MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LAITEKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

2 KUVA Suomen Ilmakuva Oy 2007 Sisältö 2

3 Laitekeskuksen johtajan katsaus 4 Laitekeskuksen neuvottelukunta 6 Talous 7 Tietotekniikkapalvelut 8 Huoltopalvelut 10 Laiterekisteri 11 Verkko-opetuksen tuki ja tiedekunnan ATK-opetus 12 Isotooppiosasto 14 Viikin tiedepuiston kasvihuoneet ja koekenttäalue 16 Viikin arboretum 21 Viikin tiedepuiston viheralueet 22 Laitehankinnat 23 Elektronimikroskopian palvelut 29 Viikin maatalousmuseo 30 Tiedekunnan kiinteistöjen kunnostaminen 31 Viikin, Suitian ja Muddusjärven opetus- ja tutkimustilat 34 Hyytiälän metsäasema ja Värriön tutkimusasema 37 Virkistystoiminta 38 Henkilökunta 39 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen toimintakertomus 2009 ISSN Ulkoasu: Riikka Sippola Valokuvat: Kaj-Roger Hurme, Daniel Richterich, Arto Nieminen, Sanna Rajala ja Outi Valkama Painopaikka: Yliopistopaino, 2010 Kannen kuva: Kalle Karosto 3

4 Laitekeskuksen johtajan katsaus Vuoden 2009 aikana varauduttiin uuden yliopistolain voimaantuloon vuoden 2010 alusta ja sen aiheuttamiin moniin muutoksiin tiedekunnan toiminnassa. Lain voimaantulosta seuraa muun muassa se, että vuoden 2010 alusta lähtien tiedekunta joutuu hankinnoissaan maksamaan arvonlisäveron, ja siksi vuoden 2009 aikana tehtiin runsaasti laitehankintoja. Lisäksi tilivirastona toimineella yliopistolla on ollut omistajahallinnassaan valtion maaomaisuutta muun muassa Viikin, Suitian ja Muddusjärven opetus- ja tutkimustiloilla. Hallintaoikeuden sijasta on tehty yliopiston ja valtion kesken kyseistä maaomaisuutta koskevat käyttöoikeussopimukset. Vuoden 2009 aikana tehdyt laitehankinnat on toteutettu laitosten määrärahoilla, dekaanin myöntämillä tiedekunnan yhteisillä varoilla sekä rehtorin vuoden 2008 lopulla laitehankintoihin myöntämillä varoilla. Hankinnoista merkittävimmät ovat AFFF-laitteiston ja kolmen UPLC-laitteistojen hankinnat soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselle. Näiden hankintojen avulla on merkittävästi parannettu kemiallisen analyysin soveltamista tiedekunnan eri tutkimus- ja opetusaloilla ja saatu modernisoiduksi aiempaa HPLC-laitekantaa. Vuoden 2009 aikana valtioneuvosto on selvittänyt hankintalain ongelmia ja on tekemässä siihen muutoksia. Merkittävin muutosesitys koskee kansallisten laite- ja tavarahankintojen kynnysarvoa. Kynnysarvo on ollut tähän asti euroa (0 % alv.). Tarkoitus on nostaa kynnysarvo kaksinkertaiseksi. Asiaa koskeva käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Tämä muutos helpottaa ja nopeuttaa suuresti laite- ja tavarahankintojen tekemistä. Lukumääräisesti eniten tehdäänkin hankintoja joiden arvo on alle euroa. Vuoden 2009 aikana on tiedekunnan hallintoa kehitetty niin, että yhdeksän laitoksen sijasta tiedekunnassa on vuoden 2010 alusta lähtien neljä laitosta. Vuoden 2009 aikana on tämän vuoksi selvitetty, ja pääosin toteutettukin, uusien laitoksien hallinto- ja laboratoriotilojen sekä laboratoriolaitteiden keskittämistä. Laitosrakenteen uudistus ei kuitenkaan ole aiheuttanut kiinteistöissä suuria muutoksia. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen sekä maataloustieteiden laitoksen toimitiloja on useissa eri kiinteistöissä. Hajanaisuus aiheuttaa luonnollisesti tilojen keskittämisessä ongelmia. Eräänä esimerkkinä esiin tulleista tiloja ja kiinteistöjä koskevista muutostarpeista on se, että D- ja EE-taloissa on runsaasti samantyyppisiä laboratorioita. Näiden toiminnan rationalisointi ja yhteistutkimuksen kehittäminen edellyttävät sitä, että kyseisten rakennusten välille rakennetaan niiden toisen kerroksen yhdistävä kulkusilta, jota suunniteltiin jo EE-talon suunnittelun yhteydessä. Taloudellisten syiden vuoksi sitä ei siinä vaiheessa voitu toteuttaa. Vuoden 2009 aikana säädettiin C-talon tekniikkaa ja hankittiin laitteita. A-talon peruskorjaus käynnistyi toukokuun alussa 2009 ja valmistunee alkukesästä Viikin opetus- ja tutkimustilalla sijaitsevan laboratoriorakennuksen peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2009 tilankäyttösuunnitelman laatimisella. Vuoden 2010 aikana toteutetaan kyseisen rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu ja varsinainen korjaus vuonna Tämän rakennuksen peruskorjauksen jälkeen tiedekunnan käytössä olevat rakennukset ovat kauttaaltaan peruskorjatut tai uudisrakennetut. Viikin kampuksen kaikkien toimijoiden, sekä yliopistollisten että sektoritutkimuslaitosten, tutkimusja opetuslaitteisiin liittyvää yhteistyötä on pyritty kehittämään vuoden 2009 aikana. Viikin kampuksen infrastruktuurityöryhmä on valmistellut koko kampuksen yhteistä laiteinfrastruktuuriohjelmaa. Työ on vielä kesken, mutta vuoden 2010 alkupuolella saataneen ohjelma laadituksi. Tutkimus- ja opetuslaitteiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät tehtävät ovat edelleen lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu laitekannan toisaalta määrällisestä kasvusta ja toisaalta ikääntymisestä. Ulkopuolisen huollon sekä oman huollon varaosien ja tarvikkeiden kokonaiskustannus on vuonna 2009 ollut euroa. Huoltokustannusten pysyminen alhaisena on seuraus siitä, että laitekeskuksen yliteknikko on suorittanut valtaosan huolloista ja korjauksista. Verkko-opetuksessa vuosi painottui verkko-oppimisympäristö Moodlen käyttöönottoon, kouluttamiseen ja opetteluun. Tiedekunnassamme verkko-oppimisympäristöjen käyttö on aktiivista, mistä johtuen uuteen työvälineeseen totuttelu on ollut usealla opettajallamme ajankohtaista vuonna 2009 ja on edel- 4

5 Antti Uusi-Rauva beeta-näytteiden parissa. leenkin vuonna Uutena työvälineenä henkilökunnan saataville tuli verkkokokousjärjestelmä Adobe Connect Pro, joka toivottavasti edistää ja helpottaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme kanssa. Tämä vuoden 2009 laitekeskuksen toimintakertomus jää minun osaltani viimeiseksi. Siirryn eläkkeelle alkaen. Siksi on paikallaan kiittää kaikkia niitä osapuolia maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, joiden kanssa olen ollut yhteistyössä hoitaessani laitekeskustehtäviä. Kiitän maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan laitoksien ja yksiköiden henkilökuntaa ja opiskelijoita. Erityisesti haluan kiittää laitekeskuksen työntekijöitä, työtovereita ja kaikkia niitä henkilöitä tiedekunnassamme, jotka ovat mahdollistaneet sen, että laitekeskus on saanut palvella tiedekuntaa sen teknisten tehtävien hoitamisessa. Olen nauttinut jokaisesta työpäivästä, työtehtävästä ja kaupankäynnistä, kaikista laitteiden asennuksista ja onnistuneista laitteiden käyttöönotoista. Niin ikään on ollut suuri onni saada työskennellä tiedekunnan kiinteistötehtävien hoitamisessa yhteistyössä yliopiston teknisen osaston ja kiinteistöpalveluosaston ja näiden osastojen henkilökuntien kanssa. Heille kaikille lämmin kiitos yhteistyöstä. Olen myös hyvin kiitollinen siitä yhteistyöstä, mikä kampuksella on syntynyt kampuksen tiedekuntien ja erillislaitosten kanssa sekä kampukselle muuttaneiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Tämä tekninen yhteistyö näiden tahojen kanssa on vasta alussa ja sitä pitää kehittää ja rakentaa niin, että kampuksen voimavarat ja valmiudet saadaan koko kampuksen tehokkaaseen käyttöön. Toivotan parhainta onnea ja menestystä maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle sen tärkeässä ja ainutlaatuisessa tehtävässä. Toivon edelleen, että tiedekunnan laitekeskus tulevaisuudessakin täyttää mahdollisimman hyvin tiedekunnan tavoitteet teknisten tukipalveluiden hoitamisessa. Antti Uusi-Rauva 5

6 Laitekeskuksen neuvottelukunta Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani nimesi päätöksellään neuvottelukunnan jäseniksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt: KUVA Eero Roine Professori Eero Puolanne, puheenjohtaja, elintarviketeknologian laitos Professori Annele Hatakka, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Professori Pirjo Mäkelä, soveltavan biologian laitos Tohtorikoulutettava Heikki Mäkinen, taloustieteen laitos Yliopistonlehtori Velimatti Ollilainen, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Neuvottelukunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Eero Puolanne. Professori Carl Johan Westman, metsäekologian laitos Maatalous- ja metsätieteiden ylioppilas Kari Kitala, opiskelijoiden edustaja Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva, laitekeskus, jäsen johtosäännön perusteella Professori Carl Johan Westmanin jäätyä eläkkeelle lukien täydensi dekaani päätöksellään neuvottelukuntaa nimeämällä professori Westmanin sijaan neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi professori Eero Nikinmaan metsäekologian laitokselta. Neuvottelukunta kokoontui vuoden 2009 aikana viisi kertaa. Antti Uusi-Rauva 6

7 Talous Vuoden 2009 määrärahat ( ) Käyttö ( ) Siirto vuodelle 2010 ( ) Siirto v Kasvihuonetulo Palkat Toimintameno Isotooppi.kurssipalkat Atk-menot Huolto ja korjaus Isotooppiosasto Arboretum 900 Kasvihuoneet Tiedekunnan käyttöön hankittu auto Muut pienet laitehankinnat Laitekeskuksen muut toimintakulut Yhteensä Maksullinen palvelutoiminta Vuoden 2009 määrärahat ( ) Käyttö ( ) Siirto vuodelle 2010 ( ) ICP Kasvihuonevuokra Analyysipalvelut Yhteensä SIIRTo Yhteensä

8 Tietotekniikkapalvelut Vuoden 2009 aikana tiedekunnan tietotekniikkapalveluiden tuottamisesta vastasivat pääasiassa tietotekniikkaosaston kampuksen lähitukiryhmä Taurus, keskustakampuksella toimiva servicedesk-ryhmä ja Teollisuuskadulla toimiva infrapalvelut-yksikkö. Taurus-lähitukiryhmän vastuulla ovat tiedekunnan käyttäjätuki sekä laitehankinnat, eli työasemapalvelun tuottaminen. Infrapalvelut-yksikkö huolehtii keskitetystä tietotekniikkainfrastruktuurista, kuten palvelin- ja tietoliikenneverkon ylläpidosta. Laitehankintoja hoidettiin aikaisempaa joustavammin uusien yhteishankintakilpailutusten kautta, jotka mahdollistivat joustavimmat konetilaukset koko kilpailutuksen voimassaoloajan. A-talon remontin myötä Tietonurkka oli koko vuoden poissa käytöstä ja remontti häiritsi myös A-talon monitoimisiiven atk-luokan käyttöä, mikä näkyi luokan matalana käyttöasteena. Tiedekunnan lähituessa otettiin huhtikuussa käyttöön yliopiston yhteinen helpdesk-palvelu. Käyttäjiä opastettiin yhä enenevissä määrin olemaan ongelmatilanteissa aina yhteydessä helpdeskiin. Henkilökunnan omien kannettavien tietokoneiden määrän kasvu tuotti ongelmia lähituen työpanoksen kulumisena näiden koneiden ongelmien ratkomiseen. Taurusryhmässä jouduttiin tekemään laitekeskuksen neuvottelukunnassa tehdyn esityksen mukainen linjaus, jonka mukaan henkilökunnan omistamien koneiden tukiasioissa käyttäjät pyrittiin ohjaamaan keskustakampuksella toimivan läppäriklinikan palveluiden käyttäjiksi. Laitemäärät Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja sen laitokset ovat hankkineet yhteensä 280 mikrotietokonetta, joista 48 oli kannettavia. Hankinnoissa oli lisäystä vuoteen 2008 verrattuna 69 konetta. Vuotuinen hankintamäärä edellyttää koneille viiden vuoden käyttöaikaa. Kaikkia hankintoja ohjasivat yliopiston puitesopimukset ja tietotekniikkaosaston vuoden aikana toteuttamat yhteishankinnat. Laitetoimittajien kilpailutuksella laitteiden hinnat saatiin pysymään varsin edullisella tasolla. Kaikkien uusien sekä myös uudelleen asennettujen koneiden käyttöjärjestelmäksi asennettiin Windows XP Professional ja niitä ylläpidetään ja hallitaan Novell:in ZENworks:in ja Symantec:in Altiriksen avulla. Tietotekniikkaosaston verkkorekisterissä oli vuoden 2009 lopussa tiedekunnalle ja sen laitoksille rekisteröityjä tietokoneita Näiden lisäksi verkkorekisterissä oli 345 opiskelijoiden omaa konetta, jotka on rekisteröity yliopiston asuntolaverkkoon. Opiskelijoiden koneet poistetaan 8

9 rekisteristä vuoden 2010 alussa, koska tietotekniikkaosasto on lokakuussa 2008 irtisanonut kaikkien asuntoloiden liittymät lukien. Käyttäjätunnukset Uusille opiskelijoille varattiin automaattisesti vuoden 2009 syksyllä käyttäjätunnus yliopiston Novell-mikroverkkoon opiskelijarekisteristä käyttöluparekisteriin siirrettyjen tietojen perusteella. Uusien opiskelijoiden tunnukset tehtiin tiedekunnan omaan palvelinympäristöön. Valtaosa opiskelijoista aktivoi tunnuksensa omatoimisesti. Vuoden lopussa tiedekunnalla oli yliopiston keskitetyssä käyttäjähallinnossa 3968 käyttäjää. Atk-opetusluokat Tiedekunnan mikroluokkatilat olivat vuonna 2009 seuraavat: A-talo (Latokartanonkaari 9) Huone 155: 26 työasemaa (opetusluokka) Metsätieteiden talo (B-talo, Latokartanonkaari 7) Huone 339: 15 työasemaa Huone 442: 6 työasemaa Huone 443: 21 työasemaa (ns. GIS-luokka) Huone 539: 16 työasemaa Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talo (Agnes Sjöbergin katu 2) Huone 2066: 9 työasemaa Kehitystalo (Koetilantie 3) Huone 120: 17 työasemaa Tiedekunnan atk-perusopetusta on pääasiassa annettu A-talon monitoimisiivessä sijaitsevassa mikroluokassa. Muuhun atk-avusteiseen opetukseen on käytetty myös muita tiedekunnan mikroluokkia ja tietotekniikkaosaston luokkia Infokeskus Koronassa. Kehitystalon luokan 17 työasemaa uusittiin vuonna Palvelimet Tiedekunnan mikroverkkopalvelimet ovat toimineet koko vuoden hyvin. Palvelimien ylläpidosta vastasi tietotekniikkaosaston infrapalvelut-yksikön mikroverkkoryhmä. Lähituki ja muu atk-toiminta Opiskelijat ja tiedekunnan henkilökunta ovat käyttäneet neuvonta- ja asennuspalveluita ahkerasti. Neuvonta- ja tukityöhön kuuluivat muun muassa erilaisten tietotekniikan ongelmatilanteiden ratkominen ja ohjelmistojen käyttöopastus. Tukipyynnöt kanavoitiin huhtikuusta 2009 lähtien lähituelle helpdesk-palvelun kautta. Vuoden 2009 aikana helpdesk-järjestelmään oli kirjattu Taurus-tukiryhmän toimesta ratkaistuksi noin 1300 tiedekunnan käyttäjien tekemää tukipyyntöä. Tietoteknisten vikojen korjaus ja uusien laitteiden asentaminen ovat suuresti työllistäneet paitsi atk-henkilöstöä myös laitteiden huoltoa ja korjausta hoitavaa yliteknikko Arto Niemistä. Hallintoviraston tietotekniikkaosastossa maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa palvelivat koko vuoden 2009 Taurus-lähitukiryhmästä tietotekniikka-asiantuntijat Martin Ericsson, Asko Jalosuo ja Heikki Jämsä sekä laboratorioinsinööri Ismo Vanhala osana infrapalvelut-yksikön mikroverkkoryhmää. Palveluista vastaavana palvelupäällikkönä toimi tietotekniikkapäällikkö Miika Kahelin. Miika Kahelin 9

10 Huoltopalvelut Laitekeskus käytti vuoden 2009 aikana käytössään olevista varoista tutkimusja opetuslaitteiden huoltoon ja korjaukseen euroa. Kyseisellä rahalla ostettiin ulkopuolisia palveluita sekä oman huollon varaosia ja muuta huollossa tarvittavaa materiaalia. Vuonna 2008 käytettiin vastaaviin huoltopalveluihin euroa. Vuoden 2009 aikana laitekeskuksen tarjoamia huolto- ja korjauspalveluita ovat käyttäneet kaikki tiedekunnan laitokset. Huollon toiminta on ollut vilkasta johtuen sekä uusien laitteiden asentamisesta ja käyttöönotosta että tiedekunnan suuresta laitekannasta. Tiedekunnan mikrotietokoneiden ja muiden oheislaitteiden huoltaminen ja korjaaminen ovat työllistäneet huoltoa. Laitekeskuksen huoltohenkilökunta on antanut vuoden aikana runsaasti erilaista neuvontapalvelua teknisten ongelmien ratkaisemiseksi. Laitekeskus pitää yllä kalibroituja mittanormaaleja. Näitä mittanormaaleja ovat muun muassa lämpötilan, massan, suhteellisen kosteuden ja aallonpituuden mittanormaalit. Osaa mittanormaaleista lainataan kuittausta vastaan laitosten kalibroinneista vastaaville henkilöille. Laitekeskus perehdyttää kyseiset henkilöt mittanormaaleiden käyttöön. Agroteknologian laitoksen tutkimusteknikon palvelu on kuluneena vuonna käsittänyt mikrotomin terien teroituspalvelun, jota ovat käyttäneet maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan soveltavan biologian laitos ja metsävarojen käytön laitos, biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitos sekä Kasvimuseo. Laitekeskus on hankkinut useita rikkoutuneita ja korvauskelvottomiksi osoittautuneita laitteita korvaavia laitteita yhteistyössä laitoksien kanssa. Arto Nieminen 10

11 Laiterekisteri Laitoksien tekniset yhdyshenkilöt huolehtivat laitoksiensa laiterekisteristä. Laiterekisteriä päivitettiin ajantasaiseksi ja yhdenpitäväksi valtion omaisuusrekisterin kanssa sekä suoritettiin inventaario syksyllä Helsingin yliopiston tekninen osasto on kehittänyt yliopiston yhteistä laiterekisteriä jo vuodesta 2007 alkaen. Tämä rekisteri pohjautuu maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laiterekisteriin. Yliopiston rekisteri tulee toimimaan yhdessä kirjanpitoohjelmien kanssa, jolloin käyttöomaisuustiedot, paikkatiedot jne. siirtyvät automaattisesti laiterekisteriin. Kun uusi laiterekisteri otetaan käyttöön, luovutaan laitekeskuksen ylläpitämästä tiedekunnan laiterekisteristä. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laiterekisterin tietokannan siirtäminen yliopiston yhteiseen laiterekisteriin ei toteutunut vuoden 2009 aikana mutta toteutunee vuonna Tekniseltä osastolta rekisterin kehittämistä on hoitanut koordinaattori Jyri Poittinen, tietotekniikkaosastolta tietotekniikkaasiantuntija Martin Ericsson sekä yli-insinööri Antti Uusi- Rauva ja taloussihteeri Virpi Fredriksson laitekeskuksesta. Uusia laitteita laiterekisteriin kirjattiin vuoden 2009 aikana 540 laitetta. Luku sisältää myös atk-laitteet. Autoklaavi Systec V120. Martin Ericsson ja Virpi Fredriksson 11

12 Verkko-opetuksen tuki ja tiedekunnan ATK-opetus Verkkokokousjärjestelmä Adobe Connect Pro. Verkko-opetuksen tuki Verkko-opetuksen tukihenkilö tarjoaa tiedekunnan henkilökunnalle neuvontaa, lähitukea ja koulutusta verkko-opetukseen liittyen. Tukihenkilö on osa tiedekunnan kansliaa, mutta on sijoitettuna laitekeskukseen tietotekniikkahenkilöstön läheisyyden ja laitekeskuksen keskeisen sijainnin vuoksi. Vuoden 2009 aikana verkko-opetuksen tuessa keskityttiin verkko-oppimisympäristö Moodlen käyttöönottoon. Syynä Moodlen painottamiseen oli päätös, jonka mukaan Helsingin yliopisto luopuu Blackboard verkko-oppimisympäristön käytöstä. Käyttö lopetetaan vaiheittain vuoden 2011 loppuun mennessä, opiskelukäytön päättyessä jo vuoden 2010 lopulla. Vaikka Blackboardia käytettiin tiedekunnassamme vuoden 2009 aikana vielä useilla kursseilla, myös Moodlen käyttö yleistyi nopeasti. Opiskelijoille avoimien Moodlen kurssialueiden määrässä tiedekuntamme kipusikin yliopiston kärkeen. Vuonna 2009 Viikin verkko-opetuksen tukihenkilöt järjestivät kampustason koulutusta henkilökunnalle. Maaliskuun alussa toteutettu verkkoopetuksen iltapäivä koostui opetushenkilöstölle suunnatuista työpajoista ja kahvilasta. Tunnin mittaisten työpajojen aiheina olivat Moodle, Wiki ja E-lomake ja vetäjinä iltapäivässä toimivat Opetusteknologiakeskuksen asiantuntijat. Keväällä 2009 viikkiläisin voimin toteutettiin Moodle Basics in English-koulutus, E-lomakkeen peruskurssi, 12

13 Moodlen alkeiskurssi ja Moodle Blackboard opettajille -koulutus. Syksyllä Opetusteknologiakeskus jalkautui entistä enemmän kampuksille toteuttaen koulutuksia yhteistyössä kampusten tukihenkilöiden kanssa. Syksyllä Viikissä järjestettiin kolme Moodlen kertausta ja klinikkaa, Moodle tutuksi -koulutus ja kaksiosainen Opettajana Moodlessa -kurssi. Kouluttajina toimivat Opetusteknologiakeskuksen asiantuntijat. Uutena verkko-opetuksen työvälineenä yliopistossa otettiin käyttöön Adobe Connect Pro -verkkokokousjärjestelmä. Järjestelmää on pilotoitu Helsingin yliopistossa vuodesta 2007 ja vuoden 2009 lopulla saimme sen viimein tuettuun käyttöön. Tiedekuntatason tiedottaminen verkko-opetukseen liittyvistä uudistuksista, tilaisuuksista ja tuotetuista materiaaleista tapahtui kuukausittain lähetettävien sähköpostitiedotteiden, verkkosivujen, blogin ja Alma-intranetin kautta. Kampustasolla tiedotuskanavina käytettiin lisäksi Viikin opettajien tukiblogia helsinki.fi/viikinopet/ ja Alman uutispalstoja. Tukihenkilö toimi lisäksi asiantuntijajäsenenä tiedekunnan opetuksen kehittämistoimikunnassa, jossa vuonna 2009 työstettiin muun muassa opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmaa vuosille Tiedekunnan ATK-opetus Yliopistonlehtori Vesa Niskasen vastuualueena on tiedekunnan ATKopetus. Vuoden 2009 aikana hän piti SPSS-, SAS- ja Excel-kursseja sekä organisoi ja valvoi TVT-ajokorttien suorittamisen. Lisäksi hän toteutti erityiskurssina SPSS-kurssin englanninkieliselle maisteriohjelmalle. Yliopistonlehtori Vesa Niskanen myös vastasi itseopiskelutehtävien tarkastuksesta ja ohjasi opinnäytetöiden tekijöitä. Tiedekunnan verkko-opetuksen tukihenkilö osallistui TVT-ajokortin toteuttamiseen auttaen tiedottamisessa ja toiminnan suunnittelussa. Laitokset myös toteuttivat jonkin verran omaa ATK-opetusta. Tarkempia tietoja: atkope.htm Suoritetut ATK-opinnot 2009 KURSSI Opiskelijoiden lukumäärä Vesa Niskanen Op TVT-ajokortti* Y10: Excel-mallinnus Y136: SPSS ja SAS Yhteensä *Syksyllä 2009 aloittaneista vain osa, koska TVT-ajokortin suoritus jakaantuu nykyisin koko lukuvuoden ajalle. Outi Valkama 13

14 Isotooppiosasto Isotooppiosaston tehtävänä on tarjota maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksille laboratorio- ja muita valmiuksia radioaktiivisten sovellusten toteuttamiseksi tiedekunnassa. Isotooppiosastoon on sijoitettu tiedekunnan radioaktiivisen säteilyn mittauslaitteet sekä radioaktiivisten näytteiden valmistuslaitteet. Tiedekunnan laitokset ja lukuisat ulkopuolisen rahoituksen turvin työskentelevät tutkimusryhmät ovat kuluneen vuoden aikana käyttäneet isotooppiosastoa ja sen henkilökuntaa kaikissa radioaktiivisiin aineisiin ja radioaktiiviseen työskentelyyn liittyvissä tutkimus- ja opetustoiminnoissa. Tutkimuksissa on käytetty 32 P-, 14 C-, 33 P-, 125 I- ja 3 H-nuklideilla leimattuja molekyylejä. Tutkimustoiminta osastolla on ollut vilkasta. Vuonna 2009 seuraavien tutkimusprojektien isotooppitekninen osuus tehtiin isotooppiosastossa: 1. FM Gilbert Chenyi, Ph.D. Junko Takahashi- Schmidt, fil.yo Enni Väisänen, fil.yo Teresa Pehkonen ja FT Anna Kärkönen: Kuusen solunulkoista ligniiniä tuottava solukkolinja soluseinätutkimuksen mallina: plasmamembraanien eristys, oligosakkaridien karakterisointi ja monolignolien kuljetus soluseinään tutkimuskohteina (soveltavan biologian laitos, 14 C) 2. FM Pauli Turunen, FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden kytkeytyminen lipidisignalointiin: fosfolipaasi A2 (peruseläinlääketieteen laitos, eläinlääketieteellinen biokemia, 3 H, 14 C) 3. FM Satu Ruokolainen ja prof. Teemu Teeri: Mads box genes in Gerbera hybrida (soveltavan biologian laitos, 32 P) 4. FT Marja Tuomela, Phil.Lic. Lara Valentin Carrera, MMT Beata Kluczek-Turpeinen ja prof. Annele Hatakka: Orgaanisten aineiden vähentäminen pilaantuneessa maassa sienten avulla (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, mikrobiologian osasto, 14 C) 5. MMM Anssi Vuorinen ja prof. Jari Valkonen: Perunan viruskestävyyteen liittyvien geenien tutkiminen (soveltavan biologian laitos, 32 P) 6. FT Sari Tähtiharju ja prof. Paula Elomaa: Floral asymmetry in Gerbera hybrida (soveltavan biologian laitos, 32 P) 7. Ph.D. Ingemar von Ossowski, Ph.D. Justus Reunanen, prof. Willem de Vos ja prof. Airi Palva: Gefilus-bakteerin pintaproteiinien karakterisointi (peruseläinlääketieteen laitos, 125 I) 8. MMM Deng Xianbao, prof. Teemu Teeri, prof. Jari Valkonen ja prof. Paula Elomaa: Virus induced gene silencing in Gerbera hybrida (soveltavan biologian laitos, 32 P) 9. Dos. Pekka Maijala: Fusarium-sienen ligniininhajotustutkimus (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, 14 C) 10. Dos. Minna Rajamäki ja prof. Jari Valkonen: Viral supression of RNA silencing. Northern blot-analysis of mrnas and small RNAs (soveltavan biologian laitos, 32 P) 11. MMM Johanna Aura ja prof. Jari Valkonen: Perunan maltokaariviruksen tehostettu torjunta, lähetti- ja pikkurna:iden northern blot-analyysit (soveltavan biologian laitos, 32 P) 12. FM Maria Jäntti, FM Jaana Putula ja prof. Jyrki Kukkonen: Oreksiinireseptoreiden kytkeytyminen lipidisignalointiin: fosfolipaasi D (peruseläinlääketieteen laitos, eläinlääketieteellinen biokemia, 3 H, 14 C) 13. M.Sc. Tian Yanping ja prof. Jari Valkonen: Lähetti- ja pikkurna:iden northern blot -analyysit (soveltavan biologian laitos, 32 P) 14. MMM Siru Salin, FT Kari Elo, ELT Juhani Taponen, prof. Aila Vanhatalo ja MMT Tuomo Kokkonen: Lypsylehmän metabolinen stressi: kehitys, indikaattorit ja ehkäisy (kotieläintieteen laitos, ravitsemustiede, 125 I) 15. FM Marjo Ala-Poikela ja prof. Jari Valkonen: Perunavirus A proteiinin vuorovaikutukset (soveltavan biologian laitos, 32 P) 16. Dipl.ing. Isabel Weinheimer ja dos. Minna Rajamäki: Characterization and inhibition of the viral class 1 RNase III silencing suppressor function (soveltavan biologian laitos, 32 P) 17. FM Ninna Koho ja ELL Anna Mykkänen: Hevosen punasolujen laktaatin kuljetus (peruseläinlääketieteen laitos, eläinlääketieteellinen fysiologia, 14 C) 18. FT Mari Pihlatie and FK Zhujun Jiang: Aluskasvillisuuden ja maaperän biologinen typen sidonta boreaalisessa metsässä (fysiikan laitos, 14 C) 19. YMPS204 ekologian kenttäkurssi, MMT Risto Willamo: kenttäkurssin 14C-näytteiden määritys (bio- ja ympäristötieteiden laitos, 14 C) 20. Dos. Aino Smolander, dos. Veikko Kitunen ja dos. Oili Kiikkilä: Maan liukoinen orgaaninen aine: kemiallinen koostumus ja merkitys mikrobeille (Metla, 3 H) 14

15 Isotooppiosaston järjestämän isotooppitekniikan luentokurssin Y35 (4 op) suoritti yhteensä 10 opiskelijaa ja tutkijaa. Kurssiin kuului 46 tuntia luentoja ja 10 tuntia laskuharjoituksia. Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva piti luennot ja laskuharjoitukset Isotooppitekniikan kurssiin kuului seitsemän työtä käsittävä harjoitustyökurssi Y40 (3 op), jonka maaliskuussa ryhmätöinä pitivät FT Risto Koivula, FM Tommi Kekki, laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme ja yli-insinööri Antti Uusi-Rauva. Opintojakson suoritti kuusi opiskelijaa. Opintoviikot lasketaan hyväksi niille laitoksille, joiden pääaineopiskelijoita kurssin suorittaneet ovat. Isotooppitekniikan kurssi on pakollinen kaikille niille opiskelijoille ja tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään isotooppiosastossa. Isotooppitekniikan kurssien hyväksytty suorittaminen antaa pätevyyden isotooppityöstä vastaavan johtajan tehtävään käytettäessä avolähteitä teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä umpilähteitä ja röntgenlaitteita teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Tästä annetaan Säteilyturvakeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan erillinen todistus. Toimintavuonna on jatkettu yhteistyötä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa, jonka Eläinlääkeja elintarviketieteiden talossa sijaitsevan isotooppilaboratorion turvallisuuslupa liitettiin vuonna 2005 isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Peruseläinlääketieteen laitoksen tutkimusteknikko Pirjo Puroranta toimii edelleen laboratorion vastaavan johtajan varamiehenä. Niin ikään yhteistyö kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitoksen isotooppilaboratorion kanssa on jatkunut. Laboratorion turvallisuuslupa liitettiin vuoden 2007 alussa isotooppiosaston turvallisuuslupaan. Laboratorion isotooppityöstä vastaavan johtajan varamiehenä toimii kliininen opettaja Satu Sankari. Isotooppiosaston Wallac WinSpectral 1411 LSCnestetuikelaskija, vuosimalli 1992, rikkoutui elokuussa korjauskelvottomaksi. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan peruseläinlääketieteen laitokselle oli 1999 hankittu vastaava Wallacin 1414-nestetuikelaskija. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvottelujen tuloksena eläinlääketieteellisen tiedekunnan nestetuikelaskija päätettiin siirtää laitekeskuksen isotooppiosastolle. Edelleen sovittiin, että laitekeskus hallinnoi laitetta ja vastaa laitteen ylläpidosta sen jäljellä olevan käyttöiän ajan. Lisäksi sovittiin, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijoilla on oikeus käyttää siirrettyä nestetuikelaskijaa tutkimukseensa ja opetukseensa. Käyttökustannukset jaetaan molempien tiedekuntien mitattujen näytemäärien suhteessa. Kaj-Roger Hurme 15

16 Viikin tiedepuiston kasvihuoneet ja koekenttäalue KUVA Sini Lindström Daniel Richterich kasvihuoneella. Helsingin yliopistolla on Viikin tiedepuistossa käytössään noin 2380 m 2 koekasvihuonetilaa, jonka yhteydessä on noin kolmen hehtaarin suuruinen aidattu koekenttäalue. Kasvihuoneissa on 51 erillistä osastoa, joiden pinta-ala vaihtelee 27 m 2 :stä 100 m 2 :iin. Kasvihuoneosastot on luokiteltu varustuksensa mukaisesti geenitekniikan lautakunnan määrittelemiin kasvihuoneluokkiin. Puolet kasvihuoneosastoista täyttää KH1-luokan vaatimukset ja noin puolet KH2-luokan vaatimukset. Vain yksi osasto täyttää KH3-luokan vaatimukset. Kasvihuoneiden käyttäjillä on oheistiloina käytettävissään varasto-, käsittely- ja kylmätiloja. Tutkimusteknikko Daniel Richterich hoitaa kasvihuoneiden ja koekenttäalueen käytännön järjestelyt. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on nimennyt tiedepuiston kasvihuoneiden ja koekenttäalueen johtoryhmään toimikaudelle seuraavat jäsenet: maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta professori Teemu Teerin (soveltavan biologian laitos), professori Markku Yli-Hallan (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos), tutkimusteknikko Matti Salovaaran (soveltavan biologian laitos), biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta professori Kurt Fagerstedtin ja tutkijatohtori Annikki Wellingin sekä Biotekniikan instituutista professori Yrjö Helariutan. Puheenjohtajaksi dekaani nimesi professori Teemu Teerin. Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva toimi työryhmän sihteerinä. Johtoryhmän toimikausi on

17 Johtoryhmä kokoontui yhden kerran vuoden 2009 aikana. Kasvihuoneita ovat käyttäneet vuoden 2009 aikana pääasiallisesti maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja biotieteellinen tiedekunta. Kasvihuoneilla työskentelevä henkilökunta on kokoontunut tiistaisin kasvihuoneiden taukotilaan tutkimusteknikko Daniel Richterichin johdolla neuvottelemaan ja sopimaan kasvihuoneiden toimintaan liittyvistä käytännön asioista. Kasvihuoneet ja koekenttäalue ovat maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen alaisia. Rehtorin tulossopimuksessa maatalous-metsätieteellinen tiedekunta maksoi kasvihuoneiden koko vuokran euroa vuodelta Laitekeskus puolestaan peri tiedekunnan ulkopuolisilta käyttäjiltä vuokraa 22,46 euroa/m 2 /kk. Vuokraa on peritty vuonna 2009 biotieteelliseltä tiedekunnalta euroa ja Viikinkaari 6:ssa Yrityshautomo Cultivator I:ssä toimivalta Unicrop Oy:ltä euroa. Vuokrien lisäksi on kasvihuoneiden käyttäjiltä laskutettu kasvihuoneiden käyttöä hoitavan tutkimusteknikon kokonaispalkkauksesta 55 % sekä kasvihuoneiden pienhankintakustannukset. Viikin koekasvihuoneiden käyttö vuonna 2009 m 2 /kk, euroa % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 1 654,80 70 Biotieteellinen tiedekunta 627,10 26 Unicrop Oy 52,40 2 Käyttämätön pinta-ala 48,30 2 Yhteensä 2 382, Teknisen osaston kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaan vuoden 2006 alusta lukien laitekeskus ei ole maksanut vuokraa käyttämättömistä kasvihuoneosastoista. Laitekeskus ilmoittaa tekniselle osastolle käyttämättömät osastot neljän kuukauden jaksoissa. Kunkin vuoden lopussa tarkistetaan koko vuoden osalta käyttämättömät osastot ja niiden kustannukset. Vuonna 2009 Oy Schetelig Ab, yliopiston tekninen osasto ja laitekeskus ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kasvihuoneautomatiikan perusparannuksen. Kasvihuoneautomatiikka on tehty helppokäyttöisemmäksi ja toimintavarmemmaksi. Töiden yhteydessä on uusittu kasteluputkistoa, sähkökytkentöjä ja tietotekniikan ohjelmisto. Lisäksi kasvihuoneosastoon nro K021 on asennettu pimennysverhot. Pimennysverhot toimitti ja asensi Ecomont Oy ja ne on kytketty kasvihuoneautomatiikkaan. 17

18 Vuonna 2009 Viikin koekasvihuoneilla käynnissä olevia projekteja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 1. Prof. Fred Asiegbu and Ph.D. student Hui Sun: Heterobasidion conifer tree pathosystem: biological control with Phlebiopsis gigantea (metsäekologian laitos). 2. Tutkimusteknikko Marja Calonius ja yliopistonlehtori Leena Lindén: Puutarhatieteen opintokokoelmat (soveltavan biologian laitos). 3. Prof. Paula Elomaa ja prof. Pirjo Mäkelä: Tuotantokasvien kasvu ja kehitys KTB 212, idätyskoe. Kasveina herne, sinilupiini, retiisi, vehnä, pellava ja kurkku (soveltavan biologian laitos). 4. Prof. Paula Elomaa ja prof. Teemu Teeri: Gerberan kukinnon kehitys ja sekundaarimetabolia (soveltavan biologian laitos). 5. Mmyo Daniela Heinonen ja tutkijatohtori Leena Räsänen: Endofyyttibakteereiden ja ritsobien vaikutus, yhdessä ja erikseen, kolmen kasvilajin kasvuun (papu, rehuvuohenherne ja Calliandrapuun taimet) (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 6. Prof. Heikki Hokkanen: Kaaliperhosen kasvatus (soveltavan biologian laitos). 7. Tutkijatohtori Timo Hytönen, MMM Kati Mouhu, tohtorikoulutettava Marja Rantanen: Mansikan kukinnan säätely (soveltavan biologian laitos). 8. Mmyo Muhammad Kashif, tutkijatohtori Minna Rajamäki, M.Sc. Arthur Tugume, prof. Jari Valkonen, M.Sc. Isabel Weinheimer ja Katrin Wiegmann: Bataatin virustautien tutkimus (soveltavan biologian laitos). 9. M.Sc. Sascha Kirchner, prof. Jari Valkonen ja M.Sc. Yanping Tian: Perunan Y-viruskestävyys ja Y-viruksen rodut perunoissa sekä kurssimateriaali (soveltavan biologian laitos). 10. Projektitutkija Kati Lassi: Rypsin herbisidiresistenssin tutkimus (soveltavan biologian laitos). 11. Yliopistonlehtori Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa: Kurssi ME370 metsäentomologiset menetelmät, ravinnon laadun vaikutus mäntypistiäisten menestymiseen, kasvatuskoe männyntaimilla (metsäekologian laitos). 12. Tohtorikoulutettava Petra Manninen ja prof. Pirjo Mäkelä: Teollisuusmaiden raskasmetallimaiden puhdistus kasvuston avulla (soveltavan biologian laitos). 13. Tohtorikoulutettava Mahmoud Seleiman ja prof. Pirjo Mäkelä: Puhdistamolietteen käyttö kasvien ravitsemuksessa (soveltavan biologian laitos). 14. M.Sc. Deusdedith Mbanzibwa ja prof. Jari Valkonen: Kassavan ruskojuovaviruksen rodut Itä-Afrikassa (soveltavan biologian laitos). 15. Prof. Pirjo Mäkelä, FT Arja Santanen ja dos. Frederick Stoddard: Peltobioenergiahankkeen miscantus ja pajut (soveltavan biologian laitos). 16. Prof. Pirjo Mäkelä ja tohtorikoulutettava Antti Tuulos: Syysrypsin monipuolisuus tehokkaaseen käyttöön (soveltavan biologian laitos). 17. Prof. Kristiina Mäkinen: Virusinfektiot N.benthamiana ja N.tabacum isäntäkasveissa. Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet, joihin tehty tutkimus kuuluu, ovat: 1) The role of viral replication-associated proteins in plant defense responses, 2) Functional and inhibitory protein-protein and protein-rna complexes formed during potyvirus infection (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 18. Tohtorikoulutettava Tarja Niemelä: Rypsihybridin projekti (soveltavan biologian laitos). 19. FT Hanna Pasonen: Geenimuunnellun rauduskoivun, GM-hybridihaavan ja haavan sekä suomalaisten koivu- ja haapakantojen viljely (soveltavan biologian laitos). 20. Prof. Minna Pirhonen: lituruohon, perunan ja tupakan viljely tutkimusta ja kurssia varten (soveltavan biologian laitos). 21. Tutkijatohtori Jukka Pumpanen: FastCarbon, effect of fast cycling carbon on the decomposition of old soil organic matter, (metsäekologian laitos). 22. Yliopistonlehtori Asko Simojoki ja tohtorikoulutettava Seija Virtanen: Vesitalouden säätelyn vaikutus maan ominaisuuksiin ja ruokohelven kasvuun happamalla sulfaattimaalla (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 23. Yliopistonlehtori Mervi Seppänen: Seleenin kierto peltoekosysteemissä. Kukinnan ja korren kasvun säätely timoteissa (soveltavan biologian laitos). 24. Yliopistonlehtori Frederick Stoddard: Lupinus for daylength, heat and drought stress response. Drought tolerance in broad bean (soveltavan biologian laitos). 25. Tutkijatohtori Marja Tuomela, tohtorikoulutettava Lara Valentin Carrera, jatko-opiskelija Erika Winqvist: Orgaanisen aineen hajotus maasta sienten avulla (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 26. Prof. Markku Yli-Halla: Kasvinravitsemus, puutosoireisten kasvien kasvattaminen, vehnä ja rypsi (soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos). 18

19 Biotieteellinen tiedekunta 1. Tutkija Markku Aalto, Ph.D. student Uma Balasubramanian, yliopistonlehtori Pekka Heino ja prof. Tapio Palva: Abiotic stress response in plants, growing of arabidopsis thaliana TDNA mutant lines and screening the homozygous linesof the mutants, observing their phenotype (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 2. Tutkija Markku Aalto ja prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt. GM-koivumateriaalin lisäys. Arabidopsis thaliana T-DNA insertiolinjojen kasvatuskokeita (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 3. Tutkija Kukka Aho and yliopistonlehtori Hannu Saarilahti: Arabidopsis thaliana bacterial pathogen work (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 4. Prof. Kurt Fagerstedt: Ligniinin biosynteesin tutkimus, kasveina koivu, mänty ja kuusi. Kasvien tulvankestävyystutkimus. Kasveina iiris ja kurjenmiekka. Kurssikasveja (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 5. Ph.D. Günter Brader, Torbjörn Grandberg and prof. Tapio Palva: Fungus/Arabidopsis interaction research focusing on glucosinolates (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 6. Yliopistonlehtori Pekka Heino ja Mantas Survila: Dissection of early events in signal transduction leading to low temperature responses in Arabidopsis (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede, Cold/Pathogen group). 7. Prof. Yrjö Helariutta, prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Kasvien signalointiin liittyvä tutkimus lituruoholla, lyhyen ja pitkän päivän käsittelyt (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia ja perinnöllisyystiede). 8. Prof. Yrjö Helariutta, FM Kaisa Nieminen ja tutkija Juha Immanen: Sytokiniinin vaikutus puun paksuuskasvuun, kasveina koivu ja poppeli. Koivun ligniininpitoisuuden muuntaminen (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 9. Tutkija Suvi Ikonen: Täpläverkkoperhosen laboratoriokasvatuksissa tarvittavien ravintokasvien (heinäratamo ja tähkätädyke) kasvatus (bio- ja ympäristötieteiden laitos, metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). 10. Tutkija Juha Immanen: Genomin sekvensointiprojekti. Etsimme 4. sukupolven itsepölytteisistä rauduskoivuista mahdollisimman homotsygoottista yksilöä sekvensoitavaksi. Rauduskoivun genetiikkaprojekti. Pyrimme löytämään itsepölytteisistä jälkeläisistä mutantteja, joiden paksuuskasvu on muuttunut. Mutanttien ja genomisekvenssin avulla olisi mahdollista selvittää, mitkä geenit vaikuttaisivat paksuuskasvuun (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 11. Prof. Jaakko Kangasjärvi ja prof. Tapio Palva: Geenimuunnellun ja ei muunnellun koivu- ja hybridihaapamateriaalin kasvatus koetoimintaan (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 12. Prof. Jaakko Kangasjärvi ja FM Raili Ruonala: Etyleenin vaikutus puun kasvuun ja kehitykseen, kasvina rauduskoivu (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 13. Prof. Jaakko Kangasjärvi ja tutkijatohtori Jorma Vahala: Etyleenin vaikutus puun muodostukseen, kasveina poppeli ja koivu (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 14. Prof. Jaakko Kangasjärvi ja tutkijatohtori Annikki Welling: Puiden lepotilan säätely, kasveina hybridihaapa ja koivu (bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 15. Yliopistonlehtori Anna-Liisa Laine: Kasvin ja sienipatogeenin vuorovaikutukset pirstoutuneessa elinympäristössä. Tutkimuslaji heinäratamo (bio- ja ympäristötieteiden laitos, metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä). 16. Tutkija Jing Li ja prof. Tapio Palva: Genetic Screen for regulatory components linking growth and development to innate immunity in Arabidopsis (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 17. M.Sc. Outi Niemi ja prof. Tapio Palva: Arabidopsis-linjojen kasvatus, lyhyt ja pitkä päivä (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 18. Ph.D. Anzu Minami: The role of ERD15 in regulation of ABA dependent signaling pathways with special emphasis to pathways leading to increased freezing tolerance (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 19. Prof. Tapio Palva and M.Sc. Diana Tulea: Modification of secondary metabolite profile for improved pest resistance (bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). Muut Tutkija Kimmo Koivu: Kitupellavan viljelyominaisuuksien muokkaaminen geeniteknisin menetelmin (Unicrop Oy). KUVA Wilma Hurskainen 19

20 Vuonna 2009 Viikin koekentällä suoritettuja projekteja 1. Tutkija Markku Aalto ja prof. Tapio Palva: Rauduskoivu, vuodenaikaisnäytteitä (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 2. Tohtorikoulutettava Johanna Aura ja prof. Jari Valkonen: Perunan Y-viruksen leviäminen kirvojen välityksellä (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 3. Prof. Kurt Fagerstedt: Kasvien tulvankestävyystutkimus, kasvina kurjenmiekka, sekä kurssimateriaalia (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 4. Prof. Heikki Hokkanen: Mehiläisten levitintestaus. TEKES-projekti 'Innokuori'. Kaaliperhoskasvatuksia ja hyönteisten ruokakasvien kasvatusta (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 5. Prof. Heikki Hänninen, tutkija Robin Lundell, tutkija Timo Saarinen ja yliopistonlehtori Helena Åström: Plant Ecophysiology and Climate Change Group (PECC). Effects of climatic warming on winter active northern plants (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 6. Prof. Yrjö Helariutta: Raudus- ja hieskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 7. Prof. Jaakko Kangasjärvi: Raudus- ja hieskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, kasvibiologia). 8. Projektitutkija Kati Lassi: Rypsin herbisidiresistenssin tutkimus (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 9. Yliopistonlehtori Leena Lindén: Pohjoiset taajamapuut (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 10. Prof. Pirjo Mäkelä ja dos. Frederick Stoddard: 1) Pajusta bioenergiaa, 2) Öljykontaminaation puhdistus maasta kasveilla ja bakteereilla (rehukattara ja vuohenherne), 3) MoniPalko-hankkeen sinilupiini, härkäpapu ja linssi, 4) Pellavan ja härkäpavun mutaatio- ja jalostuspopulaatiot, 5) Syysviljelykasveilla lisää monipuolisuutta viljelyyn, 6) Puhdistamolietteen hyötykäyttö bioenergian tuotannossa, 7) Syysrypsin monipuolisuus käyttöön, 8) Sustainable energy crop mixtures (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 11. Yliopistonlehtori Pauliina Palonen ja tohtorikoulutettava Marja Rantanen: Vadelman talvilepo (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 12. Prof. Teemu Teeri ja tutkimusteknikko Terttu Parkkari: Atsalea-projekti (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). 13. Prof. Tapio Palva: Rauduskoivun eri linjojen kasvatus (biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, perinnöllisyystiede). 14. Prof. Jari Valkonen: Viruspuhdistuksen vaikutus vadelman satoon (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, soveltavan biologian laitos). Koekenttäalueen itäpuoleisen aidan kunnostaminen Yliopiston tekninen osasto käynnisti syyskuussa 2009 koekenttäalueen itäpuoleisella sivustalla sijaitsevan turva-aidan rakentamisen. Mainitulla sivustalla turva-aita on ollut jo useiden vuosien ajan tilapäisenä. Kun kevyen liikenteen väylä kesällä 2009 rakennettiin lopulliselle paikalleen, voitiin koekenttäalueen itäreunalla aloittaa turva-aidan rakentaminen. Töistä vastasi kiinteistöpäällikkö Juha Kurki ja urakoinnin suoritti Rakennusliike Utriainen Oy. Työ valmistui joulukuun alussa Aidan hälytysjärjestelmä kunnostetaan alkuvuodesta Daniel Richterich 20

21 Viikin arboretum Viikin puulajipuistoa, arboretumia, hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Sen toimintaa johtaa johtoryhmä, jonka maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani on asettanut toimikaudeksi Johtoryhmään kuuluivat maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta puheenjohtajana professori Olavi Luukkanen metsäekologian laitokselta, professori Teemu Teeri soveltavan biologian laitokselta ja Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Reijo Heikkilä. Biotieteellisestä tiedekunnasta johtoryhmään kuuluivat professori Kurt Fagerstedt sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila ja vastaava luontomestari Mikko Yletyinen. Sihteerinä toimi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen johtaja, yli-insinööri Antti Uusi- Rauva. Johtoryhmä kokoontui yhden kerran vuoden 2009 aikana. Arboretumin hoidon työnjohtajana toimii kasvihuoneiden tutkimusteknikko Daniel Richterich. Edellisten vuosien tapaan myös toimintavuoden 2009 aikana Helsingin kaupunki osoitti kuudeksi kuukaudeksi arboretumin kunnossapito- ja hoitotöihin viherrakentamisen alan työllistettäviä. Kaupungin palkkaamina metsänhoitotyöntekijöinä työskentelivät toukokuun alusta lokakuun loppuun Usko Kyngäs ja Hannu Lehtinen. Puiden kaatoon ja karsintaan saatiin Viikin opetus- ja tutkimustilalta lainaksi koneita sekä miestyöapua. Pääasiallisina töinä arboretumissa vuonna 2009 ovat olleet erilaiset kasvuston hoitoja raivaustyöt, taimikkojen hoito sekä polkujen kunnostus. Arboretumin hoidosta vuonna 2009 aiheutuneet tarvikehankinnat olivat 900 euroa. Lisäksi hankittiin raivaussaha Jonsered CC2145 hintaan 510 euroa. Yli-insinööri Antti Uusi- Rauva, tutkimusteknikko Daniel Richterich ja arboretumin työntekijät kävivät syyskuussa Elimäellä Mustilan arboretumissa. Arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikaisen johdolla tutustuttiin Mustilan arboretumiin ja sen taimistoon sekä suunniteltiin taimien hankintaa Viikin arboretumiin. Daniel Richterich 21 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

22 Viikin tiedepuiston viheralueet Laitekeskus osallistuu yhteistyössä yliopiston kiinteistöpalveluosaston kanssa Viikin tiedepuiston viheralueiden hoitoon. Laitekeskuksen tutkimusteknikko Daniel Richterichin työnkuvaan (20 % kokonaistyöajasta) kuuluu kampuksen viheralueiden hoidon järjestely ja työnjohto yhteistyössä kiinteistöpalveluosaston kanssa. Vuoden 2007 alusta yliopiston kiinteistöpalveluosasto on järjestänyt Viikin kampuksen viheralueiden hoidon oman henkilökuntansa voimin. Kiinteistöpalveluosaston puutarhuri Tiitu Autio työskentelee pysyvästi Viikissä. Lisäksi palkattiin muutamia kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Kunkin kiinteistön kiinteistönhoitajat osallistuivat myös viherhuollon tehtäviin, kuten nurmikon leikkaamiseen. Viherhuollon piiriin kuuluivat talojen A F, Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon, kasvihuoneiden, Infokeskus Koronan, Biokeskusten 1, 2 ja 3, yrityshautomoiden Cultivator 1 ja 2, Kartanoravintolan, Normaalikoulun, Monitoimitalon ja Yliopistollisen eläinsairaalan tontit sekä opetus- ja tutkimustilalla Kehitystalon, laboratorio- ja oppilasrakennusten talojen tontit. Daniel Richterich 22

23 Laitehankinnat Hankintatoimen koordinaatiotyöryhmä Helsingin yliopistossa Yliopiston rehtori nimitti päätöksellään 083/2007, yliopiston hankintatoimen koordinaatiotyöryhmän. Sen puheenjohtajaksi rehtori määräsi tekninen johtaja Anna-Maija Lukkarin ja sihteeriksi ympäristövastaava Virpi Pyyn. Vuoden 2009 ajan sihteerinä toimi suunnittelija Jarna Anttila. Viikin kampuksen edustajana työryhmässä on yli-insinööri Antti Uusi-Rauva. Hankintatoimen koordinaatiotyöryhmän tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin yliopiston hankintatoimi hoidetaan kokonaistaloudellisesti ja että julkisia varoja käytetään tehokkaasti sekä että hankinnat toteutetaan hankintalain mukaisesti. Uusi hankintalaki tuli voimaan Hankintatoimen koordinaatioryhmän puheenjohtaja vastaa hankintatoimen johtamisesta Helsingin yliopistossa. Koordinaatiotyöryhmä ja sen tukena toimiva asiantuntijatyöryhmä valmistelevat päätökset yliopistossa noudatettavista hankintaohjeista ja -periaatteista. Tiedekunnat ja erillislaitokset sekä hallintoviraston osastot ja yksiköt vastaavat omista hankinnoistaan ryhmän ohjeistuksen mukaisesti ja huolehtivat hankintojen ohjeistukseen liittyvästä tiedonvälityksestä yksiköissään. Hankintatoimen koordinaatiotyöryhmä on valmistellut yliopiston hankintaohjeen ( alma.helsinki.fi/download/ / helsingin_yliopisto_hankintaohje_ pdf). Se on valmistunut Koordinaatiotyöryhmä on järjestänyt yliopistossa laitoksille ja yksiköille kohdennettua hankintakoulutusta hankintaohjeen pohjalta. Hankintalakiin on esitetty muutoksia vuoden 2009 aikana. Merkittävin muutosesitys on kansallisten hankintojen kynnysarvon euroa (0 % alv.) nostaminen euroon (0 % alv.) koskien tavara- ja palveluhankintoja. Hankintalakiin esitetään monia muitakin muutoksia. Eduskunta ei kuitenkaan ole vuoden 2009 loppuun mennessä tehnyt esitetyistä muutoksista päätöstä. Päätökset tultaneen tekemään kevättalvella Hankintatoimen koordinaatiotyöryhmä seuraa tarkoin esitettyjä muutoksia ja ilmoittaa muutosten voimaantultua niistä tiedekunnille ja laitoksille. Viikin kampuksen infrastruktuurityöryhmä (laitetyöryhmä) Kampuksella on toiminut jo usean vuoden ajan kampuksen yhteinen laitetyöryhmä. Laitetyöryhmän jäseninä ovat kampuksen neljän tiedekunnan tutkimustoiminnasta vastaavat varadekaanit: biotieteellisestä tiedekunnasta varadekaani Tapio Palva, eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta varadekaani Marja-Liisa Hänninen, farmasian tiedekunnasta varadekaani Heikki Vuorela ja maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta varadekaani Vieno Piironen. Biotekniikan instituutista jäsenenä on ollut Biotekniikan instituutin johtaja Mart Saarma, kesästä 2009 lähtien johtaja Tomi Mäkelä sekä Neurotieteiden tutkimuskeskuksesta johtaja Heikki Rauvala, joka on toiminut työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän sihteerinä on toiminut yli-insinööri Antti Uusi-Rauva laitekeskuksesta. Työryhmän tehtävänä lähes vuosittain on ollut tehdä esitykset tutkimus- ja opetuslaitehankinnoiksi yliopiston laiteryhmälle. Kyseinen työryhmä on laajentanut tehtäväaluettaan niin, että se on ryhtynyt valmistelemaan Viikin kampuksen yhteistä laiteinfrastruktuuriohjelmaa. Työryhmää on täten laajennettu vuoden 2009 aikana sektoritutkimuslaitosten edustajilla: Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira) yksikönjohtaja Kimmo Peltonen, Helsinki Business and Science Park Ltd:stä palvelujohtaja Liisa Peltokorpi, Helsingin kaupungin MetropoliLabista osastopäällikkö Inkeri Kuningas, Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) laboratorionjohtaja Marjatta Kantola, vanhempi tutkija Veikko Kitunen ja vanhempi tutkija Tarja Tapanila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (RKTL) erikoistutkija Pekka Vuorinen ja Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) kemisti Sami Huhtala. Tämä työryhmä on ryhtynyt vuoden 2009 aikana valmistelemaan koko Viikin kampuksen yhteistä laiteinfrastruktuurioh- 23