ZipIT ojo (Tekes 790/04, 644/05) HAKEMUKSEN LIITE 1 Johtoryhmä ZipIT

Transkriptio

1 Sivu 0 ZipIT Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen vetoketjumalli ja ZipIT ojo Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, prosessien organisointi ja johtaminen () Tämä on ZipIT (Tekes 40426/04, 40354/05), ZipIT ojo (Tekes 790/04, 644/05) hankkeiden yhteisen tutkimussuunnitelman täydennys ja tarkennus hankekokonaisuuden kolmannelle rahoitusjaksolle ( ). Tässä tutkimussuunnitelmassa täsmennetään ja täydennetään hankekokonaisuuden johtoryhmän koko tutkimushankkeen ajalle hyväksymää tutkimussuunnitelmaa.

2 Sivu 1 Sisällys 1 Taustaa ja aikaisempi tutkimus Tavoitteet ja tuotokset Tutkimus ja tutkimuskohteet Tutkimushankkeen organisaatio ja osapuolet Kansainvälinen yhteistyö Hankkeen aikataulu...5 Liitteet Liite 1: Hankkeen aikataulu Liite 2: Hankekokonaisuuden yhteinen tutkimusraportti ajalta Liite 3: ZipIT Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma jaksolle 3 Liite 4: ZipIT ojo Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma jaksolle 3 Liite 5: Hankkeen arviointisuunnitelma

3 Sivu 2 1 Taustaa ja aikaisempi tutkimus Terveydenhuollon toiminta ja tietojärjestelmät ovat sidoksissa toisiinsa. Toimintaprosessien muuttuminen aiheuttaa muutostarpeita tietojärjestelmiin ja päinvastoin. Nykyisin käytössä olevat ohjelmistot eivät kuitenkaan tue toimintaa riittävällä tavalla: Jopa 80 % käyttöönottojen epäonnistumisista johtuu teknisten ratkaisujen soveltumattomuudesta organisaatioon ja työoloihin ei tekniikasta sinänsä 1. Terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta ei voida parantaa pelkästään teknologiaa kehittämällä, vaan toimintatapoja on kehitettävä samanaikaisesti. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee työnsä tueksi yksityiskohtaisia tietoja potilaistaan mahdollisimman helposti ja nopeasti. Tietojen pitäisi olla hoitoon osallistuvien käytössä aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toisaalta potilaiden hoitoon liittyvä tieto on arkaluontoista ja sen käyttö edellyttää vahvaa tietosuojaa, tietojen virheettömyyttä ja lain ja asetusten mukaisesti potilaan suostumusta siitä, että hänen tietojansa käytetään. Tietojärjestelmien suunnittelijoiden on ymmärrettävä ohjelmistotuotteidensa käyttäjien työtoimintaa kokonaisuudessaan. Muun muassa PlugIT hankkeessa 2 saatujen kokemusten perusteella toiminnan teoriaan perustuva ActAD malli (Activity Analysis and Development) 3 on hyvä väline kokonaiskuvan saamiseksi. Toiminnan ja sen tavoitteiden ymmärtäminen auttaa määrittelemään oikein suunniteltavalle tuotteelle tai ohjelmistolle asetettavat vaatimukset. Ensimmäisen rahoitusjakson aikana ZipIT tutkimusryhmä jatkoi PlugIT hankkeessa aloitettua toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn kehittämistä toimintamalliksi, joka perustuu toiminnan teoriaan sekä toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen ajatukseen. Toimintamallissa pyritään aluksi saamaan yhteinen käsitys kohdealueen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Sen perusteella voidaan määritellä tavoitetila ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi ohjelmistovaatimusten määrittely, toiminnan muutokset, laite ja järjestelmähankinnat). Toimintamallin kehittäminen ja kuvaaminen on jatkunut toisella rahoitusjaksolla. Toisen rahoitusjakson aikana ZipIT tutkimusryhmän tutkijat ja suunnittelijat ovat osallistuneet toimintamallin kehittämisen lisäksi aktiivisesti osapuolten osoittamiin kehittämishankkeisiin, jotka ovat kuvattu tutkimusraportissa (liite 2). 2 Tavoitteet ja tuotokset ZipIT hankekokonaisuuden tutkimuksen tavoitteena on kaventaa kuilua terveydenhuollon työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Hankkeessa tuotetaan sovellettava ja skaalautuva toimintamalli, jonka avulla voidaan yhdistää terveydenhuollon ammattilaisten ja tietojärjestelmien kehittäjien osaamista. Hankkeen kolmannen jakson aikana jatketaan ensimmäisellä ja toisella jaksolla rakennetun toimintamallin kokeilua ja kehittämistä. Toisella jaksolla aloitetut pilottihankkeet jatkuvat kolmannella jaksolla tiiviissä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Hankkeen suunnittelijat ja tutkijat tutustuvat edelleen eri osapuolten toimintatapoihin ja osallistuvat käytännön tuote ja työtoiminnan kehityshankkeisiin sekä kokeilevat 1 Whittaker B What Went Wrong? Unsuccessful Information Technology Projects. Information Management & Computer Security 7/1, PlugIT Terveydenhuollon sovellusintegraatio. 3 ActAD: Activity Analysis and Development.

4 Sivu 3 niissä toiminnan kehittämisen, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä. Näitä kokemuksia käsitteellistämällä ja analysoimalla pyritään kolmannen rahoitusjakson aikana tuottamaan opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä varten. Lisäksi hankekokonaisuudessa on tekeillä neljä väitöskirjaa (tietojenkäsittelytieteestä Maritta Korhonen, Irmeli Minkkinen ja Marika Toivanen ja muotoilusta Pauliina Ikävalko). Tuloksia julkaistaan myös kansallisilla ja kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. 3 Tutkimus ja tutkimuskohteet Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen menetelmien tutkiminen, vertailu ja yhdistäminen konkretisoituu piloteissa. Toinen jakso oli luonteeltaan pilottihankkeisiin keskittyvä. Kolmannelle jaksolle siirryttäessä työ jatkuu kahdeksassa pilotissa ja mahdollisesti käynnistyvässä yhdessä uudessa pilotissa. Pääasiassa kolmannella jaksolla keskitytään piloteista saadun tiedon kokoamiseen, toimintamallin syventämiseen ja menetelmäoppaan tuottamiseen sekä tulosten julkistamiseen. Kolmannelle jaksolle sijoittuu myös hankkeen arviointi. 4 Tutkimushankkeen organisaatio ja osapuolet Hallinnollisesti ZipIT hankekokonaisuus jakautuu kolmannella jaksolla kahteen osahankkeeseen, joilla on yhteinen tutkimussuunnitelma ja erilliset rahoituspäätökset. Osahankkeet ovat ZipIT: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen vetoketjumalli (Tekes 40426/04, 4035/05) ZipIT ojo: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, prosessien organisointi ja johtaminen (Tekes 790/04, 644/05) Tutkimushankkeista vastaavat TtT Anneli Ensio Kuopion yliopiston Shiftec tutkimusyksiköstä, KTT Anja Mursu Kuopion yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta ja KL, FM, ekon. Maritta Korhonen Savonia ammattikorkeakoulun Savonia Business yksiköstä. Lisäksi tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita ja suunnittelijoita Centekin piiriin syntyneen terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkoston yksiköistä: HIS tutkimusyksikkö: TaK Pauliina Ikävalko (ZipIT), LuK, medianomi Susanna Martikainen (ZipIT) ja tradenomi Ritva Silvennoinen (ZipIT) Savonia Business: tradenomi Tuula Tuomainen (ZipIT ojo), yhteiskuntatieteiden yo, tradenomi, sosiaaliohjaaja Päivi Röppänen (ZipIT ojo) ja kauppatieteiden yo, tradenomi Merja Miettinen (ZipIT ojo) Shiftec tutkimusyksikkö: terveystieteen yo Heidi Häkkinen (ZipIT) ja TtM Liisa Klemola (ZipIT) Tietojenkäsittelytieteen laitos: FM Marika Toivanen (ZipIT), FM Irmeli Minkkinen (ZipIT) ja Fil. yo Juho Jaatinen (ZipIT) Kolmannella jaksolla tutkimusryhmän henkilölukumäärää ei ole tarkoitus kasvattaa vaan varmistaa 1. ja 2. jakson aikana syntyneen osaamisen dokumentointi ja hyödyntäminen jatkossa. Työpanosta kohdennetaan syksyn 2006 aikana päättyvien pilottihankkeiden jälkeen toimintamallin raportointiin ja menetelmäoppaan työstämiseen.

5 4.1 OSAPUOLET Sivu 4 Ensimmäisen ja toisen jakson aikana hankkeessa olivat yritysosapuolina mukana AtBusiness Communications Oyj, FD Systems Oy, Intensium Oy, Kustannus Oy Duodecim / Suomalainen lääkäriseura Duodecim (käypähoito), Mawell Oy, Medici Data Oy ja Oy ProWellness Ltd. Julkisen terveydenhuollon organisaatioista mukana olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Kuopion kaupunki, sosiaali ja terveyskeskus. Kaikki osapuolet jatkavat kolmannella jaksolla. 4.2 MUUT YHTEISTYÖTAHOT ZipIT hanke on osa Kuopion informaatioteknologian koulutus ja tutkimuskeskus Centekin piiriin syntynyttä Terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkostoa, johon kuuluu tutkimusryhmiä Kuopion yliopistosta ja Savonia ammattikorkeakoulusta. ZipIT hanke on myös mukana toteuttamassa Kuopion kaupungin Terve Kuopio ohjelman tavoitteita edistää seudun hyvinvointia ja liiketoimintaa hyvinvointiteknologian avulla. Tässä hankkeessa seurataan ja toteutetaan kansallisen terveyshankkeen ja kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen suuntaviivoja tuottamalla kansallisille hankkeille määrittelyjä ja selvityksiä. Tutkimusyhteistyötä syvennetään aloitettujen yhteistyöneuvottelujen pohjalta. 5 Kansainvälinen yhteistyö Toiminnan teorian soveltamisesta ja siten ZipITin toimintamallin soveltamisesta jatketaan keskustelua ja yhteistyötä kansainvälisen ATIT ryhmän (Activity Theoretical Information Technology Design) kanssa, joka järjestäytyi ISCAR konferenssin yhteydessä syyskuussa Kokouksessa oli osallistujia Australiasta, Kanadasta, Ruotsista, Englannista ja Suomesta. Toimintaa koordinoi tällä hetkellä Steve Harris Walesista, University of Glamorgan. ZipIT hankkeen yhteistyö INDEHELA Context hankkeen kanssa jatkuu (yhteistyökumppanit Etelä Afrikasta (Cape Peninsula University of Technology, University of Cape Town, University of Pretoria), Mosambikista (Eduardo Mondlane University) ja Nigeriasta (Obafemi Awolowo University)). INDEHELA rypäs järjestää Etelä Afrikassa syyskuussa 2006 CIDC2006 konferenssin (Community Informatics for Developing Countries) yhteydessä seminaarin, jossa esitetään ZipITin toimintamallin periaatteita ja soveltamista (lähetetty abstrakti: Mursu, Minkkinen, Ensio: Combining work development with information systems development ZipIT project). Toimintamallia esitellään myös IN DEHELAN omassa työpajassa, jossa voidaan pohtia ja suunnitella toimintamallin soveltamista CPUTn tutkimusprojekteissa Etelä Afrikassa. Tutkimusjohtaja Mikko Korpela jatkaa tutkimusvierailua seminaarin jälkeen Etelä Afrikkaan osatavoitteena toiminnan teorian ja toimintamallin soveltamisen tukeminen CPUTn projekteissa. ZipIT hankkeessa syntyvien tulosten testaaminen kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa kanavoituu käynnistyneen ehealth Partners projektin (ehp) kautta. Toimintaprosessien mallinnuksen yhteistyötä käynnistetään ainakin Kiinaan ja Etelä Afrikkaan.

6 Sivu 5 6 Hankkeen aikataulu ZipIT hanke on alkanut ja sen on suunniteltu kestävän saakka. Ensimmäisen rahoitusjakson aikana on analysoitu ja jäsennetty PlugIT hankkeen aikana saatuja kokemuksia, kehitetty edelleen toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä sekä suunniteltu ja käynnistetty pilottikohteissa tehtävää tutkimusta. Toisen rahoitusjakson aikana työskentely ja menetelmän kehittäminen ja testaus tapahtui pääasiallisesti pilottikohteissa. Kolmannen jakson keskeinen tehtävä on tuottaa opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä varten. Oleellista on myös tuotteistaa ja vakiinnuttaa kehitetty toimintamalli osaksi tietojärjestelmiä kehittävien yritysten ja terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa. Kolmannen rahoitusjakson aikataulusuunnitelma on esitetty liitteessä 1.

7 ZipIT (Tekes 40426/04) ZipIT ojo (Tekes 790/04) Aikataulu LIITE 1 Hallinnointi Käynnistys Raportointi Tekes raportit Kuukausiraportit osapuolille Johtoryhmätyöskentely Jatkosuunnitelmat Pilottikohteissa tehtävä tutkimus Kainuun TeKo hanke Toimenpidejärjestelmän hankinta ja uusiminen MD Mirandan käyttöönoton suunnittelu Mahdollinen uusi pilotti Toimintamallin kehittäminen Käsitteellistäminen ja analysoiminen Menetelmien soveltuvuuden tutkiminen Arviointi Kansainvälinen yhteistyö Indehela ehp Finland Muu kansainvälinen yhteistyö Tulosten julkistaminen Hankkeen omat julkaisut Tieteelliset artikkelit Opas Sisällön tuottaminen Oppaan julkistus ATK ja SoTeTiTe päivillä Oppaan jalkautus, tiedotus Omat seminaarit vuosi 2007 syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo jatkuvasti muun ohessa tehtävää työtä vaiheen tai tehtävän suunnittelua vaiheen tai tehtävän toteutus vaiheen tai tehtävän analysointia