Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa"

Transkriptio

1 Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia on yhä enemmän ja ne ovat entistä vakavampia. Muualla Euroopassa, myös sen eteläosissa, lämpötilan kohoaminen ja sateiden väheneminen tarkoittavat sitä, että monet alueet saattavat joutua kärsimään kuivuudesta. Monet talouden alat ovat riippuvaisia terveistä ja vakaista ekosysteemeistä voidakseen tuottaa ihmisille erilaisia tuotteita ja palveluja. Esimerkiksi mehiläiset pölyttävät viljelykasvejamme ja metsät auttavat sitomaan kasvihuonekaasuja. Ekosysteemien lajien ja elinympäristöjen tasapainon muutoksilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Sateiden väheneminen Etelä-Euroopassa voi tehdä tiettyjen kasvien viljelyn mahdottomaksi, kun taas lämpötilan kohoaminen voi johtaa siihen, että haitalliset vieraslajit ja tauteja kantavat lajit muuttavat kohti pohjoista. Arktinen alue Lämpötilan nousu on paljon suurempi kuin maapallolla keskimäärin. Merijää vähenee arktisella alueella. Grönlannin jääpeite pienenee. Ikiroudan alueet vähenevät. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski kasvaa. Meriliikenne sekä kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen lisääntyy. Pohjois-Eurooppa Lämpötilan nousu on paljon maapallon keskiarvoa suurempi. Lumen määrä sekä järvien ja jokien jääpeite vähenee. Jokien virtaama kasvaa. Lajit muuttavat kohti pohjoista. Sadot suurenevat. Lämmöntuotannon tarve vähenee. Vesivoimapotentiaali kasvaa. Talvimyrskyjen aiheuttamien vahinkojen riski kasvaa. Kesämatkailu lisääntyy keskimäärin. Luoteis-Eurooppa Talven sademäärät kasvavat. Jokien virtaama kasvaa. Lajit muuttavat kohti pohjoista. Lämmöntuotannon tarve vähenee. Jokien ja rannikoiden tulvariskit kasvavat. Keski- ja Itä-Eurooppa Kuumat äärilämpötilat lisääntyvät. Kesän sademäärät vähenevät. Veden lämpötilat nousevat. Metsäpalojen riski kasvaa. Metsien taloudellinen arvo laskee. Rannikkoalueet ja aluemeret Merenpinta kohoaa. Meren pintalämpötilat nousevat. Meri happamoituu. Kala- ja planktonlajit levittäytyvät kohti pohjoista. Kasviplanktonyhteisöissä tapahtuu muutoksia. Kalakantoihin kohdistuvat riskit kasvavat. Vuoristoalueet Lämpötilan nousu on Euroopan keskiarvoa suurempi. Jäätiköiden pinta-ala ja tilavuus pienenevät. Vuoristojen ikiroudan alueet vähenevät. Kasvi- ja eläinlajit siirtyvät ylemmäs. Alppien alueella lajien sukupuuttoon kuolemisen riski on erittäin suuri. Maaperän eroosion riski kasvaa. Hiihtomatkailu vähenee. Välimeren alue Lämpötilan nousu on Euroopan keskiarvoa suurempi. Vuotuinen sademäärä pienenee. Jokien vuotuinen virtaama pienenee. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski kasvaa. Aavikoitumisen riski kasvaa. Maatalouden vedentarve kasvaa. Sadot pienenevät. Metsäpalojen riski kasvaa. Helleaalloista johtuva kuolleisuus kasvaa. Etelästä peräisin olevien taudinlevittäjien elinympäristöt laajenevat. Vesivoimapotentiaali vähenee. Kesämatkailu vähenee ja matkailu muina vuodenaikoina saattaa lisääntyä. Lähde: EEA Report No 12/2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe (Saatavana vain englanninkielisenä). 1 EEA 2

2 Olemmeko valmiita ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin terveyteemme, ekosysteemeihin ja talouteen. Tulevina vuosikymmeninä näistä vaikutuksista tulee todennäköisesti entistä vakavampia. Ellei näihin vaikutuksiin puututa, ne voivat osoittautua erittäin kalliiksi niistä johtuvien sairauksien, ekosysteemeihin kohdistuvien haittavaikutusten sekä omaisuuden ja infrastruktuurin vahingoittumisen vuoksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kattaa monenlaista toimintaa ja monen alan politiikkaa, joilla yhteiskuntia pyritään valmistamaan muuttuvaan ilmastoon. Yhdistämällä sopeutumis- ja hillintätoimia tehokkaasti voidaan auttaa varmistamaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuudessa ovat vähäisiä ja että Eurooppa on aikanaan valmiimpi kohtaamaan ja sietämään niitä.. i Ilmastonmuutoksen vaikutukset Mitigation and adaptation 2100? BKT Ellei sopeutumis- ja hillintätoimia toteuteta, Euroopan näkymät vuoteen 2100 mennessä ovat seuraavat: Metsäpaloja voi esiintyä vuosittain noin hehtaarin alueella. Jokien tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen kustannukset voivat olla yli 10 miljardia euroa vuodessa. Euroopan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia vuodesta 1990, vaikka bruttokansantuote on kasvanut 45 prosenttia. EU:n resurssien kokonaiskäyttö on vähentynyt 19 prosenttia vuodesta 2007 ja kierrätysaste on parantunut. EU:n suurimmat tekniikan alan yritykset saavat jo 40 prosenttia tuloistaan ympäristöalan toiminnasta. Vuosittain kuivuudesta kärsivien henkilöiden määrä voi nousta 150 miljoonaan. Merenpinnan kohoamisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset kasvaisivat yli kolminkertaisiksi, 42 miljardiin euroon vuodessa. Helteeseen liittyvien kuolemantapausten määrä voi nousta :een vuodessa. EU:n oma raaka-aineiden kulutus väheni 10 prosenttia vuosina siitä huolimatta, että taloudellinen tuotos kasvoi 16 prosenttia. Ympäristöalan työllisyys kasvoi 47 prosenttia vuosina ja alalla luotiin 1,4 miljoonaa uutta työpaikkaa. Vuosina uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa kasvoi EU:ssa yli kaksinkertaiseksi. Lähteet: EEA, European environment state and outlook 2015: Climate change impacts and adaptation, Energy, Green economy, Resource efficiency, Waste (saatavana vain englanninkielisenä). 3 EEA 4

3 Ilmastonmuutos ja meret Ilmastonmuutos nostaa merten lämpötilaa, aiheuttaa meriympäristöjen happamoitumista ja muuttaa sademalleja. Yhdessä nämä tekijät yleensä pahentavat muiden ihmisen merille aiheuttamien paineiden vaikutuksia, mikä johtaa merten biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen. Jäätikköjen sulaminen, merten lämpeneminen ja maaperän liikkeet nostavat meren pintaa. Muutokset kalakannoissa vaikuttavat toimeentulomahdollisuuksiin. Lämmin virtaus Lämpö Ravinnepäästöt aiheuttavat liiallisia leväkukintoja ja kuolleita alueita. Valtameret sitovat noin 25 prosenttia kaikista ilmakehään joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Merten happamoituminen ja lämpeneminen vahingoittaa kalakantoja ja uhkaa merten biologista monimuotoisuutta. Kylmä virtaus Maapallon merien lämpösisältö m (5 vuoden keskiarvo) 10^22 Joules Lähteet: Sabine et al ( EEA indicator on ocean heat content. Data from National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) (lähteet saatavana vain englanninkielisenä). EEA 5

4 Ilmastonmuutos ja maatalous Maatalous sekä edistää ilmastonmuutosta että joutuu kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. EU:n on vähennettävä maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä ja mukautettava elintarvikkeiden tuotannon järjestelmäänsä siten, että se selviää ilmastonmuutoksesta. Koska resurssien maailmanlaajuinen tarve ja kilpailu niistä kasvavat koko ajan, EU:n elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta ja otettava huomioon maatalouden, energiatalouden ja elintarviketurvan välinen yhteys. Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 10 prosenttia. N Metaani Typpioksidi W E -24% Vuosina EU:n maatalouden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 24 prosenttia. Innovatiivisten tekniikoiden tehokkaampi integrointi Etelä-Euroopassa äärimmäisten helteiden sekä sateiden ja vedensaannin vähenemisen odotetaan pienentävän satoja, kun taas Pohjois-Euroopassa sääolot saattavat muuttua paremmin viljelyyn sopiviksi. Maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan edelleen vähentää seuraavin keinoin: Lihan- ja maidontuotannon tehostaminen S Metaanin talteenotto lannasta Lannoitteiden tehokkaampi käyttö Ruokajätteen vähentäminen Sellaisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen, joilla on suuri hiilijalanjälki Maailmanlaajuisesti +14% +70% Tiesitkö? Vuosina kasvin- ja kotieläintuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 14 prosenttia. Elintarvikkeiden kysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä 70 prosenttia. Liha- ja maitotuotteilla on kaikista elintarvikkeista suurin hiili-, raakaaine- ja vesijalanjälki. Alkutuotannon jälkeisen kuljetuksen ja jalostuksen osuus on vain murto-osa kaikista elintarviketuotantoon liittyvistä päästöistä. Lähteet: EEA, European Environment state and outlook 2015: Agriculture. Eurostat, Statistics explained: Agricultural production crops (ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/agricultural_production_-_crops) (lähteet saatavana vain englanninkielisenä). EEA 6

5 Maaperä ja ilmastonmuutos Maaperä on tärkeä ja usein laiminlyöty ilmastojärjestelmän osa. Se on merien jälkeen toiseksi suurin hiilivarasto tai hiilinielu. Tärkeiden maaekosysteemien ennallistaminen ja kestävä maankäyttö kaupunki- ja maaseutualueilla voivat auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Tällä hetkellä Euroopan metsien hiilivarasto kasvaa, mikä johtuu metsänhoidossa ja ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Noin puolet tästä hiilivarastosta on sitoutunut metsien maaperään. Kun metsien tila heikkenee tai metsiä hakataan, niihin varastoitunut hiili kuitenkin vapautuu takaisin ilmakehään. Tässä tapauksessa metsät voivat muuttua ilmakehään vapautuvan hiilen nettotuottajiksi. Euroopan metsäpinta-ala on kasvanut 19,5 miljoonaa hehtaaria vuodesta Kyntäminen nopeuttaa hajoamista ja mineralisoitumista, jolloin vapautuu enemmän hiilidioksidia. Luonnonmukainen viljely voi vähentää hiilidioksidipäästöjä prosenttia hehtaaria kohti perinteiseen viljelyyn verrattuna. Fotosynteesi Hiilidioksidi Myrskyjen, tuulen ja lumen aiheuttamien vahinkojen arvioidaan koskevan 0,4:ää prosenttia metsäalasta. Hengitys, orgaanisen aineksen hajoaminen ja mineralisoituminen tuottavat hiilidioksidia. Hyönteisten ja tautien vahingoittama metsäpinta-ala on Euroopassa kaksinkertaistunut vuodesta Metsäpalot tuhoavat Euroopassa joka vuosi noin hehtaaria. Hiili siirtyy kasvin juuriin. Maaperän toiminta: Maanalainen hiilivarasto 1 cm:n paksuisen maakerroksen muodostuminen voi kestää vuotta. Läpäisevä maaperä suojelee meitä helleaalloilta etenkin kaupungeissa. Maaperä sitoo ja varastoi hiiltä. Maaperä ehkäisee ja sääntelee tulvia. Lähteet: EEA, European Environment state and outlook 2015: Forests, Soil; UNECE, 2015: Forests in the ECE region trends and challenges in achieving the global objectives on Forests. ECE/ TIM/SP/37 FAO, Organic agriculture, environment and food Mikrobien toiminta voi kiihtyä Maaperä varastoi, suodattaa Neljäsosa koko maapallon 95 prosenttia maailman elintarvikkeista security ( FAO, korkeammassa lämpötilassa, jolloin ja muuntaa ravinteita, biologisesta monimuotoisuudesta tuotetaan suoraan tai epäsuorasti Soil facts ( (lähteet saatavana vain vapautuu enemmän hiilidioksidia. epäpuhtauksia ja vettä. on maaperässä. maaperällä. englanninkielisenä) EEA 8

6 Ilmastonmuutoksen hillitseminen Euroopan unionin toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuottavat tulosta. Itse asiassa EU:n odotetaan saavuttavan yksipuolisen 20 prosentin vähennystavoitteen (vuoden 1990 tasoon verrattuna) jo ennen sovittua vuoden 2020 määräaikaa. EU pyrkii myös vähentämään omia päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähentämään taloutensa hiilipäästöjä lisää vuoteen 2050 mennessä. EU tuottaa tällä hetkellä 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kansainvälinen yhteisö on sopinut maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta 2 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että parantaaksemme mahdollisuuksiamme rajoittaa keskilämpötilan nousu 2 celsiusasteeseen maailman päästöjen täytyy saavuttaa huippunsa vuonna 2020 ja alkaa sen jälkeen vähentyä. Vuonna 2050 maailman päästöjen on oltava prosenttia pienemmät kuin vuonna 2010, ja vuoteen 2100 mennessä niiden on pudottava lähelle nollaa tai jopa sen alle. EU:n kasvihuonekaasupäästöt ja vähennystavoitteet, lukuun ottamatta maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) Indeksi % % % % EU:n kasvihuonekaasupäästöt aloittain LULUCF-sektoria lukuun ottamatta Teollisuus 19% 13% 10% Rakennukset Maatalous Huipputaso noin vuonna 2020 Maailman kasvihuonekaasupäästöt 40 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna 70 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna Gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia LULUCF-sektori mukaan luettuna Liikenne 20% 3% Jätteet Energia-ala 30% 5% Muut 10 EU COP Huomautukset: (1) Arvio maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuosina perustuu EDGAR-tietokannan tietoihin sekä SOER 2010 raportin ilmastonmuutoksen hillitsemistä käsittelevässä luvussa olevaan maailman hiilidioksidipäästöjä vuosina kuvaavaan kaavioon ( Global emissions, ). (2) EU:n pitkän aikavälin kehitys oikealla (mustalla) on vain suuntaa-antava, sillä EU:n vuoden 2050 tavoitteessa ei oteta huomioon LULUCF-sektorin nettovaikutusta. Lähteet: EEA, Annual EU greenhouse gas inventory and inventory report 2014; EEA, Mitigating climate change - SOER 2010 thematic assessment; European Commission-Joint Research Centre, Global Emissions EDGAR v4.2 FT2012 (November 2014); IPCC, Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the 5th Assessment Report of the IPCC. Lue lisää: EEA Report Trends and projections in Europe. Lähdetiedot saatavana vain englanninkielisenä. 9 EEA 10

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Jatkuvuuden hallinta seminaari Messukeskus 8.10.2009 Harriet Lonka, Gaia Consulting Oy Yhteiskuntaturvallisuuden seura ry Hillitseminen Ilmastonmuutoksen vaikutusketjut

Lisätiedot

i taloudellinen arvo ja merkitys

i taloudellinen arvo ja merkitys Ekosysteemien ja biologisen i monimuotoisuuden i taloudellinen arvo ja merkitys Marianne Kettunen vanhempi tutkija Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Suomen kestävän

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus Luke 1 Teppo Tutkija 11.10.2016 International Panel on Climate Change,

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet

EU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet Euroopan Komissio Maatalouden ja Maaseudun Kehit tämisen Pääosasto Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen Lisätietoja Rue de la Loi 200, B-1049 Brysseli, Belgia Puhelin Keskus (+32 2) 2

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS, annettu , tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU)

KOMISSION SUOSITUS, annettu , tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2011 K(2011) 6362 lopullinen KOMISSION SUOSITUS, annettu 16.9.2011, tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU) KOMISSION SUOSITUS,

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Merialueiden suunnittelu Suomessa Helsingin ympäristökeskus, 30.1.2014 1. Itämeren tulevaisuuden haasteet Merenkäytön kasvu Hajanainen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0360/37. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0360/37. Tarkistus 27.4.2015 B8-0360/37 37 B8-0360/0360/2015 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että vuonna 2015 järjestettävän Milanon maailmannäyttelyn teema on planeetalle ravintoa, elämälle energiaa ja tapahtuma voi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 27.7.2011 B7-0000/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot