Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Asia Sivu

Transkriptio

1 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Kokousaika klo 13:00-16:37 Kokouspaikka Parikkalan kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Harjukuja 6, Parikkala Käsitellyt asiat Asia Sivu 157 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Valtuutettujen määrä alkaen Vesihuoltolaitoksen maksuperusteet Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisuudistukseksi 162 Lausunto Lappeenrannan kaupungille - Hallituksen esitysluonnos laiksi 293 pelastustoimen järjestämisestä 163 Jätevedenpuhdistamon rakentaminen - Suunnitelmien hyväksyminen Kiinteistöjen luovuttaminen Eksotelle Kunnan ja Eksoten välinen palvelusopimusneuvottelu Parikkalan ympäristöohjelma Vuokrasopimuksen irtisanominen - KM-Pelti Ky Maksuvalmius ja myyntisaamiset Pöytäkirjat ja muistiot Tiedoksiannot kunnanhallitukselle Ilmoitusasiat

2 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Osallistujat Läsnä Berg Ari puheenjohtaja Anttonen Pekka 1. varapj. Kaijansinkko Hanna 2. varapj Paajanen Antti jäsen Vilska Miia jäsen Jantunen Timo varajäsen Poissa Eerikäinen Anne jäsen Sinkkonen Sami jäsen Tiainen Sari kunnanvaltuuston 2. varapj. Muut osallistujat Paakkinen Sakari kunnanvaltuuston pj. Niiranen Kari kunnanvaltuuston 1. varapj. Huuskonen Vesa kunnanjohtaja, esittelijä Hämäläinen Eija hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi nimettiin Hanna Kaijansinkko ja Antti Paajanen. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Ari Berg Eija Hämäläinen Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Parikkalassa Hanna Kaijansinkko pöytäkirjantarkastaja Antti Paajanen pöytäkirjantarkastaja Käsitellyt asiat Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Parikkalassa kunnanvirastolla, os. Harjukuja 6, :00 pöytäkirjanpitäjä Eija Hämäläinen, hallintojohtaja

3 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Tuloveroprosentti / /2016 Khall Valmistelija hallintojohtaja Eija Hämäläinen, puh , s-posti Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n (520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Parikkalan kunnanvaltuusto on vahvistanut vuodelle 2016 tuloveroprosentiksi 19,5 %. Vuoden 2016 talousarvioon on budjetoitu tuloveroja euroa. Lokakuun alussa julkaistun verokehikon ennusteen mukaan tuloveroa kertyy noin euroa. Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa vuosille tavoitteena on, että Parikkalan kunnan tuloveroprosentti on alle asukkaan kuntien keskiarvon. Vuonna 2016 kuntien tuloveroprosentin keskiarvo on 19,87 %, Etelä-Karjalassa 20,61 % ja asukkaan kunnissa 20,84 %. Naapurikuntien ja -kaupunkien tuloveroprosentit vuonna 2016: Ruokolahti 20,50, Rautjärvi 20,50, Savonlinna 22,50 ja Kitee 22,00. Nykyisellä veroprosentilla voidaan lokakuun ennustekehikon perusteella arvioida vuodelle 2017 tuloveroja 12,84 milj. euroa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa Parikkalan kunnan vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 19,50 %. Päätös: Hyväksyttiin.

4 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle / /2016 Khall hallintojohtaja Eija Hämäläinen, puh , s-posti Kiinteistöverolain (654/92) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit mää rä tään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteis tö ve ro pro sen tit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kiinteistö ve roa suo ritetaan kiinteis tön si jaintikunnalle kiin teistön edellisen vuo den vero tusar von perusteella. Verosta vapaita ovat mm. metsä- ja maa ta lous maa, ylei set vedet ja -alu eet sekä kunnan omalla alu eellaan omis ta mat kiin teistöt. Voimassa olevan kiinteistöverolain 11, 12 ja 12b :ien mukaan kun nan valtuus to määrää yleisen kiinteistöveroprosentin, vakituisten asuin ra ken nusten veroprosentin ja 12 b :ssä mainituissa pääkaupunkiseudun kunnissa ra ken ta mat to man rakennuspaikan veroprosentin. Lisäksi kunnanvaltuusto voi määrätä kiinteistöverolain 12a,13, 13 a ja 14 :ien mukaan ra ken ta matto man rakennuspaikan veroprosentin, muiden asuinrakennusten ve ro prosen tin, yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin ja eräiden laitosten ve ro pro sen tin. Hallituksen esityksen HE 174/2016 mukaan kiinteistöverolakia ehdotetaan muu tet ta vak si siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa ko ro tetaan 0,86 prosentista 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vero pro sen tin alarajaa 0,39 prosentista 0,41 prosenttiin. Lisäksi kunnan tulee esi tyk sen mukaan vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuin ra ken nusten veroprosentti, jonka vaihteluväli säädettäisiin 0,93 1,80 prosenttiin. Ra ken ta mat to man rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nou si si 1,00 4,00 prosentista 2,00 6,00 prosenttiin Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: Lain mukaiset ra jat Parikkalassa 2016 Yleinen 0,93 1,80 *) 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,41 0,90 *) 0,50 Muut asuinrakennukset 0,86 1,80 *) 1,10 Voimalaitokset enintään 3,10 ei määrätty Yleishyödylliset yhteisöt Rakentamaton ra ken nuspaik ka ei määrätty 2,00 6,00 *) ei määrätty *) Kiinteistöverolain muutoksesta annetun hallituksen esityksen mukaan. Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiin teis töve ro pro sen tin alarajasta säädetään, kunnanvaltuus to voi määrätä tu lo ve ro-

5 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus lain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmak si, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis hyödyl li ses sä käytössä. Tässä pykä lässä tarkoitetun rakennuksen kiin teis tö vero pro sen tik si voidaan määrätä myös 0,00. Tuloverolain 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, hen ki ses sä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voit to-osuu te na taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hy vi tyk se nä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maa ta lous keskus ta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työ mark ki na järjes töä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kan sa lais työ hön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yh dis tys tä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rin nak kais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka var si nai sena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toimin nan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Veroennustekehikon mukaan kiinteistöveroa Pa rik ka las sa kertyy nykyisillä kiin teis tö ve ro pro sen teil la yhteensä 1,374 milj.euroa vuodessa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää val tuustolle, että val tuus to määräisi Parikkalan kiinteistövero prosen tit vuodel le 2017 seu raavas ti: Yleinen kiinteistövero 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,50 Muut asuinrakennukset 1,10 Voimalaitokset ei määrätä Yleishyödylliset yhteisöt ei määrätä Rakentamaton rakennuspaikka ei määrätä Päätös: Hyväksyttiin.

6 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Valtuutettujen määrä alkaen 87/ /2016 Khall Valmistelija hallintojohtaja Eija Hämäläinen, puh , s-posti Uuden kuntalain (410/2015) 16 :n mukaan valtuutettujen lukumäärästä päät tää valtuusto. Valtuutettuja valitaan pariton lukumäärä kunnan asu kaslu vun perusteella seuraavasti: Asukasluku Valtuutettuja vähintään enintään yli Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja va litaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on il moi tet ta va oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennes sä. Valtuuston päätös valtuutettujen määrästä voidaan panna täytäntöön ennen kuin sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kui ten kaan saa ryhtyä, jos hallintotuomioistuin kieltää täytäntöönpanon. Kuntalain 16 :ssä tarkoitettu asukasluku määräytyy väes tö tie to jär jes telmäs tä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän vuo den marraskuun 30. päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Uusi kuntalaki astui suurelta osin voimaan jo alkaen. Kun ta vaalien siirtyminen lokakuulta seuraavan vuoden huhtikuulle ja samalla uuden vaa li kau den siirtyminen alkamaan alkaen, vaikutti lain voi maan tulo- ja siirtymäsäännöksiin siten, että valtuustoa koskeva lain 4. luku tulee so vel let ta vak si vasta uuden valtuustokauden alusta eli Parikkalan kunnan valtuutettujen lukumäärä on tällä hetkellä 27, joka on myös kunnan asukasmäärän perusteella kuntalain mukainen valtuutettujen vä him mäis mää rä alkavalla valtuustokaudella. Uuden kuntalain 147 :n mukaan lain voimaan tullessa toimivaltaisen valtuus ton toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun saakka. Valtuutettu tai muu uuden kuntalain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain (365/1995) 32 :ssä tar koi tet tu kunnan luottamushenkilö voi niin ha lu tessaan erota toimestaan vuo den 2016 lopussa valtuuston toimikauden jat kumi sen perusteella.

7 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Kunnan uuden hallintosäännön valmistelua varten on perustettu toi mi kunta, joka on erillisenä asiana käsitellyt valtutettujen lukumäärää. Toi mi kuntaa ehdottaa, että Parikkalan kunnanvaltuutettujen lukumäärä pysytetään en ti se nä ja valtuutettuja valitaan 27. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kun nanval tuus to päättää valtuutettujen lukumääräksi 27 valtuutettua valtuuston toi mi kau den alusta, alkaen. Päätös: Hyväksyttiin.

8 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vesihuoltolaitoksen maksuperusteet 52/ /2016 Teknltk Valmistelija yhdyskuntatekniikan päällikkö Anu Nikulainen, puh , s-posti Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen maksujen tulee olla sellaiset, et tä pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja kor jaus inves toin nit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuot to pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Vesihuoltolaitoksen tulee pe riä vesihuollosta käyttömaksua. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja pe rus mak sua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Vesihuollon kustannukset tulisi kohdistaa eri maksuille niiden ai heu tu misen pe rus teel la. Käyttömaksuun vaikuttavat talousveden tuotanto- ja siir topro ses sin kustannukset, jäteveden siirtämisen ja puhdistuksen kus tan nukset sekä osa ylläpito- ja saneerauskustannuksista. Perusmaksuun vai kutta vat verkostojen ylläpito- ja hallinnointikustannukset sekä muut kiinteät kus tan nuk set. Liittymismaksuun puolestaan vaikuttavat verkostojen ra kenta mi seen ja laajentamiseen liittyvät kustannukset. Hallintosäännön 24 maksujen määrääminen mukaisesti valtuusto päättää maksujen ja taksojen yleisistä perusteista. Parikkalan vesihuoltolaitoksella on käytössä liittymismaksu ja käyt tö maksu. Perusmaksua ei nykyisellään peritä. Vesihuoltolaitoksella on ve si joh tover kos toa yhteensä noin 132 km ja jätevesiverkostoa noin 92 km. Jä te veden pump paa moi ta on yhteensä 23 kpl. Liittyjiä verkostossa on Liit tyjä mää rä on verkostoon laa juu teen nähden melko pieni ja laskutettavan veden ja jäteveden määrät ovat vii me vuosina vähentyneet. Vesitornin, veden ot ta moi den, jä te ve den puh dis ta mon ja verkostojen perusparannus- ja uu dis ra ken ta mis in ves toin nit ai heut ta vat vähenevän vedenkulutuksen ohella nousupainetta ve si huol to lai tok sen maksuihin. Kunnanjohtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle maksuperusteista seuraavaa: 1. Liittymismaksun määräytymisperusteet säilyvät ennallaan 2. Käyttömaksun ohella otetaan käyttöön perusmaksu vuoden 2017 alus ta alkaen 3. Maksujen tulee olla kustannusvastaavia 4. Maksujen määrytymisessä tulee huomioida asiakkaiden tasavertaisuus Päätös: Hyväksyttiin. Khall

9 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kvalt Kvalt Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää -valtuustolle hyväk syt tä väk si vesihuoltolaitoksen maksuperusteet teknisen lautakunnan esi tyk sen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin, että maksuperusteihin lisättiin seuraa va kohta 5): - Vesihuoltolaitosten välisessä kaupassa sovelletaan kulloinkin voimassa ole vaa lakia ja asetusta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle vesihuoltolaitoksen mak su pe rusteis ta seuraavaa: 1. Liittymismaksun määräytymisperusteet säilyvät ennallaan 2. Käyttömaksun ohella otetaan käyttöön perusmaksu vuoden 2017 alus ta alkaen 3. Maksujen tulee olla kustannusvastaavia 4. Maksujen määräytymisessä tulee huomioida asiakkaiden ta sa ver taisuus 5. Vesihuoltolaitosten välisessä kaupassa sovelletaan kulloin voimassa ole vaa lakia ja asetusta. Päätös: Keskustelun aikana valtuutettu Sakari Hämäläinen esitti, että asia jä te tään pöydälle lisäselvitysten saamista varten. Valtuutettu Harri Her nesmaa kannatti Hämäläisen esitystä. Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Merkintä: Puheenvuorot asiasta käyttivät valtuutetut Matti Kähkönen, Ari Berg ja Jussi Poutanen. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle vesihuoltolaitoksen mak su pe rusteis ta seuraavaa: 1. Liittymismaksun määräytymisperusteet säilyvät ennallaan 2. Käyttömaksun ohella otetaan käyttöön perusmaksu vuoden 2017 alus ta alkaen 3. Maksujen tulee olla kustannusvastaavia 4. Maksujen määräytymisessä tulee huomioida asiakkaiden ta sa ver taisuus 5. Vesihuoltolaitosten välisessä kaupassa sovelletaan kulloin voimassa ole vaa lakia ja asetusta. Päätös: Keskustelun aikana valtuutettu Sakari Hämäläinen esitti, että asia jä te tään pöydälle lisäselvitysten saamista varten. Valtuutettu Harri Her nes-

10 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus maa kannatti Hämäläisen esitystä. Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Merkintä: Puheenvuorot asiasta käyttivät valtuutetut Matti Kähkönen, Ari Berg ja Jussi Poutanen. Khall Valmistelija yhdyskuntatekniikan päällikkö puh , s-posti Parikkalan kunnan vesimaksu perustuu nykyisin pelkkään veden ku lu tukseen (käyttömaksu). Kuluttajilta ei peritä edes vesimittarin vuokraa. Tämä tak sa ra ken ne ei kohtele kuluttajia tasapuolisesti eikä se ole tar koi tuk senmu kais ta myöskään veden myyjän näkökulmasta. Vesihuoltolaitoksen raken nuk sis ta, pumppaamoista, verkostoista, liittymistä ja vesimittareista, eri lai sis ta käyttö- ja valvontajärjestelmistä sekä henkilöstökuluista aiheutuu kun nal le vuosittain menoja, jotka eivät suoraan ole riippuvaisia veden koko nais ku lu tuk ses ta. Tämän vuoksi olisi syytä muuttaa Parikkalan kunnan ve si huol to lai tok sen taksarakennetta yleisen käytännön mukaisesti siten, et tä asiakkailta perittävä maksu muodostuu perusmaksusta ja ku lu tus maksus ta. Perusmaksun ja kulutusmaksun suuruus tulisi määritellä siten, että pe rit tä vil lä maksuilla pystytään kattamaan vesihuoltolaitoksen kus tan nukset. Nykyisin tuohon talouden tasapainoon pyritään laskuttamalla pelkästä ve den kulutuksesta. Pelkän kulutuksen laskuttaminen johtaa siihen, että vähän vettä kuluttavat asiak kaat ovat tavallaan vapaamatkustajia laitoksen kiinteisiin ko ko nais kulu tuk ses ta riippumattomiin kustannuksiin nähden. Paljon vettä kuluttavat asiak kaat puolestaan maksavat noita kustannuksia muidenkin puolesta. Pa rik ka lan kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaiden joukossa on sellaisia, joi den vuosikulutus jää jopa alle laskutusrajan (17 ). Näiltä kuluttajilta ei siis joka vuosi laskuteta mitään. Toisaalta yksityisasiakkaiden joukossa on lä hes 300 m³ vuodessa kuluttavia asiakkaita, joiden vuosilasku on yli Perusmaksun käyttöön ottaminen ei välttämättä vaikuta kes ki ver to ku lut tajan kokonaismaksuihin, koska kulutusmaksu vastaavasti pienenee. Kustan nuk sia vaan jaettaisiin oikeudenmukaisemmin. Käytännössä tämä merkit see sitä, että keskimääräistä vähemmän vettä kuluttavien asiakkaiden ve si las kut kasvavat ja keskimääräistä enemmän kuluttavilla ne pienenevät. Vesihuoltolaitoksen näkökulmasta perusmaksuilla siis voidaan varmistaa tiet ty tu lo ker ty mä, jolla katetaan verkoston ylläpidosta aiheutuvia kiinteitä kus tan nuk sia. Myös erittäin vähän vettä käyt tä vien kiinteistöjen liittymien ja ve si mit ta rei den ylläpito aiheuttaa muiden kuluttajien lailla kustannuksia vesi huol to lai tok sel le, joten näidenkin kuluttajien osallistuminen kulutuksesta riip pu mat to miin kustannuksiin on perusteltua. Perusmaksun määräytymisperusteena käytetään melko yleisesti kiin teistön vesimittarin kokoa. On myös kuntia, joissa perusmaksu on sa man suu-

11 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus rui nen kaikille liittyjille. Vesimittarin toimittaa vesihuoltolaitos, jonka omaisuut ta se myös yleensä on. Yleinen käytäntö on, että joko vesimittarista pe ri tään vuokra erikseen tai vuokra sisältyy perusmaksuun. Parikkalassa siis mittarin vuokraa ei peritä kummassakaan muodossa. Perusmaksu peri tään yleensä sekä vedestä että jä te ve des tä. Muutamien vertailukuntien koh dal la perusmaksun osuus koko vesimaksusta on noin %. Tiedoksi: Vertailu kuntien malleista / vesihuoltolaitoksen maksut Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kun nan val tuus tolle hyväksyttäväksi vesihuoltolaitoksen maksuperusteet alkaen seu raa vin periaattein: Vesihuoltolaitoksen taksarakennetta muutetaan siten, että kuluttajilta pe rit tä vä maksu muodostuu perusmaksusta ja kulutusmaksusta. Erillistä vesimittarin vuokraa ei peritä, vaan se sisältyy pe rus maksuun. Perusmaksuilla ja kulutusmaksuilla katetaan vesihuoltolaitoksen kulut. Tekninen lautakunta päättää vuosittain maksujen suuruudesta. Kunnanjohtajan ehdotus kokouksessa: Kunnanjohtaja tarkisti ehdotustaan siten, että ehdotukseen lisätään kohta, jonka mukaan liittymismaksua ei peritä vesiosuuskunnilta liittymisestä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajalla tai vahvistamattomalla alueella enintään 200 m:n etäisyydellä kunnan vesihuoltolaitoksen runkolinjasta. Päätös: Hyväksyttiin kunnanjohtajan muutettu ehdotus. Merkittiin, että yhdyskuntatekniikan päällikkö Anu Nikulainen oli läsnä asian käsittelyn ajan kello

12 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisuudistukseksi 91/ /2016 Khall kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, puh , s-posti Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät lau suntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maakuntauudistukseksi sekä sosi aa li- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeik si. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen valmistelussa. Lau sun not pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lau sunto yh teen ve dos sa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lau sunnot. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maa kun ta hal linnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja val tion varain mi nis te riön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä val tio va rain mi nis te riö pyytävät jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnok ses ta hallituksen esitykseksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voi vat antaa asiassa lausuntonsa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa to teu te taan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suo meen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuo den 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa so si aali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mu kai set sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja tervey den huol lon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä alue ke hit tä mi nen, ympäristöterveydenhuolto, lii ken ne jär jes tel mä suun nit telu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toi min nan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja ter veys palve lui den järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hal linnos ta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kun nil ta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, ra hoituk sen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, hen kilös tön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäl jel le jäävien peruspalvelujen osalta säätää uu si kuntien peruspalvelujen val tion osuus jär jes tel mä. Muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon teh tä vien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmis tel laan erillinen hal li tuk sen esitys. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja ky sy myk siä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vas-

13 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus tauk sia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaas ti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Keskeisimmät asiakokonaisuudet uudistuksessa ovat: a) b) c) d) e) f) g) h) i) j) k) l) maakuntien itsehallinnon sisältö ja laajuus, maakuntien toimiala ja tehtävät, maakuntien ohjaus ja rahoitus, kuntien rahoitus maakuntauudistuksen jälkeen (mukaan lukien kunnan oikeus päättää veroprosentistaan) omaisuusjärjestelyt, kuntien ja maakuntien yhteistoiminta (maakuntien ja kunten mah dolli suus sopia palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta alueellisten olo suh tei den edllyttämällä tavalla), kuntien mahdollisuus perustaa ja omistaa palveluiden tuotannosta vas taa via yhtiöitä, palveluiden integraation toteutuminen sekä palveluiden saatavuus ja saa vu tet ta vuus, palveluiden järjestämisvastuun ja tuotannon organisatorinen erot tami nen, maakuntien palvelukeskuksiin keskitettävät palvelut (toimitila- ja kiinteis tö hal lin to, talous- ja henkilöstöhallinto, yhteishankinnat sekä tieto- ja viestintätekniikka), maakuntien väliaikaishallinnon järjestäminen sekä henkilöstön asema. Lausuntopyyntökysely sisältää kysymyksiä uudistuksen tavoitteista, maakun ta lais ta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista, voi maan pa nolais ta, maakuntien rahoituslaista, maakuntajakolaista, kuntien pe rus pal velu jen valtionosuudesta, verotuksesta, henkilöstöstä ja eläkkeistä, uu dis tuksen vaikutuksista ja uudistuksen tuesta sekä mahdollisuuden muille vapaa muo toi sil le huomioille. Etelä-Karjalassa pyrkimyksenä on, että kuntien lausuntoja voitaisiin yhdenmu kais taa kuntien kannalta keskeisissä asiakohdissa (mm. sote-kiinteistöt, valtakunnalliset palvelukeskukset, työllisyydenhoidon ja muiden elin voimaan liittyvien tehtävien jako kuntien ja maakunnan välillä, ym pä ris tö toimen tehtävien järjestäminen, pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen, so pi mus va paus muiden kuin lakisääteisten tehtävien hoitamisessa maakun ta ta sol la, verotus- ja valtionosuusratkaisut). Vastausten valmistelussa on otettu huomioon Etelä-Karjalan kuntien yh teiset näkemykset uudistuksen pääkohdista sekä soveltuvin osin Kuntaliiton esit tä miä kannanottoja. Tiedoksi: Lausuntopyyntö, STM Parikkalan kunnan vastausluonnokset lausuntopyyntökyselyyn Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy vastausluonnokset kirjattavaksi kyselyyn Parikkalan kunnan lausuntona. Päätös: Hyväksyttiin pienin tarkennuksin.

14 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Merkintä: Kunnanhallituksen varajäsen Timo Jantunen saapui asian käsittelyn aikana kello

15 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Lausunto Lappeenrannan kaupungille - Hallituksen esitysluonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä 90/09.05/2016 Khall kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, puh , s-posti vesa.huuskonen@parikkala.fi Lappeenrannan kaupunki on pyytänyt Etelä-Karjalan kuntien lausuntoa hal li tuk sen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä siten, et tä kuntien lausunnot ovat Lappeenrannan kaupungin kirjaamossa (kirjaamo@lappeenranta.fi) viimeistään Lappeenrannan kaupun ki, joka toimii pelastustoimen järjestäjänä koko Etelä-Karjalan alueella isän tä kun ta mal li-pe ri aat teel la, toimittaa kuntia kuultuaan lausuntonsa si sämi nis te ri öön viimeistään Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen järjestämisestä. La kia sovellettaisiin pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, oh jaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa ole van lain mukaan kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alu eel lis ta pelastuslaitosta. Pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan mää rät tä väk si viiden maakunnan tehtäväksi. Ne järjestäisivät pe las tus toimen yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Etelä-Karjalan kohdalla jär jes tä mis vas tuu olisi Uudenmaan maakunnalla. Pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen sekä palvelujen saa tavuu den ja laadun parantaminen edellyttää pelastustoimen ja sen oh jausjär jes tel män uudelleenorganisointia maakunnissa. Uudelleenorganisoinnin yh tey des sä pelastustoimen ohjausjärjestelmää esitetään tarkistettavaksi si ten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti yhden mu kai sin perustein, taloudellisesti ja tehokkaasti. Pelastustoimen or gani soi mi nen sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen kanssa yhdenmukaisen aluejaon ja järjestämismallin pohjalta on puolestaan vält tä mä tön, koska sillä turvataan pelastustoimen mahdollisuus jat kos sakin suorittaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä ja kiireellisiä ensivastetehtäviä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa erikseen so vi taan. Pelastustoimen järjestämislain antamisen jälkeen on tarkoitus uudistaa nykyi nen pelastuslaki tavoitteena pelastustoimen toimintamallien kansallinen yh te näis tä mi nen sekä ohjausmallin tehostaminen ja pelastustoimen teh tävä ku van tarkistaminen viranomaisyhteistyön tiivistämisen näkökulmasta. Pe las tus lain uudistaminen toteutetaan siten, että uudistettu pelastuslaki tuli si voimaan vuoden 2019 alussa maakuntien ja uudistettujen pe las tus laitos ten aloittaessa toimintansa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Pelastustoimen nykyinen järjestämismalli Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnan vastaavat pelastustoimen tehtävistä la ki sää tei ses sä yhteistyössä muodostaen alueellisia pelastustoimia. Alueen pelastustoimen tehtävät on annettu kuntien sopimalla tavalla kun ta yhty mäl le tai yksittäiselle kunnalle kuten Etelä-Karjalassa Lappeenrannan

16 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus kau pun gil le. Alueella tulee olla pelastuslaitos, joita Suomessa on 22. Alueen pelastustoimi voi käyttää apunaan sopimuspalokuntia (esimerkiksi vapaa pa lo kun tia), joiden tehtäviin ei kuitenkaan sisällyttää vi ran omais valtuuk sien käyttöä vaativia tehtäviä. Pelastuslaitokset ovat tehneet noin 500 vapaaehtoisen pa lo kun nan kanssa pa lo kun ta so pi muk sen, joiden hälytysosastoissa on noin hä ly tys kelpois ta henkilöä. Sopimuspalokunnat omistavat ja/tai hal lin noi vat myös huo mat ta vaa kiinteistö- ja kalusto-omaisuutta. Pelastuslaitoksilla ja niiden sopimuspalokunnilla on vuosittain noin pe las tus teh tä vää ja lisäksi lähes kaikki sosiaali- ja terveystoimen vastuulla ole vaa yli ensivastetehtävää. Näissä ensivastetehtävissä am bulans sin korvaa yleisimmin ensivastekoulutuksen saanut paloauton mie histö. Lisäksi pelastuslaitokset hoitavat pelastuslaitoksen ambulansseilla kiireel li siä ensihoitotehtäviä vuosittain arviolta noin Tätä pe las tus toimen ensihoitotehtävien järjestämisvastuuta ei kuitenkaan ole Kainuun, Ete lä-poh jan maan, Etelä-Karjalan eikä Lapin alueilla. Etelä-Karjalassa ensi hoi to teh tä vät on sisällytetty Eksoten palvelukokonaisuuteen eli tiiviisti sosi aa li- ja terveystoimen yhteyteen. Pelastustoimen nykyisen järjestämismallin ongelmiksi on nähty vaikeus saa da ratkaisuja, jotka johtaisivat valtakunnallisiin ja yhdenmukaisiin toimin ta mal lei hin sekä yhdenmukaisiin tietojärjestelmiin ja palvelutarjontaan. Pe las tus toi mes sa ei myöskään ole riittävästi panostettu tutkimukseen ja ke hit tä mi seen. Lakiesityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Ehdotetun lain tarkoituksena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyt töä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Ke hit tä mis ta voitteik si on asetettu pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallisen johta mi sen, suunnittelun, ohjauksen, valvonnan ja koordinoinnin vah vis ta minen sekä siviiliviranomaisten ja pelastustoimen välisen koordinaation selkiyt tä mi nen laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Lisäksi tavoitellaan alan kou lu tus jär jes tel män uudistamista ja sopimuspalokuntajärjestelmän ke hittä mis tä osana kustannustehokkuuden parantamista. Pelastustoimen odo te taan jatkossakin toimivan osana kiireellisen en si hoidon palveluketjua. Tä män edellytyksenä on, että pelastustoimi ja ensihoito or ga ni soi daan maa kun nis sa samaan oikeushenkilöön. Täten la ki esi tyk sessä ehdotetaan, et tä pelastustoimen järjestämisvastuu annetaan en si hoidon jär jes tä mi ses tä vastaavan viiden maakunnan tehtäväksi. Toisin sanoen nämä viisi maa kun taa järjestäisivät pelastustoimen sosiaali-ja ter veyden huol lon jär jes tä mi ses tä annetun lain (-/201-/) 10 :ssä tarkoitetulla taval la ja maakunnat so pi si vat järjestämisen rahoittamisesta yh teis työ alueittain jär jes tä mis vas tuus sa olevan maakunnan kanssa, jossa palveluiden tuot ta mi ses ta vas tai si kyseisen maakunnan palvelulaitos. Yhteistyöalueen maa kun nan te ki si vät yhteistyösopimuksen valtuustokausittain. Laissa säädettäisiin pal ve lu ta sos ta, jossa tulisi huomioida erilaiset kan sal liset, alueelliset ja paikalliset tar peet ja uhat. Yhteistyöalueen pal ve lu ta sopää tös kuitenkin tehtäisiin jär jes tä mi ses tä vastaavan maakunnan val tuustos sa, Etelä-Karjalan kohdalla siis Uudenmaan maakuntavaltuustossa.

17 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Lakiehdotuksen mukaisesti pelastustoimen pää- ja sivutoiminen henkilöstö siir tyi si vastaavien viiden maakunnan palvelukseen kuitenkin sijoittuen pää osin nykytilannetta vastaavasti. Nykyiset palokuntasopimukset (va paapa lo kun nat ym.) siirrettäisiin myös järjestämisvastuumaakunnille läh tö kohtai ses ti säilyttäen näiden palokuntien asemapaikat nykyisellään. Kuntien omis ta mat paloasemat jäisivät edelleen kuntien omistukseen ja vuok ra sopi muk set solmittaisiin järjestämisvastuussa olevien maakuntien kanssa. Pa lo au tot ja muu kalusto siirtyisi järjestämisvastuussa oleville maakunnille. Ruo ko lah den VPK:n sopimukset siirtyisivät siis Uudenmaan maakunnalle, jos ta tulisi myös palokunnan paloautojen ja muun kaluston omistaja sekä pa lo ase man vuokralainen. Lakiesityksen arviointia Parikkalan kunnan näkökulmasta Ehdotettu uusi malli pelastustoimen järjestämisestä ja tuottamisesta maakun nal li ses sa järjestelmässä on vahvasti sidoksissa ensihoidon jär jes tä miseen ja pelastuslaitosten vastuulla oleviin ensivastetehtäviin, koska tällä het kel lä yli 80 % pelastustoimen tehtävävolyymistä kohdistuu näihin. Pelas tus toi mes sa on noin 1300 päätoimista ensihoitajaa ja lähes kaikki pa lomie het tekevät ensivastetehtäviä. Lakiesityksen mukaisen jär jes tä mis mal lin keskeinen perustelu on siis se, et tä pelastustoimen järjestäminen yh tei sel lä aluejaolla sosiaali- ja ter veystoi men ensihoitopalvelujen kanssa voi tai siin turvata pelastustoimen ja so siaa li- ja terveystoimen synergiaedut se kä pelastuslaitosten mahdollisuudet jat kos sa kin hoitaa ensihoitopalveluun kuu lu via tehtäviä. Lakiesityksen perus te luis sa lisäksi arvioidaan, että en si hoi to kyt ken nän häviäminen tar koittai si yksinomaan ensihoitotehtävissä toi mi vien vajaan 1200 henkilön vähen ty mis tä pelastustoimesta ja lisäksi pa lo mies ten tehtäväkuvan ka pe nemis ta sekä pelastuslaitosten suur on net to muus val miuk sien olennaista heiken ty mis tä. Etelä-Karjalan maakunnasta katsoen tilanne ensihoidon ja pe las tus lai toksen yhteistyön osalta on kuitenkin erilainen kuin pääosassa muuta Suomea. Etelä-Karjalassa ensihoidon järjestämis- ja toteutusvastuu on kun tayh ty mä nä toimivalla Eksotella. Eksote on voimakkaasti panostanut en sihoi don kehittämiseen. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla en si hoi toyk si köt muodostavat liikkuvia terveydenhuoltoyksiköitä, joilla on aiempaa sel väs ti paremmat valmiudet asiakkaiden hoitotarpeen arviointiin ja hoi totoi men pi tei den suorittamiseen. Tätä valmiutta on luonnollisesti syytä edelleen kehittää yhteistyössä ensihoidon vastuulääkäreiden ja alan kou lu tusyk si köi den kanssa. Tulevassa maakuntamallissa Eksoten tyyppiset kuntayhtymät on kuitenkin pu ret ta va ja sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyy maa kun nille. Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja ter veyspal ve lu jen järjestäminen ja tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuo tan nos ta vastaa maakunnan palvelulaitos. Maakunnan hoitaessa sote-teh tä viä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat va lin nan vapaut ta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piiris sä, maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omista man yhtiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus).

18 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Esillä olevan sote-järjestämislain esityksen mukaan sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämisvastuu siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maa kunnal le poikkeuksena ensihoito, jonka osalta järjestämisvastuu on yli opis tosai raa laa ylläpitävillä viidellä maakunnalla. Ratkaisua on ter vey den huol tojär jes tel män organisoinnin näkökulmasta perusteltu päivystysrakenteen uu dis ta mi sel la. Uudistetun päivystysrakenteen mukaisesti vaativa ja laaja-alai nen päivystys kootaan 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä yllä pi tä vään sairaalaan, joista yksi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Lap peen ran nas sa. Muut keskussairaalat jatkavat erikoissairaanhoidon ja pe rus ter vey den huol lon yhteispäivystysyksikköinä. Näin ollen päi vys tys verkos toa suunnitellaan valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, joka edellyttäisi ken täl lä liikkuvan ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja resurssien käyt töä yli maakuntarajojen, siis viiden yliopistosairaalamaakunnan vastuul le. Nyt siis vaikuttaa sille, että koko pelastustoimen järjestämismallin uu dis tamis ta on lähdetty suunnittelemaan ensihoidon organisoinnin näkökulmasta pe rus tel len uudistusta tietysti myös pelastustoimen johtamisjärjestelmästä saa ta vil la säästöillä paketoimalla nykyisten pelastuslaitosten jär jes tä misvas tuu viidelle maakunnalle. Parikkalan kunnan lausuntoehdotus Etelä-Karjalan näkökulmasta pelastustoimen lakiesityksessä ehdotettu järjes tä mis mal li on epätyydyttävä. Kyse ei ole ainoastaan siitä millä tavalla pe las tus toi men taloudellinen ohjaus tapahtuisi, siis Uudenmaan maa kunnan vai Etelä-Karjalan maakunnan kautta. Oleellisempaa on se, miten nyt jo laadukas ja edelleen kehittyvä pelastus- ja ensihoitojärjestelmä saadaan pal ve le maan vieläkin tehokkaammin koko maakuntaa. Ongelmaa en si hoidon osalta ei voi aiheutua siitä, että Etelä-Karjalan keskussairaala on yksi 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävistä sairaaloista. Jos maakunnat muuallakin vastaisivat pelastustoimesta, ensihoitoyksiköillä ja niitä konsultoivilla sairaanhoitoyksiköillä pitäisi olla kyky päättää mihin laa jan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan tai muuhun sairaalaan tai terveyskeskukseen potilas kuljetetaan. Ongelman pikemmin aiheuttaa se, miten maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta vastaava maa kun nan palvelulaitos ensihoidon tuottaa. Siis annettaisiinko en si hoi topal ve lu jen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön hoidettavaksi vai voi si vat ko yksityiset ensihoitoyritykset osallistua palvelujen tuottamiseen. Sen sijaan nykyisen pelastuslaitoksen toiminta voisi jatkua pääosin en nallaan joskin nyt maakunnan omistuksessa ja ohjauksessa. Maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen sekä tämän lausun to pyyn nön kohteena olevan pelastustoimen järjestäminen tulee päättää yh te nä kokonaisuutena. Pelastustoimen järjestämislakiluonnokseen pä tevät samat yleiset arvioinnit, joita Parikkalan kunta tuo esiin lausuessaan maa kun ta- ja sote-uudistusta koskevissa lausuntopyynnöissä: pal ve lujen kokoaminen vain joidenkin maakuntien järjestettäväksi vievät maa kuntien aseman hyvin kauaksi Euroopan paikallisen itsehallinnon pe rus kir jassa määritellystä paikallisen itsehallinnon käsitteestä eli oikeudesta ja kelpoi suu des ta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asiois ta omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.

19 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Kunnanhallitus Parikkalan kunta edellyttää, että pelastustoimen järjestäminen vas tai suudes sa kin toteutetaan maakuntapohjaisesti niin, että ensihoito voi jatkaa osa na sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja toteutusvastuuta. Pe las tustoi men valtakunnallinen ohjaus, koordinointi ja johto suuronnettomuus- tai krii si ti lan teis sa voidaan toteuttaa sisäasiainministeriön ja/tai alue hal lin to viras to jen toimesta ja avulla. Tiedoksi: Sisäministeriön lausuntopyyntö Kunnanjohtajan ehdotus: Parikkalan kunnanhallitus hyväksyy edellä esi tetyt näkemykset kun nan lausuntona toimitettavaksi Lappeenrannan kaupun gil le siten, että kun nan joh ta jal le annetaan valtuudet muokata lausuntoa Ete lä-kar ja lan pe las tus lau sun to huomioiden, joka valmistuu viikon 42 ai kana. Kunnanjohtajan ehdotus kokouksessa: Parikkalan kunnanhallitus hyväksyy edel lä esi te tyt näkemykset kun nan lausuntona toimitettavaksi Lap peen rannan kau pun gil le. Päätös: Hyväksyttiin.

20 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Jätevedenpuhdistamon rakentaminen - Suunnitelmien hyväksyminen 292/ /2013 Teknltk Valmistelija rakentamispäällikkö Olli Summala, puh , s-posti olli.summala@parikkala.fi Parikkalan jätevedenpuhdistamon tarjouspyyntöasiakirjat suunnitelmineen ovat valmistuneet, ja hankintailmoitus on julkaistu julkisten hankintojen ilmoi tus ka na va HILMA:ssa Pro ses si urak ka on jo aiemmin kil pailu tet tu, ja urakoitsijan valintapäätös on lain voi mai nen. Parikkalan kunnan hallintosäännön 47.1 kohdan 15 mukaan kun nan hal litus päättää rakennustöiden pääpiirustusten, lopullisen kustannusarvion ja työ se li tyk sen hyväksymisestä, rakentamisen suoritustavasta ja työn aloit tami sen ajankohdasta valtuuston hyväksymien huonetilaohjelman, kun nal listek nil lis ten töiden rakennusohjelman, luonnospiirustusten ja alustavan kustan nus ar vion sekä rakennustapaselostuksen taikka valtuuston muutoin anta mien ohjeiden mukaisesti siltä osin, kun päätösvaltaa ei ole siirretty muille toimielimille. Kustannusarvio ja rakentamisen suoritustapa on katsottava hyväksytyksi ai ka naan jo ta lous ar viokäsittelyn yhteydessä esisuunnitelman pohjalta. Tiedoksi: Hankkeen alustava aikataulu, pääpiirustukset, rakennusselostus Kunnanjohtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kun nan hal lituk sel le ja edelleen kunnanvaltuustolle jätevedenpuhdistamon pää pii rustus ten, rakennusselostuksen ja töiden aloittamisajankohdan hyväksymistä tie dok si esiteltävien dokumenttien mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Khall Todetaan, että taloussuunnitelmassa jätevedenpuhdistamon ra ken ta miseen on hyväksytty vuosille yhteensä 4,450 milj.euron mää rära ha ja tuloeräksi euron avustus. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu avustuksesta ja täl lä het kel lä näyttäisi siltä, että sitä oltaisiin saamassa puh dis ta mo hankkeen ns. innovatiiviiseen osioon. Perusinfraan sitä ei ole mah dol lis ta saada. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää -valtuustolle jä teve den puh dis ta mon pääpiirustusten, rakennsselostuksen ja töiden aloit tamis ajan koh dan, hyväksymistä teknisen lautakunnan esityksen mu kai ses ti.

21 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Päätös: Kunnanhallitukselle tiedotettiin Maa- ja metsätalousministeriön pää tös , jonka mukaan Parikkalan kunnan jä te ve den puh dis tamon kokeiluhankkeeseen on myönnetty eron avustus, josta tälle vuo del le tulee aloitusrahaa euroa ja myöhemmin loput eu roa. Kaakkois-Suomen Ely-keskus tekee varsinaisen päätöksen asiasta ju han nuk seen mennessä. Kunnanhallitus keskusteli asiasta ja päätti tässä vaiheessa esittää kun nanval tuus tol le hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotus kuitenkin niin, et tä valvomorakennuksen osalta palataan asiaan seuraavassa kun nan halli tuk sen ko kouk ses sa mahdollisten tarkennusten osalta. Teknltk Valmistelija rakentamispäällikkö Olli Summala, puh , s-posti Parikkalan jätevedenpuhdistamon tarjouspyyntöasiakirjat suunnitelmineen ovat valmistuneet, ja hankintailmoitus on julkaistu julkisten hankintojen ilmoi tus ka na va HILMA:ssa Pro ses si urak ka on jo aiemmin kil pailu tet tu, ja urakoitsijan valintapäätös on lain voi mai nen. Parikkalan kunnan hallintosäännön 47.1 kohdan 15 mukaan kun nan hal litus päättää rakennustöiden pääpiirustusten, lopullisen kustannusarvion ja työ se li tyk sen hyväksymisestä, rakentamisen suoritustavasta ja työn aloit tami sen ajankohdasta valtuuston hyväksymien huonetilaohjelman, kun nal listek nil lis ten töiden rakennusohjelman, luonnospiirustusten ja alustavan kustan nus ar vion sekä rakennustapaselostuksen taikka valtuuston muutoin anta mien ohjeiden mukaisesti siltä osin, kun päätösvaltaa ei ole siirretty muille toimielimille. Kustannusarvio ja rakentamisen suoritustapa on katsottava hyväksytyksi ai ka naan jo ta lous ar viokäsittelyn yhteydessä esisuunnitelman pohjalta. Tiedoksi: Hankkeen alustava aikataulu, pääpiirustukset, rakennusselostus Kunnanjohtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kun nan hal lituk sel le ja edelleen kunnanvaltuustolle jätevedenpuhdistamon pää pii rustus ten, rakennusselostuksen ja töiden aloittamisajankohdan hyväksymistä tie dok si esiteltävien dokumenttien mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Khall Todetaan, että taloussuunnitelmassa jätevedenpuhdistamon ra ken ta miseen on hyväksytty vuosille yhteensä 4,450 milj.euron mää rära ha ja tuloeräksi euron avustus. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu avustuksesta ja

22 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall täl lä het kel lä näyttäisi siltä, että sitä oltaisiin saamassa puh dis ta mo hankkeen ns. innovatiiviiseen osioon. Perusinfraan sitä ei ole mah dol lis ta saada. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää -valtuustolle jä teve den puh dis ta mon pääpiirustusten, rakennsselostuksen ja töiden aloit tamis ajan koh dan, hyväksymistä teknisen lautakunnan esityksen mu kai ses ti. Päätös: Kunnanhallitukselle tiedotettiin Maa- ja metsätalousministeriön pää tös , jonka mukaan Parikkalan kunnan jä te ve den puh dis tamon kokeiluhankkeeseen on myönnetty eron avustus, josta tälle vuo del le tulee aloitusrahaa euroa ja myöhemmin loput eu roa. Kaakkois-Suomen Ely-keskus tekee varsinaisen päätöksen asiasta ju han nuk seen mennessä. Kunnanhallitus keskusteli asiasta ja päätti tässä vaiheessa esittää kun nanval tuus tol le hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotus kuitenkin niin, et tä valvomorakennuksen osalta palataan asiaan seuraavassa kun nan halli tuk sen ko kouk ses sa mahdollisten tarkennusten osalta. Valmistelija kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, puh , s-posti ve Valvomorakennuksen tilatarpeet ja -ratkaisu ovat olleet esillä hankkeen esi suun nit te lu vai hees sa vuoden 2014 kesällä, jolloin rakennukseen si joitet tu jen kokous- ja taukotilojen suunnittelussa otettiin huomioon ko kei lu vaihees sa mukana olleen LUT:n intressit käyttää laitoksen toiminnasta saa tavaa kokemusta tutkimustoiminnan tarpeisiin. Tällöin myös Parikkalan kunnal la nähtiin tarpeita käyttää tilaa sen valmistuttua koulutus-/kokoustilana vie rai li joi den tutustuessa huipputekniikalla varustettuun laitokseen. To dennä köis tä on, että käyttöönottovaiheesta aina takuuajan päättymiseen saakka tekee laitoksella töitä myös urakoitsijan edustajat, mikä asettaa paineita myös taukotilojen käytölle. Esisuunnitteluvaiheessa yhtenä vaihtoehtona oli myös LUT:n kokeiluyksikön rakentaminen laitoksen yhteyteen, josta kui ten kin suunnittelun edetessä luovuttiin. LUT:lla ei ollut silloin valmiuksia läh teä rahoittamaan investointia. Tekninen lautakunta hyväksyi suun ni tel ma pii rus tuk set jatkosuunnittelun pohjaksi. Kustannusarviossa valvomorakennuksen neliöhinta on noin Voidaan arvioida, että rakennuksen toiseen päähän sijoittuvien sosiaali- ja tek nis ten tilojen neliöhinta on tätä huomattavasti korkeampi, jolloin tilan supis ta mi nen muutamalla neliöillä sinällään alentaa kustannuksia. Ratkaisu joh tai si valvomon pienentämiseen, heikentäisi sen toimivuutta ja käy tet tävyyt tä. Pohjapiirustuksessa ei ole esitetty huonetilan kalustamisen yh teydes sä tilaan tulevia irtokalusteita, eikä yksityiskohtaista vapaata lattiatilaa su pis ta vaa huonetilan käyttöä. Kokonaisuutena muutaman tuhannen euron säästöä tämän mittaluokan hankkeessa ei voi pitää niin merkittävänä,

23 Parikkalan kunta Pöytäkirja 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus et tä rakennukseen tehtävät muutokset olisivat tässä vaiheessa pe rus tel tuja. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kun nan val tuus tolle jätevedenpuhdistamon pääpiirustusten, rakenneselostuksen ja töiden aloit ta mis ajan koh dan hyväksyistä teknisen lautakunnan tekemän esi tyk sen mukaisesti. Päätös: Kunnanhallitukselle selostettiin jätetyt tarjoukset. Jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannukset nousevat avauspöy tä kir jan mukaan noin 5,9 miljoonaan euroon, mikä merkitsee miltei 1,5 mil joo nan euron ylitystä hankkeeseen talousarviossa määriteltyyn summaan. Esi suun ni tel man ja alustavan kustannusarvion laatineelta Ramboll Oy:ltä on pyy det ty mennessä yhteenveto tarjouksista ja selvitys osa ko ko nai suuk sis ta, joissa tarjous on merkittävästi ylittänyt alustavan kus tan nus ar vion. Kunnanjohtaja teki kokouksessa seuraavan ehdotuksen: Kunnanhallitus päät tää esittää kun nan val tuus tol le asian jättämistä pöydälle. Kus tan nus arvion ylityksestä aiheutuvat toi men pi teet käsitellään kunnanhallituksessa Kunnanjohtajan kokouksessa tekemä ehdotus hyväksyttiin. Kvalt Liite: Hankkeen alustava aikataulu, pääpiirustukset, rakennusselostus Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen ja jätti asian pöydälle lisäselvitysten saamista varten. Khall Valmistelija rakentamispäällikkö Olli Summala puh , s-posti Kunnanhallituksen asettama suunnittelu- ja ra ken nus toi mikun ta on kokouksessaan päättänyt puhdistamohankkeen jat kosta seuraavaa: Suunnittelija laatii rakennesuunnitelmat ja geotekniset suunnitelmat, jo ten niiden osuus ei uudessa kilpailutuksessa kuulu urakkaan. Tarjous pyyn tö asia kir jo ja muutetaan vastaavasti. Suunnittelija laatii tarjouspyyntöasiakirjat siten, että uusi kilpailutus voi daan käynnistää lokakuun 2016 loppuun mennessä. Mahdollisina säästökohteina jatkosuunnittelussa tarkastellaan val vomo ra ken nuk sen kokoa ja varustustasoa, urakoitsijoille ja työn joh dolle asetettavien vaatimusten lieventämistä ja puhdistamon ohi kul kevan tieosuuden rakennetta.