MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

Transkriptio

1 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

2 SISÄLTÖ LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS... 3 LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA... 5 TALOUS... 5 HUOLTOPALVELUT... 5 VERKKO-OPETUKSEN TUKI... 6 ISOTOOPPIOSASTO... 8 VIIKIN TIEDEPUISTOALUEEN KASVIHUONEET JA KOEKENTTÄALUE VIIKIN TIEDEPUISTON VIHERALUEET ARBORETUM LAITEHANKINNAT TIEDEKUNNAN KIINTEISTÖJEN KUNNOSTAMINEN MAATALOUSMUSEO VIRKISTYSTOIMINTA HENKILÖKUNTA KUVAT JA TOIMITUSKUNTA... 23

3 3 LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 oli suurten muutosten aikaa, vaikka sanonta on ehkä liiankin usein käytetty, puolustaa se tässä kohdin paikkaansa. Tiedekunnassa tapahtui mittava laitosrakenneuudistus, osana historiallista yliopistouudistusta. Yliopistouudistus vaikuttanee edelleen monin tavoin toimintaympäristöömme, toivoaksemme hyvään suuntaan. Muutoksen ja uuden oppimisen aikaa vuosi on ollut allekirjoittaneellekin, kun vuoden alussa siirryin teollisuuden palveluksesta yliopistomaailmaan. Laitekeskuksen johtajan vaihto ajoittui helmikuun alkuun, edellisen johtajan MMT (h.c.) Antti Uusi-Rauvan siirryttyä eläkkeelle. Ravintokemian professori Paavo Roine aikanaan 1950 luvulla näki isotooppitekniikan mahdollisuudet ja hänen johdollaan alkoi laitekeskuksen edeltäjän, isotooppilaboratorion, toiminta luvulla perustettiin isotooppiosasto koko tiedekunnan tarpeisiin, jonka pitkäaikaisina esimiehinä toimivat Lasse Vanhanen ja Esko H. Koskinen. Antti Uusi-Rauva aloitti isotooppiosastolla 1971 ja sen pohjalta perustetun laitekeskuksen johtajana hän toimi 1985 alusta lähtien eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Tiedekunnalle ja työyhteisölle Antin jääminen eläkkeelle on ollut merkittävä asia, sillä hän loi pitkän uran aikana hyvät ja laajat kontaktit yhteistyökumppaneihin. Antille kiitokset monivuotisesta työstä tiedekunnan ja sen laitekeskuksen hyväksi. Hyvin tehdyn työn jälki näkyy ja sen jälkeen on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Läksiäisiä vietettiin laitekeskuksessa kanslian henkilökunnan kesken Antin viimeisenä työpäivänä hyvän ruuan ja hyvien muistojen merkeissä. Laajemmin Antin eläkkeelle jäämistä juhlittiin valokuva-muotokuvan paljastustilaisuudessa 4.3. Infokeskuksessa. Muotokuva on valokuvataiteilija Ida Nisosen käsialaa. Yliopistouudistusta edeltäneet vuodet ovat olleet tiedekunnan opetus- ja tutkimuslaitteiden hankintojen osalta kiireistä aikaa. Tämän johdosta vuonna 2010 hankintoja oli edellisiin vuosiin verrattuna selvästi vähemmän. Hankintoja lienee aiempina vuosina kiirehdittänyt yliopiston uuden aseman mahdollinen vaikutus arvolisäveron vähentämiskäytäntöihin ja hankintamahdollisuuksiin. Laitehankintoihin budjetoitua rahaa vuodelle 2010 laitoksilla ei ollut lainkaan. Tiedekunnan tila-asioiden osalta merkittävin tapahtuma oli Latokartanonkaari 9:n, eli A- rakennuksen peruskorjauksen valmistuminen kesällä Talon kerrokset 2-4 ovat tiedekunnan taloustieteen laitoksen ja kerrokset 5-8 MTT taloustutkimuksen käytössä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). MTT taloustutkimus muutti kampukselle uutena toimijana ja sen fyysinen läheisyys taloustieteen laitoksen kanssa luo uusia yhteistyömahdollisuuksia alalle. Talon valmistumista ja yhteistyötä juhlistettiin vihkiäisillä Viikin koetilan mäellä

4 4 sijaitsevan ns. laboratoriorakennuksen, eli Koetilantie 5:n, peruskorjauksen suunnitteluvaihe alkoi vuoden lopulla ja remontin on tarkoitus alkaa vuoden 2011 aikana. Uuteen rakennukseen valmistuu tilat ainakin kotieläintieteelle ja agroteknologialle, todennäköisesti rakennukseen sijoittuu myös MTT:n teknologiatutkijoita. Laitekeskuksen huollon ja ylläpidon tuki tiedekunnan opetus- ja tutkimuslaitteille on ollut huomattava, toimintaan liittyvän asioinnin kasvaessa 22 % edellisestä vuodesta. Ylläpidettävät laitteet ovat pääasiallisesti laboratoriolaitteita, joihin useimmiten sisältyy myös tulosten käsittelyyn tarvittavat tietokoneet ja niiden ohjelmistot. Antamamme tuki kattaa tämän kokonaisuudessaan. Teknisen tuen yhteistyön kehittämisessä on mahdollisuuksia edelleen ja siihen kannattaa panostaa. Käyttäjien ja laitekeskuksen yhteistyönä saamme aikaan toimintamallit, jotka takaavat laitteiden hyvän ja varman käytettävyyden. Keväällä 2010 edellisvuosien tapaan Antti Uusi-Rauva luennoi isotooppitekniikan luennot ja piti opiskelijoille johdatuksen turvalliseen työskentelyyn isotooppilaboratoriossa. Laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme yhdessä Tommi Kekin (VTT reaktoritekniikka) ja Risto Koivula (HY radiokemia) pitivät isotooppitekniikan laboratoriotyöt. Laitekeskuksen rooli on tuottaa palveluja tiedekunnalle. Näitä ovat tiedekunnan opetus- ja tutkimuslaitteiden hankintojen koordinointi, isotooppitekniikkaan liittyvä tuki, tiedekunnan tilojen käytöstä ja suunnittelusta huolehtiminen yhteistyössä yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen ja tilojen käyttäjien kanssa, kasvihuoneiden, Arboretumin ylläpito- ja kehittämistoimintaan osallistuminen sekä yhteistyökumppanina toimiminen Viikin maatalousmuseon kanssa. Huoltoyhteistyön kehittämisessä tiedekunnan teknisten työntekijöiden välillä tapahtui vuoden lopulla kehitystä, kun laitekeskus oli mukana elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen laboratorioteknikon rekrytointiprosessissa. Tulevaisuudessa tiedekunnan sisäinen ja tiedekuntien välinen yhteistyö tulee korostumaan, muun muassa tekniikaltaan kehittyvien laitteiden hintojen karatessa yksittäisen laboratorion ja jopa laitoksen ulottuvilta. Yliopiston tutkimuslaitteiden rahoituksen suunta oli viime laiteinfrahaussa palvelu- tai keskuspalveluyksiköitä painottava. Toisin sanoen monessa tapauksessa aiotun hankkeen pitää tuottaa yhteisiä palveluja laajemmalle tutkijayhteisölle ja palveluille on osattava antaa hinnasto. Tällainen kehitys vaatii panostusta myös palvelua ylläpitävään henkilökuntaan. Tavallisempien tutkimus- ja opetuslaitteiden, kuten esimerkiksi MS, LC ja GC-analysaattorit, osalta mahdollisuus edullisempiin hintoihin on hankintojen keskittämisessä samanaikaisesti muiden alan toimijoiden kanssa. Avainsanoina tässä tapauksessa on yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ylläpito. Metsien ainevirtoja sekä metsien vuorovaikutusta ilmakehän kanssa tutkitaan tiedekunnassamme monitieteisenä yhteistyönä. Viikkiin suunniteltu peltosafe-asema mahdollistaisi monitieteellisen tutkimuksen, jonka avulla saataisiin mitattua peltomaan ainevirtoja ja vuorovaikutusta ilmakehän kanssa. Hankkeen avulla voitaisiin arvioida kokeissa tehtyjen ympäristökuormitusta vähentävien toimien tehokkuutta ja viljellyn peltomaan kokonaisympäristövaikutusta. Hanke on hyvin kannatettava.

5 5 LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani nimesi päätöksellään nro 96/2010, laitekeskuksen neuvottelukunnan jäseniksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Professori, tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani Hely Tuorila, puheenjohtaja, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Professori Jukka Ahokas, maataloustieteiden laitos Professori Jarmo Juga, maataloustieteiden laitos Tohtorikoulutettava Heikki Mäkinen, taloustieteen laitos Professori Eero Nikinmaa, metsätieteiden laitos Professori Vieno Piironen, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Professori Kaarina Sivonen, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Tutkimusteknikko Mika Kalsi, teknisen tukihenkilökunnan edustaja Maatalous- ja metsätieteiden ylioppilas Kari Kitala, opiskelijoiden edustaja Yli-insinööri Aarno Pelkonen, laitekeskus, esittelijä laitekeskuksen työjärjestyksen perusteella. Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2010 aikana kaksi kertaa. TALOUS Laitekeskuksen budjetoidut ja toteutuneet menot vuonna Budjetoitu Toteutunut Palkat Laitteiden korjaus ja huolto Isotooppiosasto -Kurssipalkkiot Muut lab. kulut Kasvihuoneet Korvaavat laitehankinnat Kalibroinnit Muut menot ATK-menot Yhteensä HUOLTOPALVELUT Laitekeskus käytti vuoden 2010 aikana käytössään olevista varoista tutkimus- ja opetuslaitteiden huoltoon ja korjaukseen euroa. Kyseisellä rahalla ostettiin ulkopuolisia palveluita, varaosia ja muuta huollossa tarvittavaa materiaalia. Vuonna 2009 käytettiin vastaaviin huoltopalveluihin euroa.

6 6 Vuoden 2010 aikana laitekeskuksen tarjoamia huolto- ja korjauspalveluita ovat käyttäneet kaikki tiedekunnan laitokset. Huollon toiminta on ollut vilkasta johtuen tiedekunnan suuresta laitekannasta ja laitehankintojen määrästä, joka on lisännyt uusien laitteiden asentamiseen ja käyttöönottoon liittyvää työtä. Tiedekunnan tietokoneiden ja muiden oheislaitteiden huoltaminen ja korjaaminen ovat työllistäneet huoltoa. Laitekeskuksen huollosta vastaava yliteknikko on antanut vuoden aikana runsaasti erilaista neuvontapalvelua teknisten ongelmien ratkaisemiseksi. Laitekeskus pitää yllä kalibroituja mittanormaaleja. Näitä mittanormaaleja ovat muun muassa lämpötilan, massan, suhteellisen kosteuden ja aallonpituuden mittanormaalit. Osaa mittanormaaleista lainataan kuittausta vastaan laitosten kalibroinneista vastaaville henkilöille. Laitekeskus perehdyttää kyseiset henkilöt mittanormaaleiden käyttöön. Laitekeskus on hankkinut useita rikkoutuneita ja korvauskelvottomiksi osoittautuneita laitteita korvaavia laitteita yhteistyössä laitoksien kanssa. Laitekeskuksen yliteknikon perehdytettävänä oli työssäoppimisjaksolla Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechistä sähköalan perustutkintoa opiskeleva elektroniikka-asentajaoppilas. Kokemukset ohjauksesta olivat erittäin myönteisiä, joten työssäoppijoita tullaan laitekeskuksessa näkemään todennäköisesti tulevaisuudessakin. VERKKO-OPETUKSEN TUKI Verkko-opetuksen tukihenkilö tarjoaa tiedekunnan henkilökunnalle neuvontaa, lähitukea ja koulutusta verkko-opetukseen liittyen. Tukihenkilö on osa tiedekunnan kansliaa, mutta on sijoitettuna laitekeskukseen tietotekniikkahenkilöstön läheisyyden ja laitekeskuksen keskeisen sijainnin vuoksi. Vuoden 2010 aikana verkko-opetuksen tuessa painopiste oli edellisen vuoden tavoin verkkooppimisympäristö Moodlen käyttöönotossa. Verkko-oppimisympäristö Blackboardin käyttöä rajoitettiin vuoden aikana vähitellen siten, että uusien jaksojen luonti kurssien alle suljettiin kesäkuun alussa ja opiskelijoiden pääsy estettiin vuoden lopulla. Maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa opetus siirtyi pääsääntöisesti vuoden aikana ympäristöstä toiseen sitä mukaa, kun kurssit alkoivat. Vuonna 2010 Viikin verkko-opetuksen tukihenkilöt järjestivät kampustason koulutusta henkilökunnalle, omin voimin ja yhteistyössä Opetusteknologiakeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Vuoden 2009 lopulla selvitettiin kyselyn avulla, mitä koulutuksia kampukselle seuraavalle vuodelle toivottiin. Tämän perusteella toteutettiin alkuvuodesta Moodle tutuksi opettajille - lyhytkurssi ja Moodle workshop, joissa kouluttajana toimi Heikki Wilenius Opetusteknologiakeskuksesta. Opetusteknologiakeskuksen asiantuntijat vetivät Viikissä lisäksi Blogi tutuksi -koulutuksen huhtikuussa (Jere Majava) ja Moodle-työpajan elokuussa (Anni Rytkönen). Tou-

7 7 kokuussa järjestettiin kaksi Moodlen perusteet koulutusta ja lokakuussa yksi (kouluttajana Outi Valkama, mmtdk). Loppuvuonna toteutettiin lisäksi kuvankäsittelyn perusteet (kouluttajana Ulla Lehtonen, bio- ja ympäristötieteellinen tdk). Vuonna 2009 yliopistossa otettiin tuettuun käyttöön verkkokokousjärjestelmä Adobe Connect, jonka käytössä tiedekunnan verkko-opetuksen tukihenkilö auttaa tiedekuntamme henkilökuntaa. Vuonna 2010 tietoisuus ja järjestelmän käyttö on pikkuhiljaa kasvanut ja käyttö odotettavasti kasvaa edelleen vuonna Verkko-opetuksen tukihenkilö toimi vuodesta 2010 alkaen myös kanslian atk-yhdyshenkilönä. Tässä roolissa vuoden 2010 keskeistä oli siirtyminen Novell-verkosta AD-verkkoon ja mikroverkkolupien päättyminen opiskelijoilta. Verkko-opetuksen tuen toimenpideohjelma vuosille painopistealueiksi määriteltiin kansainvälisyyden edistäminen, yhteistyö uusien laitosten kanssa, tiedekunnan tukipalvelujen integroiminen ja korkeatasoisen opetuksen ja oppimisen edistäminen. Tammikuussa toteutimme neljän tiedekunnan yhteistenttikokeilun Aleksandriassa tvtajokorttiin liittyen, jolloin Aleksandrian kaksi ylintä kerrosta oli suljettuna muulta opiskelijakäytöltä. Kokeilu onnistui hyvin, mutta Aleksandrian tenttikäyttöä ei ainakaan toistaiseksi ole laajennettu. Keväällä NOVA:n Pedictnet-verkoston (The NOVA Pedagogic and ICT-Pedagogic Network) keskuudessa työstettiin selvitystä, jossa selvitettiin NOVA:n muiden verkostojen tarpeita ja toiveita Pedictnetin suuntaan ja hahmoteltiin Pedictnetin roolia tulevaisuudessa. Kevääksija alkusyksyksi työstettiin lisäksi koko yliopiston yhteistä henkilöstökoulutuksen verkkokampanjaa intranet Almassa, tavoitteena tietoisuuden lisääminen henkilöstökoulutuksesta ja sen tarjonnasta. Tiedekunnan neljä laitosta uudistivat verkkosivunsa vuoden 2010 alussa uuden laitosjaon myötä. Samalla sivut siirrettiin pois tiedekunnan palvelimelta. Tiedekunnan verkkosivuille vastaava uudistus aloitettiin loppuvuodesta Tiedekuntatason tiedottaminen verkko-opetukseen liittyvistä uudistuksista, tilaisuuksista ja tuotetuista materiaaleista tapahtui kuukausittain lähetettävien sähköpostitiedotteiden, verkkosivujen, blogin ja Alma-intranetin kautta. Kampustasolla tiedotuskanavina käytettiin lisäksi Viikin opettajien tukiblogia ja Alman uutispalstoja.

8 8 ISOTOOPPIOSASTO Isotooppiosaston tehtävänä on tarjota maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksille laboratorio- ja muita valmiuksia radioaktiivisten sovellusten toteuttamiseksi tiedekunnassa. Isotooppiosastoon on sijoitettu tiedekunnan radioaktiivisen säteilyn mittauslaitteet sekä radioaktiivisten näytteiden valmistuslaitteet. Tiedekunnan laitokset, eläinlääketieteellinen tiedekunta ja useat ulkopuolisen rahoituksen turvin työskentelevät tutkimusryhmät ovat kuluneen vuoden aikana käyttäneet isotooppiosastoa ja sen henkilökuntaa kaikissa radioaktiivisiin aineisiin ja radioaktiiviseen työskentelyyn liittyvissä tutkimus- ja opetustoiminnoissa. Tutkimuksissa on käytetty 3 H-, 14 C-, 32 P-, 35 S-, 123 I-, 125 I- ja 99m Tcnuklideilla leimattuja molekyylejä. Tutkimustoiminta osastolla on ollut vilkasta. Vuonna 2010 seuraavien tutkimusprojektien isotooppitekninen osuus tehtiin isotooppiosastossa: FM Gilbert Chenyi, fil. yo. Teresa Pehkonen ja dos. Anna Kärkönen: Kuusen solunulkoista ligniiniä tuottava solukkolinja soluseinätutkimuksen mallina: oligosakkaridien karakterisointi (maataloustieteiden laitos, 14C) FM Pauli Turunen, FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden kytkeytyminen lipidisignalointiin: fosfolipaasi A2 ja diasyyliglyserolilipaasi (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, 3H, 14C) FT Marja Tuomela, Phil.Lic. Lara Valentin-Carrera, student Mendy Koschman ja prof. Annele Hatakka: PAH-yhdisteiden hajoaminen pilaantuneen maan sienikäsittelyn aikana (elintarvike-ja ympäristötieteiden laitos, mikrobiologia, 14 C) MMM Anssi Vuorinen ja prof. Jari Valkonen: Perunan viruskestävyyteen liittyvien geenien tutkiminen (maataloustieteiden laitos, kasvipatologia, 32 P) FT Leo Rouhiainen: Peptidisyntetaasien substraattispesifisyyksien määrityksiä liittyen syanobakteeripeptidisyntetaasien karakterisointiin (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, mikrobiologia, 32 P) Ph.D. Junko Takahashi-Schmidt, dos. Kurt Fagerstedt ja dos. Anna Kärkönen: Plasmamembraanien eristys ja monolignolien kuljetus soluseinään kuusella ja poppelilla (kasvibiologia ja maataloustieteiden laitos, 14 C) Ph.D. Ingemar von Ossowski, Ph.D. Justus Reunanen, Ph.D. Reetta Satokari, prof. Willem de Vos ja prof. Airi Palva: Gefilus-bakteerin pintaproteiinien karakterisointi (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, 125 I)

9 9 M.Sc. Kimmo Rantalainen ja yliopistonlehtori Kristiina Mäkinen: Functional and inhibitory protein-protein and protein-rna complexes formed during potyvirus infection (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, 32 P) MMM Deng Xianbao, prof. Teemu Teeri, prof. Jari Valkonen ja prof. Paula Elomaa: Virus induced gene silencing in Gerbera hybrida (maataloustieteiden laitos, 32 P) FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden rakenteellinen tutkimus: ligandien sitoutumispaikkojen määrittely (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, 3 H) Dos. Minna Rajamäki ja prof. Jari Valkonen: Viral supression of RNA silencing. Northern blot-analysis of mrnas and small RNAs (maataloustieteiden laitos, kasvipatologia, 32 P) M.Sc. Gunduri Govind ja yliopistonlehtori Kristiina Mäkinen: The role of viral replicationassociated proteins in plant defense responses (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, 35 S) MMM Johanna Aura, Ph.D. Olga Samuilova ja prof. Jari Valkonen: Perunan maltokaariviruksen tehostettu torjunta, lähetti- ja pikkurna:iden northern blot-analyysit (maataloustieteiden laitos, kasvipatologia, 32 P) FM Maria Jäntti, FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden kytkeytyminen lipidisignalointiin: fosfolipaasi D (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, eläinlääketieteellinen biokemia ja solubiologia, 3 H, 14 C) MMM Siru Salin, FT Kari Elo, ELT Juhani Taponen, prof. Aila Vanhatalo ja MMT Tuomo Kokkonen: Metabolisen stressin hallinta poikimisen läheisyydessä avain lypsylehmän hyvinvointiin (maataloustieteiden laitos, kotieläintiede; eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, 125 I) M.Sc. Angela Ribbera, dos. Reetta Satokari, prof. Airi Palva ja prof. Willem de Vos: Lactobacillus rhamnosus kantojen adheesio ihmisen suolen epiteeliin (eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, 3 H) Dipl.ing. Isabel Weinheimer ja dos. Minna Rajamäki: Characterization and inhibition of the viral class 1 RNase III silencing suppressor function (maataloustieteiden laitos, kasvipatologia, 32 P) FM Ninna Koho ja ELL Anna Mykkänen: Hevosen punasolujen laktaatin kuljetus (eläinlääketieteellisten biotieteiden laitos, eläinlääketieteellinen fysiologia, 14 C) FT Mari Raki ja dos. Kim Bergström: SPECT/CT-projektit (lääketutkimuksen keskus, 123 I, 99m Tc ) YMPS204 ekologian kenttäkurssi, MMT Risto Willamo: kenttäkurssin 14 C-näytteiden määritys (ympäristötieteiden laitos, ympäristömuutos ja -politiikka, 14 C) Dos. Aino Smolander, dos. Veikko Kitunen ja dos. Oili Kiikkilä: Maan liukoinen orgaaninen aine: kemiallinen koostumus ja merkitys mikrobeille (Metla, 3 H)

10 10 Isotooppiosaston järjestämän isotooppitekniikan luentokurssin Y35 (4 op) suoritti yhteensä 9 opiskelijaa ja tutkijaa. Kurssiin kuului 46 tuntia luentoja ja 10 tuntia laskuharjoituksia. Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva piti luennot ja laskuharjoitukset Isotooppitekniikan kurssiin kuului seitsemän työtä käsittävä harjoitustyökurssi Y40 (3 op), jonka pitivät FT Risto Koivula, FM Tommi Kekki, laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme ja yli-insinööri Antti Uusi- Rauva ryhmätöinä maalis-huhtikuussa. Opintojakson suoritti 10 opiskelijaa. Opintoviikot lasketaan hyväksi niille laitoksille, joiden pääaineopiskelijoita kurssin suorittaneet ovat. Isotooppitekniikan kurssi on pakollinen kaikille niille opiskelijoille ja tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään isotooppiosastossa. Isotooppitekniikan kurssien hyväksytty suorittaminen antaa pätevyyden isotooppityöstä vastaavan johtajan tehtävään käytettäessä avolähteitä teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä umpilähteitä ja röntgenlaitteita teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Tästä annetaan Säteilyturvakeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan erillinen todistus. Toimintavuonna on jatkettu yhteistyötä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa, jonka Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa sijaitseva isotooppilaboratorio liitettiin vuonna 2005 isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston tutkimusteknikko Pirjo Puroranta toimii edelleen laboratorion vastaavan johtajan varamiehenä. Niin ikään yhteistyö kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston isotooppilaboratorion kanssa jatkuu. Laboratorio liitettiin vuoden 2007 alussa isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Laboratorion isotooppityöstä vastaavan johtajan varamiehenä toimii kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja Satu Sankari. Tammikuun lopussa 2010, maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen pitkäaikainen johtaja ja isotooppityöstä vastaava johtaja, yli-insinööri Antti Uusi-Rauva siirtyi eläkkeelle. Isotooppiosaston organisaatiossa vastaavan johtajan varamies laboratoriomestari Kaj- Roger Hurme nimitettiin Säteilyturvakeskuksen päätöksellä helmikuun alusta isotooppityöstä vastaavaksi johtajaksi. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen päätöksellä, , laitekeskuksen uusi johtaja, yli-insinööri Aarno Pelkonen nimitettiin isotooppityöstä vastaavan johtajan varamieheksi. VIIKIN TIEDEPUISTOALUEEN KASVIHUONEET JA KOEKENTTÄALUE Helsingin yliopistolla on Viikin tiedepuistossa käytössään noin 2380 m 2 koekasvihuonetilaa, jonka yhteydessä on noin kolmen hehtaarin suuruinen aidattu koekenttäalue. Kasvihuoneissa on 51 erillistä osastoa, joiden pinta-ala vaihtelee 27 m 2 :stä 100 m 2 :iin. Kasvihuoneosastot on luokiteltu varustuksensa mukaisesti geenitekniikan lautakunnan määrittelemiin kasvihuoneluokkiin. Kasvihuoneet täyttävät KH2-luokan vaatimukset ja yksi kasvihuoneosasto täyttää KH3-luokan vaatimukset. Kasvihuoneiden käyttäjillä on oheistiloina käytettävissään varasto-, käsittely- ja kylmätiloja. Tutkimusteknikko Daniel Richterich hoitaa kasvihuoneiden ja koekenttäalueen käytännön järjestelyt.

11 11 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on nimennyt tiedepuiston kasvihuoneiden ja koekenttäalueen johtoryhmään seuraavat jäsenet: maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta professori Teemu Teeri (maataloustieteiden laitos), professori Markku Yli-Halla (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos), tutkimusteknikko Matti Salovaara (maataloustieteiden laitos), bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan biotieteiden laitoksesta professori Kurt Fagerstedtin ja tutkijatohtori Annikki Wellingin sekä Biotekniikan instituutista professori Yrjö Helariutan. Puheenjohtajaksi dekaani nimesi professori Teemu Teeren ja johtoryhmän sihteerinä toimi yli-insinööri Aarno Pelkonen. Johtoryhmän toimikausi on Johtoryhmä kokoontui kerran vuoden 2010 aikana. Kasvihuoneita ovat käyttäneet vuoden 2010 aikana pääasiallisesti maatalousmetsätieteellinen tiedekunta ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Kasvihuoneilla työskentelevä henkilökunta on kokoontunut tiistaisin kasvihuoneiden taukotilaan tutkimusteknikko Daniel Richterichin johdolla neuvottelemaan ja sopimaan kasvihuoneiden toimintaan liittyvistä käytännön asioista. Kasvihuoneet ja koekenttäalue ovat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen alaisia. Kasvihuoneiden kokonaisvuokra euroa on budjetoitu täysimääräisenä mmtdk:n kanslian vuosibudjettiin. Vuokrien lisäksi kasvihuoneiden käyttäjiltä on laskutettu kasvihuoneiden käyttöä hoitavan tutkimusteknikon kokonaispalkkauksesta 55 % sekä kasvihuoneiden pienhankintakustannukset. Helsingin yliopiston yksiköiltä laskutettiin vuonna 2010 hankinnoista yhteensä euroa. Unicrop Oy:ltä laskutettiin yhteensä euroa sisältäen neliövuokran, hankintakulut ja tutkimusteknikon palkanosuuden. Viikin koekasvihuoneiden käyttö vuonna 2010 m 2 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 1.612,2 67,7 Biotieteellinen tiedekunta 712,3 29,9 Unicrop Oy 52,2 2,2 Käyttämätön pinta-ala 5,8 0,2 Yhteensä 2.382,5 100,0 Vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaan vuoden 2006 alusta lukien laitekeskus ei ole maksanut vuokraa käyttämättömistä osastoista. Laitekeskus ilmoittaa tekniselle osastolle käyttämättömät osastot neljän kuukauden jaksoissa. Kunkin vuoden lopussa tarkistetaan koko vuoden osalta käyttämättömät osastot ja niiden kustannukset. Syksyllä 2009 tehdyt perusparannukset ovat osoittautuneet toimiviksi. Kasvihuoneautomatiikka on tehty helppokäyttöiseksi ja toimintavarmaksi. Myös kasvihuoneosastoon nro K021

12 12 asennettu uusi pimennysverho on toiminut moitteettomasti. Vuoden 2010 aikana on kunnostettu kasvihuoneiden tuuletusaukoissa olevia hyönteisverkkoja ja yhdessä osastossa on korjattu varjostusverhoja. Oy Lamont Ab sekä Oy Krs VARI-TEX Ab ovat suorittaneet korjaustyöt. Vuonna 2010 Viikin koekasvihuoneilla käynnissä olevia projekteja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Tutkimusteknikko Marja Calonius ja yliopistonlehtori Leena Lindén: Puutarhatieteen opintokokoelmat (maataloustieteiden laitos). Tohtorikoulutettava Petra Egilmez ja prof. Pirjo Mäkelä: Viljelykasvien fytoremediaatiopotentiaali (maataloustieteiden laitos). Prof. Paula Elomaa ja prof. Pirjo Mäkelä: Tuotantokasvien kasvu ja kehitys KTB 212, idätyskoe, kasveina herne, sinilupiini, retiisi, vehnä, pellava ja kurkku (maataloustieteiden laitos). Prof. Paula Elomaa ja prof. Teemu Teeri: Mykerökukkaisten kukinnon kehitys (Gerbera hybrida), auringonkukka (Helianthus annuus) ja kehäkukka (Calendula officinalis) ja Gerberan sekundaarimetabolia (maataloustieteiden laitos). Heinonsalo J., Pumpanen J., Rasilo T, Hurme K. ja Ilvesniemi H Carbon partitioning in ectomycorrhizal Scots pine seedlings. Soil Biology & Biochemistry 42: Tutkijatohtori Jussi Heinonsalo, jatko-opiskelija Aki Lindéni, jatko-opiskelija Maiju Linkosalmi, post doc -tutkija Annalea Lohila (Ilmatieteen laitos) ja akatemiatohtori Jukka Pumpanen: FastCarbon, effect of fast cycling carbon on the decomposition of old soil organic matter, (metsätieteiden laitos). Prof. Heikki Hokkanen: Kaaliperhosen kasvatus (maataloustieteiden laitos, soveltava biologia). Tutkijatohtori Timo Hytönen, tohtorikoulutettava Elli Koskela ja post doc -tutkija Takeshi Kurokura: Mansikan kukintaominaisuuksien periytyminen ja geenikartoitus (maataloustieteiden laitos). Tutkijatohtori Timo Hytönen, tohtorikoulutettava Elli Koskela, post doc -tutkija Takeshi Kurokura, tohtorikoulutettava Katriina Mouhu ja tohtorikoulutettava Marja Rantanen: Mansikan kukinnan molekyylitason säätely (maataloustieteiden laitos). Tutkijatohtori Timo Hytönen, yliopistonlehtori Pauliina Palonen ja projektitutkija Tero Tommila: Vadelman ja mesimarjan kukinnan ja lepotilan fysiologia (maataloustieteiden laitos). Tutkijatohtori Timo Hytönen ja tohtorikoulutettava Marja Rantanen: Puolijohdevalaistusjärjestelmä kasvihuoneviljelyyn (maataloustieteiden laitos). M.Sc.-opiskelija Abdul Karim ja dos. Frederick Stoddard: Effectiveness of different Rhizobium races for nodulating blue and white lupin (maataloustieteiden laitos).

13 13 Doctoral Student Hamid Khazaei ja dos. Frederick Stoddard: Physiology and breeding for drought tolerance in faba bean (maataloustieteiden laitos). M.Sc. Sascha Kirchner, prof. Jari Valkonen ja M.Sc. Yanping Tian: Perunan Y- viruskestävyys ja Y-viruksen rodut perunoissa sekä kurssimateriaali (maataloustieteiden laitos). Projektitutkija Kati Lassi: Rypsin herbisidiresistenssin tutkimus (maataloustieteiden laitos). Dos. Kristina Lindström (EYT), Doctoral Student Arja Nykänen and dos. Frederick Stoddard: Field test of a mixture of goatpeafeed for bioremediation of oil-contaminated soil (maataloustieteiden laitos). M.Sc. Deusdedith Mbanzibwa ja prof. Jari Valkonen: Kassavan ruskojuovaviruksen rodut Itä-Afrikassa (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä ja FT Arja Santanen: Rypsin ja rapsin kuumuuden ja kuivuuden kestävyys (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä, FT Arja Santanen, Doctoral Student Mahmoud Seleiman ja dos. Frederick Stoddard: Trials of sludge fertilizers for maize, fibre hemp and white lupin (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä, FT Arja Santanen and dos. Frederick Stoddard: Multiplication of Miscanthus for bioenergy (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä ja tohtorikoulutettava Mahmoud Seleiman: Lietteiden soveltuvuus kasvinravitsemukseen (maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä ja tohtorikoulutettava Antti Tuulos: Syysrypsin monipuolisuus tehokkaaseen käyttöön (maataloustieteiden laitos, soveltava biologia). Prof. Pirjo Mäkelä ja tohtorikoulutettava Ling Zou: Viljelykasvien biofumigaatiopotentiaali (maataloustieteiden laitos). Yliopistonlehtori Kristiina Mäkinen: Virusinfektiot N.benthamiana ja N.tabacum isäntäkasveissa. Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet, joihin tehty tutkimus kuuluu, ovat: 1) The role of viral replication-associated proteins in plant defense responses, 2) Functional and inhibitory protein-protein and protein-rna complexes formed during potyvirus infection, 3) Plant viral particles as nanoscaffolds for controlled positioning of enzymes on solid supports (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, soveltava kemia ja mikrobiologia). Tohtorikoulutettava Tarja Niemelä: Rypsihybridin projekti (maataloustieteiden laitos). FT Hanna Pasonen: Geenimuunnellun rauduskoivun, GM-hybridihaavan ja haavan sekä suomalaisten koivu- ja haapakantojen viljely (soveltavan biologian laitos). Prof. Minna Pirhonen: Lituruohon, perunan ja tupakan viljely tutkimusta ja kurssia varten. Perunan mädättäjäbakteerien tutkimus (maataloustieteiden laitos). Yliopistonlehtori Tomas Roslin: Lantakuoriaisten populaatio- ja yhteisöekologiaan sekä arktisiin ravintoverkkoihin liittyvät hyönteiskasvatukset (maataloustieteiden laitos).

14 14 Dos. Mervi Seppänen: Seleenin kierto peltoekosysteemissä. Kukinnan ja korren kasvun säätely timoteilla sekä satoisuuden ja talvenkestävyyden yhteys. Syyskylvöisten viljelykasvien talvenkestävyys (maataloustieteiden laitos). Yliopistonlehtori Asko Simojoki ja tohtorikoulutettava Seija Virtanen: Vesitalouden säätelyn vaikutus maan ominaisuuksiin ja ruokohelven kasvuun happamalla sulfaattimaalla (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, soveltava kemia ja mikrobiologia). Prof. Jari Valkonen, M.Sc. Isabel Weinheimer ja Katrin Wiegmann: Bataatin virustautien tutkimus (maataloustieteiden laitos). Prof. Markku Yli-Halla: Kasvinravitsemus, puutosoireisten kasvien kasvattaminen, vehnä ja rypsi (elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos). Biotieteellinen tiedekunta Tutkija Markku Aalto, Ph.D.-opiskelija Uma Balasubramanian, yliopistonlehtori Pekka Heino ja prof. Tapio Palva: Abiotic stress response in plants, growing of arabidopsis thaliana TDNA mutant lines and screening the homozygous linesof the mutants, observing their phenotype (biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). Tutkija Markku Aalto ja prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt. GM-koivumateriaalin lisäys. Arabidopsis thaliana T-DNA insertiolinjojen kasvatuskokeita (biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). Dos. Pedro J. Aphalo ja M.Sc. Luis O. Morales: Sensory Ecology and Physiological Ecology of Plants Group (SenPEP). Role of UV-B and UV-A radiation on gene expression and phenolics in Arabidopsis. (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Dos. Pedro J. Aphalo ja Dr. T. Matthew Robson: Sensory Ecology and Physiological Ecology of Plants Group (SenPEP) in collaboration with members of COST action FA0906. Trans-European experiment on the effects of UV-B radiation on rye grass. (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Dos. Pedro J. Aphalo ja Dr. T. Matthew Robson: Sensory Ecology and Physiological Ecology of Plants Group (SenPEP). Response of four disperate European beech provenances from Spain, Sweden, and Bavaria, to conditions beyond their natural range edge (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Dos. Pedro J. Aphalo ja Dr. T. Matthew Robson: Sensory Ecology and Physiological Ecology of Plants group (SenPEP). Establishment of seedlings of three Nothofagus species from southern South America following pre-treatment under contrasting drought and radiation environments (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Dos. Pedro J. Aphalo, Dr. T. Matthew Robson ja M.Sc. Fang Wang: Sensory Ecology and Physiological Ecology of Plants group (SenPEP). Mechanisms behind the Modulation of Stomatal Responses to Light by UV Radiation and Drought. Cultivation of Arabidopsis in

15 15 growth rooms. Experiments with southern beech and European beech seedlings (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Yliopistonlehtori Mikael Brosché: Kasvien otsoniherkkyyteen ja signalointiin liittyvä tutkimus lituruohon eri ekotyypeillä (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Ph.D.-opiskelija Pär Davidsson ja prof. Tapio Palva: Oligogalacturonide signalling in plant innate immunity (biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). Prof. Kurt Fagerstedt: Ligniinin biosynteesin tutkimus, kasveina koivu, mänty ja kuusi. Kasvien tulvankestävyystutkimus, kasveina iiris ja kurjenmiekka. Kurssikasveja (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Yrjö Helariutta, tutkija Juha Immanen ja prof. Jaakko Kangasjärvi: Genomin sekvensointiprojekti, 4. sukupolven itsepölytteisistä rauduskoivuista etsitään mahdollisimman homotsygoottista yksilöä sekvensoitavaksi. Rauduskoivun genetiikkaprojekti, pyritään löytämään itsepölytteisistä jälkeläisistä mutantteja, joiden paksuuskasvu on muuttunut. Mutanttien ja genomisekvenssin avulla olisi mahdollista selvittää, mitkä geenit vaikuttaisivat paksuuskasvuun (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Yrjö Helariutta, tutkija Juha Immanen, prof. Jaakko Kangasjärvi ja FM Kaisa Nieminen: Sytokiniinin vaikutus puun paksuuskasvuun, kasveina koivu ja poppeli. Koivun ligniinipitoisuuden muuntaminen (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Yrjö Helariutta, prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Kasvien signalointiin liittyvä tutkimus lituruoholla, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt (biotieteiden laitos, kasvibiologia ja perinnöllisyystiede). Dr. Zhubing Hu, Dr. Jing Li, prof. Tapio Palva ja Dr. Tao Zeng: Project title: Elucidating molecular mechanisms linking growth and development into innate immunity. During year 2010, we characterized 6 Arabidopsis EMS mutants using greenhouse facility. In addition, we grew Arabidopsis transgenic plants for our genetic study. In total we grew about 30,000 individuals (biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). Tutkija Suvi Ikonen: Täpläverkkoperhosen laboratoriokasvatuksissa tarvittavien ravintokasvien (heinäratamo ja tähkätädyke) kasvatus (biotieteiden laitos, metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). Prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Geenimuunnellun ja ei muunnellun koivuja hybridihaapamateriaalin kasvatus koetoimintaan (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Jaakko Kangasjärvi ja tutkijatohtori Jorma Vahala: Etyleenin vaikutus puun muodostukseen, kasvina hybridihaapa (biotieteiden laitos, kasvibiologia). Tutkija Jing Li ja prof. Tapio Palva: Genetic Screen for regulatory components linking growth and development to innate immunity in Arabidopsis, (biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). FT Anna-Liisa Laine: Kasvin ja sienipatogeenin vuorovaikutukset pirstoutuneessa elinympäristössä, tutkimuslaji heinäratamo (biotieteiden laitos, metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). Ph.D. Anzu Minami: The role of ERD15 in regulation of ABA dependent signaling pathways with special emphasis to pathways leading to increased freezing tolerance (biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede).

16 16 Muut Tutkija Kimmo Koivu: Kitupellavan viljelyominaisuuksien muokkaaminen geeniteknisin menetelmin (Unicrop Oy). Vuonna 2010 Viikin koekentällä suoritettuja projekteja Tutkija Markku Aalto ja prof. Tapio Palva: Rauduskoivu, vuodenaikaisnäytteitä (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). Prof. Kurt Fagerstedt: Kasvien tulvankestävyys tutkimus, kasvina kurjenmiekka, sekä kurssimateriaalia (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Heikki Hokkanen: ForestSpeCs ja EVETECH. (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). Prof. Yrjö Helariutta: Raudus- ja hieskoivun eri linjojen kasvatus (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Heikki Hänninen, tutkija Robin Lundell, tutkija Timo Saarinen ja yliopistonlehtori Helena Åström: Plant Ecophysiology and Climate Change Group (PECC). Northern plants under climatic warming - modelling the ecophysiology of overwintering (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, kasvibiologia). Prof. Jaakko Kangasjärvi: Raudus- ja hieskoivun eri linjojen kasvatus (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, kasvibiologia). M.Sc. student Abdul Karim ja dos. Frederick Stoddard: Effectiveness of different Rhizobium races for nodulating blue and white lupin (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieiden laitos). Doctoral Student Epie Kenedy, prof. Pirjo Mäkelä, FT Arja Santanen ja dos. Frederick Stoddard: Field trials of perennial crop mixtures for bioenergy. Field trials of crop rotations for bioenergy (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). Projektitutkija Kati Lassi: Rypsin herbisidiresistenssin tutkimus (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). Yliopistonlehtori Leena Lindén: Pohjoiset taajamapuut (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). Tohtorikoulutettava Clara Lizarazo ja dos. Frederick Stoddard: MoniPalko, kotimaiset ja ulkomaalaiset palkokasvilajikkeiden kenttäkokeet. Palkokasvit esikasveina: vaikutuksen arviointi (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). Prof. Pirjo Mäkelä, FT Arja Santanen, Doctoral Student Mahmoud Seleiman ja dos. Frederick Stoddard: Field trials of willow management systems (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos).

17 17 Yliopistonlehtori Pauliina Palonen: Vadelman kukinta ja satotaimituotannon tekniikka, mesimarjan kukinnan säätely ja lepotila (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). Prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, perinnöllisyystiede). MMM Terttu Parkkari: Puistoatsalean jalostusprojekti (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos). VIIKIN TIEDEPUISTON VIHERALUEET Laitekeskus osallistuu yhteistyössä yliopiston kiinteistöpalveluosaston kanssa Viikin tiedepuiston viheralueiden hoitoon. Laitekeskuksen tutkimusteknikko Daniel Richterichin työnkuvaan (20 % kokonaistyöajasta) kuuluu kampuksen viheralueiden hoidon järjestely ja työnjohto yhteistyössä kiinteistöpalveluosaston kanssa. Vuoden 2007 alusta yliopiston kiinteistöpalveluosasto on järjestänyt Viikin kampuksen viheralueiden hoidon oman henkilökuntansa voimin. Kiinteistöpalveluosaston puutarhuri Tiitu Autio työskentelee pysyvästi Viikissä. Heidän avukseen palkattiin muutamia kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Kunkin kiinteistön kiinteistönhoitajat osallistuivat myös viherhuollon tehtäviin, kuten nurmikon leikkaamiseen ja konetöihin. Viherhuollon piiriin kuuluivat talojen A F, Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon, kasvihuoneiden, Infokeskus Koronan, Biokeskusten 1, 2 ja 3, yrityshautomoiden Cultivator 1 ja 2, Kartanoravintolan, Normaalikoulun, Monitoimitalon ja Yliopistollisen eläinsairaalan tontit sekä opetus- ja tutkimustilalla Kehitystalon, laboratorio- ja oppilasrakennuksen talojen tontit. ARBORETUM Viikin puulajipuistoa, arboretumia, hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Sen toimintaa johtaa johtoryhmä, jonka maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on asettanut toimikaudeksi Johtoryhmään kuuluvat maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta puheenjohtajana dosentti, yliopiston lehtori Timo Kuuluvainen metsätieteiden laitokselta, professorit Teemu Teeri ja Jarmo Juga maataloustieteiden laitokselta. Biotieteellisestä tiedekunnasta johtoryhmään kuuluvat professori Kurt Fagerstedt sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta suunnitteluasiantuntija Satu Tegel ja STARAsta vastaava luontomestari Mikko Yletyinen. Sihteerinä toimi maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen johtaja, yli-insinööri Aarno Pelkonen. Johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2010 aikana. Hallinnollisista muutoksista johtuen vuosi 2010 oli uudelleenjärjestely- ja suunnitteluaikaa Viikin arboretumin hoidon ja tulevaisuuden suhteen. Uusi johtoryhmä muodostettiin ja sen

18 18 ensimmäinen kokous oli keväällä. Marraskuussa 2010 kokoontui Viikin tiedepuiston arboretumin johtoryhmän laajennettu kokous. Kokoukseen kutsuttiin johtoryhmän lisäksi edustajia kaupungin liikuntavirastosta, ympäristökeskuksesta ja Oy Gardenia-Helsinki Ab:sta, Metsätutkimuslaitokselta sekä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan geotieteiden ja maantieteen laitokselta. Kokouksessa kartoitettiin osapuolten intressit ja tavoitteet. Osallistujien keskuudesta muodostettiin työryhmä tavoitteena laatia Viikin tiedepuiston arboretumin käyttö- ja hoitosuunnitelma. Helsingin yliopisto suunnittelee ja hoitaa arboretumia opetus- ja tutkimuskäyttö huomioiden ja kaupungin mielenkiinnon kohde on alueen virkistyskäyttö. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa varten arboretumissa tehdään laji-inventointi, joka on tarkoitus tehdä kurssimuotoisesti yhteistyössä eri laitosten kanssa. Inventointi perustuu geotieteiden ja maantieteiden laitoksen professori Petri Pellikan johdolla tehtyihin kuvauksiin, joissa käytetty teknologia mahdollistaa lajitunnistuksen. Lisäksi arboretumin hoitoohjelmassa on opastaulujen uusiminen. Kesän 2010 aikana arboretumin alueella hoidettiin välttämättömät ylläpitotehtävät. LAITEHANKINNAT Laite Myyjä Sijainti LR-numero Hinta alv 0 % Astianpesukone UPO D70 Hirvox Oy Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, mikrobiologia, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, VA800* Jääviileäkaappi AEG-Electrolux Santo 70370KA3 Memmert Universal Oven UFE lämpökaappi, tilavuus 108 l Locator 6 Plus -nestetyppisäiliö, sekä siirtokärry. Thermo 30 -säiliöitä 2 kpl Hirvox Oy Fenno Medical Oy Fennolab Thermo Fisher Scientific Oy huone nro 3001 Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 221 Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 228 Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, mikrobiologia, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, huone nro VA820* VA840*004 VA840*005 VA840* Moottorikelkka Lynx 59 Yeti 600 ACE lisävarusteineen ja parireki Snowexpert lisävarusteineen Kone-Virta Ky Värriön tutkimusasema, Ainijärventie 114, Ruuvaoja VA800* Pakastinkaappi Miele FN11827S Gigantti Oy Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, mikrobiologia, Biokeskus 1, Viikinkaari 9, laboratorio nro 2233 VA840*

19 19 Kiinteistötraktori Lundberg 4200 Ls Lännen Tractors Oy Viikin opetus- ja tutkimustila, Koetilantie Lukittava paloturvakaappi VBF EU Asecos Labo Line Oy Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 230 VA820* Pakastinkaappi Electrolux EUF29406W L, No-Frost Tarkkuuslaboratoriovaaka Precisa XT4200C Geelikuvantamislaite Molecular Imager Gel Doc XR+ 1 System for PC and MAC includes camera, darkroom,uv transilluminator, epi-white illumination, Image Lab 3.0 software (lisence-free sw), Gold GELDOC XR Syväjääarkku Sanyo MDF 594, 86 C, 487 l Syväjääarkku Forma Chest Freezer 719, 86 C, 481 l Oy Electrolux Ab Mediq Suomi Oy Bio-Rad Laboratories Ab Oy G. W. Berg & Co Ab Thermo Fisher Scientific Oy Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro K176 Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 230 Maataloustieteiden laitos, soveltava biologia, Latokartanonkaari 5, laboratorio nro 239 Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, K2-kerros, kellaritila DK204B Laitekeskus, Latokartanonkaari 5, huone nro K150 VA820* VA820* VA800* VA820* VA800* kpl pöytäsentrifuugeja Heraeus Biofuge PICO 17 ja Heraeus Biofuge FRESCO 17, sentrifugipaketti Eppendorf 5810R VWR International Oy Maataloustieteiden laitos, soveltava biologia, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro 125 ja Latokartanonkaari 5, kurssisali nro 144 VA800*025 VA800*026 VA800* D-geelielektroforeesikuvien analysointiin käytettävä tietokoneohjelmisto Progenesis SameSpots Upgrade including 2D, DIGE and Stats Modules "Stemi" mikroskooppirunko Suurennos 6.5x 50x, zoom-suhde 7,7, näkökenttä 35,4 4,6 mm. Lisäksi mm. suunnattava LED-valo, okulaarit W-PL 10x/23 Br., fokusointiyksikkö, Nonlinear Dynamics Group Carl Zeiss Oy Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, maitoteknologia, yhdessä EL-tdk:n kanssa. Agnes Sjöbergin katu 2 Metsätieteiden laitos, metsäekologia, Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, laboratorio nro K176 VA820*008 VA820*

20 20 jalusta, "EasyLED" spot M6 (D) sisältää himmennyskontrollerin, 5 V DCvirtalähde, pölyhuppu K 2 kpl Kasvinkasvatus- ja hyönteiskaapeja, Sanyo MLR 351H (valo, lämpötila ja kosteus), 294 l, lämpötila-alue C lamput pois päältä, C lamput päällä Oy G. W. Berg & Co Ab Maataloustieteiden laitos, kasvintuotannon biologia, Latokartanonkaari 5, K125 VA830*006 VA830* TIEDEKUNNAN KIINTEISTÖJEN KUNNOSTAMINEN Tiedekunnan tilatarpeiden osalta vuoden aikana valmistui kaksi merkittävää uudistusta: A-talon peruskorjaus ja D-talon auditorion modernisointi. Yliopisto on, erityisesti A-talon osalta, satsannut merkittävän taloudellisen panoksen tilojen saattamiseksi nykyaikaisiksi. Rakennustekniikan päivittäminen mahdollistaa tilojen aikaisempaa tehokkaamman käytön. Rakennukseen muuttivat tiedekunnan taloustieteen laitos sekä MTT taloustutkimus. Ensimmäistä kertaa tiedekunnan laitoksen kanssa samassa kiinteistössä toimii sektoritutkimuslaitoksen yksikkö. Järjestelyjen avulla saatiin aikaiseksi mahdollisuudet entistä tiiviimmälle yhteistyölle ja siten muodostettua merkittävä talousosaamisen keskittymä. Talo vihittiin uuteen käyttöönsä lokakuussa yhteisellä juhlatilaisuudella, jossa isäntinä toimivat laitosten johtajat Pasi Rikkonen ja Visa Heinonen, tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan kansleri (emeritus) Risto Ihamuotila. Juhlapuheen piti dekaani Marketta Sipi. D-talon auditorio sai uudistuksessa nykyaikaisen AV-tekniikan ja hiilidioksidimäärän tunnistavan ilmanvaihdon. Samalla kaikille käyttäjille tuli mahdollisuus verkkovirtaan, mikä lisää kannettavien tietokoneiden käyttömahdollisuuksia. Isokokoinen 16:9 valkokangas takaa esityksen näkymisen kaikille auditorion riveille. Auditorio kuuluu Timmi-järjestelmän piiriin. Koetilantie 5:n vuonna 1939 valmistunut kiinteistö, ns. laboratoriorakennus, on tiedekunnan käytössä olevista rakennuksesta ainoa, jota ei ole peruskorjattu. Kiinteistön peruskorjauksen suunnitteluvaihe alkoi vuoden lopulla ja suunnitelmien mukaan kiinteistö on uudessa kuosissa keväällä 2012, jolloin sinne muuttaa Maataloustieteen laitoksen agroteknologia ja kotieläintiede ja Viikin opetus- ja tutkimustilan toimisto, sekä mahdollisesti MTT:ltä kotieläintieteen tutkijoita.

21 21 MAATALOUSMUSEO Yliopiston maatalousmuseo sijaitsee Hakalantiellä Viikin opetus- ja tutkimustilan mäellä. Toiminta alkoi vuonna 1937 ja se oli vuoteen 2005 ainoa valtakunnallinen maatalousmuseo. Museo on ollut vuoden 2010 aikana avoinna yleisölle sunnuntaisin kello Lisäksi museonjohtaja on opastanut ryhmiä erikseen sovittuina aikoina arkipäivisin. Vuonna 2010 tehtiin katselmus museon varastossa, päämääränä varaston inventointi ja siirtomahdollisuuden kartoitus. Yliopistollisen maatalousmuseon kävijämäärä on vuosittain reilu tuhat kävijää, joista noin puolet on opiskelijoita. Tiloissa on esillä pysyvä perusnäyttely, joka palvelee etupäässä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Perusnäyttelyn teemoina ovat vanhakantainen maanviljelys ja karjanhoito sekä asuminen ja maanviljelyn sivuelinkeinot. Esillä erityiskokoelmina ovat maasepän paja, kasvinsiemennäytteet ja kotieläimiä kuvaava kipsiveistossarja. Museon kokoelmiin käy tutustumassa oppilasryhmiä maatalousoppilaitoksista ja pääkaupunkiseudun kouluista sekä yliopisto-opiskelijoita eri tiedekunnista. Museolla on yhteistyötä Helsingin yliopiston ja kaupungin yhteisomistuksessa olevan Gardenian kanssa. Tekniikan museossa Helsingissä on ollut näytteillä maatalousmuseon tervanpolttoon liittyvää pienesineistöä. Maatalousmuseo Sarkaan Loimaalle luovutettiin vuonna 2009 rovasti Alfred Mäkisen mehiläistenhoitoa koskeva esinekokoelma, joka muodosti rungon aihepiiriä koskevaan näyttelyyn. Kattavasta näyttelystä tehtiin myös julkaisu. Sarkaan on tilapäisesti lainattu näytteille myös sonniveistos Mäkimattilan Inssi. Vuoden 2010 jatkettiin tutkimustyötä suomalaisten perinteisten aitatyyppien osalta. Tutkimus on Maahenki-kustantamon tilaustyö, joka valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. Maatalousmuseo avusti museologian yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkön Museoiden arkkitehtuuri ja näytteillepanon historia -opetus- ja tutkimusprojektia, jonka tulokset ilmestyivät Gaudeamuksen kustantamana oppi- ja käsikirjana Viikin maatalousmuseon toimintaa johtaa museonjohtaja, dosentti Teppo Korhonen. Hän on Helsingin yliopiston edustajana Suomen maatalousmuseon Saran hallituksessa ja toiminut ARTEFACTA:n johtokunnan jäsenenä. ARTEFACTA on Suomen kansallismuseon ja Suomen muinaismuistoyhdistyksen koolle kutsuman historiallisen esinetutkimuksen verkoston, jonka toimintaa rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

22 22 VIRKISTYSTOIMINTA Virkistyspäivää vietettiin Tallinnassa 3.6. aurinkoisena kesäkuun päivänä. Matkaan lähdettiin aikaisin aamulla ja nautimme aamiaisen yhdessä laivalla. Perille saavuttua jatkoimme matkaa paikallisbussilla kohti Tallinnan kasvitieteellistä puutarhaa. Siellä tutustuimme opastetulla kierroksella kasvihuoneisiin ja laajaan puistoalueeseen. Mukana matkalla oli Viikin kasvihuoneilla työskentelevää maataloustieteiden laitoksen henkilökuntaa ja entinen johtajamme Antti Uusi- Rauva. Kierroksen jälkeen nautimme kauniista kesäpäivästä Tallinnan vanhassa kaupungissa ja lounastimme ravintola Olde Hansassa. Kotiin saavuimme illansuussa fyysisesti väsyneinä mutta henkisesti virkistyneinä. Pikkujoulua juhlimme marraskuun lopulla yhdessä kanslian henkilökunnan kanssa. Tänä vuonna nautimme illallisen Graniittilinnassa Hakaniemessä, jonka jälkeen siirryimme Kaupunginteatteriin seuraamaan Wicked-musikaalia. HENKILÖKUNTA Virpi Fredriksson, puh , taloussihteeri, talousasiat, tila- ja laiterekisterit. Kaj-Roger Hurme, puh , , laboratoriomestari, isotooppiosasto, säteilytoiminnasta vastaava johtaja lukien. Anne Lehto, puh , toimistosihteeri. Arto Nieminen, puh , , yliteknikko, tutkimus- ja opetuslaitteiden huolto ja korjaus. Aarno Pelkonen, puh , , alkaen yli-insinööri, laitekeskuksen johtaja, isotooppiosaston säteilytoiminnasta vastaavan johtajan varamies lukien, tiedekuntaneuvoston esittelijä laitekeskuksen alaan kuuluvissa asioissa, tiedekunnan Viikissä olevien kiinteistöjen esimies.

23 23 Daniel Richterich, puh , , tutkimusteknikko, kasvihuone- ja koekenttäalueen käytön organisointi, käytön seuranta ja valvonta sekä kasvihuoneiden teknisistä valmiuksista huolehtiminen, Viikin arboretumin hoito ja sen suunnittelu sekä työnjohto, Viikin tiedepuistoalueen vihersuunnittelu ja työnjohto. Antti Uusi-Rauva saakka yli-insinööri, laitekeskuksen johtaja, isotooppiosaston säteilytoiminnasta vastaava johtaja, tiedekuntaneuvoston esittelijä laitekeskuksen alaan kuuluvissa asioissa, tiedekunnan Viikissä olevien kiinteistöjen esimies. Outi Valkama, puh , , suunnittelija, verkko-opetus. KUVAT JA TOIMITUSKUNTA Vuosikertomuksen toimittivat Aarno Pelkosen johdolla Virpi Fredriksson, Kaj-Roger Hurme, Teppo Korhonen, Anne Lehto, Arto Nieminen, Daniel Richterich ja Outi Valkama. Kansikuva Jouni Jokela, sivun 4 kuva Sanna Schildt. Muut kuvat laitekeskuksen arkistosta.

24 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskus Latokartanonkaari 7, PL Helsingin yliopisto