Toimintakertomus 2007

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007 Maatalous-metsätieteelinen tiedekunta Laitekeskus

2 Sisältö Sivu: LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS 4 LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA 6 LAITEKESKUKSEN YHTEYS VIIKIN PALVELUKESKUKSEEN 7 LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKÄSIKIRJA 9 TALOUS HUOLTOPALVELUT 12 TIETOTEKNIIKKAPALVELUT 13 LAITEREKISTERI 15 VERKKO-OPETUKSEN TUKI JA TIEDEKUNNAN ATK-OPETUS 16 ISOTOOPPIOSASTO 18 VIIKIN TIEDEPUISTON KASVIHUONEET JA KOEKENTTÄALUE 22 VIIKIN ARBORETUM 30 VIIKIN TIEDEPUISTON VIHERALUEET 31 LAITEHANKINNAT 32 ELEKTRONIMIKROSKOPIAN PALVELUT 38 TIEDEKUNNAN KIINTEISTÖJEN KUNNOSTAMINEN 39 SUITIAN OPETUS- JA TUTKIMUSTILAN VUOKRAAMINEN 47 HENKILÖKUNTA 49 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen toimintakertomus vuodelta 2007 Ulkoasu: Martin Ericsson Valokuvat: Martin Ericsson, jos ei muutoin mainittu. Painopaikka: Priimus Paino Oy,

3 Kuva: Suomen Ilmakuva 3

4 LAITEKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2007 aikana laitekeskus oli kilpailuttamassa ja toteuttamassa useita laitehankintoja tiedekunnan laitoksille ja tutkimusryhmille. Laitteita hankittiin laitoksien omilla varoilla, rehtorin myöntämällä määrärahalla ja projektien käytössä olevilla laitemäärärahoilla. Rehtorin vuonna 2006 myöntämä euron laitemääräraha käytettiin vuoden 2007 aikana. Näissä hankinnoissa merkittävää oli se, että niihin sisältyy kaksi yhteishankintaa metsäekologian laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa ja yksi yhteishankinta kotieläintieteen laitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Sektoritutkimuslaitosten kanssa tehdyt yhteishankinnat ovat merkittävästi kehittämässä tiedekunnan ja sektoritutkimuslaitosten välistä yhteistyötä, parantavat laitteiden käyttöastetta ja laajentavat niiden käyttöaluetta. Tätä kehityssuuntaa tulee tulevaisuudessakin vahvistaa. Paitsi laiteyhteistyötä tulee tulevaisuudessa kehittää myös Viikin kampuksen tiedekuntien, erillislaitosten ja sektoritutkimuslaitosten välillä yhteisiä core facility -valmiuksia eri tutkimusaloilla, ja näin hyödyntää ja vahvistaa koko Viikin kampuksen laboratorioiden ja tutkimuslaitteiden käyttöä ja käytön osaamista. Viikin kampuksen laitetyöryhmä teki rehtorille kampuksen yhteisen laitehankintaesityksen vuoden 2008 laitehankintajaoksi. Tämän selvitystyön yhteydessä laitetyöryhmä totesi merkittävänä puutteena sen, että kampuksella ei ole yhteistä laitestrategiaa. Viikin kampusneuvottelukunta nimesi syksyllä 2007 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin suunnitella Viikin kampuksen yhteinen tutkimusstrategia huomioiden kampuksen tiedekunnat, erillislaitokset ja sektoritutkimuslaitokset. Tämän tutkimusstrategian selvitystyön rinnalla laitetyöryhmä ryhtyy valmistelemaan kampuksen yhteistä laitestrategiaa. Viikin palvelukeskustyöryhmä määritteli palvelukeskusten tavoitetilan vuoden 2009 loppuun sekä arvioi palvelukeskusten perustamisen edellytykset ja välitavoitteet. Työryhmän raportin pohjalta valmistelua jatkettiin palvelualakohtaisissa työryhmissä. Viikin palvelukeskustoiminta käynnistyi vuoden 2007 aikana henkilöstöpalveluiden, liikuntapalveluiden, opinto- ja opiskelijapalveluiden, talouspalveluiden, tila- ja kiinteistöpalveluiden, tietotekniikkapalveluiden, tutkimuspalveluiden ja viestintäpalveluiden osalta. Laitekeskuksen alaan kuuluvien tietoteknisten palveluiden palvelukeskustoiminta käynnistyi alkaen Viikin kampuksella. Kampuksen tiedekunnissa ja erillisyksiköissä aiemmin toimineet tietotekniikka-asioita hoitaneet henkilöt siirtyivät valtaosin vuoden 2007 aikana tietotekniikkaosaston alaisuuteen. Laitekeskuksessa työskennelleet tietoteknisiä asioita hoitaneet henkilöt siirtyivät lukien tietotekniikkaosaston palvelukseen. Keskittämällä asioiden hoito tietotekniikkaosastolle saataneen tulevaisuudessa tehtävät toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla. 4

5 Muiden laitekeskuksen alaan kuuluvien teknisten tukipalveluiden selvittäminen käynnistettiin nimittämällä rehtorin määräyksellä erillinen suunnitteluryhmä ja selvitysmies. Tutkimus- ja opetuslaitteiden huoltoon liittyvien tehtävien määrä on mittava ja viime vuosina tasaisesti kasvava. Peruslaitekanta on vanhentumassa, mikä vaarantaa tehokkaan tutkimus- ja opetustoiminnan toteuttamisen. Laboratorioiden peruslaitteita ei ole uudistettu siten kuin tutkimus- ja opetustoiminnan kehittyvät tarpeet edellyttäisivät, joten tulevina vuosina juuri näiden laitteiden hankinnan rahoitukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tiedekunnan verkko-opetuksessa vuoden 2007 aikana suurin muutos oli WebCT-oppimisympäristön vaihtuminen uudempaan Blackboard CE6 -versioon. Koko yliopistossa verkkooppimisympäristöt tulee nähdä yhtenä keskeisenä työvälineenä, joiden toimivuus tulisi taata riittävien resurssien muodossa. Myös henkilöstön ja opiskelijoiden kannalta oppimisympäristöjen suhteen tulisi jatkossa tehdä pitkäaikaisia ja kestäviä valintoja. Vuosi 2007 oli edellisvuosien tapaan vilkas tiedekunnan käytössä olevien kiinteistöjen kunnostamisessa. Huhtikuussa 2007 käynnistetty C-talon peruskorjaus valmistunee aikataulun mukaisesti vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä. Peruskorjauksen jälkeen C-taloon palaavat pääosin soveltavan biologian laitoksen ne toiminnot, jotka sijaitsivat C-talossa jo ennen peruskorjausta. Kesällä 2006 aloitettu Viikin opetusja tutkimustilan navetan peruskorjaus valmistui elokuussa Evakossa ollut karja palautettiin elokuun lopussa ja sijoitettiin navettarakennuksen toiseen kerrokseen rakennettuun pihattonavettaan. Navettarakennuksen ensimmäiseen kerrokseen kunnostettiin tilat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran seerumieläimille sekä koe-eläinkeskuksen suurille koe-eläimille. Tiedekunnan käytössä olevista kiinteistöistä A-talo ja Viikin opetus- ja tutkimustilalla sijaitseva laboratoriorakennus ovat vielä peruskorjaamatta. A-talon peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2007 alussa valmistamalla hankesuunnitelma ja tilaohjelma. Suunnitelman ja ohjelman mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen taloustutkimusyksikkö sijoitetaan peruskorjauksen jälkeen A-taloon yhdessä tiedekunnan taloustieteen laitoksen kanssa. A-talon peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2009 aikana. Peruskorjaus mahdollistaa merkittävän yhteistyön syntymisen taloustieteen laitoksen ja taloustutkimusyksikön välille. Antti Uusi-Rauva 5

6 LAITEKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani nimesi päätöksellään neuvottelukunnan jäseniksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt: Professori Eero Puolanne, puheenjohtaja elintarviketeknologian laitos Professori Annele Hatakka soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Professori Pirjo Mäkelä soveltavan biologian laitos Projektitutkija Heikki Mäkinen taloustieteen laitos Yliopistonlehtori Velimatti Ollilainen soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Professori Carl Johan Westman metsäekologian laitos Maataloustieteiden ylioppilas Kari Kitala opiskelijoiden edustaja Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva laitekeskus, jäsen johtosäännön perusteella Sihteerinä asti toimi laboratorioinsinööri Ismo Vanhala Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2007 aikana viisi kertaa. Antti Uusi-Rauva 6

7 LAITEKESKUKSEN YHTEYS VIIKIN PALVELUKESKUKSEEN Keväällä 2006 asetettiin rehtorin päätöksellä Viikin palvelukeskustyöryhmä, joka määritteli palvelukeskusten tavoitetilan vuoden 2009 loppuun sekä arvioi palvelukeskusten perustamisen edellytykset ja välitavoitteet. Työryhmän raportin pohjalta valmistelua jatkettiin palvelualakohtaisissa työryhmissä. Tietotekniikan tukipalvelut Yliopiston rehtori teki päätöksen palvelukeskustoiminnan käynnistämisestä kampuksilla asteittain alkaen. Viikin tietotekniikkapalveluiden selvitystyöryhmä luovutti rehtorille raporttinsa Tietotekniikkapalveluiden osalta palvelukeskuksen muodostaminen aloitettiin välittömästi käynnistämällä palvelutoiminta Viikin kampuksella työskentelevän tietotekniikkaosaston henkilöstön avulla. Ensimmäiset henkilöstösiirrot palvelukeskukseen tehtiin heti täyttämällä palvelukeskukseen siirtynyt tyhjä vakanssi. Vuoden 2007 loppuun mennessä palvelukeskuksen tietotekniikkapalveluihin siirrettiin tietotekniikan lähitukihenkilöitä tiedekunnista ja erillislaitoksista yhteensä kymmenen henkilöä. Vuoden 2007 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli Viikin kampuksella 16 henkilöä. Tekniset tukipalvelut Hallintovirasto ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta solmivat palvelusopimuksen, joka koskee hallinto- ja tukipalveluita vuosina Hallintovirasto tuottaa Viikin kampuspalvelukeskuksessa muun muassa laitekeskuksen kannalta merkittäviä tukipalveluita, kuten tilahallinto ja kiinteistöpalvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Sopimuksessa mainitaan edelleen tekniset tukipalvelut. Teknisillä tukipalveluilla tarkoitetaan tässä erityisesti sellaisia teknisiä tukipalveluita, joiden hoitaminen on ollut tiedekuntien, ainelaitosten ja erillislaitosten vastuulla. Rehtori asetti Viikin kampuksen teknisten tukipalveluiden selvittämistä varten oman suunnitteluryhmänsä (rehtorin päätös 229/2006). Suunnitteluryhmän puheenjohtajaksi rehtori nimesi kiinteistöpalvelujohtaja Teppo Salmikiven hallintovirastosta. Muut sen jäsenet olivat: professori Tapio Palva biotieteellisestä tiedekunnasta, professori Hannu Korkeala eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta, laboratorioinsinööri Pentti Peltola farmasian tiedekunnasta, yli-insinööri Antti Uusi-Rauva maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta, hallintopäällikkö Arto Halinen Biotekniikan instituutista, huoltoteknikko Markus Duus Neurotieteen tutkimuskeskuksesta ja arkkitehti Pirkko Varila hallintovirastosta. Sihteerinä toimi suunnittelija Kari Huittinen hallintovirastosta. Lisäksi työryhmään kutsuttiin asiantuntijoiksi 7

8 biotieteellisestä tiedekunnasta tutkimusteknikko Leena Kuoppasalmi ja tutkimusteknikko Riitta Boeck. Työryhmä antoi lausuntonsa Lisäksi rehtori asetti (päätös nro 107/2007) selvitysmiehen tekemään selvityksen tutkimus- ja opetuslaitteiden hankinnan, huollon ja yhteiskäytön edistämisestä Viikin kampuksella. Rehtori nimesi selvitysmieheksi professori Eero Castrénin. Selvitysmies suoritti työnsä yhteistyössä Viikin teknisten palveluiden suunnitteluryhmän kanssa. Professori Eero Castrén antoi rehtorille lausuntonsa Tutkimus- ja opetuslaitteiden hankinnan, huollon ja yhteiskäytön edistäminen Viikin kampuksella. Helsingin yliopisto pyysi Viikin kampuksen tiedekunnilta ja erillislaitoksilta sekä Viikissä sijaitsevilta sektoritutkimuslaitoksilta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lausunnon sekä Teppo Salmikiven työryhmän että Eero Castrénin raporteista mennessä. Maatalousmetsätieteellinen tiedekunta antoi lausuntonsa Antti Uusi-Rauva 8

9 LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKÄSIKIRJA Helsingin yliopiston strategian mukaisesti tulee yliopistolle luoda kaikki toimintayksiköt kattava perustehtävien ja tukitoimintojen laadunvarmistusjärjestelmä, joka tähtää yksiköiden toiminnan laadun kehittämiseen. Rehtorin päätöksellä (nro 011/2006) Helsingin yliopiston toimintayksiköt velvoitettiin osallistumaan yliopiston perustehtävien ja tukitoimintojen laadunvarmistusjärjestelmän luomiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä luotiin siten, että se voitiin auditoida vuoden 2007 lopulla. Laitekeskus on valmistellut vuoden 2007 aikana laitekeskuksen eri toimintojen toimintakäsikirjaa yhteistyössä suunnittelija Arvo Alajoen kanssa. Työn loppuunsaattaminen jatkuu vielä vuoden 2008 aikana. Antti Uusi-Rauva 9

10 TALOUS 2007 Tulot Käyttö Siirto Siirto v ,00 Kasvihuonetulo ,00 Muut kasvihuonetulot 8 030,00 Palkat , ,00 Isotoopp. kurssipalkat 2 750,00 Verkko-opetus 560,00 Atk-menot ,00 Huolto ja korjaus ,00 Isotooppiosasto 8 490,00 Arboretum 1 600,00 Kasvihuoneet 2 620,00 Laitekeskuksen muut toimintakulut ,00 Tilavuokrat 2 340,00 Yhteensä , , ,00 Maksullinen palvelutoiminta ICP 5 720, ,00 180,00 Laboratoriopalvelut 2 240, ,00 370,00 Analyysipalvelut 350,00 210,00 140,00 Yhteensä 8 310, ,00 690,00 Siirto yhteensä Laitekeskuksen menojen vyörytyksessä noudatettavat periaatteet Tiedekunnan vyörytykset vuosina: Laitos MMTEK 5,18 4,33 3,68 4,32 5,27 4,24 3,92 3,96 MMETT 6,80 8,55 8,12 9,35 9,57 7,80 8,62 9,40 MMLYM 0,00 0,00 0,00 0,00 6,55 6,09 5,73 6,20 MMKEL 5,90 6,17 5,30 5,99 7,43 6,42 6,12 6,46 MMEKO 9,83 11,08 9,81 9,91 10,33 9,25 11,45 10,71 MMEKN 3,75 6,04 5,44 6,30 6,74 5,39 5,38 6,10 MMVAR 4,18 5,34 4,63 2,98 3,99 2,11 3,73 4,36 MMSBL 24,27 21,75 23,78 21,35 16,36 16,17 18,04 18,66 MMKEM 33,42 27,12 29,83 30,80 24,54 33,73 28,33 24,76 MMTAL 6,67 9,62 9,41 9,00 9,22 8,80 8,68 9,39 10

11 Palkat Isotooppiosaston laboratoriomestarin palkasta 70 % vyörytettiin isotooppiosastoa käyttäville laitoksille käytön mukaan ja 30 % vyörytettiin niin sanotuilla laitekeskusprosenteilla. Opetusja tutkimuslaitteita huoltavan yliteknikon kokonaispalkasta 25 % vyörytettiin atk-prosenteilla ja 75 % käytönmukaisilla prosenttiosuuksilla. Laitekeskuksen johtajan ja toimistosihteerin palkat vyörytettiin laitekeskusprosenteilla. Taloussihteerin palkasta vyörytettiin 60 % laitekeskusprosenteilla ja 40 % tiedekunnan kanslian vyörytysprosenteilla. Kasvihuoneiden tutkimusteknikon kokonaispalkasta 55 % kohdistui kasvihuoneiden käyttäjille. Jakoperuste oli kasvihuoneosastojen käyttökuukausi. Tiedekunnan ulkopuolisilta käyttäjiltä tutkimusteknikon palkan osuus laskutettiin vuokranmaksun yhteydessä ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kasvihuonekäyttäjille palkan osuus vyörytettiin. Toimintamenot Atk-kulut vyörytettiin niin sanotuilla atk-prosenteilla. Opetus- ja tutkimuslaitteiden huollon aiheuttamat kulut vyörytettiin töiden ja varaosien osalta yliteknikon ilmoittamien huoltoprosenttien mukaan, kuitenkin laitoksille täysimääräisinä niiden omien laitteiden osalta ja yhteiskäyttölaitteiden osalta käytön suhteessa. Isotooppiosaston kulut vyörytettiin käyttäjien mukaan suoraan laitoksille tai laskennallisten prosenttiosuuksien mukaan. Virpi Fredriksson 11

12 HUOLTOPALVELUT Laitekeskus käytti vuoden 2007 aikana käytössään olevista varoista tutkimus- ja opetuslaitteiden huoltoon ja korjaukseen euroa. Kyseisellä rahalla ostettiin ulkopuolisia palveluita sekä oman huollon varaosia ja muuta huollossa tarvittavaa materiaalia. Vuonna 2006 käytettiin vastaaviin huoltopalveluihin euroa. Miktotomi Vuoden 2007 aikana laitekeskuksen tarjoamia huolto- ja korjauspalveluita ovat käyttäneet kaikki tiedekunnan laitokset. Huollon toiminta on ollut vilkasta johtuen sekä uusien laitteiden asentamisesta ja käyttöönotosta että tiedekunnan suuresta laitekannasta. Tiedekunnan mikrotietokoneiden ja muiden oheislaitteiden huoltaminen ja korjaaminen ovat antaneet töitä. Laitekeskuksen huoltohenkilökunta on antanut vuoden aikana laitoksille runsaasti erilaista neuvontapalvelua teknisten ongelmien ratkaisemiseksi. Laitekeskus pitää yllä mittanormaaleiden kalibrointeja ja jäljitettävyyttä. Näitä mittanormaaleja ovat lämpötilan, massan, suhteellisen kosteuden ja ilmavirtauksen mittarit, spektrofotometrin kyvetit, multikalibrointilaite piirtureille, tc-mittareille, tiedonkeruulaitteille ja painelähettimille sekä tiedonkeruulaite esimerkiksi lämpötilojen mittaamiseen lämpökaapeista. Osaa mittanormaaleista lainataan kuittausta vastaan laitosten kalibroinneista vastaaville henkilöille. Laitekeskus kouluttaa kyseiset henkilöt mittanormaaleiden käyttöön. Laitekeskuksen yliteknikon työpanoksen lisäksi laitekeskuksella on ollut mahdollisuus käyttää huoltotöihin agroteknologian laitoksen tutkimusteknikon palveluja. Agroteknologian laitoksen tutkimusteknikon palveluista merkittävin on mikrotomin terien teroituspalvelu, jota ovat käyttäneet maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan soveltavan biologian laitos ja metsävarojen käytön laitos sekä biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitos sekä Kasvimuseo. Kiinteistöpalvelujohtaja Teppo Salmikiven työryhmä teki selvityksen Viikin kampuksen teknisten palveluiden järjestämisestä ja esitti raportissaan muun muassa Viikin kampuksen tutkimus- ja opetuslaitteita huoltavien henkilöiden huoltoverkoston muodostamista. Laitekeskus aloitti tältä pohjalta jo syyskuussa 2007 Viikin kampuksella työskentelevien tutkimus- ja opetuslaitteiden huoltoa suorittavien henkilöiden laitehuoltoverkoston suunnittelun ja kokosi nämä henkilöt selvittämään verkoston muodostamista. Työryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa tutustuen kampuksen eri tiedekunnissa ja erillisyksiköissä tapahtuvaan huoltotoimintaan selvittämällä huoltohenkilökunnan tehtävät ja ammattitaidon sekä huollon käytössä olevat tilat ja laitteet. Laitekeskuksen tehtävänä on ollut työryhmän koollekutsuminen, muistioiden laadinta ja verkostoitumisohjelman valmistelu yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa. Tavoitteena on saada vuoden 2008 aikana muodostettua huoltoverkosto Viikin kampukselle. Arto Nieminen 12

13 TIETOTEKNIIKKAPALVELUT Hankinnat Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja sen laitokset hankkivat yhteensä 161 mikrotietokonetta, joista 35 oli kannettavia, sekä kaksi palvelinta. Tiedekuntaan hankitut mikrotietokoneet olivat pääosin Intel Pentium -prosessoreilla varustettuja laitteita. Kaikki hankinnat toteutettiin yliopiston solmiman atk-hankintojen puitesopimuksen pohjalta. Kaikkien uusien sekä uudelleen asennettujen koneiden käyttöjärjestelmäksi asennettiin Windows XP Professional ja niitä ylläpidetään ja hallitaan Novell:in ZENworks:in avulla. Atk-osaston IP-rekisteristä löytyi vuoden lopussa tiedekunnalle ja sen laitoksille rekisteröityjä tietokoneita ja verkkotulostimia reilut Näistä noin 350 oli opiskelijoiden kotikoneita, jotka olivat kytkettyinä yliopiston asuntolaverkkoon. Verkkotulostimia oli rekisteröitynä yhteensä 83. IP-rekisteristä poistettiin useampaan kertaan vuoden aikana kaikki passiivisiksi jääneet koneet. Käyttäjätunnukset Uusille opiskelijoille varattiin automaattisesti vuoden 2007 syksyllä käyttäjätunnus maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan mikroverkkoon opiskelijarekisteristä käyttöluparekisteriin siirrettyjen tietojen perusteella. Uusien opiskelijoiden tunnukset tehtiin joko Ladybird- tai Millipede-palvelimeen sen mukaan, mikä laitos vastaa opiskelijan valintakiintiön tai pääaineen opetuksesta. Vuoden lopussa oli tiedekunnan kahdessa Novell Netware - kotihakemistopalvelimessa yhteensä 4003 käyttäjätunnusta, joista aktiivisia eli voimassa olevia tunnuksia oli Atk-opetusluokat Tiedekunnan mikroluokkatilat olivat vuonna 2007 seuraavat: A-talo Huone 107: Huone 155: 11 työasemaa (Tietonurkka) 26 työasemaa (opetusluokka) Metsätieteiden talo (B-talo) Huone 339: Huone 442: Huone 443: Huone 539: 15 työasemaa 6 työasemaa 21 työasemaa (GIS-luokka) 16 työasemaa Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talo (EE-talo) Huone 2066: 9 työasemaa Kehitystalo Huone 120: 17 työasemaa 13

14 Tiedekunnan atk-perusopetusta on pääasiassa annettu A-talon monitoimisiivessä sijaitsevassa mikroluokassa. Muuhun atkavusteiseen opetukseen on käytetty myös muita tiedekunnan mikroluokkia ja tietotekniikkaosaston luokkia Infokeskus Koronassa. A-talon luokkaan 155 hankittiin vuoden 2007 lopussa uudet koneet sekä näytöt, joiden käyttöönotto tapahtui vuoden 2008 tammikuussa. Mikroverkko Tiedekunnan mikroverkko toimi koko vuoden hyvin. Käyttökatkot olivat pääosin palvelimien päivityksien vaatimista uudelleenkäynnistyksistä aiheutuneita muutaman minuutin nykäisyjä. Mikroverkon palveluiden klusterointi aloitettiin vuoden 2007 heinäkuussa. Virustorjunnassa käytetään F-Secure Policy Manager -ohjelmaa virustorjuntaohjelmiston päivitysten ja asetusten jakamisessa käyttäjien työasemiin. Tämän järjestelmän piirissä oli vuoden lopussa noin 1100 työasemaa. Mikrotuki ja muu atk-toiminta Opiskelijat ja tiedekunnan henkilökunta käyttivät paljon neuvontaja asennuspalveluita. Neuvonta- ja tukityöhön kuuluivat muun muassa ohjelmistojen käyttöopastus, käyttäjätunnusten luominen ja unohtuneiden salasanojen vaihtaminen. Tietotekniikan vikojen korjaus ja uusien laitteiden asentaminen ovat suuresti työllistäneet paitsi atk-henkilöstöä myös laitteiden huoltoa ja korjausta hoitavaa yliteknikko Arto Niemistä. Palvelukeskus Tietotekniikkapalveluiden osalta Viikin kampuksen palvelukeskuksen muodostaminen aloitettiin Laitekeskuksen vanhempi suunnittelija Johan Holmström irtisanoutui työsopimussuhteisesta tehtävästään lukien. Tiedekunnan dekaani päätti lukien poistaa laitekeskuksen henkilöstöluettelosta kyseisen vanhemman suunnittelijan työsopimussuhteisen tehtävän. Tietotekniikkaosasto puolestaan julisti vastaavan tehtävän haettavaksi ja tehtävään rekrytoitiin Heikki Jämsä. Hänen tehtävänsä ovat olleet vuoden 2007 ajan Johan Holmströmin aiemmin suorittamat tehtävät. Laboratorioinsinööri Ismo Vanhala, vanhempi suunnittelija Martin Ericsson ja vanhempi suunnittelija Asko Jalosuo siirtyivät tietotekniikkaosaston palvelukseen lukien, kuitenkin niin, että he edelleen palvelevat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksia tietotekniikkaosaston alaisuudessa. Edellä mainitusta siirrosta tiedekunta teki päätöksen Ismo Vanhala 14

15 LAITEREKISTERI Tiedekunnan laiterekisterin ongelmakohtia paranneltiin yhdessä ohjelmiston kehittäjän kanssa ottaen huomioon käyttäjien omat toiveet. Uusia laitteita laiterekisteriin kirjattiin vuoden 2007 aikana 410. Helsingin yliopiston tekninen osasto on kehittänyt laiterekisteriä, joka pohjautuu maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laiterekisteriin. Laitekeskuksesta kehitystyössä on ollut mukana vanhempi suunnittelija Martin Ericsson. Tämä ohjelma tullaan ottamaan käyttöön kaikissa yliopiston tiedekunnissa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laiterekisterin osittainen tietokanta tullaan siirtämään alkuvuodesta 2008 uuteen yliopiston yhteiseen laiterekisteriin. Tämä ohjelma toimii yhdessä valtionhallinnon kirjanpito-ohjelmien kanssa, jolloin käyttöomaisuustiedot, paikkatiedot ja vastaavat tiedot siirtyvät automaattisesti laiterekisteriin. Kun uusi laiterekisteri otetaan käyttöön, luovutaan laitekeskuksen ylläpitämästä tiedekunnan laiterekisteristä. Martin Ericsson / Virpi Fredriksson 15

16 VERKKO-OPETUKSEN TUKI JA TIEDEKUNNAN ATK-OPETUS Verkko-opetuksen tuki Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen tukihenkilö on sijoitettuna laitekeskukseen yhdessä tietotekniikkahenkilöstön kanssa. Tukihenkilön päätehtävä on antaa tiedekunnan laitoksille ja yksiköille verkko-opetuksen lähitukea ja neuvontaa. Vuoden 2007 aikana yliopistossa otettiin käyttöön useita uusia tuettavia palveluja, joita oppimisympäristö Blackboardin ohella ovat Confluence-wiki, WordPress-blogi ja Moodle-oppimisympäristö. Tenttiakvaariota kehitettiin edelleen sekä keskitettiin sitä Viikin kampukselle ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Verkko-opetuksessa suurin muutos oli WebCT-oppimisympäristön vaihtuminen uudempaan Blackboard CE6 -versioon. Keväällä 2007 Blackboard-oppimisympäristöä pilotoitiin elintarvikekemian kursseilla, syksystä alkaen Blackboardin käyttöönotto alkoi vähitellen koko tiedekunnassa ja vanhoja kursseja siirrettiin WebCT: stä Black-boardiin. Tiedekunnassamme WebCT:n käyttö on ollut aktiivista, joten version vaihdos vaikutti useiden henkilöiden työhön ja edellytti heiltä uuden järjestelmän opettelua. Verkkooppimisympäristöt tulisi yliopiston tasolla nähdä yhtenä keskeisenä työvälineenä, joiden toimivuus ja ajantasaisuus tulisi taata riittävien resurssien muodossa. Henkilöstön ja opiskelijoiden kannalta oppimisympäristöjen suhteen tulisi jatkossa tehdä pitkäaikaisia päätöksiä ja mahdolliset siirtymät toteuttaa pitkällä aikajänteellä. Viikin opetuksen kehittämispalvelut -hankkeen (VOK) päättymisen myötä opetusteknologiakoulutusten määrä kampuksella väheni, mutta Viikin verkko-opetuksen tukihenkilöt yrittävät verkostoitumalla korvata osan VOK:in toiminnasta. Tukihenkilöt järjestivät kampuksella keväällä verkko-opetuksen teemaviikon ja koulutuksia sekä omin voimin että yhteistyössä Opetusteknologiakeskuksen kanssa. Alkusyksystä tehdyn koulutuskyselyn perusteella syksyllä järjestettiin kaksi koulutusta liittyen kuvankäsittelyn perusteisiin ja Wikien käyttöön opetuksessa. Tukihenkilöt olivat mukana järjestämässä pedagogisia opettajakahviloita (VIKLO) kampuksen pedagogisten yliopistonlehtoreiden kanssa ja vetivät Yliopistopedagogiikka-koulutuksen verkko-opetuspäivän. Tiedekunnan tukihenkilö järjesti WebCT:hen ja Blackboardiin liittyviä koulutuksia ja työpajoja kampuksella keväällä ja syksyllä. Lisäksi hän koulutti Opetusteknologiakeskuksessa kaksi E- lomake-koulutusta ja järjesti pyynnöstä tiedekunnan opiskelijoille ja opettajille verkko-oppimisympäristöihin liittyviä esittelyjä ja tilaisuuksia. Verkko-opetuksen tukihenkilö osallistui vuonna 2007 tiedekunnan TVT-ajokortin toteuttamiseen tiedekunnan atk-lehtorin tukena auttaen tiedottamisessa ja toimimalla opettajana osassa tukikursseja. Tiedekuntatason tiedottaminen verkko-opetukseen liittyvistä uudistuksista, tilaisuuksista ja tuotetuista materiaaleista tapahtui edelleen kuukausittain lähetettävien verkko-opetustiedotteiden, verkkosivujen ja Alma-intranetin kautta. Tukihenkilö toimi 16

17 lisäksi asiantuntijajäsenenä tiedekunnan opetuksen kehittämistoimikunnassa. Viikin ja Kumpulan kampukset saivat yhteisen Oodi-tukihenkilön vuoden 2007 alusta alkaen. Tointa hoitaa sovellussuunnittelija Eeva Tuori-Pastila, jolla on työpiste keskustakampuksen ohella myös laitekeskuksen tiloissa. Outi Nyrönen Tiedekunnan atk-opetus Yliopistonlehtori Vesa Niskasen vastuualueena on tiedekunnan atkopetus. Vuoden 2007 aikana hän on pitänyt SPSS-, SAS- ja Excelkursseja sekä organisoinut TVT-ajokorttien suorittamisen. Lisäksi hän on erityiskursseina pitänyt englanninkielisen maisteriohjelman SPSS-kurssin sekä biologeille suunnatun Excel-mallinnuksen kurssin. Vesa Niskanen on myös vastannut itseopiskelutehtävien tarkastuksesta ja antanut ohjausta opinnäytetöiden tekijöille. TVT-ajokortin opetuksen suunnittelussa ja tukiopetuksessa on ollut mukana myös laitekeskuksen henkilökuntaa. Laitokset ovat myös antaneet jonkin verran omaa atk-opetusta. Kurssi Suorittanut Op:t yht. Suorittanut Op:t yht TVT-ajokortti ATK 1 - (Y5) ATK 2 - (Y10) - Excel Y136 - SPSS ja SAS Yhteensä Vesa Niskanen 17

18 ISOTOOPPIOSASTO Isotooppiosaston tehtävänä on tarjota maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksille laboratorio- ja muita valmiuksia radioaktiivisten sovellusten toteuttamiseksi tiedekunnassa. Isotooppiosastoon on sijoitettu tiedekunnan radioaktiivisen säteilyn mittaus- sekä radioaktiivisten näytteiden valmistuslaitteet. Tiedekunnan laitokset ja lukuisat ulkopuolisen rahoituksen turvin työskentelevät tutkimusryhmät ovat kuluneen vuoden aikana käyttäneet isotooppiosastoa ja sen henkilökuntaa kaikissa radioaktiivisiin aineisiin ja radioaktiiviseen työskentelyyn liittyvissä tutkimus- ja opetustoiminnoissa. Tutkimuksissa on käytetty 32 P-, 14 C-, 33 P-, 35 S-, 125 I-, 3 H- ja 111 Innuklideilla leimattuja molekyylejä. Tutkimustoiminta osastolla on ollut vilkasta. Vuonna 2007 seuraavien tutkimusprojektien isotooppitekninen osuus tehtiin isotooppiosastossa: 1. Fil. yo Teresa Pehkonen, fil. yo Ville Koistinen ja FT Anna Kärkönen: Kuusen solunulkoista ligniiniä tuottava solukkolinja soluseinätutkimuksen mallina: plasmamembraanien eristys, oligosakkaridien arakterisointi ja monolignolien kuljetus soluseinään tutkimuskohteina (soveltavan biologian laitos, 14 C) 2. FM Laura Mattinen, prof. Minna Pirhonen ja prof. Jari Valkonen: Erwinia carotovoran virulenssiproteiinien tunnistus ja karakterisointi (soveltavan biologian laitos, 32 P) 3. FT Mikael Ahlström, FM Minna Pekkinen, M.Sc. Ulrike Riehle ja dos. Christel Lamberg-Allardt: Luusolujen lisäkilpirauhashormonin kaltaisen peptidin (PTHrp) eritys (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, ravitsemustieteen osasto, 125 I) 4. MMM Anssi Vuorinen ja prof. Jari Valkonen: Perunan kestävyysgeenialueen tutkimus (soveltavan biologian laitos, 33 P) 5. FM Satu Ruokolainen ja prof. Teemu Teeri: Mads box genes in Gerbera hybrida (soveltavan biologian laitos, 32 P) 6. FT Marja Tuomela, Phil.Lic. Lara Valentin Carrera ja prof. Annele Hatakka: Orgaanisten aineiden lähentäminen pilaantuneessa maassa sienten avulla (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, mikrobiologian osasto, 14 C) 7. FM Kimmo Rantalainen ja prof. (mvs) Kristiina Mäkinen: Functions of the genome-linked protein VPg of Potato virus A (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, 32 P, 3 3 P) 18

19 8. Dos. Mika Kotilainen: GEGkuitu-projekti, solun ja kuidun muodon säätely puuvartisissa kasveissa (bio- ja ympäristötieteiden laitos, 32 P) 9. MMT Kari Steffen, M.Sc. Jaroslav Šnajdr ja Ph.D. Petr Baldrian: Degradation of 14C-labelled humic acids in humic layers of an oak forest by selected litter-composting fungi (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, mikrobiologian osasto, 14 C) 10. FM Suvi Broholm ja prof. Paula Elomaa: Floral asymmetry in Gerbera hybrida (soveltavan biologian laitos, 32 P) Jenny Määttä 11. MMT Jukka Pumpanen: Contribution of fast cycling carbon balance of boreal forest soils; implications of clear-cutting (metsäekologian laitos, 14 C) 12. FT Mikael Ahlström, FM Minna Pekkinen ja dos. Christel Lamberg-Allardt: Fosfodiesteraasientsyymit luusoluissa (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, ravitsemustieteen osasto, 3 H) 13. FM Marjo Ala-Poikela, MMM Tuuli Haikonen, Ph.D. Elisa Goytia-Pasquin ja prof. Jari Valkonen: Perunavirus A proteiinin vuorovaikutukset (soveltavan biologian laitos, 32 P, 35 S) 14. M.Sc. Rasa Gabrenaite ja prof. (mvs) Kristiina Mäkinen: Phosphorylation and protein-protein interactions of Potato virus A structural proteins (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, 33P) 15. M.Sc. Wilmer Cuéllar ja prof. Jari Valkonen: Viral supression of RNA silencing (soveltavan biologian laitos, 32 P) 16. FM Miia Ainasoja, mmyo Hannu Hotti ja prof. Teemu Teeri: Gerberan kalkonisyntaasit (soveltavan biologian laitos, 14 C) 17. FT Leo Rouhiainen: Peptidisyntetaasien ubstraattispesifisyyksien määrityksiä liittyen syanobakteeripeptidisyntetaasien karakterisointiin (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, mikrobiologian osasto, 32 P) 18. MMM Johanna Aura, Ph.D. Olga Samuilova ja prof. Jari Valkonen: Perunan maltokaariviruksen tehostettu torjunta (soveltavan biologian laitos, 32 P, 33 P) 19. FM Dominique Wendelin, ELL Jere Linden ja prof. Raimo Pohjanvirta: Dioksiinien akuuttien toksisuusvaikutusten mekanismit (elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, 3 H) 19

20 20. FL Ulla Hynönen ja prof. Airi Palva: Lactobacillus brevis -bakteerin pintakerrosproteiinin luonnehdinta (peruseläinlääketieteen laitos, 125 I) 21. Ph.D. Nina Karpova: DNA-metylaation muutokset aivoissa hiirillä (Neurotieteen tutkimuskeskus, 32 P) 22. M.Sc. Sami Kaukinen ja M.Sc.Heli Valtanen: Syöpäkudokseen hakeutuvien peptidien soveltuvuus kliinisessä kuvantamisessa (Karyon-CTT Ltd, 111 In) 23. Fil. yo Marika Palo: Tritiumleimatun aflatoxin B1:n imeytymistutkimus rotilla (Alimetrics Oy, 3 H) Isotooppiosaston järjestämän isotooppitekniikan luentokurssin Y35 (4 op / 2,5 ov) suoritti yhteensä 8 opiskelijaa tai tutkijaa. Kurssiin kuului 46 tuntia luentoja ja 10 tuntia laskuharjoituksia. Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva piti luennot ja laskuharjoitukset Isotooppitekniikan kurssiin kuului seitsemän työtä käsittävä harjoitustyökurssi Y40 (3 op / 2 ov), jonka pitivät ryhmätöinä maalis-huhtikuussa FT Risto Koivula, FM Tommi Kekki, laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme ja yli-insinööri Antti Uusi-Rauva. Opintojakson suoritti 6 opiskelijaa. Opintoviikot lasketaan hyväksi niille laitoksille, joiden pääaineopiskelijoita kurssin suorittaneet ovat. Isotooppitekniikan kurssi on pakollinen kaikille niille opiskelijoille ja tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään isotooppiosastossa. Isotooppitekniikan kurssien hyväksytty suorittaminen antaa pätevyyden isotooppityöstä vastaavan johtajan tehtävään käytettäessä avolähteitä teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä umpilähteitä ja röntgenlaitteita teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Tästä annetaan Säteilyturvakeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukainen erillinen todistus. Toimintavuonna on jatkettu yhteistyötä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa, jonka Eläinlääkintä- ja elintarviketieteiden talossa sijaitseva isotooppilaboratorio liitettiin vuonna 2005 isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Peruseläinlääketieteen laitoksen tutkimusteknikko Pirjo Puroranta toimii edelleen laboratorion vastaavan johtajan varamiehenä. Kliinisen hevosja pieneläinlääketieteen laitoksen Viikintie 49:ään valmistunut isotooppilaboratorio liitettiin , Säteilyturvakeskuksen päätöksellä 3573/L23/05, isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Laboratorion isotooppityöstä vastaavan johtajan varamiehenä toimii kliininen opettaja Satu Sankari. 20

21 Vuonna 2007 Orion Pharma lahjoitti laitekeskuksen isotooppiosastolle turkulaisen Junitek Oy:n vuonna 1997 valmistaman automaattisen Oxidizer-polttolaitteen. Laite tulee korvaamaan vuonna 1979 hankitun Junitek Oy:n valmistaman Junitek Oxidizer -laitteen. Laite on tarkoitettu 3 H- ja 14 C-leimattujen orgaanisten näytteiden valmistamiseen nestetuikenäytteiksi. Isotooppiosaston radioaktiivisen säteilyn mittauslaitekanta on pääosin hyvätasoinen ja riittävä tämänhetkiseen tarpeeseen. Muutaman vuoden sisällä on kuitenkin tarpeen käynnistää vuonna 1992 hankitun nestetuikelaskijan uusiminen. Kaj-Roger Hurme 21

22 VIIKIN TIEDEPUISTON KASVIHUONEET JA KOEKENTTÄALUE Kuva: Daniel Richterich Helsingin yliopistolla on Viikin tiedepuistossa käytössään noin 2380 m 2 koekasvihuonetilaa, jonka yhteydessä on noin kolmen hehtaarin suuruinen aidattu koekenttäalue. Kasvihuoneissa on 51 erillistä osastoa, joiden pinta-ala vaihtelee 27 m 2 :stä 100 m 2 : iin. Kasvihuoneosastot on luokiteltu varustuksensa mukaisesti geenitekniikan lautakunnan määrittelemiin kasvihuoneluokkiin. Puolet kasvihuoneosastoista täyttää KH1-luokan vaatimukset ja noin puolet KH2-luokan vaatimukset. Vain yksi osasto täyttää KH3-luokan vaatimukset. Kasvihuoneiden käyttäjillä on oheistiloina käytettävissään varasto-, käsittely- ja kylmätiloja. Tutkimusteknikko Daniel Richterich hoitaa kasvihuoneiden ja koekenttäalueen käytännön järjestelyt. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on nimennyt tiedepuiston kasvihuoneiden ja koekenttäalueen johtoryhmään seuraavat jäsenet: maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta professori Teemu Teerin (soveltavan biologian laitos), professori Markku Yli-Hallan (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos), tutkimusteknikko Matti Salovaaran (soveltavan biologian laitos), biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta dosentti Kurt Fagerstedtin ja tutkijatohtori Annikki Wellingin sekä Biotekniikan instituutista professori Yrjö Helariutan. Puheenjohtajaksi dekaani nimesi professori Teemu Teerin. Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva toimi työryhmän sihteerinä. Johtoryhmän toimikausi on Johtoryhmä kokoontui yhden kerran vuoden 2007 aikana. Kasvihuoneita ovat käyttäneet vuoden 2007 aikana maatalousmetsätieteellinen tiedekunta ja biotieteellinen tiedekunta. Kasvihuoneilla työskentelevä henkilökunta on kokoontunut tiistaisin kasvihuoneiden taukotilaan neuvottelemaan ja sopimaan kasvihuoneiden toimintaan liittyvistä käytännön asioista. Kasvihuoneet ja koekenttäalue ovat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen alaisia. Rehtorin tulossopimuksessa maatalous-metsätieteellinen tiedekunta maksoi kasvihuoneiden koko vuokran euroa vuodelta Laitekeskus puolestaan peri tiedekunnan ulkopuolisilta käyttäjiltä vuokraa 20,50 euroa/m 2 /kk. Vuokraa on peritty vuonna 2007 biotieteelliseltä tiedekunnalta euroa. Vuokrien lisäksi on laskutettu kasvihuoneiden käyttöä hoitavan tutkimusteknikon kokonaispalkkauksesta 55 % sekä kasvihuoneiden pienhankintakustannukset. 22

23 Viikin koekasvihuoneiden käyttö vuonna 2007 Keskimääräinen kuukausikäyttö m 2 /kk % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 1,685 m 2 70,7 Biotieteellinen tiedekunta 544 m 2 22,8 Käyttämätön pinta-ala 154 m 2 6,5 Yhteensä 2,383 m 2 100,0 Kuva: Daniel Richterich Vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaan vuoden 2006 alusta lukien laitekeskus ei ole maksanut vuokraa käyttämättömistä osastoista. Laitekeskus ilmoittaa tekniselle osastolle käyttämättömät osastot neljän kuukauden jaksoissa. Kunkin vuoden lopussa tarkistetaan koko vuoden osalta käyttämättömät osastot ja niiden kustannukset. Vuonna 2007 on Schetelig Oy vaihtanut kasvihuoneautomatiikan Priva Integro -säätötietokoneiden emopiirikortit, mutta Priva Office PC -tietokoneiden ohjelman päivitys on vielä kesken. Päivityksen ansiosta järjestelmään saadaan lisää tehokkuutta ja varmuutta. Kasvihuoneiden huoltorakennuksessa sijaitsevan autoklaavin kammiossa havaittiin jo vuoden 2006 aikana useita vuotoja. Tekninen osasto hankki vuoden 2007 keväällä uuden kammion ja vaihtoi sen lokakuussa Kesän 2007 aikana on asennettu kasvihuoneiden huoltorakennukseen palovaroitinjärjestelmä. Tämän työn tilaajana oli tekninen osasto, suunnittelusta vastasi Esmi Oy ja asennuksesta Turvakolmio Oy. Vuonna 2007 päivitettiin lisäksi kasvihuoneiden pelastussuunnitelma. Sen laati APS Safety-Point Oy. Vuoden 2007 aikana kasvihuoneilla työskentelevä henkilökunta on tutustunut toukokuussa Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpajan pajapäällikön Jukka Toivosen johdolla Vuosaaren täyttömäen rakenteisiin ja peittokasvillisuuteen. Elokuussa henkilökunta on vieraillut Lepaalla Puutarhatekniikan päivillä ja lokakuussa Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän jalostusasemalla, jossa metsätalousinsinööri Sirkku Pöykkö esitteli asemaa ja sen toimintaa. Retkiin osallistui myös kiinteistönhuollon henkilökuntaa ja Viikin arboretumin vihertyöntekijöitä. Vuonna 2007 Viikin koekasvihuoneilla käynnissä olleet projektit 1. Leht. Markku Aalto, prof. Tapio Palva ja tutkijatohtori Annikki Welling: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 23

24 2. MMM Paavo Ahvenniemi, FM Mari Lehtonen, prof. Jari Valkonen ja Ph.D. Paula Wilson: Perunaseitin virulenssikokeet (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 3. FM Marja Aittamaa, mmyo Minna Alanen ja prof. Jari Valkonen: Perunaruven tutkimus (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 4. FM Miia Ainasoja, prof. Paula Elomaa, FT Mika Kotilainen, FT Ursula Malm, FM Satu Ruokolainen ja prof. Teemu Teeri: Gerberan kukinnon kehitys ja sekundaarimetabolia (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 5. Mmyo Johanna Boberg ja prof. Jari Valkonen: Suomen fytoplasmataudit (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 6. M.Sc. Wilmer Cuellar, mmyo Arthur Tugume ja prof. Jari Valkonen: Bataatin virustautien tutkimus (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 7. Prof. Paula Elomaa ja prof. Pirjo Mäkelä: Puutarhatieteen emokasvit, heinäkasvit ja viruskannat (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 8. M.Sc.Agr. Sakina Elshibli: Morfological and physiological comparisons of five date palm cultivars affected by different watering regimes (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 9. Prof. Kurt Fagerstedt: Kurssikasveja sekä boorin myrkyllisyys perunalla (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 10. MMT Kamran Fakhimzadeh ja prof. Teemu Teeri: Mehiläistutkimus (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 11. Prof. Helinä Hartikainen, prof. Pirjo Mäkelä, dos. Mervi Seppänen, prof. Markku Yli-Halla ja mmyo Petra Manninen: Maaperän puhdistaminen kasveilla (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos ja soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 12. MMM Anna-Leena Haukkapää: Rypsin herbisiidiresistenssin tutkimus (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 13. Prof. Yrjö Helariutta, prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Lituruohon kasvatus, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia ja perinnöllisyystiede). 24

25 14. Prof. Yrjö Helariutta, FM Kaisa Nieminen ja FM Juha Immanen: Sytokiniinin vaikutus puun paksuuskasvuun, kasveina koivu ja poppeli. Koivun ligniininpitoisuuden muuntaminen (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 15. Prof. Kari Heliövaara ja mmyo Elina Peuhu: Saproksyyli-hyönteisten esiintyminen vanhoissa puistopuissa (maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, metsäekologian laitos) 16. MMM Timo Hytönen: Mansikan kasvunsäätö (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 17. MMM Timo Hytönen ja dos. Mervi Seppänen: Kasvituotannon biologian harjoitustyöt (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 18. FM Suvi Ikonen: Täpläverkkoperhosen tutkimus, heinäratamon viljely perhosten ravinnoksi (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, populaatiobiologian osasto, metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). 19. Mmyo Inka Juntheikki ja dos. Leena Lindén: Kasvintuotantotieteiden harjoitustyöt KTB405 (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 20. Prof. Jaakko Kangasjärvi: GM-koivumateriaalin lisäys (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 21. Prof. Jaakko Kangasjärvi ja tutkijatohtori Jorma Vahala: Etyleenin vaikutus puun muodostukseen, kasveina poppeli ja koivu (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 22. Prof. Jaakko Kangasjärvi ja FM Raili Ruonala: Etyleenin vaikutus puun kasvuun ja kehitykseen, kasvina rauduskoivu (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 23. Mmyo Sascha Kirchner ja prof. Jari Valkonen: Perunan virustautien tutkimus (maatalous-etsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 24. MMM Jukka Kivelä: Projekti lihaluujauhepohjaisesta lannoitteesta (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 25. FT Mika Kotilainen: GM-koivumateriaalin lisäys (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 25

26 26. FT Mika Kotilainen ja prof. Minna Pirhonen: Kurssikasveja (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 27. FL Ilpo Kuokka: Kasvibiologian kokoelmahuone (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 28. FT Anna-Liisa Laine: Kasvin ja sienipatogeenin vuorovaikutukset pirstoutuneessa elinympäristössä, tutkimuslaji heinäratamo (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, populaatiobiologian osasto, metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). 29. MMM Janne Laine ja prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 30. Mmyo Tanja Lavonen ja dos. Leena Lindén: Öljy- ja etikkaseosten vaikutukset kahden rikkalajin kasvuun ja kehitykseen (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 31. FM Mari J. Lehtonen ja Ph.D. Paula Wilson: Seittiruven muodostuminen perunaan, Rhizoctonia solani -patogeeni (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 32. Opiskelija Jing Li ja prof. Tapio Palva: Arabidopsis the genetic screening (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 33. Prof. Pirjo Mäkelä ja dos. Mervi Seppänen: Maissin kuivuuskestävyyden parantaminen seleenilannoituksella (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 34. Prof. Kristiina Mäkinen: Heterologisten proteiinien tuotto ohrassa (ev. Golden promise) ja virusinfektiot tupakassa (maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 35. MMM Tarja Niemelä: Rypsihybriidin projekti (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 36. MMM Pekka Oivanen, FT Marja Tuomela ja Phil.Lic. Lara Valentin Carrera: Orgaanisen aineen hajotus maasta sienten avulla (maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos) 37. MMT Pauliina Palonen ja MMM Marja Rantanen: Vadelman kasvunhallinta ja satopotentiaalin optimointi ympärivuotuisessa tuotannossa (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 26

27 38. Prof. Tapio Palva: GM-koivumateriaalin lisäys biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 39. FT Hanna Pasonen: Geenimuunnellun rauduskoivun, GM-hybridihaavan ja haavan sekä suomalaisten koivu- ja haapakantojen viljely (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 40. Prof. Minna Pirhonen: perunan ja tupakan viljely kurssia varten (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos) 41. Dos. Mervi Seppänen: Harjoitustyöt KTP 404 stressifysiologia, koekasveina peruna ja timotei (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 42. Dos. Mervi Seppänen ja MMM Marja Turakainen: Päivän pituuden vaikutus timotein korrenmuodostukseen (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 43. Dos. Frederick Stoddard: Vehnän jalostuslinjojen tutkimus (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 44. Prof. Jari Valkonen: Virusperunan materiaalin lisäys ja kurssimateriaali (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 45. Prof. Jari Valkonen ja Dr. Qiaochun Wang: Viruspuhdistus kryo-menetelmällä (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 46. Prof. Markku Yli-Halla: Kasvinravitsemus, puutosoireisten kasvien kasvattaminen, ohra ja rypsi (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). Toiminta koekentällä Koekenttäalueen pinta-alasta noin 20 % on ollut varsinaisessa tutkimuskäytössä, 80 % on Viikin opetus- ja tutkimustilan tavanomaisessa peltoviljelyssä. Koekenttäalueen käyttöä on häirinnyt vuonna 2004 kaivettujen viemärialueiden saattaminen normaaliin viljelykuntoon. Koekentän monivuotiset kokeet ovat soveltavan biologian laitoksen hedelmä- ja marjatarha sekä taajamapuut-koealue, Biotekniikan instituutin ja bio- ja ympäristötieteiden laitoksen koivukoealue sekä ilmaston lämpenemistä tutkiva koe. Edellä mainituilla yksiköillä on koekentällä myös alue, jossa tuotetaan ja säilytetään opetuksen kurssimateriaalia. Koekenttäalueelle on sijoitettu muutamia kurssikäytössä tarvittavia mehiläispesiä. 27

28 Vuonna 2007 Viikin koekentällä suoritettuja projekteja 1. Leht. Markku Aalto: Rauduskoivu, vuodenaikaisnäytteitä (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 2. Dos. Pedro J. Aphalo, M.Sc. Luis Morales, opiskelija Sari Siipola ja Ph.D. Riitta Tegelberg: Re-assessing the ecological consequences of ozone depletion: a field comparison of the action spectra used in UV-B research with plants and vegetation (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 3. Prof. Kurt Fagerstedt: Kurssimateriaali (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 4. Prof. Heikki Hokkanen: Mehiläisten levitintestaus, kurssimateriaali ja purjon biologisen torjunnan koe (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 5. Prof. Heikki Hänninen, FM Robin Lundell, FT Timo Saarinen ja FT Helena Åström: Plant Ecophysiology and Climate Change Group (PECC). Effects of climatic warming on winter active northern plants (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 6. Prof. Jaakko Kangasjärvi: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 7. Prof. Jaakko Kangasjärvi: Lituruohon talvehtimiskoe (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 8. Dos. Leena Lindén: Pohjoiset taajamapuut (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 9. Prof. Pirjo Mäkelä: Eri hamppu- ja maissilajikkeiden soveltuvuus energiakasvituotantoon (maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 10. MMT Pauliina Palonen ja mmyo Marja Rantanen: Vadelman talvilepo (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 11. Prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 28

29 12. MMM Terttu Parkkari: Puistoatsalean jalostuskoe (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 13. Dos. Frederick Stoddard: Energiakasveja: hamppu, lupiini ja maissi (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). Daniel Richterich 29

30 VIIKIN ARBORETUM Viikin puulajipuistoa, arboretumia, hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Sen toimintaa johtaa johtoryhmä, jonka maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on asettanut toimikaudeksi Johtoryhmään kuuluvat maatalous- metsätieteellisestä tiedekunnasta puheenjohtajana professori Olavi Luukkanen metsäekologian laitokselta, professori Teemu Teeri soveltavan biologian laitokselta ja Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Reijo Heikkilä. Biotieteellisestä tiedekunnasta johtoryhmään kuuluvat professori Kurt Fagerstedt sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila ja vastaava luontomestari Mikko Yletyinen. Sihteerinä toimi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen johtaja, yli-insinööri Antti Uusi-Rauva. Johtoryhmä kokoontui yhden kerran vuoden 2007 aikana. Johtoryhmä päätti kokouksessaan päivittää arboretumin tietokantaa alueen tieteellisen, opetuksellisen ja virkistyksellisen arvon parantamiseksi. Arboretumin puulajit tulee inventoida ja siltä pohjalta luoda uusi kasvirekisteri ja painattaa uusi Viikin arboretumin esite. Inventointikustannusten peittämiseksi rahoitusta on haettu ja tullaan hakemaan muun muassa Helsingin kaupungilta, maatalous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta, biotieteelliseltä tiedekunnalta sekä erillisrahoitusta muun muassa Metsämiesten Säätiöltä. Arboretumin hoidon työnjohtajana toimii kasvihuoneiden tutkimusteknikko Daniel Richterich. Edellisten vuosien tapaan myös toimintavuoden 2007 aikana Helsingin kaupunki osoitti kuudeksi kuukaudeksi arboretumin kunnossapito- ja hoitotöihin viherrakentamisen alan työllistettäviä. Kaupungin palkkaamina metsänhoitotyöntekijöinä työskentelivät Thierry Lescure ja Ville-Matti Saikkonen. Puiden kaatoon ja karsintaan saatiin Viikin opetus- ja tutkimustilalta lainaksi koneita sekä miestyöapua. Pääasiallisina töinä arboretumissa vuonna 2007 ovat olleet erilaiset kasvuston hoito- ja raivaustyöt, taimikkojen hoito sekä polkujen kunnostus. Arboretumin hoidosta vuonna 2007 aiheutuneet tarvikehankinnat olivat euroa. Daniel Richterich 30