää Ruokojärveksi. Lehtimäen Räyrinkijärvien nimimuotojen kehitys on aivan sama kuin Vetelin Räyringinjärvellä (Reurinki 1773, Röringe Järfvi ja Vähä Röringe 1709, Röringe träsk 1762 ja Röringe träsk 1812). Marraskuun kartoitusmelonnassa melojia ilahdutti Iso-Räyringin puolella seitsemän joutsenta sekä suuri lintuparvi, nähtävästi isokoskeloita tai telkkiä. Toukokuun kartoitusmelonnan aikana kalasääksi lensi Iso-Räyringin pohjoispuolen yli kohti naapurijärven pesäänsä. Mikäli ei ole vuokrannut mökkiä Iso-Räyringin rannalta on luontevin lähtöpaikka lounaiskulmassa oleva lähes puoli kilometriä pitkä kaivettu kanava, jota myös veneilijät käyttävät. Kanavan varteen löytää jatkamalla Latojoentie 20:n kohdasta lähtevää hiekkatietä suoraviivaisesti eteenpäin 1,5 kilometrin kohdassa olevasta mutkasta eteenpäin.

6 Iso-Räyringin koillispuolelta alkava pieni Kaivosoja tarjoaa lisää tutkittavaa. Iro-Räyringin vedet virtaavat 2,7 kilometrin matkan Kaivosojaa pitkin Levijokeen. Kaivosoja on alkuperäisen kiemurteleva lasku-uoman viereen kaivettu suoraviivaisempi uoma. Viimeisillä sadoilla metreillä Kaivosoja yhtyy alkuperäiseen uomaan. Muutaman sadan metrin melonnan jälkeen pato katkaisee Kaivosojan vapaan kulun. Kaivosojaa ei keväällä 2014 kartoitettu tästä eteenpäin veden vähäisyyden ja tiedossa olevien esteiden takia. Mikäli reitin varrelle kaatuneet puut katkaistaan, on Kaivosoja melottavissa korkean veden aikana. Kaivosojan vetisyyttä säännöstellään myös uoman alkupäässä olevan padon avulla. RÄYRINGINJÄRVET KRAATTERIJÄRVINÄ Ajatus Vähä- ja Iso-Räyringistä meteoriitin synnyttäminä kraatterijärvinä antaa aivan uuden ulottuvuuden niiden melojalle. Geologi Marjatta Koiviston teorian mukaan järvet ovat saattaneet syntyä 73 miljoonaa vuotta sitten saman meteoriitin sirpaleista, joka synnytti myös Lappajärven 30 kilometriä niistä luoteeseen. Marjatta Koivisto oli Geologisen tutkimuskeskuksen palveluksessa, kun hän selvitti vuosina Lappajärven geologiaa. Hän määritteli tuolloin uusiksi Lappajärven iän ja löysi meteoriitin putoamisen aiheuttamista sueviiteista pieniä impaktitimantteja. Näiden tutkimusten aikana Räyrinkijärvien muodot ja sijainti meteoriitin tuloreitillä alkoivat kiinnittivät hänen huomiotaan. Koivisto löysi tyttärensä kanssa lomamatkalla heinäkuussa 1997 sueviittia läheiseltä Kukkoniemen sorakuopalta. Koivisto esitti GTK:lle jatkotutkimuksia, mutta hänen työnantajansa ei innostunut ja asia hautautui. Vähä-Räyringin rannalla asuva Yrjö Jaakkola löysi nettihaun avulla Marjatta Koiviston teoria Räyringin kraattereista: Kun Jaakkola kertoi löydöstään Tervareitti-projektille, ottivat Kyrönjoen KoskiHäjyt yhteyttä eläkkeellä olevaan Koivistoon Espooseen. Koivisto innostui asiasta ja lupasi tulla jatkamaan kraatteritutkimuksia KoskiHäjyjen Räyringin-leirille Tämän leirin aikana Yrjö Jaakkola ja Rauni Lanamäki majoittivat ja soutivat Marjatta Koivistoa ja myös koskihäjyt etsivät melomalla kiinnostavia kiviä. Koivisto, neljä Lakeuden sukeltajaa ja koskihäjyt tutkivat kivistä aluetta Iso-Räyringin pohjoispuolella, Aittoniemen ja Kirsiniemen välisellä vesialueella. Helsingin Sanomien tiedesivuilla julkaistiin aukeaman kokoinen juttu Räyringin arvoituksesta Myös Ilkka ja Järviseutu-lehti olivat edellisen viikon aikana jo kertoneet Koiviston kraatteriteoriasta.

7 Geologi Marjatta Koiviston kraatteritutkimuksia avusti ja seurasi Iso-Räyringin pohjoisrannalla 10 melojaa, 4 sukeltajaa, 3 soutajaa ja Helsingin Sanomien valokuvaaja. (kuva Merja Suomela) Tätä raporttia kirjoittaessa Koiviston kraatteriteoriaa ei ole vahvistettu eikä kumottu, mutta jo pelkkä ajatus on tuonut uudenlaista hohtoa järvien ympärille. Nyt jokaista kiveä voi tutkiskella mahdollisena todisteena järvien taivaallisesta alkuperästä. Lappajärven tapaan Räyringinjärvien pohjoisrannan tuntumassa on erityisen paljon kiintoisia kiviä ja kivikoita. Pintakiviä voi arvioida suoraan kajakista tai kanootista päin, eivätkä pohjakivetkään ole syvällä. Myös Iso-Räyringin pyöreä muoto on näin katsoen jännittävä viite kraatterissa melomiseen. Esillä ollut ajatus koko maailmassa harvinaisesta kolmen kraatterijärven melontareitistä saattaisi herättää jopa kansainvälistä mielenkiintoa. Tämän takia olisi kiinnostavaa tietää, onko useamman kraatterijärven reittejä muualla maailmassa. Lähin useamman kraatterin keskittymä on Viron Saarenmaalla. Nämä kahdeksan kraatteria ovat kuitenkin huomattavasti Tervareitin mahdollisia kraattereita pienempiä. Vettä on pysyvästi vain suurimmassa eli Kaalin kraatterissa, jonka läpimitta on vähän yli sata metriä. Kaalin kraatteri on hyvin suosittu matkailukohde. Reilun 40 kilometrin mittainen kraatterireitti Vähä-Räyrinki Välijoki Iso-Räyrinki Kaivosoja Levijoki Alajärvi Kurejoki Lappajärvi olisi periaatteessa mahdollinen, mutta käytännössä hieman hankala melontareitti. Syynä ovat Välijoen ja Kaivosojan pienuus ja risuisuus, Levijoen kivikkoisuus sekä Kurejoessa olevan vesivoimalan 300 metrin ohitus. Näiden hidasteiden takia reitti ei sovi tällaisenaan kuin sinnikkäille melojille, mutta asettaisi heille tietysti houkuttelevan kraatteri-haasteen. Kolmen kraatterin vesistö olisi joka tapauksessa houkutteleva matkailun ja markkinoinnin näkökulmasta. Siitä kiinnostuneille voisi ehkä tarjota tuotteistettua tutustumista erikseen kaikkiin kolmeen järveen, esimerkiksi osittain patikoiden ja halutessa osittain meloen. Vuokrakalustoa on jo olemassa kaikkein kiinnostavimmissa paikoissa eli sekä Iso-Räyringin että Lappajärven pohjoispuolella. Kraatterimelonnalle toisivat lisäarvoa Lappajärvestä parista saaresta yhä löytyvät kärnäiitit sekä Kivitipun meteoriittinäyttely, etenkin kun Lappajärveä on tarkoitus markkinoida nimenomaan kraatterijärvenä. Myös Lappajärven ja Kivitipun näkökulmasta Räyringin kraatterijärvet toisivat selvästi uutta lisäarvoa. Alajärvi voisi julistautua Suomen johtavaksi kraatterikaupungiksi, jonka alueella olisi eniten

8 kraatterijärviä, kolme nuorinta kraatteria sekä suurin ja pienin kraatteri. Alajärven tulivuorikeskukselle Suomen tihein kraatterikeskittymä tarjoaisi hyvää sisältöä. Räyringinjärvien kraatteritutkimukset herättivät toukokuussa 2014 valtakunnallista huomiota. Mikäli kraatteriteoria vahvistuu, saattaa kolmen kraatterijärven ketjusta tulla kansainvälisesti kiinnostava kohde. (kuva Anssi Orrenmaa) NÄHTÄVYYKSIÄ Muinaisasutuksen suojeltu ja sammaloitunut kiviperustus Välijoen Vähä-Räyringin puoleisesta päästä muutama kymmenen metriä etelään, Väliojantien vieressä. Vähä-Räyringin luoteiskulmassa on hieno suoranta, jossa on kalasääsken pesä matalan männyn päällä aivan rannassa. Pesän takia tuota suorantaa ei voi kuitenkaan lähestyä toukokesäkuussa, että pesintä ei häiriinny. Myös heinäkuussa pitää olla varovainen. Vasta elokuusta lähtien voi mennä lähemmäs. Suokonmäen moderni näkötorni on aina avoinna kävijöille yhdellä maakunnan korkeimmista paikoista. Tornista näkee muun muassa Ähtärinjärvelle ja molemmille Räyringinjärville. Kirkkaalla ilmalla 30 metriä korkeasta tornista sanotaan näkyvän seitsemän kirkon tornit.

9 Suokonmäki ja sen moderni näkötorni siintävät Räyringinjärvien horisontissa kuin tarujen linnake. (kuva Hanna Ristimäki) PALVELUJA JA MAJOITUSTA Seppo Rantamäki, , Sepon hirsihuvilat, useita mökkejä Vähä-Räyringin kaakkoiskulmassa. Kuokkasen lomatalot Ison-Räyringin etelärannalla. Kolmeen mökkiin mahtuu ihmistä. Mökeistä vastaa Helena Kuokkanen, Välisaaren lomamökeistä Honkola-mökki on Ison-Räyringin pohjoisrannalla. Omistaja on Pasi Välisaari, Kelosta rakennettu mökki 8 hengelle. Välisaari hankki keväällä 2014 neljä kajakkia, joita mökkivuokralaiset voivat tarvittaessa käyttää. Toukokuussa 2014 kraatteritutkimuksiin lähdettiin mökin pihalta ja niitä tehtiin mökistä lähteen olevilla kivikoilla. LUKEMISTA Marjatta Koiviston vuonna 1997 kirjoittama selvitys sueviittilohkarelöydöistä Pohjanmaalla: Ison-Räyringin lähellä oleva Pellosmaan talon poltergeist-tapaukset herättivät valtakunnallista huomiota joulukuusta 1917 alkuvuoteen Talossa kävi muutaman kuukauden aikana noin tuhat ihmistä Hämeestä asti ihmettelemässä outoja tapahtumia. Tapahtumista on kerrottu Järviseudun historian sivuilla ja Herman Aholan kirjan Lehtimäen asukkaita sivuilla Räyringin ensimmäisestä asukkaasta kerrotaan Lehtimäen asukkaita -kirjan sivuilla ja 27.

10 Räyringin nimen kehityksestä ja alkuperästä kerrotaan Järviseudun historian sivulla 222. Räyringinjärviin 1970-luvulla suunnitelluista tekoaltaista on puhetta Maiju Viitaniemen toimittaman Hoiskon kyläkirjan sivuilla sekä Antti Tuurin Kertomus järvestä kirjan sivulla 99.

TERVAREITTI YLEISKUVAUS

TERVAREITTI YLEISKUVAUS TERVAREITTI YLEISKUVAUS Tervareitiksi kutsutaan tässä raportissa Ähtävänjoen vesistön muodostamaa reittiä Soinin, Alajärven, Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven alueella Pedersören rajalle saakka. Reittiin

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KARTOITUSMELONNAT

ALAJÄRVEN KARTOITUSMELONNAT Alajärvi YLEISKUVAUS Alajärven pinta-ala on 11,1 km² ja rantaviivan pituus noin 33 kilometriä. Järvessä lasketaan olevan 23 saarta. Selvästi suurin on Isosaari eli Pappilansaari, joka jakaa järven pääaltaaseen

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Tervareitin melontaopas

Tervareitin melontaopas Tervareitin melontaopas Etelä-Pohjanmaan Järviseudun melontareitit ja tarinat Guidebook to the Paddlers Tar Route Sisällys Mauno Puotinen: Tervetuloa Tervareitille Tervareitin perustiedot Vesille tunniksi,

Lisätiedot

Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma

Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma Järviseudun Tervareitin kehittämissuunnitelma Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti -hanke 2014 Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti -hanke 1.7.2013 31.12.2014 Ähtävänjoen vesistö sekä alueen järvisyys on Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO

Lisätiedot

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011 Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse

Lisätiedot

Lappajärvi YLEISKUVAUS

Lappajärvi YLEISKUVAUS Lappajärvi YLEISKUVAUS Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi Lappajärvi on maakunnan suurin ja Suomen 33. suurin järvi. Se on myös maan suurin kraatterijärvi. Lappajärven altaan pituus on 24 kilometriä ja leveys

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS

Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS Kuninkaanjoen pituudeksi lasketaan 35 kilometriä, mutta sen latvoille laskevat pienet purot keräävät vetensä paljon kauempaakin. Melontareittinä Kuninkaanjoen voi katsoa alkavan

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue.

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue. km alistenkoski Vähäjoki Koroisten muinaismuistoalue alistentie Liedon Vanhalinna Vierasvenesatama Turun Linna Saaristomeren melontareitti, Sininen Reitti TURKU Linnankatu Puutarhakatu Puistokatu Aninkaistenkatu

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

Välijoki YLEISKUVAUS KOORDINAATIT

Välijoki YLEISKUVAUS KOORDINAATIT Välijoki YLEISKUVAUS Lappajärven vedet virtaavat Evijärveen noin 17 kilometriä pitkän Välijoen kautta. Välijoki kiemurteli aikaisemmin suhteellisen kapeassa suoraan kaakosta luoteeseen suuntautuvassa laaksossa.

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Rehevä ja suojainen Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan parhaita lintujärviä, paikoin jopa kansainvälisesti kiinnostava. (Kuva Hanna Ristimäki)

Rehevä ja suojainen Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan parhaita lintujärviä, paikoin jopa kansainvälisesti kiinnostava. (Kuva Hanna Ristimäki) Evijärvi YLEISKUVAUS Evijärven pinta-ala on 27,1 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 110 kilometriä. Järvessä lasketaan olevan 132 saarta ja luotoa. Keskisyvyys on vain 1,7 metriä ja suurin syvyys

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu 2 (15) Sisällysluettelo 1 Yleisiä huomioita Siuruajoesta melontaa ajatellen...3 2 Koskiluokitus välillä Kokkokylän silta Konttilan laavu (matka 7km)...3 3 Koskiluokitus välillä Konttilan laavu Yli Siurua

Lisätiedot

Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008

Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 1 Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Hämeen TE-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Havainnot...

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Ähtävänjoki YLEISKUVAUS

Ähtävänjoki YLEISKUVAUS Ähtävänjoki YLEISKUVAUS Ähtävänjoki virtaa 61 kilometrin matkan Evijärveltä merelle Pietarsaaren edustalla. Ensimmäiset 9 kilometriä Pedersören rajalle asti luetaan tämän kartoituksen Tervareittiin. Ähtävänjoen

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Kuka olen, millä lihaksilla Aloitin melontaharrastukseni rakentamalla vanerikajakin kesällä 2006 Hankin 50-vuotislahjaksi oikean

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus

VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS Yleiskuvaus Vaikkojoki sijaitsee Kaavin ja Juuan kuntien alueella. Joki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulain (35/1987) nojalla. Vaikkojoki on valtakunnallisesti

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Siilinjärven kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9.

Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9. Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9. Rannan stabilointi maksaa noin 10 metriä leveällä kaistaleella 6 500 /jm, kun savikerroksen

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

NAISTEN MELONTA LUONNOSTA KUMPUAVAA HYVINVOINTIA. Oulankajoella 13. kerran! 22.8.2015

NAISTEN MELONTA LUONNOSTA KUMPUAVAA HYVINVOINTIA. Oulankajoella 13. kerran! 22.8.2015 NAISTEN MELONTA LUONNOSTA KUMPUAVAA HYVINVOINTIA Oulankajoella 13. kerran! 22.8.2015 NAISTEN MELONTA 22.8.2015 Naisten melontatapahtuma järjestetään nyt jo 13. kerran. Päivän teemana on kokea yhdessä Kuusamon

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot