BISNESENKELEIDEN SYNDIKAATTI- TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄT RISKIT SEKÄ NIIDEN HALLINTAKEINOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BISNESENKELEIDEN SYNDIKAATTI- TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄT RISKIT SEKÄ NIIDEN HALLINTAKEINOT"

Transkriptio

1 BISNESENKELEIDEN SYNDIKAATTI- TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄT RISKIT SEKÄ NIIDEN HALLINTAKEINOT Liiketaloustiede, laskentatoimen ja rahoituksen pro gradu -tutkielma Laatija: Eskender Berhanu Ohjaajat: KTT Mikko Kepsu KTM Matti Niinikoski Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 Sisällys 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen Tutkielman tavoite ja rajaukset Metodologia ja metodit Tutkielman kulku BISNESENKELISIJOITUSTEN SYNDIKOINTI Bisnesenkelit pääomasijoittajina Pääomasijoittaminen Bisnesenkelit ja epämuodolliset pääomamarkkinat Suomalaiset bisnesenkeliverkostot Yksityishenkilön sijoittamisen motiivit Bisnesenkelien roolit Syndikointi bisnesenkelitoiminnassa Syndikoinnin hyödyt ja haitat Bisnesenkelisyndikaatit Syndikaatin muodostuminen Pääsijoittaja syndikaatin vastuuhenkilönä SYNDIKOINNIN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Päämies-agentti-ongelma syndikaatissa Agenttiteoria Maineen vaikutus sijoittajien väliseen päämies-agentti-suhteeseen Epäsymmetrisestä informaatiosta aiheutuvat ongelmat Moraalikadon ongelma Haitallisen valikoitumisen ongelma Epäsymmetrisestä informaatiosta aiheutuvien riskien ja epävarmuustekijöiden hallintakeinot Valvonta ja sitouttaminen Osaamisen ja luotettavuuden signalointi Rahoituksen jaksottaminen Osakassopimus TUTKIELMAN EMPIIRINEN OSUUS Haastattelujen toteutus Case-syndikointien rakenne sekä haastateltavien esittely Syndikaatti A... 47

4 4.2.2 Syndikaatti B Syndikaatin muodostumisprosessi case-syndikaatissa Syndikaatti A Syndikaatti B Bisnesenkeleiden kokemat riskit ja epävarmuustekijät Syndikaatti A Syndikaatti B Syndikaattitoimintaan liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden hallintakeinot Syndikaatti A Syndikaatti B Haastateltavien lisäkommentteja sekä haastattelun tulokset Haastateltavien lisäkommentit syndikoinnista Yhteenveto haastattelujen tuloksista JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHTEET LIITE 1 TEEMAHAASTATTELUN KYSYMYKSET... 86

5 Kuvioluettelo Kuvio 1 Laskentatoimen tutkimusotteet (Kasanen ym. 1993, 257) Kuvio 2 Pääomasijoittajat yrityksen eri kehitysvaiheissa (OECD 2011, 21) Kuvio 3 Yksityishenkilön roolit pääomasijoittamisessa (Avdeitchikova 2008, 62) Kuvio 4 Bisnesenkelin osallistumistasot (Macht 2011, 270)... 24

6 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Yhteenveto syndikoitujen bisnesenkelisijoitusten hyödyistä ja haitoista Taulukko 2 Syndikaatti A Taulukko 3 Syndikaatti B... 46

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen Kasvua tavoittelevia uusia yrityksiä pidetään talouskasvun ja sen tuottaman taloudellisen hyvinvointimme eräinä merkittävimpinä edistäjinä. Ellei kasvua ja työllisyyttä lisääviä yrityksiä syntyisi, olisi talous vääjäämättä taantumassa. (Kasvuyrityskatsaus 2012.) Riskirahoitusta tarvitaan, sillä se on uusien ja potentiaalisten nopeasti kasvavien yritysten kehityksen edellytys. Kehitys on tärkeää, sillä valtaosa uusista työpaikoista syntyy uusiin kasvuyrityksiin. Suomessa riskipääoman puute on merkittävin este kasvuyritysten menestymiselle, vaikka maata pidetään elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan Pohjoismaiden suotuisimpana alueena harjoittaa kasvuyritystoimintaa. (Hallitus käynnistää 2013.) Yritys käy elinkaarensa aikana useita vaiheita, joista kriittisin on kasvuvaihe. Kasvuvaiheessa yrityksen ja sen toimintaan osallistuvilta toimijoilta odotetaan voimavaroja erityisesti asiantuntijuuden muodossa. Prosessin aikana voi tulla vastaan sekä positiivisia yllätyksiä että myös haasteita, jotka voivat tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan kehittymiseen. Yrityksen onnistuneen kasvuprosessin määrittäminen ei ole yksiselitteistä, sillä siihen vaikuttaa hyvin monta sekä tunnistettavaa että tuntematonta tekijää. (Kasvuyrityskatsaus 2012.) Pääomasijoittajien rooliin vasta-aloittavien yritysten rahoittamisessa on otettu vuosien varrella yhä enemmän kantaa. Merkittävimmät alan tutkimukset ovat keskittyneet erilaisiin rahoitustapoihin yritysten kaikissa elinkaarivaiheissa, sekä niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat rahoittajien motiiveihin osallistua kohdeyritysten toimintaan. Paljon on tutkittu pääomasijoittamista muodollisilla riskirahoitusmarkkinoilla, joissa toimivat pääosin perinteiset pääomasijoitusyhtiöt. Yksityishenkilöiden toimintaan epämuodollisilla markkinoilla sekä heidän merkityksellään pääomamarkkinoille ei ole ollut yhtä laajaa kiinnostusta tiedeyhteisössä. (Gompers & Sahlman 2002, 324.) Pääomasijoitusyhtiöiden ja -rahastojen on aiemmin todettu tukevan uusien toimialojen toimintaa mutta nykyisin suunta on ollut toisenlainen. Erityisesti eurooppalaiset pääomasijoitusrahastot ovat alkaneet vetäytyä pois erittäin riskipitoisista sijoituskohteista, kuten alkuvaiheen kasvuyrityksistä, turvallisemman kasvuvaiheen yrityksiin. Tämän vuoksi poliittisessa keskustelussa on alettu kiinnostua enemmän yksityisten riskisijoittajien toiminnasta. Bisnesenkelit, eli yksityiset kasvuyrityssijoittajat, mielletään pääosin varakkaiksi, kokeneiksi ja aktiivisiksi sijoittajiksi riskirahoitusmarkkinoilla. He tuovat sijoitettavaan yritykseen taloudellisen pääoman lisäksi myös lisäarvoa tarjoamalla yritykselle kontaktejaan ja liiketaloudellista osaamistaan. (Lahti 2011, )

8 8 Van Osnabrugge ja Robinson (2000, 70) toteavat, että riskirahoitusmarkkinat eivät ole kovin suotuisia bisnesenkeleille, sillä informaatiota on saatavilla rajallinen määrä, mikä aiheuttaa sen, etteivät sijoittajat löydä itselleen sopivia sijoituskohteita. Lisäksi bisnesenkeleille syntyy epävarmuutta siitä, että markkinoilla on puutetta heidän preferensseihinsä soveltuvista liikeideoista, luottamuksesta yrittäjää tai yritysjohtoa kohtaan, kokemuksesta sijoitusten hinnoittelusta sekä kohdeyritysten valvomisesta ja tarkastamisesta, sekä sijoitusrahastoista tai yhteissijoitusmahdollisuuksista. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, 71.) Yksityiset pääomamarkkinat ovat erittäin tärkeä rahoituksen lähde aloittaville kasvuyrityksille. Yksityiset pääomamarkkinat ovat erikoisia siinä mielessä, että sijoittajat ovat enenevässä määrin alkaneet rahoittaa aloittavia kasvuyrityksiä syndikoimalla sijoituksiaan, eli yhteissijoittamalla. Syndikointia pidetään pääomasijoittamisen yhtenä merkittävimpänä sijoitusstrategiana. Syndikointi on kahden tai useamman sijoittajan pääomasijoituksen jakamista, ja siihen yleensä ryhdytään, kun sijoitukseen tarvittava taloudellisen pääoman vaatimus on niin suuri, ettei yksittäinen sijoittaja kykene siihen itsenäisesti. (Brander, Amit & Antweiler 2002, 424.) Syndikointia ei tapahdu ainoastaan pääomasijoittamisessa vaan se on myös pankeille ryhminä yleistynyt tapa tarjota lainarahoitusta yrityksille (Sufi 2006, 629). Motiiveja syndikoinnille on useita. Wang ja Wang (2009, 4) toteavat tutkimuksessaan, että syndikoimalla sijoituksia sijoittajat voivat jakaa sijoituskohteensa riskiä ja sijoituskohteen kehittämiseen käytettäviä resursseja. Riskin jakamisella on kaksi ulottuvuutta syndikoinnin kirjallisuudessa. Ensiksi, riskin jakamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa syndikoinnin mahdollistamana sijoittaja hajauttaa käytettävissään olevia varojaan useampaan kohteeseen, jolloin hänen kohtaamansa epäsystemaattinen riski, eli yritysriski, pienenee. Toiseksi, riskin jakamisella tarkoitetaan sijoituskohteeseen liittyvän riskin jakamista usean sijoittajan kesken (Lerner 1994, 17). Resurssien jakamisella pyritään kehittämään kohdeyritystä. Käytännössä resurssien jakamisella on tarkoitus yhdistää syndikointiin osallistuvien sijoittajien tietämys, kokemukset, johtamistaidot ja verkostot. Syndikointi siis mahdollistaa lisäarvon luomisen kohdeyrityksen toiminnalle. Lisäarvon luomia resursseja kutsutaan yleisesti sosiaaliseksi pääomaksi (Kelly 2007, 322), jota tarvitaan vähentämään yritysriskiä sekä ennen sijoitusta että sijoituksen jälkeen. Ennen sijoitusta yritysriskit liittyvät sijoituskohteen valintaan, kun taas sijoituksen jälkeen yritysriskit liittyvät sijoituspäätöksen jälkeiseen kohdeyrityksen päätöksentekoon. Syndikoimalla sijoituksiaan sijoittajat voivat jakaa resurssejaan parantaakseen päätöksenteon tehokkuutta sekä vähentääkseen päätöksentekoprosessiin liittyviä kustannuksia. (Wang & Wang 2009, 4 5.) Pääsijoittajan saama hyöty syndikoinnista syntyy hänen ja muiden sijoittajien kohdeyritykseen tuoman lisäarvon yhteisvaikutuksesta, sillä jokaisella syndikaattiin, eli sijoittajaryhmään, valittavalla sijoittajalla voi olla hyvinkin paljon erilaista osaamista ja tietämystä. Tätä osaamista ja tietämystä voidaan hyödyntää esimerkiksi kohdeyrityksen

9 9 johtotehtävissä sekä potentiaalisten asiakkaiden etsinnässä. Syndikoinnin negatiivisena puolena voidaan pitää yrityksen arvonnousun tai yrityksestä realisoitujen osinkojen mahdollistamien kassavirtojen jakamista useamman sijoittajan kesken. (Brander ym. 2002, 426.) Lisäksi riski, joka on olennainen tämän tutkielman kannalta, liittyy syndikaattijäsenten epävarmuuteen toistensa osaamisesta sekä heidän potentiaalisista tavoitekonflikteista ja niistä aiheutuvista agenttikustannuksista (Meuleman, Wright, Manigart & Lockett 2009). Näin ollen syndikointi mielletään houkuttelevaksi, jos siitä saatavat hyödyt ylittävät sen aiheuttamat haitat, eli kustannukset. Jos syndikoinnin muodostumista on perusteltu lisäarvon tuomisella kohdeyritykseen, tuottojen jakamista useamman henkilön kesken ei pidetä tarpeeksi merkittävänä syynä jättää sijoitusta syndikoimatta. (Brander ym. 2002, 426.) Syndikoituja sijoituksia järjestää yleensä pääsijoittaja, jolle on hyödyllistä ottaa kohdeyrityksen valintaprosessiin mukaan muita potentiaalisia sijoittajia. Vaikka pääsijoittaja on itsenäisesti tehnyt huolellisen analyysin kohdeyrityksestä, voi hän kuitenkin olla epävarma yrityksen todellisesta kyvykkyydestä kasvaa kestävästi. Näin ollen pääsijoittaja saattaa tarvita yhden tai useamman sijoittajan mielipiteen sijoituspäätöksensä tueksi. Kun useampi sijoittaja on mukana analysoimassa, on mahdollista havaita asioita, joita pääsijoittaja ei välttämättä yksinään huomaisi. Sijoittajat voivat keskenään jakamalla havaintojaan täydentää toistensa tekemiä arvioita. Tämä menettelytapa voi johtaa onnistuneempiin kohdeyritysvalintoihin verrattuna tapauksiin, joissa sijoituksen tekee vain yksi henkilö. (Brander ym. 2002, 424.) Suomen Yksityissijoittajat ry, eli FiBAN (Finnish Business Angels Network), on ottanut päätavoitteekseen syndikoitujen bisnesenkelisijoitusten määrän kasvattamisen. Maailmalla syndikaattien, eli sijoittajaryhmien koko on muodostunut jopa yli kymmenestä bisnesenkelistä, mutta Suomessa syndikaattikoko on tyypillisesti ollut alle kansainvälisen tason. Syndikoitu sijoitus mahdollistaa yksittäiselle bisnesenkelille tavallista pienemmän pääoman sijoittamisen, jolloin bisnesenkelin sijoitus voi olla kooltaan esimerkiksi vain euroa. (Enkelijoukko kasvaa 2012.) Tosin Suomessa syndikoituun bisnesenkelisijoitukseen osallistuva yksittäinen sijoittaja sijoittaa keskimäärin euroa, jolloin syndikaatin saama osuus yrityksen osakekannasta on tyypillisesti ollut noin prosenttia (Lystimäki 2007, 89). Syndikoitujen bisnesenkelisijoitusten tärkeyden käsittämiseksi on hyödyllistä ymmärtää, mitkä tekijät luovat sijoittajissa epävarmuutta yhteistyön onnistumisesta sekä millä keinoin epävarmuutta voidaan vähentää.

10 Tutkielman tavoite ja rajaukset Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida bisnesenkelien syndikaattitoimintaa erityisesti siihen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden osalta. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan niitä keinoja, joita syndikaattitoiminnan riskien hallitsemiseksi yleisesti käytetään. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa pyritään syndikaattitoiminnan analysoimiseksi ensin ymmärtämään bisnesenkelien ominaispiirteitä, yleisiä tavoitteita sijoitustoiminnassa sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän toimintaansa sijoituskohteissa. Lisäksi kirjallisuusosiossa sovelletaan agenttiteoriaa, jotta syndikointiin osallistuvien sijoittajien välistä epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä voitaisiin ymmärtää paremmin. Tutkielman empiirisessä osiossa kuvaillaan kahden case-syndikaatin toimintaa ja niihin liittyviä riskejä, sekä niitä keinoja, joilla riskejä on pyritty tai olisi pitänyt pyrkiä vähentämään. Haastattelu toteutetaan teemahaastatteluna, jota käsitellään tarkemmin kappaleessa 1.3. Tutkielman tavoitteen kannalta tärkeät teemahaastattelun kysymykset rakentuvat seuraavista pääkysymyksistä: - Millaista on bisnesenkelisyndikaattien toiminta? - Miten bisnesenkelien roolit jakautuvat syndikaatissa? Muodostuuko syndikaatissa päämies agentti -suhteita? - Millaisia riskejä bisnesenkelit kokevat syndikaattiin osallistumisessa? Miten bisnesenkelit pyrkivät hallitsemaan näitä riskejä epävarmuuden vähentämiseksi? FiBAN ry:n jäsenrekisteriä käytettiin lähteenä tutkielman empiiriseen osioon valittujen haastateltavien valinnassa. FiBAN ry on viime aikoina ollut vahvasti mukana edistämässä bisnesenkelien yhteensaattamista ja bisnesenkelisyndikaattien muodostamista. Tutkielmassa tutkitaan yksityishenkilöiden muodostamia syndikoituja sijoituksia alkuvaiheen yrityksiin. Koska aikaisempaa tutkimusta syndikoiduista bisnesenkelisijoituksista on olemassa erittäin rajallinen määrä, kirjallisuuskatsauksessa sovelletaan pääosin artikkeleita pääomasijoitusyhtiöiden muodostamista syndikaateista. Syndikoinnin agenttiteoreettinen tarkastelu kohdistuu sijoittajien keskenään muodostamiin päämies agentti -suhteisiin, minkä vuoksi sijoittajien ja yrittäjien väliset agenttisuhteet jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi bisnesenkelirahaston tai bisnesenkelien perustaman kommandiittiyhtiön kautta tehdyt sijoitukset on rajattu tämän tutkielman ulkopuolelle. 1.3 Metodologia ja metodit Tämän tutkielman tutkimusongelmiin vastaamiseen soveltuu parhaiten kvalitatiivinen, eli laadullinen lähestymistapa. Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tosielämän tapahtumat, joita pyritään tutkimaan empirian avulla mahdollisimman kokonaisval-

11 11 taisesti. Empiirisen datan keruu toteutetaan haastatteluilla ja havainnoinneilla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 135; Kasanen, Lukka & Siitonen 1993, 254). Neilimo ja Näsi (1980, 31) jaottelevat tutkimuksessaan yrityksen taloustieteen tutkimusotteet käsiteanalyyttiseen, päätöksentekometodologiseen, nomoteettiseen ja toiminta-analyyttiseen tutkimusotteeseen. Kasanen ym. (1993, 257) täydentävät jaottelua lisäämällä konstruktiivisen tutkimusotteen. TEOREETTINEN EMPIIRINEN DESKRIPTIIVINEN NORMATIIVINEN Käsiteanalyyttinen tutkimusote Päätöksentekometodologinen tutkimusote Nomoteettinen tutkimusote Toiminta-analyyttinen tutkimusote Konstruktiivinen tutkimusote Kuvio 1 Laskentatoimen tutkimusotteet (Kasanen ym. 1993, 257) Tämän tutkielman tutkimusotteena käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Toiminta-analyyttisessä tutkimuksessa tarkoituksena on tutkittavan ilmiön syvällinen selittäminen ja ymmärtäminen. Tutkimuskohteena olevaa ilmiötä pyritään kuvailemaan monipuolisen empirian avulla, joka koostuu harvoista kohdeyksiköistä. (Neilimo & Näsi 1980, ) Tässä tutkielmassa tutkittavat ilmiöt ovat syndikoituja bisnesenkelisijoituksia, joiden kohdeyksikköjä ovat niissä toimivat bisnesenkelit. Tämä tutkielma toteutetaan case-, eli tapaustutkimuksena. Case-tutkimus on tutkimusstrategia, jolla pyritään syventämään ymmärrystä yhden tai muutaman yksilön, ryhmän tai organisaation muodostamasta ilmiöstä, tai sosiaalisesta ja poliittisesta ilmiöstä. Tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä riippumatta, case-tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää monimutkaisista sosiaalisista kanssakäymisistä syntyviä ilmiöitä. Näin ollen, case-tutkimuksessa pyritään antamaan kokonaisvaltainen ja tarkoituksenmukainen kuva tosielämän tapahtumista vastaamalla kysymyksiin miten ja miksi. (Yin 2003, 1 2; 5.) Tässä tutkielmassa pyritään tutkimaan syndikoituun sijoitukseen osallistuneiden bisnesenkelien välisiä suhteita sekä ennen sijoitushetkeä että sijoituksen jälkeen. Case-tutkimuksessa käytettävä aineisto voidaan kerätä monella tavalla. Yleisesti aineistonkeruu tapahtuu haastattelemalla, tekemällä suoria ja osallistuvia havainnointeja, sekä hyödyntämällä fyysisiä esineitä ja asiakirja- sekä arkistoaineistoa. (Yin 2003, 83.) Tässä tutkielmassa empiriaan tarvittavaa aineistoa on kerätty toteuttamalla kaksi yksittäistä haastattelua.

12 12 Tämän tutkielman haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina. Teemahaastattelut ovat puolistrukturoituja, eli lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto, jossa tutkimuksen kohteena on ilmiö, josta haastateltavat eivät ole koskaan avoimesti puhuneet. Teemahaastatteluja varten tutkija rakentaa haastattelukysymykset aihealueittain, eli teemoittain, mikä tarkoittaa sitä, että kysymykset eivät noudata tarkkaa muotoa ja järjestystä. Teemahaastatteluille on ominaista, että kysymysalue on määritelty pääpiirteittäin, haastateltavien määrä on melko pieni sekä saatu tieto on syvällistä. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 35 36; 38.) Haastattelumenetelmän lähtökohtana on, että teemahaastatteluun osallistuvilla haastateltavilla on kokemusta tietystä tilanteesta ja että tutkija on ymmärtänyt tarkasteltavan ilmiön osatekijät, rakenteen, prosessin ja kokonaisuuden. Kun tutkija on saanut riittävän ymmärryksen tarkasteltavasta ilmiöstä, hän tekee tiettyjä oletuksia ilmiön vaikutuksista haastateltaville. Tilanneanalyysin ja oletukset tehtyään tutkija kehittää haastattelurungon. Lopuksi tutkija toteuttaa haastattelut saadakseen subjektiivisia kokemuksia tekemänsä analyysin tueksi. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 36.) 1.4 Tutkielman kulku Tämän tutkielman toisessa luvussa tarkastellaan syndikoinnin merkitystä bisnesenkelitoiminnassa. Toisen luvun ensimmäisessä alaluvussa kuvataan yleisesti bisnesenkelitoiminnan kehitystä, tavoitteita, sekä erilaisia rooleja, joita bisnesenkelit valitsevat kohdeyrityksissään. Toisessa alaluvussa käsitellään sijoittajien motiiveja syndikoinnille, sekä syndikoinnin yleisesti todettuja hyötyjä ja haittoja sijoittajien näkökulmasta. Lisäksi tässä alaluvussa tarkastellaan bisnesenkelien muodostamien syndikaattien ominaispiirteitä. Kolmannessa luvussa pohditaan syndikointiin liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä niiden hallintatapoja. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään agenttiteoriaa, jolla luodaan pohjaa tarkastelulle. Ensimmäisessä alaluvussa käsitellään agenttiteoriaa soveltamalla sitä syndikaateissa sijoittajien välille syntyvään päämies-agentti-ongelmaan. Luvussa tarkastellaan myös päämies-agentti-ongelman aiheuttavia tekijöitä, kuten epäsymmetristä informaatiota ja epävarmuutta sekä niistä syntyviä moraalikadon ja haitallisen valikoitumisen ongelmia. Toisessa alaluvussa kuvaillaan edellä mainittujen ongelmien vähentämisessä käytettäviä keinoja tilanteissa, joissa päämies-agentti-suhteen osapuolina ovat pääomasijoittajat ja yrittäjät. Tarkastelun oletuksena on, että bisnesenkelisyndikaatin jäsenet hyödyntävät samoja keinoja heidän välillään vallitsevan epävarmuuden vähentämiseksi. Tutkielman neljäs luku on työn empiirinen osuus, joka rakentuu kahdesta haastattelusta. Haastateltaviksi on valittu kaksi kokenutta bisnesenkeliä, yksi kumpaakin tutki-

13 13 muskohteena olevaa case-syndikointia kohden. Syndikaattitoiminnan ymmärtämiseksi haastatteluilla selvitetään ensiksi case-syndikaatteihin osallistuneiden bisnesenkelien taustoja sekä tavoitteita, joita heillä yleensä on bisnesenkelisijoittamisessa. Toiseksi, heiltä kysytään case-syndikaatin sijoitusprosessin eri vaiheista, missä painopiste on erityisesti syndikaatin muodostumisvaiheessa. Analysoimalla syvällisemmin syndikaatin muodostumista saadaan käsitys siitä, miten roolit ja työtehtävät jakautuvat casesyndikaattien jäsenten kesken. Kolmanneksi, bisnesenkelit kertovat case-syndikaatin toimintaan mahdollisesti liittyvistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Lopuksi, bisnesenkelit kuvailevat niitä keinoja, joita he ovat hyödyntäneet koettujen riskien ja epävarmuustekijöiden hallinnassa.

14 14 2 BISNESENKELISIJOITUSTEN SYNDIKOINTI 2.1 Bisnesenkelit pääomasijoittajina Pääomasijoittaminen Pääomasijoittamisen käsite tarkoittaa oman pääoman ehtoista rahoitusta potentiaaliseen kasvuyritykseen. Yrityksen omistamisen ohella pääomasijoittaja yleensä osallistuu yritystoiminnan strategian ja operatiivisen toiminnan kehittämiseen sekä hallitustyöskentelyyn. Pääomasijoittajien tekemät sijoitukset vaihtelevat pääosin eurosta viiteen miljoonaan euroon. Pääomasijoittajat jakautuvat julkisiin ja yksityisiin pääomasijoittajiin. Yksityisiä pääomasijoittajia ovat bisnesenkelit, jotka kohdistavat rahavarojaan alkuvaiheen kasvuyrityksiin. Heidän tekemänsä sijoitukset vaihtelevat pääsääntöisesti ja euron välillä. (Niskanen & Niskanen 2007, ) Pääomasijoittajan tekemä sijoitus ei ole pitkäaikainen, sillä hänen tavoitteenaan on irtautua yrityksestä ennalta määritetyn ajan kuluessa. Pääomasijoittamisessa sijoittajien tarkoituksena on hyötyä yrityksen arvonnoususta, joka tavallisesti realisoituu sijoituksen tekohetkestä noin 3 5 vuoden päästä. Odotetun tuoton toteutuminen on riippuvainen kohdeyrityksen kasvun tavoitteellisesta kehityksestä. (Niskanen & Niskanen 2007, 335.) Kasvua tavoittelevien pienyritysten omistajien, jotka saavat hankittua toiminnalleen pääomasijoitusta, on luovutettava osa omistusosuudestaan pääomasijoittajille. Vaikka perustajaomistajien omistusosuus yrityksestä suhteellisesti pienenee, voivat he hyötyä mahdollisesta yrityksen osakkeiden arvonnoususta tulevaisuudessa. (Niskanen & Niskanen 2007, 335.) Pääomasijoittaminen eroaa kolmella eri tavalla perinteisestä arvopaperisijoittamisesta. Ensiksi, pääomasijoittaja tarkkailee aktiivisesti sijoituskohteensa toimintaa sekä mahdollisesti osallistuu siihen hallituksen jäsenenä tai johdon neuvonantajana. Perinteisessä arvopaperisijoittamisessa sijoitustoiminta puolestaan käsittää vain osto- ja myyntihetken tapahtumat. Toiseksi, pääomasijoituksen kesto on yleensä rajoitettu. Sijoituskohteesta tavallisesti luovutaan ennalta sovitun ajan jälkeen, jolloin sijoituksen arvo on mahdollisesti noussut odotetusti. Perinteisessä arvopaperisijoittamisessa sijoituksen kesto ei ole rajattu. Lopuksi, pääomasijoituksessa listaamattomalta kohdeyritykseltä saadut osakkeet eivät ole likvidejä, sillä kaupankäyntiä varten ei voida hyödyntää arvopaperipörssiä. (Lauriala 2004, ) Perinteisessä arvopaperisijoittamisessa kaupankäynti puolestaan tapahtuu useimmiten pörssissä , ja 2000-luvun aikana yksityiset pääomamarkkinat ovat kasvaneet eksponentiaalisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa erilaiset yksityisen pääoman sijoitusmuo-

15 15 dot kasvoivat noin 5 miljardista noin 530 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodesta 1980 lähtien vuoden 2006 loppuun mennessä. (Lerner, Hardymon & Leamon 2012, 1.) Suomessa pienten yritysten rahoitukseen on pitkään vaikuttanut maan talousjärjestelmän vahva pankkikeskeisyys. Tämän vuoksi pienyritykset ovat hankkineet lainarahoitusta toiminnalleen pääosin pankeilta luvulta 1980-luvulle valtio perusti useita organisaatioita tukemaan rahallisesti sellaisia yrityksiä, joilla oli vaikeuksia saada pankeilta tarvittavaa rahoitusta toiminnalleen. Osalla perustetuista julkisista organisaatioista, kuten esimerkiksi teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesillä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralla ja erityisrahoitusyhtiö Finnveralla, on tänä päivänä edelleen merkittävä rooli yrittäjävetoisten yritysten rahoittajina. (Lahti 2011, 150.) Suomessa yksityiset pääomasijoitukset alkoivat saavuttaa suosiota Yhdysvaltoja myöhemmin vasta 1990-luvun alussa. Ensimmäinen pääomasijoitusyhtiö perustettiinkin vuonna Yksityisten pääomasijoitusmarkkinoiden synnystä hyötyivät kaikenkokoiset yritykset siemenvaiheen yrityksistä kehittyneisiin yrityksiin. (Lahti 2011, 150.) Noin 90 prosenttia Suomen yrityksistä on pienyrityksiä, joiden henkilöstömäärä on alle viisi henkilöä. Yleisesti ottaen näillä yrityksillä, jotka vastaavat vain noin 0,2 3 prosenttia Suomen yritysten kokonaisarvosta, ei nähdä olevan minkäänlaisia kasvumahdollisuuksia. Tämä viestii siitä, että yrityksiltä ei löydy kykyä tuotteistaa innovaatioitaan tai halua kohdata liiketoiminnan kasvun tuomia riskejä luvun tilanteeseen verrattuna tämänhetkinen toimintaympäristö, joka luo paremmat puitteet pienyritysten yksityisen pääoman hankinnalle, parantaa huomattavasti yritysten kasvumahdollisuuksia. (Lahti 2011, 151.) Pääomasijoitus on eräs yritysrahoituksen muodoista, jota käytetään yksityisillä pääomasijoitusmarkkinoilla, joissa instituutiot, yritykset ja yksityishenkilöt toimivat pääomasijoittajina. Näillä markkinoilla sijoituksia tehdään yrityksiin, joiden osakkeilla ei käydä julkisesti kauppaa arvopaperipörssissä, ja joilla on edellytyksiä kasvuun pitkällä aikavälillä. Pääomasijoittajien sijoitukset yrityksiin kestävät yleensä noin 5 10 vuotta. Sijoittajat ottavat vähemmistöosakkaan roolin ja he hyötyvät yrityksen kasvusta irtaantumisen yhteydessä eivätkä esimerkiksi osinkotuotoilla. Pääomasijoittajat jakautuvat kolmeen ryhmään, joita ovat: institutionaaliset pääomasijoitusyhtiöt, perinteiset pääomasijoitusyhtiöt sekä yksityishenkilöt, joita ovat tavallisesti bisnesenkelit sekä yrittäjän suku ja ystävät. (Landström 2007, 5; 8.) Tässä tutkielmassa tarkastellaan yksityishenkilöiden markkinapaikkaa eli niin kutsuttuja epämuodollisia pääomamarkkinoita, joissa bisnesenkelien syndikoidut sijoitukset muodostuvat.

16 Bisnesenkelit ja epämuodolliset pääomamarkkinat Epämuodolliset rahoitusmarkkinat eivät ole tehokkaita markkinapaikkoja rahoitusta hakeville yrittäjille. Tämä johtuu pääosin markkinoiden läpinäkyvyyden puutteesta, mikä vaikeuttaa sijoittajien ja yrittäjien kohtaamista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että epämuodollisilta markkinoilta ei löydy sijoittajien mieltymyksiä vastaavia sijoitusmahdollisuuksia. Lisäksi yrittäjät eivät ole perinteisesti mieltäneet bisnesenkelirahoitusta varteenotettavana rahoitusvaihtoehtona. Läpinäkyvyyden puuttumisesta syntyy kustannuksia sekä sijoituskohteita etsiville sijoittajille että rahoitusta hakeville yrittäjille. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, 46.) Yrityksen tarvitsemansa pääoman määrä ja kasvuvaihe ovat niitä tekijöitä, jotka kertovat, mistä lähteistä se todennäköisesti saa rahoitusta. Yrityksen tarvitsema rahamäärä yleensä kasvaa, kun yritys etenee kasvu-urallaan. Kun liiketoiminta vakiintuu, yritykseen kohdistuvat riskit pienenevät, jolloin rahoituksen saatavuus markkinoilla paranee. Tässä tilanteessa pienen yrityksen riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta voi tosin vähentyä, koska se kykenee selviytymään kuluistaan pelkällä tulorahoituksella. Lisäksi kaikki yritykset eivät hyödynnä jokaista mahdollista rahoituksen lähdettään, jos yrityksessä arvioidaan, että jatkuvaan kasvuun ei ole pitkällä aikavälillä edellytyksiä. Harvojen yritysten osakkeet päätyvät pörssiin, mikä tarkoittaa, että pankkien tarjoama lainarahoitus on yleisin rahoitusmuoto liiketoimintansa vakiinnuttaneille yrityksille. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, ) Yrityksen elinkaarenaikaiset todennäköisimmät rahoittajat kehityksen siemenvaiheesta myöhempään vaiheeseen ovat yrityksen perustaja, tämän perhe ja ystävät, bisnesenkelit sekä pääomasijoitusrahastot (OECD 2011, 21). Epämuodolliset sijoittajat Muodolliset sijoittajat Perustaja, perhe ja ystävät Bisnesenkelit Pääomasijoitusrahastot Siemenvaiheen sijoitukset Aikaisen vaiheen sijoitukset Myöhemmän vaiheen sijoitukset Rahoituskuilu Kuvio 2 Pääomasijoittajat yrityksen eri kehitysvaiheissa (OECD 2011, 21)

17 17 Bisnesenkeleitä on kirjallisuudessa yleisesti kuvailtu epämuodollisten pääomamarkkinoiden virallisina toimijoina. Termiä enkeli alettiin käyttää Yhdysvalloissa luvun alkupuolella henkilöistä, jotka rahoittivat Broadwayn näytösten tuotantoa New Yorkissa (Roach 2010, 153). Nämä niin kutsutut enkelit sijoittivat pääomaa näytöksiin niiden tuottamisen edistämiseksi pääasiallisesti miellyttääkseen suosikkinäyttelijöitään. Kyseessä oli siis sijoittaminen korkean riskin kohteisiin, mikä merkitsi sitä, että sijoittajat menettivät rahansa, jos teatterinäytös ei menestynyt. Päinvastaisesti sijoittajat saivat tuloa, jos näytös saavutti suuren suosion. Vasta vuonna 1983 tutkija William Wetzel kehitti enkeli-termiä kuvaamaan niitä henkilöitä, jotka tekevät riskisiä sijoituksia uusiin yrittäjävetoisiin yrityksiin. Lisäksi bisnesenkeli-termi kuvasi varakkaita henkilöitä, jotka sijoittavat varojaan aloittaviin yrityksiin. Bisnesenkelit eroavat merkittävästi perinteisistä pääomasijoitusyhtiöistä siinä, että he sijoittavat yrityksiin omia varojaan, kun taas pääomasijoitusyhtiöt perustavat pääasiassa rahastoja, joihin kerätään varoja useilta instituutioilta ja yksityisiltä henkilöiltä. (Landström 2007, 8.) Bisnesenkelit ovat yksityisiä henkilöitä, jotka rahoittavat yrityksiä, joilla on vaikeuksia saada riittävää rahoitusta muilta toimijoilta, kuten perustajien lähipiiriltä, pankeilta ja institutionaalisilta pääomasijoitusyhtiöiltä. Näin ollen bisnesenkelit toimivat lähipiirin ja pääomasijoitusyhtiöiden luoman rahoituskuilun paikkaajina. Enkelisijoittajat hyödyntävät sekä taloudellista että henkistä pääomaa tukeakseen alkuvaiheen kasvuyrityksiä kasvutavoitteidensa saavuttamisessa. Tämä tukeminen tapahtuu usein bisnesenkeleiden ja yrittäjien yhteistyöllä yrityksen johtamisessa. Historiallisesti katsottuna bisnesenkelit ovat hyvin tunnettuja alkuvaiheen kasvuyritysten rahoittajia, ja heidän toimintaansa on tutkittu muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Portugalissa, Alankomaissa, Belgiassa, Saudi- Arabiassa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja Australiassa. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, ) Bisnesenkelit rahoittavat pääsääntöisesti korkean riskin yrityksiä, jotka ovat kehityskaarensa alkuvaiheessa. Näitä alkuvaiheen kasvuyrityksiä kutsutaan yleisesti startupyrityksiksi. Yhdysvalloissa bisnesenkelit tarjoavat rahamääräisesti eniten rahoitusta alkuvaiheen kasvuyrityksille. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, 40.) Suomessa toimivat bisnesenkelit sijoittivat kasvuyrityksiin vuonna 2012 keskimäärin 14,2 miljoonaa euroa, josta laskettuna keskimääräinen yksittäinen sijoitus oli noin euroa (Fi- BAN ry 2013). Toiseksi, bisnesenkelit ovat Freearin, Sohlin ja Wetzelin (1991, 277) tutkimuksen mukaan tyypillisesti riskinottajia. Lisäksi heillä on myös alhaisemmat tuotto-odotukset verrattuna esimerkiksi pääomasijoittajiin, minkä vuoksi yrittäjät saavat yrityksilleen edullisempaa pääomaa (Van Osnabrugge & Robinson 2000, 41). Mainitsemisen arvoista on, että bisnesenkelit ovat verrattain uusi ilmiö rahoitusmarkkinoilla, joten tietoisuuden lisääminen aloittavien yrittäjien keskuudessa on tärkeää enkelien toi-

18 18 minnan ainutlaatuisten ominaispiirteiden vuoksi. Näin kasvuyritysten kohtaamaa rahoituskuilua olisi mahdollista kaventaa. Bisnesenkelisijoittamisen rahoitusteoreettisessa tarkastelussa voidaan hyödyntää pääomasijoittamisen tutkimuksissa yleisesti käytettyä portfolioteoriaa, jota on tutkinut esimerkiksi yhdysvaltalainen ekonomisti Harry Markowitz (1952, 77). Portfolioteorian perusajatus on, että rahallisia sijoituksia ei kohdistettaisi vain yhteen kohteeseen. Teoria kuvastaakin sitä, miten sijoittajat suhteuttavat riskit ja tuotot muodostaessaan sijoitussalkkuaan. Teorian lähtökohtana on, että sijoittajat suosivat tuottoja riskien sijaan. Markowitz oli siis ensimmäinen, joka ymmärsi sijoitusten hajauttamisen tärkeyden. (Roach 2010, 154.) Vuonna 1964 Sharpe (1964, 425) kehitti Capital Asset Pricing Model -mallin (CAPM), jonka avulla hän todisti, että riski käsittää osia, jotka ovat herkkiä eri tekijöiden vaihteluille. CAPM-mallin perusajatus on, että sijoituksesta saatava tuotto on verrannollinen sijoitukseen kohdistuvan riskin kanssa. Lisäksi malli jakaa riskin markkinaja yritysriskiin. Markkinariski liittyy markkinoiden aiheuttamiin muutoksiin omaisuuserien hinnoissa ja yritysriski muodostuu tietyn yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Esimerkiksi bisnesenkelisijoittamisessa yritysriski realisoituu, kun alkuvaiheen yrityksen toiminta epäonnistuu. Näin ollen CAPM-malli kuvaa sitä, että markkinat eivät palkitse sijoittajia, jotka kohtaavat yritysriskiä. Niinpä vaihtoehtona riskin vähentämiseksi onkin sijoitusten hajauttaminen. (Roach 2010, ) CAPM-malli olettaa, että sijoittajat toimivat rationaalisesti, vaikka tosiasiassa bisnesenkelit arvuuttelevat kohdeyrityksen menestystä. Bisnesenkelisijoittamisessa tuottojen saanti on hyvin riippuvaista yrityksen alkuvaiheen ansiokkaasta menestyksestä. Mallin soveltaminen aikaisen vaiheen yritysten rahoittamisessa on koettu ongelmalliseksi, sillä malli olettaa, että markkinat ovat likvidit, markkinoilla on kaikki informaatio saatavilla ja että transaktiokustannukset ovat alhaiset tai olemattomat. Todellisuudessa aikaisen vaiheen yrityksen osakkeilla ei käydä kauppaa julkisilla markkinoilla, jolloin markkinat ovat CAPM-mallin oletusten vastaisesti epälikvidit. Lisäksi aikaisen vaiheen yritykseen sijoittaminen aiheuttaa merkittäviä transaktiokustannuksia, jotka syntyvät sijoituksen oikeudellisista vaatimuksista sekä kohdeyrityksen etsintään, tarkastukseen ja arvostuksen laskemiseen, eli valuaation tekemiseen, kuluvasta ajasta. Näin ollen aikaisen vaiheen yrityksiin sijoittavat hyväksyvät suuret transaktiokustannukset, epälikvidit osakkeet sekä korkean yritysriskin. (Roach 2010, 155.) Kuten edellä on selitetty, bisnesenkelit ovat aktiivisia yritysten alkuvaiheen rahoittamisessa, mutta seuraavien vaiheiden rahoituksen hoitavat muun muassa pääomasijoitusyhtiöt. On huomionarvoista, että bisnesenkeleiden ja pääomasijoitusyhtiöiden toimintatavat kuitenkin tukevat toisiaan. Ensiksi, bisnesenkelit ovat mukana kehittämässä yrityksiä, jotka pääomasijoitusyhtiöt näkevät liian riskipitoisina sijoitustoiminnalleen. Toiseksi, kun yritys on kasvanut sen verran, että se on ohittanut kehityksensä kriittisimmän

19 19 vaiheen ja alkaa tuottaa omistajilleen voittoa, näkevät pääomasijoitusyhtiöt niissä enemmän potentiaalia. Tällöin sijoitusyhtiöt alkavat tarjota lisärahoitusta, jolloin bisnesenkelit todennäköisesti irtautuvat yrityksestä. On kuitenkin myös tapauksia, joissa bisnesenkelit ja institutionaaliset pääomasijoitusyhtiöt sijoittavat yrityksiin yhdessä. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, 42.) Tämäntyyppinen yhteissijoitusmuoto jätetään tässä tutkielmassa tarkastelun ulkopuolelle. Bisnesenkelit ovat yksityisiä henkilöitä, joilla on moninaiset taustat. Tosin sijoittajina heitä yhdistävät tietyt erityispiirteet ja kyvyt, joilla he erottuvat perinteisistä pääomasijoitusyhtiöistä. Ensiksi, bisnesenkelien sijoitukset ovat tyypillisesti rahamääräisesti pienempiä kuin pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset. Toiseksi, heidän kiinnostuksensa kohdistuu tavallisesti alkuvaiheen kasvuyrityksiin, kun pääomasijoitusyhtiöt puolestaan keskittyvät vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaviin kasvuyrityksiin. Kolmanneksi, bisnesenkeleiden kiinnostuksen kohteet eivät rajoitu tiettyihin toimialoihin, kun taas pääomasijoitusyhtiöt yleensä keskittyvät tiettyihin toimialoihin. Neljänneksi, bisnesenkelien päätöksenteko on joustavampaa kuin pääomasijoitusyhtiöiden päätöksenteko, mikä nopeuttaa sijoituspäätösten tekoa. Viidenneksi, enkelien nopea päätöksentekokyky tekee rahoituksen saannista yrittäjille edullisempaa kuin usein pääomasijoitusyhtiöiden kohtaamassa tilanteessa, jossa päätöksenteko on byrokraattista ja hidasta. Kuudenneksi, suurin osa bisnesenkeleistä tuo lisäarvoa sijoittamaansa yritykseen tarjoamalla osaamistaan ja verkostojaan yrityksen käyttöön, kun taas pääomasijoitusyhtiöt tarjoavat sijoituskohteilleen lähinnä taloudellista tukea. Lopuksi bisnesenkelit eivät ole maantieteellisesti yhtä keskittyneitä kuin yhtiömuotoiset pääomasijoittajat, mikä luo mahdollisuuksia uusien kasvukeskusten syntymiselle sekä vanhojen alueiden kehittämiselle. (Van Osnabrugge & Robinson 2000, ) Suomalaiset bisnesenkeliverkostot Vuoden 2000 jälkeen Suomen bisnesenkelitoiminta on kasvanut merkittävästi pääosin bisnesenkeliverkostojen tukemana (Lystimäki 2007, 89). Suomen ensimmäisen bisnesenkelitoimintaa edistävän verkoston perusti Sitra 2000-luvun vaihteessa. Tämä Sitran ylläpitämä bisnesenkeliverkosto siirtyi Finnvera Oyj:n ylläpidettäväksi vuonna Nykyisin Suomessa toimii neljä eri bisnesenkeliverkostoa: Finnvera Oyj, Finnish Business Angels Network (FiBAN) sekä kaksi yhtiömuotoista verkostoa. (Pörssisäätiö 2012.) FiBAN ry on voittoa tavoittelematon Suomessa rekisteröity yhdistys, jonka toiminta perustuu yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on kategorioida sijoittajat heidän kiinnostuksen kohteidensa perusteella ryhmiin sekä koota yhteen sijoituskohteita. Sijoittajat pääsevät hyödyntämään FiBANin tarjontaa

20 20 -verkkopalvelua hyödyntämällä. (FiBAN ry 2011.) Verkkosivuillaan yhdistys kuvailee toimintaansa seuraavasti: FiBAN on kansallinen, voittoa tavoittelematon yksityissijoittajayhdistys, jonka tavoitteena on edistää yksityishenkilöiden sijoitusten tekemistä listaamattomiin potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Toiminta perustuu haluun myötävaikuttaa suomalaisen liike-elämän kehittymiseen ja uusien työpaikkojen syntyyn potentiaalisten kasvuyritysten kautta. FiBANin tavoitteena on luoda vahva pohja enkelisijoittajaverkostolle sekä tarjota kohtaamispaikka enkelisijoittajille ja kasvuyrityksille. Toiminnan tarkoitus on kasvattaa ja kehittää yksityisten pääomasijoittajien, eli enkelisijoittajien ammattikuntaa. Lisäksi FiBAN auttaa yrittäjiä rakentamaan kasvuyrityksiä kouluttamalla ja tukemalla yhteistyötä sijoitusinstituutioiden kanssa. Yhdistys edustaa yksityissijoittajia European Business Angels Network:ssa (EBAN), jossa se on valittu vuoden eurooppalaiseksi bisnesenkeliverkostoksi (FiBAN ry 2012.) Tämän tutkielman kannalta tärkeä osa FiBANin toimintaa on olla tukena syndikoitujen sijoitusten muodostamisessa Yksityishenkilön sijoittamisen motiivit Yksityishenkilöiden motiiveja riskisijoittamiseen on perinteisesti pidetty taloudellisina, vaikka syitä voi tosiasiassa olla useita. Sullivan ja Miller (1996, 25) väittävät, että yksityishenkilöt saavat erilaisia hyötyjä sijoituskohteistaan, jolloin heidän motiivejaan riskisijoittamiseen on tarkoituksenmukaista luokitella sijoituksista saatavien hyötyjen mukaan. Hyötysegmentoinnin avulla voi löytää hyötyjä, joita sijoittajat saavat pääomiensa sijoittamisesta. Hyötyjen löytämiseksi täytyy tietää, mitkä tekijät motivoivat sijoittajia rahoittamaan julkisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolella olevia yrityksiä. Sullivan ja Miller tunnistavat kolme eri motivaationäkökulmaa, jotka ovat taloudellinen, hedonistinen ja altruistinen näkökulma. (Sullivan & Miller 1996, ) Perinteiset taloustieteiden ja rahoituksen teoriat ovat sen kannalla, että yksityiset henkilöt sijoittavat varallisuuttaan omien taloudellisten etujensa maksimoimiseksi. Teorioiden taustalla on oletus siitä, että kaikki yksilöt ovat varallisuuden kasvattajia, jotka haluavat aina saavuttaa enemmän. Perinteisten rahoitusteorioiden mukaan sijoittaja rahoittaa riskisiä yrityksiä vain sen takia, että hän uskoo sijoituskohteellaan olevan potentiaalia korkeaan tuottoon sen riskitasoon nähden. Adam Smith, jonka työ pohjautui klas-

21 21 siseen taloustieteeseen 1700-luvulla, oli sitä mieltä, että kaikki taloudellinen toiminta on tarkoitettu vain ja ainoastaan omien etujen tavoittelemiseen. Myöhemmin neoklassisen taloustieteen lähestymistavalla haluttiin vahvistaa Smithin näkemystä kuvailemalla ihmistä rationaalisena päätöksentekijänä, joka on täysin tietoinen omista toimistaan sekä halukas maksimoimaan yritystoiminnasta saatavaa voittoa ja samalla myös omaa taloudellista hyvinvointiaan. (Sullivan & Miller 1996, 26.) Henkilöstä, jonka sijoituspäätökseen vaikuttaa vahvasti taloudellinen motiivi, käytetään perinteisesti latinalaista termiä homo economicus (Dessler 1980, 85) luvun taloustieteen kirjallisuudessa kyseenalaistettiin ihmisen rationaalista käyttäytymistä taloudellisessa kanssakäymisessä. Simon (1959, 272) esitti tutkimuksessaan muunnelman perinteisestä homo economicuksesta, jolla on käytettävissään rajallinen määrä tietämystä ja informaatiota ja joka ei kykene löytämään parasta mahdollista vaihtoehtoa rajallisten resurssiensa ja henkilökohtaisten mieltymystensä vuoksi. Simon (1959, 262) korostaa ei-taloudellisten hyötyjen tärkeyttä ja yhdistää ne sellaiseen päätöksentekijään, jolla on useita tavoitteita sekä huomattavaa ei-taloudellista motivaatiota. Sijoittamisessa taloudellisten etujen tavoittelua sekä rationaalisuutta rajaavat esimerkiksi sijoittajien tunteet. Tällöin sijoittamisen motivaatiotekijöiksi osoittautuvat hedonistiset tavoitteet. (Sullivan & Miller 1996, 26.) Lopuksi Etzioni (1988, 52 53) esittää tutkimuksessaan kolmannen motivaatiotekijän, joka ottaa huomioon moraalisen ulottuvuuden sijoittamiseen. Tämä näkökulma korostaa altruismia taloudellisen käyttäytymisen perustana. Etzionin (1988, 52 53) mukaan altruistiset, eli epäitsekkäät teot, kuten esimerkiksi oman hengen vaarantaminen palavassa talossa olevan henkilön pelastamiseksi, ovat osa sijoittajien toimintaa. Myös Adam Smith korosti oikeudenmukaisen ja myötätuntoisen yhteiskunnan eettisiä puolia, joissa yksilöt pyrkivät hillitsemään itsekkyyttään. (Sullivan & Miller 1996, ) Näin ollen, kun sijoittajat auttavat yrityksen avainhenkilöitä toiminnassaan, he saattavat kokea sosiaalisen vastuun tunnetta. Altruismin tunnetta voi esiintyä sijoittajan kokeman sosiaalisen vastuun kautta, jolloin hän voi esimerkiksi tuntea olevansa vastuussa uusien työpaikkojen luomisessa heikon työllisyyden toimialalle, sekä yhteiskunnallisesti hyödyllisten innovaatioiden kehittämisessä, esimerkiksi lääketieteessä. (Wetzel 1983, ) Bisnesenkelien roolit On todettu, että alkuvaiheen yritykset kärsivät yleisesti rahoituksen ja osaamisen puutteesta, eli toisin sanoen rahoitus- ja osaamiskuilusta (Lumme ym. 1998, 8). Rahoituskuilu syntyy pääomasijoitusyhtiöiden vastahakoisuudesta tarjota vakuudetonta riskirahoitusta ilman vakuuttavaa näyttöä aikaisemmasta suorituksesta. Osaamiskuilu puolestaan

22 22 syntyy siitä, kun yrittäjillä ja yrityksen työntekijöillä ei ole yritystoiminnan kehittämiseen edellyttävää osaamista. Rahoitus- ja osaamiskuilun laajuus on riippuvainen useista tekijöistä. Rahoituskuilun kohtaavat yleisesti elinkaarensa alkuvaiheessa olevat yritykset, joille esimerkiksi pankkilainan saanti ei ole kovin helppoa. Nämä yritykset yleensä vaativat muihin vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin verrattuna pieniä rahoitusmääriä, minkä vuoksi suuret institutionaaliset pääomasijoittajat eivät koe niiden rahoittamista kovin kannattavana. (Avdeitchikova 2008, 62.) Lisäksi yritysten vaatima osaaminen ja tietämys korostuvat erityisesti toiminnan alkuvaiheessa (Sapienza 1992, 19). On mainitsemisen arvoista, että yritysten kohtaaman rahoitus- ja osaamiskuilun laajuus on pitkälti riippuvainen toimialan monimutkaisuudesta ja resurssivaatimuksista sekä yrittäjien olemassa olevasta rahoituksesta ja osaamisesta (Avdeitchikova 2008, 62). Avdeitchikova (2008, 62) jakaa yksityishenkilöt neljään eri rooliin heidän sijoituskohteeseen tarjoamansa osaamisen ja rahoituksen määrään perustuen. Koska yrityksillä on keskenään eriäviä resurssivaatimuksia, on sijoittajien tarjoaman osaamisen ja rahoituksen laajuus myös erilainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäisen sijoittajan rooli määräytyy hänen sijoituskohteensa ominaisuuksien mukaan. Kun yksityishenkilö sijoittaa suuren määrän rahaa yritykseen ilman erityistä toimialaosaamista ja - tietämystä, ottaa hän taloudellista pääomaa korostavan roolin. Vaihtoehtoisesti, kun sijoittaja on aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa hyödyntäen osaamistaan ja tietämystään vähäisellä rahamäärällä, ottaa hän osaamista ja tietämystä korostavan roolin. Jos yksityishenkilö sijoittaa huomattavan määrän rahaa, osaamista ja tietämystä kohdeyritykseen, häntä kutsutaan klassiseksi bisnesenkeliksi. Tämänkaltaista pääomien yhdistelmää on kirjallisuudessa kutsuttu käsitteellä viisas raha (engl. smart money). Lopuksi, jos sijoittajan tarjoama taloudellisen ja henkisen pääoman määrä on vähäinen tai olematon, häntä pidetään passiivisena sijoittajana, eli niin sanottuna mikrosijoittajana. (Avdeitchikova 2008, 62.)

23 Taloudellisten resurssien kohdistaminen Vähäinen Korkea 23 Taloudellista pääomaa korostava rooli Klassinen bisnesenkeli Mikrosijoittajan rooli Vähäinen Osaamista ja tietämystä korostava rooli Korkea Henkisten resurssien kohdistaminen Kuvio 3 Yksityishenkilön roolit pääomasijoittamisessa (Avdeitchikova 2008, 62) Epämuodollisten pääomamarkkinoiden kirjallisuus keskittyy pääosin bisnesenkelien tekemiin sijoituksiin, sillä heidän panoksensa näihin markkinoihin on merkittävä sekä taloudellisella että henkisellä tasolla. Vaikka klassisella bisnesenkeliroolilla on merkittävä asema epämuodollisilla pääomamarkkinoilla, ovat muutkin roolit käytännössä yhtä tärkeässä asemassa. Kohdeyritykseen kohdistettujen taloudellisten ja henkisten resurssien määrä on hyvin riippuvainen kohdeyrityksen tarpeista, sijoittajien resurssien saatavuudesta sekä heidän halustaan kohdistaa resurssejaan kohdeyritykseen. (Avdeitchikova 2008, ) Tässä tutkielmassa kutsutaan bisnesenkeleiksi niitä yksityishenkilöitä, jotka ovat rekisteröityneet FiBANin jäseniksi edustaen yllä olevan kuvion rooleja. Avdeitchikova (2008, 64 65) esittää kolme tekijää, jotka vaikuttavat sijoituksiin kohdistettavien taloudellisten ja henkisten resurssien määrään. Näitä ovat: 1) sijoittajan kyky ja halu tarjota tarvittavaa osaamista, 2) kohdeyrityksen resurssivaatimukset, sekä 3) kohdeyrityksen ominaispiirteet. Sijoittajan kykyyn tarjota resurssejaan liittyy läheisesti hänen hyödynnettävissään olevan taloudellisen ja henkisen pääoman määrä. Esimerkiksi mitä korkeampaa ansiotuloa sijoittaja ansaitsee sitä enemmän ylimääräistä rahaa hänelle jää sijoitettavaksi hänen pakollisten menojensa jälkeen. Sijoittajan haluun kohdistaa pääomiaan riskisiin kohteisiin vaikuttaa hänen kokemansa epävarmuuden taso. Kohdeyrityksen ominaispiirteet vaikuttavat puolestaan pitkälti siihen, miten paljon taloudellisia ja henkisiä resursseja kohdeyritys tarvitsee. Jälki-investointivaiheessa kokeneimmat sijoittajat avustavat yritysjohtoa useilla eri tavoilla. Esimerkiksi neuvonanto on yleisesti havaittu avustustapa tällöin sijoittajat soveltavat kokemustaan ja osaamistaan kohdeyritykseen sekä hyödyntävät kontaktejaan. Esimerkkeinä voidaan mainita sijoittajan kokemukset pienyrityksen johtamisesta, kaupalliset suhteet sekä toimialatietämys. (Macht 2011, 269.) Tämä niin kutsuttu sosiaalinen pääoma on merkittävässä asemassa bisnesenkelisijoittamisessa, minkä vuoksi yrittä-

24 24 jien ja bisnesenkelien on kehitettävä ja ylläpidettävä sosiaalisia verkostojaan, jotta heidän yrityksensä menestyisivät. Pitkäkestoisen kokemuksen kartuttaminen yritysmaailmassa on osoittautunut olevan korvaamaton ja hyödyllinen resurssi, jonka bisnesenkeli voi tuoda yritykseen sosiaalisen pääoman muodossa. Sosiaalinen pääoma voidaan jakaa pätevään ja relevanttiin pääomaan. Pätevällä pääomalla viitataan henkilön johtamistaitoihin, koulutukseen ja kokemukseen, joita voidaan hyödyntää sijoituskohteessa. Relevantilla pääomalla tarkoitetaan sijoittajan tietämystä siitä toimialasta, jossa kohdeyritys toimii. (Kelly 2007, 322.) Macht (2011, 69) jakaa bisnesenkelit neljään ryhmään heidän jälkiinvestointivaiheessa osoittamansa aktiivisuuden perusteella. Hän luokittelee aktiivisuuden asteikoilla täysin passiivinen, passiivinen, melko aktiivinen ja aktiivinen. Alla oleva kuvio esittää Machtin (2011, 70) aktiivisuuden jatkumon ja ne toimenpiteet, joita asteikon eri ryhmiin kuuluva bisnesenkeli suorittaa. Täysin passiivinen Passiivinen Melko aktiivinen Aktiivinen bisnesenkeli bisnesenkeli bisnesenkeli bisnesenkeli Sijoittaa ainoastaan Bisnesenkeli tuo yritykseen henkistä pääomaa taloudellista jälki-investointivaiheessa taloudellisen pääoman pääomaa lisäksi Ei osallistu Ei muodollista Strategisia Operatiiviset yrityksen osallistumista: toimenpiteitä: toiminnot: toimintaan: * Tuo kontakteja * Hallituksen jäsen * Johtoryhmään * Vastaanottaa ja * Vähäistä * Hallituksen kuuluva lukee raportteja neuvonantoa puheenjohtaja palkkatyöntekijä * Ei yhteydenpi- * Yhteydenpito * Konsultointi * Säännöllistä toa yrittäjiin yrittäjiin vähäistä * Yhteydenpito yhteydenpitoa yrittäjiin kohtalaista yrittäjiin Kuvio 4 Bisnesenkelin osallistumistasot (Macht 2011, 270) Huomionarvoista on, että yleisesti bisnesenkelit keskittyvät enemmän strategisten kuin operatiivisten toimintojen ohjaamiseen kohdeyrityksissä. Tosin alan tutkimuksissa on ollut myös viitteitä palkallista työtä tekevistä bisnesenkeleistä, jotka esimerkiksi ottavat vaikutusvaltaisen roolin operatiivisessa johdossa. Lisäksi bisnesenkeli voi olla palkattuna yritykseen konsultointitehtäviin tai rivityöntekijäksi. Yrittäjien näkökulmasta

25 25 ja bisnesenkelin osallistumisasteesta riippumatta edellä mainittu relevantti pääoma on kuitenkin tärkeää tämän nähdään tuovan haluttua lisäarvoa yrityksen toimintaan. (Macht 2011, 70.) 2.2 Syndikointi bisnesenkelitoiminnassa Syndikoinnin hyödyt ja haitat Yhteis- eli syndikoidut sijoitukset muodostuvat sijoittajien yhdessä muodostamista ryhmistä eli syndikaateista, joissa kaksi tai useampi sijoittaja jakaa keskenään kohdeyrityksen tuotot ja riskit. Yksityisen pääoman syndikoinnin kirjallisuus esittelee seuraavia syndikoinneista yleisesti koettuja hyötyjä: sijoitusportfolion hajauttaminen (Manigart, Lockett, Meuleman, Wright, Landström, Bruining, Desbriéres & Hommel 2005, 10), tehokas sijoitusehdotusten läpikäynti (Lockett & Wright 2001, 376), onnistuneempi sijoituskohteiden valinta (Lerner 1994, 16), sekä lisäarvon tuominen kohdeyritykseen (Brander ym. 2002, 450). Näiden hyötyjen lisäksi Van Osnabrugge ja Robinson (2000, 45) toteavat, että syndikoidut sijoitukset edistävät bisnesenkelitoimintaa riittävän suuren rahoituksen keräämisessä, asiantuntijuuden ja verkostojen jakamisessa sekä jatkorahoituksen valmistelussa. Rahoituskirjallisuudessa laajasti todettu motiivi syndikoinnille on sen mahdollistama sijoitusten hajauttaminen (Markowitz 1952; Wilson 1968). Syndikaatin jäsenenä toimiva yksittäinen sijoittaja voi syndikoimalla hajauttaa sijoituksiaan sijoittamalla pienempiä summia yksittäisiin kohteisiin, mikä pienentää sijoittamiseen liittyvää yrityskohtaista riskiä. Esimerkiksi Euroopassa syndikoinnin tarjoama mahdollisuus hajauttaa riskisijoituksia on ollut tutkimusten mukaan merkittävin motiivi sijoittajille (Lockett & Wright 2001; Manigart, Lockett, Meuleman, Wright, Bruining, Landström, Desbrières & Hommel 2006). Syndikointi mahdollistaa yksittäiselle sijoittajalle sijoituskohteiden etsimisestä ja tarkastuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisen useamman sijoittajan kesken (Van Osnabrugge & Robinson 2000, 136). Syndikoimalla sijoittajat voivat tutustua toisiinsa paremmin samalla luoden mutta myös laajentaen olemassa olevia verkostojaan, mitkä osaltaan parantavat hyvien sijoitusmahdollisuuksien löytämistä vastaisuudessa (Sorenson & Stuart 2001). Verkostojensa kautta syndikaatin jäsenet voivat ilmoittaa toisilleen, kun potentiaalisia sijoituskohteita tulee markkinoille (Meuleman ym. 2009, 618). Syndikoinnin avulla sekä päätöksenteko että hyvien sijoituskohteiden poimiminen lukuisista vaihtoehdoista paranee, sillä yrityksiä on analysoimassa useampi sijoittaja. On hyödyllisempää hoitaa kohdeyrityksen valinta useamman kuin yhden sijoittajan tekemän arvioinnin perusteella. (Lerner 1994, 17.) Syndikoinnilla voidaan

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari. 12.3.2014 Aarne Sipilä

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari. 12.3.2014 Aarne Sipilä BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Posintra rahoitusseminaari 12.3.2014 Aarne Sipilä TUOREITA OTSIKOITA 12.3.2014 FiBAN ry BISNESENKELISIJOITTAMINEN Yksityistä kasvuyrityssijoittamista Bisnesenkelisijoittamisella

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen?

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Esityksen sisältö: 1. Oman pääoman rahoitus tienhaarassa: enkeleitä onko heitä? 2. Milloin rahoitusta kannattaa hakea? 3. Joukkorahoitus vai pääomasijoittaja?

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

CapMan ostaa 28,7 prosenttia Norvestiasta. Tiedotustilaisuus Helsingissä 12.5.2015 Heikki Westerlund, toimitusjohtaja

CapMan ostaa 28,7 prosenttia Norvestiasta. Tiedotustilaisuus Helsingissä 12.5.2015 Heikki Westerlund, toimitusjohtaja CapMan ostaa 28,7 prosenttia Norvestiasta Tiedotustilaisuus Helsingissä Heikki Westerlund, toimitusjohtaja Tavoitteenamme on tarjota paras kokemus pääomasijoittamisesta kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja,

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Tekes Business Breakfast. 7.3.2014 Juha Kurkinen

BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Tekes Business Breakfast. 7.3.2014 Juha Kurkinen BISNESENKELISIJOITTAMINEN? Tekes Business Breakfast 7.3.2014 Juha Kurkinen Rahoituslähteet yrityksen elinkaarella BISNESENKELIN LISÄARVO Osaamista Verkostoja Pääomaa Suurempi ajankäyttö ja osallistuminen

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Yrityksen kassavirta ja riski Riski Kumulatiivinen kassavirta Aika Aikainen kasvu Nopea kasvu

Lisätiedot

Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013

Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Bisnesenkeli? Bisnesenkelit on mustia enkeleitä Ei ne oikeesti voi olla mitään enkeleitä kun ei niilloo siipii

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Yksityissijoittajatutkimus

Yksityissijoittajatutkimus Yksityissijoittajatutkimus Helsingin kauppakorkeakoulu Veraventure Oy Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteutti Helsingin kauppakorkeakoulu Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohteena olivat

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

BISNESENKELISIJOITTAMINEN. Yksityissijoittaja suomalaisen kasvuyritystoiminnan edistäjänä

BISNESENKELISIJOITTAMINEN. Yksityissijoittaja suomalaisen kasvuyritystoiminnan edistäjänä BISNESENKELISIJOITTAMINEN Yksityissijoittaja suomalaisen kasvuyritystoiminnan edistäjänä Bisnesenkelisijoittaminen Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta listaamattomaan,

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

Riskirahoitusohjelma perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan 21 Riskirahoitustuki (Euroopan komission asetus N:o 651/2014).

Riskirahoitusohjelma perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan 21 Riskirahoitustuki (Euroopan komission asetus N:o 651/2014). TUKIOHJELMA 1 (8) 1 TEKES PÄÄOMASIJOITUS OY:N RISKIRAHOITUSOHJELMA 1.1 Riskirahoitusohjelman tavoitteet Riskirahoitusohjelman tavoitteena on edistää suomalaisten alkavan vaiheen yritysten liiketoiminnan

Lisätiedot

Yksityinen kasvurahoitus. 4.6.2014 Claes Mikko Nilsen, Network Manager @claesmikko / claes.mikko@fiban.org

Yksityinen kasvurahoitus. 4.6.2014 Claes Mikko Nilsen, Network Manager @claesmikko / claes.mikko@fiban.org Yksityinen kasvurahoitus 4.6.2014 Claes Mikko Nilsen, Network Manager @claesmikko / claes.mikko@fiban.org Sisältö Yleisesti bisnesenkelisijoittamisesta: 1. Miksi sijoittaa kasvuyrityksiin? 2. Bisnesenkeli?

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITTAJA YRITYKSEN RAHOITTAJANA

PÄÄOMASIJOITTAJA YRITYKSEN RAHOITTAJANA PÄÄOMASIJOITTAJA YRITYKSEN RAHOITTAJANA 23.4.2013 Hallituspartnereiden rahoitusseminaari Risto Jämsen Sijoitusjohtaja M: +358 400 646 474 E: risto.jamsen@midinvest.fi Sami Etula Coordinator (Central-Finland)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

BISNESENKELISIJOITTAMINEN

BISNESENKELISIJOITTAMINEN BISNESENKELISIJOITTAMINEN Jari Osmala Angel Investor M: +358 40 064 6611 E: jari.osmala@gmail.com Sami Etula Angel Investor M: +358 50 357 2516 E: sami@etula.fi FiBAN on kansallinen yksityissijoittajayhdistys,

Lisätiedot

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Yksityinen ja julkinen rahoitus 3.6. klo 16.45-20.45 Finnvera Oy Eteläesplanadi 8 Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Moderaattorina Esa Blomberg, Rastor Oy 16.45 Kahvitarjoilu 17.00 Ensimmäinen osio -

Lisätiedot

BISNESENKELIT SIJOITTAJINA. Hall.pj., tj. Rastor Oy, Mecrastor Oy Hall.jäsen, kunniajäsen FiBAN ry

BISNESENKELIT SIJOITTAJINA. Hall.pj., tj. Rastor Oy, Mecrastor Oy Hall.jäsen, kunniajäsen FiBAN ry BISNESENKELIT SIJOITTAJINA Hall.pj., tj. Rastor Oy, Mecrastor Oy Hall.jäsen, kunniajäsen FiBAN ry Omasta taustastani --- 2003 Ex-lakiasiainjohtaja ja ex-varakonsernijohtaja Cultor Oyj Ex-lakiasiainjohtaja

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Omistajavaihdoksen teemailta Miten businessenkeli voi auttaa? Riku Asikainen FiBAN Tampere 21.3.2012

Omistajavaihdoksen teemailta Miten businessenkeli voi auttaa? Riku Asikainen FiBAN Tampere 21.3.2012 Omistajavaihdoksen teemailta Miten businessenkeli voi auttaa? Riku Asikainen FiBAN Tampere 21.3.2012 Esityksen sisältö Yleisesti BA sijoittamisesta ja siitä miten enkelit voivat auttaa omistajanvaihdoksissa:

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa 2014 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa 2014 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa 214 1.6.215 2 Päähavainnot 3lastoista 214 Ennätysmäärä kasvuyrityksiä sai pääomasijoituksen Yhteensä ennätykselliset 281 (233) suomalaisyritystä sai pääomasijoituksen vuonna

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

Kohti yrityksen voimavarahallitusta

Kohti yrityksen voimavarahallitusta Kohti yrityksen voimavarahallitusta Harri Lukander asianajaja, varatuomari OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 2 Hallituksen tehtävät osakeyhtiön hallitus huolehtii ja vastaa kaikista niistä yhtiöoikeudellisista

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi

Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi Metropolia/Hyrrät Helsinki 5.9.2014 Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi juha.tall@seamk.fi Euroopan komission yritysten omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

BISNESENKELIT ALOITTAVIEN KASVUYRITYSTEN VAUHDITTAJINA - TAPAUSTUTKIMUS

BISNESENKELIT ALOITTAVIEN KASVUYRITYSTEN VAUHDITTAJINA - TAPAUSTUTKIMUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi Laura Vilenius BISNESENKELIT ALOITTAVIEN KASVUYRITYSTEN VAUHDITTAJINA - TAPAUSTUTKIMUS Työn ohjaaja / tarkastaja: professori

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

CapMan pääomasijoittamisen edelläkävijä

CapMan pääomasijoittamisen edelläkävijä CapMan pääomasijoittamisen edelläkävijä Pörssi-ilta Tampere, tiistai Jerome Bouix senior partner Tietyt tähän materiaaliin sisältyvät lausumat, kuten lausumat yhtiön tulevaisuuden tuloskehityksestä, markkinoiden

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Osakesalkun muodostamisen lähtökohdat Tee sijoitussuunnitelma!!! 1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin?

Lisätiedot