Matti Koiranen KAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN: OMISTAJUUDEN JA OMISTAJAOHJAUKSEN NÄKÖKULMA. Sisältö Sivu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Koiranen KAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN: OMISTAJUUDEN JA OMISTAJAOHJAUKSEN NÄKÖKULMA. Sisältö Sivu"

Transkriptio

1 MUISTIO (l u 0 n no s) Matti Koiranen KAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN: OMISTAJUUDEN JA OMISTAJAOHJAUKSEN NÄKÖKULMA Sisältö Sivu 1) Toimeksianto selvitystyölle 2 2) Yleisiä lähtökohtia 2 3) Näkökulmia omistajuuteen 3 4) Näkökulmia omistajaohjaukseen 5 5) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut syksyllä ) Verkoston rakenteen kehittäminen 10 6) Valtiovallan odotukset rakenteellselle kehittämiselle 12 7) Omi staj uuden ja omistajaohjauksen kehittäminen 14 8) Lopuksi 16 LIITTEITÄ

2 2 1) Toimeksianto selvitystyölie Selvitystyö perustuu Kymenlaakson liiton tilaukseen, jossa toimeksiannossa ovat mukana Kymenlaakson liton ohella Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnallset litot. Tehtävä oli määritelty seuraavasti: "Laatia selvitys Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson) ammattikorkeakouluverkoston kehittämisestä ja tehdä ehdotus / vaihtoehdot yhteistyön järjestämisestä. " Neuvotteluissa, jotka käytiin ennen tilauksen tekoa ja myös OKM:n kanssa, todettiin, että melko tuoreita aiempia toiminnallsia selvityksiä yhteistyön kehittämiseksi on olemassa (esimerkiksi Linnan ja Huttulan työryhmän raportit) ja että ne ovat osittain lähteneet toteutumaan etenkin Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kesken, mutta Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä on syyä edelleen lujittaa. Erityiseksi tarpeeksi tunnistettiin koko kaakkoisen Suomen ammattikorkeakouluverkoston omistajaohjauksen kehittäminen, ja niinpä tämä näkökulma korostuu tässä selvityksessä. Asiantuntijoina on käytett kaakkoisen Suomen korkeakoulujen rehtoreitaja halltuksen puheenjohtajia sekä kaupunginjohtajiaja maakuntajohtajia. Maakunnan ulkopuolisen asiantuntijan roolissa olen pyytänyt Kaakkois- Suomeaja maamme ammattikorkeakouluja ja LTY:a monipuolisesti tuntevaa, dosentti maakuntajohtaja Juhani Honkaa kommentoimaan selvitystyöni tuloksia. OKM:n asiantuntijoilta on saatu tilastoaineistoa ja arvokkaita evästyksiä selvitystyön linjoiksi. 2) Yleisiä lähtökohtia Määrittelin selvitystyölleni seuraavia yleisiä lähtökohtia: Tähdätään ratkaisuun, jossa Kaakkois-Suomeen syntyy sellainen luja ja keskittneempi arnattikorkeakoulurakenne, j olla Kaakkois-Suomen on mahdollsta nousta arn-toiminnassa Suomen kärkeen. Tähdätään ratkaisuun, joka edistää kokonaisvaltaisesti Kaakois-Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. - Nostetaan tuottavuutta tinkimättä laadusta. Luodaan rakenne, joka edesauttaa toiminnan koordinointia ja uudistumista yli maakuntarajojen. Tunnustetaan tarve hyvälle omistajaohjaukselle mutta samalla kunnioitetaan oppilaitosten operatiivisen johdon autonomiaa pedagogisen johtamisen asiantuntijoina ja vastuuhenkilöinä.

3 3 Varaudutaan työelämässä ennakoitavissa oleviin muutoksiin.. Edistetään Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä Lappeenrannan teknilisen yliopiston kanssa sekä alueen kolmen korkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten kesken. Nostetaan keskusteluun nyky järjestelmässä olevia kehittämistarpeita, kuten keskeytämisten vähentäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen. Ratkaisua vaativat myös osittain liian pienet aloitusryhmäkoot sekä verkoston sirpaleisuus. Oivalletaan, että oppimisessa ajan ja paikan kahleet ovat paljolti väistyneet, jolloin oppilaitosverkostoa voidaan keskittää.. Rakennetaan automaattinen kytkös siihen, että maakunnallsten littojen yhteistoiminta-alueiden lakisääteinen rooli keskipitkän ja pitkän tähtäyksen ennakoinnissa saadaan ohjaukseen mukaan sekä koulutustavoitteisiin että koulutustarjontaan. Keskeiset välineet ennakoinnissa ovat maakuntasuunnitelmatja maakuntaohjelmat. Näitä on syytä koordinoida yli nykyisten maakuntarajojenkin. Ennakoidaan samalla näkyvilä oleva muutos, eli siirtminen "helpon rahan" aikakaudesta yhä tiukentuvaan julkisen sektorin talouteen ja pienentyät ikäluokat. ja 3) Näkökulmia omistajuuteen Omistajuus nähdään usein suppeasti vain asemana ("olla omistaja") tai rakenteena (esim. haj autunut/keskittnyt; yksiportainen/moniportainen omistajuusrakenne). Tällöin helposti unohtuu tai jää vähemmälle kaksi muuta tärkeää omistajuuden tulkintaa: Omistajuus tehtävänä ("toimia vastuullsena omistajana") tai Omistajuus vuorovaikutteisena suhteena omistajan (subjektin) ja omistuskohteen (objektin) välilä. Silä, kuka omistaa, on vaikutusta kohteeseen, ja silä, mitä omistetaan, on vaikutusta omistajaan. Omistajuus laveasti tulkiten tarkoittaa paitsi lailis-taloudellsta omistajuutta myös psykologista eli henkistä omistajuutta. Henkistä omistajuutta voivat tuntea monet sellaisetkin, joila ei ole kohteen lailis-taloudellsta omistajuutta, esimerkiksi oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat. Omistajuudella on myös sosiaalis-symbolista merkitystä ("to have is to be"): jos kaupungissa on ammattikorkeakoulu ja/tai yliopisto, kaupunki on korkeakoulupaikkakunta. Omistajuus antaa ja ottaa. Se tuottaa omistajalle valtaa ja oikeuksia mutta se tuottaa myös vastuuta, velvollsuuksia ja sidonnaisuutta. Lisäksi omistajuus tuottaa reviirin ja roolin omistajalle. Oliaustoimintaa, jolla omistaja suuntaa, ohjaa ja valvoo operatiivisen johdon toimintaa, kutsutaan govemance:ksi eli omistajaohjaukseksi. Omistajaohjausta täydentää ammattikorkeakouluissa se normi- ja tulosohjaus, jota OKM toteuttaa tehdessään ammattikorkeakouluja

4 4 koskevia valtakunnallsia linjauksia sekä resurssointi- ja volyymipäätöksiä yhdessä oppilaitosten kanssa. Pitkäjänteisen ja eettisesti kestävän omistajaohjauksen haasteena on vastuullinen, kannattava ja yritteliäs omistajuus. Omistajien vastuulla on viime kädessä se, että toiminta on lisäarvoa tuottavaa, laadukasta ja samalla kustannustehokasta. Ammattikorkeakoulujen omistajila yhdessä oppilaitosten johdon kanssa on vastuu siitä, että koulutuksella on myös vetovoimaisuutta ja vaikuttavuutta. Koska kyse on ammattikorkeakouluista, nousevat vaikuttavuuden arioinnissa keskeisiksi etenkin työllsyys- ja elinkeinovaikutukset. Arvoa luovan omistajuuden kannalta erityinen haaste yrityksissä syntyy omistajien suhtautumisessa riskinottoon. Poliittisten ylläpitäjätahojen (kunnat) tapauksessa riskinottoon kuuluu myös poliittisen riskin sietokyky, joka tulee erityisesti eteen ns. kipeitä päätöksiä tehtäessä. Arn-verkostoon tarvitaan vahvaa poliittistakin johtajuutta. Koska kaikki kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia, niiden riskinottoa on arvioitava myös osakeyhtiölain velvoitteiden valossa. Omistajatahot sekä oppilaitosten johto joutuvat tekemään ammattikorkeakoulujen ohjauspäätöksiä monitavoitteisuuden ja moniarvoisuuden problematiikan ja ristipaineiden keskellä. Kuta selkeämmin omistajataho on luonut toiminnalle strategiset suuntaviivat, tavoitteet ja rajaukset, sitä selkeämmäksi tehtäväksi muodostuu oppilaitosten operatiiviselle johdolle määritellä, kuinka tavoitteet saavutetaan. Oppilaitosten pedagogisessa johtamisessa on tareen myös antaa riittävä autonomia rehtorile ja hänen johtamalleen henkilöstölle. Omistajuuden vakaus on voittopuolisesti hyvä asia, mutta usein on voitu nähdä, kuinka omistajarakenteen muutos on ollut hyödyllstä sekä taloudellsesti että toiminnan uusiutumisen kannalta. Omistajarakenteen muutos usein koetaan uhkana, mutta sitäkin enemmän se on mahdollsuus. Yhteinen omistajuus luo motiiveja, mahdollsuuksia ja vastuuta siihen, että omistajat yhdessä ajattelevat omistamiensa kohteiden kokonaisetuaja ns. "yhteistä hyvää". Jos yhteisen omistuksen kohteena on koko kaakkoisen Suomen käsittävä ammattikorkeakouluverkosto, tulee tarve katsoa asioita kokonaisedunja yhteisen hyvän kannalta yli kunta- ja maakuntarajojenkin. Jo aiemmissa selvityksissä on tuotu esiin, että kokonaisetu ei toteudu vielä optimaalisen hyvin, jajoskus kaupungin / koulun oma etu on mennyt mainittjen kolmen maakunnan yhteisen hyvän edelle. Tältä osin kyse on pitkälle omistajien polittisesta tahdosta. Tietty "kotiinpäin vetäminen" on

5 5 ymmärrettävää yksittäisen kunnan näkökulmasta, mutta selvitysmiehenä teen ehdotukseni koko Kaakkois-Suomen kannalta. Hyvin hoidett omistajuus ja omistajaohjaus tuottavat ammattikorkeakoulussa lisäarvoa kolmeen suuntaan: omistajile, muile sidosryhmile (ml. oppilaat, henkilöstö, työelämä), sekä oppilaitokselle itselleen. 4) Näkökulmia omistajaohjaukseen Omistajuuden luonteeseen kuuluu, että omistajalla on oikeus kontrolloida omistusen kohdettaan ja sen toimintaa. Kyse ei ole vain oikeudesta vaan myös vastuusta ja velvollsuudesta tehdä niin. Hyvä omistajuus edellyttää, että omistaja ottaa aktiivisen vastuun ohjata omistuskohteen toimintaa. Omistajan äänen tulee päästä esiin myös ammattikorkeakouluissa. Sitä rakenteiden ja menettelytapojen joukkoa, jolla omistajan äänen esile tulo varmistetaan, kutsutaan englanninkielisesti govemance:ksi. Se voidaan suomentaa omistajaohjaukseksi, mutta ilmaus valitettavasti pelkistää hieman liikaa sitä, mistä govemance:ssa on kysymys. Tärkein govemance-elin on osakeyhtiössä hallitus, ja govemance:ssa ajatellaan omistajien lisäksi myös sidosryhmiä. Kyse ei ole operatiivisesta ohjauksesta tai johtamisesta vaan pikemminkin johtamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Kyse ei myöskään ole vain omistajien oikeuksien ja toivomusten viestintäjärjestelmästä vaan muidenkin sidosryhmien legitimien oikeuksien ja toivomusten tietoon saattamisesta ja huomioon ottamisesta. Tunnettu halltustyöskentelyn asiantuntija Matti Lainema on käyttänyt govemance:sta ilmaisua: "yrityksen johdon sidosryhmävalvonta". Englanninkielisen käsitteen govemance alkujuuri on latinan purjehdushenkinen gubemare, eli pitää perää tai ohjata. Omistajaoliaus on rakenteiden ja prosessien järjestelmä, jolla varmistetaan taloudellnen elinkelpoisuus ja toiminnan legitiimisyys. Operatiivisen johdon usein epäkiitollnen tehtävä on ylläpitää sidosryhmätasapainoa ottamalla huomioon eri sidosryhmien odotukset ja vastikevaatimukset. Govemance:ssa on kyse sekä ohjauksesta että johtamisen valvonnasta. Ohjaus tarkoittaa osallstumista strategiajohtamiseen ja tärkein foorumi tälle on osakeyhtiössä halltus ja sile asioita valmisteleva operatiivinen johto (toimitusjohtaja/rehtori johtoryhrineen). Halltus on omistajien käden jatke johtoon päin. Valvonta liitty johdon tulokseuisuudenja toiminnan laadun arviointiin suoritusten ja aikaansaannosten perusteella (tulosten ja prosessien

6 6 evaluointiin). Sen näkökulma on nykyhetkessä ja menneessä. Oliauksen näkökulma on enemmän nykyhetkessä ja tulevassa. Omistajaohjausta voisi verrata myös termostaattiin, joka aktivoituu etenkin siloin, kun operatiivinen toiminta poikkeaa tavoitellusta. Omistajaohjausta tarvitaan aina siloin, kun omistus ja operatiivinen johtaminen ovat eriytneet toisistaan, jolloin govemance lähentää toisiinsa omistusta ja johtamista. Omistajaohjausta tarvitaan myös riskin hallintaan sekä lisäarvon luonnin varmistamiseen. Omistajaohjaus tekee linjaukset strategialle (tavoitteina, rajoituksina ja toimintaperiaatteina). Omistajaohjaukseen voidaan littää myös lakisääteiset toimet (kuten yhtiökokous ja tilintarkastus). Omistajaohjausta täydentää OKM:n normi- ja tuloksellsuusohjaus, koska valtion osuus rahoituksessa on merkittävä. Osakeyhtiössä halltustason ohjauksellsiin tehtäviin kuuluvat: 1) Strategiasta, budjetista ja perusorganisaatiosta päättäminen, 2) Riskien hallinta, 3) Tärkeimmät investointi- ja devestointipäätökset, 4) Kasvu ja rahoitus, 5) Johdon palkkaus ja mahdollsten muiden kannustinjärjestelmien luominen, 6) Toimitusjohtajan valinta ja erottaminen. Valvonnallsiin tehtäviin kuuluvat: 1) Tuloskehityksen seuranta, 2) Laatutason varmistaminen, 3) Varainhoidon sisäinen kontroll, 4) Budjetin toteutumisen seuranta. Omistajaohjauksen tehtävänä on varmistaa, että toimivan johdon tukena on hyvä omistaja. Hyvän omistajuuden prosessikriteerejä ovat vastuullsuus ja yritteliäisyys. Sen tuloskriteerejä ovat vastuullisuus, yritteliäisyys ja lisäarvon tuottaminen. Omistajan vastuun lajeja ovat taloudellnen, juridinen, yhteiskunnallnen ja henkinen vastuu. Näistä syntyy omistajan kokonaisvastuu, siloinkin kun omistaja on yhteisöllnen toimija kuten kunta. Vastuullsuus on omistamisen prosessissa sekä päämäärä että keino. Ammattikorkeakouluissa, joka toimii osakeyhtiömuotoisesti, yritteliäs omistajuus näyttäyt parhaimmilaan kahdella tasolla (henkilöstön psykologisena omistajuutena & sisäisenä yrittäjyyenä ja kuntien lailistaloudellsena omistajuutena & yritystoimintana). Yritteliäs omistajuus on proaktiivista, saavutushakuista, uutteraa, uskaltavaa ja innovatiivista. Proaktiivisuuteen kuuluvat aloitteellsuus, aktiivisuus ja kokeilunhalu. Saavutushakuisuuteen kuuluvat tavoitteellsuus, tuloshakuisuus, määrätietoisuus ja menestymishalu. Uutteruuteen kuuluvat ahkeruus sitkeys ja lujuus. Uskallukseen kuuluvat rohkeus ja riskinotto. Innovatiivisuuteen kuuluu luova kehittäminen sekä uudistamishaluja -kyky. Näistä kaikista koostuu se, jota voidaan kutsua yritteliääksi omistajuudeksi.

7 l 7 Lisäarvon tuottaminen tarkoittaa ammattikorkeakoulu-osakeyhtiössä minimissään sitä, että toiminta on hyödyllistä ja jatkuvuutta varmistavaa. Toiminnan on tyydytettävä omistajien ja rahoittajien legitiimit tulosodotukset. Yrityksen on pystyävä huolehtimaan kaikista sidosryhmävastuistaan riittävän hyvin. Jos toiminnalle asetetaan lisäksi taloudellsen ylijäämän tuottamisen velvoite, tavoite voidaan ilmaista nettotulostavoitteen, pääoman tuottotavoitteen ja/tai kassavirtatavoitteen muodossa. Kannattava amk-toiminta vahvistaa oppilaitoksen omaa pääomaa, kannattamaton syö sitä. 5) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut syksyllä 2010 Korkeakoulut (3 kpl) toimivat ympäristössä, jota voidaan luonnehtia monin eri tavoin. Ne ovat kolmessa eri maakunnassa (Kymenlaakso, Etelä-Savo, Etelä-Karjala), joista kahdessa ei ole omaa tiedekorkeakoulua mutta kylläkin yliopistollsia toimintoja. Niissä on vähenevä ja vanheneva väestökehitys, mikä näyttäytyy lisääntyinä ja muuttuvina palvelutarpeina. Niissä on koettu metsäteollisuuden rakennemuutos, joka on heijastunut työllsyyteen. Kuntatalouden kiristymisen uhka on todellsuutta, ja siihen on varaudutt mm. kuntien yhdistymisen avulla. Ammattikorkeakouluverkkoa voidaan pitää varsin tiheänä ja monitoimipisteisenä. Sen päällekkäisyyksiä on jo alett poistaa oppilaitosten keskinäisilä j ärj estelyilä, eli rakennemuutos on jo osittain tapahtunutkin. Koulutusaloina kaakkoinen Suomi tarjoaa mm. tekniikan, liiketalouden ja kansainvälisen liiketoiminnan, sosiaali- ja terveysalan, logistiikanja merenkulun, luonnonvara-alojen ja ympäristön, matkailun, muotoilun sekä kultturialojen ohjelmia. Yleisesti voidaan todeta, että tarjonta on sekä laajaa että monipuolista. Ammattikorkeakoulujen lisäksi Etelä-Karjalan maakunnassa toimii Lappeenrannan teknilinen yliopisto. Lisäksi mm. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Kouvolassa on yliopistojen sivutoimipisteitä. Mahdollsuuksina on tuotu esiin mm. osaamisperustan vahvistaminen, Venäjäyhteydet, logistiikka, matkailu, puuraaka-aineen uudet käyttömuodot, ammattikorkeakoulujenja LTY:n yhteistyön kehittäminen sekä kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen omistaj aohj aus. Korkeakoulutus on syytä ymmärtää keskeiseksi keinoksi, jolla vaikutetaan Kaakkois-Suomen kilpailukykyyn ja sen myötä esimerkiksi työpaikka- ja väestökehitykseen.. Esimerkiksi logistinen kilpailuetu Venäjän markkinoihin on näilä kolmella maakunnalla kiistaton.

8 8 Käytettävissäni ollut tilastomateriaali on pääosin vuodelta Sen mukaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on ollut tuona vuonna 3755 läsnäolevaa opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa 2951 (78.6 %); Mikkelin ammattikorkeakoulussa 4190, joista nuorten koulutuksessa 3015 (72.0 %) sekä Saimaan ammattikorkeakoulussa 2659, joista nuorten koulutuksessa 2146 (80,7 %). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että mikäli nämä luvut lasketaan yhteen, yhteinen oppilasmäärä tekisi ajatellusta "Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta" maan toiseksi suurimman ammattikorkeakoulun. Se olisi niukalti pienempi kuin pääkaupunkiseudun Metropolia amk, mutta suurempi kuin Turun tai Haaga-Helian ammattikorkeakoulut. Tämänhetkisinä strategisia painoaloina ovat seuraavat: Kymenlaakso: energiatuotanto, logistiikka, ICT, kuntoutus, innovatiivinen design ja liiketoiminta. Mikkeli: hyvinvointi, materiaalit ja ympäristö, sähköiset palvelut, matkailu ja tapahtumatuotanto. Saimaa: käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallstaminen, johtaminen ja yrittäjyys, terveys- ja hyvinvointipalvelut. Käynnissä on nyt kehitysprosessi, joka johtaa "kahden kärjen taktiikkaan". Yhtäältä on käynnissä Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistyminen tai jopa yhteinen konsernirakenne. Toisaalta on meneilään Saimaan amk:n ja L TY:n kehittminen saman kampuksen korkeakouluyhteisöksi kumppaneina Lappeenrannassa. L TY on jo nyt tärkeä yhteistyökumppani kaikile ammatti korkeakouluile. Vetovoimaisuus-tunnusluvulla arvioiden kaakkoisen Suomen amk:t jäävät jälkeen koko maan keskiarvoista, joskin myönteisiäkin poikkeuksia tähän yleistoteamukseen on syytä liittää tietyissä ohjelmissa. Hälyttävin tilanne on tietyilä luonnonvara-aloila ja tekniikan aloila. Jotta varmistetaan hyvä opiskelijarekrtointi, olisi vetovoimatunnusluvun hyvä olla vähintään 2, eli kaksi ensisijaista hakijaa per aloituspaikka. OKM:n ohjauksessa tosin painottu nykyisin suoritettavien tutkintojen määrä, ei niinkään aloituspaikkojen lukumäärä. Niilä koulutusaloila Ga -ohjelmila), joissa vetovoima jää alle kahden, on käsitykseni mukaan syytä erityisiin toimiin. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihinjohtavia ohjelmia on vuonna 2011 Mikkelin arn:ssa 9 kpl, Kymenlaakson arn:ssa 7 kpl, ja Saimaan ark:ssa 4 kpl.

9 9 Koulutusohjelmien sisäänotot vuonna 2010 ovat seuraavat: Kymenlaakson amk: Kouvola 383 ja Kotka 402. Yhteensä 785 Mikkelin amk: Mikkeli 573, Pieksämäki 40 ja Savonlinna 153. Yht. 766 Saimaan amk: Imatra 130 ja Lappeenranta 405. Yht. 535 Käsitykseni mukaan, jos korkeakouluja alettaisiin luoda nyt nollatilanteesta, toiminta keskittisi seitsemän paikkakunnan sijasta vain 3-4 alueelliseen yksikköön. Tällä turvattaisiin koulutusohjelmien parempi kustannustehokkuus sekä ammattikorkeakoulujen koulutusalojen väliset synergiaedut nykyistä paremmin. Nykyiseen käytäntöön lienee päädytty osaksi historiallisista ja osaksi polittisista syistä, mutta jatkoa ajatellen keskittämistä on syytä vakavasti harkita. Laskennallnen opiskelijamäärä on vuonna 2010 ollut seuraava: Kymenlaakson amk: 3556 Mikkelin amk: 3632 Saimaan amk: * Yhteensä 9632 opiskelijaa Vetovoimaisuudeltaan heikoimmila aloila, eli tekniikassa ja liikenteessä sekä luonnonvara- ja ympäristö alalla on noista opiskelijoista 3233 ja 404 opiskelijaa. Nämä yhteensä 3637 opiskelijaa ovat noin 38 %:ia koko opiskelij amäärästä. Koulutuksen ennakointia ajatellen kannattaisi harkita aloituspaikkojen vähentämistä edelleen näiltä aloilta ja lisäämistä vetovoimaisesti paremmila ja työllistävyyden kannalta tärkeilä sosiaali- ja terveysaloila. Sosiaali- ja terveysalojen koulutuseen tulisi panostaa sekä ajatellen julkisen sektorin työpaikkoja että yrittäjyyspohjaisia työpaikkoja, jolloin substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan myös täydentävää liketoimintaosaamista ja yrittäjyyden arvojen ja asenteiden vahvistamista. Kaakkois-Suomi kehitty voimakkaasti ostoturismialueena. Siksi matkailun ja liiketalouden nykymäärät ovat ainakin toistaiseksi perusteltavissa. Erikoistumista ja esimerkiksi opettajien liikkuvuutta koko Kaakkois-Suomen alueella tulisi ennakkoluulottomasti pohtia yhteistyöverkostoa luotaessa. Tällä varmistettaisiin opettajien erityisosaaminen koko verkoston käyttöön ja koulutusalan yhteistyö lähtisi toteutumaan paremmin myös suorittavalla tasolla.

10 10 Sama erikoistumisen ja opettajavaihdon idea toimisi tietenkin myös sotealoila, joita on kaikila kolmella ammattikorkeakoululla. Merenkulun suomenkieliseen amk-koulutukseen riittänee koko valtakunnassa yksi oppilaitos, jossa olisi sekä alempi että ylempi amk-tutkinto. Suosittelen myös taide- ja kultturialojen opetuksen keskittämistä kaakkoisen Suomen alueella yhteen maantieteellseen yksikköön joko Kouvolaan, Lappeenrantaan tai Mikkeliin. 6) Verkoston rakenteen kehittäminen Keskusteluissa informanttien kanssa j a taustadokumenttien polt alta on tarkasteltu seuraavia rakenteen kehittämisen vaihtoehtoja: a) Kolme yksikköä yhdistyisivät keskenään (kombinaatiofuusio ) b) Nykyisistä kolmesta kaksi yhdisty, mutta jokin kolmesta jää sen ulkopuolelle. c) Kaikki kolme arn:a jatkavat erilisinä yhtiöinä, mutta niiden omistus keskitetään holding-yhtiölle. d) Jatketaan nykykäytäntöä, kuitenkin toteuttamalla ne muutokset, jotka jo ovat käynnissä jajoista on päätökset tehty. Informanteista suurin osa kannattaa kolmen arn:n säilyttämistä, mutta samalla omistajaohjauksen tehostamista yli oppilaitosrajojen. Niinpä luonteva lopputulos tässä vaiheessa olisi vaihtoehto c. Vaihtoehto b onjo pitkälle toteutumassa Kymenlaakson ja Mikkelin kesken toiminnallsesti. Vaihtoehdossa d iso toiminnallnen muutos on Lappeenrannassa, jossa L TY j a Saimaan amk tulevat toimimaan jatkossa samalla kampuksella. Holding-yhtiöllä tulisi olla intressipiirejä yhdistävä, laajahko halltus ja muutoin hallnnollisesti kevyt organisaatio (max. 3-4 henkilöä). Konsernitoimitusjohtajan tulisi olla aidosti kaikkien osapuolien hyväksymä henkilö, jolla olisi hyvät suhteet työ- ja elinkeinoelämään, viranomaisiin, yliopistoihin, arn-rehtoreihin sekä kuntajohtajiin. Halltukseen olisi hyvä valita kunkin pääomistajatahon edustajat (esim. kaupunginjohtajat) jokaisesta kolmesta maakunnasta ja maakunnallsten liittojen edustajat. Tällä varmistetaan maakuntien erityistarpeita. Halltukseen olisi hyvä kuulua myös LTY:n edustajan. Esittelijöinä toimisivat asian luonteen ja tarpeen mukaan joko konsernitoimitusjohtaja tai amk-rehtorit, avustajinaan - tarpeen mukaan - koulutusalojen toimialajohtajat.

11 11 Konsernihallnnon keskuspaikaksi esitän Kouvolaa, lähinnä siksi, että se on liikenteellsesti optimaalinen. Kouvolasta tavoittaa parin tunnin ajo- tai junamatkalla Kaakkois-Suomen jokaisen korkeakoulun kaikki toimipisteet ja pääkaupunkiseudun. Tosin myös Mikkeli ja Lappeenranta voivat tulla kysymykseen, jos niitä pidettäisiin tarkoitukseen paremmin sopivina. Lappeenrannan puolesta puhuisi se, että sieltä on lyhin etäisyys hoitaa Venäjän ja Pietarin suuntia ja että siellä on yliopisto. Mikkelin puolesta puhuisi se, että siellä olisi konsernin laaja-alaisin toimintapiste. Holding-yhtiömallssa konsernihallnnon ja arn:ien välilä kehittisi ikään kuin tilaaja-tuottaja-mall. Amk:t olisivat edelleen omia osakeyhtiöitään. Ne olisivat kukin tulosvastuussa konsernijohdolle ja omile omistajileen sekä sidosryhmileen. Amk:ila säilyisi oma identiteetti ja sen opettajila henkinen omistajuus "entiseen opinahjoonsa". Säilyttämisen ohella pääsisivät puhaltamaan ne muutoksen tuulet, joita on mahdollsta luoda, jos käytössä on koko Kaakkois-Suomen ja maan toiseksi suurimman konserni-arn:n henkiset ja taloudellset voimavarat yliopiston ja toisen asteen kanssa tehtävällä yhteistyöllä täydennettnä. OKM kävisi tulosneuvottelut konsernitoimitusjohtajan kanssa niin, että myös amk-rehtorit olisivat tilaisuudessa läsnä. Tällä järjestelyllä työ OKM:n suunnalla helpottuisi, mutta myös rehtorit pystyisivät edelleen henkilökohtaisesti vaikuttamaan tuloskeskusteluihin. Jos koulutuksenjärjestämislupa eli ns. ylläpitolupa siirtisi konsernin holdingyhtiölle, konsernin sisällä voitaisiin kehittää optimaalista työnjakoa yksiköitten välilä aina, kun tilanne tai tulevaisuuden näkymät siihen ohjaavat. Kukin amk säilyisi konsernin tulosyksikkönäja erillsenä osakeyhtiönä. Ylläpitolupa koulutuksen järjestämiseen voisi jatkua nykyisenä tai olla eri päätöksin konserniyhtiöllä, joka siloin ottaisi vastuun tutkinnoistakin. Voidaan myös ajatella niin, että konserni keskittisi kokonaisuuden strategian ja talouden ohjaukseen, mutta pedagoginen vastuu olisi ao. oppilaitoksila. Tällöin ylläpitoluvat säilyisivät nykyisilä ammattikorkeakouluyhtiöilä ja Saimaan amk:ssa koulutuskuntayhtymällä. Erikseen kannattaa harkita sitä, olisiko edullisempaa luoda amk:jen kiinteistöomistuksista erilinen kiinteistö-oy. Konsernimall ei tätä sinänsä edellytäisi, mutta silä voisi olla muita etuja - joskin myös haittoja. Eduista yksi olisi se, että toimintaa ei suunniteltaisi "rakennusten perusteella". Kiinteistövarallsuus on joka tapauksessa merkittävä yksittäinen varallsuuserä amk-yhtiöitten taseessa. Erilinen kiinteistö-oy ei merkittävästi lisäisi byrokratiaa ja voisi jopa helpottaa rehtorien työtä. Lisäksi tilakustannusten

12 12 seurantaan tulee suurempi motiivi (laskennallnen vuokra). Kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana voisi toimia konsernijohtaja, jos kaikkien kolmen amk:n oppilaitosten kiinteistöt kootaan sen alle. Mahdollsia veroseuraamuksia, joita tämä aiheuttaisi, en ole selvittänyt ajan puutteen takia. Konserniyhtiön osakeomistukseen ehdotan seuraavaa rakennetta: Kouvolan, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit 16 % jokainen Imatran, Kotkan, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit sekä Lappeenrannan teknilinen yliopisto 10,4 % jokainen LTY:n rehtorin ilmoituksen mukaan yliopiston osakkuus voisi olla mahdollinen, mutta mikäli LTY ei lähtisi mukaan, voitaisiin sen auki jättämä osuus kohdistaa tasan kaikile mukaan lähtevile. Lappeenrannan ja Imatran omistajuus voisi jatkua myös laajemman kuntayhtymän kautta, jolloin kuntayhtymälle tulisi 26,4 %:n omistus. Pidän kuitenkin suoraa kaupunkiomistusta myös Etelä-Karjalan kaupunkien omistuksessa rakenteellsesti onnistuneempana. Konsernihalltuksen puheenjohtajaksi tulisi valita elinkeinoelämää koulutusta hyvin tunteva, eri osapuolten arvostusta nauttiva ja riittävän puolueeton "halltusammattilainen", siis omistajaohjauksen asiantuntija. Mielellään sellainen, jonka kykyä ja halua ajaa kokonaisuuden etua ei mikään taho kyseenalaistaisi ja jolla olisi laajat sidosryhmäsuhteet. ja Verkoston rakennetta ja arn:n opiskelijavolyymeja suunniteltaessa on myös syytä muistaa verkostoyhteys toisen asteen koulutukseen ja työelämään. Hyvä esimerkki tulee Savonlinnasta, jossa samalla kun arn vähitellen luopuu liiketalouden opetustarj onnastaan, samanaikaisesti jatkuu vahvistuen merkonomikoulutus. Työelämän ja tutkimuksen kannalta tärkeitä yhteyksiä voidaan solmia teollsuuden omiin tutkimus- ja kehityslaboratorioihin, joita alueella on runsaasti mm. metsäteollisuudessa. 7) Valtiovallan odotukset verkoston rakenteellselle kehittämiselle Alla oleva pohdiskelu perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien julkisuudessa äskettäin esittämiin näkemyksiin (Ministeri Virkkunen ja johtaja Lehikoinen).

13 13 Julkinen sektori panostaa maamme arn-verkostoon lähes miljardin euron verran vuodessa. Kun talous valtiolla ja kunnissa kiristyy ja kun alueen opiskelijamäärä alenee, on tarpeen verkoston rakenteellnen kehittäminen. Rakenteellsella kehittämisellä tähdätään koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen, mikä merkitsee mm. sitä, että alueellsta sirpaloitumista vähennetään ja siirrään isompiin ja vaikuttavampiin toimintayksiköihin. OKM: tavoittelee sitä, että vuonna 2020 nykyisen 25 amk:n sijaan olisi enintään 18 amk:a. Lisäksi tavoitellaan yli 2500 kokopäiväopiskelijan yhteisöjä, jonka rajan Kymenlaakson amk ja Mikkelin amk ylittävät, mutta Saimaan amk alittaa. Nykyisistä kaakkoisen Suomen koulutusaloista vain sote-ala on sellainen, jossa valtakunnallsesti on liian vähän aloittajia. Proaktiivinen toiminta tarkoittaisi sitä, että ammattikorkeakouluissa tehtäisiin sisäisiä siirtoja muilta aloilta sote:n hyväksi. Kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulut tarjoavat monia eri koulutusohjelmia, jolloin aloittajaryhmäkoot jäävät alle OKM:n suositusten. Tämä huomio koskee erityisesti Mikkelin arn:a. Koulutusohjelmien lukumääriä on Kaakkois-Suomessa jo muokattu toiminnan tehostamiseksi. Tutkintojen läpäisyajoissa Kaakkois-Suomen korkeakoulut ovat kutakuinkin maan keskiarvon tasolla. OKM pitää kriteerinään sitä, kuinka moni opiskelija suorittaa tutkinnon viiden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Kymenlaakson amk:ssa tunnusluku on 54.7 %, Mikkelin arn:ssa 57,2 %ja Saimaan amk:ssa 57,8 %. OKM:n mukaan tulisi pyrkiä vähintään 75 %:n läpäisyasteeseen. Mainittakoon, että Lappeenrannan teknisessä yliopistossa seitsemän vuoden läpäisyaikaan pääsee vain 5 1 %, eli ongelma tunnistetaan myös tiedekorkeakouluissa. Luvut ovat vuodelta 2008 eli amksisääntulovuosi on ollut 2003 ja yliopistossa sisääntulon lukuvuosi Valtakunnallsesti rakenteellisen kehittämisen kehittämistoimet ovat siis vielä kesken ja korkeakouluverkon tiivistäminen tulee jatkumaan. Ikäluokkien pienetessä aloituspaikat voivat vähentyä jopa aloituspaikan verran. Tätä arvioitaessa on syyä muistaa, että aloituspaikkojen lukumäärää ei tulisi ratkaista yksinomaan koulutuspolittisila vaan myös työllsyys- ja aluepoliittisila sekä elinkeinopolittisila kriteereilä. Todettakoon, että Suomessa on hakukohteita yhteensä noin 500, eli valinnan varaa ja päällekkäisyyttä on yhä todella paljon. Pienten yksiköiden ja sivutoimipisteiden määriin on kohdistett valtakunnallsta kritiikkiä etenkin siloin, kun yksikkö on

14 14 vetovoimaisuudeltaan ongelmallinen tai yksikkökustannuksiltaan kalls. Jos supistuksia tai lisäkeskittämistä verkostoon tehdään, tällä perusteella huomio kannattanee kohdistaa Pieksämäen ja Imatran melko pieniin opiskelijamääriin. Metsäalan ja prosessitekniikan koulutusta kaakkois-suomessa tarvitaan, mutta keskittämisestä Mikkeliin ja Lappeenrantaan koituisi tiettjä etuja. Laadun ja vaikuttavuuden merkitys kasvaa OKM:n rahoituspäätöksissä viimeistään vuonna 2013 alkavalla sopimuskaudella. Ammattikorkeakouluila on tärkeä tehtävänsä alueellsen innovaatiotoiminnan toimijoina. Tähän liitty luontevasti yhteistyö LTY:n kanssa sekä sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. TKI-toiminnan kannalta olisi hyvä, jos alueella olisi vähintään 3-5 amk-toimipistettä. Innovaatiotoiminnassa tärkeitä ovat myös koulutusalojen rajapinnat (esimerkiksi sote ja tekniikka tuottamassa hyvinvointiteknologiaa) sekä kaupallstamisen näkökulma jo innovaatioprosessin alkuvaiheesta lähtien. Innovaatiotoiminnan tukemiseksi yrittäjyyden osuutta tulisi lisätä sekä opetettavana aineksena että pedagogisina käytäntöinä. Jälkimmäisellä tarkoitan ajattelutapaa, jossa opiskelija on oman oppimisensa henkinen omistajaja sisäinen yrittäjä. Valtakunnallsesti suuntaus on tiivistää verkkoa maakuntakeskuksiin. Tällä perusteella 3-4 ammattikorkeakoulupaikkakuntaa voisi edustaa Kaakkois- Suomessa pitkän tähtäyksen tavoitetta. Yhteenvetona voitaneen todeta, että valtiovallan koulutuspolittisiin odotuksiin vastattaisiin parhaiten tiivistämällä verkkoa ja karsimalla yksiköitä halltusti. Lyhyehkön tähtäyksen tavoite voisi olla toiminnan keskittäminen viidelle paikkakunnalle ja proaktiivisesti tehdyt koulutusalapäätökset, jossa sote-ala vahvistuu ja supistukset / keskittämiset tehdään pääosin tekniikan koulutusohjelmiin. 8) Omistajuuden ja omistajaohjauksen kehittäminen Otsikkoasiaa on jo sivuttu kohdassa Verkostorakenteen kehittäminen. Oma näkemykseni on se, että paras mall olisi kombinaatiofuusion kautta synnytett yksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oy, joka käynnistyisi 2013 alkavalle sopimuskaudelle. L TY tulisi vähemmistöosakkaaksi mutta ennen kaikkea toiminnallseksi yhteistyökumppaniksi tälle maamme toiseksi suurimmalle ammattikorkeakoululle, mutta verkoston on syytä hakea kumppanuuksia myös sellaisilta muilta koulutusaloilta, joita L TY :ssa ei ole tai joissa muut syyt puoltavat tällaista toimintaa. Esimerkiksi Mikkelissä onjo

15 15 nyt valmista yhteistyöpotentiaalia Aalto-yliopiston ja HY:n suuntaan, Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston ja matkailualan verkostoyliopiston suuntaan jne. Periaatepäätös asiasta olisi hyvä tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä ja nimenomaan niin, että kaikki kolme ammattikorkeakoulua ovat siinä mukana keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön hengessä. Vuoden alusta lähtien ehdotan holding-yhtiön perustamista edellä ehdotetulla rakenteella. Holding-yhtiö teettäisi ne taloudellset ja juridiset selvitykset, mitä tarvitaan kombinaatiofuusioon vuonna Erillsen kiinteistö-oy:n luonti kannattaa selvittää tuossa yhteydessä unohtamatta asian veroseuraamuksia tai mahdollsia vakuuskysymyksiä. Ehdotan, että omistajaohjausta varten laaditaan osakassopimus. Siihen voisi sisältyä erikseen maininta, jonka mukaan kaupunki (tai kuntayhtymä) voi irrottautua amk-omistajuudesta, jos se ei ole enää korkeakoulun sijaintikunta, myymällä osakkeensa muile osakkaile. Ehdotan, että siirtmäjaksolla vuosina tulosneuvottelut käydään koordinoidusti kolmen ammattikorkeakoulun ja OKM:n kesken siten, että päätökset tukevat syntyvän Kaakkois-Suomen arn:n syntymistä. Omistajaohjauksen tehostamiseksi ehdotan seuraavaa: Aktiivinen halltustyöskentely holding-yhtiössä. Puheenjohtajaksi maakuntien ulkopuolinen halltustyöskentelyn ja omistajaohjauksen asiantuntija tai vaihtoehtoisesti kiertävä puheenjohtajuus maakuntajohtajien välilä esimerkiksi kolmen vuoden jaksoissa. Hallituksen ja rehtoreiden yhteiset strategiointipäivät kerran vuodessa keväisin. Strategioinnissa pääpaino olisi amk:n kilpailukyvyn lisäämisessä ja hyödyntämisessä, jonka suuntaamana myös käytäisiin keskustelu strategisista voimavaroista. Halltuksen ja rehtoreiden yhteiset budjetointipäivät kerran vuodessa syksyisin. "Numeroiden" ohella myös sanallsten toimintasuunnitelmien aktiivinen ja vuorovaikutteinen käsittely. Oppilaitoskohtaisten halltusten lakkauttaminen vuoden 2013 alusta. Oppilaitoskohtaisten johtoryhmien aktivointi rehtorien tueksi.

16 16 Rehtorit raportoivat oppilaitoksen tuloksesta ja muusta kehityksestä halltukselle vähintään kolmannes vuosittain. Toimialajohtajien yhteistyöpalaverit 1-2 kr vuodessa. Henkilöstön psykologisesta omistajuudesta pidetään hyvää huolta mm. aktiivisella tiedottamisella, jossa kombinaatiofuusio esitellään kehitysmahdollsuutena, ei uhkana. Koulutusrakenteen muutokset, joita vielä on tarpeen tehdä, sovitetaan alkamaan vuosina Muutoksissa otetaan ennakoivasti huomioon tulevat työvoimatarpeetja innovaatiopohjan vahvistaminen. Lakkautetaan uusien opiskelijoiden sisäänotto Imatralle ja Pieksämäelle vuoden 2012 alusta, jotta toiminta voidaan noila paikkakunnila lopettaa viimeistään vuonna Uusina / kasvavina koulutusmahdollsuuksina, joila tulee olemaan strategista merkitystä kaakkois-suomelle, pidän seuraavia: 1) Uusiutuvan energian teknis-kaupallnen koulutusohjelma sekä 2) Venäjäsuuntautunut markkinoinnin ja viestinnän koulutusohjelma. Nämä lienee mahdollsta toteuttaa resursseja uudelleen suuntaamalla eli sisäisin järjestelyin. 9) Lopuksi Tulevaisuuden näköalat puoltavat vahvasti koko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luontia, jonka aikaansaaminen edellytää poliittista tahtoa ja riittävää yksituumaisuutta. Välivaihe ja/tai väline siihen on holding-yhtiön luominen, joka voi jatkaa omistajana senkin jälkeen, kun kombinaatiofuusio on tosiasia. Liiallsesti paikkakuntakeskeinen ajattelu ei edistä asiaa, kun tavoitellaan isommalla kokonaisuudella yhteistä hyvää. Esimerkiksi vaihtoehto "jatketaan ilman muutoksia" tarkoittaa käytännössä sitä, että näköpiirissä olevat muutokset ohjataan (rahoituspäätöksin) alueen ulkopuolelta, jolloin ote olisi vain reaktiivinen sopeutuminen siihen, mitä muut tahtovat. Olemalla proaktiivinen ja luomalla itse haluttua tulevaisuutta omistajat osoittavat vastuutaan kaakkoisen Suomen tulevaisuudesta. Sen keskeisiä vahvuuksia ovat monipuoliset luonnonvarat, hyvä teolls-kaupallnen sekä palveluosaaminen ja

17 17 matkailullinen vetovoima. Sen erityisenä vahvuutena ovat logistiset ja osaamisperusteiset kilpailuedut Venäjän markkinoila. Vastuullnen omistajuus edellytää sitä, että ammattikorkeakoulu vastaa niihin työelämätarpeisiin (mutta myös uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin), joita väestön ikääntyminen tuo tullessaan. Tähän liitty koko sote-alan eli hoiva- ja hoitoketjun työvoiman varmistaminen, minkä haasteet ovat jo nyt käsilä. Selvityksen perusteella ennakoin, että jo tehdyt ratkaisut sote-koulutuksen lisäämiseksi ovat onnistuneita, mutta näitä ohjelmia jouduttaneen edelleen kasvattamaan lähivuosina. Hyvinvointiyrittäjyyden kasvunäkymät ovat lupaavia koko valtakunnassa eikä Kaakkois-Suomi ole tässä asiassa poikkeus. Nopeutuvat kulkuyhteydet (maantiet ja rautatiet) pääkaupunkiin ja Pietariin tulevat osaltaan parantamaan kaakkoisen Suomen saatavuutta idästä ja lännestä. Tämä on positiivinen viesti sekä yhteiskunnallselle kehitykselle että alueen koulutuspaikkoj en houkuttavuudelle. Yritysten sij oittumiselle alueelle logistiikalla on merkitystä, mutta vieläkin enemmän merkitystä on osaavan ja yritteliään työvoiman saatavuudella. Vetovoiman parantaminen, läpäisyaikojen lyhentäminen, sisäisen tehokkuuden ja laadun vaaliminen sekä oppilaitoksen vahva sisäinen yrittäjyys ovat ydinasioita, joila omistajaohjaus ja yhteistyöhenkinen operatiivinen johtaminen voivat työskennellä korkeakoulutuksen hyväksi. Nämä on syytä muistaa ehdottamieni rakenteellsten muutosten keskellä. Selvitysmiehen tehtävä on ollut haasteellnen mutta samalla mielenkiintoinen kokemus,. Tahdon lopuksi kiittää kaikkia kolmea maakunnallsta liittoa, jotka ovat hanketta rahoittaneet, sekä osoittaa erityiset kiitokset niile asiantuntijoile, joita minulla on ollut tilaisuus tavata tätä selvitystä tehtäessä. Kiitän myös dosentti, maakuntajohtaja Juhani Honkaa muistion käsikirjoituksen kommenteista Matti Koiranen

18 Liite 1 TULKINTOJA OMISTAJUUDESTA OmistJuus asana: 0n. on onan stjo as hi se an hi roftja idntn. OmistJuus rakena: Omljl on 0$ Iil1odo$llØln koisrjos tift ' la os vaih no.... pr 'I. Omistjuus tevll: 0i on Si iyjo om te om hy jajo telse ha on Omistuus suhtena: 0i on vuku su ~ el ~ja ob el om ko vill,j Hyvän omistajuuden kehämall. Hy omja ky X ~ Hy Hy omistjaomistjuu vastuiris Hy omistjaotjau ja toimint omistko yrriäis vasllisuus kanattwus T * ynel~ If- ~ Liar. Hysu tune sidosrille ; yrelle J Omstjalle omistjalle t)idmilll. i

19 Liite 2 OMISTAJAN VASTUUN LAEJA Taloudellinen vast + Jurdinen vasu + Vhteiskunnalline vastu + Henkinen vastu. KOKONASVASTUU c OMISTAJUUDEN JA YRITTAJYVDEN YHTEYS QMSllUUlS Psykologinen _ omlstjuu TalOllis-... laillnen omtauus. X8ll1XX$. Sisalne yrjys l, UIk.~~S

20 tiita 3 OMISTAJAOHJAUKSEN (GOVERNANCE) l1lfltmtä Palot\i.i1l KaPU..aW. i.ia... Tarkoitu "Yti omaohjøu vo "Omtøaohjør tm paiottva, mll4u1 se mu1 kuin,økl4 jq. J1øs omtø in~ jitiil4m4 joll 1ile f1te fhte yriybl.tro1iin" (Møin ja lill dinlpouuø Nort, 200) jiito l6tiiø" (Nøu ja.l. 1~1lil) Tehtävästöä ja "Hy omistøtijør tm "Omaohjll on meety-tapoa,øktælutisø et., Byiitu jon muk 11ik 1ç1ct jci1iti ja yrks o1i paiottva te 1i 'Ituulis ja 1171 " (Ou, tiiwvoui siolttø.istiju 199). lrhtt". (1le, 2001) ja

21 Liite 4 A8 LiiniolevatoplikellJat ammattkork..koululttln 2009 MK Ar.~NyI. Sv.yh Dlakonla.amk HAAGA..HELIA Humanistinen amk Hämeenamk Jyväskyän amk Kajaanin amk Keml.Tomlon amk K.-Poh anmaan amk Nuortn koul. lkmo ISk..% , , , , , , ,6 Yht. Lk Oulun seùdun amk PlrAMK I TAMK P...Karalan amk Rovaniemen amk ~;f'1ríwj i. C.i fil ~ ~,,;.r$~' '.;o-)",':~ ,3 83,9 14,9 73, , ,1 145 ~ , , , , Satikunnan amk Savønla..amk Seinäjoen amk Tampeeen amk , Turunamk , , Vaasanamk , , Yh NQvi ,2 262, 8,6 øa Yh_i'" 98112' ~ 15,' 53'.1 4A 12118'

22 Liite 5 Laskennallnen opiskelljamiärä koulutusalolttain 2010 Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulturiala Yhteiskuntatiet., liketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala TeknIIkan ja liikenteen ala Luonnonvara. ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja IIkunta.ala Matkailu-, raviemls. ja talousala Yhteensl KYAMK MAMK Sairniin amk

23 .. Liite 6 OPINTOPISTEEN HITA (Vuoden 2008 käytkustanukset per lukuvuonna suoritetut opintopistoot). Euroa Kymenlaao 149 Mikkeli 139 Saimaa 153 max. Saimaa I kultturiala 240 e min. Kymenlaaks / luonnontieteet 100

24 Liite 7 KOKONAISKUSTANNUKSET 1009 ILMAN PERUSTAMISHANKKITA (1000 EUR.) Kymenlaakso Mikkeli S imy,0,28 Kaaois~Suomi (=- 9% koko Suomesta) Koko Suomi Jo

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi ennakoida rakennemuutoksia? MATKALLA TULEVAI- SUUTEEN - YMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010 Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen TAMK lukuina 10 000 opiskelijaa 7 koulutusalaa 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen

Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen Musiikin koulutus ammattikorkeakouluissa: taustaa (Riitta Tötterström 22.12.2010) Ammatillisen koulutuksen rakenteet uudistettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hankkeen taustaa Opiskelijatietojärjestelmäselvitykset, SED-työryhmä,

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Valtakunnalliset liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Vantaa, 13.11.2008 Maija Innola SISÄLTÖ: Liiketalouden koulutuksesta Ammattikorkeakoulutuksen nykytila

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016. Sisältö. Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi

Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016. Sisältö. Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi Tiivi Pukkila-Nupponen 16.5.2016 Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 kvalitatiivisena onlinekyselynä. Tutkimusnäyte

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot