Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue

Transkriptio

1 Lausunto 1 (13) Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Espoon kaupunginhallitus katsoo kyseessä olevassa asiassa voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen ja voi siten antaa lausunnon valituksesta. 2 Alueen kuvaus, tehdyt selvitykset ja vuorovaikutus Valituksenalainen Lommilan alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Espoon keskuksen rautatieasemalta pohjoiseen. Alueella sijaitsee väljästi rakennettuja teollisuus- ja varastotoiminnan tontteja, Nedre Glomsin vanha päärakennus, viljelemätöntä peltoaluetta, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja pikaruokapaikka. Teollisuusalueen ja entisen kaupungin varikkoalueen välissä virtaa Glomsån -joki. Joen vierustan viheralueella on ulkoilureittiyhteys Kehä III:n pohjoispuolelta Oittaalta Espoonjokilaaksoon. Talvisin reitillä on hiihtolatu. Kaava-aluetta rajaavat lounaassa Turunväylä (Valtatie 1/E18), luoteessa Kehä III (Kantatie 50/E18) ja idässä Espoontie. Alueella on myös Turuntie (Seututie 110). Kunnarlantie erkaantuu Turuntien ja Espoontien liittymässä. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa alueella on merkintä Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:ssä, vahvistettu , alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Alueen kautta kulkee pääulkoilureitti. Kaava -alueella ovat voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Kirskumäen

2 Lausunto 2 (13) ja Fallåkerin asemakaavat. Korttelit sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaava-aluetta koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Toimiva aluerakenne (VAT kohta 4.2), Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3), Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (VAT 4.4), Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (VAT 4.5) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (4.6). Lommilan asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti kehittää ja vahvistaa Espoon keskusta siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä (Espoon Keskuksen kehittämissuunnitelma 2003, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus). Espoo on edistänyt edellä esitetyn mukaisesti Lommilan ja asemanseudun välistä akselia. Kaupunginhallituksen 2003 päätöksen jälkeen kauppakeskus Entresse on rakentunut ja aseman eteläpuolella asuntorakentaminen on toteutunut useissa kohteissa Siltakadun ja Valakujan varrella. Kehityssuuntaa tukevia kaavamuutoksia on vireillä ja hyväksytty. Kaavoilla on mahdollistettu Omnian koulutustoiminnan laajennushankkeet ja Kuninkaantien lukion / uimahallin sekä Kirkkojärven koulun rakentaminen. Muilla kaavamuutoksilla on huomioitu muun muassa Kuninkaantien hotellin ja siihen liittyvän koulutustoiminnan laajennustarpeet sekä laajan viheralueen ja kulkuyhteyksien rakentamisen asemanseudun ja Lommilan välillä. Espoontori ja Entresse - kauppakeskusten toimijat ovat laatineet kauppakeskusten käytölliseen yhdistämiseen liittyvän suunnitelman, joka toteutuessaan edelleen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja. Alueen joukkoliikenne parantuu edelleen kaupunkiradan ja matkakeskuksen valmistuttua. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti asemaseudulla on käynnissä myös useita kaavamuutoksia, jotka toteutuessaan kohentavat alueen imagoa ja toiminnallisuutta sekä parantavat alueen kulkuyhteyksiä, kuten edellä mainittu aseman seudun kauppakeskukset yhdistävä Kiltakallio I -asemakaavan muutos. Kaupunkiradan ratasuunnitelma on käynnissä ja lähes valmis toteutettavaksi arviolta vuonna 2018 valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen. Matkakeskuksen kunnallistekninen yleissuunnittelu on lähes valmis. Matkakeskus tulee olla valmis ennen Espoontorin laajennuksen rakentamista. Lisäksi vireillä on useita pääosin asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavan muutoksia, joista tärkeimmät ovat Länsi - Suviniitty, Suvela I (Suvelan Onni), Virastokeskus, Espoon keskus 1b ja Suviniitty III.

3 Lausunto 3 (13) Espoonjokilaakso on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta sekä voimassa olevassa yleiskaavassa että maakuntakaavassa. Jokilaakson kehittämisessä huomioidaan seudun historialliset ja maisemalliset arvot. Espoon kaupunki toteaa, että nykyinen Lommilan kaava-alue on kaupunki- ja maisemakuvallisesti hahmoton ja hajanainen. Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan muun muassa kauppakeskuksen, toimisto- ja hotellirakennusten ja liikuntapalvelujen rakentaminen Lommilan alueelle sekä varaudutaan muutoksen edellyttämien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen. Kaavaalueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Glomsån -joen välitön ympäristö on merkitty säilytettäväksi merkinnöillä s-1 ja s-2. Merkinnän s-2 määräyksellä on suojeltu myös jokiuoman vanhan kiviholvisillan rakenteet. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes asukasta. Koko markkinaalueen koko on Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien lähes asukasta. Väestö on voimakkaassa kasvussa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten kem2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla kem2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle kem2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle kem2. Viranomaisneuvottelut ja selvitykset Viranomaisneuvottelut: Selvitykset: - Toisen vaiheen viranomaisneuvottelu , Uudenmaan ELY-keskus, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Vihdin kunta, Uudenmaan liitto, HSL, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Päivitetyn kauppakeskushankkeen suunnitelman esittely Uudenmaan ympäristökeskukselle - Viranomaisneuvottelu pidetty Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla - Lommilan kauppakeskuksen suunniteltu liiketilakonsepti lopputilanteessa, Hypermarkettien koon rajoittamisen vaikutukset liikenteeseen, Trafix Oy, Lommila osana Espoon keskuksen kokonaisuutta, Raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus, Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma , Arkkitehdit Tommila Oy, Ympäristövaikutusselvitys Vaihtoehto B, WSP / Trafix Oy, Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy, Lommila, hulevesien mitoituslaskelmien tarkistus, Ramboll Finland Oy, Lommila, hulevesien johtaminen ja käsittely, luonnos, osa kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa, Ramboll Finland Oy,

4 Lausunto 4 (13) Vuorovaikutus - Espoon keskuksen ja Lommilan seudun liikenneverkkoselvitys, 12/2011 Trafix Oy - Lommilan energiaselvitys, Pöyry Finland Oy, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 3/ Lommilan katuverkko yleissuunnitelman toimivuustarkastelut: lisätarkastelu, kauppakeskuksen ensivaihe, Trafix Oy, Lommilan katuverkon yleissuunnitelma - liikenteen toimivuustarkastelut, lisätarkastelu: kauppakeskuksen ensivaihe k-m², Trafix, Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma, Espoon raideliikennevisio, Strafica, Lommilan kauppakeskus, liikenne-ennuste, Trafix Oy, Lommilan katuverkko, yleissuunnitelman toimivuustarkastelut, Lommilan kauppakeskus, vaikutukset liikkumiseen, Trafix Oy, Lommilan kauppakeskuksen kaupallinen konsepti (alustava), Santasalo Oy, Lommilan alue, kaupallinen selvitys, Santasalo Oy, Lommilan asemakaava-alueen lepakkolausunto, Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse Espoonjokilaakson esiselvitys, Näkymä Oy, Purohyrräselvitys, Stephen Venn, Ympäristövaikutusselvitys Vaihtoehto A, WSP Oy, , päivitys Espoon virtavesiselvitys 2008, osa 1, Espoon ympäristökeskus 1a/2009, s Espoonjoen suojelusuunnitelma, Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 5/ Luontotyyppiselvitys Espoon Lommilassa vuonna 2008, WSP / Yrjölä Oy, Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys, Lommila, Espoo 2006, Yrjölä Oy, Espoon keskus, kaupunki keskellä Espoota 2005, Tilannekatsaus, Kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon uusi keskus 2003, Toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämissuunnitelma, Kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon keskuksen kehittämisohjelma, Lommilan asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty). Lommilan asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävillä oloaikana jätettiin 8 kirjallista muistutusta. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin lausuntoja ja kannanottoja 15 kpl. Kaavakarttaa tarkistettiin saadun palautteen pohjalta. Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen MRA 32 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävillä olon aikana yksi kirjallinen muistutus sekä neljä lausuntoa ja kannanottoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti tarkistettiin maantiealueiden

5 Lausunto 5 (13) liittymämerkintöjä. Saadun palautteen perusteella kaavaselostusta täydennettiin ja korjattiin. 3 Valitukset Valtuusto hyväksyi Lommilan asemakaavan muutoksen, alue Päätöksestä on tehty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Hallinto-oikeus pyytää valitusten johdosta kaupunginhallitusta hankkimaan lausunnon. 3.1 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY -keskus) valituksessa katsotaan, että Espoon valtuuston päätös Lommilan asemakaavan muutoksesta tulee lainvastaisena kumota. Valituksen pääasiallinen sisältö on seuraava. Uudenmaan ELY -keskus katsoo, että asemakaavamuutos ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, se poikkeaa vaikutuksiltaan voimassa olevan yleiskaavan sisällöstä vaikeuttaen sen toteuttamista. Asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset eivät täyty eikä vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaustarvetta ole otettu huomioon lain edellyttämällä tavalla: - hankkeella on selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta; - asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun; - ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset; - vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue, Lommilan kolmion alueesta syntyy uusi erillinen seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen. 3.2 Toisessa valituksessa vaaditaan, että Lommilan kaavapäätös kumotaan virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, eri maanomistajia ja erityisesti lähialueen muita kaupallisia palveluita eriarvoisesti kohtelevana ja muutenkin laittomana. Valituksen perusteluina esitetään pääasiassa seuraavaa. Valituksen mukaan alueen läpi kulkeva hiihtolatu ja Espoonjokeen laskeva Glomsån -joki ovat vaarassa tuhoutua massiivisen rakentamisen ja kasvavan liikenteen johdosta. Kaavassa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä menee yksityisen sisätilan läpi. Asemakaava ei ota huomioon riittävissä määrin huomioon alueella sijaitsevia muinaismuistoja ja suojelukohteita. Hankkeella on haitallisia vaikutuksia Kauniaisten paikallisten palvelujen menestymiseen ja olemassaoloon ja merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Koska Lommilan asemakaavan muutos vaikuttaa merkittävällä tavalla sekä lähiympäristöön että myös laajalle alueelle, sen vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Valituksessa viitataan ELY -keskuksen

6 Lausunto 6 (13) lausuntoon, jossa katsotaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia. Valituksen mukaan asian valmistelu ja sitä seurannut päätöksenteko on tapahtunut virheellisessä järjestyksessä. Espoon teknisen toimen johtaja on esteellisenä ottanut keskeisellä tavalla osaa asian valmisteluun, esittelyyn ja päätöksentekoon. Myös valtuutettu, kaupunginhallituksen II:ta varapuheenjohtajaa on sidosten johdosta pidettävä esteellisenä osallistumaan HOK - Elantoa ja Keskoa koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Lisäksi valituksessa esitetään, että asiassa on ilmennyt, että olisi etukäteen sovittu sitovalla tavalla maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti asemakaavan sisällöstä. 4. Kannanotot valituksiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Espoon kaupunki lausuu väitetystä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuudesta seuraavaa. Kaupan kaavoituksessa huomioidaan muun muassa kaavojen sisältövaatimukset, jotka ohjaavat kaupan palveluverkon suunnittelua. Kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä ovat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimukset, joiden mukaisesti kaavoja laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikennejärjestelyihin, palveluiden saatavuuteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Maakuntakaavalla on erityinen tehtävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja mitoituksen ohjauksessa (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 2013, s. 19). Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alueella on merkintä Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Lommilan kaava -aluetta koskevat seuraavat huomioon otettavat valtakunnalliset tavoitteet: Toimiva aluerakenne (VAT 4.2), Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3), Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4), Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (VAT 4.6). Toimiva aluerakenne (VAT 4.2) Toimivaa aluerakennetta kehitetään Espoon Lommilassa monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Lommilan alue liittyy Espoon kaupunkikeskusverkostossa Espoon keskukseen ja Lommilan kehittäminen on osa Espoon keskuksen kehittämistä. Seudullisten kehäväylien risteysalueella, Espoon asemanseudun läheisyydessä ja kasvavien asuinalueiden keskellä sijaitsevan Lommilan alueen kehittäminen tukee pääkaupunkiseudun aluerakennetta.

7 Lausunto 7 (13) Lommilan suunnittelussa otetaan huomioon elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (VAT 4.3) Lommilan alueen suunnittelun periaatteena on hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntarakenteita sekä eheyttää kaupunkiseutua ja parantaa kohdealueen elinympäristön laatua. Lommilan asemakaavan muutos mahdollistaa palvelujen ja työpaikkojen sijoittamisen eri väestöryhmien saavutettavaksi kasvavien asuinalueiden viereen. Suunnitelmalla parannetaan liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Elinkeinotoiminnalle varataan riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakenteessa. Lommilassa runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavia elinkeinoelämän toimintoja suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot otetaan huomioon ja niiden vaikutuksia ehkäistään sekä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Lommilan alueen kehittäminen tukee kaupunkiseudun palvelujen saavutettavuutta edistävää keskusjärjestelmää ja palveluverkkoa. Uudenmaan maakuntakaavan kaavaselostuksessa Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu todetaan, että keskustatoimintojen alueet sekä niitä täydentävät erikoiskaupan suuryksiköt on sijoitettu väestöllisiin painopisteisiin olemassa olevaa rakennetta hyödyntäen. Taajamatoimintojen alueille on annettu määräykset, joilla turvataan edellytykset palvelujen ja työpaikkojen sijoittamiselle siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Edelleen maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että vähittäiskaupan merkitykseltään seudulliset suuryksiköt sijoitetaan pääsääntöisesti keskuksiin. Lisäksi merkitykseltään seudullisille erikoiskaupan suuryksiköille on osoitettu sijaintipaikkoja taajamatoimintojen alueille siten, että ne mahdollisimman hyvin täydentävät palvelurakennetta ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan maakuntakaavassa on Lommilassa merkintä Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan yli k-m2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Lommilassa sallittu päivittäistavarakaupan määrä on k-m2. Vielä suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa uusia merkitykseltään seudullisia

8 Lausunto 8 (13) päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Olemassa olevalle merkitykseltään seudulliselle päivittäistavarakaupan suuryksikölle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa tilavaraus ja turvata palveluverkon tarpeiden perusteella sen kehittämisedellytykset. Silloin, kun merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiselle useamman kuin yhden vaihtoehdon suhteessa liikenneväylään tai liikenneväylien risteykseen, on vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ratkaisemiseksi alueelle laadittava yksityiskohtaisempi kaava. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on käsiteltävä kokonaisuutena alueen maankäyttöratkaisu ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle sekä selvitettävä ratkaisun vaikutukset riittävässä laajuudessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (VAT 4.4) Lommilan kaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot on inventoitu ja otettu huomioon Lommilan alueen kehittämisessä. Glomsån-joen ekologiset arvot on asemakaavalla suojeltu. Ulkoilureitti on huomioitu suunnitelmassa. Reitti yhdistää muun muassa Espoonjokilaakson ja Oittaan ulkoilualueet toisiinsa. Hulevesi -painanteiden mahdollinen ylivuoto ohjataan suojeltujen taimenten kutupaikkojen alapuolelle. Espoonjokilaakso on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta. Sitä kehitetään sen historialliset ja maisemalliset arvot huomioiden. Väljästi rakennettu maisema-alue tukee Espoon keskuksen kaupunkirakennetta toimien aluekokonaisuuksia yhdistävänä vihervyöhykkeenä ja historian ilmentymänä kuin myös eri kaupunkisaarekkeiden omaa identiteettiä tukevana elementtinä (Espoon keskuksen visio 2030, Helsinki Zürich Office Oy ja Kaupunkisuunnittelukeskus 2012). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (VAT 4.5) Lommilan asemakaava tukee tavoitetta toimivasta yhteysverkosta ja energiahuollosta. Kaava-alue tukeutuu olemassa olevaan Turunväylään, Kehä III:een, Nupurintiehen sekä Espoon katuverkon Espoontiehen ja Nimismiehenpeltoon. Lommilan kauppakeskuksen toteutuessa kokonaisuudessaan, autolla ajettavat kilometrit vähenevät pääkaupunkiseudulla noin 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Asemakaavan liikennejärjestelmä on suunniteltu joukkoliikenteen kehittämistä silmällä pitäen. Jo nykyinen joukkoliikenne Lommilan alueella on hyvä. Espoontietä alueen ohi kulkee huipputunnin aikana 26 bussia, joista useimmat menevät Espoon keskuksen terminaaliin. Kaava mahdollistaa myös pikaraitiotien toteutuksen välillä Jorvi - Espoon keskus -Suurpelto - Tapiola. Jalankulun ja pyöräilyn suunnittelussa on huomioitu turvalliset ja sujuvat yhteydet Espoon keskuksen, lähistön asuinalueiden sekä muiden lähipalvelujen suuntaan. Alueelle on tehty liikenteen toimivuustarkastelut ja kiinnitetty erityistä huomiota Turunväylän ja Kehä III:n liikenteen sujuvuuteen. Asemakaavassa kauppakeskittymälle on määrätty erillisen uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävän energiasuunnitelman laatiminen. Helsingin seudun erityiskysymykset (VAT 4.6)

9 Lausunto 9 (13) Lommilan asemakaavan muutoksella edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen käyttöönotto on ajoitettu siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Lommilan alue rakentuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Jo nykyisin alueella on hyvän palvelutason tarjoava bussilinjasto. Suunnittelussa huomioitu pikaraitiotieyhteys kytkeytyisi raideliikenneverkkoon Espoon Keskuksen asemalla ja metro-verkostoon Tapiolassa. Espoon kaupunki lausuu muista valituskohdista seuraavaa. Asemakaava poikkeaa vaikutuksiltaan voimassa olevan yleiskaavan sisällöstä Lommilan asemakaavan muutosalueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I). Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Alueella on ohjeellinen pääulkoilureitin ja virkistysalueen merkintä. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. ELY -keskuksen mukaan yleiskaava-aineisto osoittaa, että vähittäiskaupan sijoittumisedellytyksiä ei ole tutkittu yleiskaavassa. Kun otetaan huomioon yleiskaavan maankäyttöratkaisu ja MRL:ssa säännelty vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaustarve, ei voida katsoa asemakaavalla olevan mahdollista muuttaa yleiskaavan maankäyttöratkaisua vaikutuksiltaan erilaiseen tarkoitukseen. ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 :n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:ssä alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Espoon kaupunki katsoo, että Lommilan asemakaava Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n mukainen. MRL 71 b :n vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimusten täyttymistä silmällä pitäen Lommilan asemakaava perustuu riittäviin, kohdennettuihin selvityksiin alueen palveluverkosta, kehitysnäkymistä ja -tarpeista sekä liikenteestä. Kattavat kaupalliset, liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutusten arvioinnit osoittavat, että Lommilan asemakaava mahdollistaa alueen kehittämisen seudullisestikin merkittäväksi kaupan työpaikka-alueeksi.

10 Lausunto 10 (13) Kaavassa edellytetyt maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 :n sisältövaatimukset eivät täyty Maakunta- ja yleiskaavan tavoitteita täsmennetään asemakaavassa. MRL:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Espoon kaupunki katsoo Lommilan asemakaavassa MRL 54 :n sisältövaatimukset otetun huomioon lain tarkoittamalla tavalla. Kaavassa on luotu edellytykset palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Uudet kadut ja pysäkkijärjestelyt mahdollistavat joukkoliikenteen, muun muassa varauksena olevan pikaraitiotien järjestämisen. Kaupunki vastaa kunnallistekniikasta, joka aikataulutetaan alueen rakentumisen yhteydessä. MRL 71 b - d :n edellyttämää vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaustarvetta ei ole otettu kaavassa huomioon MRL 71 b sisältää vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle. Edellä esitetyn mukaisesti vaatimukset on huomioitu asemakaavassa. MRL 71 c koskee vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Pykälän mukaan niiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Espoon kaupunki toteaa, että voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu palveluverkkoa perustellusti täydentävät merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintikohteet. Espoon keskuksen kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi maakuntakaavan määräyksellä Lommilaan on varattu mahdollisuus yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa uusi päivittäistavarakaupan suuryksikkö. MRL 71 d koskee vähittäiskaupan suuryksikön suunnitteluvelvoitetta, jonka mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Espoon kaupunki toteaa, että hyväksytyssä asemakaavassa on otettu huomioon maakuntakaava ja yleiskaava laissa säädetyllä tavalla. Voimassa oleva maakuntakaava on ollut ohjeena muutettaessa asemakaavaa. Lommilan alueen kaupalliset palvelut täydentävät Espoon keskuksen alueen palveluita. Lommilan pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue (tilasto-alue Vanha - Espoo). Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso - Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. Nykytilanteessa ostovoima siirtyy Vanhan- Espoon alueelta muualle: 46 % päivittäistavarakaupan ostoksista tehdään muualla, erikoiskaupan osalta osuus on 75

11 Lausunto 11 (13) %. Lommilan kauppakeskuksen toteutuessa kokonaisuudessaan, autolla ajettavat ajokilometrit vähenevät pääkaupunkiseudulla noin 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Lommilan alueen suunnitelmat hyödyntävät olemassa olevia yhdyskuntarakenteita sekä eheyttävät kaupunkiseutua ja parantavat kohdealueen ympäristön laatua. Lommilan suunnitelma mahdollistaa palvelujen ja työpaikkojen sijoittamisen hyvin eri väestöryhmien saavutettavaksi kasvavien asuinalueiden läheisyyteen. Suunnitelmalla parannetaan liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä (Ympäristövaikutusselvitys Vaihtoehto B, WSP / Trafix Oy, , Lommilan alue, kaupallinen selvitys, Santasalo Oy, , Lommilan kauppakeskus, Vaikutukset liikkumiseen, Trafix Oy, , Lommilan katuverkko, Yleissuunnitelman toimivuustarkastelut, Trafix Oy, Muistio , Lommilan katuverkko, Yleissuunnitelman toimivuustarkastelut, Lisätarkastelut: kauppakeskuksen ensivaihe, Trafix Oy, Muistio , Lommilan katuverkko, Yleissuunnitelman toimivuustarkastelut, Lisätarkastelut: hypermarkettien kokoa rajoitettu, Trafix Oy, ). Espoon keskus tulee jatkossakin palvelemaan oman alueensa sekä lähialueen asukkaita. Keskuksen vaikutusalue tulee olemaan Lommilaa pienempi ja palveluverkossa sen asema tulee olemaan monipuolinen paikalliskeskus. Lähialueen kasvava väestö, hyvät julkiset liikenneyhteydet, julkisten palveluiden paraneminen, kaupunkiympäristön laadun kehittyminen ja imagon parantuminen edesauttavat kaupallisen tarjonnan toimintaedellytyksiä Espoon aseman ympäristössä. Tehtyjen vaikutusselvitysten mukaan Lommilan kauppakeskuksella ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Espoon keskuksen kehittymiseen. Lommila tulee kilpailemaan Espoon keskuksen kanssa, mutta myös täydentää tarjonnallaan alueen palveluverkkoa. Kaupunkiradan rakentamisen myötä Espoon asemanseudun vetovoimaisuus paranee. Lommilan kokonaismitoitus jää alle kahteen kolmasosaan Lommilan päämarkkina-alueen ostovoiman kasvun pohjalta lasketusta vähimmäistarpeesta. Tarve jää myös toiminnoittain tarkasteltuna alle markkina-alueen vähimmäistarpeesta. Tämä merkitsee sitä, että alueen nykyisille toimijoille riittää kasvumahdollisuuksia. Muut valituskohdat Espoon kaupunki lausuu hallinto-oikeudelle tehdystä toisesta valituksesta seuraavaa. Valituksessa viitataan muun muassa ELY -keskuksen lausuntoon, jossa valituksen mukaan katsotaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Tältä osin viitataan edellä kohdassa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet lausuttuun. Edelleen valituksessa todetaan, että koska Lommilan asemakaavan muutos vaikuttaa merkittävällä tavalla sekä lähiympäristöön että myös erittäin laajalle alueelle, sen vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

12 Lausunto 12 (13) Espoon kaupunki toteaa, että kaavamuutoksen laadintaan liittyvät selvitykset riittävät ja ovat oikealla tavalla kohdennetut. ELY -keskus päätti , että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Valituksen mukaan alueen läpi kulkeva hiihtolatu ja Espoonjokeen laskeva Glomsån -joki ovat vaarassa tuhoutua massiivisen rakentamisen ja kasvavan liikenteen johdosta. Asemakaava ei ota riittävissä määrin huomioon alueella sijaitsevia muinaismuistoja ja suojelukohteita. Espoon kaupunki toteaa, että suojaviheralueille (EV) on velvoite sijoittaa hulevesien viivytysrakenteet, jolloin vain hyvin poikkeukselliset sateet aiheuttavat virtaaman lisääntymistä jokeen. Hulevesien viivyttäminen altaissa vähentää myös hulevesien mukana kulkeutuvan kiintoaineksen määrää. Suojaava puusto säilyy käytännössä nykyisellään tai laajenee uusille EV -alueille. Kaavan velvoitteet koskevat myös rakentamisaikaisia vesiä. Lisäksi jokea koskee yleinen velvoite (s-1 ja s-2), että Glomsån - joen ekologinen tila tai luontoarvot eivät saa heikentyä. Hiihtolatu Oittaalle kulkee joko nykyistä linjausta myöten tai se voidaan ohjata joen suuntaisena uusien EV -alueiden kautta, kuten viitesuunnitelmissa on esitetty. Kauppakeskus ei katkaise nykyisiä pääyhteyksiä. Laajenevat suojaviheralueet mahdollistavat nykyistä laadukkaamman virkistysyhteyden toteuttamisen. Viereiselle Nedre Glomsin kaava-alueelle sijoittuu myllyn muinaisjäännös. Nedre Glomsin vahvistuneessa kaavassa on sm-määräys muinaismuiston rauhoittamiseksi. Asemakaavamuutoksen valmistelu ja päätöksenteko Valituksessa väitetään asemakaavan muutosehdotuksen valmistelun ja päätöksenteon tapahtuneen virheellisessä järjestyksessä sekä päätöksen olevan lainvastainen. Valittajat perustavat väitteensä siihen, että teknisen toimen johtaja on ottanut esteellisenä osaa asian valmisteluun, esittelyyn ja päätöksentekoon ja kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja on ollut esteellinen osallistumaan HOK - Elantoa ja Keskoa koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon järjestämisensä seminaarien johdosta. Teknisen toimen johtajan virkatehtäviin kuuluu johtaa muun muassa kaavoitusta. Hänen virkavelvollisuuksiinsa kuuluu huolehtia toimialansa käsiteltäviksi tulevien tehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Virkatehtävien hoito ei aiheuta esteellisyyttä, vaan maanomistajien, asukkaiden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa neuvotteleminen ja yhteydenpito on tarpeellista ja välttämätöntä. Valituksessa mainitut 10 vuotta sitten käydyt keskustelut ovat olleet yleisellä tasolla, eivätkä ole koskeneet nyt käsittelyssä olevaa asemakaavaa. Myös alueen maanomistuksessa on tämän neuvottelun jälkeen tapahtunut muutoksia. Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan ja valtuutetun seminaarien järjestäminen ei ole aiheuttanut esteellisyyttä osallistua asemakaavan muuttamisen valmisteluun ja päätöksentekoon. Valtuutettu on myös HOK - Elannon valtuuston varajäsen, eikä siitäkään aiheudu esteellisyyttä osallistua valituksenalaisen asian käsittelyyn.

13 Lausunto 13 (13) Yhteenveto Espoon kaupunki katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota. Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valitukset kaikilta osin. Mauri Hämäläinen Lakimies Liitteet Tiedoksi - -