SISÄLTÖ SUMMARY LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA LAITEKESKUKSEN TALOUS TIEDEKUNNAN HUOLTOPALVELUT

Transkriptio

1 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

2 2(27) SISÄLTÖ SUMMARY LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA LAITEKESKUKSEN TALOUS TIEDEKUNNAN HUOLTOPALVELUT TIEDEKUNNAN VERKKO-OPETUKSEN TUKI LAITEKESKUKSEN ISOTOOPPIOSASTO VIIKIN TIEDEPUISTON KASVIHUONEET JA KOEKENTTÄALUE VIIKIN TIEDEPUISTON VIHERALUEET VIIKIN ARBORETUM TIEDEKUNNAN LAITEHANKINNAT TIEDEKUNNAN KIINTEISTÖJEN KUNNOSTAMINEN MAATALOUSMUSEO VIRKISTYSTOIMINTA HENKILÖKUNTA SUMMARY Instrument Centre was founded in 1985 within the Faculty of Agriculture and Forestry. In those days the campus area was significantly smaller; nowadays there are many more activities due to the new faculties and institutes that have been working here since around millennium shift. Instrument Centre mainly helps the faculty s four departments i.e. Agricultural Sciences, Food and Environmental Sciences, Forest Sciences and Economics and Management. It takes part in co-operation also on campus level, being represented in the Work Group of Campus Infrastructure as well as being responsible for the isotope work in the Faculty of Veterinary Sciences. The main tasks of Instrument Centre are being responsible for the faculty s isotope laboratory activities, coordination of the purchase of the equipment needed for teaching and research purposes (especially that which is more expensive than the HILMA-procurement limit) and all the equipment meant for common use. The tasks also include coordination of the maintenance of the laboratory equipment, coordination of

3 3(27) the green house plant test activities as well as a leader s role when the faculty s space solutions are concerned. Co-operation concerning lab water purification cartridges and other consumables started in Instrument Centre orders any consumables in a centralized manner, resulting in improved availability, a more efficient delivery chain and more user-friendly prices than before. Instrument Centre was also a part of the group that planned the laboratory space, implemented the lab equipment purchases and helped with installations for FiDiPro professor Yong-Hwan Lee s team. According to directors Jarmo Juga from the Department of Agriculture and Esko Mikkonen from the Department of Forest Sciences, the new lab s co-operation between departments is exemplary regarding the sharing of both workspace and equipment. Aarno Pelkonen LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2011 aikana tutkimus- ja opetuslaitteiden hankintoja tehtiin tiedekunnassamme aiempaa enemmän. Laitekeskus hankki laitteita tiedekuntaan yhteensä noin eurolla. Näköpiirissä olevien säästöjenkin aikana pitää muistaa, että tutkimus- ja opetuslaitteistojen laatutason ylläpitämiseksi korvaus- ja uusinvestointeja tarvitaan jatkuvasti. Hankinnoissa ei ole mahdollista pitää useampia välivuosia ilman, että laatutaso alkaa heiketä. Laitekeskus osallistui tiedekunnan laitoksien opetus- ja tutkimuslaitteiden huoltoon ja ylläpitoon. Yliteknikon johdolla laitteita on huollettu yhteensä eurolla sisältäen myös itse hankitut osat ja ohjelmistot. Ilman yliteknikon omaa työpanosta huollossa ja sen suunnittelussa olisi kokonaiskustannus edellä mainittua selvästi suurempi. Laitteiden ylläpidon kannalta yhteistyö laitosten teknisten yhdyshenkilöiden kanssa on jatkunut tiiviinä. Alkuvuodesta otettiin käyttöön koko tiedekunnan yhteinen laboratoriovesilaitteiden kulutarvikkeiden hallinta laitekeskuksen johdolla. Tällä järjestelyllä laitokset saavat hankinnat aiempaa edullisemmin ja laitteiden laadunhallinta saadaan varmistettua yhteistoiminnassa entistä paremmin. Laiteyhteistyön saralla ylipäänsä on tärkeää muistaa, että laitteiden hyvään elinkaaren hallintaan tarvitaan osaamista myös laboratorioiden taholta. Jokaiselle laitteelle tarvitaan vastuuhenkilö, joka jakaa osaamistaan muille käyttäjille. Käytön osaaminen saavutetaan käyttämällä laitetta itse. Monimutkaisempien laitteiden kohdalla se tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttökokemusta kertyy viikoittain, jopa päivittäin. Vuoden aikana sattunut muutama erityisempi laiterikko palauttaa mieliin laitteiden perehdytyksen ja käyttöohjeistuksen tärkeyden. Laitteiden kirjallinen englanninkielinen käyttöohjeistus alkaa olla tarpeen liki jokaisessa laboratoriossa. Poistetut rikkinäiset laiteosat ja -tarvikkeet tulee hyvän laatukäytännön mukaisesti poistaa laboratoriosta ja merkitä, erimerkiksi rikki ja puumerkki ja päivämäärä. Laitekeskus voi harkintansa mukaan jättää osallistumatta laitteen korjauskustannuksiin, mikäli laiterikon yhteydessä havaitaan perusasioiden laiminlyöntejä. Keväällä FT Risto Koivula matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian laitoksen radiokemian laboratoriosta ja FM Tommi Kekki Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen

4 4(27) reaktoritekniikasta pitivät isotooppitekniikan kurssin luennot. Laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme yhdessä Tommin ja Riston kanssa pitivät isotooppitekniikan laboratoriotyöt. Viikin koetilanmäellä sijaitseva vuonna 1939 valmistunut laboratoriorakennus on peruskorjauksessa. Tiloista on remontin ajaksi muuttanut evakkoon kotieläintieteen, agroteknologian ja Viikin opetus- ja tutkimustilan toimiston väkeä. Peruskorjaus eteni vuoden aikana suunnitellun aikataulun mukaisesti ja uudistetut tilat odottavat paluumuuttajia laitoksen esimies Jarmo Jugan johdolla keväällä Tiedekunnan tilojen käyttö tehostuu, kun laitos muuttaa alkuperäistä pienempiin, mutta ajanmukaisiin tiloihin. Latokartanonkaari 3:ssa eli E-talossa alkoi osittainen peruskorjaus. Taloon tehdään työtilat Tila- ja kiinteistökeskuksen kalusteverstaalle ja postituspalveluille. Korjauksen alta muutti pois muun muassa Mikrofokus Oy, joka muutti Cultivator II:een. Tiedekunnalla ei ollut enää omaa toimintaa kyseisessä rakennuksessa. Mikrofokus Oy:n muuton yhteydessä raukesi kahdenvälinen sopimus elektronimikroskoopin käytöstä vanhoilla ehdoilla. Viikin kampuksen alueella toimii Biotekniikan instituutin huippulaatuinen biologisiin näytteisiin erikoistunut elektronimikroskopian yksikkö Eija Jokitalon vetämänä. Biotekniikan instituutista ja Mikrofokus Oy:ltä on kummaltakin saatavissa mikroskopian palveluja. Vuoden aikana toteutettiin tiedekunnan vanhan laiterekisterin tietojen siirto yliopiston yhteiseen laiterekisteriin. Siirron jälkeen kaikille yksiköille annettiin tehtäväksi massasiirretyn laitekannan tietojen läpikäynti, kun havaittiin sangen suuri määrä laitteita, joiden tiedot eivät olleet ajan tasalla tai vähintään niiden sijaintitieto oli tuntematon. Laitetietojen ylläpito laiterekisterissä on ensiarvoisen tärkeää rekisterin käytettävyyden kannalta; laitepoistot ja laitteen sijaintien muutokset tulee aina kirjata heti rekisteriin. Kvestuurin ohjeistuksen mukaisesti pienimerkityksellisiä laitteita ei rekisteriin syötetä, turhan sälän pitäminen rekisterissä on tarpeetonta. Vuoden aikana maatalousmuseon johtaja Teppo Korhonen ilmoitti, että hän suunnittelee jäävänsä eläkkeelle alkuvuodesta Museokiinteistön ja sen kokoelmien tulevaisuuden turvaamisen tiimoilta laitekeskuksesta oltiin yhteydessä Yliopistomuseoon. Tiedekunnan dekaanin päätöksen mukaisesti maatalous-metsätieteellinen tiedekunta tarjoaa museota kokoelmineen Yliopistomuseolle. Vuoden lopulla rehtori nimitti työtyhmän miettimään museon tulevaa käyttöä ja rakennuksen käytön kehittämistä. Viikin arboretumissa oli tiedekunnan palkkaama kesäharjoittelija neljän kuukauden ajan, kun kaupungin kautta ei saada enää kausityöntekijöitä. Maatalous-metsätieteiden ylioppilas Hanna Mononen hoiti tehtävänsä mallikkaasti tehden töitä sekä kampuksen viheralueilla että arboretumissa. Työt tehtiin yhteistyössä tila- ja kiinteistöpalveluiden kanssa. Työjärjestelyistä vastasi Daniel Richterich. Vuoden aikana yliopistossa alkoivat näkyä säästöt. Taloudelliset resurssit näyttävät pienenevän ainakin lähitulevaisuudessa. Pienenevät määrärahat tietävät laitehankintamahdollisuuksien pienenemistä, mikäli täydentävä rahoitus ei kasva tai laitokset eivät kykene säästöihin merkittävistä menoaloista, kuten tila- tai henkilöstökuluista. Laitehankintojen mahdollisuudet paranevat laitosten yhdessä suunnitellessa tulevia hankintatarpeita. Laitteiden hankintojen jäädessä väliin useampana vuotena on seurauksena tutkimus- ja opetuslaitekannan hiipuminen lähemmäksi museoikää.

5 5(27) Laitehankintojen rahoitukseen kannattaa raamirahasäästöjen lisäksi miettiä, mistä saada lisää rahaa. Tiedekunnan laitoksilla on hallinnassaan paljon erikoistiloja, esimerkiksi Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa. Erikoistilojen vuokraamista ja tiedekunnalla olevien erikoislaitteiden käyttöajan tarjoamista myös yliopiston ulkopuolisille tahoille tulisi edistää. Saatavalla tulorahoituksella on mahdollista hankkia tarvittavia opetus- ja tutkimuslaitteita, ainakin saada siihen tarvittava osarahoitus. Toivottavasti kirjanpitoteknisesti tulevaisuudessa palveluhankinnalla saatuja tuottoja on mahdollista säästää useamman vuoden aikana investointien kattamiseksi. Nykyisin tällainen ei ole mahdollista. Kun suunnitellaan laitteen hankintaa, on jo alkuvaiheessa hyvä miettiä yhteistyökuvioita laboratorioiden välillä aina kun se on mahdollista. Tällä voidaan vaikuttaa paitsi hankintakuluihin myös tilakustannuksiin saamalla laboratorioita entistä enemmän yhteiskäyttöisiksi. Haluan kiittää laitekeskuksen henkilökuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita, erityisesti Tila- ja kiinteistökeskusta, kuluneesta vuodesta. Tiedekunnan sisäisellä teknisen alan yhteistyöllä ja laajemminkin kampusalueen infrastruktuurityöryhmän kautta tehtävällä koordinoinnilla on mahdollista saavuttaa synergiaetuja tulevaisuudessa. Aarno Pelkonen LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani nimesi päätöksellään nro 96/2010, laitekeskuksen neuvottelukunnan jäseniksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Professori, tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani Hely Tuorila, puheenjohtaja, elintarvike- ja laitos Professori Jukka Ahokas, maataloustieteiden laitos Professori Jarmo Juga, maataloustieteiden laitos Tohtorikoulutettava Heikki Mäkinen, taloustieteen laitos Professori Eero Nikinmaa, metsätieteiden laitos Professori Vieno Piironen, elintarvike- ja laitos Professori Kaarina Sivonen, elintarvike- ja laitos Tutkimusteknikko Mika Kalsi, teknisen tukihenkilökunnan edustaja Maatalous- ja metsätieteiden ylioppilas Kari Kitala, opiskelijoiden edustaja Yli-insinööri Aarno Pelkonen, laitekeskus, esittelijä laitekeskuksen työjärjestyksen perusteella lukien (dekaanin päätös nro 26/2011) neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut professori Maija Tenkanen elintarvike- ja laitokselta. Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2011 aikana kolme kertaa.

6 6(27) LAITEKESKUKSEN TALOUS Laitekeskuksen budjetti ja toteutuneet menot vuonna 2011 Budjetti Toteutuma Kuukausipalkat Laitteiden korjaus ja huolto Isotooppiosasto Kurssipalkat Muut kulut Kasvihuone Arboretumin kesätyöntekijä Kalibroinnit Korvaavat laitehankinnat Muut menot Atk-menot Yhteensä Virpi Fredriksson TIEDEKUNNAN HUOLTOPALVELUT Laitekeskus käytti vuoden 2011 aikana käytössään olevista varoista tutkimus- ja opetuslaitteiden huoltoon ja korjaukseen euroa. Kyseisellä rahalla ostettiin ulkopuolisia palveluita, varaosia ja muuta huollossa tarvittavaa materiaalia. Vuonna 2010 käytettiin vastaaviin huoltopalveluihin euroa. Vuoden 2011 aikana laitekeskuksen tarjoamia huolto- ja korjauspalveluita ovat käyttäneet kaikki tiedekunnan laitokset. Huollon toiminta on ollut vilkasta johtuen tiedekunnan suuresta laitekannasta ja laitehankintojen määrästä, joka on lisännyt uusien laitteiden asentamiseen ja käyttöönottoon liittyvää työtä. Laitekeskuksen huollosta vastaava yliteknikko on vuoden aikana antanut runsaasti neuvoja erilaisten teknisten ongelmien ratkaisemiseksi ja yhteistyössä laitoksien kanssa on hankittu useita laitteita korvaamaan rikkoutuneita ja korvauskelvottomiksi osoittautuneita. Analysaattoreihin kytketyt tietokoneet ohjelmistoineen ovat työllistäneet vuoden aikana sekä neuvonnan että asennusten muodossa. Laitekeskus pitää yllä kalibroituja mittanormaaleja. Näitä mittanormaaleja ovat muun muassa lämpötilan, massan, suhteellisen kosteuden ja aallonpituuden mittanormaalit. Osaa mittanormaaleista lainataan kuittausta vastaan laitosten kalibroinneista vastaaville henkilöille. Laitekeskus perehdyttää kyseiset henkilöt mittanormaaleiden käyttöön. Laitekeskuksen yliteknikon perehdytettävänä oli Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechin työssäoppimisjaksolla sähköalan perustutkintoa opiskeleva elektroniikka-asentajaoppilas. Kokemukset ohjauksesta olivat erittäin myönteisiä, joten työssäoppijoita tullaan laitekeskuksessa todennäköisesti näkemään tulevaisuudessakin. Arto Nieminen

7 7(27) TIEDEKUNNAN VERKKO-OPETUKSEN TUKI Verkko-opetuksen tukihenkilö tarjoaa tiedekunnan henkilökunnalle neuvontaa, lähitukea ja koulutusta verkko-opetukseen liittyen. Tukihenkilö on osa tiedekunnan kanslian henkilökuntaa, mutta on sijoitettuna laitekeskukseen tietotekniikkahenkilöstön läheisyyden ja laitekeskuksen keskeisen sijainnin vuoksi. Tärkein verkko-opetuksen tuen kohde on maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ollut perinteisesti yliopiston tukemien verkko-oppimisympäristöjen käyttö ja soveltaminen erilaisiin opetustilanteisiin. Vuoden 2010 syksystä alkaen Helsingin yliopistossa ainut tuettava verkko-oppimisympäristö on ollut Moodle. Tiedekunnassa Moodlea käytettiin vuoden 2011 aikana opetuksessa ahkerasti, avointen kurssialueiden määrän lähennellessä vuoden lopulla viittäsataa. Tukipyynnöissä Moodleen käytön yleistyminen ja vakiintuminen näkyi kysymysten pikkuhiljaa muuttuessa perusasioista yksityiskohtaisemmiksi ja materiaalien jaosta ryhmätöitä ja yhteistoiminnallista työskentelyä koskeviksi. Kampustasolla Moodlen peruskurssit edelleen vetivät osallistujia suhteellisen hyvin tiedekuntien ottaessa Moodlea aktiivisemmin käyttöön, ja tietenkin uusien työntekijöiden myötä. Muita vuoden 2011 suuntauksia oli sosiaalisen median käytön yleistyminen yliopistossamme. Yliopistolla, tiedekunnalla ja muun muassa Viikin opetus- ja tutkimustilalla on omat sivunsa yhteisöpalvelu Facebookissa. Erityisesti yliopiston henkilökuntaa on tullut mukaan organisaatiokohtaiseen sosiaalisen median verkostopalveluun nimeltään Yammer. Kumpikaan palveluista ei ole yliopiston tukema. Sosiaalisen median käyttö on liittynyt etenkin sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Mutta erilaisten sosiaalisen median välineiden voisi olettaa jatkossa jalkautuvan vähitellen opetukseenkin. Viikin verkko-opetuksen tukihenkilöt järjestivät jälleen vuonna 2011 kampuksella henkilökunnalle useita verkko-opetukseen liittyviä koulutuksia. Tiedekunnan tukihenkilö veti verkkokokousjärjestelmä Adobe Connectiin ja verkko-oppimisympäristö Moodleen liittyviä koulutuksia, työpajoja ja peruskursseja. Loppusyksystä Viikin tukihenkilöt suunnittelivat ja käynnistivät Verkkovirtaa-seminaarisarjan. Seminaarien tavoitteena on tuoda kampukselle tiiviitä sessioita, joista opettajat saisivat uusia ideoita opetukseensa. Vuoden 2011 puolella toteutettiin kolme sessiota liittyen Adobe Connectiin, ryhmien käyttöön Moodlessa ja kuvankäsittelyyn verkossa. Moodlen opetuskäyttöön liittyen vuoden aikana tehtiin tiedekunnalle oma luentokurssipohja ohjeineen, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti ensimmäisiä Moodlekurssejaan perustavia opettajia. Yhdessä pedagogisen yliopistonlehtori Leena Suomisen kanssa rakennettiin tiedekunnalle Moodleen kandin hops-pohja, joka mallintaa hopstyöskentelyn etenemistä kandidaattiopintojen aikana. Syksyllä 2010 osana tiedekunnan valmistumiskampanjaa perustettiin tiedekunnan opinnäytetöiden kirjoittajien tueksi Graduklinikka. Graduklinikka sijaitsee laitekeskuksen vieressä tarjoten opiskelijoille työskentelytiloja, ohjausta ja erilaisia ohjattuja tilaisuuksia. Verkko-opetuksen tukihenkilö on ollut mukana toiminnassa etenkin vuoden 2011 aikana antaen ohjausta tekstinkäsittelyyn liittyen sekä osallistuen tiedotukseen ja toiminnan suunnitteluun.

8 8(27) Tiedekuntatason tiedottaminen verkko-opetukseen liittyvistä uudistuksista, tilaisuuksista ja tuotetuista materiaaleista tapahtui kuukausittain lähetettävien sähköpostitiedotteiden, verkkosivujen, blogien ja Alma-intranetin kautta. Kampustasolla tiedotuskanavina käytettiin lisäksi Viikin opettajien tukiblogia ja Alman uutispalstoja. Outi Valkama LAITEKESKUKSEN ISOTOOPPIOSASTO Isotooppiosaston tehtävänä on tarjota maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksille laboratorio- ja muita valmiuksia radioaktiivisten sovellusten toteuttamiseksi tiedekunnassa. Isotooppiosastoon on sijoitettu tiedekunnan radioaktiivisen säteilyn mittauslaitteet sekä radioaktiivisten näytteiden preparointiin tarvittavat laitteet. Tiedekunnan laitokset, eläinlääketieteellinen tiedekunta ja useat ulkopuolisen rahoituksen turvin työskentelevät tutkimusryhmät ovat kuluneen vuoden aikana käyttäneet isotooppiosastoa ja sen henkilökuntaa kaikissa radioaktiivisiin aineisiin ja radioaktiiviseen työskentelyyn liittyvissä tutkimus- ja opetustoiminnoissa. Tutkimuksissa on käytetty 3 H-, 14 C-, 32 P-, 35 S-, 123 I-, 125 I- ja 99m Tc-nuklideilla leimattuja molekyylejä. Tutkimustoiminta osastolla on ollut vilkasta. Vuonna 2011 seuraavien tutkimusprojektien isotooppitekninen osuus tehtiin isotooppiosastossa: 1. FM Gilbert Chenyi ja dos. Anna Kärkönen: Kuusen solunulkoista ligniiniä tuottava solukkolinja soluseinätutkimuksen mallina: oligosakkaridien karakterisointi (maataloustieteiden 14 C). 2. FM Pauli Turunen, FM Maria Jäntti ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden kytkeytyminen lipidisignalointiin: fosfolipaasi A2 ja diasyyliglyserolilipaasi (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, 3 H, 14 C). 3. FT Leo Rouhiainen: Peptidisyntetaasien substraattispesifisyyksien määrityksiä liittyen syanobakteeripeptidisyntetaasien karakterisointiin (elintarvike- ja mikrobiologia, 32 P). 4. M. Sc. Tomáš V trovský, dos. Kari Steffen and Ph. D. Petr Baldrian: Production of Extracellular Enzymes and Transformation of Phenolic Compounds by Soil Actinobacteria (Department of Food and Environmental Sciences, Department of Microbiology and Laboratory of Environmental Microbiology at the Institute of Microbiology in the Academy of Sciences of the Chech Republic, 14 C). 5. Ph. D. Junko Takahashi-Schmidt, FM Enni Väisänen, dos. Kurt Fagerstedt ja dos. Anna Kärkönen: Plasmamembraanien eristys ja monolignolien kuljetus soluseinään kuusella ja poppelilla (kasvibiologia ja maataloustieteiden 14 C). 6. Ph. D. Ingemar von Ossowski, Ph. D. Justus Reunanen, Ph. D. Reetta Satokari, prof. Willem de Vos ja prof. Airi Palva: Gefilus-bakteerin pintaproteiinien karakterisointi (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, 125 I). 7. MMM Deng Xianbao, prof. Teemu Teeri, prof. Jari Valkonen ja prof. Paula Elomaa: Virus induced gene silencing in Gerbera hybrida (maataloustieteiden 32 P) 8. FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden rakenteellinen tutkimus: ligandien sitoutumispaikkojen määrittely ja reseptorisitoutumismetodiikka

9 9(27) (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, 3 H ja 125 I). 9. Dipl. ing. Isabel Weinheimer, MMM Johanna Santala, Ph. D. Olga Samuilova, dos. Minna Rajamäki ja prof. Jari Valkonen: Viral supression of RNA silencing. Northern blot-analysis of mrnas and small RNAs (maataloustieteiden kasvipatologia, 32 P). 10. FM Maria Jäntti, FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden kytkeytyminen lipidisignalointiin: fosfolipaasi C ja D (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, 3 H, 14 C). 11. MMM Siru Salin, M. Sc. Rashid Safari, FT Kari Elo, ELT Juhani Taponen, prof. Aila Vanhatalo ja MMT Tuomo Kokkonen: Metabolisen stressin hallinta poikimisen läheisyydessä avain lypsylehmän hyvinvointiin (maataloustieteiden kotieläintiede; eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, 125 I). 12. M. Sc. Angela Ribbera, dos. Reetta Satokari, prof. Airi Palva ja prof. Willem de Vos: Lactobacillus rhamnosus kantojen adheesio ihmisen suolen epiteeliin (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, 3 H). 13. Prof. Airi Palva, FT Ulla Hynönen ja M. Sc. Ravi Kant: Porsaan suoliston L. amylovorus -kantojen funktionaalinen genomiikka: kiinnittymis- ja patogeeni-inhibitioominaisuudet IPEC-1 solumallissa (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, 3 H). 14. Kirsi Ahde, FM Jaana Putula, FM Ester Orav, dos. Sari Lauri, prof. Tomi Taira ja prof. Jyrki Kukkonen: Glutamaattireseptoreiden kytkeytyminen G-proteiinisignalointiin (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia sekä eläinlääketieteellinen fysiologia, 3 H ja 35 S). 15. FT Taija Pietilä, FT Ingemar von Ossowski, FT Justus Reunanen, dos. Reetta Satokari, prof. Willem de Vos ja prof. Airi Palva: Lactobacillus rhamnosus GG SpaCBA-pilusten immunomodulatoriset vaikutukset (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, mikrobiologia ja epidemiologia, 3 H). 16. FT Mari Raki ja dos. Kim Bergström: SPECT/CT-projektit (Lääketutkimuksen keskus, 123 I, 99m Tc, 125 I ). Isotooppiosaston järjestämän isotooppitekniikan luentokurssin Y35 (4 op) on suorittanut neljä opiskelijaa ja tutkijaa. Kurssiin kuului 46 tuntia luentoja ja 10 tuntia laskuharjoituksia. FT Risto Koivula ja FM Tommi Kekki pitivät luennot ja laskuharjoitukset Isotooppitekniikan kurssiin kuului seitsemän työtä käsittävä harjoitustyökurssi Y40 (3 op), jonka pitivät FT Risto Koivula, FM Tommi Kekki ja laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme ryhmätöinä maalis-huhtikuussa. Lisäksi kurssi teki ekskursiot Helsingin yliopiston kemian laitoksen radiokemian laboratorioon Kumpulassa, VTT:n reaktorilaboratorioon Otaniemessä sekä perinteeksi muodostuneen vierailun Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle. Opintojakson suoritti kuusi opiskelijaa. Opintoviikot lasketaan hyväksi niille laitoksille, joiden pääaineopiskelijoita kurssin suorittaneet ovat. Isotooppitekniikan kurssi tai vastaavat tiedot edellytetään niiltä opiskelijoilta ja tutkijoilta, jotka tulevat työskentelemään isotooppiosastossa. Isotooppitekniikan kurssien hyväksytty suorittaminen antaa pätevyyden isotooppityöstä vastaavan johtajan tehtävään käytettäessä avolähteitä teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä umpilähteitä ja röntgenlaitteita teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Tästä annetaan Säteilyturvakeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan erillinen todistus. Joulukuun alussa ilmoittautui vuoden 2012 kursseille yli 20 henkilöä, mikä on kuluneeseen vuoteen verrattuna selvästi

10 10(27) isompi osallistujamäärä. Kurssin suorittamiseen liittyen tehtiin tarkennuksia, muun muassa kurssin läpäisyn yhtenä ehtona on luennoille osallistuminen. Toimintavuonna on jatkettu yhteistyötä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa, jonka Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa sijaitseva isotooppilaboratorio liitettiin vuonna 2005 isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston tutkimusteknikko Pirjo Puroranta toimii edelleen laboratorion vastaavan johtajan varamiehenä. Niin ikään yhteistyö kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston isotooppilaboratorion kanssa jatkuu. Laboratorio liitettiin vuoden 2007 alussa isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Laboratorion isotooppityöstä vastaavan johtajan varamiehenä toimii kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja, professori Satu Sankari. Isotooppiosaston säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavana johtajana on vuonna 2011 toiminut laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme ja varamiehenä laitekeskuksen johtaja, yliinsinööri Aarno Pelkonen. Kaj-Roger Hurme VIIKIN TIEDEPUISTON KASVIHUONEET JA KOEKENTTÄALUE Helsingin yliopistolla on Viikin tiedepuistossa käytössään noin 2380 m 2 koekasvihuonetilaa, jonka yhteydessä on noin kolmen hehtaarin suuruinen aidattu koekenttäalue. Kasvihuoneissa on 51 erillistä osastoa, joiden pinta-ala vaihtelee 27 m 2 :stä 110 m 2 :iin. Kasvihuoneosastot on luokiteltu varustuksensa mukaisesti geenitekniikan lautakunnan määrittelemiin kasvihuoneluokkiin. Kasvihuoneet täyttävät KH2-luokan vaatimukset ja yksi kasvihuoneosasto täyttää KH3-luokan vaatimukset. Kasvihuoneiden käyttäjillä on oheistiloina käytettävissään varasto-, käsittely- ja kylmätiloja. Tutkimusteknikko Daniel Richterich koordinoi kasvihuoneiden ja koekenttäalueen toimintaa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on nimennyt Viikin tiedepuiston kasvihuoneiden ja koekenttäalueen johtoryhmään seuraavat jäsenet: maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta professori Teemu Teeri (maataloustieteiden laitos), professori Markku Yli-Halla (elintarvike- ja laitos), tutkimusteknikko Matti Salovaara (maataloustieteiden laitos), bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan biotieteiden laitoksesta professori Kurt Fagerstedtin ja tutkijatohtori Annikki Wellingin sekä Biotekniikan instituutista professori Yrjö Helariutan. Puheenjohtajaksi dekaani nimesi professori Teemu Teerin ja johtoryhmän sihteerinä toimi yli-insinööri Aarno Pelkonen laitekeskuksesta. Johtoryhmän toimikausi on Johtoryhmä kokoontui kerran vuoden 2011 aikana. Kasvihuoneita ovat käyttäneet vuoden 2011 aikana pääasiallisesti maatalousmetsätieteellinen tiedekunta ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Kasvihuoneilla työskentelevä henkilökunta on kokoontunut kerran viikossa tutkimusteknikko Daniel Richterichin johdolla neuvottelemaan ja sopimaan kasvihuoneiden ja koekentän toimintaan liittyvistä käytännön asioista.

11 11(27) Kasvihuoneet ja koekenttäalue ovat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen alaisia. Kasvihuoneiden kokonaisvuokra on budjetoitu täysimääräisenä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanslian vuosibudjettiin. Helsingin yliopiston yksiköiltä laskutettiin vuonna 2011 hankinnoista yhteensä 9116,80 euroa ja Valoya Oy:lta 3916,71 euroa sisältäen neliövuokran, hankintakulut ja tutkimusteknikon palkanosuuden. Viikin koekasvihuoneiden käyttö vuonna 2011 m 2 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ,2 Biotieteellinen tiedekunta ,3 Unicrop Oy 52 2,2 Valoya Oy 27 1,1 Käyttämätön pinta-ala 5 0,2 Yhteensä ,0 Vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaan vuoden 2006 alusta lukien laitekeskus ei ole maksanut vuokraa käyttämättömistä osastoista. Laitekeskus ilmoittaa Tila- ja kiinteistökeskukselle käyttämättömät osastot neljän kuukauden jaksoissa. Kunkin vuoden lopussa tarkistetaan koko vuoden osalta käyttämättömät osastot ja niiden kustannukset. Kasvihuoneautomatiikan toimintavarmuutta on parannettu hankkimalla uusi pöytäpalvelin (HP Workstation Z600) ja keskusyksikön vaihdon yhteydessä on päivitetty kasvihuoneautomatiikan Priva Office Direct -ohjelma versioon Sääaseman säteilyanturit (globaali ja PAR) on uusittu. Vuonna 2011 Viikin koekasvihuoneilla käynnissä olleita projekteja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Prof. Paula Elomaa ja prof. Teemu Teeri: Mykerökukkaisten kukinnon kehitys (Gerbera hybrida); auringonkukan (Helianthus annuus) ja kehäkukan (Calendula officinalis) ja Gerberan sekundaarimetabolia (maataloustieteiden laitos). Prof. Heikki Hokkanen: Arthropod-Plant Interactions. Progress in biological control. Upgrading of wood, wood-related residues and humic-origin substances to value-added chemicals and materials: from biological understanding to innovative applications SICA (Russia) Call: FP7-KBBE B (Department of Agricultural Sciences). Tutkijatohtori Timo Hytönen, tohtorikoulutettava Elli Koskela ja post-doc-tutkija Takeshi Kurokura: Mansikan kukintaominaisuuksien periytyminen ja geenikartoitus (maataloustieteiden laitos).

12 12(27) Tutkijatohtori Timo Hytönen, tohtorikoulutettava Elli Koskela, post-doc-tutkija Takeshi Kurokura, tohtorikoulutettava Katriina Mouhu ja tohtorikoulutettava Marja Rantanen: Mansikan kukinnan molekyylitason säätely (maataloustieteiden laitos). Tutkijatohtori Timo Hytönen, dos. Pauliina Palonen ja projektitutkija Tero Tommila: Vadelman ja mesimarjan kukinnan ja lepotilan fysiologia (maataloustieteiden laitos). Tutkijatohtori Timo Hytönen ja tohtorikoulutettava Marja Rantanen: puolijohdevalaistusjärjestelmä kasvihuoneviljelyyn (maataloustieteiden laitos). Mmyo Marjo Valin ja yliopistonlehtori Leena Lindén: Suomenlinnan Kustaanmiekan siemenpankit (maataloustieteiden laitos). Mmyo Annukka Salminen ja yliopistonlehtori Leena Lindén: Kurtturuusulajikkeiden siementen itävyys (maataloustieteiden laitos). Tutkimusteknikko Marja Calonius ja yliopistonlehtori Leena Lindén: Puutarhatieteen opintokokoelmat (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä ja tutkijatohtori Arja Santanen: Rypsin ja rapsin kuumuuden ja kuivuuden kestävyys (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä, dos. Fred Stoddard ja dos. Mervi Seppänen: Rikkakasvintorjuntaaineet kestävässä kasvintuotannossa; KVIL301 herbisidi- ja kasvunsäädekokeet kasveina rypsi, vehnä, sinilupiini ja pellava (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä ja tohtorikoulutettava Antti Tuulos: Syysrypsin monipuolisuus tehokkaaseen käyttöön (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä ja tohtorikoulutettava Ling Zou: Viljelykasvien biofumigaatiopotentiaali (maataloustieteiden laitos). Tohtorikoulutettava Petra Egilmez ja prof. Pirjo Mäkelä: Viljelykasvien fytoremediaatiopotentiaali (maataloustieteiden laitos). Prof. Paula Elomaa ja prof. Pirjo Mäkelä: Tuotantokasvien kasvu ja kehitys KTB 212, idätyskoe, kasveina herne, sinilupiini, retiisi, vehnä, pellava ja kurkku (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä, prof. Paula Elomaa, dos. Pauliina Palonen, dos. Fred Stoddard ja dos. Mervi Seppänen: KTB405 kasvintuotantotieteen harjoitustyöt kasveina mansikka ja vehnä (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä, dos. Mervi Seppänen, tohtorikoulutettava Tarja Niemelä ja dos. Fred Stoddard: Sadonmuodostus I KTB213 peltokasvidemonstraatiot kasveina rypsi, härkäpapu, sinilupiini, vehnä, ohra, peruna ja nurmiheinät (maataloustieteiden laitos). Dos. Kristiina Mäkinen: Virusinfektiot N.benthamiana ja N.tabacum isäntäkasveissa. Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet, joihin tehty tutkimus kuuluu ovat: (1) Molecular interactions of viral proteins with cellular components within and in the vicinity of Potato

13 13(27) virus A-induced viroplasm structures (2) Plant viral particles as nanoscaffolds for controlled positioning of enzymes on solid supports (elintarvike- ja KEMBI). Tohtorikoulutettava Tarja Niemelä: Rypsin kehittäminen kasvinjalostuksen keinoin (maataloustieteiden laitos). Yliopistonlehtori Minna Pirhonen: Perunan mädättäjäbakteerien tutkimus; perunan ja tupakan viljely tutkimusta ja kurssia varten (maataloustieteiden laitos). Tutkijatohtori Jussi Heinonsalo, jatko-opiskelija Aki Lindén, jatko-opiskelija Maiju Linkosalmi, post-doc-tutkija Annalea Lohila (Ilmatieteen laitos) ja akatemiatutkija Jukka Pumpanen: FastCarbon, effect of fast cycling carbon on the decomposition of old soil organic matter, (metsätieteiden laitos). Yliopistonlehtori Tomas Roslin: Lantakuoriaisten populaatio- ja yhteisöekologiaan sekä arktisiin ravintoverkkoihin liittyvät hyönteiskasvatukset (maataloustieteiden laitos). M.Sc. Student Abdul Karim and Docent Frederick Stoddard: Effectiveness of different Rhizobium races for nodulating blue and white lupin (Department of Agricultural Sciences). Doctoral Student Hamid Khazaei and Docent Frederick Stoddard: Physiology and breeding for drought tolerance in faba bean (Department of Agricultural Sciences). Doctoral Student Mahmoud Seleiman, Ph.D. Arja Santanen, Docent Frederick Stoddard and Prof. Pirjo Mäkelä: Trials of sludge for maize, fibre hemp and white lupin.(department of Agricultural Sciences). Docent Kristina Lindström (EYT), Dr. Tuula Puhakainen and Docent Frederick Stoddard: Field test of a mixture of fodder goat's rue for bioremediation of oilcontaminated soil (Department of Agricultural Sciences). M.Sc. Sascha Kirchner, prof. Jari Valkonen ja M.Sc. Yanping Tian: Perunan Y- viruskestävyys ja Y-viruksen rodut perunoissa sekä kurssimateriaali (maataloustieteiden laitos). M.Sc. Deusdedith Mbanzibwa ja prof. Jari Valkonen: Kassavan ruskojuovaviruksen rodut Itä-Afrikassa (maataloustieteiden laitos). Prof. Jari Valkonen, M.Sc. Isabel Weinheimer ja Katrin Wiegmann: Bataatin virustautien tutkimus (maataloustieteiden laitos). Prof. Markku Yli-Halla: Kasvinravitsemus, puutosoireisten kasvien kasvattaminen, vehnä ja rypsi MAA240 (elintarvike- ja laitos). Prof. Markku Yli-Halla, yliopistonlehtori Asko Simojoki ja tohtorikoulutettava Seija Virtanen: Vesitalouden säätelyn vaikutus maan ominaisuuksiin ja ruokohelven kasvuun happamalla sulfaattimaalla (elintarvike- ja soveltava kemia ja mikrobiologia).

14 14(27) Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Yliopistonlehtori Markku Aalto, jatko-opiskelija Uma Balasubramanian, yliopistonlehtori Pekka Heino ja prof. Tapio Palva: Abiotic stress response in plants, growing of arabidopsis thaliana TDNA mutant lines and screening the homozygous linesof the mutants, observing their phenotype (biotieteiden perinnöllisyystiede). Yliopistonlehtori Markku Aalto ja prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt. GM-koivumateriaalin lisäys. Arabidopsis thaliana T-DNA insertiolinjojen kasvatuskokeita (biotieteiden perinnöllisyystiede). Docent Pedro J. Aphalo, Titta Kotilainen (Valoya Oy), Postdoctoral Researcher T. Matthew Robson and M.Sc. Fang Wang: "Acclimation of stomatal responses to light: environmental cues, strategies and mechanisms" Cultivation of Arabidopsis in growth rooms. Experiments with southern beech and European beech seedlings. Experiments with salads, saintpaulia and begonia (Department of Biological Sciences, Plant Biology). Yliopistonlehtori Mikael Brosché: Kasvien otsoniherkkyyteen ja signalointiin liittyvä tutkimus lituruohon eri ekotyypeillä (biotieteiden kasvibiologia). Prof. Yrjö Helariutta ja prof. Jaakko Kangasjärvi: Kasvihormonien (sytokiniini ja etyleeni) vaikutus puun muodostukseen hybridihaavalla (biotieteiden kasvibiologia). Prof. Jaakko Kangasjärvi: Ilmarakojen toiminta puuvartisilla kasveilla sekä lituruoholla (biotieteiden kasvibiologia). Akatemiatutkija Anna-Liisa Laine, tohtorikoulutettava Hanna Susi, tutkija Ayco Tack ja tohtoritutkija Charlotte Tollenaere: PATHEVOL (Linking Pathogen Evolution and Epidemiology). Tautien evoluutio: molekyyleistä metapopulaatioihin. Tutkimuslaji on heinäratamo Plantago lanceolata (biotieteiden metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). Dos. Petri Auvinen, FM Airi Lamminmäki, FM Lars Paulin, FT Olli-Pekka Smolander, prof. Yrjö Helariutta, tohtorikoulutettava Juha Immanen ja prof. Jaakko Kangasjärvi: Genomin sekvensointiprojekti: Etsimme 4. sukupolven itsepölytteisistä rauduskoivuista mahdollisimman homotsygoottista yksilöä sekvensoitavaksi. Rauduskoivun genetiikkaprojekti: Pyrimme löytämään itsepölytteisistä jälkeläisistä mutantteja, joiden puunmuodostus on muuttunut. Mutanttien ja genomisekvenssin avulla olisi mahdollista selvittää, mitkä geenit vaikuttaisivat puunmuodostukseen (biotieteiden kasvibiologia). FT Kaisa Nieminen, prof. Yrjö Helariutta, tohtorikoulutettava Juha Immanen ja prof. Jaakko Kangasjärvi: Sytokiniinin vaikutus puun paksuuskasvuun, kasveina koivu ja poppeli. Koivun ligniininpitoisuuden muuntaminen (biotieteiden kasvibiologia). Prof. Yrjö Helariutta, prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Kasvien signalointiin liittyvä tutkimus lituruoholla (biotieteiden kasvibiologia ja perinnöllisyystiede). FT Ari Pekka Mähönen: Jällen kehitykseen liittyvä tutkimus lituruoholla (biotieteiden kasvibiologia ja Biotekniikan instituutti).

15 15(27) FL Sami Ojanen: Täpläverkkoperhosen toukkien ravintokasvien kasvatus. Tutkimuslajit heinäratamo ja tähkätädyke. Toukkien kasvatus tehdään mm seuraavia projekteja varten: Täpläverkkoperhosen perimä ja populaatioiden genomiikkatutkimus, Ympäristöstressin vaikutus elinkiertoekologisiin ominaisuuksiin luonnonpopulaatiossa sekä Tutkimuksia spatiaalisen ja evolutiivisen dynamiikan vuorovaikutuksista (biotieteiden metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). Docent Kirk Overmyer: Plant fungal disease resistance and ROS signalling in Arabidopsis (Biosciences Department, Plant Biology). Vuonna 2011 Viikin koekentällä suoritettuja projekteja Docent Pedro J. Aphalo, Postdoctoral Research T. Matthew Robson and M.Sc. Fang Wang: Acclimation of stomatal responses to light: environmental cues, strategies and mechanisms. Experiments with southern beech and European beech seedlings (Department of Biological Sciences, Plant Biology). Tohtorikoulutettava Sanna Ehonen, prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Eero Nikinmaa: Ainakin viisi eri linjaa siirtogeenisiä hybridihaapoja (Populus tremula * Populus tremuloides), joissa ilmarakojen nopeaan säätelyyn vaikuttavien geenien toiminta estetty (biotieteiden laitos ja kasvibiologian osasto sekä metsätieteiden laitos). Yliopistotutkija Tapani Haapala ja Antti Tamminen: AgriPap. Paperikatevaihtoehtojen käyttökelpoisuus mansikan- ja vihannesviljelyssä sekä öljykäsittelyjen vaikutus katteen hajoamisnopeuteen. Viljelykasvi: mansikka, maissi (öljykäsittely), keräsalaatti ja avomaankurkku (maataloustieteiden laitos). Prof. Yrjö Helariutta ja tohtorikoulutettava Juha Immanen: Genomiikkaprojekti, koivun genetiikka, rauduskoivun (Betula pendula) peittyvien geenimuotojen tunnistus itsepölytysjälkeläistöistä (biotieteiden kasvibiologia ja Biotekniikan instituutti). Tutkijatohtori Timo Hytönen: Mansikkatutkimusryhmä, mansikan kukinnan geneettinen säätely, ahomansikka (maataloustieteiden laitos). Prof. Heikki Hänninen: Pohjoiset kasvit muuttuvassa ilmastossa; Allium, Deschampsia, Festuca, Fragaria, Hypericum, Leucanthemum, Linnaea, Luzula, Melampyrum, Oxalis, Vaccinium ja Viola (biotieteiden laitos). Prof. Jaakko Kangasjärvi ja tutkijatohtori Jorma Vahala: Plant stress group: (1) ERF ('Ethylene Response Factor') yli-ilmentämisen vaikutukset hybridihaavan (Populus tremula * Populus tremuloides) puunmuodostukseen, (2) Puubiotekniikan genomiikka, biopankki, rauduskoivu (Betula pendula) (biotieteiden kasvibiologia). Prof. Yrjö Helariutta, prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Hybridihaavan sekä raudus- ja hieskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteiden kasvibiologia). Yliopistonlehtori Leena Lindén: Pohjoiset taajamapuut, taimistokantoja vertaava koe; metsälehmus, kynä- ja vuorijalava ja tammi (maataloustieteiden laitos).

16 16(27) Prof. Pirjo Mäkelä and M.Sc. Mahmoud Seleiman: Servage sludge as nutrient for bioenergy crops (Department of Agricultural Sciences). Prof. Pirjo Mäkelä and Docent Frederick Stoddard: Biofumigation; barley (Department of Agricultural Sciences). Prof. Pirjo Mäkelä, Docent Frederick Stoddard, Ph.D. Arja Santanen and Antti Tuulos: Winter turnip rape multipurpose crop for efficient use (Department of Agricultural Sciences). Yliopistonlehtori Tomas Roslin: Spatial Foodweb Ecology Group, lantakuoriaisten vaikutus lehmänlannan kaasuvuohon (maataloustieteiden laitos). Dos. Mervi Seppänen: Nurmikasviryhmä, nurmikasvit muuttuvassa ilmastossa; timotei, nurminata ja englantilainen raiheinä (maataloustieteiden laitos). Docent Frederick Stoddard: Sustainable management of Jerusalem artichoke for food and biofuel (Department of Agricultural Sciences). Docent Frederick Stoddard and Postdoctoral Researcher Tuula Puhakainen: Legume Future; Galega and Bromus (Department of Agricultural Sciences). Prof. Teemu Teeri, MMM Terttu Parkkari ja MMT Anu Väinölä: Puistoatsalean jalostusohjelma (maataloustieteiden laitos). Daniel Richterich VIIKIN TIEDEPUISTON VIHERALUEET Laitekeskus osallistuu yhteistyössä yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa Viikin tiedepuiston viheralueiden hoitoon. Laitekeskuksen tutkimusteknikko Daniel Richterichin työnkuvaan (20 % kokonaistyöajasta) kuuluu kampuksen viheralueiden hoidon järjestely ja työnjohto yhteistyössä Tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa. Vuoden 2007 alusta yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus on järjestänyt Viikin kampuksen viheralueiden hoidon oman henkilökuntansa voimin. Tila- ja kiinteistökeskuksen puutarhuri Tiitu Autio työskentelee pysyvästi Viikissä. Hänen avukseen palkattiin muutamia kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Kunkin kiinteistön kiinteistönhoitajat osallistuivat myös viherhuollon tehtäviin, kuten nurmikon leikkaamiseen ja konetöihin. Viherhuollon piiriin kuuluivat talojen A F, Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon, kasvihuoneiden, Infokeskus Koronan, Biokeskusten 1, 2 ja 3, yrityshautomoiden Cultivator I ja II, Kartanoravintolan, Normaalikoulun, Monitoimitalon ja Yliopistollisen eläinsairaalan tontit sekä opetus- ja tutkimustilalla Kehitystalon ja laboratorio- ja oppilasrakennuksen talojen tontit. Daniel Richterich

17 17(27) VIIKIN ARBORETUM Viikin puulajipuistoa, arboretumia, hoidetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Sen toimintaa johtaa johtoryhmä, jonka maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on asettanut toimikaudeksi Johtoryhmään kuuluvat maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta puheenjohtajana dosentti, yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen metsätieteiden laitokselta, professorit Teemu Teeri ja Jarmo Juga maataloustieteiden laitokselta. Biotieteellisestä tiedekunnasta johtoryhmään kuuluvat professori Kurt Fagerstedt sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta suunnitteluasiantuntija Satu Tegel ja STARA:sta vastaava luontomestari Mikko Yletyinen. Sihteerinä toimii maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen johtaja, yli-insinööri Aarno Pelkonen. Johtoryhmä ei kokoontunut vuoden 2011 aikana. Edellisenä vuonna sovittu Viikin tiedepuistoalueen arboretumin kehittämisen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2011 aikana. Kokouksissa suunniteltiin pääasiallisesti Viikin arboretumin kartoitusprojekti sekä siihen liittyvä kurssi. Kasvitieteellinen paikkatieto- ja kartoituskurssi (5 7 op) toteutui elo-lokakuussa ja siihen osallistui 20 opiskelijaa matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta sekä maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Kurssi oli tyypiltään poikkitieteellinen intensiivikurssi, jossa pääpaino oli käytännön kartoitustyöllä. Opiskelijat perehtyivät lajistoinventoinneissa käytettävän paikkatiedon keräämiseen ja tuottamiseen perustaen työskentelynsä kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoihin, aiempiin inventointeihin sekä omaan maastotyöhön. Kurssin vastuuhekilöt olivat professori Petri Pellikka, projektikoordinaattori Pekka Hurskainen, tutkijatohtori Mika Siljander, professori Jouko Rikkinen, yliopistonlehtori Leena Lindén, intendentti Leo Junikka ja yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen. Kesätyöntekijänä Viikin arboretumissa oli puutarhatieteen opiskelija Hanna Mononen. Käytännön hoitotöiden lisäksi hän kuvasi arboretumin puulajeja Pinkkasivustoa varten. Pinkka on eliöiden ja elinympäristöjen tunnistusta tukeva verkkooppimisympäristö. Pinkka perustuu laajaan kuvista ja teksteistä koottuun tietokantaan. Tietokannasta koostetaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin muokattuja tietopaketteja tai opintokokonaisuuksia virtuaalisia näytepinkkoja. Viikin arboretumin sivut Pinkkaan teki Kira Maisniemi biotieteiden laitokselta ja sivuja täydennetään edelleen. Pinkka-sivustoa käytettiin myös kartoituskurssilla puulajien tunnistamisessa. Daniel Richterich

18 18(27) TIEDEKUNNAN LAITEHANKINNAT Laite Myyjä Sijainti LR -numero Hinta 0 % alv. Jääpakastinkaappi Rosenlew RJP3341 UV-VIS-spektrofotometrejä 3 kpl: Shimadzu UV-1800 sisältäen UVProbe-ohjelman. Moottoroituja 6-paikkaisia näytteenvaihtajia 2 kpl. CPS240A Peltier termostoitu kyvetinvaihtaja. Pöytämikrofoni ClearOne CHAT 150 USB Mac/Win Vakuumipumppuyksikkö Vacuubrand PC 101 NT Oy Electrolux Ab Ordior Oy Humac Oy Berner Osakeyhtiö mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, 3. krs, B- noppa, laboratorio nro 3234 mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, laboratorio nro 2219; elintarviketeknologian osasto, Agnes Sjöbergin katu 2, laboratorio nro A3087; kemian ja biokemian osasto, Latokartanonkaari 11, laboratorio nro 128 Laitekeskus, Latokartanonkaari 7, huone nro DK133 Maataloustieteiden 6. krs, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, KELlaboratorio nro 6324 VA840*0010 VA840*0011 ja 1000 VA800*0109 VA800*0033 VA800* Eppendorf 5810R jäähdyttävä yleissentrifugi, kiinteäkulmainen roottori 6 x 85 ml, 50 ml Falcon-putkia 3 kpl, 15 ml Falcon-putkia 3 kpl, 1,5 ml 2 ml Falcon-putkia 3 kpl, ph-meter lab phenomenal ph 1000 L SE, magneettisekoittaja lämmittävä VMS C7 advanced, vaaka 420GX0.001G ED423S CW USB-liittimellä, kaapeli USB-liittimeen, Protective Cover ED Read 1 Mg and ED8, sentrifugi VWR MiniStar silverline EU VWR International Oy Metsätieteiden metsäekologia, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro K176 VA820*

19 19(27) Vedenkäsittelylaitteisto Milli-Q Integral 10, Q-Pod etäannostelija, Q-Pod Element, E-Pod etäannostelija, 60 l puhdasvesisäiliö, säiliö-uv, sanitoi säiliön automaattisesti, vuototunnistin, Progard TS2 ja korvausilmasuodatin, Quantum TEX ioninvaihtopatruuna, Quantum ICP ioninvaihtopatruuna ICP-MS, Optimizer 0,1 um ICP-MS, varautuva suodatin, Millipak Express 40 päätesuodatin 0.22 um, klooritabletit 45/pk, Podin suojus, seinäasennusteline Milli-Q, säiliön seinäasennusteline Moottorikelkka Lynx 59 Yeti 600 ACE lisävarusteineen Pakastinkaappeja 2 kpl: Electrolux EUF29320W SMS TA.XT2i rakenneanalysaattorin päivitys TA.XTplus-malliksi sisältäen Elektroniikkaosion ja mittapäämoottorin vaihdon Exponent-ohjausohjelmisto yhteensopiva seuraavien käyttöjärjestelmien kanssa: Windows 7, Vista ja XP Kolme voimakennoa: 500 g, 5 kg ja 30 kg Kommunikointiväylä RS232 tietokoneelle Millipore Oy Kone-Virta Ky Oy Electrolux Ab Oleinitec Oy Ab kemian ja biokemian osasto, Latokartanonkaari 11, lab. nro 134 Värriön tutkimusasema, Ainijärventie 114, Ruuvaoja, kelkkavaja nro 101 Maataloustieteiden Biokeskus 1 A, Viikinkaari 9, 6. krs, KEL-laboratorio nro 101; Latokartanonkaari 5, laboratorio nro 240 elintarviketeknologian osasto, Agnes Sjöbergin katu 2, olosuhdehuone nro 1107 VA800*0110 VA800*1603 VA800*5708, VA800* Lähi-IR-alueen kuvantamislaite Odyssey System Config ja Five Add User Licenses Fisher Scientific Oy ravitsemustieteen osasto, Agnes Sjöbergin katu 2, laboratorio nro A2056 VA840*

20 20(27) Jäähdyttävä pöytäsentrifugi Thermo Scientific SL16 R, TX 400 horisontaaliroottori 4 x 400 ml, pyöreä kannatinkuppi 400 ml TX 400 roottoriin, ClickSeal-biosuojakansi pyöreään kannatinkuppiin, pyöreä sovite 4 x 50 ml V-pohja, yht. 16 x 50 ml /pyöritys, pyöreä sovite 9 x 15 ml V-pohja, yht. 36 x 15 ml /pyöritys, Fiberlite F15 6x100 kulmaroottori (kulma 25 astetta) Thermo Fisher Scientific Oy mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, tutkimuslaboratorio nro 3234 VA840* Näytehomogenisaattori Retsch MM400 -ravisteleva kuulamylly 10-paikkainen näyteblokki, 2 ml:n Eppendorf-putkille sopivat, kryokitti jauhatusastioiden jäähdyttämiseen Instron materiaalinkoestuslaitteen 3300-Electronics ja SW päivitys koneesta 4465H2237 Paineilmatoimiset kalvovetoleuat leukojen tartuntapinta leukojen paineilmaliitäntä Oy G. W. Berg & Co Ab Instron - Division of ITW Ltd. kemian ja biokemian osasto, Latokartanonkaari 11, biokemian laboratorio nro 166 VA800* elintarviketeknologian osasto, Agnes Sjöbergin katu Sääasema Automatic Weather Station (Type WS HP1) Delta-T Logger (Ls2Win s/ware), Mast excel Logger canopy, Enclosure and 12V wiring kit, Rechargeable battery LBAT4, Battery charger for LBAT4, Mains lead for LBC4 EU type, Solar Powered Charging System, 30W solar panel, GSM Modem System, Meteorological sensors: Anemometer (3 m cable), Wind Vane (3 m cable), Raingauge (6 m cable), RH/Precision Air Temp Sensors, Dome Solarimeter (mast) (10 m), Precision Thermistor Probe, Barometric Pressure Sensor Delta-T Devices Limited Maataloustieteiden kasvintuotannon biologian kasvinviljelytiede, kasvihuoneiden koeviljelyalue, vanha kasvihuone, tila nro 101 VA830*

21 21(27) Satelliittipaikannusjärjestelmä Field- Map Ursus configuration: Field-Map software, hardware accessories, laser rangefinder, field computer Field-Map Butterfly configuration: Field-Map software, hardware accessories, laser rangefinder, field computer, accessories IFER - Monitoring and Mapping Solutions, Ltd. Metsätieteiden Latokartanonkaari 7, huoneet nro 215 ja 315 VA820*0070 ja Agar-kasvatusmaljojen valulaite APS ONE (En)Automated Pourer Stacker APS ONE 90M Varustettu jäähdytyslevyllä ja 560 maljan karusellilla. Kolme annosteluletkustoa ilman keittimen päätä. PCR-laite Arktik Thermal Cycler FPbase unit gradient, Dual block (2 x 48 wells) Syväjääarkku Sanyo MDF C, 487 l Ravisteleva kuulamyllyhomogenisaattori FastPrep Instrument sisältäen adapterit 24 x 2 ml:n putkille, CoolTeenPrepTM Adapter VWR International Oy Fisher Scientific Oy Oy G. W. Berg & Co Ab Labnet Oy mikrobiologian osasto, Viikinkaari 9, huone nro 3016B mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, laboratorio nro 3234 Maataloustieteiden kasvintuotannon biologian kasvin- ja metsänjalostus, Latokartanonkaari 7, K1-kerros, huone nro K254 elintarviketeknologian osaston maitoteknologia, Agnes Sjöbergin katu 2, huone nro A3086 VA840*1073 VA840*1155 VA830*0020 VA840* Vedenpuhdistuslaitteisto Millipore RiOs 5 60 l puhdasvesisäiliö, Progard S1 -esikäsittelypatruuna, korvausilmasuodatin säiliöön. Millipore Oy Metsätieteiden Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 230 VA820*0067 Kasvatuskaappi MIR 254 viljelykaappi Sanyo, jäähdyttävä, 238 l Oy G. W. Berg & Co Ab Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, Korkeakoski, Instituutin opetusrakennus, laboratorio nro 135 VA820*

22 22(27) Anaerobikaappi Whitley MG 500, MACS 500 A05022 ja ilmalukko, Anotox for MACS, Catalyst for MACS. VWR International Oy mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, laboratorio nro 3012 VA840* Risografi-järjestelmä Risosmart for Windows: Software 220 v 50 hz, 1 phase power. "Risograph for windows chassis assembly with Windows based data collection and analysis software. Temperature controlled waterbath, Sample chambers and lids, Measuring chamber and lid, Calibration coil and calibration lid. Ravisteleva inkubaattori: inkubaattorikupu CERTOMAT H, SHAKER, CERTOMAT MO II 25 MM, yleisalusta EU 420 X 420 MM, pidike 100 ml erlenmeyerille / max 24 eu, pidike 250 ml erlenmeyerille / max 17 eu, pidike 1000 ml erlenmeyerille, pidike 2000 ml erlenmeyerille, Koeputkiteline, 42 sentrifugiputkea, halkaisija 16 mm National Manufacturing A Division of TMCO, Inc. VWR International Oy elintarviketeknologian osasto, viljateknologia, Agnes Sjöbergin katu 2, laboratorio nro A1108 elintarviketeknologian osaston maitoteknologia, Agnes Sjöbergin katu 2, huone nro 3086 VA840* Laminaarivirtauskaappeja 2 kpl BioWizard Silver SL 130 Blue Series LED-kasvatuslamppujen valojärjestelmä 28 kpl Valoya B100 AP67 Jäähdytysinkubaattori KB115 Socket 230V Waterproof Pakastinkaappi Electrolux EUF29320W Kojair Tech Oy Valoya Oy VWR International Oy Oy Electrolux Ab mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, laboratoriot nrot 3235 ja 3219 Maataloustieteiden kasvintuotannon biologia, Latokartanonkaari 5, huone nro 116 Metsätieteiden laitoksen metsäpatologia, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro K176 Metsätieteiden metsäpatologia, K1- kerros, huone nro K176 VA840*1241 ja 1242 VA830*0021 VA820*0092 VA820*

23 23(27) Syväjääarkku Forma 820 Scientific Model l Jäähdyttävä yleissentrifugi Eppendorf 5810R, roottori A 4 62, 36 kpl adaptereita roottorille sekä 12 kpl adaptereita 50 ml:n kartioputkille, adapteri 16x1,5 2 ml putkille 2 kpl/pkt Pakastinkaappi Electrolux EUC29320W, k x l: 180x60, käyttötilavuus 261 l Ilman rikkiyhdisteiden mittauslaitteisto Thermo Fisher Scientific 43i TLE SO2- analysaattori taustailmapitoisuuksille sisältäen erillisen MT1000 TRS/SO2-konvertterin Thermo Fisher Scientific Oy VWR International Oy Oy Electrolux Ab Kontram Oy Maataloustieteiden kasvintuotannon biologia, kasvin- ja metsänjalostus, Latokartanonkaari 5, huone nro K150 Metsätieteiden Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 230 mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, soveltavan mikrobiologian laboratorio nro 2231 mikrobiologian osasto, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, soveltavan mikrobiologian laboratorio nro 3235 VA830*0355 VA820*0198 VA840*1247 VA840* Aarno Pelkonen

24 24(27) TIEDEKUNNAN KIINTEISTÖJEN KUNNOSTAMINEN Vuoden alkupuolella alkoi koetilanmäellä Viikissä Laboratoriorakennuksen peruskorjaus Koetilantie 5:ssä. Talo on valmistunut vuonna 1939 kolmikerroksisena, jota 1940-luvun lopulla korotettiin yhdellä lisäkerroksella. Tiloista on remontin ajaksi muuttanut evakkoon kotieläintieteen, agroteknologian ja Viikin opetus- ja tutkimustilan toimiston väkeä. Peruskorjaus eteni vuoden aikana suunnitellun aikataulun mukaisesti ja uudistetut tilat odottavat paluumuuttajia laitoksen esimies Jarmo Jugan johdolla keväällä Tiedekunnan tilojen käyttö tehostuu, kun laitos muuttaa alkuperäistä pienempiin, mutta ajanmukaisiin tiloihin. Peruskorjauksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuteen; vetokaappien poistoilma ohjataan lämmön talteenoton kautta ja vetokaappien poistuvaa ilmamäärää ohjataan uudella tekniikalla. Kun Koetilantie 5:n remontti on ohi, ovat tiedekunnan käytössä olevat vanhemmat rakennukset käyneet peruskorjauksen läpi. Tässä joukossa muodostaa D-rakennus poikkeuksen. Sen osalta korjaus tehtiin jonkin verran suppeampana kuin myöhemmin on tehty. Aarno Pelkonen MAATALOUSMUSEO Yliopiston maatalousmuseo sijaitsee Viikin opetus- ja tutkimustilalla osoitteessa Hakalantie 8. Museo oli vuoteen 2005 saakka Suomen ainoa valtakunnallinen maatalousmuseo. Toiminta yliopiston yhteydessä alkoi vuonna 1937, jolloin museolle suunniteltiin oma rakennus Viikkiin (piirtänyt arkkitehti Jussi Paatela). Sotien tuoman katkon vuoksi varsinainen näyttelytoiminta pääsi alkamaan Maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan dekaanin tekemällä päätöksellä tiedekunnan käytössä ollut maatalousmuseo siirrettiin kokoelmineen Helsingin yliopistomuseolle alkaen. Tähän liittyen rehtori asetti työryhmän pohtimaan maatalousmuseon tulevaisuutta. Työryhmä jättää mietintönsä vuoden 2012 loppuun mennessä. Yliopistollisen maatalousmuseon kävijämäärä vaihtelee melkoisesti vuosittain. Kävijämäärän tuntuvaa laskua on merkinnyt autopaikoitustilan rakentaminen Hakalantien varteen ja sitä seurannut ulkoilutien johtaminen museon taitse, jolloin sisäänkäynti museoon on joutunut täysin katveeseen yleisimmin käytetystä kulkuväylästä. Kävijöiden vuotuinen määrä on laskenut neljän sadan tienoille. Kävijöistä noin puolet on opiskelijoita ja koululaisia. Syksyisin Viikin opetus- ja tutkimustilalla järjestetyllä avointen ovien päivällä on ollut suuri merkitys museolle sen tuodessa näkyvyyttä kaupunginosan kasvavan asukasjoukon keskuudessa. Perusnäyttely, jonka teemoina ovat vanhakantainen maanviljelys ja karjanhoito sekä niitä tukeneet sivuelinkeinot sekä asuminen, on rakennettu ensisijaisesti tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin. Erityiskokoelmina ovat esillä kasvinsiemennäytteet, maasepän paja sekä A. Ravander-Rauaksen muovaama palkittujen kotieläinten kipsiveistossarja. Yliopistolla museota ovat käyttäneet niin kansatieteen, maataloushistorian kuin suomen

25 25(27) kielenkin opiskelijat. Vakituisesti museossa vierailevat maatalousoppilaitokset sekä pääkaupunkiseudun koulujen ryhmät. Yhteistyötä on tehty myös vieressä sijaitsevan Gardenian kanssa tarjoamalla ryhmille yhteisiä opastettuja käyntejä. Suomen maatalousmuseolaitoksen historiikki sekä vanhan maatalouden yleisesittely on ollut luettavissa verkossa sivustolta Historiallinen maatalous. Museon kokoelmat karttuivat kertomusvuonna kahdella lahjoituksella. Professori emerita Leena Räisänen lahjoitti Puumalassa kalastuksen piirissä käytössä olleiden tuohi-, juuri-, ja karvaköysien näytekokoelman. Opettaja Kristiina Koskinen lahjoitti puolestaan Mikkelissä Otavan koulutilalla järjestetyn keruutuotetarkastajan tutkinnon yhteydessä vuosina pettuleivän valmistuksessa käytettyjä eri työvaiheissa syntyneitä näytteitä. Museo jatkoi Loimaalle Suomen maatalousmuseo Sarkaan tilapäisesti näytteille lainatun sonniveistoksen Mäkimattilan Inssin laina-aikaa. Tutkimustyön osalta saatiin päätökseen suomalaisten perinteisten aitatyyppien kartoitus. Käsikirjoitus kuvineen luovutettiin vuoden vaihteessa kustantajalle (Maahenki). Viikin maatalousmuseon toiminnasta on vastannut museonhoitaja, dosentti Teppo Korhonen. Hän on toiminut asti Helsingin yliopiston edustajana Suomen maatalousmuseo Saran hallituksessa sekä koko kertomusvuoden Suomen kansallismuseon ja Suomen muinaismuistoyhdistyksen perustaman historiallisen esinetutkimuksen verkoston ARTEFACTAn johtoryhmän jäsenenä. Museo on ollut vuoden 2011 aikana avoinna yleisölle sunnuntaisin kello Lisäksi museonjohtaja on opastanut ryhmiä arkipäivisin erikseen sovittuina aikoina. Teppo Korhonen VIRKISTYSTOIMINTA Laitekeskuksen vuotuinen virkistysretki tehtiin yhdessä tiedekunnan kanslian kanssa Kemiönsaareen laitekeskuksen entisen työntekijän Martin Ericssonin isännöimälle Uppgårds Fotisgolf -radalle. Minigolf-periaatteella rakennettu potkupallorata osoittautui visaiseksi ja moni epäilikin nousseensa väärällä jalalla. Jälkipelit käytiin yrityksen juhlatilaksi somistetussa ladossa soutuveneeseen katetun pitopöydän antimia ahmien. Roope Hurme HENKILÖKUNTA Virpi Fredriksson, puh , taloussihteeri, talousasiat, tila- ja laiterekisterit. Kaj-Roger Hurme, puh , , laboratoriomestari, isotooppiosasto, säteilytyöstä vastaava johtaja. Anne Lehto, puh ,

26 26(27) toimistosihteeri. Arto Nieminen, puh , , yliteknikko, tutkimus- ja opetuslaitteiden huolto ja korjaus. Aarno Pelkonen, puh , , yli-insinööri, laitekeskuksen johtaja, isotooppiosaston säteilytyöstä vastaavan johtajan varamies, tiedekuntaneuvoston esittelijä laitekeskuksen alaan kuuluvissa asioissa, tiedekunnan Viikissä sijaitsevien kiinteistöjen esimies. Daniel Richterich, puh , , tutkimusteknikko, kasvihuone- ja koekenttäalueen käytön organisointi, käytön seuranta ja valvonta sekä kasvihuoneiden teknisistä valmiuksista huolehtiminen, Viikin arboretumin hoito ja sen suunnittelu sekä työnjohto, Viikin tiedepuistoalueen vihersuunnittelu ja työnjohto. Outi Valkama, puh , , suunnittelija, verkko-opetus.

27 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus Latokartanonkaari 7, PL Helsingin yliopisto 27(27)