HUUMEET JA MEDIA - diskurssianalyysi Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelin pohjalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUUMEET JA MEDIA - diskurssianalyysi Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelin pohjalta"

Transkriptio

1 HUUMEET JA MEDIA - diskurssianalyysi Helsingin Sanomien NYT-liitteen artikkelin pohjalta Piritta Peltonen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia- ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 SISÄLTÖ 2 1. JOHDANTO 2 2.TUTKIMUSMENETELMÄ JA TYÖN TARKOITUS 5 3. LYHYT ESITTELY ERI HUUMAUSAINEISTA Kannabis Amfetamiini Ekstaasi Opiaatit Hallusinogeenit Kokaiini ALKOHOLIN JA HUUMAUSAINEIDEN EROAVAISUUKSISTA Alkoholin imeytyminen ja terveydelliset haitat Kannabiksen terveydelliset haitat Amfetamiinin haitat sekä vaikutukset RIIPPUVUUS Alkoholiriippuvuus Huumausaine riippuvuus Kannabisriippuvuus Muu huumausaineriippuvuus HUUMEIDENKÄYTTÄJÄT Huumeiden kokeilijat Huumeiden kanssa seurustelijat Huumeiden ongelmakäyttäjät PORTTITEORIA RIKOLLISUUS JA MUUT YHTEISKUNNALLISET HAITAT TARTTUVAT VIRUSTAUDIT MEDIAN VAIKUTUS IHMISTEN USKOMUKSIIN JOHTOPÄÄTÖKSET 31 LÄHTEET 35 LIITTEET

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ 3 Piritta Peltonen Huumeet ja media- diskurssianalyysi Helsingin sanomien NYT-liitteen kirjoituksen pohjalta Helsinki s. 3 liitettä Helsingin Sanomien NYT-liitteessä (41/2000) julkaistiin artikkeli Maailma Pilvessä. Artikkelin tarkoituksena on antaa toisenlainen kuva huumeidenkäyttäjistä. Artikkelin mukaan nämä ihmiset käyttävät huumeita, mutta huumeet eivät käytä heitä. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kertoa se toinen puoli huumausaineista, joka artikkelissa jäi kertomatta: huumausaineiden haittavaikutukset. Artikkeli on kirjoitettu kyselyn vastauksien perusteella, mihin vastasivat huumausaineita käyttäneet tai käyttävät henkilöt. Päättötyö on tehty vuoden 2001 aikana. Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty diskurssianalyysia. Diskurssianalyysin kiinnostuksen kohteena ovat ne kiinnostavat tavat, joilla ihmiset kieltä käyttäessään rakentavat sosiaalista todellisuutta. Tutkimus on tapaustutkimus tutkien lehden yhtä artikkelia. Työssä käsitellään huumausaineiden käytön problematiikkaa, paneutuen aineiden terveydellisiin haittavaikutuksiin, riippuvuuteen sekä yhteiskunnallisiin haittoihin. Tuloksina on saatu, että huumausaineiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia peilaamalla artikkelin kirjoituksia päihdealan kirjallisuuteen, ei voi ilman huumeiden haitattomuudesta tukevia tutkimuksia sanoa, että huumeita olisi suositeltavaa tai hyväksyttävää käyttää. Tutkimus sopii keskusteluvälineeksi eri päihdehuollon kenttien käyttöön. Asiasanat: huumeet, huumausaineet, huumeriippuvuus, huumeiden käyttäjä, diskurssianalyysi Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikön kirjasto ABSTRACT

4 The Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit 4 Peltonen, Piritta DRUGS AND MEDIA: discourse analysis of a Finnish newspaper article 4 November 2001, Helsinki 38 pages 3 appendices The purpose of this thesis is to draw attention to the sometimes positive attention given to the drug issue in today s Finnish media. In order to do this, one article was chosen as a point of focus; an article from Finland s largest circulation, and most respected, newspaper. The article Maailma Pilvessä (A World in the Clouds) begins with the sentence Drugs make you feel good. The thesis was carried out in The data (the article) was published in October The article provides this thesis with a frame of reference and the data was analysed using discourse analysis, comparing the article to medical information obtained from professional medical literature. The article concentrates on showing the good sides of using drugs. Using medical knowledge, both sides of the coin can be seen. The thesis shows that there are no good sides to drug use without there also being bad sides, and that, in comparison, the effects of bad sides play a much larger role. Therefore, although "drugs make you feel good", there are so many and varied disadvantages to which the user must take notice. It is to these disadvantages that this thesis pays attention. The thesis criticises the newspaper as misinformation of drug use and its effects. The media can be seen as a former of opinion, and there is a danger that people will take what is written as factual. The thesis can be used as a part of care for substance abusers and users. The article ( Maailma Pilvessä) can be used to stimulate thoughts and ideas, and the thesis can also be used to clearly weigh the good sides against bad sides of drug use. Keywords: drug, drug users, drug addiction, discourse analysis Filed and stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit, Helsinki

5 1. JOHDANTO 5 Huumeista tulee hyvä olo. ( Lindholm & Grünthal & Palmén&Räty. 2000, 14). Näin alkaa Helsingin sanomien NYT-liitteen artikkeli Maailma Pilvessä. Artikkelissa kirjoitetaan myös, että huumeiden käyttö kuuluu nyt myös tavallisten työssä käyvien perheellisten suomalaisten elämään. He kaikki ovat käyttäneet tai käyttävät laittomiksi luokiteltavia huumausaineita. He työskentelevät teknisillä sekä muilla hyvin koulutetuilla aloilla. Joukossa on myös päihdetyöntekijöitä sekä lääkäreitä, kuitenkin huumeiden käyttö kuuluu heidän elämäänsä. NYT-liitteen huumekyselyn perusteella on siis olemassa toinenkin, tiedostamaton ryhmä huumeidenkäyttäjiä. nk. pärjääjät. ( Lindholm ym. 2000, 14.) Voiko tällaista artikkelia julkaista maamme johtavassa ja yhdessä arvostetuimmassa lehdessä? Mikä on ollut työn motivaatio ja kenelle se on tarkoitettu? Joukkoviestinnän mahdollistaa kuitenkin sananvapaus, joka kuuluu perusoikeuksiimme. Siihen kuuluu oikeus ilmaista, julkaista ja välittää sekä vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kuitenkaan ei pidä paikkaansa, että Suomessa saisi julkaista mitä tahansa. Laki määrää ennakkotarkastajat tietyille yksityisille elimille sekä muissa valvonta kuuluu jollekin määrätylle henkilölle. ( Husu, & Tarkoma & Vuorijärvi 1997, 235.) Yleensä ajatellaan, että sanomalehtiteksti on neutraalia kieltä: uutiset välittävät tietoomme faktaa maailman tapahtumista ja ihmisistä, jotka ovat näiden tapahtumien osallistujia. Tarkoitukseni on tässä tutkimuksessa osoittaa, ettei näin välttämättä ole: myös sanomalehtiteksteistä näkyvät yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitseva ideologia ja asenteet ja kuuluu valtaryhmien ääni. Harvalla ihmisistä on omia varmoja kokemuksia/tietoja huumausaineista, joten kuva huumausaineista ja niiden haitoista muodostetaan joukkotiedotuksen tarjoaman informaation varassa.( Lehmusvaara 2001.) Onko siis NYT-liitteen artikkelia julkaistaessa ajateltu sen vaikutuksia, koska mielestäni nuoret ovat niin herkkäuskoisia ja ilman elämänkokemusta he uskovat mitä lukevat, osaamatta lukea tekstiä rivien välistä. Sama teksti voi periaatteessa avautua eri lukijoille aivan eri tavalla. ( Husu &

6 6 Tarkoma & Vuorijärvi 1997, 236.) Mitä kaikkea lehdessä jää huumausaineista ja niiden haittavaikutuksista kertomatta? Kuinka tällaista tekstiä julkaistaan, kun nykyään painotetaan ennaltaehkäisyä ja väärien ja harhaanjohtavien tietojen kumoamista? Asiaan perehtymättömän on hyvin vaikea erottaa totuutta ja puolitotuutta. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen sanookin, että hallittua huumausaineiden käyttöä on hyvin vaikeata määritellä ja samassa artikkelissa sosiaali- ja terveysministeriön virkamies Tapani Sarvanti sanoo, että vaikka hän pitääkin eri huumausaineiden käyttäjien sekä käyttötyylien yhteen niputtamista valheellisena sekä haitallisena propagandana, hän ei kiistä sitä, etteikö näistäkin pärjääjistä sekä innovaattoreita osa jäisi koukkuun. ( Lindholm ym. 222, 17.) Työssäni keskityn tuomaan esille vastalauseen lehdessä väitetyille huumeiden hyville puolille perustellusti luotettavia ja uusimpia lähteitä käyttäen. Ja ehkäpä myös herättelen meitä tulevia ammattilaisia uskaltamaan paremmin julkaista edes pienimuotoisia raportteja sekä tutkimuksia aiheesta, josta ihmisillä ei koskaan ole tarpeeksi tietoa. Kun päihdetyön kenttä on kuitenkin alati muuttuva ja kun sitä saattaa enemmän tiedoksi, niin ihmisten silmät avautuvat paremmin ja ongelmat osataan ottaa vakavammin. Tämän alueen ongelmiin on vaikeata vastata ongelman kasvamisen tahdissa, varsinkin jos asiasta ei tiedoteta tarpeeksi. Työni on tapaustutkimus, tapauksena yhden lehden artikkeli. Tutkimusongelmana pidän lehden tuomaa miellyttävää ja positiivista kuvaa huumausaineista. Työstä on tarkoituksella jätetty pois huumaavat lääkeaineet sekä muut huumaavat aineet. Olen keskittynyt käsittelemään ainoastaan klassisina pidettäviä huumausaineita. Työssäni olen välillä jaotellut huumeet mietoihin sekä vahvoihin huumausaineisiin. Tarkoituksella olen kuitenkin jättänyt asiaa sen enempää käsittelemästä kuin on tarpeellista. Myöskään mietojen huumausaineiden laillistamiseen en halua enkä kykene ottamaan sen enempää kantaa. Itselleni vaikeutta tuottaa se, miksi huumausaineista kirjoitetaan tietyllä tavalla positiivista artikkelia, vaikka huumausaineiden käyttö on maassamme vain lisääntynyt viime vuosien varrella. Ymmärrän kyllä, että artikkelissa halutaan kertoa, että tässä esitellään toisenlainen tapa käyttää huumausaineita ja

7 että se ei aina ole yhteiskuntaa rasittava tapa, mutta osaavatko vaikutuksille alttiit nuoret lukea tämän artikkelin siltä kannalta? Uskaltaisin epäillä, että eivät. Ja minkäs teet, kun lapsesi sanoo, että näin luki myös Helsingin Sanomissa, samassa lehdessä, josta olet tottunut päivän poliittiset ja muut faktatietoa sisältävät uutiset lukemaan? Tällaiset tekstit myös mielestäni lisäävät ammattilaisten jo valmiiksi vaativaa työsarkaa, mutta työni kautta tämän voisi kääntää toisinkin päin. Niiden tulisi herättää kontrolloitua keskustelua nuorten päihdeongelmaisten keskustelussa, jossa olisi asiantunteva ammattilainen mukana. Ammattilaisilta vaaditaan jo hyvin paljon, että he pysyisivät aina uusien markkinoille tulevien aineiden mukana. Näihin asioihin kiinnitetään tässä työssä huomiota. Ja niihin on etsitty vastauksia, sekä eri näkökulmia ja eri vaihtoehtojakin. 7 Huumeet ja Media -työssäni olen pyrkinyt käyttämään selkokielistä ja helposti ymmärrettävää kieltä, koska olettaisin, että esimerkiksi nuorille tarkoitetuissa huumehoitoloissa tällaiselle työlle olisi käyttöä. Ne voisivat mahdollisesti ottaa hoitojaksoonsa Helsingin Sanomien artikkelin lukemisen ja keskustella siitä, koska se varmasti saa puolestapuhujia. Sen jälkeen työtäni voitaisiin käyttää hajottamaan nämä ajatukset. Osa nuorista ei mahdollisesti käytön alkuvaiheessa ole tietoisia käyttämiensä aineiden kaikista haittavaikutuksista, jotka voivat olla pitkäkestoisia. Artikkeli tekstien osalta on liitteenä työn lopussa. ( LIITE 1. )

8 2. TUTKIMUSMENETELMÄ JA TYÖN TARKOITUS 8 Mediasta on tullut keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja sillä on myös tärkeä osuus aikamme kulttuurillisissa muutoksissa. ( Fairclough 1997, 10). Fairclough näkee kielenkäytön ja vallankäytön välillä selvän yhteyden. Hänen mukaansa kielenkäyttötavat ovat sidoksissa syy- ja seuraussuhteisiin, joita lukija ei normaalioloissa juuri huomaa tai tunnista. ( Fairclough 1997, 75.) Van Dijkin mukaan tiedotusvälineet pystyvät käyttämään ja käyttävät vääränlaista vallankäyttöä ( Van Dijk 1996, 84). Näistä syistä tarkastelen työssäni artikkelia sekä sen sisältöä tarkemmin.. Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä on diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin kiinnostuksen kohteena ovat ne kiehtovat tavat ja usein huomaamattomiksi jäävät tavat, joilla ihmiset kieltä käyttäessään rakentavat sosiaalista todellisuutta. (Jokinen & Juhila & Suoninen 1993, takakansi). Perustelen opinnäytetyöni lähestymistapaani sillä, että tiedotusvälineiden vaikutusvallan luonne on nimenomaan kielellinen ja diskursiivinen( Fairclough 1997, 10). Diskurssianalyysiä voidaan kuvailla eräänlaiseksi vuoropuheluksi. Se on tekstin tulkintaa olemassa olevassa viitekehyksessä. Diskurssianalyysin mukaan diskurssin osanottajina ovat teksti, lukija ja ympäröivä yhteisö. ( Peltonen 2000, 7.) Diskurssianalyysia on vaikeahkoa luonnehtia selkeärajaiseksi tutkimusmenetelmäksi, vaan pikemminkin se on väljä teoreettinen viitekehys (Jokinen & Juhila & Suoninen 1993, 17). Työssäni käsittelen vain yhden lehden artikkelia ( NYT- liite 41/2000). Päälähdeteoksena ( eli artikkelin päävertailukohteena, reflektiona) käytän työssäni Päihdelääketiede-teosta. Analysoitava aineisto saatiin NYT-liitteessä julkaistusta artikkelista Maailma Pilvessä, joka on laadittu kyselyn tuloksena. Kyselyn pääasiallisin vastausmuoto on Internet. Vastauksia oli yhteensä tullut 681 kappaletta. Kyselyssä on ollut 40 kysymystä, osa monivalintoja, osa vapaita vastauksia. Vastausten keräystapa on selvästi vaikuttanut siihen,

9 ketkä kyselyyn vastasivat. Vastaajista noin puolet on opiskelijoita. Yleisimpiä opiskelupaikkoja olivat Teknillinen korkeakoulu sekä yliopistot. Työttömiä vastaajista oli kaksi prosenttia. Vastanneista 70 prosenttia oli miehiä. Vastaajista 47 % on vuotiaita, vuotiaita 28 % ja vuotiaita 19 %. ( Lindholm ym. 2000, ) Lähden työssäni siitä oletuksesta, että vastaukset ovat luotettavia, koska en pysty tarkastamaan niiden alkuperää tai todenperäisyyttä. Artikkelista ei tosin käy ilmi, että kuinka moni vastaajista on aiemmin käyttänyt ja kuinka moni käyttää yhä huumausaineita. ( Lindholm ym. 2000, 14.) 9 Työn tarkoituksena on etsiä ja tutkia, onko huumeilla olemassa ainoastaan hyviä puolia eli pitävätkö lehdessä mainitut seikat paikkansa ja jos pitävät, niin Missä suhteessa huonot ja hyvät puolet ovat toisiinsa. Työn päälähtökohtana on ilmaista ne seikat, jotka artikkelista ikään kuin jäi sanomatta. Työtä voitaisiin mielestäni käyttää esimerkiksi päihdetyössä keskustelua herättelevänä ja huumeiden hyviä ja huonoja puolia tarkastelevana. Työn eräänä tarkoituksena on myös herätellä alan ammattilaisia vastaamaan siihen haasteeseen, että asioista tiedotettaisiin entistä paremmin. Kentällä työskentelevät ihmiset jos ketkä olisivat oikeita ihmisiä raportoimaan asioista ja niiden kaikista puolista. Helsingin Sanomien NYT - liitteen suorat lainaukset on kursivoitu.

10 3. LYHYT ESITTELY ERI HUUMAUSAINEISTA 10 Seuraavissa kappaleissa esittelen lyhyesti eri huumausaineet kannabikseen pääasiassa keskittyen, koska sitä tullaan jatkossakin käsittelemään enemmän kuin muita. Työssäni käytän myös sanaa päihde, jolla yleisesti tarkoitan huumausaineita, tupakkaa sekä alkoholia. Lääkkeet sekä erilaiset liuottimet olen tarkoituksellisesti jättänyt pois, tupakkaan en ole juurikaan kiinnittänyt huomiota, eikä myöskään alkoholin selvempi esittely liene tärkeää. Käyttäessäni sanaa mieto huume tarkoitan vain ja ainoastaan kannabista. Kaikkien huumausaineiden lyhyt esittely on tarpeellinen, koska se selkeyttää jatkoa. Huumausaineiden haittavaikutukset olen käsitellyt myöhemmin omana kappaleenaan. Liitteenä löytyy selventävä kaavio huumausaineista. Suurin osa Nyt - liitteen vastanneista käytti tai oli käyttänyt kannabistuotteita ( hasis 99 %, marihuana 95 % amfetamiini 41 % ekstaasi 29 %, kokaiini 16 %, LSD 15 %, heroiini 4,5 %). Suonensisäisiä käyttäjiä vastanneista oli muutama. Heroiini ei kuulunut juurikaan käytettäviin aineisiin. Uutta huumekulttuuria Suomessa tutkinut valtiotieteelliseen tiedekuntaan väitöskirjaa valmisteleva Pauliina Seppälä toteaakin: Heroiini koetaan hölmön ja yksinäisen ihmisen aineena. ( Lindholm ym. 2000, 18.) ( LIITE 2. ) 3.1. Kannabis Yksi haastatelluista kertoo: Joskus tuntuu, kuin jalat olisivat pari milliä maasta ilmassa, joskus pistänyt pään sekaisin ja kikattamaan ( Lindholm ym. 2000, 14). Myös Päihdelääketiede-teos kirjoittaa samansuuntaisista seikoista. Kannabistuotteiden psykoaktiiviset vaikutukset on tunnettu lähes ympäri maailmaa. Aasiassa sitä on kauan käytetty parannuslääkkeenä, mutta myös keskittymiskykyä vaativissa toiminnoissa. Mm. kreikkalaiset ja roomalaiset tarjosivat kannabistuotteita vieraille hyvän tunnelman takaamiseksi. Intiassa hamppu kuului osaksi häätarjoilua. ( Ahlström 1998, 21.)

11 Kannabis on nokkosensukuinen ruohokasvi. Maahamme se ensi alkuun tuli luvul- 11 la hippikulttuurin myötä. Kannabis jaotellaan kolmeen eri laatuun: hasis, marihuana sekä kannabisöljy. Nämä kaikki kolme ainetta saadaan Cannabis Sativa -kasvista. Eri aineet saadaan kasvin eri osista: hasis saadaan emikukkien pihkasta, marihuanaa kuivataan kasvin latvaosista, ja kannabisöljy on kasvin öljyuutetta. Hasis on hartsimaista kiinteää massaa tai muruja. Sen väri vaihtelee harmahtavasta ruskeaan tai miltei mustaan. Hasiksesta on eristetty 421 eri aineosaa, joista huumaavia on 61 (Tirronen 1998, 8). Hasista poltetaan yleisesti tupakan seassa ja sitä voidaan käyttää myös suun kautta. Hasista lisätään yleisesti myös mm. leivoksiin tai teehen. Marihuanaa käytetään hasiksen tapaan myös polttamalla tupakan seassa. Marihuana on yleensä miedointa kannabistuotteista. Hasisöljyä käytetään esimerkiksi kostuttamalla savuke hasisöljyssä. Kanna- öljy on vahvinta, ts. siinä on suurin THC - pitoisuus. ( ks. myöhemmin tä- bistuotteista mä luku) ( Tirronen 1998, 8.) Kannabiksen päihdevaikutus on jokaisella yksilöllistä. Käyttäjän senhetkisellä mielentilalla ja seuralla on vaikutus päihtymistasoon. Päihtymisen tasoon vaikuttaa myös se, käytetäänkö kannabista ensimmäistä kertaa ja onko käyttäjä esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alainen. Kannabiksen käytön jälkeen ensimmäiset päihtymysoireet tulevat noin 8 9 minuutin kuluessa. Voimakkaammillaan ne ovat puolen tunnin päästä ja kestävät noin 2 3 tuntia. Yleisimmät ensivaikutukset ovat erilaiset aistimuuntumistilat (kuten artikkelissakin mainittiin, kannabis saa kikattamaan ja jalat irti maasta) hilpeästä ahdistuneeseen, seurallisesta uneliaaseen. Loppuvaikutuksessa käyttäjä tuntee olonsa yleensä sisäänpäinkääntyneeksi. Ajatusten lento on yleensä runsasta. Käyttäjillä esiintyy myös vajausta ajan, paikan, etäisyyden sekä nopeuden tajuissa. Suurempia annostuksia käytettäessä vaikutukset ovat vahvemmat: erittäin suuret vaikutukset muistuttavat hallusinogeenien vaikutuksia: mm. väri-, valo- ja ääniaistimusten voimistuminen, paniikkitilat ja pahoinvointi. Fyysisiä vaikutuksia ovat mm. pulssin kiihtyminen ja silmien verestäminen.( Fabritius & Salaspuro 1998, 421.) Kannabis sisältää huumaavaa ainetta, delta-9-tetrahydrokannabinoolia (THC), jonka pitoisuus vaihtelee tuotteen mukaisesti. Marihuanassa THC-pitoisuus on 1 3 %, hasik-

12 sessa noin 8 % ja kannabisöljyssä pitoisuus saadaan jopa 50 %:iin tuotteen painosta. ( Nahas 1993, 6.) 12 Kannabis on rasvaliukoinen, eli se varastoituu elimistöön, maksaan, keuhkoihin ja pernaan, mutta enimmäkseen rasvakudokseen. THC:n ja muiden haitallisten aineiden puoliintumisaika on kahdeksan päivää. Kannabista voi siis kehossa olla pitkänkin aikaa käytön jälkeen, ja jos käyttö olisikin epäsäännöllistä, aineen pitoisuus kehossa lisääntyy aina, jos entiset THC-pitoisuudet eivät ehdi poistua elimistöstä. Kerta-annos poistuu elimistöstä vahvuudesta riippuen 2 4:ssä viikossa. ( Nahas 1993, 6.) 3.2. Amfetamiini Amfetamiinista Helsingin Sanomien kyselyyn vastattiin mm. näin: Pirin kanssa alku on hienoa. Uskot, että kaikki hoituu ja olet hyvä jätkä. Kun tulee laskut, ei inhottavampaa oloa voi enää tulla! (merkonomi, 37). Äärimmäisen sosiaalinen, keskittymiskyvyn puutetta, aktiivinen, pinnallinen, epäluonnollinen (opiskelija, 24) (Lindholm ym. 2000, 16.) Amfetamiini on kemiallisesti valmistettu huumausaine. Sitä esiintyy erisävyisinä jauheina, tabletteina, kapseleina ja liuoksina. Amfetamiinia käytetään suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. Erityisesti suonensisäisesti käytettynä sietokyky kasvaa nopeasti ja kerta- annokset nousevat nopeasti. Amfetamiinin suonensisäiseen käyttöön liittyy infektiovaara, kuten muihinkin suonensisäisesti käytettäviin huumausaineisiin. ( Tietopaketti Huumeista 1997, 25.) Amfetamiini vaikuttaa keskushermostoon kiihdyttävästi, eli piristävästi. Käyttäjällä on kiihtynyt mielihyvän tunne sekä suuren itsetuntoinen olo monien tuntien ajan käytön jälkeenkin. ( Tietopaketti Huumeista 1997, 25.) Fysiologisesti amfetamiini vaikuttaa verenpaineeseen kohottavasti, silmäterät laajene- vaikutelmasta tulee hikinen, kiihtynyt, sanavalmis; puhe on uhmakkaan vat, vaativaa.

13 Lisäksi näläntunne ja väsymys katoavat, suun limakalvot kuivuvat ja virtsaaminen on vaikeaa. ( Tietopaketti Huumeista1997, 25) Ekstaasi Tällä hetkellä ehkä tunnetuin hallusinogeeni on ekstaasi. Ekstaasi on yksi amfetamiinijohdannaisista. Ekstaasin koostumus vaihtelee, mutta yleisesti siinä on yleensä ainakin kahta seuraavista johdannaisista: MDMA, MDE, DOM ja MDA. Ekstaasia esiintyy yleisimmin tabletteina, joihin on painettu jokin tunnettu merkki tai hahmo, joka herättää positiivisia mielikuvia. Tähän mennessä Euroopassa on tilastoitu yli 200 erilaista sekä eriväristä tablettia. Ekstaasia esiintyy myös kapseleina sekä myös harvakseltaan ulkomailla on tavattu myös nuuskattavaa pulveria sekä kapseleita.( Ekstaasin vaikutus alkaa minuutin kuluttua käytöstä ja vaikutus voi kestää useita (jopa yli 30) tunteja. Vaikutusta on vaikeaa ennustaa, koska koskaan ei tarkalleen tiedetä, mitä johdannaista tabletti sisältää. Juuri vaikutustensa ansiosta ekstaasi on suosittu tietyn tanssikulttuuriin (rave) huume. Aineesta haetaan erilaisia tunnetiloja ja kokemuksia: voiman ja hyvänolon tunnetta, musiikin ja valojen aikaansaamaa korostunutta tunne-elämystä, seksuaalista mielihyvää sekä uskonnollisia kokemuksia( Energian lisääntymisen lisäksi ekstaasin vaikutuksia ovat mm. ruokahaluttomuus, suun kuivuminen, verenpaineen nousu, sydämen sykkeen kohoaminen, kehon lämpötilan vaihtelu, tihentynyt hengitys, kohonnut verenpaine ja puheliaisuus. Ekstaasin lopettamisesta ei ole raportoitu vieroitusoireita. Oman ongelmansa kuitenkin muodostaa ekstaasin vaikutuksen lopun tasaaminen muilla aineilla ( kannabis, lääkkeet), koska unettomuus voi vaivata päiviä ekstaasiperiodin jälkeen. Valtaosa kuolemantapauksista johtuu kuivumisesta, koska ekstaasin vaikutuksen alainen ei muista juoda tarpeeksi nestettä tanssiessaan läpi yön. ( Mustalampi 1998, 12.)

14 3.4. Opiaatit 14 Opiaateiksi kutsutaan aineita, jotka saadaan oopiumunikosta. Huumausainetarkoituksiin käytetyistä aineista käytetään yhteisnimitystä opiaatit, joita ovat heroiini, morfiini sekä oopiumi. Suomessa opiaateista esiintyy yleisimmin heroiinia. Aikaisemmin sitä käytettiin pelkästään suonensisäisesti, mutta nykyisin markkinoilla on yleistynyt poltettava heroiini. Suomessa oopium ja morfiini eivät ole niin yleisiä, kuin heroiini. ( Ahtee 1998, 132.) Pääasiallisesti opiaatit vaikuttavat suurena hyvänolontunteena, jota pidetään suurimpana riippuvuuden aiheuttajana. Opiaatteja käytetään erityisesti suonensisäisesti, joka lisää mm. HIV:n sekä esimerkiksi tarttuvien maksatulehdusten saamisriskiä. Myös sietokyky kasvaa muita huumausaineita nopeammin. ( Ahtee 1998, 133.) 3.5. Hallusinogeenit Yleisin hallusinogeeni on LSD. LSD valmistetaan kemiallisesti. Sitä esiintyy pieniin papereihin imeytettynä, tai erivärisinä tabletteina. Hallusinogeenit aiheuttavatt nimensä mukaisesti aistiharhoja. Käyttäjille tyypillisiä ovat mm. epätodelliset mielikuvat, erilaiset harha-aistimukset sekä itsetunnon kohoaminen. LSD aiheuttaa erityisesti henkistä riippuvuutta, ja siitä voivat johtua myös uusiutuvat mielenhäiriöt. ( Tietopaketti Huumeista 1997, 28.) 3.6. Kokaiini Kokaiinia saadaan kokapensaasta kemiallisesti valmistamalla. Kokaiinia esiintyy nuuskattavassa (valkoista jauhetta) sekä poltettavassa muodossa (crack, joka esiintyy pieninä rakeina).(

15 15 Kokaiinin vaikutukset muistuttavat amfetamiinin vaikutusta, mutta ovat lyhytkestoisempia. Käyttäjä tuntee voimakkaan hyvän kiihtyneisyyden tunteen. ( Tietopaketti huumeista 1997,14.) 4. ALKOHOLIN JA HUUMASAINEIDEN EROAVAISUUKSISTA Kannabiksen laillistamisen puolesta on esitetty erilaisia mielenilmaisuja, esimerkiksi marssittu sen puolesta. Kannabiksen puolestapuhujat pitävät kannabista alkoholia haitattomampana aineena. Mutta onko näin? ( KP 1998.) Kannabiksen aiheuttamista haitoista tiedetään vähemmän kuin alkoholin haitoista, koska aikaisemmat tutkimukset liittyvät aikaisemmin markkinoilla olleeseen kannabikseen, joka oli koostumukseltaan huomattavasti miedompaa kuin nykyinen. Kannabiksen haitoista on muutenkin tutkittua tietoa vähemmän kuin alkoholista. Niinpä suuren linjan johtopäätöksiä on vaikea sekä mahdoton tehdä. ( KP 1998.) NYT-liitteeseen vastannut henkilö perusteli huumausaineiden paremmuutta näin: Huumeita on viisaampi ja terveellisempi käyttää kuin viinaa, josta tulee vain vihaiseksi ja väkivaltaiseksi. Viina ei innosta, kun suvussa on puolenkymmentä nuorta pitkäaikaistyötöntä alkoholistia. ( Lindholm ym. 2000, 17). Ilmaisu: Huumeita on viisaampi ja terveellisempi käyttää kuin viinaa, josta tulee vain vihaiseksi ja väkivaltaiseksi. (Lindholm ym. 2000, 17).ei ole niin yksiselitteinen. Ensinnäkään vastaaja ei ole määritellyt, mitkä huumeet ovat kyseessä, joten aivan yksiselitteisesti tätä ei voi tulkita. Asiaan vaikuttavat myös käyttömäärät sekä käytön pituus. Terveellisyyttä voidaan tarkastella niin monelta eri kannalta ja siihen olisi otettava monia asioita huomioon, joten siitä saisi laajan tutkimuksen. Esimerkiksi kannabistuotteisiin ei VTT Pekka Saarnion mukaan ole tilastoitu yhtään kuolemaa ( Saarnio 2000, 2).

16 16 Alkoholikuolleisuus maassamme on noin 2500 henkilöä vuodessa, joka on noin 5 % kaikista kuolemantapauksista ( Poikolainen1998, 42). Irti Huumeista ry:n Botho Simolinin mukaan viime vuonna Suomessa tilastoitiin 139 huumekuolemaa (Lindholm ym.2000, 16). Eri lähteet osoittavat kuitenkin asiasta erilaisia lukuja, jotka lisääntyvät vuosittain. Kaikkia kuolemia, joissa ovat mukana jollain tapaa huumausaineet ei luulemani mukaan kuitenkaan tilastoida Alkoholin imeytyminen ja terveydelliset haitat Alkoholi imeytyy pääasiallisesti ohutsuolessa, josta se jatkaa matkaansa pikkuverisuonien sekä porttilaskimon kautta maksaan ja siitä edelleen suureen verenkiertoon. Imeytymisen jälkeen alkoholi jakautuu nopeasti koko kehoon. Alkoholi poistuu elimistöstä pääosin palamalla maksassa. ( Ylikahri 1995, 458.) Koska alkoholi vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin ja elinjärjestelmiin, on luonnollista, että sen käyttö on nyttemmin voitu yhdistää hyvin monien sairauksien syntyyn. Tämä on todettu sekä eläinkokeissa että sairaalatilastojen ja ihmisiin kohdistuvien tutkimusten avulla Vähäinen tai kohtuullinen alkoholin käyttö ei kuitenkaan ole haitallista. Vähäisenä tai kohtuullisena käyttönä pidetään 1 2 ravintola-annosta päivässä. ( Ylihahri 1995, 461.) Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa myös erilaisia somaattisia sairauksia mm. hermostossa, maksassa ja verenkiertoelimistössä. Maksakirroosi lieneekin tunnetuin alkoholisairaus. (Saarnio 2000, 4.) Alkoholiin kuolleilla kuolemansyiksi on tilastoitu mm. alkoholimyrkytys sekä akuutti etanolimyrkytys, johon kuolee vuosittain noin henkilöä. Alkoholin aiheuttaa myös aivovaurioita, keskushermostovaurioita, alkoholiepilepsiaa, aivoverenkiertohäiriöitä, alkoholidementiaa, liikehäiriöitä sekä näköhäiriöitä ja sydän- ja verisuonisairauksia. Osa näistä on osittain pysyviä, osa voi parantua lähes ennalleen käytön loppuessa. Alkoholi muuttaa myös ihmisen persoonallisuutta, aiheuttaa myös

17 17 erilaisia delirium-tiloja (juoppohulluus). Alkoholisteilla tavataan yleisesti myös muita psyykkeeseen liittyviä vaivoja, kuten unettomuutta ja yleisiä sekavuustiloja sekä harhaisuutta. ( Hillbom 1998, 293.) 4.2. Kannabiksen terveydelliset haitat sekä vaikutukset Viimeksi kun poltin marihuanaa, lapseni oli noin kahden kuukauden ikäinen, ja ymmärsin todella hyvin, miten upea olento tuo pieni ihminen on. Tajuan asiat myös selvin päin, mutta pilvessä sen kokee niin paljon selkeämmin, että viime kerran jälkeen olen rakastanut vaimoani ja lastani vielä paljon entistäkin enemmän. ( Lindholm ym. 2000, 14). Kannabiksen käytöllä ei saavuteta kuolemaan johtavaa myrkytystilaa. Kannabiksen käytöllä kuitenkin saadaan lukuisia ja yhä tutkimattomia fyysisiä sekä henkisiä haittoja. Kannabiksen haitat tosin ovat tietyiltä osin samoja kuin tupakalla. Niihin en kiinnitä huomiota tässä työssä. Kannabiksen haitallisuudesta tosin ei ole vielä riittävästi tietoa, että voitaisiin esittää kaikki haittavaikutukset. Aineesta ei ole voitu vielä tunnistaa kaikkia haitallisia reseptoreja. ( Grainne 2000, 9.) THC ja muut kannabinoidit vaikuttavat monilla tavoin keskushermostoon. Toisaalta ne aiheuttavat mm. stimulaatiota ja paranoiaa ja myös hallusinaatioita. Toisaalta taas ne lamaannuttavat keskushermoston toimintaa. Eläinkokeissa testattuna kannabinoidien on todettu heikentävän muistia. Kannabiksen pysyvistä aivovaurioista ei ole päästy täysin selvyyteen. Tällä hetkellä merkittävimmät psyykkiset vauriot kohdistuvat muistiin, arviointikykyyn sekä motoriseen koordinaatioon. Kannabiksen haittojen vaarallisuutta lisää kannabiksen rasvaliukoisuus; se pysyy elimistössä erittäin pitkään verrattuna aineen käyttömäärään. Esimerkiksi yksi marihuanasavuke, joka poltetaan päivää ennen muistia tai kordianaatiokykyä vaativaa tehtävää, huonontaa suorituskykyä huomattavasti. Verrattaessa alkoholihumalaan kannabiksen käyttäjä ei pysty yhtä hyvin toteamaan heiken-

18 18 tynyttä kykyä, mikä tekee kannabiksesta erityisen vaarallisen esimerkiksi liikenteessä. ( Ahtee 1998, 138.) Somaattisista ( Somaattinen= ruumiiseen kuuluva. Aikio, A. 1997, 153.) seurauksista pitkäaikaisilla käyttäjillä esiintyy mm. keuhkotulehduksia, keuhkolaajentumia sekä suun, kurkunpään ja nielun syöpäriskin lisääntymistä. THC vaikuttaa myös ihmisen omaan järjestelmään tuhota haitallisia soluja. Miehillä sekä naisilla esiintyy myös hormonaalisia häiriöitä. ( Fabritius & Salaspuro 1998, 421.) Kuten alkoholikin, kannabis vaikuttaa ajattelu- havainto sekä muistitoimintoihin, motoriikkaan sekö koordinaatiokykyyn. Sekä kannabiksen käytöllä että alkoholin käytöllä on riski aiheuttaa psykooseja. ( Saarnio 2000, 8.) Runsas kannabiksen käyttö johtaa persoonallisuuden muutoksin, passiivisuuteen sekä haluttomuuteen. Noin kolmanneksella käyttäjistä on havaittu myös erilaisia pelko, - masennus - ja ärtyisyystiloja. ( Fabritius & Salaspuro 1998, 421.) Näin myös eräs vastaajista kertoi: Pilvessä tulee järkkyjä pelkotiloja. ( Lindholm ym. 2000, 16). Kannabiksen välitön vaikutus on rauhoittava sekä hilpeä. Käyttäjä tuntee itsensä ulospäin suuntautuneeksi, aktiiviseksi. Tästä kertoivat myös kyselyyn vastanneetkin: Kikatti vaan niin pirusti ja halusin musiikin olevan täysillä. Olo oli rento, ei ihmeellinen. Ehkä epätodellinen. Oloa voisi kirjallisuuden kuvausten perusteella kuvailla mukavaksi sekä rauhalliseksi, jopa äärimmäisen ihanaksi. "Minusta ei ole mitään vikaa siinä, että rankan työ/koulupäivän jälkeen rentoudun kannabistuotteita nauttimalla. Seuraavana päivänä luovuus töissä on huomattavasti parempi. Ideat syntyvät kuin itsestään. ( Lindholm ym. 2000, 15.) Lähes kaikki tiedämme alkoholin vaikutukset, ja myös sen, että käyttäjistä osa tulee aggressiivisiksi tai väkivaltaisiksi ( Ylikahri, R. 1995, 464). Kannabiksen käytöllä ei tällaisia vaikutuksia yleensä ole. Tässä asiassa NYT - liitteen vastaaja oli kyllä oikeassa sa-

19 19 noessaan: viinasta tulee vain vihaiseksi ja ärtyisäksi. Kannabiksen tästä puolesta kirjoitettiin: Rauhallinen pilvihetki mättäällä istuskellen on parempi kuin rähinäviina ja puukko selässä baarin takana ( Lindholm ym. 2000, 15). Kannabiksen käyttäjät eivät pääsääntöisesti ole aggressiivisia vaan erityisen hyväntuulisia. Muiden huumausaineiden kohdalla tilanne on toinen. Erityisesti aineen vaikutuksen laskuvaiheessa kovempien huumeiden käyttäjä voi olla erityisen sekava ja myös aggressiivinen. (Fabritius ym.1998, 420.) Tähän mennessä tehty tieteellinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että kannabiksen haitallisia terveysvaikutuksia on tarkoitushakuisesti liioiteltu, ja kannabinoideilla voi jopa olla tärkeitä hoidollisia vaikutuksia. Tai sitten kannabinoidien haitallisuutta/myrkyllisyyttä ei ole tarpeeksi tutkittu. (KP 1998). Mutta tähänkin tulisi saada lisää tieteellisiä tutkimuksia, ja on tietenkin aivan eri asia käyttää kannabista päihteenä kuin lääkkeenä, joten mielestäni sekin on epäasiallista sekä tarpeetonta vertailua, koska lääkeaineita käytetään normaalisti aina lääkärin valvonnan alaisena. Onhan toki alkoholillakin terveydellinen vaikutus, se sterilisoi, mutta tarvitseeko koko kehoa sterilisoida? Huumeiden käyttäjäksi ei niinkään tulla tiettyjä aineita käyttämällä, vaan käyttämällä niitä tavalla, jota ei pidetä lääketieteellisenä ja siten laillisena. Useita huumaavia lääkkeitä (mm. eräät kipulääkkeet) käytetään huumausaineina. ( Heinälä 1998, 114.) Kannabis aiheuttaa vähän sairauksia, tosin tästä asiasta käydään ristiriitaista köydenvetoa. Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä samaan tapaan kuin tupakkatuotteet. WHO:n uusimman arvion mukaan tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain 5600 kuolemantapausta. ( Korhonen 1998, 389.)

20 4.3. Amfetamiinin haitat sekä vaikutukset 20 Tuntuu kuin energia virtaisi koko kropan läpi, tekee mieli mennä, ahdistus on poissa. Olo on puhelias ja itsetietoinen, levoton ( Lindholm ym. 2000, 16). Vaikutukseltaan amfetamiini muistuttaa kokaiinia. Se aiheuttaa mielialan kohoamista, vähentää ruokahalua saa aikaan pirteän ja tarmokkaan tunteen. Se estää väsymyksen; kuuluuhan se piristeisiin. Tarkkuus heikkenee ainetta käytettäessä. Amfetamiini imeytyy nopeasti ruuansulatuskanavasta ja myös limakalvoilta. ( Ahtee 1998, 146.) Käytön alkuvaiheessa aine saa aikaan voimakkaan hyvänolontunteen. Amfetamiinin käyttäjän käytös voi olla uhmakkaan vaativaa, hän on sanavalmis ja motorisesti levoton. Unentarve pienenee. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 112.) Amfetamiinin käyttäjillä esiintyy myös ravitsemustilan puutoksia. ( Ahtiala & Ruohonen 1998, 137.) Eläinkokeissa on amfetamiinin ja sen johdannaisten todettu tuhoavan dopamiinin aineenvaihdunnalliseen puoleen vaikuttavia hermosoluja. Suuret amfetamiini määrät toistuvasti käytettynä aiheuttavatkin psykoottisen sekä masentuneen tilan, jonka oireet häviävät melko pian käytön lopettamisen jälkeen. ( Ahtee 1998, 146.) Amfetamiini on useasti epäpuhdasta. Sitä jatketaan mm. kalkkijauholla, sokerilla tms. Se aiheuttaa epämiellyttävän olon lisäksi myös mm. suonitulehduksia suonensisäisesti käytettynä. ( Ahtiala & Ruohonen 1998, 112.) NYT- liitteen vastaaja kertoi amfetamiinista: Amfetamiinin on mielestäni hieman pelottava huume, sillä se tekee ihmisen yli- itsevarmaksi. Tämän lisäksi olen kokenut laskun epämiellyttäväksi. ( Lindholm ym. 2000, 16).

21 5. RIIPPUVUUS 21 Viina ei innosta. kun suvussa on pitkäaikaistyötöntä alkoholistia. ( Lindholm ym. 2000, 17). Riippuvuuksia on monenlaisia. Kun puhutaan haitallisesta eli negatiivisesta riippuvuudesta, käytetään ilmaisua addiktio. Riippuvuus voi syntyä esimerkiksi alkoholiin, huumausaineisiin, lääkkeisiin, seksiin, uhkapeliin, syömiseen, urheiluun jne. Puhuttaessa alkoholiriippuvuudesta ei tarvitse hirveästi kiistellä. Kuitenkin kuka siihen tulee riippuvaiseksi ja kuka ei pätee mitä luultavimmin samat säännöt sekä alkoholin, että huumausaineiden kohdalla. Tietenkin eri aineet, eri koostumus vaikuttaa tähänkin asiaan. ( Ahtiala & Ruohonen 1998, 144.) Päihdelääketiede-teoksessa Veikko Granströmin (LL) ja Kimmo Kuoppasalmen (LKT, dos.) mukaan riippuvuus johtuu ihmisen mielihyvähakuisuudesta. Jos ihminen ei pysty saamaan mielihyvää pienistä jokapäiväisistä asioista, hänelle voi muodostua pakonomainen tarve löytää mielihyvä jostain muualta, vahvistaen näin minäänsä. ( Granström & Kuoppasalmi 1998, 32.) Addiktion tunnusmerkkejä ovat voimakas sisäinen pakko toimia tietyllä tavalla sekä rajojen hämärtyminen tai häviäminen. Eli maailmankuva voi muuttua hyvinkin paljon. Omia käyttäytymisiään ei välttämättä pysty hallitsemaan, aine tai asia johon on kehittynyt riippuvuussuhde, hallitsee elämää ja sen kulkua. Riippuvuus ei kuitenkaan ole oikeastaan aine tai asia vaan psyykkinen/henkinen hyvänolon tila, joka saavutetaan näiden avulla. Henkilö, joka käyttäytyy tiettyjen normien tai entisten käytöstapojensa vastaisesti, yleensä tiedostaa sen voimatta kuitenkaan tehdä asialle mitään. Jollain tasolla riippuvainen henkilö (addikti) elää suuressa ristiriidassa addiktikäyttäytymisen ja entisten käytöstensä välissä. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 145.)

22 22 NYT liitteeseen vastannut 39-vuotias sosiaaliohjaaja vastaakin: Loppujen lopuksi ei ole olemassa vaarattomia huumeita. Huumeisiin jää koukkuun, jos elämässä on jonkun mentävä aukko. (Lindholm ym. 2000, 17). Riippuvuus ei ole määriteltävissä aineiden määrillä tai esimerkiksi seksikumppaneiden lukumäärällä. Riippuvuutta on monenasteista. Osalle myös riippuvuudesta irtaantuminen on helpompaa kuin toisille. Joillakin riippuvuus voi olla osittaista, kyseessä voi olla vain sosiaalinen riippuvuus. Riippuvuutta voidaan määritellä hyvin monelta eri kantilta. nallisuustekijät ja ympäristö. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 146.) Normaalisti riippuvuus jaotellaan fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen. Fyysisellä riippuvuudella tarkoitetaan terveyden heikentymistä. Fyysinen riippuvuus syntyy, kun ainetta käytetään jatkuvasti. Riippuvuus paljastuu käyttäjälle usein vasta, kun käytetty päihde äkillisesti loppuu ja vieroitusoireet alkavat. Fyysisesti riippuvaisella henkilöllä on aineen vaikutuksesta syntyneitä hermostollisia muutoksia, jotka vahvistavat aineen toistuvaa käyttöä. Psyykkinen vaikutus perustuu siihen, että ilman päihteitten tuomaa olotilaa ei ole elämää. Käyttäjä on jäänyt kiinni aineen tuottamaan olotilaan. Sosiaaliseen riippuvuuteen kuuluu mm. tunne siitä, että kuulun johonkin (jengiriippuvuus) ja olen haluttu jonnekin, kaikki jengiin kuuluvat ovat samanlaisia, heillä on jotain suurta ja yhteistä. (Tietopaketti Huumeista 1997, 45.) Päihde- tai huumeriippuvuus luokitellaan WHO:n tautiluokituksessa mielenterveyden häiriöiden ryhmään. Riippuvuuden siis katsotaan olevan sairaus. (Tietopaketti Huumeista 1997, 45.) Päihderiippuvuuden tunnusmerkkeinä WHO:n tautiluokituksen mukaisesti ovat: voimakas himo tai pakonomainen halu käyttää päihdettä, heikentynyt kyky hallita päihteen aloittamista, määrää tai lopettamista, vieroitusoireet päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä, sietokyvyn lisääntyminen, käytön muodostuminen elämän keskipisteeksi, käytön jatkuminen kiistattomista haitoista huolimatta. Riippuvuuden tunnusmerkkeinä WHO:n mukaan on, jos kolmea tai useampaa näistä esiintyy ainakin kuukauden ajan tai toistuvasti 12 kuukauden ajan.( Suomalainen lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia 1999, 8.)

23 23 Riippuvuuden aiheuttajasta tutkijat ovat käyneet keskusteluja jo pitkään. Riippuvuuden syntyyn vaikuttaa tutkimusten mukaan aivojen oma aine dopamiini. Dopamiini on tärkein aivoissa toimiva välittäjäaine keskushermostossa. Huumausaineet (tai muut riippuvuuden lähteet) ylläpitävät dopamiinin normaalia korkeampaa tasapainoa aivojen mielihyväkeskuksessa, aiheuttaen näin ollen mielihyvän tunteen, joka koetaan erittäin miellyttävänä ja jota halutaan jatkuvasti lisää ja enemmän. Tätä mielihyvän tunnetta kutsutaan tieteellisesti myös nimellä dopamiiniräjähdys. Sen, kuinka hyvin ja herkästi dopamiini toimii, väitetään johtuvan geeneistä. Tämä siis selvittäisi sitä, miksi osa ihmisistä tulee muita helpommin riippuvaisiksi erinäisistä nautintoaineista. Samantyylisiä räjähdyksiä aiheuttavat myös päihteet. Esimerkiksi alkoholi, kannabis sekä nikotiini laukaisevat tietynlaisen ketjureaktion, joka vapauttaa normaalitasoa enemmän dopamiiniä elimistöön. Perintötekijöiden vaikutuksesta dopamiinin toimimiseen ei kuitenkaan ole saatu toistaiseksi varmoja tutkimustuloksia. Lisäksi mielihyvään vaikuttavat muutkin aineet kuin dopamiini, ja eikä näistä ei ole vielä saatu tarkkuutta, joten tutkiminen on vain arvailujen varassa. ( Nash 2000, 20.) 5.1. Alkoholiriippuvuus Koska alkoholilla on psyykkisiä mielihyvää tuottavia vaikutuksia, siihen jää helposti riippuvaiseksi. Alkoholiriippuvaisesta ihmisestä on olemassa tietyt kriteerit ja testit. Psyykkiselle alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä pakonomainen tarve saada alkoholia, kyvyttömyys kieltäytyä aineesta ja vieroitusoireet aineenkäytön loppuessa eli samat, jotka pätevät myös kaikkiin riippuvuuksiin. ( Kiianmaa 1998, 107.) Fyysistä riippuvuutta on vaikea tunnistaa ennen kun krapulavaihe kohdataan. Fyysinen riippuvuus syntyy, kun veressä on koko ajan alkoholia, joten elimistö muokkautuu siihen, että ainetta on koko ajan elimistössä.( Kiianmaa 1998, 107.)

24 5.2. Huumausaineriippuvuus 24 Huumausaineriippuvuus ei ole selitettävissä vain yhdellä tekijällä, vaan siihen liittyy yleensä ainakin kolme eri tekijää: biologinen, psyykkinen sekä sosiaalinen ulottuvuus. Nämä samat tekijät saavat vaikuttavat myös muihin riippuvuuksiin. Huumeriippuvuuden kehityshistoriaan liittyy ensinnäkin päihde, joka aiheuttaa psyykkisen/fyysisen riippuvuuden aineesta. Päihde vaikuttaa keskushermostoon saaden ihmiselle olotilan, jonka hän haluaa kokea uudelleen, tai päihde esimerkiksi parantaa masennustilan tai auttaa unohtamaan jotain. Vaikka päihteet vaikuttavat pääsääntöisesti neurokemiallisesti keskushermostoon, se saa aikaan psyykkisen muutoksen käyttäjässä. Kun ihminen tulee riippuvaiseksi aineesta, hänen käyttäytymisensä muuttuu niin, että pääasia on, että ainetta on saatavilla; näin ollen ihminen joutuu jatkuvasti alttiiksi rikollisuudelle, koska kaikki huumeisiin liittyvä on myös laissa kiellettyä. Toissijaiseksi voivat jäädä muut asiat, jotka olisivat olleet huumeidenkäyttäjälle aiemmin tavanomaisia. Granströmin ja Kuoppasalmen mukaan ihmisen pyrkimys saavuttaa hyvä olotila mielellisesti on voimakas ja jos sellainen taito muuten puuttuu, hän herkemmin altistuu huumausaine- ja päihderiippuvuudelle. Koska huumausaine ja muu päihderiippuvuus johtuu niin monesta eri seikasta ja siihen ei löydy yksiselitteistä vastausta siihen, ketkä jäävät helpoimmin kiinni aineisiin. Ajan mittaan kuitenkin tämä mielihyvän kokemus vähenee ja tilalle tulee vain pakonomainen tarve saada ainetta, se ei enää tuotakaan autuasta ja/tai mukavaa oloa. Tässä vaiheessa aineenkäyttö ei enää ole satunnaiskäyttöä, vaan aineeseen on kehittynyt riippuvuus ja pakonomainen tarve saada ainetta säännöllisin väliajoin (persoonallisuuden muutos). (Granström & Kuoppasalmi 1998, 29.) Huumausaineriippuvuus vaikuttaa ja syntyy samalla tavoin kuin alkoholiriippuvuus. Mielihyvään vaikuttava aine myös huumausaineriippuvuuksissa on dopamiini. Fyysinen riippuvuus amfetamiiniin syntyy muutamassa kuukaudessa; kahden, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun mä aloitin vetää suoneen mä en pystynyt enää meneen minnekään selvin päin. Mä pidin heti kauheesti siitä touhusta, alussa tuli sairaalloisen hyvä olo, jaksoi tehdä kaikkea ja sitä halus lisää. Loppuvaiheessa se oli taas sitä, että sai

25 25 edes siedettävän normaalimman olon, sitä ei yksinkertaisesti pysynyt edes hereillä ilman amfetamiinia. ( Ahtiala & Ruohonen 1998, 158.) Kannabisriippuvuus Kannabis ei aiheuta Saarnion mukaan niin suurta fyysistä riippuvuutta kuin alkoholi. Kannabis aiheuttaa psyykkistä riippuvuutta sen erityisen suuren hyvänolontunteen takia. ( Saarnio 2000, 4.) Kannabisriippuvuudella tarkoitetaan aineen pakonomaista käyttöä. Sille tyypillisiä piirteitä ovat pakonomainen hankinta, normaalista jonkin verran suurentuvat annokset, hallinnan heikkeneminen ja käytön jatkuminen siitä huolimatta, että käyttäjä tietää aineen haitat. Kannabista runsaasti ja säännöllisesti käyttäville on kuitenkin todettu kehittyvän sietokyky kannabiksen eri vaikutuksia kohtaan. Kannabiksen vieroitusoireiden kliininen merkitys on edelleen epäselvä. Kannabisriippuvaiset saattavat käyttää vahvoja tuotteita pitkin päivää kuukausia tai vuosia, ja suuri osa päivästä saattaa kulua aineen hankkimiseen ja käyttämiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa, opiskelussa, työnteossa tai harrastuksissa. Kannabisriippuvaiset jatkavat aineen käyttöä, vaikka tietävät aineen haitallisista vaikutuksista kuten polttamiseen liittyvästä pitkittyneestä yskästä ja käyttöön liittyvästä väsymyksestä ( Heinälä 1998, 114.) Kannabista joskus kokeilleista noin 10 % tulee siitä riippuvaiseksi. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä mutta harvinaisempaa kuin esimerkiksi tupakoijilla tai opioidien käyttäjillä. ( Heinälä 1998, 114.) Kannabiksen käytön vuoksi hoitoon hakeutuminen on erittäin harvinaista niin Suomessa kuin niissäkin maissa, joissa käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Hoitoon hakeutuneista valtaosa käyttää muitakin päihteitä, erityisesti alkoholia ja muita laittomia huumausaineita. Kannabiksen vierotusoireet ovat lieviä, eikä niitä ole kunnolla kuvattu. Tyypilli-

26 26 siä oireita voivat kuitenkin olla ahdistuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, unettomuus, ruokahaluttomuus ja epämääräiset lihaskivut. ( Heinälä 1998, 114.) Muu huumausaineriippuvuus Suuri osa ihmisistä uskonee, että vaarallisempien huumeiden - kuten heroiinin ja kokaiinin - pelkkä kokeilukin johtaa lähes väistämättä vaikeaan huumeriippuvuuteen. Heroiinin sukulainen oopiumi ja amfetamiinin sukulainen kokaiini ovat kuitenkin vuosisatojen ajan olleet Kaukoidän ja Etelä-Amerikan kulttuurien hyväksymiä nautintoaineita. Enemmistö näitä aineita kokeilleista tai ajoittain käyttävistä ihmisistä ei näissä maissa kuitenkaan koskaan tule niiden käytöstä riippuvaisiksi, tai mielestäni olisi oikeampaa tietyissä määrin sanoa, että riippuvuutta ei tiedosteta. Tähänkin siis mahdollisesti pätee tutkijoiden väittämä perinnöllisyys/dopamiinin aivojen välittäjäkyky. Fyysistä riippuvuutta varsin helposti aiheuttavan heroiinin säännöllinen käyttö ei myöskään aina johda päiväannosta loputtomasti suurentavan toleranssin ja siten hallitsemattoman addiktiokäytöksen kehittymiseen. ( Huttunen 1998, 114.) Huomattavalla osalla New Yorkin slummikortteleiden pitkäaikaisista heroiininkäyttäjistä päiväannos säilyy vuosikausiakin samalla tasolla. Puolet Vietnamin sodassa palvelleista yhdysvaltalaisista sotilaista kokeili sodan aikana opiaatteja kestääkseen sodan kauhut, ja viidesosa oli sodan päättyessä opiaattiaddikteja. Kuitenkin enemmistö heistä kykeni sodan päättyessä täysin omatoimisesti lopettamaan huumeiden käytön huolimatta varsin voimakkaistakin vieroitusoireista. Fyysistä riippuvuutta ylläpitävät eriasteiset vieroitusoireet menevät aina ohi suhteellisen nopeasti - muutamassa päivässä tai viikossa. Opiaattien ja kokaiinin käytön jälkeiset vieroitusoireet ovat toki usein lähes sietämättömän tuskallisia, joskus jopa hengenvaarallisia. Tällöinkin ne ovat kuitenkin asianmukaisessa ja myötäelävän lujassa hoidossa lopulta varsin helposti hoidettavia. ( Huttunen 1998, 114.)

27 6. HUUMEIDENKÄYTTÄJÄT 27 Kaikkia huumeiden kanssa tekemisissä olevia ihmisiä ei mielestäni voi vain luokitella samaan huumeidenkäyttäjien luokkaan. Päädyin selvittämään jaottelua aikaisempien tutkijoiden tapaan Huumeiden kokeilijat Huumeita kokeilevia ei mielestäni voi samastaa ryhmään huumeidenkäyttäjät. Joillakin kokeilu rajoittuu yhteen tai muutamaan kertaan. Normaalisti puhutaan nuoresta, joka haluaa kokeilla rajojaan ja ehkä etsiä paikkansa tai näyttää kavereilleen. Tässä vaiheessa nuoret eivät edes välttämättä vielä tiedä, minkä aineen kanssa he ovat tekemisissä. Nuorethan ovat muutenkin kokeilunhaluisia. Normaalisti ensimmäinen käyttö/kokeilukerta vaikuttaa jatkamispäätökseen. ( Kontula 1992, 38.) 6.2. Huumeiden kanssa seurustelijat Huumeiden kanssa seurustelijat kuuluvat huumekokeilijoiden ja huumeiden käyttäjien väliin. Huumeiden kanssa seurustelijoilla ei ehkä ole päällimmäisenä tarkoituksena aina mielessä käyttää huumeita, siitä ei ole tullut vielä pakkomielle, mutta huumeita aletaan jo käyttää hyvän mielen ja olon etsimiseen. Tiedetään vasta huumausaineiden positiiviset puolet. Tiedetään, mistä tulee hyvä olo ja mitä kannattaa käyttää. Ollaan jo hieman pidemmällä kuin tutustumisvaihe. ( Kontula 1988, 92.)

28 6.3. Huumeiden ongelmakäyttäjät 28 Puhuttaessa huumeiden ongelmakäytöstä tarkoitetaan, että se on kokopäiväistä ja mielessä ei juuri ole muuta kuin seuraava annos. Tällöin puhutaan jo huumausaineriippuvuudesta. Usein juuri tästä vaiheesta käyttäjät hakeutuvat hoitoon. ( Inkinen & Partanen & Sutinen, 52.) Kuunnellessani muutamia tapaamiani kuivilla olevia narkomaaneja he ovatkin sanoneet, että pohjalla täytyy käydä ja silloin on kaksi vaihtoehtoa: kuolema tai aineista irti pääseminen. Monet tietenkin toivovat, että eivät olisi joutuneet kokemaan tätä vaihetta ollenkaan ja esimerkiksi näkemään monien kavereiden kuolemisen. 7. PORTTITEORIA Porttiteoriasta, kuten monesta muustakin kannabikseen liittyvästä käydään erittäin paljon keskustelua. Porttiteoriaa ei olla suuntaan tai toiseen pystytty täysin tieteellisesti todistamaan. ( Saarnio 2000, 8.) Monet maallikot, vanhemmat, opettajat ja lääkärit uskonevat vakaasti nk. porttiteoriaan, jonka mukaan kannabiksen tapaisten lievempien huumeiden käyttö johtaa lähes automaattisesti terveyden kannalta vaarallisempien aineiden käyttöön. Tämä siis tukee ajatusta, että kannabista ei missään nimessä tulisi laillistaa. Hollannissa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan kannabiksen käytön laillistaminen ei kuitenkaan ole johtanut kovempien huumeiden käytön lisääntymiseen. ( Huttunen 1998, 114.) Erityisesti tietyt valistajat uskovat porttiteoriaan, joka sinänsä on aivan ymmärrettävää. Lastensuojelun keskusliiton lehti-ilmoituksessa sanotaan: Kylmä tosiasia on, että suurin osa heroinisteista on aloittanut huumeiden käytön kannabistuotteilla. ( Lindholm ym.2000, 16).

29 29 Jos uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen kohti huumausaineita, seuraavaan askeleeseen kynnys ei ole enää niin korkea. Mutta toisaalta taas poltettaessa ( joka on yleisin tapa ) kannabistuotteita käyttäjä yleensä on tutustunut ensin tupakkaan, koska polttaminen edellyttää savukkeen polttamistaitoa. Toisaalta taas porttiteorian eräs huomiota kiinnittävä seikka on välittäjät. Välittäjät välittävät monia eri aineita ja kannabis on rahallisesti kannattamattomin, joten myyjille on edullisempaa tarjota kalliimpia aineita. Jo alusta alkaen kannabiksen käyttäjä on mukana kovempien aineiden myyntiketjuissapiireissä. Pitkään jatkunutta kannabiksen käytön tuomaa apatiaa helposti poistetaan amfetamiinilla ja todetaan se hyväksi ja aletaankin käyttää sitä. ( Ahtiala ym. 1998, 112.) NYT-liitteen kyselyyn vastannut henkilö kiteytti saman ajatuksen näin: Jos kannabiksen käyttö laillistettaisiin, mietoja huumeita käyttävien ei tarvitsisi olla tekemisissä rikollisuuden kanssa. Vahvat aineet jäisivät kokeilematta, uskoo 28- vuotias toimittaja. ( Lindholm ym. 2000, 16). NYT - liitteen artikkeli siis antoi selvän kuvan kannabiksen laillistamisesta, hyvän vetoamiskohdan nuorille käyttäjille, jotka hakevat vanhempiensa hyväksyntää käytölleen monilta eri kannoilta. Yhtä yleinen huumeiden käyttäjien väite on tämä: Kaikkien huumeiden niputtamisella aiheutetaan pahaa vahinkoa. Kun nuoriso kokeilee hassua tupakkaa (hasista) ja huomaa, että hyvältä tuntuu, hän saattaa kuvitella, että sama koskee kaikkia huumeita. ( Lindholm ym.2000, 16). Porttiteorian toimivuus/paikkansapitävyys ei ole niin yksiselitteinen. Vahvempien huumausaineiden käyttäjät harvemmin aloittavat suoraan esimerkiksi heroiinilla, mutta kannabiksen polttajat eivät kuitenkaan aina tule siirtymään kovempiin aineisiin. Kannabiksen polttamine taas vaatii savukkeen polttotaitoa, jonka useimmat hankkivat tupakal-

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kannabis ilmiönä ja valistajan haasteena ja kuinka vastaamme haasteeseen?

Kannabis ilmiönä ja valistajan haasteena ja kuinka vastaamme haasteeseen? Kannabis ilmiönä ja valistajan haasteena ja kuinka vastaamme haasteeseen? 20.4.2016 kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari Miten puhua kannabiksesta -hanke Yhteistyössä Suomen Terveydenhoitajaliitto

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa)

S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa) S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa) VÄÄRINKÄYTTÖ- ANNOKSIA KUUKAUDESSA 1 HEROIINI katukauppaheroiini i.v. ~ 40 % Laiton, leikattu (jatkettu) 50 120 2 HEROIINI katukauppaheroiini

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Sanna Kailanto 1 Doping Kilpaurheilijoiden suorituskyvyn parantaminen 1950-luvulta lähtien. Käyttö levinnyt aktiiviurheilun ulkopuolelle.

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

TOSITIETOA. Kannabis

TOSITIETOA. Kannabis TOSITIETOA Kannabis Kannabis on erityisen haitallista nuorille Kannabiksen käytöstä on monenlaista haittaa nuoruusiässä, jolloin aivot ovat erityisen alttiit päihteiden aiheuttamille häiriötekijöille.

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Huumeet & Alkoholi. USKONNON PÄÄTTÖTYÖ Kpl: 41. Oma mielipide päihteistä...

Huumeet & Alkoholi. USKONNON PÄÄTTÖTYÖ Kpl: 41. Oma mielipide päihteistä... USKONNON PÄÄTTÖTYÖ Kpl: 41 Huumeet & Alkoholi Jokaiselle ihmisellä tulee tietty aika nuoruudessa jolloin tekee mieli kokeilla päihteitä, se on harmillista mutta totta. Nuorten päihteiden kokeilu alkaa

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Kuinka usein käytät seuraavia aineita

Kuinka usein käytät seuraavia aineita Huumeiden käytön kartoitus ja hoitomotivaatio - DUDITE Asiakastunniste: Kuinka usein käytät seuraavia aineita (ks.dudit-huumeluettelo [1]) En koskaan Kokeillut Kerran 2-4 kertaa yhden tai kuussa tai kuussa

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

KANNABIS (JA MUUT HUUMEET) VALISTAJAN HAASTEENA - PÄIVÄN YHTEENVETO. Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT Sosiaali- ja terveysministeriö

KANNABIS (JA MUUT HUUMEET) VALISTAJAN HAASTEENA - PÄIVÄN YHTEENVETO. Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT Sosiaali- ja terveysministeriö KANNABIS (JA MUUT HUUMEET) VALISTAJAN HAASTEENA - PÄIVÄN YHTEENVETO Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT Sosiaali- ja terveysministeriö Erilaisia aineita Erilaisia käyttötapoja Erilaisia ikäryhmiä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

6430/13 AJL/mrc DG D 2C

6430/13 AJL/mrc DG D 2C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2013 (OR. en) 6430/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0021 (NLE) CORDROGUE 17 SAN 53 OC 64 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS 4-metyyliamfetamiinin

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla } Vaikutusmekanismit kohtalaisesti tunnettuja } Lääke vs viihdekäyttö: ANNOKSESSA voi olla kertaluokan ero } THC:lla Vaatimaton teho yksinään esim. kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja

Lisätiedot

ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN

ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Suvi Lahtinen Mari Lötjönen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Addiktio sosiaalisena representaationa maallikkojen, päihdehuollon ammattilaisten ja asiakkaitten tulkinnat

Addiktio sosiaalisena representaationa maallikkojen, päihdehuollon ammattilaisten ja asiakkaitten tulkinnat Addiktio sosiaalisena representaationa maallikkojen, päihdehuollon p ammattilaisten ja asiakkaitten tulkinnat Anja Koski-Jännes nnes,, Tanja Hirschovits-Gerz Gerz, Marjo Pennonen & Milla Nyyssönen Sosiaalitutkimuksen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

ELVYTTÄVÄT YMPÄRISTÖT KUNTOUTUMISEN TUKENA

ELVYTTÄVÄT YMPÄRISTÖT KUNTOUTUMISEN TUKENA ELVYTTÄVÄT YMPÄRISTÖT KUNTOUTUMISEN TUKENA Rat Park Experiment (Bruce Alexander) Normaaleista koeoloista poiketen rottapuistossa oli tilaa lähes koko huoneen verran. Häkin sisustus haettiin luonnosta,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot