Matti Koiranen KAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN: OMISTAJUUDEN JA OMISTAJAOHJAUKSEN NÄKÖKULMA. Sisältö Sivu
|
|
- Aarno Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO (l u 0 n no s) Matti Koiranen KAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN: OMISTAJUUDEN JA OMISTAJAOHJAUKSEN NÄKÖKULMA Sisältö Sivu 1) Toimeksianto selvitystyölle 2 2) Yleisiä lähtökohtia 2 3) Näkökulmia omistajuuteen 3 4) Näkökulmia omistajaohjaukseen 5 5) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut syksyllä ) Verkoston rakenteen kehittäminen 10 6) Valtiovallan odotukset rakenteellselle kehittämiselle 12 7) Omi staj uuden ja omistajaohjauksen kehittäminen 14 8) Lopuksi 16 LIITTEITÄ
2 2 1) Toimeksianto selvitystyölie Selvitystyö perustuu Kymenlaakson liiton tilaukseen, jossa toimeksiannossa ovat mukana Kymenlaakson liton ohella Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnallset litot. Tehtävä oli määritelty seuraavasti: "Laatia selvitys Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson) ammattikorkeakouluverkoston kehittämisestä ja tehdä ehdotus / vaihtoehdot yhteistyön järjestämisestä. " Neuvotteluissa, jotka käytiin ennen tilauksen tekoa ja myös OKM:n kanssa, todettiin, että melko tuoreita aiempia toiminnallsia selvityksiä yhteistyön kehittämiseksi on olemassa (esimerkiksi Linnan ja Huttulan työryhmän raportit) ja että ne ovat osittain lähteneet toteutumaan etenkin Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kesken, mutta Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä on syyä edelleen lujittaa. Erityiseksi tarpeeksi tunnistettiin koko kaakkoisen Suomen ammattikorkeakouluverkoston omistajaohjauksen kehittäminen, ja niinpä tämä näkökulma korostuu tässä selvityksessä. Asiantuntijoina on käytett kaakkoisen Suomen korkeakoulujen rehtoreitaja halltuksen puheenjohtajia sekä kaupunginjohtajiaja maakuntajohtajia. Maakunnan ulkopuolisen asiantuntijan roolissa olen pyytänyt Kaakkois- Suomeaja maamme ammattikorkeakouluja ja LTY:a monipuolisesti tuntevaa, dosentti maakuntajohtaja Juhani Honkaa kommentoimaan selvitystyöni tuloksia. OKM:n asiantuntijoilta on saatu tilastoaineistoa ja arvokkaita evästyksiä selvitystyön linjoiksi. 2) Yleisiä lähtökohtia Määrittelin selvitystyölleni seuraavia yleisiä lähtökohtia: Tähdätään ratkaisuun, jossa Kaakkois-Suomeen syntyy sellainen luja ja keskittneempi arnattikorkeakoulurakenne, j olla Kaakkois-Suomen on mahdollsta nousta arn-toiminnassa Suomen kärkeen. Tähdätään ratkaisuun, joka edistää kokonaisvaltaisesti Kaakois-Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. - Nostetaan tuottavuutta tinkimättä laadusta. Luodaan rakenne, joka edesauttaa toiminnan koordinointia ja uudistumista yli maakuntarajojen. Tunnustetaan tarve hyvälle omistajaohjaukselle mutta samalla kunnioitetaan oppilaitosten operatiivisen johdon autonomiaa pedagogisen johtamisen asiantuntijoina ja vastuuhenkilöinä.
3 3 Varaudutaan työelämässä ennakoitavissa oleviin muutoksiin.. Edistetään Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä Lappeenrannan teknilisen yliopiston kanssa sekä alueen kolmen korkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten kesken. Nostetaan keskusteluun nyky järjestelmässä olevia kehittämistarpeita, kuten keskeytämisten vähentäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen. Ratkaisua vaativat myös osittain liian pienet aloitusryhmäkoot sekä verkoston sirpaleisuus. Oivalletaan, että oppimisessa ajan ja paikan kahleet ovat paljolti väistyneet, jolloin oppilaitosverkostoa voidaan keskittää.. Rakennetaan automaattinen kytkös siihen, että maakunnallsten littojen yhteistoiminta-alueiden lakisääteinen rooli keskipitkän ja pitkän tähtäyksen ennakoinnissa saadaan ohjaukseen mukaan sekä koulutustavoitteisiin että koulutustarjontaan. Keskeiset välineet ennakoinnissa ovat maakuntasuunnitelmatja maakuntaohjelmat. Näitä on syytä koordinoida yli nykyisten maakuntarajojenkin. Ennakoidaan samalla näkyvilä oleva muutos, eli siirtminen "helpon rahan" aikakaudesta yhä tiukentuvaan julkisen sektorin talouteen ja pienentyät ikäluokat. ja 3) Näkökulmia omistajuuteen Omistajuus nähdään usein suppeasti vain asemana ("olla omistaja") tai rakenteena (esim. haj autunut/keskittnyt; yksiportainen/moniportainen omistajuusrakenne). Tällöin helposti unohtuu tai jää vähemmälle kaksi muuta tärkeää omistajuuden tulkintaa: Omistajuus tehtävänä ("toimia vastuullsena omistajana") tai Omistajuus vuorovaikutteisena suhteena omistajan (subjektin) ja omistuskohteen (objektin) välilä. Silä, kuka omistaa, on vaikutusta kohteeseen, ja silä, mitä omistetaan, on vaikutusta omistajaan. Omistajuus laveasti tulkiten tarkoittaa paitsi lailis-taloudellsta omistajuutta myös psykologista eli henkistä omistajuutta. Henkistä omistajuutta voivat tuntea monet sellaisetkin, joila ei ole kohteen lailis-taloudellsta omistajuutta, esimerkiksi oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat. Omistajuudella on myös sosiaalis-symbolista merkitystä ("to have is to be"): jos kaupungissa on ammattikorkeakoulu ja/tai yliopisto, kaupunki on korkeakoulupaikkakunta. Omistajuus antaa ja ottaa. Se tuottaa omistajalle valtaa ja oikeuksia mutta se tuottaa myös vastuuta, velvollsuuksia ja sidonnaisuutta. Lisäksi omistajuus tuottaa reviirin ja roolin omistajalle. Oliaustoimintaa, jolla omistaja suuntaa, ohjaa ja valvoo operatiivisen johdon toimintaa, kutsutaan govemance:ksi eli omistajaohjaukseksi. Omistajaohjausta täydentää ammattikorkeakouluissa se normi- ja tulosohjaus, jota OKM toteuttaa tehdessään ammattikorkeakouluja
4 4 koskevia valtakunnallsia linjauksia sekä resurssointi- ja volyymipäätöksiä yhdessä oppilaitosten kanssa. Pitkäjänteisen ja eettisesti kestävän omistajaohjauksen haasteena on vastuullinen, kannattava ja yritteliäs omistajuus. Omistajien vastuulla on viime kädessä se, että toiminta on lisäarvoa tuottavaa, laadukasta ja samalla kustannustehokasta. Ammattikorkeakoulujen omistajila yhdessä oppilaitosten johdon kanssa on vastuu siitä, että koulutuksella on myös vetovoimaisuutta ja vaikuttavuutta. Koska kyse on ammattikorkeakouluista, nousevat vaikuttavuuden arioinnissa keskeisiksi etenkin työllsyys- ja elinkeinovaikutukset. Arvoa luovan omistajuuden kannalta erityinen haaste yrityksissä syntyy omistajien suhtautumisessa riskinottoon. Poliittisten ylläpitäjätahojen (kunnat) tapauksessa riskinottoon kuuluu myös poliittisen riskin sietokyky, joka tulee erityisesti eteen ns. kipeitä päätöksiä tehtäessä. Arn-verkostoon tarvitaan vahvaa poliittistakin johtajuutta. Koska kaikki kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia, niiden riskinottoa on arvioitava myös osakeyhtiölain velvoitteiden valossa. Omistajatahot sekä oppilaitosten johto joutuvat tekemään ammattikorkeakoulujen ohjauspäätöksiä monitavoitteisuuden ja moniarvoisuuden problematiikan ja ristipaineiden keskellä. Kuta selkeämmin omistajataho on luonut toiminnalle strategiset suuntaviivat, tavoitteet ja rajaukset, sitä selkeämmäksi tehtäväksi muodostuu oppilaitosten operatiiviselle johdolle määritellä, kuinka tavoitteet saavutetaan. Oppilaitosten pedagogisessa johtamisessa on tareen myös antaa riittävä autonomia rehtorile ja hänen johtamalleen henkilöstölle. Omistajuuden vakaus on voittopuolisesti hyvä asia, mutta usein on voitu nähdä, kuinka omistajarakenteen muutos on ollut hyödyllstä sekä taloudellsesti että toiminnan uusiutumisen kannalta. Omistajarakenteen muutos usein koetaan uhkana, mutta sitäkin enemmän se on mahdollsuus. Yhteinen omistajuus luo motiiveja, mahdollsuuksia ja vastuuta siihen, että omistajat yhdessä ajattelevat omistamiensa kohteiden kokonaisetuaja ns. "yhteistä hyvää". Jos yhteisen omistuksen kohteena on koko kaakkoisen Suomen käsittävä ammattikorkeakouluverkosto, tulee tarve katsoa asioita kokonaisedunja yhteisen hyvän kannalta yli kunta- ja maakuntarajojenkin. Jo aiemmissa selvityksissä on tuotu esiin, että kokonaisetu ei toteudu vielä optimaalisen hyvin, jajoskus kaupungin / koulun oma etu on mennyt mainittjen kolmen maakunnan yhteisen hyvän edelle. Tältä osin kyse on pitkälle omistajien polittisesta tahdosta. Tietty "kotiinpäin vetäminen" on
5 5 ymmärrettävää yksittäisen kunnan näkökulmasta, mutta selvitysmiehenä teen ehdotukseni koko Kaakkois-Suomen kannalta. Hyvin hoidett omistajuus ja omistajaohjaus tuottavat ammattikorkeakoulussa lisäarvoa kolmeen suuntaan: omistajile, muile sidosryhmile (ml. oppilaat, henkilöstö, työelämä), sekä oppilaitokselle itselleen. 4) Näkökulmia omistajaohjaukseen Omistajuuden luonteeseen kuuluu, että omistajalla on oikeus kontrolloida omistusen kohdettaan ja sen toimintaa. Kyse ei ole vain oikeudesta vaan myös vastuusta ja velvollsuudesta tehdä niin. Hyvä omistajuus edellyttää, että omistaja ottaa aktiivisen vastuun ohjata omistuskohteen toimintaa. Omistajan äänen tulee päästä esiin myös ammattikorkeakouluissa. Sitä rakenteiden ja menettelytapojen joukkoa, jolla omistajan äänen esile tulo varmistetaan, kutsutaan englanninkielisesti govemance:ksi. Se voidaan suomentaa omistajaohjaukseksi, mutta ilmaus valitettavasti pelkistää hieman liikaa sitä, mistä govemance:ssa on kysymys. Tärkein govemance-elin on osakeyhtiössä hallitus, ja govemance:ssa ajatellaan omistajien lisäksi myös sidosryhmiä. Kyse ei ole operatiivisesta ohjauksesta tai johtamisesta vaan pikemminkin johtamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Kyse ei myöskään ole vain omistajien oikeuksien ja toivomusten viestintäjärjestelmästä vaan muidenkin sidosryhmien legitimien oikeuksien ja toivomusten tietoon saattamisesta ja huomioon ottamisesta. Tunnettu halltustyöskentelyn asiantuntija Matti Lainema on käyttänyt govemance:sta ilmaisua: "yrityksen johdon sidosryhmävalvonta". Englanninkielisen käsitteen govemance alkujuuri on latinan purjehdushenkinen gubemare, eli pitää perää tai ohjata. Omistajaoliaus on rakenteiden ja prosessien järjestelmä, jolla varmistetaan taloudellnen elinkelpoisuus ja toiminnan legitiimisyys. Operatiivisen johdon usein epäkiitollnen tehtävä on ylläpitää sidosryhmätasapainoa ottamalla huomioon eri sidosryhmien odotukset ja vastikevaatimukset. Govemance:ssa on kyse sekä ohjauksesta että johtamisen valvonnasta. Ohjaus tarkoittaa osallstumista strategiajohtamiseen ja tärkein foorumi tälle on osakeyhtiössä halltus ja sile asioita valmisteleva operatiivinen johto (toimitusjohtaja/rehtori johtoryhrineen). Halltus on omistajien käden jatke johtoon päin. Valvonta liitty johdon tulokseuisuudenja toiminnan laadun arviointiin suoritusten ja aikaansaannosten perusteella (tulosten ja prosessien
6 6 evaluointiin). Sen näkökulma on nykyhetkessä ja menneessä. Oliauksen näkökulma on enemmän nykyhetkessä ja tulevassa. Omistajaohjausta voisi verrata myös termostaattiin, joka aktivoituu etenkin siloin, kun operatiivinen toiminta poikkeaa tavoitellusta. Omistajaohjausta tarvitaan aina siloin, kun omistus ja operatiivinen johtaminen ovat eriytneet toisistaan, jolloin govemance lähentää toisiinsa omistusta ja johtamista. Omistajaohjausta tarvitaan myös riskin hallintaan sekä lisäarvon luonnin varmistamiseen. Omistajaohjaus tekee linjaukset strategialle (tavoitteina, rajoituksina ja toimintaperiaatteina). Omistajaohjaukseen voidaan littää myös lakisääteiset toimet (kuten yhtiökokous ja tilintarkastus). Omistajaohjausta täydentää OKM:n normi- ja tuloksellsuusohjaus, koska valtion osuus rahoituksessa on merkittävä. Osakeyhtiössä halltustason ohjauksellsiin tehtäviin kuuluvat: 1) Strategiasta, budjetista ja perusorganisaatiosta päättäminen, 2) Riskien hallinta, 3) Tärkeimmät investointi- ja devestointipäätökset, 4) Kasvu ja rahoitus, 5) Johdon palkkaus ja mahdollsten muiden kannustinjärjestelmien luominen, 6) Toimitusjohtajan valinta ja erottaminen. Valvonnallsiin tehtäviin kuuluvat: 1) Tuloskehityksen seuranta, 2) Laatutason varmistaminen, 3) Varainhoidon sisäinen kontroll, 4) Budjetin toteutumisen seuranta. Omistajaohjauksen tehtävänä on varmistaa, että toimivan johdon tukena on hyvä omistaja. Hyvän omistajuuden prosessikriteerejä ovat vastuullsuus ja yritteliäisyys. Sen tuloskriteerejä ovat vastuullisuus, yritteliäisyys ja lisäarvon tuottaminen. Omistajan vastuun lajeja ovat taloudellnen, juridinen, yhteiskunnallnen ja henkinen vastuu. Näistä syntyy omistajan kokonaisvastuu, siloinkin kun omistaja on yhteisöllnen toimija kuten kunta. Vastuullsuus on omistamisen prosessissa sekä päämäärä että keino. Ammattikorkeakouluissa, joka toimii osakeyhtiömuotoisesti, yritteliäs omistajuus näyttäyt parhaimmilaan kahdella tasolla (henkilöstön psykologisena omistajuutena & sisäisenä yrittäjyyenä ja kuntien lailistaloudellsena omistajuutena & yritystoimintana). Yritteliäs omistajuus on proaktiivista, saavutushakuista, uutteraa, uskaltavaa ja innovatiivista. Proaktiivisuuteen kuuluvat aloitteellsuus, aktiivisuus ja kokeilunhalu. Saavutushakuisuuteen kuuluvat tavoitteellsuus, tuloshakuisuus, määrätietoisuus ja menestymishalu. Uutteruuteen kuuluvat ahkeruus sitkeys ja lujuus. Uskallukseen kuuluvat rohkeus ja riskinotto. Innovatiivisuuteen kuuluu luova kehittäminen sekä uudistamishaluja -kyky. Näistä kaikista koostuu se, jota voidaan kutsua yritteliääksi omistajuudeksi.
7 l 7 Lisäarvon tuottaminen tarkoittaa ammattikorkeakoulu-osakeyhtiössä minimissään sitä, että toiminta on hyödyllistä ja jatkuvuutta varmistavaa. Toiminnan on tyydytettävä omistajien ja rahoittajien legitiimit tulosodotukset. Yrityksen on pystyävä huolehtimaan kaikista sidosryhmävastuistaan riittävän hyvin. Jos toiminnalle asetetaan lisäksi taloudellsen ylijäämän tuottamisen velvoite, tavoite voidaan ilmaista nettotulostavoitteen, pääoman tuottotavoitteen ja/tai kassavirtatavoitteen muodossa. Kannattava amk-toiminta vahvistaa oppilaitoksen omaa pääomaa, kannattamaton syö sitä. 5) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut syksyllä 2010 Korkeakoulut (3 kpl) toimivat ympäristössä, jota voidaan luonnehtia monin eri tavoin. Ne ovat kolmessa eri maakunnassa (Kymenlaakso, Etelä-Savo, Etelä-Karjala), joista kahdessa ei ole omaa tiedekorkeakoulua mutta kylläkin yliopistollsia toimintoja. Niissä on vähenevä ja vanheneva väestökehitys, mikä näyttäytyy lisääntyinä ja muuttuvina palvelutarpeina. Niissä on koettu metsäteollisuuden rakennemuutos, joka on heijastunut työllsyyteen. Kuntatalouden kiristymisen uhka on todellsuutta, ja siihen on varaudutt mm. kuntien yhdistymisen avulla. Ammattikorkeakouluverkkoa voidaan pitää varsin tiheänä ja monitoimipisteisenä. Sen päällekkäisyyksiä on jo alett poistaa oppilaitosten keskinäisilä j ärj estelyilä, eli rakennemuutos on jo osittain tapahtunutkin. Koulutusaloina kaakkoinen Suomi tarjoaa mm. tekniikan, liiketalouden ja kansainvälisen liiketoiminnan, sosiaali- ja terveysalan, logistiikanja merenkulun, luonnonvara-alojen ja ympäristön, matkailun, muotoilun sekä kultturialojen ohjelmia. Yleisesti voidaan todeta, että tarjonta on sekä laajaa että monipuolista. Ammattikorkeakoulujen lisäksi Etelä-Karjalan maakunnassa toimii Lappeenrannan teknilinen yliopisto. Lisäksi mm. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Kouvolassa on yliopistojen sivutoimipisteitä. Mahdollsuuksina on tuotu esiin mm. osaamisperustan vahvistaminen, Venäjäyhteydet, logistiikka, matkailu, puuraaka-aineen uudet käyttömuodot, ammattikorkeakoulujenja LTY:n yhteistyön kehittäminen sekä kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen omistaj aohj aus. Korkeakoulutus on syytä ymmärtää keskeiseksi keinoksi, jolla vaikutetaan Kaakkois-Suomen kilpailukykyyn ja sen myötä esimerkiksi työpaikka- ja väestökehitykseen.. Esimerkiksi logistinen kilpailuetu Venäjän markkinoihin on näilä kolmella maakunnalla kiistaton.
8 8 Käytettävissäni ollut tilastomateriaali on pääosin vuodelta Sen mukaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on ollut tuona vuonna 3755 läsnäolevaa opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa 2951 (78.6 %); Mikkelin ammattikorkeakoulussa 4190, joista nuorten koulutuksessa 3015 (72.0 %) sekä Saimaan ammattikorkeakoulussa 2659, joista nuorten koulutuksessa 2146 (80,7 %). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että mikäli nämä luvut lasketaan yhteen, yhteinen oppilasmäärä tekisi ajatellusta "Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta" maan toiseksi suurimman ammattikorkeakoulun. Se olisi niukalti pienempi kuin pääkaupunkiseudun Metropolia amk, mutta suurempi kuin Turun tai Haaga-Helian ammattikorkeakoulut. Tämänhetkisinä strategisia painoaloina ovat seuraavat: Kymenlaakso: energiatuotanto, logistiikka, ICT, kuntoutus, innovatiivinen design ja liiketoiminta. Mikkeli: hyvinvointi, materiaalit ja ympäristö, sähköiset palvelut, matkailu ja tapahtumatuotanto. Saimaa: käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallstaminen, johtaminen ja yrittäjyys, terveys- ja hyvinvointipalvelut. Käynnissä on nyt kehitysprosessi, joka johtaa "kahden kärjen taktiikkaan". Yhtäältä on käynnissä Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistyminen tai jopa yhteinen konsernirakenne. Toisaalta on meneilään Saimaan amk:n ja L TY:n kehittminen saman kampuksen korkeakouluyhteisöksi kumppaneina Lappeenrannassa. L TY on jo nyt tärkeä yhteistyökumppani kaikile ammatti korkeakouluile. Vetovoimaisuus-tunnusluvulla arvioiden kaakkoisen Suomen amk:t jäävät jälkeen koko maan keskiarvoista, joskin myönteisiäkin poikkeuksia tähän yleistoteamukseen on syytä liittää tietyissä ohjelmissa. Hälyttävin tilanne on tietyilä luonnonvara-aloila ja tekniikan aloila. Jotta varmistetaan hyvä opiskelijarekrtointi, olisi vetovoimatunnusluvun hyvä olla vähintään 2, eli kaksi ensisijaista hakijaa per aloituspaikka. OKM:n ohjauksessa tosin painottu nykyisin suoritettavien tutkintojen määrä, ei niinkään aloituspaikkojen lukumäärä. Niilä koulutusaloila Ga -ohjelmila), joissa vetovoima jää alle kahden, on käsitykseni mukaan syytä erityisiin toimiin. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihinjohtavia ohjelmia on vuonna 2011 Mikkelin arn:ssa 9 kpl, Kymenlaakson arn:ssa 7 kpl, ja Saimaan ark:ssa 4 kpl.
9 9 Koulutusohjelmien sisäänotot vuonna 2010 ovat seuraavat: Kymenlaakson amk: Kouvola 383 ja Kotka 402. Yhteensä 785 Mikkelin amk: Mikkeli 573, Pieksämäki 40 ja Savonlinna 153. Yht. 766 Saimaan amk: Imatra 130 ja Lappeenranta 405. Yht. 535 Käsitykseni mukaan, jos korkeakouluja alettaisiin luoda nyt nollatilanteesta, toiminta keskittisi seitsemän paikkakunnan sijasta vain 3-4 alueelliseen yksikköön. Tällä turvattaisiin koulutusohjelmien parempi kustannustehokkuus sekä ammattikorkeakoulujen koulutusalojen väliset synergiaedut nykyistä paremmin. Nykyiseen käytäntöön lienee päädytty osaksi historiallisista ja osaksi polittisista syistä, mutta jatkoa ajatellen keskittämistä on syytä vakavasti harkita. Laskennallnen opiskelijamäärä on vuonna 2010 ollut seuraava: Kymenlaakson amk: 3556 Mikkelin amk: 3632 Saimaan amk: * Yhteensä 9632 opiskelijaa Vetovoimaisuudeltaan heikoimmila aloila, eli tekniikassa ja liikenteessä sekä luonnonvara- ja ympäristö alalla on noista opiskelijoista 3233 ja 404 opiskelijaa. Nämä yhteensä 3637 opiskelijaa ovat noin 38 %:ia koko opiskelij amäärästä. Koulutuksen ennakointia ajatellen kannattaisi harkita aloituspaikkojen vähentämistä edelleen näiltä aloilta ja lisäämistä vetovoimaisesti paremmila ja työllistävyyden kannalta tärkeilä sosiaali- ja terveysaloila. Sosiaali- ja terveysalojen koulutuseen tulisi panostaa sekä ajatellen julkisen sektorin työpaikkoja että yrittäjyyspohjaisia työpaikkoja, jolloin substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan myös täydentävää liketoimintaosaamista ja yrittäjyyden arvojen ja asenteiden vahvistamista. Kaakkois-Suomi kehitty voimakkaasti ostoturismialueena. Siksi matkailun ja liiketalouden nykymäärät ovat ainakin toistaiseksi perusteltavissa. Erikoistumista ja esimerkiksi opettajien liikkuvuutta koko Kaakkois-Suomen alueella tulisi ennakkoluulottomasti pohtia yhteistyöverkostoa luotaessa. Tällä varmistettaisiin opettajien erityisosaaminen koko verkoston käyttöön ja koulutusalan yhteistyö lähtisi toteutumaan paremmin myös suorittavalla tasolla.
10 10 Sama erikoistumisen ja opettajavaihdon idea toimisi tietenkin myös sotealoila, joita on kaikila kolmella ammattikorkeakoululla. Merenkulun suomenkieliseen amk-koulutukseen riittänee koko valtakunnassa yksi oppilaitos, jossa olisi sekä alempi että ylempi amk-tutkinto. Suosittelen myös taide- ja kultturialojen opetuksen keskittämistä kaakkoisen Suomen alueella yhteen maantieteellseen yksikköön joko Kouvolaan, Lappeenrantaan tai Mikkeliin. 6) Verkoston rakenteen kehittäminen Keskusteluissa informanttien kanssa j a taustadokumenttien polt alta on tarkasteltu seuraavia rakenteen kehittämisen vaihtoehtoja: a) Kolme yksikköä yhdistyisivät keskenään (kombinaatiofuusio ) b) Nykyisistä kolmesta kaksi yhdisty, mutta jokin kolmesta jää sen ulkopuolelle. c) Kaikki kolme arn:a jatkavat erilisinä yhtiöinä, mutta niiden omistus keskitetään holding-yhtiölle. d) Jatketaan nykykäytäntöä, kuitenkin toteuttamalla ne muutokset, jotka jo ovat käynnissä jajoista on päätökset tehty. Informanteista suurin osa kannattaa kolmen arn:n säilyttämistä, mutta samalla omistajaohjauksen tehostamista yli oppilaitosrajojen. Niinpä luonteva lopputulos tässä vaiheessa olisi vaihtoehto c. Vaihtoehto b onjo pitkälle toteutumassa Kymenlaakson ja Mikkelin kesken toiminnallsesti. Vaihtoehdossa d iso toiminnallnen muutos on Lappeenrannassa, jossa L TY j a Saimaan amk tulevat toimimaan jatkossa samalla kampuksella. Holding-yhtiöllä tulisi olla intressipiirejä yhdistävä, laajahko halltus ja muutoin hallnnollisesti kevyt organisaatio (max. 3-4 henkilöä). Konsernitoimitusjohtajan tulisi olla aidosti kaikkien osapuolien hyväksymä henkilö, jolla olisi hyvät suhteet työ- ja elinkeinoelämään, viranomaisiin, yliopistoihin, arn-rehtoreihin sekä kuntajohtajiin. Halltukseen olisi hyvä valita kunkin pääomistajatahon edustajat (esim. kaupunginjohtajat) jokaisesta kolmesta maakunnasta ja maakunnallsten liittojen edustajat. Tällä varmistetaan maakuntien erityistarpeita. Halltukseen olisi hyvä kuulua myös LTY:n edustajan. Esittelijöinä toimisivat asian luonteen ja tarpeen mukaan joko konsernitoimitusjohtaja tai amk-rehtorit, avustajinaan - tarpeen mukaan - koulutusalojen toimialajohtajat.
11 11 Konsernihallnnon keskuspaikaksi esitän Kouvolaa, lähinnä siksi, että se on liikenteellsesti optimaalinen. Kouvolasta tavoittaa parin tunnin ajo- tai junamatkalla Kaakkois-Suomen jokaisen korkeakoulun kaikki toimipisteet ja pääkaupunkiseudun. Tosin myös Mikkeli ja Lappeenranta voivat tulla kysymykseen, jos niitä pidettäisiin tarkoitukseen paremmin sopivina. Lappeenrannan puolesta puhuisi se, että sieltä on lyhin etäisyys hoitaa Venäjän ja Pietarin suuntia ja että siellä on yliopisto. Mikkelin puolesta puhuisi se, että siellä olisi konsernin laaja-alaisin toimintapiste. Holding-yhtiömallssa konsernihallnnon ja arn:ien välilä kehittisi ikään kuin tilaaja-tuottaja-mall. Amk:t olisivat edelleen omia osakeyhtiöitään. Ne olisivat kukin tulosvastuussa konsernijohdolle ja omile omistajileen sekä sidosryhmileen. Amk:ila säilyisi oma identiteetti ja sen opettajila henkinen omistajuus "entiseen opinahjoonsa". Säilyttämisen ohella pääsisivät puhaltamaan ne muutoksen tuulet, joita on mahdollsta luoda, jos käytössä on koko Kaakkois-Suomen ja maan toiseksi suurimman konserni-arn:n henkiset ja taloudellset voimavarat yliopiston ja toisen asteen kanssa tehtävällä yhteistyöllä täydennettnä. OKM kävisi tulosneuvottelut konsernitoimitusjohtajan kanssa niin, että myös amk-rehtorit olisivat tilaisuudessa läsnä. Tällä järjestelyllä työ OKM:n suunnalla helpottuisi, mutta myös rehtorit pystyisivät edelleen henkilökohtaisesti vaikuttamaan tuloskeskusteluihin. Jos koulutuksenjärjestämislupa eli ns. ylläpitolupa siirtisi konsernin holdingyhtiölle, konsernin sisällä voitaisiin kehittää optimaalista työnjakoa yksiköitten välilä aina, kun tilanne tai tulevaisuuden näkymät siihen ohjaavat. Kukin amk säilyisi konsernin tulosyksikkönäja erillsenä osakeyhtiönä. Ylläpitolupa koulutuksen järjestämiseen voisi jatkua nykyisenä tai olla eri päätöksin konserniyhtiöllä, joka siloin ottaisi vastuun tutkinnoistakin. Voidaan myös ajatella niin, että konserni keskittisi kokonaisuuden strategian ja talouden ohjaukseen, mutta pedagoginen vastuu olisi ao. oppilaitoksila. Tällöin ylläpitoluvat säilyisivät nykyisilä ammattikorkeakouluyhtiöilä ja Saimaan amk:ssa koulutuskuntayhtymällä. Erikseen kannattaa harkita sitä, olisiko edullisempaa luoda amk:jen kiinteistöomistuksista erilinen kiinteistö-oy. Konsernimall ei tätä sinänsä edellytäisi, mutta silä voisi olla muita etuja - joskin myös haittoja. Eduista yksi olisi se, että toimintaa ei suunniteltaisi "rakennusten perusteella". Kiinteistövarallsuus on joka tapauksessa merkittävä yksittäinen varallsuuserä amk-yhtiöitten taseessa. Erilinen kiinteistö-oy ei merkittävästi lisäisi byrokratiaa ja voisi jopa helpottaa rehtorien työtä. Lisäksi tilakustannusten
12 12 seurantaan tulee suurempi motiivi (laskennallnen vuokra). Kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana voisi toimia konsernijohtaja, jos kaikkien kolmen amk:n oppilaitosten kiinteistöt kootaan sen alle. Mahdollsia veroseuraamuksia, joita tämä aiheuttaisi, en ole selvittänyt ajan puutteen takia. Konserniyhtiön osakeomistukseen ehdotan seuraavaa rakennetta: Kouvolan, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit 16 % jokainen Imatran, Kotkan, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit sekä Lappeenrannan teknilinen yliopisto 10,4 % jokainen LTY:n rehtorin ilmoituksen mukaan yliopiston osakkuus voisi olla mahdollinen, mutta mikäli LTY ei lähtisi mukaan, voitaisiin sen auki jättämä osuus kohdistaa tasan kaikile mukaan lähtevile. Lappeenrannan ja Imatran omistajuus voisi jatkua myös laajemman kuntayhtymän kautta, jolloin kuntayhtymälle tulisi 26,4 %:n omistus. Pidän kuitenkin suoraa kaupunkiomistusta myös Etelä-Karjalan kaupunkien omistuksessa rakenteellsesti onnistuneempana. Konsernihalltuksen puheenjohtajaksi tulisi valita elinkeinoelämää koulutusta hyvin tunteva, eri osapuolten arvostusta nauttiva ja riittävän puolueeton "halltusammattilainen", siis omistajaohjauksen asiantuntija. Mielellään sellainen, jonka kykyä ja halua ajaa kokonaisuuden etua ei mikään taho kyseenalaistaisi ja jolla olisi laajat sidosryhmäsuhteet. ja Verkoston rakennetta ja arn:n opiskelijavolyymeja suunniteltaessa on myös syytä muistaa verkostoyhteys toisen asteen koulutukseen ja työelämään. Hyvä esimerkki tulee Savonlinnasta, jossa samalla kun arn vähitellen luopuu liiketalouden opetustarj onnastaan, samanaikaisesti jatkuu vahvistuen merkonomikoulutus. Työelämän ja tutkimuksen kannalta tärkeitä yhteyksiä voidaan solmia teollsuuden omiin tutkimus- ja kehityslaboratorioihin, joita alueella on runsaasti mm. metsäteollisuudessa. 7) Valtiovallan odotukset verkoston rakenteellselle kehittämiselle Alla oleva pohdiskelu perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien julkisuudessa äskettäin esittämiin näkemyksiin (Ministeri Virkkunen ja johtaja Lehikoinen).
13 13 Julkinen sektori panostaa maamme arn-verkostoon lähes miljardin euron verran vuodessa. Kun talous valtiolla ja kunnissa kiristyy ja kun alueen opiskelijamäärä alenee, on tarpeen verkoston rakenteellnen kehittäminen. Rakenteellsella kehittämisellä tähdätään koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen, mikä merkitsee mm. sitä, että alueellsta sirpaloitumista vähennetään ja siirrään isompiin ja vaikuttavampiin toimintayksiköihin. OKM: tavoittelee sitä, että vuonna 2020 nykyisen 25 amk:n sijaan olisi enintään 18 amk:a. Lisäksi tavoitellaan yli 2500 kokopäiväopiskelijan yhteisöjä, jonka rajan Kymenlaakson amk ja Mikkelin amk ylittävät, mutta Saimaan amk alittaa. Nykyisistä kaakkoisen Suomen koulutusaloista vain sote-ala on sellainen, jossa valtakunnallsesti on liian vähän aloittajia. Proaktiivinen toiminta tarkoittaisi sitä, että ammattikorkeakouluissa tehtäisiin sisäisiä siirtoja muilta aloilta sote:n hyväksi. Kaakkoisen Suomen ammattikorkeakoulut tarjoavat monia eri koulutusohjelmia, jolloin aloittajaryhmäkoot jäävät alle OKM:n suositusten. Tämä huomio koskee erityisesti Mikkelin arn:a. Koulutusohjelmien lukumääriä on Kaakkois-Suomessa jo muokattu toiminnan tehostamiseksi. Tutkintojen läpäisyajoissa Kaakkois-Suomen korkeakoulut ovat kutakuinkin maan keskiarvon tasolla. OKM pitää kriteerinään sitä, kuinka moni opiskelija suorittaa tutkinnon viiden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Kymenlaakson amk:ssa tunnusluku on 54.7 %, Mikkelin arn:ssa 57,2 %ja Saimaan amk:ssa 57,8 %. OKM:n mukaan tulisi pyrkiä vähintään 75 %:n läpäisyasteeseen. Mainittakoon, että Lappeenrannan teknisessä yliopistossa seitsemän vuoden läpäisyaikaan pääsee vain 5 1 %, eli ongelma tunnistetaan myös tiedekorkeakouluissa. Luvut ovat vuodelta 2008 eli amksisääntulovuosi on ollut 2003 ja yliopistossa sisääntulon lukuvuosi Valtakunnallsesti rakenteellisen kehittämisen kehittämistoimet ovat siis vielä kesken ja korkeakouluverkon tiivistäminen tulee jatkumaan. Ikäluokkien pienetessä aloituspaikat voivat vähentyä jopa aloituspaikan verran. Tätä arvioitaessa on syyä muistaa, että aloituspaikkojen lukumäärää ei tulisi ratkaista yksinomaan koulutuspolittisila vaan myös työllsyys- ja aluepoliittisila sekä elinkeinopolittisila kriteereilä. Todettakoon, että Suomessa on hakukohteita yhteensä noin 500, eli valinnan varaa ja päällekkäisyyttä on yhä todella paljon. Pienten yksiköiden ja sivutoimipisteiden määriin on kohdistett valtakunnallsta kritiikkiä etenkin siloin, kun yksikkö on
14 14 vetovoimaisuudeltaan ongelmallinen tai yksikkökustannuksiltaan kalls. Jos supistuksia tai lisäkeskittämistä verkostoon tehdään, tällä perusteella huomio kannattanee kohdistaa Pieksämäen ja Imatran melko pieniin opiskelijamääriin. Metsäalan ja prosessitekniikan koulutusta kaakkois-suomessa tarvitaan, mutta keskittämisestä Mikkeliin ja Lappeenrantaan koituisi tiettjä etuja. Laadun ja vaikuttavuuden merkitys kasvaa OKM:n rahoituspäätöksissä viimeistään vuonna 2013 alkavalla sopimuskaudella. Ammattikorkeakouluila on tärkeä tehtävänsä alueellsen innovaatiotoiminnan toimijoina. Tähän liitty luontevasti yhteistyö LTY:n kanssa sekä sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. TKI-toiminnan kannalta olisi hyvä, jos alueella olisi vähintään 3-5 amk-toimipistettä. Innovaatiotoiminnassa tärkeitä ovat myös koulutusalojen rajapinnat (esimerkiksi sote ja tekniikka tuottamassa hyvinvointiteknologiaa) sekä kaupallstamisen näkökulma jo innovaatioprosessin alkuvaiheesta lähtien. Innovaatiotoiminnan tukemiseksi yrittäjyyden osuutta tulisi lisätä sekä opetettavana aineksena että pedagogisina käytäntöinä. Jälkimmäisellä tarkoitan ajattelutapaa, jossa opiskelija on oman oppimisensa henkinen omistajaja sisäinen yrittäjä. Valtakunnallsesti suuntaus on tiivistää verkkoa maakuntakeskuksiin. Tällä perusteella 3-4 ammattikorkeakoulupaikkakuntaa voisi edustaa Kaakkois- Suomessa pitkän tähtäyksen tavoitetta. Yhteenvetona voitaneen todeta, että valtiovallan koulutuspolittisiin odotuksiin vastattaisiin parhaiten tiivistämällä verkkoa ja karsimalla yksiköitä halltusti. Lyhyehkön tähtäyksen tavoite voisi olla toiminnan keskittäminen viidelle paikkakunnalle ja proaktiivisesti tehdyt koulutusalapäätökset, jossa sote-ala vahvistuu ja supistukset / keskittämiset tehdään pääosin tekniikan koulutusohjelmiin. 8) Omistajuuden ja omistajaohjauksen kehittäminen Otsikkoasiaa on jo sivuttu kohdassa Verkostorakenteen kehittäminen. Oma näkemykseni on se, että paras mall olisi kombinaatiofuusion kautta synnytett yksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oy, joka käynnistyisi 2013 alkavalle sopimuskaudelle. L TY tulisi vähemmistöosakkaaksi mutta ennen kaikkea toiminnallseksi yhteistyökumppaniksi tälle maamme toiseksi suurimmalle ammattikorkeakoululle, mutta verkoston on syytä hakea kumppanuuksia myös sellaisilta muilta koulutusaloilta, joita L TY :ssa ei ole tai joissa muut syyt puoltavat tällaista toimintaa. Esimerkiksi Mikkelissä onjo
15 15 nyt valmista yhteistyöpotentiaalia Aalto-yliopiston ja HY:n suuntaan, Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston ja matkailualan verkostoyliopiston suuntaan jne. Periaatepäätös asiasta olisi hyvä tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä ja nimenomaan niin, että kaikki kolme ammattikorkeakoulua ovat siinä mukana keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön hengessä. Vuoden alusta lähtien ehdotan holding-yhtiön perustamista edellä ehdotetulla rakenteella. Holding-yhtiö teettäisi ne taloudellset ja juridiset selvitykset, mitä tarvitaan kombinaatiofuusioon vuonna Erillsen kiinteistö-oy:n luonti kannattaa selvittää tuossa yhteydessä unohtamatta asian veroseuraamuksia tai mahdollsia vakuuskysymyksiä. Ehdotan, että omistajaohjausta varten laaditaan osakassopimus. Siihen voisi sisältyä erikseen maininta, jonka mukaan kaupunki (tai kuntayhtymä) voi irrottautua amk-omistajuudesta, jos se ei ole enää korkeakoulun sijaintikunta, myymällä osakkeensa muile osakkaile. Ehdotan, että siirtmäjaksolla vuosina tulosneuvottelut käydään koordinoidusti kolmen ammattikorkeakoulun ja OKM:n kesken siten, että päätökset tukevat syntyvän Kaakkois-Suomen arn:n syntymistä. Omistajaohjauksen tehostamiseksi ehdotan seuraavaa: Aktiivinen halltustyöskentely holding-yhtiössä. Puheenjohtajaksi maakuntien ulkopuolinen halltustyöskentelyn ja omistajaohjauksen asiantuntija tai vaihtoehtoisesti kiertävä puheenjohtajuus maakuntajohtajien välilä esimerkiksi kolmen vuoden jaksoissa. Hallituksen ja rehtoreiden yhteiset strategiointipäivät kerran vuodessa keväisin. Strategioinnissa pääpaino olisi amk:n kilpailukyvyn lisäämisessä ja hyödyntämisessä, jonka suuntaamana myös käytäisiin keskustelu strategisista voimavaroista. Halltuksen ja rehtoreiden yhteiset budjetointipäivät kerran vuodessa syksyisin. "Numeroiden" ohella myös sanallsten toimintasuunnitelmien aktiivinen ja vuorovaikutteinen käsittely. Oppilaitoskohtaisten halltusten lakkauttaminen vuoden 2013 alusta. Oppilaitoskohtaisten johtoryhmien aktivointi rehtorien tueksi.
16 16 Rehtorit raportoivat oppilaitoksen tuloksesta ja muusta kehityksestä halltukselle vähintään kolmannes vuosittain. Toimialajohtajien yhteistyöpalaverit 1-2 kr vuodessa. Henkilöstön psykologisesta omistajuudesta pidetään hyvää huolta mm. aktiivisella tiedottamisella, jossa kombinaatiofuusio esitellään kehitysmahdollsuutena, ei uhkana. Koulutusrakenteen muutokset, joita vielä on tarpeen tehdä, sovitetaan alkamaan vuosina Muutoksissa otetaan ennakoivasti huomioon tulevat työvoimatarpeetja innovaatiopohjan vahvistaminen. Lakkautetaan uusien opiskelijoiden sisäänotto Imatralle ja Pieksämäelle vuoden 2012 alusta, jotta toiminta voidaan noila paikkakunnila lopettaa viimeistään vuonna Uusina / kasvavina koulutusmahdollsuuksina, joila tulee olemaan strategista merkitystä kaakkois-suomelle, pidän seuraavia: 1) Uusiutuvan energian teknis-kaupallnen koulutusohjelma sekä 2) Venäjäsuuntautunut markkinoinnin ja viestinnän koulutusohjelma. Nämä lienee mahdollsta toteuttaa resursseja uudelleen suuntaamalla eli sisäisin järjestelyin. 9) Lopuksi Tulevaisuuden näköalat puoltavat vahvasti koko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luontia, jonka aikaansaaminen edellytää poliittista tahtoa ja riittävää yksituumaisuutta. Välivaihe ja/tai väline siihen on holding-yhtiön luominen, joka voi jatkaa omistajana senkin jälkeen, kun kombinaatiofuusio on tosiasia. Liiallsesti paikkakuntakeskeinen ajattelu ei edistä asiaa, kun tavoitellaan isommalla kokonaisuudella yhteistä hyvää. Esimerkiksi vaihtoehto "jatketaan ilman muutoksia" tarkoittaa käytännössä sitä, että näköpiirissä olevat muutokset ohjataan (rahoituspäätöksin) alueen ulkopuolelta, jolloin ote olisi vain reaktiivinen sopeutuminen siihen, mitä muut tahtovat. Olemalla proaktiivinen ja luomalla itse haluttua tulevaisuutta omistajat osoittavat vastuutaan kaakkoisen Suomen tulevaisuudesta. Sen keskeisiä vahvuuksia ovat monipuoliset luonnonvarat, hyvä teolls-kaupallnen sekä palveluosaaminen ja
17 17 matkailullinen vetovoima. Sen erityisenä vahvuutena ovat logistiset ja osaamisperusteiset kilpailuedut Venäjän markkinoila. Vastuullnen omistajuus edellytää sitä, että ammattikorkeakoulu vastaa niihin työelämätarpeisiin (mutta myös uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin), joita väestön ikääntyminen tuo tullessaan. Tähän liitty koko sote-alan eli hoiva- ja hoitoketjun työvoiman varmistaminen, minkä haasteet ovat jo nyt käsilä. Selvityksen perusteella ennakoin, että jo tehdyt ratkaisut sote-koulutuksen lisäämiseksi ovat onnistuneita, mutta näitä ohjelmia jouduttaneen edelleen kasvattamaan lähivuosina. Hyvinvointiyrittäjyyden kasvunäkymät ovat lupaavia koko valtakunnassa eikä Kaakkois-Suomi ole tässä asiassa poikkeus. Nopeutuvat kulkuyhteydet (maantiet ja rautatiet) pääkaupunkiin ja Pietariin tulevat osaltaan parantamaan kaakkoisen Suomen saatavuutta idästä ja lännestä. Tämä on positiivinen viesti sekä yhteiskunnallselle kehitykselle että alueen koulutuspaikkoj en houkuttavuudelle. Yritysten sij oittumiselle alueelle logistiikalla on merkitystä, mutta vieläkin enemmän merkitystä on osaavan ja yritteliään työvoiman saatavuudella. Vetovoiman parantaminen, läpäisyaikojen lyhentäminen, sisäisen tehokkuuden ja laadun vaaliminen sekä oppilaitoksen vahva sisäinen yrittäjyys ovat ydinasioita, joila omistajaohjaus ja yhteistyöhenkinen operatiivinen johtaminen voivat työskennellä korkeakoulutuksen hyväksi. Nämä on syytä muistaa ehdottamieni rakenteellsten muutosten keskellä. Selvitysmiehen tehtävä on ollut haasteellnen mutta samalla mielenkiintoinen kokemus,. Tahdon lopuksi kiittää kaikkia kolmea maakunnallsta liittoa, jotka ovat hanketta rahoittaneet, sekä osoittaa erityiset kiitokset niile asiantuntijoile, joita minulla on ollut tilaisuus tavata tätä selvitystä tehtäessä. Kiitän myös dosentti, maakuntajohtaja Juhani Honkaa muistion käsikirjoituksen kommenteista Matti Koiranen
18 Liite 1 TULKINTOJA OMISTAJUUDESTA OmistJuus asana: 0n. on onan stjo as hi se an hi roftja idntn. OmistJuus rakena: Omljl on 0$ Iil1odo$llØln koisrjos tift ' la os vaih no.... pr 'I. Omistjuus tevll: 0i on Si iyjo om te om hy jajo telse ha on Omistuus suhtena: 0i on vuku su ~ el ~ja ob el om ko vill,j Hyvän omistajuuden kehämall. Hy omja ky X ~ Hy Hy omistjaomistjuu vastuiris Hy omistjaotjau ja toimint omistko yrriäis vasllisuus kanattwus T * ynel~ If- ~ Liar. Hysu tune sidosrille ; yrelle J Omstjalle omistjalle t)idmilll. i
19 Liite 2 OMISTAJAN VASTUUN LAEJA Taloudellinen vast + Jurdinen vasu + Vhteiskunnalline vastu + Henkinen vastu. KOKONASVASTUU c OMISTAJUUDEN JA YRITTAJYVDEN YHTEYS QMSllUUlS Psykologinen _ omlstjuu TalOllis-... laillnen omtauus. X8ll1XX$. Sisalne yrjys l, UIk.~~S
20 tiita 3 OMISTAJAOHJAUKSEN (GOVERNANCE) l1lfltmtä Palot\i.i1l KaPU..aW. i.ia... Tarkoitu "Yti omaohjøu vo "Omtøaohjør tm paiottva, mll4u1 se mu1 kuin,økl4 jq. J1øs omtø in~ jitiil4m4 joll 1ile f1te fhte yriybl.tro1iin" (Møin ja lill dinlpouuø Nort, 200) jiito l6tiiø" (Nøu ja.l. 1~1lil) Tehtävästöä ja "Hy omistøtijør tm "Omaohjll on meety-tapoa,øktælutisø et., Byiitu jon muk 11ik 1ç1ct jci1iti ja yrks o1i paiottva te 1i 'Ituulis ja 1171 " (Ou, tiiwvoui siolttø.istiju 199). lrhtt". (1le, 2001) ja
21 Liite 4 A8 LiiniolevatoplikellJat ammattkork..koululttln 2009 MK Ar.~NyI. Sv.yh Dlakonla.amk HAAGA..HELIA Humanistinen amk Hämeenamk Jyväskyän amk Kajaanin amk Keml.Tomlon amk K.-Poh anmaan amk Nuortn koul. lkmo ISk..% , , , , , , ,6 Yht. Lk Oulun seùdun amk PlrAMK I TAMK P...Karalan amk Rovaniemen amk ~;f'1ríwj i. C.i fil ~ ~,,;.r$~' '.;o-)",':~ ,3 83,9 14,9 73, , ,1 145 ~ , , , , Satikunnan amk Savønla..amk Seinäjoen amk Tampeeen amk , Turunamk , , Vaasanamk , , Yh NQvi ,2 262, 8,6 øa Yh_i'" 98112' ~ 15,' 53'.1 4A 12118'
22 Liite 5 Laskennallnen opiskelljamiärä koulutusalolttain 2010 Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulturiala Yhteiskuntatiet., liketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala TeknIIkan ja liikenteen ala Luonnonvara. ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja IIkunta.ala Matkailu-, raviemls. ja talousala Yhteensl KYAMK MAMK Sairniin amk
23 .. Liite 6 OPINTOPISTEEN HITA (Vuoden 2008 käytkustanukset per lukuvuonna suoritetut opintopistoot). Euroa Kymenlaao 149 Mikkeli 139 Saimaa 153 max. Saimaa I kultturiala 240 e min. Kymenlaaks / luonnontieteet 100
24 Liite 7 KOKONAISKUSTANNUKSET 1009 ILMAN PERUSTAMISHANKKITA (1000 EUR.) Kymenlaakso Mikkeli S imy,0,28 Kaaois~Suomi (=- 9% koko Suomesta) Koko Suomi Jo
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKorkeakoulurakenteet ja Itä Suomi
Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotMyönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotTyönjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotRakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen
Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013
Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu
LisätiedotSIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN
LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotTerveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén
Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotYrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä
Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.
LisätiedotTyövoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto
Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ
Strategian tiivistelmä id36608 1(5) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN 2010 2015 TIIVISTELMÄ Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia vuosille 2010 2015 jakautuu kahteen erilliseen dokumenttiin:
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotKaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén
Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen
Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus
Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään
LisätiedotKAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu. Yhteistyöseminaari Kaukametsä. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen
KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu Yhteistyöseminaari 25.11.2010 Kaukametsä Kaupunginjohtaja Jari Tolonen 1 YLEISTÄ Kainuun alueen ainoa korkeakoulutasoisen osaavan työvoiman tuottaja AMK:sta koulutuksen
Lisätiedot0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009
Vastaanottaja: Opetushallitus HAKEMUS Hakaniemenranta 6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN 0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän tiedot Koulutuksen järjestäjän
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotAmmattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011
Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotJulkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä
Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotLARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta
LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto
LisätiedotKonsernirakenne. POPmaakunta
Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotOpetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotAmmatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
LisätiedotEnergiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala
Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotVAPAA SIVISTYSTYÖ KEHITTÄMISPÄIVÄ Maalaus: Alvar Cawen, Oittila, Vaarunhovi
8/31/18 VAPAA SIVISTYSTYÖ KEHITTÄMISPÄIVÄ 31.8.2018 Maalaus: Alvar Cawen, Oittila, Vaarunhovi Hannu Ikonen Kehittämispäällikkö 040 528 3762 Hannu.Ikonen@jamk.fi 1 V E R K O S T O K U M P P A N U U S K
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotHyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014
Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotKymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala
Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti
Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotKUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen
KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotNYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus
STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja
LisätiedotSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen
SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotAKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa
/ S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotTietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013
Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla
LisätiedotMenevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin
Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotErikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus
Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen
Lisätiedot