ZipIT. Hankekokonaisuuden yhteinen loppuraportti ajalta

Transkriptio

1 ZipIT Hankekokonaisuuden yhteinen loppuraportti ajalta ZipIT-hanke (jatkossa hanke) koostuu kolmesta eri projektista: ZipIT (Tekes 40436/04, 40354/05 ja 40252/06), ja ActAD-HIS (TSR ). Tässä dokumentissa on kuvattu hankkeen organisaatiota, vaiheita ja tuloksia.

2 Sivu 1 Sisällys 1 Hankkeen tavoite Hankkeen organisaatio Tutkimusryhmä Osapuolet ja johtoryhmä Hankkeen eteneminen Tuloksista tiedottaminen Yhteistyötahot ja sidosryhmät Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn kehittäminen Tiivistelmä aineistoista Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit sekä konferenssiesitykset Selvitykset Muut julkaisut Hankkeen esittelyt, seminaarit ja tilaisuudet...15

3 Sivu 2 1 Hankkeen tavoite ZipIT-hankkeen ja siinä tehtävän tutkimuksen tavoitteena oli kaventaa kuilua terveydenhuollon työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Tutkimushankkeessa yhdistettiin toiminnan teorian, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä uudella ja käytännönläheisellä tavalla. Hankkeen aikana kehitettiin vaatimusmäärittelymenetelmä (toimintamalli), jonka avulla voidaan tunnistaa toiminnan kehittämisen tarpeet ja tuottaa niiden perusteella ohjelmistovaatimukset. Toimintamallin avulla voidaan yhdistää terveydenhuollon ammattilaisten ja tietojärjestelmien kehittäjien osaamista. 2 Hankkeen organisaatio Rahoituksellisesti ZipIT-hanke jakautui kolmeen projektiin, kahteen TEKES FinnWell-ohjelman ja osapuolten rahoittamaan rinnakkaisprojektiin sekä Työsuojelurahaston rahoituksella toteutettuun projektiin: ZipIT: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen vetoketjumalli (Tekes 40426/04, 40354/05, 40252/06), ajalla ZipIT-ojo: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, prosessien organisointi ja johtaminen (Tekes 790/04, 644/05, 644/06), ajalla ActAD-HIS: Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn menetelmät: Työn, tietojärjestelmien ja ohjelmiston rinnakkainkehittäminen terveydenhuollossa (TSR ), ajalla Hanke toteutettiin Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen Shiftec-yksikössä, tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja HIS-yksikössä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia Business -yksikössä. ZipIT-hankkeen vastuullisina johtajina toimivat tutkimusjohtaja TtT Anneli Ensio (Kuopion yliopisto, Shiftec), varajohtajana yliassistentti, KTT Anja Mursu (Kuopion yliopisto, TKT-laitos), joka toimi myös ActAD-HIS -hankkeen vastuuhenkilönä. ZipIT-ojo -hankkeen vastuullisena johtajana toimi yliopettaja, KL, FM, ekon. Maritta Korhonen Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 2.1 Tutkimusryhmä Hankkeen aikana on työskennellyt yhteensä neljätoista henkilöä eri laitoksilta ja yksiköistä: HIS-tutkimusyksikkö: käyttöliittymäsuunnittelijat Pauliina Ikävalko (ZipIT, virkavapaa ), Susanna Martikainen (ZipIT ajalla ) ja projektipäällikkö Ritva Silvennoinen (ZipIT) Savonia Business: suunnittelijat Antti Komulainen (ZipIT-ojo, saakka), Tuula Tuomainen (ZipIT-ojo), Päivi Röppänen (ZipIT-ojo), Merja Miettinen (ZipIT-ojo, alkaen) ja opinnäytetyöntekijä Juha Kononen (yhteistyössä Duodecimin Päätöksentuki-hankkeen kanssa) Shiftec-tutkimusyksikkö: suunnittelija Heidi Häkkinen (ActAD-HIS, ZipIT, saakka), suunnittelija Kirsi Reponen (ZipIT ajalla ) ja tutkija Liisa Klemola (ZipIT alkaen) Tietojenkäsittelytieteen laitos: tutkijat Marika Toivanen (ZipIT, ), Irmeli Minkkinen (ActAD-HIS, ZipIT) ja harjoittelija Juho Jaatinen (ZipIT ).

4 2.2 Osapuolet ja johtoryhmä Sivu 3 Hankkeeseen osallistui ensimmäisellä jaksolla kuusi ohjelmistoyritystä, kolme sairaanhoitopiiriä, kuntaa tai kuntayhtymää. Toisella jaksolla osallistui seitsemän ohjelmistoyritystä, neljä sairaanhoitopiiriä, kuntaa tai kuntayhtymää sekä Kustannus Oy Duodecimin tilalle tuli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim / Käypähoito. Kolmannella jaksolla hankkeeseen osallistui kuusi ohjelmistoyritystä ja neljä sairaanhoitopiiriä, kuntaa tai kuntayhtymää. Hankkeen johtoryhmä muodostuu osapuolten, rahoittajien ja toteuttajien edustajista sekä kutsutuista asiantuntijajäsenistä. Yritysosapuolet AtBusiness Communication Oyj, Helsinki (I-II vuosi) o Hilkka Aitlahti, Jukka Lehtonen FD Systems Oy, Tampere (I-III vuosi) o Esa Kärkäs, Sanna Huttunen Intensium Oy, Kuopio (I-III vuosi) o Pekka Kola, Pekka Oikari Suomalainen Lääkäriseura Duodecim/Käypähoito (Kustannus Oy Duodecim), Helsinki (I-III vuosi) o Jorma Komulainen, Minna Kaila Mawell Oy, Oulu (I-III vuosi) o Petri Morko, Kimmo Alaniska Medici Data Oy, Oulu (II-III vuosi) o Seppo Ahokas Oy ProWellness Ltd, Oulu (I-III vuosi) o Markku Riipinen, Mika Sipilä, Tiina Lahdenperä Julkiset organisaatiot Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (I-III vuosi) o Sinikka Ripatti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (I-III vuosi) o Pentti Sopanen, Paula Mustonen Kainuun maakunta -kuntayhtymä (II-III vuosi) o Marita Pikkarainen, Eija Tolonen Kuopion kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus (I-III vuosi) o Juhani Ahola, Pauli Kuosmanen Tutkimus- ja rahoittajaosapuolet Kuopion yliopisto o Sari Rissanen, Kaija Saranto, Juha Kinnunen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä o Pauli Seppänen, Kaija Sääski, Riitta Rissanen Tekes o Juhani Pietikäinen, Petteri Jääskeläinen, Eero Moisala Kutsutut asiantuntijajäsenet Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto Pentti Itkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Mikko Korpela, Kuopion yliopisto Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto Pekka Ruotsalainen, Stakes Johtoryhmän esittelijöinä toimivat hankkeen vastuulliset johtajat Anneli Ensio ja Maritta Korhonen sekä tarvittaessa Anja Mursu. Sihteerinä toimi Maritta Korhonen.

5 Sivu 4 Johtoryhmä kokoontui ensimmäisen jakson aikana kaksi kertaa ( ja ) sekä käsitteli uuden osapuolen osallistumisen hankkeeseen sähköpostimenettelyllä. Ensimmäisessä johtoryhmässä päätettiin, että tutkimusryhmä raportoi kuukausittain hankkeen etenemisestä osapuolille ja johtoryhmän asiantuntijajäsenille. Toisen jakson aikana johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa ( ja ). Kokouksessa hyväksyttiin toisen jakson päivitetty tutkimussuunnitelma, todettiin osapuolet ja johtoryhmän jäsenet. Kokouksessa hyväksyttiin 2. jakson tutkimusraportin senhetkinen versio sekä 3. jakson tutkimussuunnitelma, kustannusarvio ja rahoituslaskelma liitettäväksi 3. jakson Tekes-hakemukseen. Kolmannella jaksolla johtoryhmä kokoontui neljä kertaa (sähköpostikokous ; kokous ; kokous ja sähköpostikokous ). Kokouksessa hyväksyttiin kolmannen jakson päivitetty tutkimussuunnitelma ja päätettiin kolmannen jakson työskentelystä. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa hankkeen julkaisuja ja työn alla ollutta opasta. Kokouksessa käsiteltiin hankkeen tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat. Sähköpostikokouksessa hyväksytttiin hankkeen loppuraportti. Osapuolet allekirjoittivat kevään 2005 aikana tutkimusyhteistyösopimuksen. Tutkimusyhteistyösopimukseen tehtiin osapuolten muuttuessa lisäsopimukset, joilla uudet rahoituspäätökset ja osapuolet liitettiin varsinaiseen sopimukseen. 3 Hankkeen eteneminen Ensimmäisen jakson ( ) keskeisimmät tehtävät olivat hankkeen käynnistys, esiselvitys, menetelmien alustava suunnittelu lisäksi jakson aikana kartoitettiin pilottikohteita, joita osittain jo toteutettiin. Hankkeen toisen rahoitusjakson ( ) aikana ensimmäisen jakson aikana luonnosteltua toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Ensimmäisellä jaksolla käynnistyneitä pilotteja jatkettiin. Toisen jakson aikana käynnistyi lisäksi kolme uutta pilottia. Hankkeen suunnittelijat ja tutkijat tutustuivat eri osapuolten toimintatapoihin ja osallistuivat käytännön tuote- ja työtoiminnan kehityshankkeisiin sekä pilotoivat niissä toiminnan kehittämisen, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä. Näitä kokemuksia käsitteellistämällä ja analysoimalla tuotettiin kolmannen rahoitusjakson ( ) aikana opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä varten. Hankkeessa tuotettu opas Kohti suunnitelmallisia muutoksia, Opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen on julkaistu Kuopion yliopiston julkaisusarjassa selvityksiä E, yhteiskunta-tieteet 39 ja on tilattavissa Kuopion yliopiston kirjastosta sekä ladattavissa pdftiedostona ZipIT-hankkeen sivuilta. 3.1 Tuloksista tiedottaminen Hanke järjesti aloitusseminaarin, johon oli kutsuttu kaikkien osapuolten ja rahoittajien edustajat sekä mahdollisten tutkimusyhteistyökumppaneiden edustajia Kuopiosta, Turusta, Jyväskylästä ja Tampereelta. Seminaarissa esiteltiin hankkeen suunnitelmia, osapuolet esittäytyivät ja kertoivat odotuksensa hankkeelta ja mahdollisia kehittämiskohteita, joissa yhteistyötä tullaan tekemään. Seminaariin osallistui yhteensä 32 henkilöä. Hanke osallistui aktiivisesti pidetyn Seminaarin "Hyvinvointi-IT:n tutkimus ja kehitys: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti" järjestelyihin. Tähän koko Hyvinvointi-IThankeryppään organisoimaan seminaarin osallistui lähes 100 sekä hankkeisiin kuuluvien organisaatioiden että ulkopuolisten sidosryhmien edustajia.

6 Sivu 5 Hanke järjesti oman vuosiseminaarin, johon oli kutsuttu kaikkien osapuolten ja rahoittajien edustajat. Seminaarissa esiteltiin hankkeen tuloksia, kokemuksia ja osapuolten kanssa yhteisiä kehittämiskohteita. Seminaariin osallistui yhteensä 27 henkilöä. Hanke järjesti Helsingissä Terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkoston (hankeryppään) kanssa yhteisen tulostenjulkistamisseminaarin ( Seminaarissa esiteltiin hankkeessa kehitettyä toimintamallia, joka on kuvattu tuotetussa oppaassa. Hankkeella on ollut www-sivut ( jotka jäävät saataville myös hankkeen loputtua. Sivuille on koottu hankkeen keskeiset tulokset. Tuloksista tiedotettiin hankkeeen osapuolille kuukausittaisilla työraporteilla, jotka toimitettiin sähköpostilla ja jotka arkistoitiin hankkeen www-sivuille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu laajasti erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa. 3.2 Yhteistyötahot ja sidosryhmät Kansallinen ja seudullinen yhteistyö Kuopion informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskus Centekin, Terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkoston (hankeryppään) kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä. Hankeryppäässä olivat mukana ActAD-HIS, Avointa, Export HIS, ehealth Partners Finland, Äippä, Indehela, SerAPI, ZipIT ja ZipIT-ojo -hankkeet. Yhteistyö toteutettiin kolmessa tasossa: hankeryppään ohjaajat (tutkimusjohtajat) ja projektipäälliköt kokoontuivat säännöllisesti suunnittelupalavereissa ja kokouksissa, hankeryppään työntekijät kokoontuivat yhteisiin seminaareihin koulutusta ja tiedotusta varten. Hankeryppään sisäisessä viestinnässä hyödynnettiin aktiivisesti myös yhteisiä postituslistoja. Hankkeen henkilöstö on lisäksi tiedottanut hankkeesta ja sen etenemisestä kansallisissa ja alueellisissa tilaisuuksissa. Yhteistyötä INDEHELA-hankkeen kanssa on tiivistetty myös kansallisesta näkökulmasta. Tutkija Tuija Tiihonen INDEHELAsta osallistui Kainuun TeKo -hankkeen kenttätutkimuksiin, näkökulmana ympäristön vaikutus tietojärjestelmän käyttöönottoon. Kolmannella jaksolla tehtiin tiivistä yhteistyötä SerAPI (Palveluarkkitehtuuri ja Websovelluspalvelut terveydenhuollon ohjelmistotuotannossa ja -integraatiossa) ja Äippä (Terveydenhuollon työntekijät ja tiedonhallinnan muutos: Arjen valtaistaminen äitiyshuollossa) -hankkeiden kanssa. Yhteistyössä tutkittiin erityisesti äitiyshuollon ja endoskopian palveluja ja prosesseja Serapi-hankkeen kanssa. ZipIT-hankkeessa selvitettiin erityisesti äitiyspolklinikalla työskentelevän kätilön tiedon tarpeita ja kuvattiin työpäivän kulkua. Kansainvälinen yhteistyö Tutkija David Makola Etelä Afrikasta, Cape Peninsula University of Technology (CPUT) vieraili Kuopiossa ( ). Makola tutkii INDEHELA-projektissa toiminnan teorian avulla opettajien täydennyskoulutuksen mallia Etelä Afrikassa. Makolalle esiteltiin ZipITin toimintamallia ja pilottikohteita ja Makola esitteli omaa tutkimustaan. Lääkehoito-pilotin työskentelyä ja tuloksia esiteltiin Nigerialaiselle tutkijalle Adekunle Oluseyi Afolabille. Afolabi oli INDEHELA-projektin vierailijana Nigeriasta (Obafemi Awolowo University). Anja Mursu vieraili Etelä-Afrikassa ja Mosambikissa ( ). Tutkijavierailu kuului INDEHELA-projektiin, mutta toiminnan teorian ja tietojärjestelmien käytettävyyden ja elinkelpoisuuden kautta tavoitteet ovat pitkälti samoja ZipITin kanssa. ZipIT-yhteistyötä esiteltiin mm. Kapkaupugin yliopistossa (CPUT) ja Pretorian yliopistossa. Tuija Tiihonen oli mukana kenttätyömatkalla koskien tietojärjestelmien ympäristö- ja kulttuuritekijöitä ja hänen kenttätyönsä sisältää yhteisiä kohteita ZipITin kanssa myös Kainuussa. Toinen vierailu Etelä-Afrikkaan tehtiin Anja Mursu esitteli ZipIT toimintamallia CIDC 2006 konferenssissa (Community Informatics in Developing Countries) , sekä INDEHELAN omassa konferenssissa

7 Sivu Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn kehittäminen ZipIT-hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena oli tuottaa sovellettava ja skaalautuva toimintamalli terveydenhuollon tietojärjestelmien suunnittelua varten sekä toimintalähtöisten menetelmien kokoelma. Ensimmäisen jakson aikana luonnosteltua toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin toisen jakson aikana tiiviissä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Hankkeen suunnittelijat ja tutkijat tutustuivat eri osapuolten toimintatapoihin ja ja osallistuivat käytännön tuote- ja työtoiminnan kehittämishankkeisiin sekä kokeilivat ja sovelsivat niissä toiminnan kehittämisen, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä. ZipIT-hankkeeseen liittyen toteutettiin seuraavia tuote- ja työtoiminnan kehittämispilotteja: - Hoitopalautteen kehittäminen, esiselvitys (Yhteistyötahoina Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala, Työsuojelurahaston rahoittama) - Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden sekä arkistoinnin järjestäminen alueellisena yhteistyönä, esiselvitys (Kuopion kaupunki) - Lääkehoidon prosessien kehittäminen, käyttäjävaatimusten määrittely (Helsingin yliopistollinen sairaala ja Medici Data Oy) - Päätöksenteon tuki, tekninen kokeilu (Duodecim ja ProWellness Oy) - Kotihoidon mobiilisovelluksen kehittäminen, ohjelmistotalon vaatimusmäärittelyprosessin havainnointi (Kuopion kaupunki ja AtBusiness Communications Oyj) - Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin, esiselvitys (Kainuun maakuntayhtymä) - Toimenpidejärjestelmän hankinta ja uusiminen, hankintaprosessin määrittelyvaiheen kuvaus ja arviointi (Kuopion yliopistollinen sairaala) - MD-Mirandan käyttöönoton suunnittelu, ohjelmiston käyttöönoton ja työtoiminnan muutosten suunnittelu (Kuopion yliopistollinen sairaala) Hoitopalaute (ActAD-HIS) Hoitopalaute-pilotti toteutettiin Työsuojelurahaston rahoittaman ActAD-HIS-hankkeen kautta tiiviissä yhteistyössä ZipIT-hankkeen kanssa. Pilotti liittyi Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sähköisen hoitopalautteen kehittämishankkeeseen ja sen tavoitteena oli selvittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon muodostaman hoitoketjun tiedontarpeita. Pilotin työtapojen ja toteutuksen suunnitteluun osallistui KYSin puolelta kaksi sairaanhoitajaa. Aktiivinen tiedonkeruuvaihe ajoittui kevääseen 2005, jolloin toteutettiin moniammatillisia ryhmätapaamisia sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimijoille. Tuloksena kuvattiin KYSin ja Kuopion kaupungin terveyskeskuksen välistä lähete- ja hoitopalautekäytäntöä nykyisellään ja sen keskeisimpiä kehityskohtia. Selvitystä voidaan hyödyntää tietojärjestelmien, työnkulun ja -rutiinien kehittämisessä sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden välillä. Pilotissa testattiin tapaa tehdä nopea esiselvitys kehityskohteista ja mahdollisista ratkaisulinjoista sekä moniammatillista ryhmätyöskentelyä tiedonkeruussa. Kokemusten pohjalta hahmoteltiin runkoa ZipIT-toimintamallille toimintalähtöiseen vaatimusmäärittelyyn.

8 Sivu 7 Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden sekä arkistoinnin järjestäminen alueellisena yhteistyönä: Toiminnan muutos ja tietojärjestelmien käyttöönotto Ensimmäisen jakson aikana käynnistyi Röntgenkuvien digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen -pilottikohde. Yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa pilottikohteessa kuvattiin ja analysoitiin Kuopion röntgentoiminnan nykytilaa ja sen kehittämistarpeita. Menetelmänä käytettiin Työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-mallia. Röntgentoiminnan kehittämistarpeista lähtevää tavoitetilan määrittelyä tehtiin röntgenosaston työntekijöille toukokuussa 2005 järjestetyssä työpajassa. Työpajassa kokeiltiin erilaisia menetelmiä (mm. tulevaisuuden skenaariot) toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn. Vaatimuksia tarkennettiin mm. syyskuussa 2005 järjestetyssä toisessa työpajassa, jotta määriteltyä tavoitetilaa voidaan jatkossa käyttää konkreettisten kehittämistoimenpiteiden (toiminnan muutokset, laite- ja järjestelmähankinnat) suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Toisen jakson aikana Röntgenkuvien digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen pilotti vietiin loppuun. Pilottityöskentelyn tuotokset julkaistiin joulukuussa 2005 esiselvityksenä Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenpalvelujen järjestämisestä. Tavoitteena pilotissa oli saavuttaa yhteinen käsitys pilottikohteena olevan röntgenosaston ja sen toiminnan nykytilasta, kehittämistarpeista sekä tavoitetilasta. Keskeisenä työtoiminnan kehittämismenetelmänä pilottikohteessa käytettiin röntgenosaston henkilöstölle järjestettyjä työpajoja, joissa käytiin läpi röntgentoiminnan nykytilaa ja siinä ilmeneviä kehittämistarpeita. Lisäksi pohdittiin, miten digitaaliseen kuvantamiseen ja arkistointiin siirtyminen vaikuttaa nykyisiin toimintatapoihin ja työkäytäntöihin ja minkälaisia toiminnan reunaehtoja digitalisoinnissa on huomioitava. Pilottikohteen työvaiheista, niissä käytetyistä menetelmistä sekä saaduista kokemuksista on raportoitu vuoden 2006 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien artikkelissa Radiologisten tutkimusten digitalisointi lähtökohtana toiminnan kehittäminen. Osana kuvantamispalveluiden ja arkistoinnin alueellista kehittämistä aloitettiin maaliskuussa 2006 diabeetikoiden silmänpohjien kuvaamisen nykytilan selvittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Pilotissa teemahaastateltiin kevään 2006 aikana alueen terveyskeskusten edustajia sekä tutustuttiin samalla silmänpohjien seulontakäytäntöihin ja havainnoitiin MediMakerohjelmiston käyttöä kuvaamisprosessissa. Tavoitteena oli selvittää erityisesti perusterveydenhuollossa tapahtuva osuus silmänpohjakuvaamisprosessissa. Samalla saatiin myös kokemuksia terveydenhuollon organisaatioiden rajat ylittävästä toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisestä. Pilottikohteen tulokset on koottu raportiksi, joka julkaistiin kesällä Lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän käyttäjävaatimusten määrittely Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkehoidon kirjaamisen kehittämisprojektin (kesäjoulukuu 2005) tavoitteena oli yhtenäistää ja automatisoida eri järjestelmien lääketietokantojen käsittelyä, määritellä tavoiteltava lääkehoidon kirjaamisprosessi, määritellä potilas- ja potilasryhmäkohtaiset seurantaraportit ja kerätä lääkehoidon sähköiseen kirjaamiseen ja reseptiin liittyviä kehittämisehdotuksia. Kehittämisprojekti oli edelleen jaettu kolmeen ryhmään. ZipIT-hankkeen suunnittelijat osallistuivat sen ryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli lääkehoidon kirjaamisprosessin kuvaaminen ja potilaskertomusjärjestelmään tehdyn lääkitysosion pilotoiminen. Ryhmässä oli 13 osallistujaa, jotka edustivat eri organisaatioiden tietohallintoa sekä eri erikoisalojen lääkäreitä ja hoitajia. Hankkeen suunnittelijat mallinsivat ohjelmistolle asetettavat vaatimukset suoraan käyttöliittymäkuviksi. Näiden käyttöliittymäkuvien avulla suunnitellun ohjelmiston toimintalogiikka ja tietosisällön käyttömahdollisuudet konkretisoituvat sellaiseen muotoon, jonka kaikki vaatimusmäärittelyn osapuolet voivat ymmärtää samalla tavalla ja johon oli siksi helppo ottaa kantaa. Työskentely keskittyi ensisijaisesti potilaan lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän määrittelyyn. Määrittelytyön tavoitteena oli tuottaa ohjelmistotalolle ehdotuksia potilaskertomusjärjestelmän lääkitystietoja koskevan osion kehittämiseksi. Kehitysehdotusten suunnittelun lähtökohtana

9 Sivu 8 oli kliinisen työn tekijöiden esittämä tarve nähdä potilaan lääkityksen kokonaistilanne kertasilmäyksellä. Kuvaruutukuvien ja käyttöliittymäluonnosten käyttäminen vaatimusmäärittelyn välineenä oli entuudestaan tuttua muutamille ryhmän jäsenille. Tästä ja suunnittelijoiden aiemmista kokemuksista johtuen päädyttiin mallintamaan käyttäjien tarpeet suunniteltavalle ohjelmistolle käyttöliittymäkuvien muotoon. Hankkeen suunnittelijat osallistuivat Medici Data Oy:n koollekutsumaan MD-Mirandan lääkitysosion määrittelyryhmään (lokakuu maaliskuu 2006). Ryhmän tavoitteena oli määritellä tavoitetila lääkitysosiolle ja osoittaa eri vaiheissa toteutettavat osat. Työn tavoitteena oli saada toteutettua vuoden 2007 lopussa tuotannossa oleva, toimiva ja käyttäjien hyväksymä lääkitysosio, joka tukee ja toteuttaa kokonaiskuvan potilaan lääkehoidosta. Kokemuksia ohjelmiston kehitysehdotusten ja määrittelyn työskentely- ja dokumentointitavoista kerättiin lomakekyselyllä alkuvuodesta 2006 sekä HUS:in työryhmään että Medici Data Oy:n määrittelyryhmään osallistuneilta. Molemmista ryhmistä saamiemme kokemusten mukaan käyttäjävaatimukset voitiin kuvata käyttöliittymäkuviksi tai kuvasarjoiksi ja ne muodostivat yhteisen mallinnuskielen vaatimusmäärittelyyn osallistuvien osapuolten välille, jolloin yhteisen ymmärryksen varmistaminen oli mahdollista. Tehtävien määrittely- ja suunnittelupäätösten pitää perustua eri osapuolten väliseen yhteiseen näkemykseen ja siksi on oleellista varmistaa, että käytetään yhteistä kieltä ja kaikille sopivia dokumentointi- ja kuvaamistapoja. Käyttöliittymäluonnosten tulee olla sommittelultaan niin selkeitä, että ohjelmiston tulevat käyttäjät voivat kommentoida niitä. Päätöksenteon tuki Duodecimin ja ProWellness Oy:n kanssa yhteistyössä määritellyn ja toteutetun päätöksenteon tuen protoversion kehitystyötä jatkettiin testaamalla toiminnallisesti laajempia skriptejä, kehittämällä niiden teknistä toteutusta ja testaamalla niiden toimivuutta Kansallisen terveyshankkeen rakenteisten tietomäärittelyjen pohjalta todellisen potilastietojärjestelmän osana. Päätöksenteon tuen suunniteltua kokonaisprosessia analysoitiin ja kehitettiin edelleen. Tutkimuksen osalta toimittiin tiiviissä yhteistyössä Käypä hoidon ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen kanssa. Osana päätöksenteon tuki -pilottia tehtiin selvitys Käypä hoito -suositusten käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Selvitys tehtiin touko-syyskuussa 2005 haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia. Tavoitteena oli selvittää, miten Käypä hoito -suosituksia käytetään käytännön työssä ja miten ne vaikuttavat hoitotilanteessa tehtäviin päätöksiin. Tähän liittyen kysyttiin myös terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä päätöksenteon tuen kehittämisestä ja tuomisesta terveydenhuollon työtoiminnan tueksi. Käypä hoito -suositusten käyttöä havainnoitiin myös järjestämällä käytettävyystestejä, joissa testiin osallistuneita terveydenhuoltoalan opiskelijoita pyydettiin käyttämään suositusten www-versioita. Tulokset on julkaistu erillisessä raportissa. Kotihoidon mobiilisovellus Hankkeen tavoite oli pilotoida Kuopion kotihoidon kenttätoimintaa tukevaa tietojärjestelmää pilot - ehdotuksen mukaisena rajattuna toteutuksena. Hanke toteutettiin Kuopion sosiaalitoimen, At- Business Communications Oyj:n AtHealth RDM -projektin ja ZipIT-hankkeen yhteistyönä. Hankkeen työmenetelminä käytettiin AtBusineksen toimintalähtöistä visuaalista työpajatyöskentelyä, johon järjestelmän käyttäjät osallistuvat. ZipIT-hanke osallistui tähän pilottihankkeeseen menetelmällisen tiedonkeruun näkökulmasta. Hankkeen tutkijat ja suunnittelijat olivat havainnoimassa ja seuraamassa pilotointihankkeen vaiheita ja etenemistä. Analysoimme kehityshankkeessa mukana olevien osapuolten toimintaa tietojärjestelmän kehityshankkeessa. Tutkijat ja suunnittelijat antoivat palautetta sekä toivat esille vaihtoehtoisia työskentelytapoja ZipITissä tehdyn menetelmäkehityksen ja kokemusten pohjalta. Hankkeen tutkijat ja suunnittelijat osallistuivat AtBusineksen järjestämiin tapaamisiin (4), työpajoihin (5), koulutuksiin (2) ja havainnointeihin (2). AtBusiness toteutti mobiilisovelluksen pilotointijak-

10 Sivu 9 son kotihoidossa ZipITin suunnittelijat ja tutkijat kirjoittivat useimmista työpajoista, koulutuksista ja havainnoinneista luottamuksellisia muistioita ja raportteja, joissa on yksityiskohtaisempia kokemuksia ko. työtavoista sekä itse kohdetta, kotihoitoa, koskevat muistiinpanot. Menetelmäkehityksen kannalta oli tärkeää tietää, millaisia menetelmiä ja toimintamalleja ohjelmistoyrityksillä on sekä kuinka kehityshankkeet viedään läpi (resursoidaan, organisoidaan, johdetaan) terveydenhuollon organisaatioissa. Tämän tiedon pohjalta kehitimme toimintamallia ja menetelmäkokoelmaa tuomalla siihen hyväksi havaittuja toimintatapoja ja käytäntöjä. Samalla pyrimme varmistamaan, ettemme kehitä päällekkäisiä menetelmiä, jotka ovat käytössä ohjelmistotaloissa, vaan niitä tukevia ja täydentäviä (yhdisteltävyys). Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin (TeKo-hanke) TeKo-hanke on Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanke, jolla haluttiin vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknistä kehittämistä erityisesti kotihoidossa. Tavoitteena oli työtoiminnan ja työprosessien kehittäminen rinnakkaisesti tietojärjestelmien ja teknisten työn apuvälineiden rakentamisprosessin kanssa. Hanke toteutettiin syyskuun elokuun 2007välisenä aikana. Hankkeella oli kolme pääasiallista kehitystyön kohdetta: mobiilisovellus kotihoidon kenttätyön kirjaamiseen, huolimittarin laatiminen asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja dokumentoinnin välineeksi sekä Internetin käyttö asiakkaiden, omaisten ja kotihoidon yhteydenpitovälineenä. Toisen jakson aikana (joulukuu toukokuu 2006) työstettiin yhteiseksi lähtökohdaksi alkukartoitus Sotkamon kunnan kotihoidosta. ZipIT osallistui aktiivisesti tiedonkeruun suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä tulosten työstämiseen nykytilakuvaukseksi. Lisäksi on osallistuttu mobiililaitteen asiakasvaatimusten määrittelyyn ja huolimittarin kehittämiseen yhteiseksi työvälineeksi. Työtapoina tiedon keräämisessä käytettiin moniammatillisia työpajoja. Kolmannen jakson aikana havainnoitiin mobiililaitteen käyttäjätestausta ja syksyllä 2006 tapahtuvaa käyttöönottoa sekä arvioitiin laitteen käytön vaikutusta työprosesseihin. Menetelmäkehityksen näkökulmasta TeKo-hankkeessa laajennettiin toimintalähtöisten menetelmien käyttöä vaatimusmäärittelystä käyttöönoton jälkeiseen vaikuttavuuden arviointiin Toimenpidejärjestelmän hankinta ja uusiminen Toisen jakson aikana osallistuttiin KYS:n toimenpidejärjestelmän hankintaprosessin vaatimusmäärittelyvaiheen aikaiseen hankintaryhmän työskentelyyn. Pilotin aktiivinen vaihe ajoittui tammikuusta toukokuuhun 2006, jona aikana osallistuttiin aktiivisesti vaatimusmäärittelyvaiheen työskentelyyn. Työskentelyyn osallistuttiin erilaisten työtapojen ja menetelmien (mm. aiheryhmätyöskentely, toimittajatyöpajat) suunnittelun kautta sekä osallistumalla niiden toteutukseen vaatimusmäärittelyvaiheen aikana. Pilotin aikana käytetyt erilaiset työtavat ja menetelmät kuvattiin yhteistyössä yhteistyökumppanin edustajien kanssa ja niiden hyödyntämisen ja jatkokehittämisen tueksi ZipIThankkeessa tehtiin prosessiarviointi. Arviointi koostettiin vaatimusmäärittelyvaiheen työskentelyyn osallistuneiden omakohtaisten kokemusten pohjalta. Arvioinnin suorittaminen ajoittui aktiivisen pilottivaiheen jälkeiselle ajalle ja sen tulokset raportoitiin KYS:lle toisen jakson lopussa. MD-Mirandan käyttöönoton suunnittelu Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa aloitettiin yhteistyö maaliskuussa 2006 Mirandapotilastietojärjestelmän käyttöönottoprojektissa. Projektin ja siten myös yhteistyön tarkoituksena on valmistella potilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa kaikilla KYSin vuodeosastoilla sekä ottaa Miranda käyttöön kirurgian urologisella vuodeosastolla ja keuhkosairauksien vuodeosastolla. Toukokuun 2006 alkuun mennessä kuvattiin keuhkosairauksien vuodeosaston tiedon käytön ja toiminnan nykytilaa sekä tunnistettiin toiminnan kehittämistarpeita. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin eri henkilökuntaryhmien havainnointeja ja haastatteluja. Toukokuun lopulla 2006 aloitettiin tie-donkeruu kirurgian urologisella vuodeosastolla.

11 Sivu 10 Työryhmä tuotti Mentoripaketin Mirandan käyttöönotosta vastaavalle ryhmälle KYSissä. Mentoripaketin tarkoituksena on saada Mirandaa käyttävät henkilöt huomaamaan toiminnan kehittämisen tarpeet tietojärjestelmää käyttöönotettaessa. Mentoripaketti antaa myös tukea toiminnan kehittämiseen. 4 Tiivistelmä aineistoista Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat väitöskirjatyöt: Korhonen Maritta. Tietojärjestelmien ja toiminnan rinnakkainen kehittäminen - toiminnan muutos ja organisaatioiden sitoutuminen, Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos (työn alla) Minkkinen Irmeli. Suunnittelumallien avulla toimintalähtöisestä vaatimusmäärittelystä arkkitehtuurija ohjelmistosuunnitteluun, Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteenlaitos (työn alla) Toivanen Marika. Työtoimintaa tukevan ohjelmiston vaatimusten määrittely - Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen, Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteenlaitos (työn alla) Ikävalko Pauliina. Osallistavat ja yhteistoiminnalliset menetelmät terveydenhuollon ohjelmistojen käyttöliittymä- ja vuorovaikutussuunnittelussa, Taideteollinen korkeakoulu, medialaboratorio (työn alla) Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat pro gradu -työt Ikävalko, Pauliina Terveydenhuollon rakenteisten tietojen tallentaminen käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta. Jaatinen, Juho Osallistavan suunnittelun lähestymistavat tietojärjestelmien käyttöönoton tukena. Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos. Martikainen, Susanna Käyttöliittymäsuunnittelu osana vaatimusmäärittelyä: Esimerkkinä lääkehoidon käyttöliittymä. Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos. Miettinen, M. Tiedon laadun merkitys - esimerkkinä päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen terveydenhuoltoon. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. (työn alla) Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat kandidaatintutkielmat Miettinen, M Päätöksenteon tukijärjestelmä terveydenhuollon tietojärjestelmäkontekstissa. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat ammattikorkeakoulun opinnäytteet Kononen, Juha Kliininen päätöksentukijärjestelmä potilaiden hoidon parantamiseksi: Tietojärjestelmän määritys käyttötapausten avulla. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Kaipainen, Sirpa Tietoturvan tilanne Pohjois-Savon terveydenhuollon toimintayksiköissä. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 4.1 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset Bertelsen O., Korpela M. ja Mursu A. (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September Häkkinen H Acquiring information about IS development needs from the viewpoint of an organizational unit. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September Häkkinen H Drawn together: combining the people and methodologies of software design and work development. Teoksessa: Bamidis PD., Bath P., Eaglestone B. ja Sotiriadou A. (toim.)

12 Sivu 11 Improving the Quality of Health Information: an international perspective. Proceedings of the 10th International Symposium on Health Information Management Research, ishimr 2005, Thessaloniki, Greece, September SEERC, Thessaloniki 2005, ss Häkkinen H. ja Korpela M A participatory assessment of IS integration needs in maternity clinics using activity theory. International Journal of Medical Informatics. Ikävalko, P., Participatory and Collaborative Methods in User Interface Designing: The Case of Electronic Planning and Follow-Up Medical Care in the Finnish University Hospital Unit. Konferenssiesitelmä. ISCAR2007. Fourth Nordic Conference on Cultural and Activity Research. June 15-17, 2007 Oslo, Norway. Korhonen M Changing work practices with software. Innovations in organizational development. 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, 7-9 April Luukkonen I., Toivanen M., Mursu A Toward planned changes: an activity driven ISD model. In: Tiainen Tarja, Isomäki Hannakaisa, Korpela Mikko, Mursu Anja, Paakki Minna-Kristiina, and Pekkola Samuli (Eds.) Proceedings of 30 th Information Systems Research Seminar in Scandinavia, IRIS30 ( , Murikka, Tampere, Finland), Department of Computer Sciences, University of Tampere, Finland, Series of Publications: D - Net Publications D , September 2007, pages. ISBN , ISSN pp Minkkinen I. ja Eerola A Improving requirements engineering from the Client s Perspective in the Health Care Domain. Teoksessa: Hasselbring, W. (toim.): Proceedings of the IASTED International Conference on Software Engineering as part of the 25th IASTED International Multi- Conference on Applied Informatics. February 13-15, 2007 Innsbruck, Austria. ACTA Press, 2007.pp Minkkinen I AT-based requirements engineering method as a starting point of software engineering, ISCAR, Sevilla, Espanja, Minkkinen I., Toivanen M. ja Eerola A Importance of the approach to Requirements Engineering. Teoksessa: Proceedings of IRIS-28: Information systems research seminar in Scandinavia, Kristiansand, Norja. Mursu A Analyzing the present state of an activity. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September Mursu A Analysing technological sustainability in organization: an activity-theoretical approach, ISCAR, Sevilla, Espanja, Mursu A., Minkkinen I. ja Ensio A Combining work development with information systems development - ZipIT project, Abstract in CIDC 2006 Community Informatics for Developing Countries, Cape Town, Mursu A., Luukkonen I., Toivanen M. ja Korpela M Activity theory in information systems research and practice - theoretical underpinnings for an information systems development model. Elektronisessa julkaisussa: Information Research, 12(3). Mursu A., Luukkonen I., Toivanen M. ja Ensio A Sustainable health care information systems by activity driven design model. Posteri: MedInfo07. Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A. A National Study of ehealth Standardization in Finland - Goals and Recommendations. In: Kuhn K, Warren J, Leong T-Y, eds. Medinfo 2007, Brisbane, Aug 2007, p Amsterdam: IOS Press, Studies in Health Technology and Informatics 129. Mykkänen J., Minkkinen I., Pöyhölä A. ja Riekkinen A Improving traceability of functional requirements to information needs and applications in healthcare. 6th Nordic Conference on ehealth and Telemedicine August 31 - September 1, 2006 Helsinki, Finland.

13 Sivu 12 Toivanen M IT needs exploration. Teoksessa: Bertelsen O., Korpela M. ja Mursu A. (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for ITDesign, Copenhagen, Denmark, 2-3 September Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit sekä konferenssiesitykset Hyppönen H., Salmela H., Salmivalli L., Martikainen O., Juntunen K., Winblad I., Saranto K., Klemola L., Niska A. ja Kuusimäki M-L Tuki systeemisten innovaatioiden kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Häkkinen H Tiedon ja viestinnän välineiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät. Espoo. Ikävalko P Käyttöliittymäratkaisu rakenteisten tietojen syöttämiseksi sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Ikävalko P. ja Toivanen M Toiminnan teoriaa käyttöliittymäsuunnittelijoille. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät. Espoo. Klemola L., Ikävalko P., Miettinen M. ja Röppänen P Osallistavat menetelmät tietoteknisesti tuetun työtoiminnan kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Korhonen M. ja Tuomainen T Aluetietojärjestelmä - toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Martikainen S., Silvennoinen R. ja Ikävalko P Tapaus lääkehoito: Kokemuksia käyttöliittymäkuvista ohjelmiston käyttäjävaatimusten määrittelyssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Miettinen M. ja Korhonen M Käypä hoito -suositukset ja päätöksentuki terveydenhuollon työtoiminnan kehittämisen tukena. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Miettinen M. ja Korhonen M Potilastiedon laatu edellytyksenä päätöksentuen käyttöönotolle ja tietojärjestelmien integraatiolle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Minkkinen I Toiminnan teoriaan pohjautuva vaatimusmäärittelymenetelmä ohjelmistotuotannon aloituspisteenä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät. Espoo. Minkkinen I., Häkkinen H. ja Mursu A Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Mononen R. ja Röppänen P Radiologisten tutkimusten digitalisointi lähtökohtana toiminnan kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Mursu A. ja Ikävalko P Tietojärjestelmät palvelemaan työtä - Apuna toimintalähtöinen kehittämismalli. Systeemityö 1/2007. Mykkänen J., Minkkinen I., Pöyhölä A. ja Riekkinen A Toiminnallisten vaatimusten jäljitettävyys tietotarpeisiin ja ohjelmistoratkaisuihin terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Toivanen M., Häkkinen H., Minkkinen I., Röppänen P., Ikävalko P. ja Riekkinen A Toimintalähtöisyys terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät.

14 Sivu 13 Toivanen M., Luukkonen I. ym Kohti suunnitelmallisia muutoksia - Malli terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. 4.3 Selvitykset Klemola, L. ja Luukkonen, I Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto. Projektiraportti. Komulainen A Päätöksenteon tuki: selvitys päätöksentukipalvelun toteuttamisesta. Leskinen J. ja Seppänen S Alueellinen yhteistyö terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä. Henkilöstön näkemyksiä alueellisesta laboratoriotoiminnasta. Silmänpohjakuvantamisen hallinta alueellisena toimintana. Luukkonen I., Tuomainen T. ja Hyvönen P. 2007: Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa. Martikainen, S. ja Silvennoinen R Lääkehoidon sähköisen suunnittelun ja seurannan kokonaisnäkymän käyttäjävaatimuksia. Käyttöliittymäkuvien suunnitteluperusteet. Miettinen M., Röppänen P., Pitkänen P. ja Tuovinen T KYS:n toimenpidejärjestelmän hankintaprosessin vaatimusmäärittelyvaiheen kuvaus ja arviointi. Miettinen M. ja Korhonen M Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa. Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta. Minkkinen I., Mursu A. ja Häkkinen H Laajennetun hoitopalautteen tiedon tarpeet: Raportti Hoitopalaute-projektin tutkimustuloksista. Mononen R Esiselvitys digitaaliseen kuva-arkistojärjestelmään siirtymisestä Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen röntgenosastolla - Toiminnan nykytila ja tavoitetila. Mykkänen J., Korhonen M., Porrasmaa J., Tuomainen T. ja Ensio A Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpideehdotukset. Standardointiselvitystyön loppuraportti. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/2005, Helsinki. Röppänen P. ja Tuomainen T Diabeetikoiden silmänpohjien kuvaaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Selvitys MediMaker-ohjelmiston käytön nykytilasta. 4.4 Muut julkaisut Ensio A, Saranto K: Kansallinen terveyshanke - elektronisen potilaskertomuksen yhtenäistämiseen liittyvät toimenpiteet. Sairaanhoitaja 78(3), Häyrinen K, Ensio A, Hartikainen K. Sähköisten potilaskertomusten käyttöönotto edellyttää uusia tietoja ja taitoja. Sairaala 2006(4): Jylhä V., Klemola L. ja Saranto K Assessing the Hyvis Enquiry Service by applying the process model of information management. MedInfo Jylhä V., Klemola L. ja Saranto K Users and Health Care Professionals Opinions of the Hyvis Enquiry Service. NCeHT-kongressi , Helsinki Klemola L. Tietosuoja- ja turvakoulutuksen tarve terveydenhuollossa Abstrakti. Julkaisussa:Montin L. (toim.) Sairaanhoitajapäivät 2006, Helsinki, , s. 45. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. Sairaanhoitajaliiton julkaisuja. Monisteita.

15 Sivu 14 Klemola L. ja Ensio A Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet uusien toimintakäytäntöjen omaksumisessa. Posteri-abstrakti. Julkaisussa: Lehtomäki S, Grönvall U, toim. Sairaanhoitajapäivät 2007, Helsinki, , s Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. Sairaanhoitajaliiton julkaisuja. Monisteita. Klemola L. ja Ensio A Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet uusien toimintakäytäntöjen omaksumisessa. ARVO-projektin tutkimushankkeen loppuraportti. Kuopio: Savoniaammattikorkeakoulu. 48 s. Klemola L., Ensio A. ja Saranto K Perceptions of Health Care Professionals Concerning Development of Clinical Pathways. Proceedings of 9th International Conference on Nursing Informatics, Soul, Korea, Klemola L., Saranto K., Ensio A. ja Kivekäs E Lonkka- ja sydänpotilaiden hoitoketjujen toimivuus ja niiden kehittäminen henkilökunnan näkökulmasta. Lääkärilehti Klemola L., Vinkanharju A., Häyrinen K., Kuusisto-Niemi S. ja Paukkala M Luotettava nettineuvonta yhdistää ohjeet ja tiedon. Dialogi-lehti 2007/1. Klemola L., Vinkanharju A., Jylhä V., Saranto K. ja Ensio A Hyvis-portaalin arviointi. Etelä- Savon sairaanhoitopiiri. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja s. Korhonen M. ja Iivari A Terveydenhuollon tietojärjestelmäkehitys - suuntana yhtenäinen kansallinen arkkitehtuuri. Systeemityö 1/2007. Korhonen M. ja Niiranen P A Virtual Visit to the Childbirth Clinic. Teoksessa: Park H-A., Murray P., Delaney C., (toim.) Consumer-Centered Computer-Supported Care for Healthy People. Proceedings of NI2006, Seoul. Amsterdam: IOS Press, Korhonen M. ja Niiranen P A Virtual Visit to the Hospital: Childbirth Clinic in Internet. Teoksessa: Proceedings of the 6th Nordic Conference on ehealth and Telemedicine. From Tools to Services, Helsinki, Finland, 31 Aug. - 1 Sept. Helsinki: Nordic Telemedicine Association, Komulainen J., Kunnamo I., Nyberg P., Kaila M., Mäntyranta T. ja Korhonen M Developing an Evidence Based Medicine Decision Support System Integrated with EPRs Utilizing Standard Data Elements. ECAI 2006 (esitys Peter Nyberg, Duodecim). Reponen K. ja Ensio A.: Sähköisten työvälineiden juurruttaminen käytännön hoitoprosesseihin sekä näihin liittyvä tietoturva. Loppuraportti. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja - talouden laitos, Shiftec tutkimusyksikkö, 86 s, Saranto K, Ensio A, Häyrinen K: Tietotekniikan ja tietojärjestelmien käytön mahdollisuudet terveydenhuollossa. Terveydenhoitajalehti 37(9), 32-33, Saranto K, Ensio A, Jokinen T. Patient Medication - How is it Documented? Teoksessa: Park H-A., Murray P., Delaney C., (toim.) Consumer-Centered Computer-Supported Care for Healthy People. Proceedings of NI2006, Seoul, p Amsterdam: IOS Press, Saranto K, Ensio A, Valtonen H. Medication Management and Documentation in the EHR. Teoksessa: Proceedings of the 6th Nordic Conference on ehealth and Telemedicine. From Tools to Services, Helsinki, Finland, 31 Aug. - 1 Sept., p Helsinki: Nordic Telemedicine Association, 2006.

16 Sivu 15 Valta M, Saranto K, Ensio A, Valtonen H. Addressing the Project Management Issues into the Implementation of Hospital Information System - Project team perspective. In: Proceedings of the 6th Nordic Conference on ehealth and Telemedicine. From Tools to Services, Helsinki, Finland, 31 Aug - 1 Sept 2006, p Helsinki: Nordic Telemedicine Association, Hankkeen esittelyt, seminaarit ja tilaisuudet Pidetyt seminaarit ZipIT-hankekokonaisuuden yhteinen aloitusseminaari, Kuopio Terveydenhuollon prosessit ja ohjelmistotuotanto hankeryppään seminaari, Kuopio. "Hyvinvointi-IT:n tutkimus ja kehitys: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti" ZipIT-vuosiseminaari, Kuopio Hyvinvointi-IT:n tutkimus ja kehitys 2007: palvelut, prosessit ja ohjelmistot. Terveydenhuollon prosessit ja ohjelmistotuotanto hankeryppään tulostenjulkistamisseminaari, Helsinki Muut esitykset IMIA:n NI-työryhmän kanssa yhteistyön suunnittelu kansainvälisen 'Best practices' teeman ympärille (toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen), Anneli Ensio Health Kuopio seminar, Bryssel, esitys Maritta Korhonen Ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (Kever) tapaaminen, Helsinki, esitys Maritta Korhonen Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tutkimuspäivät, Jyväskylä, esitys Maritta Korhonen SerAPI ja Avointa -hankkeiden yhteisseminaari, Kuopio, esitys standardointiselvityksestä Maritta Korhonen IT-messut, Kuopio Microteknia, esittely Savonia-ammattikorkeakoulun ständillä Tuula Tuomainen ja Päivi Röppänen Tekesin järjestämä Kuopion FinnWell tutkimushankkeiden esittäytyminen, Kuopio, esitykset Maritta Korhonen standardointiselvitys, Ritva Silvennoinen ZipIThankekokonaisuus FinnWell-johtoryhmä, Helsinki, Standardointiselvityksen (STM/KTM) esittely, Maritta Korhonen Ammattikorkeakoulujen T&K-seminaari, Kuopio, esitys "Yliopiston ja ammattikorkeakoulun T&K-yhteistyö. Case: ZipIT-ojo -hanke", Päivi Röppänen th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, esitys "Changing work practices with software innovations in organizational development ", Maritta Korhonen Terveydenhuollon atk-päivät, Helsinki, esitys Aluetietojärjestelmä - toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke? Maritta Korhonen Terveydenhuollon atk-päivät, Helsinki, esitys Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen Irmeli Minkkinen Kuopion yliopiston Kehittämis- ja koulutuskeskus (Sosiaali- ja Terveydenhuollon tietojärjestelmät -kurssilla) luento: ZipIT-toimintamalli, Irmeli Minkkinen

17 Sivu Savonia-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologian jatkotutkinto, Teknologian käyttöönotto -opintojakso "ZipIT - terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaista kehittämistä", Päivi Röppänen Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito-johtoryhmän kokous, Helsinki. Käypä hoito suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa - raportin esittely, Merja Miettinen Kernel-FixIT-päivä, ZipIT-hankkeen ja Lääkehoito-pilotin esittely, Ritva Silvennoinen China-Finland Health IT Summit Forum, Peking, "Developing clinical activities parallel with information systems", Anneli Ensio Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot -kurssilla) luento: "Tapausesimerkki ZipIT-hanke", Irmeli Minkkinen Kuopion yliopistollinen sairaala, Moniammatillinen sähköinen kirjaaminen - koulutuspäivä. Luento Tietojärjestelmän käyttöönotto, työn ja toiminnan kehittäminen. ZipIT-hanke: Työtoiminnan ja tietojärjestelmän yhtäaikainen kehittäminen, toimintalähtöinen vaatimusmäärittely, Irmeli Minkkinen Terve Kuopion hankkeiden esittelytilaisuus, Kuopion valtuusto-virastotalo, Päivi Röppänen SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Mikkeli esitys "Radiologisten tutkimusten digitalisointi - lähtökohtana toiminnan kehittäminen", Päivi Röppänen SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Mikkeli esitys "Käypä hoito -suositukset ja päätöksentuki terveydenhuollon työtoiminnan kehittämisen tukena", Merja Miettinen SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Mikkeli esitys "Tapaus lääkehoito: Kokemuksia käyttöliittymäkuvista ohjelmiston käyttäjävaatimusten määrittelyssä", Susanna Martikainen, Pauliina Ikävalko Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos: Sosiaali-ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistot -kurssi "ZipIT: Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli", Päivi Röppänen IASTED-conferenssin esitys "Requirements Engineering - Client's perspective", Irmeli Luukkonen Kuopion ylipisto, tietojenkäsittelytieteenlaitos cs-seminaariesitys "Requirements Engineering - Client's perspective", Irmeli Luukkonen Posteri-abstrakti Sairaanhoitajapäivät 2007 "Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet uusien toimintakäytäntöjen omaksumisessa", Klemola Liisa, Ensio Anneli Savonia Busineksen Tietojärjestelmien kehittäminen -kurssi: "Toimintalähtöisen tietojärjestelmien kehittämismallin esittely", Päivi Röppänen SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Turku "Osallistavat menetelmät tietoteknisesti tuetun työtoiminnan kehittämisessä", Pauliina Ikävalko SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Turku "Kohti suunnitelmallisia muutoksia - Malli terveydenhuollontietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen", Toivanen, Luukkonen, Ensio ym SoTeTiTe-tutkimuspäivät, Turku "Potilastiedon laatu edellytyksenä päätöksentuen käyttöönotolle ja tietojärjestelmien integraatiolle", Merja Miettinen Kuopion ylipisto, tietojenkäsittelytieteenlaitos cs-seminaari "Kohti suunnitelmallisia muutoksia - Malli terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen", Marika Toivanen

18 Sivu Centek-kesäkoulu "Osallistavat ja yhteistoiminnalliset menetelmät terveydenhuollon ohjelmistojen käyttöliittymien suunnittelussa", Pauliina Ikävalko Centek-kesäkoulu "Tietojärjestelmän käyttöönotto ja toiminnan kehittäminen", Liisa Klemola Medinfo "Sustainable health care information systems by Activity-driven ISD model", Anneli Ensio Terveydenhuollon tutkimustieto käytännön toiminnaksi -seminaari (STM ja TSR) Helsinki. Kohti suunnitelmallisia muutoksia malli terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöiseen kehittämiseen, Anneli Ensio