Outokumpu Tornio Worksin vesitase ja suunnitelma vedenkäytön optimoimisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outokumpu Tornio Worksin vesitase ja suunnitelma vedenkäytön optimoimisesta"

Transkriptio

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Outokumpu Tornio Worksin vesitase ja suunnitelma vedenkäytön optimoimisesta Oulussa Tekijä: Tuomo Ylimaunu Työn valvoja ja ohjaaja: Jarmo Sallanko TkT Työn ohjaajat: Juha Kekäläinen FM Jouko Mäki AMK-Insinööri

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Tekijä Ylimaunu, Tuomo Matias Työn nimi Tiivistelmä opinnäytetyöstä Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Työn valvoja Sallanko, J. Lab. ins. Outokumpu Tornio Worksin vesitase ja suunnitelma vedenkäytön optimoimisesta. Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Vesi- ja geoympäristötekniikka Diplomityö Marraskuu s., 29 s., 13 liitelehteä Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää Outokummun Tornion tehdasalueen vesitase. Lisäksi työssä oli tarkoitus vesitaseen pohjalta laatia yhteenveto toimista, joilla voidaan vähentää vedenkulutusta. Tämän diplomityön teoriaosassa käsitellään Outokumpu Tornio Worksin tehtaiden tuotantoa, veden käyttöä ja syntyviä jätevesiä terästeollisuudessa ja sen eri yksikköoperaatioissa sekä hydrologisia prosesseja. Veden käyttö eri osaprosessien välillä vaihtelee suurestikin, riippuen kulloinkin tehtävästä teräslajista. Pääasiassa vettä käytetään terästeollisuudessa kolmeen eri tarkoitukseen: raaka-aineen käsittelyyn, ilman saastumisen ehkäisemiseen ja lämmönsiirtoon. Tehdasalueella syntyvien hulevesien määrää arviointiin laskennallisesti ilmastotietojen perusteella. Tehdasalueella syntyy pintavaluntaa noin m 3 vuodessa. Tulevaisuudessa sadannan oletetaan lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä noin 7,5 prosenttia ilmastomuutoksen seurauksena. Näin ollen pintavalunta tehdasalueella olisi tulevaisuudessa noin m 3 vuodessa. Kokeellisessa osassa muodostettiin aikavälin virtauslukemien perusteella vesitase kaikilla osastoille mukaan lukien ulkopuoliset toimijat. Virtausmittauksissa havaittiin virheitä. Mitattu jokivedenkulutus ei ole ollut todellinen kulutus. Todellisuudessa vedenkulutus on ollut noin m 3 vuodessa suurempi. Koska mittauksissa havaittiin virheitä, tulisi vesitaseen tarkentamiseksi tarkistaa mittarit tehdasalueella. Kaikissa yksiköissä ei ole tarkkaa tietoa tulevien ja lähtevien vesien määristä tai järjestelmissä kiertävien vesien määristä. Lähtevien vesien osalta on myös joiltakin osin epävarmuutta siitä, mihin viemäriin vedet lopulta päätyvät. Tehdasalueella joudutaan tekemään muutostöitä vesienjärjestelyn osalta. Viemäri P2 joudutaan johtamaan tulevaisuudessa muualle kuin kiertoon viemärille P7. Jos se johdetaan suoraan mereen, kasvaa tehtaan vedenkulutus huomattavasti. Tulevaisuudessa voi olla myös muita muutoksia edessä. Vedenkulutusta voitaisiin vähentää muun muassa käyttämällä hyväksi AGA - ilmakaasutehtaan ja paineilmalaitosten jäähdytysvesiä esimerkiksi terässulatolla tai ferrokromitehtaalla. Näiden virtaamien hyödyntämiseksi tulisi tehdä tarkempia tarkasteluja. Säilytyspaikka Oulun Yliopisto, Tiedekirjasto Tellus Muita tietoja Diplomityön täydellistä versiota säilytetään Outokumpu Tornio Worksissä.

3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Department Department of Process And Environmental Engineering Author Abstract of thesis Laboratory Water Resources And Environmental Engineering Laboratory Supervisor Ylimaunu, Tuomo Matias Sallanko, J. Lab. engineer Name of the thesis Water balance of Outokumpu Tornio Works and a plan for optimization of water consumption in the future. Subject Level of studies Date Number of pages Water and Geoenvironmental Engineering Abstract Master thesis November p., 29 p., 13 appendixes The objective of this Master thesis was to create a water balance for Outokumpu Tornio plant. Based on water balance there are also examined how to lower water consumption on the plant. Production of Outokumpu Tornio Works, water use and generated wastewaters in the steel industry and sub processes and hydrological processes are discussed in the theory part of this work. Water use between different sub processes can vary greatly depending on what kind of steel is made. Water is consumed mainly in three different purpose: Handling of raw materials, preventing air pollution and heat transfer. In this work storm water was evaluated computationally based on climate data. Annual surface runoff in the plant area is approximately m 3. In the future precipitation is supposedly going to increase about 7,5 percent consequence of climate change. Consequently surface runoff would increase and it would be approximately m 3 per year. Water balance of the plant was determined based on observations on water flows between Water balance was formed for whole plant and also for sub processes. Water balance was also formed for external contracting organizations that work on plant area. There were some mistakes in flow measurements for example in reality river water consumption has been approximately m 3 higher than the measured consumption. Because there were discovered some errors in flow measurements, flow meters should be checked so that water balance would be more exact. Knowledge on water flows in different units should be higher because now there are some uncertainty where waters go. There will be some changes in water circulation in the plant area. For example sewage P2 will have to be redirected to some where else in the future. If it is put straight into the sea instead of reusing it water consumption will increase significantly. There are some possibilities to lower water consumption for example cooling waters from AGA air gas plant and compressed air plants can be reused because they are not in contact with the process itself so they do not get contaminated. There should be made more detailed investigations on exploitation of reusable water flows. Library location University of Oulu, Science Library Tellus Additional information Full version of this Master thesis is at Outokumpu Tornio Works.

4 Alkusanat Tämä diplomityö on tehty Outokumpu Tornio Worksin tutkimuskeskuksessa Haluan kiittää Outokumpua mahdollisuudesta työn tekemiseen sekä työn rahoituksesta. Työni valvojaa TkT Jarmo Sallankoa kiitän työni tarkastamisesta ja neuvoista. Kiitokset kuuluvat myös työni ohjaajille FM Juha Kekäläiselle ja AMK-insinööri Jouko Mäelle hyvästä ohjauksesta sekä työn aikana saamista monista neuvoista. Työn mahdollistamisesta haluan myös kiittää lukuisia tietoja antaneita henkilöitä ja vesilaitoksen henkilöstöä, joita on kiittäminen jutusteluhetkistä työn ohessa. Kiitän myös ympäristöjohtaja Juha Ylimaunua mielenkiinnosta työtä kohtaa. Haluan kiittää myös laboratoriomestari Kimmo Karvosta mielenkiinnosta työtäni kohtaan sekä monista tarpeellisista kevennyksistä työn aikana. Lopuksi haluan kiittää perhettäni niin kannustavasta ja kuin taloudellisesta tuesta opiskeluaikoinani ja ennen kaikkea Maijua, jota ilman en tästäkään urakasta olisi selvinnyt. Oulussa marraskuussa 2010 Tuomo Ylimaunu

5 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract Alkusanat 1 Johdanto Outokumpu Tornio Works Veden käyttö terästeollisuudessa Sintraamo Pellettisointilaitos Koksilaitos Masuuni Happipuhallusmenetelmä Valokaariuuni Jatkuvatoiminen valu Kuumavalssaamo Kylmävalssaamo Hydrologiset prosessit Sadanta Haihdunta Lumen sulanta Valunta Kaupungistumisen vaikutus hydrologiseen kiertoon Outokumpu Oy:n Tornion tehtaiden hulevedet Alue 1. Kylmävalssaamon 2 (RAP5) alue Alue 2. Kylmävalssaamon 1 alue Alue 3. Kylmävalssaamon 1 ja terässulaton välinen alue Alue 4. Terässulaton ja kuumavalssaamon alue Alue 5. Kunnossapidon alue Alue 6. Ferrokromitehtaan alue Alue 7. Ranta-alue Alue 8. Liuhanlahden alue Alue 9. Röyttän satama Alue 10. Tornion voiman alue Hulevedet tulevaisuudessa...46

6 7 Tehdasalueella suoritettavat mittaukset Automaatiojärjestelmä Mittauspisteiden näytteenotto Jätevesiraportti Tehdasalueen vesitasekaavio Jokivesipumppaamo Merivesipumppaamot Vedenkäsittelylaitos Saniteettivedenpuhdistamo Ferrokromitehdas Terässulatto Kuumavalssaamo Jäähdytysvesilaitokset 1 & Kylmävalssaamo Kylmävalssaamo 2 (RAP5) Neutralointi- ja regenerointilaitokset Regenerointisakan käsittelylaitos Tornion voimalaitos Röyttän alue Kattilalaitos Paineilmalaitokset 1,2 ja SMA Saxo Mineral Oy kalkkitehdas AGA Oy ilmakaasutehdas Tapojärvi Oy Norex Oy Teboilin polttoaineenjakeluasemat Maanrakennus Alamäki Oy Refelco Oy Kake Kontainer Oy Muut vedenkäyttäjät Veden kulutuksen vähentäminen Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Yhteenveto...80 Lähdeluettelo...84 Liitteet

7 1 Johdanto Terästeollisuus on pienentänyt vedenkulutustaan jatkuvasti, mutta se on silti suuri vedenkuluttaja. Koska vesivarojen käyttö lisääntyy koko ajan ja aina vettä ei ole rajattomasti käytettävissä, on vedenkulutuksen pienentäminen ja kierrättäminen tärkeää. Ympäristölainsäädännön tiukentuessa koko ajan, joudutaan parantamaan veden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, jotta pystytään vastaamaan tiukentuneisiin säädöksiin. Outokumpu Tornio Worksin muodostavat Kemin kromikaivos, Outokumpu Chrome Oy:n ferrokromitehdas, Outokumpu Stainless Oy:n terästehdas sekä Hollannin Terneuzenissa sijaitseva tehdas. Ferrokromitehtaaseen kuuluvat sintraamo ja sulatto. Terässulatto, kuumavalssaamo, kylmävalssaamo, tutkimuskeskus sekä osto- ja tuotantopalvelut muodostavat terästehtaan. Tornio Works ottaa käyttämänsä veden Tornionjoesta sekä merestä. Vedenjakelusta tehtaan sisällä huolehtii tehtaan oma vedenkäsittelylaitos, joka valmistaa tarvittavan talousveden sekä myös suolavapaanveden. Tornion tehtailla vedenkulutus on pienentynyt vuosien saatossa ja samalla myös vesistöihin purettavien jätevesien määrä on pienentynyt. Jätevesien laatukin on parantunut tehtyjen investointien ansiosta. Tämän diplomityön teoriaosassa käsitellään Outokumpu Tornio Worksin tehtaiden tuotantoa, veden käyttöä ja syntyviä jätevesiä terästeollisuudessa ja sen eri yksikkö-operaatioissa sekä hydrologisia prosesseja. Kokeellisessa osassa selvitetään Outokumpu Tornio Worksin vesitase koko tehtaan osalta osastokohtaisesti mukaan lukien ulkopuoliset toimijat. Siihen kuuluu erilaisten vesivirtojen (prosessi-, jäähdytys-, hulevesien) määrien, koostumusten ja viemäröintien selvittäminen. Tarkoituksena on saada selvyys eri osastojen käyttämiin vesilaatuihin ja vesimääriin. Selvityksen perusteella on myös tarkoitus laatia yhteenveto toimista, joilla voidaan vähentää vedenkulutusta. Virtauksia arvioidaan automaatiojärjestelmiin välisenä aikana tallentuneiden mittausten perusteella. Hulevesien arvioinnissa käytetään olemassa olevia ilmastoaineistoja hyväksi. Mittauksissa ilmenneiden ongelmien vuoksi vesitasetta lähdettiin rakentamaan päästöviemäreiden mittausten perusteella, koska niiden todettiin olevan luotettavia. 7

8 2 Outokumpu Tornio Works Ruostumatonta terästä on Tornion tehtailla tehty vuodesta 1976 asti. Outokummun Tornion tehdasalueella sijaitsee nykyään Outokumpu Chrome Oy:n ferrokromitehdas, Outokumpu Stainless Oy sekä niitä palvelevia ulkopuolisia toimitsijoita. Tehdasalueen kokonaispinta-ala on noin 740 ha. Tornion tehdasalue on maailman integroiduin ruostumatonta terästä valmistava tehdas. Raaka-aineesta yli 80 prosenttia on kierrätysterästä ja näin ollen Tornion tehdas on yksi suurimmista teräsromua kierrättävistä laitoksista koko maailmassa. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuvassa 1 on esitetty Tornion tehtaiden tuotantokaavio Kemin kaivokselta loppukäyttäjille asti. (Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2005) Kuva 1. Outokumpu Tornio Worksin tuotantokaavio (Kekäläinen 2009). Outokumpu Chrome Oy:n ferrokromitehtaan muodostavat sintraamo ja sulatto. Outokumpu Stainless Oy:hyn kuuluvat sulatto, kuumavalssaamo, kylmävalssaamot 1 ja 2, tutkimuskeskus, tehdaspalvelut ja osto- ja tuotantopalvelut. Tehtailla on oma satama, Röyttän satama, joka on vuokrattu Tornion kaupungilta Outokumpu Tornio Worksille. Sataman toiminnasta vastaa Outokumpu Shipping Oy. Lisäksi tehtaalla on merivedenja jokivedenottamo, vesilaitos raakaveden käsittelemiseen ja saniteettijätevesien puhdistamo. (Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2005) 8

9 Ferrokromitehdas valmistaa kromin ja raudan seosta, ferrokromia. Valmistus tapahtuu kahdessa sähköuunissa, joiden yhteinen tuotantokapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Pellettituotannon kapasiteetti sintraamolla on tonnia vuodessa. Raaka-aineena käytettävä kromiitti saadaan Kemin kaivokselta sekä hienojakoisena että palarikasteena. Jauhettu rikaste pelletoidaan ja pelletit sintrataan jatkuvatoimisessa teräsnauha- sintrausprosessissa. Seuraavaksi sulatuspanos jossa on pellettejä, palarikastetta ja tuotantotarveaineita, johdetaan esikuumennusuuniin ja edelleen valokaariuuniin. Metalli kuljetetaan terässulatolle sulana tai se valetaan ojiin, jonka jälkeen se murskataan ja seulotaan sopiviin fraktioihin. Prosessissa syntyvä kuona myydään pääasiassa tie- ja talonrakennusteollisuuden käyttöön. Ferrokromitehtaan tuotantokaavio on esitetty kuvassa 2. (Nissinen 2004, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2005) Kuva 2. Ferrokromiprosessin tuotantokaavio (Nissinen 2004). Terässulatto valmistaa ruostumattomia teräsaihioita kahdella eri linjalla. Linja 1 on ollut toiminnassa vuodesta 1976 ja linja 2 vuodesta 2002 lähtien. Linjojen prosessit koostuvat panosprosesseista, linjan 1 panoskoko on 95 tonnia ja linjan tonnia. Linjat ovat muuten samanlaisia, mutta linjalla 1 on kromikonvertteri, jossa käsitellään sulaa ferrokromia ja kierrätysterästä. Tärkeimpiä raaka-aineita ovat kierrätysteräs, ferrokromi ja nikkeli. (Ylipekkala 2009) 9

10 Prosessissa kierrätysteräs ensin tarvittaessa kuivataan ja sen jälkeen panostetaan valokaariuuniin. Linjalla 1 samanaikaisesti käsitellään kromikonvertterissa sulaa metallia, joka on saatu ferrokromitehtaalta. Seuraavaksi sula kuljetetaan AOD-konvertteriin (Argon-Oxygen-Decarburisation), joka poistaa sulasta hiiltä puhaltamalla sulaan happi- ja inerttikaasuja. AOD-prosessista sula menee senkkakäsittelyyn, jossa viimeistellään teräksen koostumus ja säädetään lämpötila valua varten. Jatkuvavalukoneilla valetaan sulateräs aihioiksi. Aihiot, joissa on pintavikoja korjataan hiomossa hiomalla aihion pintaa. Kuvassa 3 on esitetty terässulaton tuotantokaavio. (Ylipekkala 2009) Kuva 3. Terässulaton tuotantokaavio (Pirkko 2006). Terässulatolta aihiot menevät kuumavalssaamolle. Aihiot suorapanostetaan askelpalkkiuuneihin tai varastoidaan joko kuumakuoppiin tai uunihallin lattialle. Askelpalkkiuunista aihiot kuljetetaan etuvalssaimelle, jossa aihiot valssataan mm:n paksuuteen. Aihiot siirtyvät edelleen nauhavalssainalueelle, joka koostuu Steckel-valssaimesta ja kolmesta lisävalssituolista. Näin saadaan nauha haluttuun loppupaksuuteen 1,9 12,7 mm. Lopuksi teräsnauharullia jäähdytetään vesialtaassa 8 14 tuntia, jonka jälkeen ne viedään kylmävalssaamolle jatkokäsittelyyn. Kuumavalssaamon tuotantokaavio on esitetty kuvassa 4. (Aikio 2010) 10

11 Kuva 4. Kuumavalssaamon tuotantokaavio (Aikio 2010). Kuumavalssaamolta tulevista kuumanauhoista tuotetaan hehkutettuja ja peitattuja kuuma ja kylmänauhoja kylmävalssaamoilla 1 ja 2. Kylmävalssaamo 1 on vanhempi linja ja perustuu perinteiseen teknologiaan. Uudempi kylmävalssaamo 2 (RAP5) on integroitu tuotantolinja, jossa samaan linjaan on integroitu kylmävalssaus, hehkutus, peittaus, viimeistelyvalssaus ja venytysoikaisu. Kylmävalssaamot ovat siis yksikköprosesseiltaan vastaavia, poikkeuksena kylmävalssaamo 1:n prosessiin RAP 5:llä voidaan valssata mustanauhaa haluttuun loppumittaan. Kuvassa 5 on esitetty kylmävalssaamon 1 tuotantokaavio ja kuvassa 6 kylmävalssaamon 2 tuotantokaavio. Kuva 5. Kylmävalssaamo 1:n tuotantokaavio (Nissinen 2005). 11

12 Kuva 6. RAP5-linjan tuotantokaavio (Taulavuori 2005). Ensimmäisessä vaiheessa kuumanauha valmistellaan valmistelulinjalla tai otetaan suoraan kuumanauhahehkutukseen. Hehkutuksen avulla tasataan teräsnauhaan kuumavalssauksessa syntyneet jännitykset. Sen jälkeen nauha jäähdytetään ja hehkutuksessa syntyneet hilse ja kromiköyhät alueet poistetaan kuulapuhalluksen ja happo- ja elektrolyyttipeittausten avulla. Lopullinen paksuus tehdään Sendzimir-valssaimilla. Teräs on vielä käsiteltävä hehkutus-peittauslinjalla, jotta sen muovautuvuus palautuu ja teräs saa vaatimusten mukaiset lujuusominaisuudet. Kun teräsnauha on valssattu, hehkutettu ja peitattu loppumittaan, valssataan se vielä tarvittaessa kevyesti viimeistelyvalssaimilla. Tämä parantaa teräksen sileyttä ja tasomaisuutta. Teräsnauhan katkaisua ja halkaisua varten on omat linjansa, joiden jälkeen teräsnauhat ja levyt pakataan ja toimitetaan asiakkaille. (Muotkavaara 2005) Neutralointilaitos käsittelee molempien kylmävalssaamoiden prosessijätevedet. Prosessissa pelkistetään kuudenarvoinen kromi (Cr 6+ ), neutraloidaan liuokset ja metallit saostetaan, laskeutetaan ja suodatetaan. Prosessissa syntyy metallihydroksidisakkaa, joka loppusijoitetaan Selleen jätealueelle. Regeneroinnissa puolestaan käsitellään sekahappopeittauksessa käytetyt hapot. Kyseessä on kolmen hapon (HF, HNO 3, H 2 SO 4 ) vesiliuos, jossa on liuenneena metalleja (Cr, Ni, Fe). Sekahaposta haihdutetaan fluorivetyhappo, typpihappo ja vesi. Tuotehappo kierrätetään takaisin sekahappopeittaukseen. Metallit ja rikkihappo jäävät regeneroinnin sakkakiertoon, mistä ne kiteytetään regenerointisuolana. Tämä neutraloidaan edelleen regenerointisakankäsittelylaitoksella käyttäen apuna terässulaton kuonaa ja teollisuuskalkkia. Neutraloitu regenerointisakka on ongelmajätettä ja se loppusijoitetaan Selleen jätealueelle. (Tilus 2010) 12

13 Tornion tehtaat käyttävät raakavetenä merivettä ja Tornionjoen vettä. Noin 80 prosenttia otettavasta jokivedestä menee suoraan prosessi- ja jäähdytysvedeksi tehtaalle. Loput jokivedestä puhdistetaan vesilaitoksella kemiallisesti. Tämä vesi käytetään tehdasalueella talousvetenä tai siitä valmistetaan edelleen suolavapaatavettä. Vuonna 2008 merivettä pumpattiin tehtaalle noin m 3 ja jokivettä noin m 3. (Kärki 2007; Kvist 2010) Tehdasalueella sijaitsee myös ulkopuolisten toimijoiden laitoksia kuten Tornion voimalaitos, SMA Saxo Mineral Oy:n kalkkitehdas, metalli- ja kuonatuotteita käsittelevä Tapojärvi Oy ja tehtaan sisäisestä kierrätysteräksen murskauksesta vastaava Norex Oy. 13

14 3 Veden käyttö terästeollisuudessa Terästeollisuuden veden kulutus on pienentynyt jo 1950-luvulta saakka, pääsyy tähän on ollut veden kierrättämisen lisääntyminen. Vesivarojen käytön lisääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa sen, että veden kierrättäminen on liiketoiminnallisesta näkökulmasta katsottuna välttämätöntä. Terästehtaan veden hankinta riippuu pääasiassa paikallisista olosuhteista, laillisista vaatimuksista ja ennen kaikkea veden saatavuudesta ja laadusta. (Johnson 2003; Euroopan komissio 2010, 38) Outokumpu Tornio Worksin vedenotto on 10 vuoden aikana pienentynyt noin puoleen vuoden 1998 noin m 3 :sta, kuten kuvasta 7 voidaan todeta. Vedenottoa säätelee Suomalaisruotsalainen rajajokikomissio päätöksellä M12/09 (liite 1). Lupaehtojen mukaan Tornionjoesta otettava makeavesi saa olla enintään m 3 /h vuorokausikeskiarvona laskettuna. Merivedenotto merivesipumppaamolla 1 saa olla myös enintään m 3 /h vuorokausikeskiarvona laskettuna. Vedenotto Tornionjoesta ja merestä voidaan tilapäisesti ylittää enintään 20 prosentilla. Tähän ei kuitenkaan ole ollut tarvetta, sillä otettavan veden vuorokausikeskiarvo ylittää harvoin edes m 3 /h. Merivesipumppaamolla 2 luparaja on m 3 /h. Tämä vesimäärä menee Tornion Voimalle, joten sitä ei lasketa mukaan Outokumpu Tornio Worksin vedenkulutukseen. Kuva 7. Outokummun Tornion tehtaan vedenkulutus suhteessa tuotantoon (Fyhr 2009). 14

15 Avesta Worksin vedenkulutus vuonna 2008 oli m 3, kun aihiotuotanto oli noin t ja lopputuotteita tuotettiin noin t. Eli vedenkulutus kummallakin tehtaalla on suurin piirtein samaa luokkaa suhteutettuna tuotantoon. Tornion tehtailla ominaiskulutus oli vuonna m 3 /t ja Avestan tehtailla 10,3 m 3 /t. (Ruist 2010) Sheffieldin tuotantoyksikön vedenkulutus on noin 1 m 3 /t valuterästä. Tähän vesimäärään kuuluvat valokaariuunin, valujen ja laitteistojen jäähdyttämiseen käyttämät vedet. Käytetystä vedestä noin 69 prosenttia häviää haihtumisen seuraksena prosesseissa eli haihtuminen on merkittävä tekijä. Sheffieldin tuotantoyksikkö poikkeaa muista tuotantoyksiköistä siinä, että se ottaa vetensä pelkästään kunnallisesta verkostosta. Muista Outokummun tuotantolaitoksista Avesta Works ottaa vuodessa m 3 vettä kunnallisesta verkostosta ja Tornio Works ei ollenkaan. (Adcock 2010; Ruist 2010) Veden käyttö eri osaprosessien välillä vaihtelee suurestikin, riippuen siitä mitä teräslaatua tehdään. Pääasiassa vettä käytetään terästeollisuudessa kolmeen eri tarkoitukseen: raaka-aineen käsittelyyn, ilman saastumisen ehkäisemiseen ja lämmönsiirtoon. (Johnson 2003) Vettä käytetään muun muassa pesureissa pölyämisen kontrolloimiseen sintraamolla, happojen liuottimena peittauksessa ja huuhteluun valssausoperaatioissa. Ilmapäästöjen vähentämiseen vettä käytetään mm. märkäpesureissa, happojen kontrolloimiseen peittauksessa ja märkäpesureissa pinnoitusprosesseissa, joissa on emäksisiä pesuprosesseja. Teräksen teko vaati teräksen lämmittämisen yli sulamispisteen (noin 1500 o C) ja myös kuumavalssauksessa lämpötila nousee korkeaksi (noin 1200 o C), joten jäähdytys on tärkeää prosessikoneiden suojaamiseksi. Jäähdytykseen käytettävä veden määrä on suuri koko tehtaan mittakaavassa. (Johnson 2003) Suurin piirtein 12 prosenttia veden kulutuksesta menee raaka-aineen käsittelyyn, 13 prosenttia ilmapäästöjen hallintaan ja 75 prosenttia lämmönsiirtoon. Luvuissa ei ole otettu huomioon boilerien käyttämää vettä (Johnson 2003). Taulukossa 1 on esitetty yksikköoperaatioiden vedenkulutus eri käyttökohteissa. Jos arvoa ei ole merkitty, ei kyseiseen toimintaan kulu vettä. 15

16 Taulukko 1. Terästeollisuuden osaprosessien vedenkulutus eri käyttökohteissa tuotantoon suhteutettuna (Muokattu Johnson 2003). Osaprosessi Koksin valmistaminen Koksiuunin boilerit Sintraamo Masuuni Masuunin kaasujen konverttauksen boilerit Perinteinen happiuuni Valokaariuuni Jatkuvatoiminen valu Raaka-aineen käsittely 0,8 m 3 per tonni koksia 0,1 m 3 per tonni kuonaa 0,5 m 3 per tonni sularautaa 0,5 m 3 per tonni sulaa terästä Levyvalssaus 3,8-7,5 m 3 per tonni levyä Kuumanauhavalssa 1,5-2,3 m 3 per amo tonni kuumanauhaa Peittaus 0,15 m 3 per tonni peitattua terästä Kylmävalssaamo 0,2-0,4 m 3 per tonni kylmänauhaa Pinnoitus 0,2 m 3 per tonni pinnoitettua terästä Ilmapäästöjen hallinta Lämmönsiirto Kierrätys 0,95-1,1 m 3 per 31 m 3 per tonni tonni koksia koksia m 3 per tonni koksia 80 % 3,4-3,8 m 3 per tonni 0,75 m 3 per tonni kuonaa kuonaa 3,0-3,8 m 3 per tonni sularautaa 3,0-3,8 m 3 per tonni sulaa terästä 0,35 m 3 per tonni peitattua terästä < 0,1 m 3 per tonni pinnoitettua terästä 9,5-11,4 m 3 per tonni sularautaa 90 % Vaihtelee 75,5 227 m 3 per boilerin iän tonni sularauta mukaan 9,5-11,4 m 3 per tonni sulaa terästä 50 % 7,5-9,5 m 3 per tonni sulaa terästä 80 % 11,3-13,3 m 3 per tonni valettua tuotetta 70 % 26,5-30,3 m 3 per tonni levyä 30 % 26,5-30,3 m 3 per tonni kuumanauhaa 60 % 0,1 m 3 per tonni peitattua terästä 70 % 9,5-11,4 m 3 per tonni kylmänauhaa 90 % 4,5-6,8 m 3 per tonni pinnoitettua terästä 80 % Prosesseissa käytettävä vesi on yleensä pintavettä, mutta myös pohjavettä ja talousvettä käytetään. Joissakin laitoksissa käytetään myös jätevedenpuhdistamolla puhdistettua vettä. Kun vesi käytetään osaprosesseissa, sitä kierrätetään kunnes tietty pitoisuus haitta-aineiden suhteen on saavutettu tai se käsitellään suoraan käytön jälkeen ja puretaan ympäristöön. Osa vedestä haihtuu prosesseissa, joissakin operaatioissa kuten jäähdytystorneissa, haihtumisen määrä voi olla erittäin suuri. (Johnson 2003) Osa vedestä ei ole kosketuksissa prosessimateriaaleihin, joten se ei likaannu prosessissa. Nämä vedet puretaan yleensä erillään prosessivesistä, koska prosessivedet tarvitsevat käsittelyä ennen purkamista ympäristöön. (Johnson 2003) Näin ei aiheuteta turhaa kuormitusta prosessivesien puhdistukseen. Taulukossa 2 on esitetty haihtumisen, korvausveden ja purkuvesien määrät yksikköoperaatioittain. 16

17 Taulukko 2. Terästeollisuuden osaprosessien korvaus- ja purkuvedet suhteutettuna tuotantoon (Muokattu Johnson 2003). Osaprosessi Korvausvesi Haihtuminen Koksin valmistaminen 33,3 m 3 per 0,9 m 3 per tonni koksia tonni koksia Sintraamo 0,9 m 3 per 0,4 m 3 per tonni kuonaa tonni kuonaa Masuuni 1,3 m 3 per 0,3 m 3 per tonni tonni sularautaa sularautaa Perinteinen happiuuni Valokaariuuni Jatkuvatoiminen valu Levyvalssaus Kuumavalssaamo Peittaus 6,6 m 3 per tonni kuumanauhaa 0,1 m 3 per tonni peitattua terästä Kylmävalssaamo Pinnoitus 7,9 m 3 per tonni terästä 1 m 3 per tonni terästä 3,8 m 3 per tonni valettua terästä 25,4 m 3 per tonni levyä 11,7 m 3 per tonni kuumanauhaa 0,24 m 3 per tonni peitattua terästä 0,3 m 3 per tonni kylmänauhaa 0,9 m 3 per tonni pinnoitettua terästä 0,5 m 3 per tonni terästä 0,04 m 3 per tonni valettua terästä 0,1 m 3 per tonni levyä 0,1m 3 per tonni kuumanauhaa 0,1 m 3 per tonni peitattua terästä 0,02 m 3 per tonni kylmänauhaa 0,04 m 3 per tonni pinnoitettua terästä Prosessissa likaantuva purkuvesi 1 m 3 per tonni koksia 0,5 m 3 per tonni kuonaa 0,1 m 3 per tonni sularautaa 0,5 m 3 per tonni terästä 0,04 m 3 per tonni valettua terästä 8,7 m 3 per tonni levyä 0,004 m 3 per tonni kylmänauhaa 0,2 m 3 per tonni pinnoitettua terästä Puhdas purkuvesi Kierrätettävä vesi 31,5 m 3 per tonni Vaihtelee suuresti koksia riippuen tehtaan iästä 3,8 m 3 per tonni kuonaa 1 m 3 per tonni sularautaa 7 m 3 per tonni terästä 1 m 3 per tonni terästä 3,7 m 3 per tonni valettua terästä 11,4 m 3 per tonni levyä 0,1m 3 per tonni kuumanauhaa 0,1 m 3 per tonni peitattua terästä 0,3 m 3 per tonni kylmänauhaa 0,7 m 3 per tonni pinnoitettua terästä 13,3 m 3 per tonni sularautaa 7,8 m 3 per tonni terästä 7,6 m 3 per tonni terästä 8,3 m 3 per tonni valettua terästä 10,2 m 3 per tonni levyä 17.8 m 3 per tonni kuumanauhaa 0,5 m 3 per tonni peitattua terästä 11,4 m 3 per tonni kylmänauhaa 5,3 m 3 per tonni pinnoitettua terästä Johnsonin (2003) mukaan terästeollisuuden yksikköoperaatiot voidaan jakaa vedenkulutuksen mukaan kolmeen eri luokkaan: - Paljon kuluttavat: kuumavalssaus, levyvalssaus ja koksin valmistaminen - Keskivertokuluttajat: masuuni, perinteinen happiuuni, valokaariuuni, jatkuvatoiminen valu ja kylmävalssaus - Vähän kuluttavat: peittaus, pinnoitus ja sintraus 17

18 6,2 11,7 0,7 4,7 14,6 33,3 15,7 8,5 12,1 35,6 29,5 Sintraamo Masuuni Perinteinen happiuuni Valokaariuuni Jatkuvatoiminen valu Kuumavalssaamo Levyvalssaus Peittaus Kylmävalssaamo Pinnoitus Koksin valmistaminen Kuva 8. Vedenkulutus osaoperaatioittain kuutioissa kohti tonnia tuotantoa (Muokattu Johnson 2003). Veden kierrätyksellä voidaan vähentää huomattavasti tarvittavan veden määrää. Kun veden kierrätys on erittäin tehokasta, voidaan päästä jopa murto-osiin tarvittavan veden määrän suhteen verrattuna tilanteeseen jossa kierrätys ei ole tehokasta. Eräässä vertailussa vedenotto pieneni 2,4 prosenttiin tehokkaalla kierrätyksellä (Taulukko 3). Tuloksissa tulee ottaa huomioon, että ei tiedetä kuuluvatko downstream -yksikköoperaatioiden vedet dataan. Taulukko 3. Vedenoton määrän vertailu kun tehtaalla on tehokas vedenkierrätys (Muokattu Euroopan komissio 2010, 40). Veden otto Ei tehokasta kierrätystä Tehokas kierrätys % kok. kulutuksesta % kok. kulutuk- Veden käyttö Laatu m 3 /min m 3 /min sesta Epäsuora jäähdytys Keskiarvo ,7 7,4 32 Suora jäähdytys Keskiarvo ,8 6,2 26,8 Prosessivesi Huono 7,7 0,8 5,1 22,1 Puhdasvesi Korkea 1,5 0,2 1,5 6,5 Haihtuminen 4,8 0,5 2,9 12,6 Yhteensä ,1 100 Keinot joilla vedenoton ja ympäristöön purettavan veden määrää voidaan pienentää ovat muun muassa (Euroopan komissio 2010, 43): - Puhtaan veden käytön välttäminen tuotantolinjoilla 18

19 - Veden kierrätyssysteemien määrän/kapasiteetin nostaminen, kun uudistetaan tai rakennetaan uusia laitoksia - Puhtaan veden jakelun keskittäminen - Veden kierrättäminen niin kauan kunnes jokin parametri ylittää laillisen tai teknillisen raja-arvon - Saastuneen veden käyttäminen muussa yksikköoperaatiossa - Puhdas ja saastunut vesi pyritään pitämään erillään - Sadeveden hyödyntäminen Vedenkulutuksen vähentämisessä tulee kuitenkin katsoa laajempaa kokonaisuutta. Jos vettä on saatavilla tehtaan läheisyydessä paljon, ei kannata lähteä väkisin vähentämään vedenkulutusta vaan tehdä se prosessien ehdoilla ja ottaa huomioon myös taloudelliset seikat. Jos avoin kierto koostuu puhtaista vesistä, ei se saastuta luontoa purkautuessa vesistöön takaisin. Suljetuksi kierroksi muuttaminen kuluttaisi enemmän energiaa ja lisäksi kemikaaleja jouduttaisiin laittamaan kiertoon pitämään kasvusto pois putkista. Terästeollisuuden prosessien luonteesta johtuen, tehtailla syntyy monia koostumuksiltaan erilaisia jätevesiä. Jätevedet voivat sisältää muun muassa suspendoitunutta kiintoainesta, metalleja (mm. Ni, Cr, Pb) ja erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä (mm. fenoli ja syanidi). Jätevesien käsittely tapahtuu yleensä lähellä päästölähdettä, jolloin veden kierrättäminen takaisin prosessiin on helpompaa. Myös samankaltaisia jätevesivirtoja yleensä yhdistetään käsittelyn helpottamiseksi. Jätevesien laatuja tarkkaillaan tehtailla mittauksin ja laboratoriokokein, joilla valvotaan että ne täyttävät viranomaisten asettamat raja-arvot. Tarkkailtavat aineet ja yhdisteet ja niiden raja-arvot voivat vaihdella eri tehtailla riippuen paikallisista olosuhteista. Liitteellä 2 on esitelty Avesta Worksissä vesistä suoritettavia mittauksia. Outokumpu Tornio Worksissä vesistä otettavia analyysejä on liitteillä 4 ja Sintraamo Sintraamo kuuluu niihin yksikköoperaatioihin, jotka kuluttavat vähän vettä. Viiden eri Euroopan alueen sintraamon veden kulutus vaihteli välillä 0,01 0,35 m 3 /t sintteriä, kun yhteistuotanto oli 52,6 miljoonaa tonnia. Kahdesta sintraamosta oli dataa poistuvan jä- 19

20 teveden määrästä, joka vaihteli välillä 0,03 0,06 m 3 /t sintteriä. (Euroopan komissio 2010, ) Veden kulutus sintraamolla koostuu huuhteluvesistä ja jäähdytysvesistä. Jätevettä syntyy jätekaasunkäsittelystä, mutta vain jos märkäpoistojärjestelmä (engl. wet abatement system) on päällä. Huuhteluvesien käyttöä tulisi pyrkiä korvaamaan kuivatekniikoilla, jottei syntyisi jätevesiä. Kuivatekniikka onkin nykyään suositumpi tekniikka. Syntyvä jätevesi käsitellään yleensä ennen purkamista, käsittelyyn käytetään sedimentaatiota kierrätyssysteemissä sekä vielä laskeutumista ennen purkamista vesistöön tonnin päivätuotannolla huuhteluveden määrä on noin 460 m 3. (Euroopan komissio 2010, 118) Jäähdytysvettä käytetään jäähdyttämään sytytyssuojusta (engl. ignition hood), tuulettimia ja sintrauslaitteita. Yleensä jäähdytysvesi kierrätetään kokonaan. Joissain maissa lain asettamat rajoitteet voivat vaikeuttaa jäähdytysveden kierrättämisen parantamista, koska teollisen lumen ja jään muodostamista talviaikana pitäisi välttää. Integroidun terästehtaan, joka tuottaa 4 miljoonaa tonnia terästä vuodessa, sintraamo kuluttaa vettä keskimäärin 600 m 3 /h. Jätekaasun käsittelystä syntyvä jätevesi sisältää muun muassa suspendoitunutta kiintoainesta ja pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä, kuten PCB, PAH ja klorideja. (Euroopan komissio 2010, 119) 3.2 Pellettisointilaitos Veden käyttö on pellettisointilaitoksella vähäistä, kolmella eurooppalaisella tehtaalla veden kulutus pellettisointilaitoksilla oli välillä 0,11 1,25 m 3 /t pellettiä. Pellettisointilaitos käyttää vettä märkäerottimissa, jäähdytyksessä ja laitoksen ja laitteiden huuhtelussa. Huuhtelunveden määrä hollantilaisella tehtaalla, Corus Ijmuiden, on noin 0,04 m 3 /t pellettiä ja se voidaan kierrättää täysin. Jäähdytysvettä käytetään hienontamisessa, kuivauksessa ja sintrausnauhalla. Samaisella Hollantilaisella terästehtaalla jäähdytyksessä käytettävä vesimäärä on 0,21 m 3 /t pellettiä, josta 0,16 m 3 tulee hienonnan ja kuivauksen jäähdyttämisestä. (Euroopan komissio 2010, 195) Märkäerottimista syntyvässä jätevedessä on vetyfluoridia, joten se tarvitsee ylivuoto poiston. Jos jätevettä kierrätetään ja siihen syötetään natriumhydroksidia (NaOH) on 20

21 ylivuoto pientä. Malmbergetissä sijaitsevalla ruotsalaisella tehtaalla käytetään osana pellettisointilaitoksen prosessivettä myös kaivoksen vettä. Märkäerottimien jätevesi neutralisoidaan ennen purkua kiertoaltaaseen ja edelleen laskeutusaltaaseen. Laskeutumista joudutaan helpottamaan yleensä flokkulaatioaineella. Laskeutusaltaasta osa vedestä palaa takaisin kiertoon. Hollantilaisella tehtaalla se osa, joka ei mene takaisin kiertoon, käsitellään arseeninpoistolaitoksella. Arseeninpoistolaitoksella poistetaan jätevedestä liuennutta arsenaattia (As 5+ ) ja arseniittia (As 3+ ), jotka ovat peräisin rautamalmista. Arseniitti muutetaan arsenaatiksi Fentonin reagenssin avulla ja sen jälkeen arsenaatti saostettaan. (Euroopan komissio 2010, 195;203) 3.3 Koksilaitos Jäähdytys on suurin vedenkuluttaja koksin valmistuksessa, vettä kuluu myös moniin erilaisiin prosesseihin. Suurin osa vedestä joka koksiprosessissa syntyy on peräisin koksiuunissa olevasta hiilen kosteudesta. Hiilen kosteusprosentti on yleensä 8 15 %, joka vastaa 0,08 0,15 m 3 /t hiiltä. Myös hiilen lämpöhajoamisen seurauksena syntyy vettä. Tämä lisäveden määrä riippuu hiilen laadusta, yleensä se vaihtelee välillä 0,03 0,05 m 3 /t hiiltä. Lisäksi jos käytetään höyryä, niin höyryn kondensoituminen lisää veden määrää. (Euroopan komissio 2010, 234) Kondensoitunut vesi, öljy, jäähdytysvesi ja elektrostaattisen öljynerottimen poiste johdetaan öljynerottimeen, missä öljystä erotetaan ns. hiilivesi (engl. coal water). Hiiliveden määrä on m 3 /h, kun koksin tuotanto on 0,63 1,25 miljoonaa tonnia. Tämä vesi johdetaan ammoniakkiliuossäiliöön. Säiliön ylite johdetaan ammoniakin erotukseen tai rikkivetypesureille. (Euroopan komissio 2010, ) Vettä voidaan käyttää myös koksin sammuttamiseen. Vesi, joka ei haihdu kierrätetään prosessiin takaisin. Kiinteät aineet voidaan erottaa hiekkaerottimilla tai laskeutusaltailla. Puhtaalla vedellä korvataan haihtunut vesi, jonka vedenmäärä on noin 0,5 1,0 m 3 /t koksia. (Euroopan komissio 2010, 237) Vesijäähdytys koksilaitoksella koostuu neljästä eri osasta: Kuuman koksiuunin kaasun suoralla jäähdyttämisellä ammoniakkiliuoksella, koksiuunikaasun lisäjäähdyttäminen suorasti tai epäsuorasti ja epäsuorasta jäähdyttämisestä syntyvien lauhteen tai vesien 21

22 uudelleen jäähdyttämisestä. Yleensä eniten vettä kuluu epäsuoraan jäähdytykseen, koska vettä kierrätetään. Puhdasta vettä käytetään korvaamaan haihtuminen ja uudelleen jäähdyttämisessä aiheutuneet häviöt, tämä määrä on noin 6 10 m 3 /h. Koksilaitoksen jäähdytysvesijärjestelyt riippuvat siitä, kuinka paljon puhdasta vettä on saatavilla sekä laillisista raja-arvoista. (Euroopan komissio 2010, 234) Euroopan terästehtailta kerätyn datan mukaan koksilaitoksen jätevesimäärä vaihtelee välillä 0,31 0,69 m 3 /t koksia, kun koksin tuotanto on 0,63 1,25 miljoonaa tonnia. Kun ammoniakki on poistettu jätevedestä, on jätevedessä vielä erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä (mm. fenoli, syanidi). Näin ollen yleensä jätevesi vielä käsitellään ennen purkua vesistöön. Koksiuunin jäteveden puhdistus voidaan hoitaa kemiallisesti tai biologisesti. Yleisimpiä menetelmiä ovat aerobinen systeemi yhdessä aktiivilietteen kanssa, nitrifikaatio sekä nitrifikaatio denitrifikaatio. Koksilaitoksen jäteveden laatu vaihtelee eri tehtailla, koska käytössä on erilaisia puhdistusjärjestelmiä ja raakaaineiden laaduissa on vaihteluita. (Euroopan komissio 2010, 236; 280) 3.4 Masuuni Muihin osaprosesseihin verrattuna masuuni on keskiverto vedenkäyttäjä terästeollisuudessa. Euroopan terästehtailta kerätyn vuoden 2004 datan mukaan prosessivettä kului 0,28 13,0 m 3 /t raakarautaa ja jäähdytysvettä 0,37 22,9 m 3 /t raakarautaa. Jäähdytysvedeksi on laskettu vain se vesi, joka ei ole suoraan kosketuksissa prosessiin eli se ei likaannu prosessissa. Jätevesiä muodostuu 0,1 13,74 m 3 /t raakarautaa. Suuret vaihtelut jäteveden ja kulutetun veden määrässä johtuvat erilaisista käytetyistä teknillisistä ratkaisuista. Tehtaat, jotka käyttävät suljettuja kiertoja, kuluttavat paljon vähemmän vettä verrattuna tehtaisiin jotka eivät kierrätä vettä. Näin ollen myös päästöjä muodostuu vähemmän. (Euroopan komissio 2010, ) Euroopassa granulointi on suosituin tapa käsitellä masuunikuonaa. Granulointiprosessissa sulakuona kaadetaan korkeapaineisen vesisuihkun läpi. Makean veden käyttö on granuloinnissa merivettä yleisempää, riippumatta siitä käytetäänkö suljettua vai avointa kiertoa. Granuloinnissa syntyvä kuona/vesi liete suodatetaan ja kuivataan, jonka jälkeen kuonahiekan kosteuspitoisuus on noin 10 prosenttia. Kuonan granuloinnista syntyvän jäteveden määrä riippuu vahvasti kierrätystehokkuudesta, veden määrän 22

23 vaihdellessa välillä 0, m 3 /t valurautaa. Joillain tehtailla vesihöyrystä kondensoituva vesi hyötykäytetään. (Euroopan komissio 2010, 317) Muutamilla Euroopan terästehtailla käytetään kuonan pelletointiprosessia. Sulakuona hajotetaan vesisuihkujen avulla, jotka aiheuttavat kuonan laajenemisen ja jäähtymisen. Prosessisuunnittelun avulla kaikki prosessivesi kuluu haihtumisena ja tuotteeseen sitoutuneena kosteutena. Pelletointiprosessissa veden kulutus on vähäisempää verrattuna märkägranulointiin. (Euroopan komissio 2010, 306) Kuonakuoppaprosessissa sulakuona kaadetaan kuonakuoppiin, joissa se jäähtyy ilman vaikutuksesta. Jäähtymistä voidaan tehostaa veden avulla. Kun veden käyttö suunnitellaan hyvin, kaikki vesi haihtuu lopulta. Veden käyttämisellä myös parannetaan kuonan mikrorakennetta ja näin saavutetaan paremmat mekaaniset ominaisuudet. (Euroopan komissio 2010, ) Masuunikaasujen käsittelyn toisessa vaiheessa käytetään Euroopan alueella yleisesti märkäpesureita poistamaan hienot hiukkaset. Karkeammat hiukkaset poistetaan ensimmäisessä vaiheessa kuivatekniikalla. Märkäpesureiden käytöstä aiheutuu jätevettä, joka sisältää muun muassa suspendoitunutta kiintoainesta, syanidi- ja typpiyhdisteitä. Yleensä jätevesi kierrätetään takaisin märkäpesurille käsittelyn ja jäähdyttämisen jälkeen. Käsittelyyn käytetään usein laskeutusaltaita. Ylivuoto altaasta riippuu raakamateriaalin laadusta ja siitä kuinka tehokkaasti vettä kierrätetään. Erityisesti raakamateriaalin korkea suolapitoisuus voi nostaa tarvittavan veden määrää. Ylivuoto vaihtelee välillä 0,1 3,5 m 3 /t valurautaa. (Euroopan komissio 2010, 314;317) 3.5 Happipuhallusmenetelmä Happipuhallusmenetelmä on keskiverto vedenkuluttaja terästeollisuudessa verrattuna eri osaprosesseihin. Vettä kuluu muun muassa kaasujen märkäpesureihin, märkäpesureihin rikinpoistossa ja jäähdyttämiseen. Tehtaasta riippuen vedenkulutus on 0,8 41,7 m 3 /t raakaterästä ja jätevettä syntyy 0,3 6 m 3 /t raakaterästä. (Euroopan komissio 2010, 375;382) 23

24 Happipuhallusmenetelmässä syntyviä kaasuja voidaan käsitellä joka kuiva- tai märkäkäsittelyllä. Märkäkäsittelyn seurauksena syntyy jätevettä, joka käsitellään ja kierrätetään yleensä takaisin prosessiin. Hollantilaisella Corus Ijmuidenin tehtaalla märkäpoistosysteemistä syntyy jätevettä 0,52 m 3 /t raakaterästä. Yleensä käsittely koostuu suurhiukkasten erottelusta ja selkeytyksestä. Sähköistä flokkulaatiota voidaan käyttää hyväksi parantamaan partikkeleiden agglomeraatiota. Tämän seurauksena ei tarvita kemikaalisia flokkulantteja, partikkeleiden tarttuminen laskeutusaltaan seinille vähenee ja laskeutusaltaan kapasiteetti nousee. (Euroopan komissio 2010, ) Jäteveden määrää voidaan pienentää tehokkaasti lisäämällä märkäpesureiden veden kierrättämistä ja käsittelemällä ylivuotovesi. Tehokas käsittelymenetelmä on kaksivaiheinen selkeytys, jossa toisessa vaiheessa lisätään hiilidioksidia. Ylivuoto käsitellään selkeytyksellä ja suodatuksella. (Euroopan komissio 2010, ) Alipaineen luomiseen käytetään vettä noin 5 8 m 3 /t raakaterästä, joissain tapauksissa enemmänkin, jopa 41 m 3 /t raakaterästä. Vesi kierrätetään melkein kokonaisuudessa takaisin prosessiin ja koska menetelmää ei käytetä kaikelle raakateräkselle, jätevettä syntyy vedenkäsittelystä 1,3 m 3 /t raakaterästä. Jätevesi käsitellään yleisesti yhdessä muiden valssaamon alueen jätevesien kanssa. (Euroopan komissio 2010, 383) 3.6 Valokaariuuni Valokaariuuniprosessissa vettä kuluu muun muassa jäähdyttämiseen ja märkäpesuun. Vettä kuluu prosessissa 1 42,8 m 3 /t raakaterästä, veden määrään vaikuttaa merkittävästä kierrätystehokkuus. Kun valokaariuunin tuotantokapasiteetti on 70 t/h, kuluu jäähdytysvettä 1000 m 3 /h. Jäähdytyksestä ei synny jätevesiä, koska jäähdytys tapahtuu suljetun kierron avulla. Joillain terästehtailla jäähdytys tapahtuu ilman kierrätystä, koska otettavan veden laatu on niin huono, ettei se sovellu kierrätykseen. (Euroopan komissio 2010, 439;450) Valokaariuunin pääraaka-aine on kierrätysteräs, jota säilytetään usein ulkona. Säilytysalueella syntyvät valumisvedet voivat olla saastuneita. Yleensä säilytysalueen vedet käsitellään vain öljynerotuksella. Vettä käytetään myös nopeaa karkaisuun. Jätevettä ei synny, koska suurin osa vedestä haihtuu. Pieni osa vedestä poistuu pölyn mukana jään- 24

25 nöskosteutena. Vain yhdeltä tehtaalta oli dataa veden kulutuksesta karkaisussa, vettä kului 25 m 3 /h. (Euroopan komissio 2010, ) Muutamilla Euroopan terästehtailla valokaariuunissa syntyviä kaasuja käsitellään märkäpesureilla. Syntyvistä jätevirroista ei ole tietoa. Syntyvää kuonaa voidaan jäähdyttää vedellä, jotta saadaan aikaan paremmat mekaaniset ominaisuudet. Alipaineen luomiseen käytettävä vesimäärä ja syntyvät jätevedet ovat samaa luokkaa kuin happipuhallusmenetelmässä. (Euroopan komissio 2010, 436;450) 3.7 Jatkuvatoiminen valu Vettä käytetään koneiden ja aihioiden jäähdytykseen. Käytettävän veden määrä riippuu veden kierrätystehokkuudesta, se vaihtelee välillä 5 35 m 3 /t sulaa terästä eri terästehtailla Euroopassa. Syntyvä jätevesi käsitellään yleensä yhdessä muiden valssaamon alueelta tulevien jätevesien kanssa. Jäteveden määrä riippuu paikallisista olosuhteista ja veden kierrätyksen määrästä. Korkeimmillaan se on 2 m 3 /t sulaa terästä. Valumuotti ja valssit jäähdytetään yleensä suljetun kierron avulla, joten niiden jäähdytyksestä ei synny jätevesiä. (Euroopan komissio 2010, 383;408) Valun jälkeen aihioita jäähdytetään vesisuihkulla, kunnes jähmettyminen on tapahtunut. Näin ehkäistään rakojen syntyminen aihioiden pintaan ja myös suojellaan teloja ylikuumenemiselta. Jäteveden määrää voidaan vähentää tehokkaalla kierrätyksellä. ArcelorMittalin Indianan tehtaalla jätevesimäärä on 0,076 m 3 /t valuterästä 99 prosentin kierrätystehokkuudella ja hollantilaisella Corus Ijmuidenin tehtaalla on 98 prosentin kierrätysasteen avulla päästy jätevesimäärään 0,04 m 3 /t valuterästä. Suihkutettava vesi yleensä käsitellään hiekkasuotimen avulla ennen tai jälkeen jäähdytyksen. Ennen hiekkasuodinta on kannattavaa asentaa öljynerotus, näin ehkäistään hiekkasuotimen tukkeutumista. Jatkuvatoimisen valun jätevesien käsittelyssä syntyvän lietteen voi kierrättää takaisin prosessiin joko sintraukseen tai masuuniin. (Euroopan komissio 2010, ) 25

26 3.9 Kuumavalssaamo Kuumavalssaamolla vesikierto voidaan toteuttaa avoimesti, osittain suljetusti tai täysin suljetusti. Veden tarve avoimessa kierrossa on suurin ja täysin suljetussa luonnollisesti pienin. Osittain suljetussa vesikierrossa vesi käsitellään ja kierrätetään osittain takaisin prosessiin. Täysin suljetussa kierrossa puhdistettu vesi jäähdytetään ennen kierrätystä takaisin prosessiin. Kun käytetään jäähdytystorneja, täytyy vesikiertoon ottaa lisävettä korvaamaan haihtumisessa kadonnut vesi. (Euroopan komissio 2001, 33-35) Kuumavalssaamo on yksi suurimmista veden kuluttajista terästeollisuudessa. Kulutettavan ja purettavan veden määrät riippuvat voimakkaasti vesikiertojen tehok-kuudesta. Suljetun kierron avulla voidaan päästä jopa alle 1 m 3 /t purkumäärään. Osittain suljetussa kierrossa veden purkumäärä voi olla jopa 11 m 3 /t. (Euroopan komissio 2001, 69) Vesijärjestelmä vesikiertoineen ja -käsittelyineen on kuumavalssaamolla erittäin monimutkainen. Joillain tehtailla kuumavalssaamon vesikierrot ovat yhdistetty muiden prosessien kiertojen kanssa, kuten jatkuvatoimisen valun. Syy tähän on syntyvien jätevesien samankaltaisuuksissa. Vesikiertojen avulla voidaan tehokkaasti vähentää purkuvesien määrää, erityisesti kuumavalssaamolla, joka on suuri vedenkuluttaja. Kuvassa 9 on esitetty kuumavalssaamon vesikierrot ja veden määrä, kun tuotanto on t kuukaudessa. Kuvassa 10 on esitetty toisenlainen vaihtoehto vesikierroista kuumavalssaamon sisällä. (Euroopan komissio 2001, 33-35) 26

27 Kuva 9. Kuumavalssaamon vedenkierto ja virtausmäärät esimerkkilaitoksessa (Euroopan komissio 2001, 35). Kuva 10. Toisenlainen vaihtoehto vesikiertojen järjestämisestä kuumavalssaamolla (Euroopan komissio 2001, 36). 27

28 Nauhavalssaimen jäähdytyslinjan avulla saavutetaan halutut mekaaniset ominaisuudet teräkselle. Teräs voidaan jäähdyttää kolmella eri tavalla joko vesiputouksilla, vesisuihkuilla tai laminaarijäähdytyksellä. Kuvassa 11 on esitetty käytetyt jäähdytystekniikat. Käytetyin tekniikka on laminaarijäähdytys. Yleensä jäähdytys on jaettu osa-alueisiin, jotta haluttu lämpötila kussakin vaiheessa voidaan saavuttaa helpommin muuttamalla yksittäisen osa-alueen virtausmäärää. Jäähdytyslinja on tietokoneohjattu, joka matemaattis-empiiristen mallien ja lämpötilamittausten avulla ohjaa jäähdytystä. (Euroopan komissio 2001, 31-32) Kuva 11. Vesiputous-, vesisuihku- ja laminaarijäähdytystekniikka.(euroopan komissio 2001, 32). Hilseenpoistosta heti uunin jälkeen syntyvä jätevesi ei yleensä sisällä öljyä. Kuumavalssauksessa syntyvä hilseenpoistovesi sisältää öljyä, joka tulee veteen valssauskoneista. Yleensä nämä jätevesivirrat yhdistetään ja käsittelyn jälkeen ne voidaan kierrättää takaisin metallurgiseen prosessiin pienen öljypitoisuuden takia. Vedenvirtaus hilseenpoistossa on esivalssauksessa 0,1 0,12 m 3 /s ja ennen ja jälkeen nauhavalssaimen 0,08 0,10 m 3 /s. Nauhakelauksen jälkeen rullia voidaan jäähdyttää vesialtaassa ennen jatkojalostusta kylmävalssaamolla. (Euroopan komissio 2001, 66) 3.8 Kylmävalssaamo Kylmävalssaamolla käytetään vettä muun muassa jäähdyttämiseen, huuhteluun ja valssattavan aihion pinnan puhdistamiseen. Jäähdytysveden pääkuluttajia ovat emulsiojäähdytys tandemlinjalla, muuntajien ja moottoreiden jäähdytys, öljyvoiteluvälineistö ja tempervalssain. Lämmennyt jäähdytysvesi jäähdytetään joko levylämmönvaihtimessa tai jäähdytystornissa, jossa jäähtyminen tapahtuu haihtumisen avulla. Jäähdytystorneista joudutaan poistamaan säännöllisesti jonkun verran vettä, ettei veden suolapitoisuus 28

29 kasva liian korkeaksi. Näin ehkäistään myös teollisen lumen muodostumista. (Euroopan komissio 2001, 51) Vettä käytetään huuhteluun peittauksen jälkeen ja peittauskylvyissä. Jätevesiä syntyy myös kaasun absorptiosta ja laitoksen pesemisestä. Huuhtelusta syntyy määrällisesti eniten jätevettä, mutta peittauskylvyistä syntyy pääkuormitus. Tandemvalssaimella käytetään demineralisoitua tai vastaavanlaatuista vettä yhdessä öljyn kanssa valssausemulsiossa. Monissa eri paikoissa kylmävalssaamoa on hydraulisia laitteita ja öljyttäviä komponentteja. Nämä laitteet kuluttavat jäähdytysvettä 9,0 10,0 m 3 /t ja demineralisoitua vettä 0,05 0,12 m 3 /t. Demineralisoitu vesi aiheuttaa vastaavan määrän jätevettä. Viimeistelyvalssauksessa käytetään kuumaa vettä hyvin pieniä määriä ja jäähdytysvettä 1,0-4,0 m 3 /t. Leikkauksessa kuluu jäähdytysvettä 0,5 0,7 m 3 /t. (Euroopan komissio 2001, 74; 87-88) Kylmävalssaamolla syntyy monia erilaisia jätevesiä kuten happamia vesiä, vesiä jotka sisältävät kuuden arvoista kromia (Cr 6+ ) ja öljyisiä vesiä. Huuhteluista ja hapon regeneroinnista syntyvät happamat jätevedet käsitellään yleensä neutralisoinnilla. Elektrolyyttipeittauksessa syntyvistä kromipitoisista vesistä pelkistetään kuuden arvoinen kromi. (Euroopan komissio 2001, 53) 29

30 4 Hydrologiset prosessit Hydrologiseen systeemiin voi tulla suuriakin muutoksia kaupungistumisen johdosta. Tasapaino muuttuu, kun kasvillisuutta katoaa ja tilalle tulee läpäisemätöntä pinta-alaa. Haihtuminen pienenee, valunnan määrä kasvaa ja myös sadannan määrä voi kasvaa kaupungistumisen johdosta. Aihetta on tutkittu paljon niin Suomessa kuin maailmallakin (mm. Semádeni-Davies 1999, Kotola ja Nurminen 2003, Vakkilainen et al. 2005). Outokummun Tornion tehdasalueella on kaupunkimainen luonne, koska alueella on suuria määriä läpäisemätöntä pinta-alaa, rakennuksia, liikennettä jne. Tässä kappaleessa tarkastellaan hydrologisia prosesseja ja miten ne muuttuvat kaupungistumisen seuraksena. 4.1 Sadanta Sadetapahtuma on yhtäjaksoinen sadanta, jossa sataa vaakasuoralle pinnalle. Ennen ja jälkeen sadetapahtuman on sateeton jakso, jonka kesto vaihtelee muutamasta minuutista jopa useisiin viikkoihin. Jokainen sadetapahtuma kestää tietyn ajan ja kesto voi vaihdella sadetapahtumasta toiseen suurestikin. Sadetapahtuman sadesumma on sadetapahtuman aikana kertynyt vesikerroksen paksuus. Sadesumma ilmoitetaan usein yksiköissä mma -1 ja mmh -1. (Kilpeläinen 2006, 2) Jotta sade voi syntyä, tulee seuraavien kolmen ehdon täyttyä: - Ilmassa on oltava vesihöyryä. - Ilmassa tulee olla hiukkasia, joiden pinnalle vesihöyry tiivistyy. - Ilman on oltava kastelämpötilassa, jotta vesihöyry voi tiivistyä. Kun edellä mainitut ehdot täyttyvät ja hiukkasten pinnalle tiivistyneiden pisaroiden massa on riittävän suuri, alkaa sade. Ilman kohoamismekanismin perustella sateet voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: Rintamasade, konvektiivinen sade ja orografinen sade. (Kokkonen et al. 2008, 20) 30

Tuotantoprosessi Torniossa ja Kemin kaivoksella

Tuotantoprosessi Torniossa ja Kemin kaivoksella Tuotantoprosessi Torniossa ja Kemin kaivoksella 1 KEMIN KAIVOS Kemin kaivoksen koko malmintuotanto tuotetaan maan alta. Louhittavat tunnelit eli perät tuetaan kalliopulteilla ja tarvittaessa verkotuksella

Lisätiedot

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain LIITE 2 1 (13) Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain Ferrokromitehtaan hiukkaspäästökohteet puhdistinlaitteineen. Päästökohde Puhdistinlaite tai 1 Koksiasema, koksinkuivaus

Lisätiedot

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä

Lisätiedot

Ruostumaton teräs, malmista uusiksi huippumateriaaleiksi

Ruostumaton teräs, malmista uusiksi huippumateriaaleiksi Ruostumaton teräs, malmista uusiksi huippumateriaaleiksi Juho Talonen Oyj 6/1/2016 1 Esityksen sisältö 1. lyhyesti 2. Ruostumattomat teräkset ja Outokummun tuoteportfolio 3. Ruostumattoman teräksen valmistus

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/1 Dnro PSAVI/57/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/1 Dnro PSAVI/57/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/1 Dnro PSAVI/57/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT Tornion tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja tehtaan tuotannon nostamista koskeva

Lisätiedot

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua www.outokumpu.com Outokumpu kansainvälinen ruostumaton teräsyhtiö Cloud gate Millennium puistossa Chicagossa, USA Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi Perinteisesti pumpuilla pumpataan nestettä tai kaasua. Monifaasipumpulla voidaan pumpata samanaikaisesti sekä nestettä että kaasua. Tämä mahdollistaa kaasun liuottamisen nesteen joukkoon pumppauksen yhteydessä.

Lisätiedot

Regenerointilaitos 3:n kiteytyksen liuoskierron suolatasapainon hallinta

Regenerointilaitos 3:n kiteytyksen liuoskierron suolatasapainon hallinta KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN KOULUTUSYKSIKKÖ Regenerointilaitos 3:n kiteytyksen liuoskierron suolatasapainon hallinta Seppänen Heikki Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sisältö Kaivoksen yksikköprosessit Kaivosvesien hallinta Ympäristöluvat Viranomaiset

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Panosprosessien integroitu hallinta

Panosprosessien integroitu hallinta Panosprosessien integroitu hallinta Jari Hämäläinen VTT Tuotteet ja tuotanto jari.hamalainen@vtt.fi Panosprosessien integroitu hallinta - PINHA 1.10.1999-31.1.2003 Kehitettiin uusia simulointiin ja optimointiin

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Paloilmotin-ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät. tehtailla. Timo Kurtti FeCr BL Outokumpu Chrome Oy. 01.09.2015 Älykäs kiinteistö-seminaari

Paloilmotin-ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät. tehtailla. Timo Kurtti FeCr BL Outokumpu Chrome Oy. 01.09.2015 Älykäs kiinteistö-seminaari Paloilmotin-ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät Tornion tehtailla Timo Kurtti FeCr BL Outokumpu Chrome Oy 01.09.2015 Älykäs kiinteistö-seminaari Sisällys 1. Outokumpu Tornion tehtaat 2. Omaisuusmassan

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Yleisesittely murskaa nyt myös lajitellut alkaliparistot. Rec Alkaline Oy

Yleisesittely murskaa nyt myös lajitellut alkaliparistot. Rec Alkaline Oy Yleisesittely AkkuSer Oy kierrättää vaarallisiksi määritellyt akku ja paristo tuotteet käyttämällä Dry-Technology prosessia AkkuSer:llä on 24 työtekijää (2015). AkkuSer kierrätyslaitos sijaitsee Nivalassa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2009 23.4.2009 Juha Rantanen, toimitusjohtaja. www.outokumpu.com

Osavuosikatsaus I/2009 23.4.2009 Juha Rantanen, toimitusjohtaja. www.outokumpu.com Osavuosikatsaus I/2009 2.4.2009 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinakehitys Outokummun strategia ja toimenpiteet Ensimmäisen

Lisätiedot

Turvallisuus vaatii laatua NESTEIDEN SUODATTAMINEN

Turvallisuus vaatii laatua NESTEIDEN SUODATTAMINEN Paperi- ja sellu Paperi tuotantoon, Kaivos t turbiineille Paperi- ja sellu Paperi tuotantoon, Kaivos t turbiineille BOLLFILTER SUODATINVALIKOIMA BOLLFILTER suodattimet asennetaan erilaisiin käyttökohteisiin

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015 Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Osaamisverkosto vesiturvallisuuden kokonaisratkaisuissa Kuopiossa

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Raudan valmistus masuunissa

Raudan valmistus masuunissa Raudan valmistus masuunissa Valtaosa maailman rautamalmista valmistetaan raakaraudaksi masuuneissa. Pääosa raakaraudasta käytetään sulana teräksen valmistukseen. Masuuni on ikivanha keksintö. Todennäköisesti

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kokemuksia rikkipesurista

Kokemuksia rikkipesurista Hans Langh Kokemuksia rikkipesurista Merilogistiikka ja ympäristö Meriliikenne, talous ja ympäristö 1 Langh -yritykset 2 Nykyiset 5 laivaa Laura, Hjördis ja Marjatta 1996, 6500 dwt, 466 TEU Outokummun

Lisätiedot

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Eveliina Oinas NEUTRAALIELEKTROLYYTTIPEITTAUSLIUOKSEN TIHEYDEN MÄÄRITYS ERI LÄMPÖTILOISSA

Eveliina Oinas NEUTRAALIELEKTROLYYTTIPEITTAUSLIUOKSEN TIHEYDEN MÄÄRITYS ERI LÄMPÖTILOISSA Eveliina Oinas NEUTRAALIELEKTROLYYTTIPEITTAUSLIUOKSEN TIHEYDEN MÄÄRITYS ERI LÄMPÖTILOISSA NEUTRAALIELEKTORLYYTTIPEITTAUSLIUOKSEN TIHEYDEN MÄÄRITYS ERI LÄMPÖTILOISSA Eveliina Oinas Opinnäytetyö Syksy 2014

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito. Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus III/2006

Osavuosikatsaus III/2006 Osavuosikatsaus III/2006 23.10.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Kolmas neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Kolmannen neljänneksen tulos Tulosnäkymät 2 23.10.2006 Juha

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2009

Osavuosikatsaus II/2009 Osavuosikatsaus II/2009 23.7.2009 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinakehitys Outokummun strategia ja toimenpiteet Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Kestävä kehitys haastaa tekniikan? Juha Ylimaunu, ympäristöjohtaja, Outokumpu Oyj Alustus AMK-päivillä, 14.5.2009 Oulu. www.outokumpu.

Kestävä kehitys haastaa tekniikan? Juha Ylimaunu, ympäristöjohtaja, Outokumpu Oyj Alustus AMK-päivillä, 14.5.2009 Oulu. www.outokumpu. Kestävä kehitys haastaa tekniikan? Juha Ylimaunu, ympäristöjohtaja, Outokumpu Oyj Alustus AMK-päivillä, 14.5.2009 Oulu www.outokumpu.com Outokumpu tänään Kestävä kehitys Outokummussa - esimerkkejä Outokummun

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot