Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maan kasvukunnosta huolehtiminen"

Transkriptio

1 Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö kuiskaaja hanke Hotelli Ravintola Lasaretti, Oulu Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maatalous metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Risto Seppälä, MTT S Kuva: M L Westerlund, MTT Tavoitteena veden liettävää vaikutusta kestävä mururakenne eroosioalttiit maalajit Karkean maan löyhä mururakenne Murujen muodostuminen <> savespitoisuus Karkeissa maissa mururakenne löyhä Eloperäinen aines edistää löyhää murujen muodostumista Maan biologinen aktiivisuus Murujen kestävyys vähentää * liettymistä * kuorettumista * eroosiota, veden savisameutta * varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Kuvat: Risto T. Seppälä, MTT Muokkaamatta 17 v. Tuore kynnös Kuvat otettu 1 cm syvyydestä Lierojen ulosteesta kuivuu muruja Biomuruja 1

2 Vesi ja ilma maan huokosissa Maan kiintoaines muodostaa rakenteen rungon hiukkasten ja murujen välissä/sisällä huokosia Huokosissa vettä ja ilmaa huokosten koko ja jatkuvuus veden ja ilman johtuminen MMM vesi kiintoaines ilma Kivennäisaines Eloperäinen aines Huokosto Maalajien välillä eroja huokostossa tavoitteena veden imeytyminen maan pinnasta syvempiin kerroksiin Savi Hieta Tärkeitä makrohuokosia: Murujen ja isojen hiukkasten väliset pinnat Lierokäytävät (sylinterimäinen huokonen halkaisija > 2 mm) Juurikanavat (sylinterimäinen, < 2 mm) Savimaissa halkeamat Makrohuokoset ovat suuria huokosia: halkaisija yli,3 mm vesi ja ilma liikkuu märässä maassa juurten kasvuväyliä hetkellinen veden varastointikyky märissä oloissa vähentää pintavalunnan riskiä Kuva: Liisa Pietola, HY Keskikokoiset huokoset pidättävät kasveille käyttökelpoisen veden Pienet huokoset halkaisija alle,2 mm sitovat veden kasvin ulottumattomiin Pohjamaa Huokosto näkyy mustana ja kiintoaines valkoisena Muokkauskerros Muokkauskerros Pohjamaa Hieta Hiesu Savi Hieta Hiesu Savi Huokosjakauma kivennäis ja eloperäinen maa 2 vuotta 1 vuotta 1 vuotta Maan rakenteen merkitys peltoviljelyssä Kasvin kasvu * Sadon määrä ja laatu * Ravinteiden hyväksikäyttö * Eloperäistä ainesta maahan NOx CO2 O 2 Viljeltävyys * Muokkautuvuus, vetovastus * Kantavuus * Liettyminen ja kuorettuminen * Poudanarkuus * Ojituksen toiminta % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,2,2,3 >,3 mm % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,3 >,3 kutistuma Rahkaturve Kyntökerros Lähde: kivennäismaa Andersson & Wiklert (1972) ja turvemaa Myllys (1992) Ympäristökuormitus * Pintavalunta * Eroosio, fosforin huuhtoutuminen * Kasvihuonekaasut * Ravinteiden hyväksikäyttö Talous: ojitus ja muokkaus ongelmat, satotappiot * ympäristöhaitat Kasvutekijät maassa * Vedenläpäisevyys, veden varastointi * Kaasujen vaihto märässä maassa * Mekaaninen vastus * Ravinnetalous * Eloperäinen aines, eliöstö 2

3 Maan rakennetta huonontavat huonontaa muokkautuvuutta ja kantavuutta, lisää tiivistymis riskiä, haittaa luonnonprosessien toimintaa Toimimaton ojitus, maan jatkuva märkyys perus ja paikalliskuivatus Eloperäisen aineksen puute Voimakas muokkaus ja hiertäminen Tiivistäminen heikko eliötoiminta, murut eivät kestä vettä rikkoo luontaisen rakenteen, kuluttaa maan eloperäistä ainesta, altistaa liettymiselle rikkoo ja katkoo makrohuokosia, massiivinen rakenne Perustoimenpiteitä Alhainen ph (huom. Al 3+ ) haittaa kasvien kasvua, vaikuttaa maan biologiseen aktiivisuteen Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Toimiva ojitus Rinteisyys, painanteet Paikalliskuivatus Hyvä rakenne Huono rakenne Peruskuivatus Kuva: Merja Myllys, MTT Veden imeytyminen maahan, pintavalunnan vähentäminen Viljeltävyys: kantavuus, töiden ajoitus Viljelykasvin sato: määrä ja laatu Painanteet pellon muotoilu Rinteiden alaosa veden valuminen yläosasta Myyräsalaojitus ensiavuksi lätäkkökohtiin Ojituksen kunto: pellon kuivuminen, laskuaukot 3

4 Lohkokoko peruslohkon keskikoko v. 28 2,4 ha päisteajo liittymien määrä tieltä lohkolle peltoliikenteen suunnittelu Lohkojen muoto päisteajo päällekkäin ajo työn sujuminen Peltoliikenteenjärjestelyt Kalkitus kasvien kasvu, murujen kestävyys Suomen maaperä luontaisesti hapan. Happamuusvaikuttaa ravinteiden liukoisuuteen (kasville käyttökelpoisuuteen) maassa, kasvien kasvuun (happamuudelle arat lajikkeet, Al liukoisuus kasvaa ph:n laskiessa alas Al kasveille myrkyllistä). Kalkitus parantaa mikrobiston elinoloja, todennäköisesti myös lierojen. periaatteessa stabiloi myös savimaan mururakennetta lisäämällä maan ioniväkevyyttä (etenkin, kun sekoitetaan pieneen maakerrokseen) Katioini Maahiukkanen Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Al 3+, Fe 3+, Ca 2+, Mg 2+ varaus suolapitoisuus korkea flokkuloituminen Eloperäinen aines: murujen vedenkestävyys ja muut maan ominaisuudet Mouhijärvi savinen hiue Jokioinen hiuesavi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Muokkauksen keventäminen ja muut viljelyn yhteydessä tehtävät valinnat ja toimenpiteet Maan orgaaninen hiili (g/1g) Osuus 2 mm seulalle jääneistä muruista (%) Pitkänen (1988) * + Hiilen kertyminen maahan kasvihuonekaasut mururakenne kationinvaihtokapasiteetti (ravinteiden pidättyminen karkeat maat) maan vedenpidätysominaisuudet Lisää liuenneen fosforin huuhtoutumisen riskiä eloperäinen aines ja fosfori kilpailevat maassa sitoutumispaikoista 4

5 Tiivis ruokamultakerros Makrohuokoset märän maan toiminnan avain Hietam aa 5 v. suorakylvö Penetrometrinen vastus (MPa) Muokkausta vähennettäessä ja esim. monivuotisissa nurmissa ruokamultakerros tiiviimpi kuin vuosittain kynnettävässä maassa parantaa maan kantavuutta, mutta voi haitata veden imeytymistä ja juurten kasvua Savi HeS Kyntö lisää ainakin hetkellisesti maan hetkellistä vedenvarastointikykyä suurimpien makrohuokosten tilavuutta MP ZT MP ZT 2 cm Huokoskoko, m < Syvyys (cm) Sänkimuokkaus Suorakylvö Kyntö Peltoliikenteen aiheuttaman tiivistymisen välttäminen Maan luontaisten rakennetta ylläpitävien prosessien toiminnan edistäminen (esim. ojitus) MP HeS ZT He MP ZT MP Ht ZT MP Elop. ZT Huokosten tilavuus osuus (m 3 1m 3 ) Porosity, 1m 3 m 3 MP= kyntö, ZT= suorakylvö Alakukku ym. 27 Biologinen muokkaus kivennäismaissa Maan tiivistyminen sateen ja oman painonsa vaikutukseta ajan kuluessa 7 6 Suorak. Kyntö Muokkauksen ja luontaisen tiivistymisen välinen suhde Lieroyksilöitä m (hshht) 2 (He) 3 (hthe) Lohkopari (maalaji) 4 (HeS) Yhteensä yksilöä: 82 % suorakylvetystä maasta S Kuva: Marja Liisa Westerlund, MTT Talven jälkeen Kevätmuokkaus Syksyllä Kynnetyt (K) näytteet painuivat 5 mm:n sadetuksen aikana, mutta luontaisen tiiveyden saavuttanut suorakylvetty (S) maa ei reagoinut sadetukseen Maalajien välillä ero: 1 ja 2 karkeita maita. 3 ja 4 hienojakoisia. Tuore kynnös Näytteen pinnan painuminen sadetuksessa (cm) vaikuttaa maan painannevarastoon, hetkelliseen vedenvarastointikykyyn, veden infiltraatioon, maan ilmanvaihtoon 1S 1K 2S 2K 3S 3K 4S 4K 5

6 Viljelykierto kasvipeitteisyys huokoistuminen * Maan pintaan jäävän eloperäisen aineksen määrä kasvipeite, eroosion esto (suoja ja sitominen), mururakenne * Kasvipeitteen kestoaika yksivuotiset, kaksivuotiset, monivuotiset kerääjäkasvit: alus ja pyydyskasveja (ravinteiden välivarasto) (aluskasvi kylvetään satokasvin kanssa samaan aikaan ja pyydyskasvi vasta sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvin sato ei korjata: muokkaus viherlannoitukseksi syksyllä tai keväällä) Juurten määrä, paksuus, kasvun dynamiikka, syvyyskasvu Agriculture, Ecosystems and Environment 18 (25) * Maan rakenteen parantaminen tai ylläpito Hiilen kerryttäminen mururakenne Juuret: kuivuminen/kostuminen savet, juurikanavat * Mahdollisuus monipuolistaa viljelykiertoa eloperäisen aineksen määrä, kasvien juuret muokkaajina Juurten kokonaislukumäärä 5 cm:n kerroksessa Kasvukauden aikana. Timotei ja puna apila 1. satovuosi Lähde: Pietola & Alakukku 25. Agriculture, Ecosystems and Environment 18: Lähde: Pietola ym. julkaisematon aineisto Kesannointivaihtoehdot Peltoliikenne kuormittaa maata koneet ja laidunnus Avokesanto * savimaa kuivuu hitaasti * toistuva muokkaus > tiivistymisriski > mururakenteen tuhoutuminen > humuksen kuluminen * ravinteiden huuhtoutuminen * eroosioriski Viherkesanto * ottaa ravinteita huuhtoutuminen * suojaa pintamaata sateilta * kuivattaa maata * eloperäistä ainesta maahan * juurikanavat * eroosion väheneminen kasvustoaikana Luonnontilainen maa kasvuston peitossa Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Jännitys = F/A Leikkaus Puristus Maan kestävyys puristuslujuus leikkauslujuus 6

7 Peltoliikenteenaiheuttaman tiivistymisen ehkäiseminen Maan ominaisuudet (maan kyky kestää kuormitusta): maan kosteus/märkyys löyhyys/kiinteys elastisuus/plastisuus Kuormitus: jännityksen suuruus, suunta koneen massa kuormituksen kestoaika kuormituksen toistuvuus kuormituksen jakaantuminen pellolla Syvyys (cm) Syvyys (cm) Märkä maa tiivistyy ja tahtaantuu herkästi Keväällä Maan kosteus (cm 3 /1cm 3 ) Aitosavi Aitosavi Hiesu 3.5. Hiesu Hiuesavi/hiesusavi Maan kosteus (g/1g) Syksy 1985 Syksy1986 Syksy 1987 Syksy 1988 Kevät Trautner ja Arvidsson2 Peltotiedustelija tulevaisuudessa tietoa maasta maan alta töiden ajoitukseen Pieni rengaspaine pieni keskimääräinen pintapaine * Maan kosteuden ja lämpötilan seuranta maatilalla miten ilman näytteidenottoa mittaustietoa radiolähetin maan alle välittämään tietoa * Ensimmäisten kokeilujen jälkeen tavallinen kännykän antenni toimii ilmassa, muttei maassa malli vaimennuksesta toimiva antenni Lisätietoja: Johannes Tiusanen, HY Agroteknologian laitos (johannes.tiusanen@helsinki.fi) Paine (kpa) Paine (kpa) Pyörätraktori, paino 4 tn rengaspaine edessä 16 kpa takana 12 kpa Aika (s) Kumitelatraktori, paino 12,5 tn, laskennallinen pintapaine kovalla alustalla 3 kpa Aika (s) Pintapaineen jakautuminen kontaktialalla Ajosuuntaan ja sivusuunnassa huippujännityksiä Rengaspaine niin pieneksi kuin teknisesti mahdollista märissä oloissa max. 5 kpa 7

8 In 29, 27 years after loading, 1, 2, 3, 4, Penetrometer resistanse (MPa) A A Kuormituksen syvyys * Suuri rengaskuorma > suuri kontaktiala > jännitys ulottuu syvälle Pitkäaikaisen tiivistymisen riski Toisto ja massa Kyntö, luonnon prosessit palauttavat Tiivistymishaittojen kestoaika Tiivistymän syvyys vaikuttaa Välitön vaikutus * ajourat (esim. nurmi) * ei perusmuokkausta ennen uutta kasvustoa Lyhytaikaisvaikutus * kyntökerros 3 5 vuotta Pitkäaikaisvaikutus * perusmuokkauskerroksen alapuolella * Suomen oloissa savimaassa yli 2 vuotta * vaikea korjata Depth (cm) Haitallista tiivistymistä oli jo hevosaikaan Kiinteät ajourat? Pohjamaan tiivistymisen mekaaninen kuohkeuttaminen mm. Australiassa panostettu: tavalliset koneet, raideväli sovitettu tasajaolle esim. 3 m:n kerranteiksi Yhdistetty kevennettyyn muokkaukseen Miten poistaa juurten kasvua ja aineiden liikkumista haittaava kerros/tiivistymä? Kokeiltuja keinoja a. Mekaanisesti b. Biologisesti c. Näiden yhdistelmä 8

9 Jankon ja pohjamaan muokkaukseen erilaisia jankkureita Oireet > selvitä syy Tarve: ala, syvyys kustannukset/hyödyt Jankon/pohjamaan rakenne haittaa Suomessa syväkuohkeutus kokemukset eivät ole olleet rohkaisevia voi kuitenkin olla tarpeen esim. karkeiden maiden iskostumisen rikkomisessa tai yhdistettynä luonnonprosessien kuohkeutukseen: sen alkuunpääsemisen nopeuttajana: ensin mekaaninen käsittely viherkesanto tms. Ilmenneitä ongelmia: * Maan kosteus kuohkeutettaessa sade, liettyminen * Uudelleen tiivistyminen rakenteen stabilointi * Kustannukset lyhyt jälkivaikutus tulosten epävarmuus työ ja konekustannus toimenpiteen toistuvuus Toteutus * ajankohta: maa murustuvaa työsyvyydessä kasvusto kuivattanut maan * maa: ei huonoa maata pintamaahan (maalaji, ph, orgaaninen aines) * kalusto, riittävä työsyvyys Rakenteen vakiinnuttaminen viherkesanto, ei saa tiivistää uudelleen Maan laadun omatoiminen havainnointi Ei ole ollut kaupallisia palveluja tai ohjeistusta maan laadun määrittämiseen omatoimiseen määritykseen ja tulosten tulkintaan tehty Peltomaan laatutesti Havainnot ja mittaukset kootaan Arvio maan kunnosta Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet Mittauslukemia verrataan MTT:n mittausten pohjalta määriteltyihin raja arvoihin pisteytys laatutestin tuloksiin Tulosten perusteella toimenpidesuosituksia Tiedon hallinta maaperän hoidossa Tarvitaan systeemiratkaisuja: Teknologisten keinojen tuottaminen monipuolisen tiedon yhdistämistä mittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa Osa viljelyn strategista suunnittelua Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa Maan rakenteen voi pilata nopeasti väärillä valinnoilla Esim. tiivistyminen Rakenteen korjaaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä 9

10 Maan rakenteen hoito ja ylläpito tavoitteet ja toimet Rehevä kasvusto Ottaa tehokkaasti ravinteita Maan tiivistymisen ja jättää maahan eloperäistä ehkäisy ainesta. Huokosrakenne säilyy Muru ja huokosrakenteen Kuivattaa maata, jolloin läpäisevänä kestävyys savimaahan halkeamia. Vähentää muokkaus Estää liettymistä, kuorettumista ja tarvetta eroosiota. Viljelykierto Vähentää veden lätäköitymistä, Syväjuuriset ja pintavaluntaa ja maan tiivistymistä. Kalkitus monivuotiset kasvit: Kasvien kasvu eloperäisen aineksen Maan biologinen kertyminen, biologinen Valuntasuhde toiminta, mururakenne muokkaus, kasvipeite Pintavalunta pieneksi Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus Hyvä vedenläpäisevyys Muokkaus Veden nopea imeytyminen, Maan pinnan painanne maan kyky varastoida hetkellisesti varasto ja muokkauskerroksen vettä ja hyvä vedenjohtavuus Toimiva ojitus hetkellinen vedenvarastointikyky vähentävät lätäköitymistä ja pinta Tyhjentää nopeasti makrohuokoset suurenevat ainakin hetkellisesti. valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa ja vähentää märkyyden haittoja. Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata. Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, Luovuttaessa kynnöstä maan Biologinen toiminta maan luontaiset prosessit hyötyvät. pintakerrokseen kertyy eloperäistä Lierot huokoistavat Tiivistymisen riski vähenee. ainesta, mikä parantaa murujen ja murustavat maata. Kevennetyn muokkauksen edellytys vedenkestävyyttä Mikrobitoiminta parantaa Muokkauksen vähentämisen murujen kestävyyttä. edellytykset: läpäisevä rakenne, Edellytys kevennettäessä toimiva ojitus, biologinen muokkausta. kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy. Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet Kiitos! 1

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen Maan rakenteen muodostuminen Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan Sisältö Maan rakenteen muodostuminen Viljelyn perustoimenpiteet ja maan rakenne Eloperäinen aines Maan tiivistämisen välttäminen

Lisätiedot

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki

Lisätiedot

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta Maan rakenne Muhkea maaperä tapahtuma, 5.9.2018 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön

Lisätiedot

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus

Lisätiedot

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Sisältö Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Humuspehtoori 3 vuotta. Viljelymaan hyvän hoidon seminaari 27.2.214 Tyrväntö Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maan rakenne Maalajien väliset

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen? Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen? 14.3.218 HAMK, Hämeenlinna, Elinvoimainen maatalous -hanke Laura Alakukku, maataloustieteiden osasto Maan tiivistyminen

Lisätiedot

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa

Lisätiedot

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet Sisältö Eloperäisen maan fysikaaliset Maan fysikaaliset viljely Eloperäisen aineksen maatuminen fysikaaliset Viljelyn vaikutus maatumiseen Päästöt alas ja viljelyvarmuutta ratkaisuja turvepeltojen

Lisätiedot

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Maanparannus ja maaperän havainnointi Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maanparannus ja maaperän havainnointi JUNO hankkeen tilaisuudet 22.11.217 Säkylä ja 23.11.217 Paimio Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet

Lisätiedot

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Sisältö Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari Ilmajoki 20.11.2014 Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Lanta maatilan tuotantosysteemissä

Lisätiedot

Maan vesitalous toimivaksi

Maan vesitalous toimivaksi Maan vesitalous toimivaksi Sisältö Veden kierto ja maaperä Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen Työkaluja maan rakenteen hoitoon Yhteenveto vesitalouteen Pellon vesitalous kohdilleen tilaisuus, Vilkku hanke

Lisätiedot

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3. Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa

Lisätiedot

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto

Lisätiedot

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta

Lisätiedot

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä

Lisätiedot

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS Humuspehtoori 17.3.2015 PELTMAAN RAKENNE JA FSFRIN KÄYTTÖKELPISUUS Helena Soinne ptimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä

Lisätiedot

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2. Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, Sisällys Maan rakenteen merkitys Maan parantamisen keinot Tiivistymien synty

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,

Lisätiedot

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus

Lisätiedot

Toimiva maaperän mikrobisto

Toimiva maaperän mikrobisto Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen

Lisätiedot

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Ahlman-instituutin PELLONPARANNUSPÄIVÄT 16.2.2012 Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Helena Soinne, HENVI / MTT Agrifood Research Finland Sisältö I Maan rakenne - maalajit, orgaaninen aines

Lisätiedot

Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu

Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu Maan tiivistämisen välttäminen kone-maa -systeemi peltotöiden ajoitus ja valinnat niiden yhteydessä

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen

Lisätiedot

Suorakylvöseminaari 2018

Suorakylvöseminaari 2018 Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA

Lisätiedot

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero Liski, Luke Maija

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren

Lisätiedot

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke LUOMU seminaari 24.1.2013 Viking Grace 24.11.2013 JH ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Luomutuotannon perusteet Maan rakenne Luomun

Lisätiedot

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun

Lisätiedot

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku Maaperän kasvukunto Vilma-hanke Etäluento, 13.03.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku ansa.palojarvi@luke.fi Sisältö Maaperän kasvukunto: määritelmiä Maan laadun osatekijät Kemialliset Fysikaaliset

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Ilmasto, maaperä, Itämeri Ilmasto, maaperä, Itämeri Carbon Action -hiilipilotti: hiiliviljelyn käytännöt Sanna Söderlund Suunnittelija, Viljelijäyhteyshenkilö Baltic Sea Action Group Sanna.soderlund@bsag.fi Kuvat ja diat: Eija

Lisätiedot

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys] Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys] REVI-hankkeen tapahtumat 13.2., 6.3, 15.3.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset 2 Juuso Joona, Tyynelän

Lisätiedot

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta

Lisätiedot

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla Janne Heikkinen, TEHO lus hanke 11.11.2013 RAVI-hanke Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO lus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot