Ilmaston muutoksen vaikutukset ruokaturvaan ja maataloustuotantoon. Marja-Liisa Tapio-Biström FAO Ruokapäivä seminaari Viikki
|
|
- Arto Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmaston muutoksen vaikutukset ruokaturvaan ja maataloustuotantoon Marja-Liisa Tapio-Biström FAO Ruokapäivä seminaari Viikki
2 Ensinnäkin: Ilmastonmuutos on suuri haaste maataloustuotannnolle ja ruokaturvalle! Maataloustuotanto on yksi ilmastoherkimmistä sektoreista
3 Ilmastonmuutos uhkaa ruokaturvaa vaikuttaen negatiivisesti pyrkimyksiin vähentää köyhyyttä ja siirtymistä kestävämpiin kehitysratkaisuihin vaikuttaa suuresti viljelykasvien, kotieläinten, kalojen ja puiden ynnä muun kasvillisuuden terveyteen ja tuottavuuteen sekä näistä riippuvaisten ihmisten elinkeinoihin lisää nälkää ja aliravitsemusta, erityisesti Eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa miljoonaa nälkäistä lisää vuoteen 2080 mennessa (riippuen projektiosta miten ilmasto ja talous kehittyy)
4 Ei vaikuta ainoastaan ruuan tuotantoon... Vaan kaikkiin ruokaturvan elementteihin: Ruuan tuotanto vähenee monilla alueilla Epäsuoria ympäristovaikutuksia (vesi) Infrastruktuurivahinkoja, omaisuden häviämistä Tulojen ja työmahdolllisuuksien menetyksiä Lisääntyviä elinkeinoriskejä, paineita ruuan hintoihin Suurempi riippuvuus ruuan tuonnista ja ruoka-avusta Terveysriskit, ravitsemus
5 Ilmaston muutoksen vaikutukset ovat monimutkaisia ja maantieteellisesti epätasaisesti jakaantuneita Latinalainen Amerikka Tuottavuus laskee puolikuivilla alueilla Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Amatsonasin alueella Afrikka Tuottavuuden väheneminen, ruokaturvan heikkeneminen Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Itä- ja Etelä-Afrikassa Malarian leviäminen Itä-Afrikan ylänköalueille Aasia Makean veden saatavuus vähenee, Satotaso alenee Keski/Etela-Aasiassa vuoteen 2050 mennessä, kasvaa Itä/Kaakkois- Aasiassa Tulivia mega-suistoissa (Mekong, Ganges/Brahmaputra) Himalajan jäätiköiden sulamista Pienet saaret rannikkoekosysteemien rapautuminen makean veden saatavuuden väheneminen, infrastruktuurivauriot
6 Kuka kärsii eniten ilmastonmuutoksesta? Ihmiset, jotka ovat alttiita luonnononnettomuuksille + ovat riippuvaisia ilmasto-herkistä elinkeinoista + joilla on heikko sopeutumiskyky trooppiset maat, pienet saaret, rannikkoalueet, herkät ekosysteemit maat ja alueet jotka ovat riippuvaisia maataloustuotannosta vähiten kehittyneet maat, maaseudun ja kaupunkien köyhät, marginalisoituneet ryhmät (naiset, alkuperäiskansat) polttava tarve sekä ihmisten että yhteiskuntien sopeutumiselle ilmastonmuutokseen
7 Sopeutumisen lähtökohtia maataloustuotannon ja maankäytön sopeutuminen ei ole uusi asia, monia teknologisia ratkaistuja ja menetelmiä on jo olemassa Suunniteltu vs. autonominen sopeutuminen Uutena haasteena on nopeus (2050 tulee nopeasti) ja laajuus (kaikkialla) Tavoitteena joustavampi ja kestävämpi tuotantojärjestelmä
8 Toimenpiteitä / Investointeja Tarvitaan vankka tietopohja perus ja soveltavaa tutkimusta, tappaustutkimuksia, dataa, seurantaa tarkasteltava laajaa kirjoa kansallisia/paikallisia vaikutuksia Kiinnitettävä huomioita paikallisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin ei ylhäältä alas tai alhaaalta ylös vaan alhaalta alas! Prosessit: Iteratiivinen oppiminen vastaukset eivät ole yksinkertaisia, ilmeisiä tai tiedettyjä Tarvitaan tiedonvälitystä yhteiskunnan kaikilla tasoilla tiedon ja ymmärryksen täytyy muodostua paikallisten olosuhteiden summista ja jakaantumisista, ei pelkästään globaaleja yleistyksiä sopeutuminen on aina paikallista!
9 CC Adaptation Africa Building capacity for food security and reduced climate risks Project overview Pilot studies on community based adaptation in sub-sahara. Improved systematic information and knowledge on location-specific climate impact on agricultural based livelihoods. Integration of adaptation activities on ongoing programmes. Documenting and testing farm level adaptation practices. Key outputs Improved and stabilizing yields and coping mechanisms Strengthening NAPA implementation Strengthening adaptation knowledge base/institutions. Providing cases for post Kyoto financing regimes to incorporate agriculture and natural resource management. Generate lessons and methodologies for climate change adaptation at the community level.
10 Gender and Climate Change Project objectives Examine links between climate change and gendered changes in agricultural practices to ensure food security. Pilot study in India. Linking environmental, economic and social data. Develop methodologies for collecting genderdisaggregated data on climate impacts and adaptation. Provide information on vulnerabilities, needs and levels of resilience. Main results Empirical evidence of effects of climate change on men and woman. Documentation on gender-specific adaptation strategies. Analysis of gender specific social, economic and community challenges. Methodologies which can be used in other countries. Research recommendations, policy and future research.
11 What do we actually know? Global Land use change year 2000, thousand km 2. Source FAO, GEO-4 Into: From: Forest Woodland / Grassland Agricultural crops Urban area Forest Woodland/ Grassland Agricultural crops Urban area n.s. n.s. n.s. 380
12 Sopeutuminen on osa isompaa kokonaisuutta Politiikkaintegraatio ruokaturva (kysynnän kasvu), energia, muuttoliike, vesi, maan omistus ja luonnonvarojen hallinta, kauppa... Yhteyden kasvihuonekaasujen vähentämiseen (kovarianssi/synergiat) metsien säilyttäminen, lisämaan tarve ruuantuotantoon, ympäristöpalvelujen korvaaminen Humanitaarinen apu voi viedä huomion pitkän tähtäyksen selviämiskeinoista 2050 on myös kaukana..
13 Maatalous, metsätalous ja maankäytön muutos aiheuttavat 1/3 kasvihuonekaasupäästöistä! 17% 14% 14% 5% 1.3% 3% 3% 3% Methane from cattle enteric fermentation Manure Biomass Fertilizer burning Nitrous oxide production from fertilised soils Rice production 47% Farm Irrigation machinery Päästöjä on vähennettävä(mitigation)
14 What is mitigation? What is mitigation? = actions to reduce and avoid GHG emissions and enhance sinks reducing GHG emissions or replacing or avoiding GHG emissions or enhancing carbon sinks
15 Ruokaturvan, sopeutumisen ja päästövähennysten välinen synergia sopeudu muutoksiin + vähennä päästöja + varmista ruokaturva + turvaa luonnonvarojen kestävä käyttö Synergat - Esimerkkejä Peltometsäviljely - Agroforestry Maaperän ja veden kestävä käyttö Integrroidut riisi-karjatalous järjestelmät Parannettu laidunmaiden hoito ja hallinta Food security Synergies Mitigation Adaptation
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotKestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa
Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,
LisätiedotBiotalouden kansainväliset kytkennät
Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotRuokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä
Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta 23.11.2018 26.11.2018 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 1964/66 1974/76 1984/86 1997/98
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotVesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE
Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 11.9.2013 T1 T2 11.9.2013 Seppo Rekolainenn, SYKE What does nexus mean? Etymology: nexus (latin): the act of binding, from the verb necto
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotEU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotIlmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General
Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Carbon dioxide level highest in 3 million years CO2 CH4 N2O Increase 146 % (since 18th century) Increase 257 % Increase 122% Lifetime several
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotRuoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet
Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia
LisätiedotIlmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle
Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle Maankuivatus ja ilmastonmuutos seminaari 18.10.2018 18.10.2018 Mikael Hildén 1 Ilmastonmuutoksen merkitys maataloudessa kasvaa 1. Tulvat, kuivuusjaksot
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen
Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
Lisätiedoton ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta
Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotLuomututkimuksen linjauksia. Sari Iivonen Mustiala
Luomututkimuksen linjauksia Sari Iivonen 17.4.2018 Mustiala Luomuinstituutti tutkittua tietoa luomusta Finnish Organic Research Institute research-based information about organics Picture or some other
LisätiedotIlmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun
Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA seminaari 7.10.2014 Lasse Peltonen Tutkimuskoordinaattori, Kestävät Yhdyskunnat Suomen ympäristökeskus (SYKE) Katse kaupunkeihin
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotMitä tietotarpeita VMI palvelee?
Mitä tietotarpeita VMI palvelee? Kari T. Korhonen Taksaattoriklubin kevätseminaari 30.3.2015 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien seurantajärjestelmä, joka
LisätiedotMonitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
LisätiedotKasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotViljantuotannon haasteet
Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on
LisätiedotMaailman metsät haasteet tänään ja huomenna
Päättäjien metsäakatemia Majvik, 26.5.2016 Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Petri Lehtonen, Indufor 26.5.2016 Haasteet Kasvavan metsäntuotteiden kysynnän tyydyttäminen Maankäytön muutokset ja
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotSopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY
Sopeutumisen askelmerkit Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY Sopeutumisen seuranta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun
LisätiedotAinevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista
Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotEnhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki
Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotILMASTONEUVOTTELUISSA JA
SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotVeden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto
LisätiedotRuuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?
Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotRegional perspectives on climate change impacts and adaptation
Regional perspectives on climate change impacts and adaptation Timothy Carter Finnish Environment Institute, SYKE (Lead Author, Chapter 21, Regional Context) Climate Change 2014 Impacts, Adaptation and
LisätiedotMiten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?
Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotSuomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)
Lisätietoa ohjelmasta: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1563_en.htm 1996 Hankekuvaukset Euroopan komission verkkopalvelussa: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1832_en.htm Promoting student
LisätiedotIlmastonmuutos ja siihen varautuminen
Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen Liisa Pietola, MTK 6.9.2018, Vantaa ProAgria Maitovalmennus 2018 Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Ratkaisu MAAPERÄSSÄ & juurissa- sadossa Viljelijöille sankariviitta
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotYmpäristöstä. Yhdessä.
Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:
LisätiedotHiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?
Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä
EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä PAIKKATIETOILTAPÄIVÄ 25.4.2018 TERHI ALA-HULKKO MAANTIETEEN TUTKIMUSYKSIKKÖ EKOSYSTEEMIPALVELUT Luonnon ihmiselle
LisätiedotMaatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä
Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotYhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma
Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotMitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotArktinen alue. Pohjois-Eurooppa
Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia
Lisätiedot895 M ,26%*
17.4.2019 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 13.03.2019 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 895 M 2068 14,26%* 1360 590 322 150 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten
LisätiedotCounting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.
Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional
LisätiedotVarsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta
Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarat ja biotuotanto Tuotannon ympäristövaikutukset NORFASYS-projekti Seminaari 26.11.2015
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotMiten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?
Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin? Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? tapahtuma Reisjärvi 30.10.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos
LisätiedotSuomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu 18.1.2019 VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT 17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun* Ympäristöpolitiikan
LisätiedotMiten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen
Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus 4.9.2019 30.8.2019 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Ympäristöjalanjälki Kauppakiistat, valtapolitiikka Huomisen ruoka Väestönkasvu, kaupungistuminen
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotClimate Action in Agenda 2030; Finland
Climate Action in Agenda 2030; Finland Climate Action in Agenda 2030; Finland Suomen ilmastonmuutostransformaatioon liittyviä hankkeita Toteutettuja hankkeita Tausta 2001 Kansallinen ilmastostrategia Kioto
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotMaataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos
Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos Maailman suurin haaste Meitä on nyt seitsemän miljardia. Ennusteen mukaan maailman väkiluku lisääntyy vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin. YK:n
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotSocietal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials
Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotBioenergian näkymä Itämeren alueella ja Euroopassa
Koneyrittäjien energiapäivä 8.3.2019 Bioenergian näkymä Itämeren alueella ja Euroopassa Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö president, Bioenergy Europe Esityksen sisältö REDII direktiivi Kestävän Rahoituksen
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotAvustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet FT Maria Hällfors Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumi 15.12.2017 Ennustettu riski lajien sukupuutolle
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotExport Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %
Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:
Lisätiedot