chydenius Luovuutta ja tekemisen meininkiä Vanhustenhuollosta kansainvälisesti UNIVERSITAS Sivut 6 7 Sivu 10 Andersin paluu Sivu 12

Transkriptio

1 chydenius UNIVERSITAS KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSEN ASIAKASLEHTI Luovuutta ja tekemisen meininkiä Sivut 6 7 Vanhustenhuollosta kansainvälisesti Sivu 10 Andersin paluu Sivu 12

2 AJANKOHTAISTA TEKSTI PÄIVI VUORIO Lukuvuoden avajaisia vietettiin Kokkola-salissa, josta yleisö poistui kolmen rehtorin johdolla. Avajaisissa jaetun Chydenius-mitalin sai tänä vuonna tutkija Pertti Hyttinen. Yliopistokeskuksen toimintaajatus aikaansa edellä Chydenius-instituutti Kokkolan yliopis - tokeskus juhlisti jälleen uuden lukuvuoden alkamista Kokkola-salissa pidetyillä luku - vuoden avajaisilla. Juhlapuheen pitänyt Jyväskylän yliopis - ton rehtori Aino Sallinen totesi puhees - saan, että aikuiskoulutus on Kokkolan yli - opistokeskuksen vahvuus ja että aikuiskou - lutuksen toteuttamisessa yliopistokeskus voi toimia suunnannäyttäjänä myös muil - le korkeakouluille. Sallisen mukaan valtion tuottavuusohjelmasta ei seuraa suoraan mitään erityisvaatimuksia Kokkolaan. - Sitäkin tärkeämpää on, että samoin kuin emokampuksilla, myös täällä jatke - taan toiminnan tehostamista kaikilla tasoil - la omin toimin, Sallinen muistutti. Hänen arvionsa mukaan Kokkolan yliopistokes - kuksen toiminta-ajatus on aikaansa edellä ja vastaa hyvin tämänhetkisiä korkeakou - lupoliittisia linjauksia. Sallinen painotti myös alueellisen sitou - tumisen merkitystä. - Keski-Pohjanmaalla alueellinen sitou - tuminen on toteutunut esimerkillisesti eri - tyisesti lahjoitusprofessuurien muodossa. Tilaisuuden avasi Chydenius-instituu - tin Kokkolan yliopistokeskuksen johta - ja Mikko Viitasalo. Oulun yliopiston ter - vehdyksen esitti rehtori Lauri Lajunen ja Vaasan yliopiston tervehdyksen toi rehtori Matti Jakobsson. Avajaisten musiikkiohjel - masta vastasi Chydenius-kapelli. Chydenius-mitali Pertti Hyttiselle Chydenius-mitali myönnettiin tänä vuon - na tutkija Pertti Hyttiselle, joka on edistänyt työllään Anders Chydeniuksen elämäntyön tuntemusta niin kotimaassa kuin ulkomail - lakin. Pertti Hyttinen on toiminut ansiokkaasti Chydenius-tutkijana Chydenius-instituu - tin Kokkolan yliopistokeskuksen palve - luksessa vuodesta 1996 alkaen. Pertti Hytti - sen laatiman suunnitelman pohjalta käyn - nistyi kuluvana vuonna mittava Anders Chydeniuksen kootut teokset -projekti. Viisivuotisen yhteistyöhankkeen tarkoi - tuksena on Anders Chydeniuksen kirjoi - tusten kokoaminen tieteellisin periaattein yksiin kansiin. Chydenius-mitalin myöntävät Chydeni - us-instituutin kannatusyhdistys ja Chyde - nius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Anders Chydeniuksen elämäntyön perin - töä ja Chydenius-instituutin toimintaa an - sioituneesti edistäneelle henkilölle. Mita - lin ovat tässä merkityksessä aiemmin saa - neet luokanopettajakoulutuksen professori (emeritus) Juhani Aaltola vuonna 2004 ja Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunanen vuonna 2005.

3 SISÄLTÖ Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen asiakaslehti Universitas Chydenius ISSN Päätoimittaja: Mikko Viitasalo, puh Toimituskunta: Margareta Back, Juha Hakala, Tanja Isoaho, Anne Jokela, Ilkka Luoto, Lauri Tuomi-Nikula, Päivi Vuorio Taitto: Kaj Frilund/Mainostoimisto Fristyle Kuvat: Tomi Hirvinen Käännökset: Stina Hallman Toimituksen osoite, tilaukset ym: Chydenius-instituutti / UC, PL 567, Kokkola Painopaikka: Forsberg, Pietarsaari, pm Seuraava numero ilmestyy tammikuussa 2007 Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Postiosoite: PL Kokkola Käyntiosoite: Pitkänsillankatu Kokkola Puhelin: Telefax: Kaustisen toimipiste Haitekki-talo Vissavedentie Kaustinen Pietarsaaren toimipiste Koulukatu Pietarsaari JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS 8 4 Kriittiset menestystekijät 10 Pääkirjoitus Töissä Chydiksessä Tutkija Ilkka Luoto Luovuutta, ammattitaitoa ja tekemisen meininkiä Juha Hakala on aloittanut elokuussa kasvatustieteen professorina. Kilpailukykyä yritysten ja yliopiston yhteistyöllä Yliopistokeskukseen perustetun ke - mian professuurin odotetaan avaavan alueella tehtävälle tutkimukselle uusia rahoituskanavia Uutisia tuutista interrai seminaarissa keskusteltiin vanhustenhuollon kehittämisestä ja maaseutututkijatapaamisessa kulttuu - rista. Andersin paluu Sarjakuvakilpailun voitti Ville Korpelan piirtämä Andersin paluu. Nimityksiä instituutissa Sanaristikko Nahkatehtaan kummitus 3

4 PÄÄKIRJOITUS/LEDAREN TEKSTI MIKKO VIITASALO Kriittiset menestystekijät Yliopistokeskusten toimintamallissa korostuvat yhteistyö ja yhteisrahoitus. Koulutus- ja tutkimustoiminnan tulee lähteä alueen tarpeista ja sen tulee rakentua yliopistojen ja alueen ammattikorkeakoulun väliseen yhteistyöhön. Kokkolan yliopistokeskuksen rahoituksesta tulee jatkossakin mer - kittävä osa olemaan alueellista. Vuosille solmittava uusi yhteistyösopimus sekä uudet lahjoitusprofessuurit takaavat kuntien ja yritysten pysyvän ja merkittävän resurssin Kokkolan yliopistokes - kukselle. Kuluvana kesänä Jyväskylän yliopisto kohdisti luokanopet - tajakoulutuksen lisäksi tutkintotavoitteita Kokkolan yliopistokes - kuksessa järjestettävälle uusille maisteriohjelmille; tietotekniikalle ja sosiaalityölle. Päätös yhdessä alueen rahoituksen kanssa mah - dollistaa näiden uusien ohjelmien käynnistymisen. Vuoden 2005 aikana käynnistyi keskustelu yliopistojen ja am - mattikorkeakoulujen rakenteista ja lukumääristä. Huolta kanne - taan erityisesti huippututkimuksesta, jossa Suomen tulisi pysyä mui - den mukana ja mielellään kärjessä. Vaaditaan suurempia ja tehok - kaampia yksiköitä. Nämä muutospaineet ja vaatimukset kohdistuvat myös yliopistokeskuksiin ja asettavat meille kovia haasteita tulevai - suuden suhteen. Miten Kokkolan yliopistokeskus ansaitsee paikan tulevaisuudessakin Suomen korkeakoulukartalla. Vastaus edellä ole - vaan löytyy seuraavista tekijöistä: Opetus- ja tutkimustoiminnan tulee perustua tiiviiseen yhteistyö - hön yliopistojen tiedekuntien ja laitosten kanssa ja siitä pitää syntyä merkittävää lisäarvoa yliopistoille. Toiminnassa tulee korostaa yliopistojen ns. kolmannen tehtävän tärkeyttä ja merkitystä ts. opetuksen ja tutkimuksen tulee perustua alueen tarpeisiin ja niiden tulee tukea sen aineellista ja henkistä ke - hitystä. Yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa tulee kehittää ja tiivis - tää. Erityisen tärkeää on rakentaa toimivat ja joustavat koulutusväy - lät ammattikorkeakoulusta yliopistokeskuksen maisteriohjelmiin duaalimallin periaatteiden mukaisesti. Kokkolan yliopistokeskuksen tulee profiloitua aikuiskoulutuk - sen edelläkävijäksi, joka kehittää, kokeilee ja ottaa käyttöön uusia opetusmuotoja ja teknologioita ennakkoluulottomasti. Toiminnan tulee olla, tehokasta, tuloksellista ja laadukasta. Nämä ovat vähimmäisvaatimuksia, joilla voimme ansaita tulevai - suuden. Kritiska framgångsfaktorer I universitetscentrens verksamhetsmodell betonas samarbete och samfinansiering. Utbildnings- och forskningsverksamhe - ten bör utgå från de regionala behoven och bygga på ett samar - bete mellan universiteten och yrkeshögskolan i regionen. Även i framtiden kommer en betydande del av finansieringen av Karleby universitetscenter att vara regional. Det nya samarbetsavtal som skall ingås för åren samt de nya donationsprofessurerna garan - terar en bestående och betydande resurs från kommuner och företag för Karleby universitetscenter. I somras fastställde Jyväskylä universitet examensmål förutom för klasslärarutbildningen också för de nya ma - gisterprogram som ordnas vid Karleby universitetscenter; datateknik och socialt arbete. Beslutet tillsammans med den regionala finansie - ringen gör det möjligt att sätta i gång med dessa nya program. Under år 2005 startade en diskussion om universitetens och yrkes - högskolornas strukturer och antal. Man är bekymrad särskilt över spetsforskningen, där Finland borde hålla jämna steg med andra och gärna ligga främst. Det krävs större och effektivare enheter. Fö - rändringstrycket och kraven är också inriktade på universitetscentren och ställer oss inför stora utmaningar med tanke på framtiden. Hur förtjänar Karleby universitetscenter sin plats även i framtiden på den finländska högskolekartan? Svaret hittas i följande faktorer: Undervisnings- och forskningsverksamheten bör basera sig på ett intensivt samarbete med universitetens fakulteter och institutioner och detta bör skapa ett betydande mervärde för universiteten. I verksamheten bör vikten och betydelsen av universitetens s.k. tred - je uppgift poängteras dvs. undervisning och forskning bör grunda sig på de regionala behoven och stödja den materiella och andliga ut - veckling i regionen. Samarbetet med yrkeshögskolan bör utvecklas och intensifieras. Särskilt viktigt är det att bygga fungerande och flexibla utbildnings - vägar från yrkeshögskolan till universitetscentrets magisterprogram i enlighet med principerna i dualmodellen. Karleby universitetscenter bör profilera sig som en föregångare in - om vuxenutbildning, som fördomsfritt utvecklar, prövar och tar i bruk nya undervisningsformer och -teknologier. Verksamheten bör vara effektiv, resultatrik och högklassig. Det här är minimikrav genom vilka vi kan förtjäna en framtid.

5 TÖISSÄ CHYDIKSESSÄ Tutkija Ilkka Luoto Tulin ensimmäisen kerran Chydikseen vuonna 1993 kesällä työharjoitteluun. Olin positiivisesti yllät - tynyt keskipohjalaisten mutkattomasta ystäväl - lisyydestä. Kotiseudullani Espoossa ihmi - set ovat jotenkin mutkalla, minkä varmaan minut tuntevat ovat vuosien varrella huo - manneetkin. Opintojen jälkeen en suunnitellut eri - tyisesti tutkijan hommia. Minua kuitenkin viehätti työharjoittelun aikana tutkijan työn itsenäisyys sekä mahdollisuus jatkuvaan it - sensä kehittämiseen. Sai lukea, kirjoittaa ja luovuuskin oli ajoittain sallittua. Kun en keksinyt parempaa, tyrkytin it - seäni jatkohommiin Chydikseen. Siitä se alkoi ja projektit seurasivat toisiaan. Tähän mennessä työhistoriaani voi kutsua todelli - seksi käytännön tutkijakouluksi. Olen ilok - seni saanut perehtyä moniin aiheisiin. Tu - tuiksi ovat tulleet niin Kokkolan ohikulku - tie, Öjanjärven virkistyskäyttö, maaseudun asiat kuin koulutusteknologiankin kiemu - rat. Pohjakoulutukseltani olen kulttuuri - maantieteilijä. Opiskeluajoilta mukaan tarttui myös laudaturin verran filosofian opintoja. Aivan viime vuosina olen yhä ak - tiivisemmin hakeutunut tutkimaan paikan kulttuurista, kertomuksellista ja elettyä ulot - tuvuutta. Se on lähes sama teema, jota kä - sittelin jo maantieteen ensimmäisessä se - minaarissa. Nopeasti ajateltuna tutkijan virka saat - taa tuntua mitä parhaimmalta jatko-opis - kelun kannalta. Se ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ainakaan minulle ei ole ol - lut. Meiltä tutkijoilta on edellytetty osal - listumista hyvinkin vaihteleviin tehtäviin. Chydiksessä tutkijat ovatkin moniottelijoi - ta. Yksin rahoituksen etsiminen uusille tut - kimushankkeille vaatii paljon taustatyötä ja aikaa. Näin ollen asioilla on kääntöpuo - lensa. Laaja-alaisuus ei tuo automaattisesti mukanaan erikoistumista ja päinvastoin. Tohtoroituminen sen sijaan edellyt - tää juuri erikoistumista. Tulisi keskittyä jo - honkin aiheeseen riittävän syvähenkises - ti. Täytyisi kaivautua kirjapinojen keskelle ja unohtua sinne kuin siili talviunille. Mut - ta kun sähköpostit vingahtelevat, oveen ko - putetaan ja ajatus katkeaa. Minkäs siinä teet sitten. Myönnetään, että rimakin on välillä ollut oman väitöskirjaprojektin suhteen tur - han korkealla. Se varmaan johtuu siitä kun työskentelee päivittäin yliopistossa. Nyt on menossa oikea tohtoribuu - mi. Tuoreita tohtoreita tepastelee vastaan niin lenkkipoluilla kuin kapakoissakin, jo - ten täytynee meikäläisenkin kääriä hihat. Odotankin lokakuussa alkavaa apuraha - kauden alkua innolla. Silloin hiljennyn tut - kimustyöhön ja aloitan teoreettisen porau - tumisen paikan filosofiseen ytimeen. Lähi - ympäristön kannattaa olla varuillaan, koska saatan mietteissäni kompastella tielle osu - viin ihmisiin ja esineisiin. KUVA PIRKKO JÄRVELÄ Tutkija Ilkka Luoto tietää, että Chydiksessä väitöskirjaansa valmistavat joutuvat näkemään enmmän vaivaa opintojensa edistämiseksi kuin varsinaisilla yliopistopaikkakunnilla opiskelevat. Emoyliopistoissa tutkijoilla on rauha ja resurssit keskittyä hyvinkin erikoisiin ai - heisiin. Täällä maakunnassa eletään puo - lestaan jalat tukevasti maan kaarella. Tiedän että Chydiksessä tohtoroituneet tai väitöskirjaansa valmistavat joutuvat nä - kemään enemmän vaivaa opintojensa edis - tämiseksi kuin varsinaisilla yliopistopaikka - kunnilla opiskelevat. Toisaalta kun taustat ja katsanto ovat laveat kuin keskipohjalai - set maisemat, niin ei täältä myöskään mi - tään fakki-idiootteja valmistu. Toivottavasti sama pätee vaikka olisi hie - man mutkalla oleva espoolainen.

6 PROFESSORI TEKSTI TANJA ISOAHO Luovuutta, ammattitaitoa ja tekemisen meininkiä Professori Juha Hakala haluaa työyhteisöön tekemisen meininkiä. Tuore kasvatustieteiden professori Juha Hakala luotsaa Chydeniusinstituutin luokanopettajankoulutusta kiintopisteinään luovuus, suvaitsevaisuus ja työssä jaksaminen. Hän korostaa yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä sekä erilaisuuden rikkauden oivaltamista yhteiskunnassa, joka suosii mukautumista, nopeaa työtahtia sekä tasapäistämistä. 6 Innostunut, välitön, matalan sektorin orga - nisaatio on Hakalan mielestä ihanteellinen työyhteisö. - Työssä pitää olla kuhinaa ja tekemisen meininki. On vaarallista ajatella, että teh - dään näin, koska näin on ennenkin tehty. Yhteiskunta tarvitsee luovuutta ja kekseli - äitä ihmisiä eli niitä, jotka eivät tee aina sa - moin. Tässä on se ongelma, että luovuus on erilaisuutta ja meillä on taipumusta kokea erilaisuus uhkana. Siksi erilaiset sosiaaliset ympäristöt, esimerkiksi työyhteisöt pyrki - vät ikään kuin tahdottomasti sulauttamaan luovuutta ja palauttamaan luovia persoonia ruotuun. Juuri tämänkaltainen sosiaalisten ympäristöjen sulauttava ja harmonisoiva pyrkimys, yhdessä luovan prosessin tun - nistamattomuuden kanssa on usein johta - nut siihen, etteivät alansa luovat yksilöt ole lähestulkoonkaan aina saaneet tunnustus - ta lähipiiriltään, Hakala pohtii. Hakalan mukaan innostunut työntekijä

7 ei tarkoita sitä, että hän viettäisi työnsä ää - rellä myös vapaa-aikaansa. - Olen ehdottomasti tässä asiassa on-off ajattelun kannattaja. Se tarkoittaa sitä, että kun ollaan työssä, tehdään töitä ja kun ol - laan vapaalla, suljetaan työkännykkä, eikä roudata myöskään sitä salkkumikroa olo - huoneen tupakkipöydälle. Monikaan asia ei ole niin säälittävää kuin sielunsa ja ruu - miinsa työlle myynyt postmoderni hah - mo, joka saapuu kotiin silittelemään nuk - kuvien lastensa pellavapäitä. Hän on kyllä uransa luonut, mutta on menettänyt tässä elämänsä pelissä kaiken muun arvokkaan; arvomaailmansa, fyysisen ja psyykkisen hy - vinvointinsa, läheisensä, ihmissuhteensa, vapaa-aikansa, luonnon kauneuden ym - päriltään jne. Elämisen tarveaineet hukassa Oikeastaan professori Hakala haluaisikin pysähtyä kysymään, mikä meistä on teh - nyt tällaisia. - On helppo syyttää yhteiskuntaa ja työ - elämää, vaikka voisimme kasvattajina men - nä myös itseemme. Ei kouluakaan kaikesta voi syyttää. Miten koulu voisi saavuttaa 100 prosentin tulosta, jos lapsi on viettänyt en - simmäiset 7 vuottaa ilman kasvatusta? Mi - nua jonkin verran kauhistuttaa ajatella näi - tä 10-vuotiaita poikia, joiden elämää hal - litsevat melkein yksinomaan pleikkarit ja tietokoneet peleineen ja meseineen. Nämä tulevat miehet eivät opi hallitsemaan taval - lista arkea. He eivät osaa puhua, käsitellä tunteitaan, käyttää puukkoa, rakentaa ma - joja, he eivät osaa hiihtää, kulkea luonnos - sa eli kaikkea sitä, mikä vielä 1960-luvul - la tarjosi sentään jonkinlaisia elämisen tar - veaineita. Hakalalla ei ole mitään tietokoneita ja ylipäätään teknistä kehitystä vastaan. - Otan riemumielin itsekin vastaan kai - ken sen, mitä oivaltava ihminen on kyen - nyt luomaan. Puhuin pojista sen takia, että olen ylipäätään huolestunut lasten ja nuor - ten virikeympäristön yksipuolisuudesta. Turha meidän on ihmetellä, etteivät varus - miespalvelustaan suorittavat nuoret tahdo jaksaa yhtään mitään, jos 80% valveillaolo - ajasta on pelkkää hiirikäden siirtelyä. Työ - elämään tämä tietysti heijastaa siten, että kun hyväkuntoinen ihminen toimii työil - mapiiriltään hyvässä työyhteisössä, se saa myös luovuuden kukkimaan. Sisäisiä palkkioita ja jaksamista - Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdil - HAKALA JUHA Kasvatustieteiden tohtori (OY) 1992 Filosofian maisteri (JY) 1992 Oulun yliopiston dosentti vuodesta 1998 Kasvatustieteen professori Chydeniusinstituutissa alkaen Toiminut Chydenius-instituutin mais - terihautomon projektipäällikkönä vuodesta 1997, Chydenius-instituutin palveluksessa vuodesta Aiem - min toiminut mm. luokanopettajana ja tutkijana. Hakala on julkaissut yhdeksän kir - jaa ja kymmeniä artikkeleita. Hänen uusin, lokakuussa julkistettava kirjansa käsittelee yhteiskunnallista muutosta ja erityisesti työelämän ja teknologian suhteita. Teoksessa otetaan kantaa esi - merkiksi aikapulaan, kiireeseen, tiedon ja osaamisen hallintaan sekä tuoteke - hityksen ja luovuuden kysymyksiin. Kirjan kustantaa Gaudeamus. la, eivätkä koulut saa umpioitua, Hakala muistuttaa. - Ammattitaidon ylläpitämiseen, ja myös työssä jaksamiseen, vaikuttaa oleel - lisesti se, millaisena opettaja pitää omaa ammattitaitoaan. Työssä, myös koulutyös - sä pitäisi tavoitella sisäisiä palkkioita. Laa - dukas koulutyö saa aikaan positiivisia ko - kemuksia, mutta tulokseen ei päästä ilman koulutusta, tai jälkeen jääneellä ammatti - taidolla. Siksi opettajien täydennyskoulu - tuksen pohtiminen olisi äärimmäisen tär - keä opettajankoulutukseen liittyvä kysy - mys. Työssä jaksaminen on professori Haka - lan mukaan iso, ehdottomasti kasvava kou - lutyöhön liittyvä ongelma. - Minulla on sellainen kuva, ettei työs - sä jaksamista ole opettajankoulutuksessa riittävästi huomioitu. Opettajat poikkea - vat tässä suhteessa muusta työllisten jou - kosta nimenomaan negatiiviseen suun - taan. Opettajat ovat melko eläkehakuista joukkoa ainakin tilastojen valossa. Tähän on monia syitä, mutta yksi syy on ehdot - tomasti se, että julkisuus arvostaa heikoh - kosti sitä, että näiden esa pekka salosten ja jorma olliloiden takana on vuosien ope - tus- ja kasvatustyö. Jatkossa opettajien ar - ki ja työolosuhteet eivät ainakaan helpotu ja siksi tämä asia pitäisi saada koulutuksen puitteissa hyvään kuntoon ja nimenomaan siten, että sen perustan varaan on hyvä ra - kentaa työssä jaksamisen kuviota pitkin matkaa. Suvaitsevaisuutta ja uteliaisuuteen kannustamista Opettajankouluttajana professori Hakalan esillä pitämiä asioita ovat erilaisuuden hy - väksyminen ja suvaitsevaisuus. - Myös lasta ja hänen toimiaan tulee ar - vioida eräänlaista elämäntodellisuuden ko - konaisuutta vasten (siellä saattaa olla pie - niä ja suuria elämäntragedioita kotona, syr - jäytymistä, työttömyyttä, jne.) ja opettajien jos kenen tulisi pidättäytyä liian suorasu - kaisista tuomion sanoista. Hyvä opettajankoulutus tuottaa Haka - lan mukaan opettajia, jotka eivät suinkaan ole valmiita opettajia sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta joilla on oikea asen - ne lapsen luontaista uteliaisuutta ja ihmet - telyä kohtaan. - Meillä on aikuisina se ärsyttävä piir - re, että olemme usein liiankin varhaises - sa vaiheessa kitkemässä kasvateistamme pois vääriä tapoja ajatella ja toimia, kun sen sijaan pitäisi malttaa odottaa ja seu - rata, mitä kaikesta tuosta voisi olla tulok - sena. Professori Hakalan mielestä Chydeni - us-instituutissa tärkeäksi kehittämisteh - täväksi nousee täydennyskoulutuksen ja opettajankoulutuksen yhteistyö. - Mitä taas talossa olevaan asiantunte - mukseen tulee, ihmisten on saatava tehdä asioita, joiden suhteen he aidosti tuntevat olevansa vahvoilla. Tämän ydinosaamisen varaan rakennetaan vahva, ehkäpä entis - täkin vahvempi opettajankoulutus.

8 UUSI TUTKIMUSALA TEKSTI PÄIVI VUORIO Kilpailukykyä yritysten ja Ulla Lassi, Joni Hautojärvi ja Maija Uusisuo tapasivat MetalKokkola seminaarissa. Kemian ja kemiantekniikan tutkimus Kokkolassa saa vahvistuksekseen professorin johdolla toimivan tutkimusryhmän ja kiinteät yhteydet Oulun yliopistoon. Yliopistokeskuksessa harjoitettava alan tutkimus perustuu paikallisten yritysten tarpeisiin, mutta tasossa haetaan kansainvälistä huippua. Chydenius-instituuttiin Kokkolan yli - opistokeskukseen perustetun kemian pro - fessuurin odotetetaan avaavan Kokkolassa tehtävälle tutkimukselle uusia rahoituska - navia. Akateemisen tutkimuksen puuttu - essa esimerkiksi Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusrahoitusta ei ole pystytty hyödyntämään. OMG:n tutkimus- ja ke - hitysjohtaja Joni Hautojärvi painottaa yli - opistotasoisen tutkimuksen tuomia mah - dollisuuksia. - Alueella on tehty projektitutkimusta, mutta akateeminen tutkimus puuttuu. Sen vuoksi esimerkiksi Suomen Akatemian ra - hoitusta ei ole voitu saada. Tavoitteena on perustaa tutkimusryhmiä, joissa tehdään soveltavaa akateemista tutkimusta ja joissa syntyisi myös tieteellistä julkaisutoimintaa.

9 yliopiston yhteistyöllä Kemian osaamiskeskuksen ohjelma - päällikön Maija Uusisuon mukaan tutki - mus suunnataan alueen yritysten tarpei - siin, jolloin tutkimustulokset ovat suoraan yritysten hyödynnettävissä. - Alueen osaamispohja vahvistuu, jol - loin pystymme entistä paremmin palve - lemaan yrityksiä. Verkostojen rakentami - nen muihin akateemisiin toimijoihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin helpottuu, kun voimme hyödyntää tunnetun yliopis - ton professorin tuomaa arvovaltaa ja sta - tusta. Yritysten ja yliopiston yhteistyön odo - tetaan antavan yrityksille uutta potkua toi - mintansa ja tuotteidensa kehittämiseen ja myös lisäävän tuotekehitystoimintaa alu - eella. - Kemian alan keskittymä Kokkolas - sa on merkittävä, mutta tuotekehitystoi - mintaa on harjoitettu suhteellisen vähän. OMG on ensimmäisenä keskittänyt t&k toimintansa Kokkolaan. Yliopistotasoinen tutkimus on edellytys sille, että myös yri - tysten t&k toimintoja kannattaa sijoittaa alueelle, toteaa Hautojärvi. Kemian professorina marraskuussa aloittava tekniikan tohtori Ulla Lassi arve - lee, että tutkimukseen panostaminen voi - si poikia uuttakin yritystoimintaa. - Jatkossa alueelle voi syntyä kemian alan yrityksiä myös pk-sektorille. Jos tutki - mustoiminnan kautta saadaan hyviä ide - oita, ne voivat synnyttää yritystoimintaa: joko alihankintaa tai omia tuotteita teke - viä yrityksiä. Näin saataisiin alueelle uu - sia työpaikkoja. Jos tutkimuksen taso jää matalaksi, se ei lisää osaamista odotetulla tavalla ei - kä sen avulla voida kehittää uusia kilpai - lukykyisiä tuotteita tai tuotantomenetel - miä. Tavoitteet onkin asetettava korkealle ja pyrittävä kansainväliselle huipulle. Tut - kimuksen tasoa on tapana mitata kansain - välisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuil - la artikkeleilla, ja kilpailu tutkijoiden kes - ken on kovaa. - Jotta julkaistavissa olevia tutkimustu - loksia syntyisi, tutkimustoiminnan pitää edustaa kansainvälistä huipputasoa ka - pealla alalla. Koska resurssit ovat rajalli - set, pitää keskittyä, huomauttaa Joni Hau - tojärvi. Jatko-opinnoilla osaavaa työvoimaa Kemian ja kemiantekniikan jatko-opin - toryhmän kokoaminen on uuden profes - sorin ensimmäisiä tehtäviä. Ryhmä voi koostua hieman eri alojen asiantuntijois - ta, sillä jatko-opintoja voi suorittaa Ou - lun yliopistossa sekä kemian laitoksel - la että prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla. Ulla Lassi kertoo, että hänellä on jonkin verran jatko-opinnoista kiin - nostuneita jo tiedossaan. Hän toivoo, et - tä alueelta löytyisi riittävästi sinnikkäitä Tutkimustoiminnan pitää edustaa kansainvälistä huipputasoa. tutkijoita tekemään väitöskirjoja. Kriittis - tä massaa tarvitaan. Joni Hautojärvi vakuuttaa, että tohto - reille on tulevaisuudessa töitä teollisuu - dessa, sillä Suomessa keskitytään yhä enemmän tuotekehitykseen. - Entistä enemmän tohtoreita työllistyy yksityiselle sektoreille. Opiskeluajan pitäi - si kuitenkin olla kohtuullinen eli tohtorin tutkinto suoritetaan 4-5 vuodessa perus - tutkinnon jälkeen. Yritykset saavat jatkotutkinnon suorit - taneista ihmisistä entistä osaavampaa työ - voimaa tuotekehitystehtäviin. Ulla Las - si huomauttaa, että Kokkolassa toteutet - tu jatkokoulutus palvelee hyvin yritysten tarpeita, sillä opiskelijat ovat jo valmiiksi kiinnittyneet paikkakunnalle ja sijoittuvat siten mielellään paikallisiin yrityksiin. Myönteiset näkymät Kemian professuurille ja kemian alal - la tehtävälle tutkimukselle asetetut toi - veet vaikuttavat suurilta. Ulla Lassi pitää professorin työkenttää haastavana, mut - ta suhtautuu tuleviin tehtäviinsä luotta - vaisin mielin. - Alueella on suuret odotukset, mut - ta hankkeita on jo käynnissä eikä tarvitse aloittaa tyhjästä. Teollisuuden tuki on tär - keää. Alueellista yhteistyötä tarvitaan, sil - lä professori ei yksinään voi vastata kaik - kiin odotuksiin. Yhteistyön merkitystä korostaa myös Maija Uusisuo. - Tekemällä yhteistyötä pystymme hyö - dyntämään resurssit esimerkiksi labora - toriopalveluissa paremmin ja tarjoamaan edullisempaa palvelua yrityksille. Toisaalta vain yhteistyöllä voimme saavuttaa moni - en laajempien hankkeiden toteuttamisek - si tarvittavaa kriittistä massaa. Jatko-opintoryhmän kokoamisen ohes - sa kemian professori alkaa ensimmäiseksi etsiä rahoitusta tutkimushankkeille. Suo - men Akatemialle ja Tekesille on lähdössä hanke-esityksiä. Tulevaisuuden uusia osaajia aletaan kasvattaa suunnitteilla olevan maisterioh - jelman avulla. Oulun yliopisto on tehnyt opetusministeriölle hanke-esityksen ke - mian ja kemiantekniikan maisteriohjel - masta, jonka opiskelijoista osa suorittaisi opintonsa Kokkolassa. Osaajista odotetaan olevan tarvetta jatkossakin. Maija Uusisuo pitää kemian teollisuuden näkymiä hyvinä. - Kemia on yksi alueen kehittämisen painopistealoja, joten täällä panostetaan kemian teollisuuden toimintamahdolli - suuksien kehittämiseen. Edellytykset po - sitiivisen kehityksen jatkumiselle ovat ole - massa, ja alueelle onkin jo sijoittunut uut - ta yritystoimintaa.

10 UUTISIA TUUTISTA Perheterapeutteja valmistui Chydenius-instituutista Kokkolan yli - opistokeskuksesta valmistui keväällä kol - metoista perheterapeuttia, jotka ovat suo - rittaneet kolmivuotisen Erityistason perhe - terapiakoulutuksen ajalla. Koulutus antaa ammatilliset valmiudet toimia perhetera - peuttina ja perheterapiaan liittyvissä työn - ohjaajan tehtävissä. Koulutuksen johtajana toimi vaativan eritystason perheterapeutti, KM Jukka Harmainen ja toisena pääkou - luttajana FT, dosentti Karl-Erik Wahlberg. Koulutuksen tieteellisestä tasosta vastasi professori Jarl Wahlström. Koulutus toteutettiin kaksikielisenä; teo - riaosuudet pidettiin suomeksi, mutta ruot - sia äidinkielenään puhuvien oli mahdollista suorittaa koulutukseen sisältyvät työnohja - us- ja oma terapia osuudet omalla äidin - kielellään. Magnus Björkgren juonsi paneelikeskustelua interrai seminaarissa. Vanhustenhuollosta kansainvälisesti Chydenius-instituutti Kokkolan yli - opistokeskus ja Stakes järjestivät ke - säkuussa Kokkolassa kansainvälisen seminaarin vanhustenhuollon ja mie - lenterveyshoidon kehittämisen haas - teista. Ainutlaatuinen tilaisuus liittyi kansainvälisen interrai-tutkijajärjes - tön kokoontumiseen Suomessa. Väestön ikääntyessä uudet työvä - lineet ovat tarpeen. Vanhustenhuollon palveluilta odotetaan laatua ja tuotta - LYHYESTI Koulutusta ikäjohtamisesta Chydenius-instituutti Kokkolan yliopis - tokeskus järjestää ikäjohtamiseen pereh - tyvän koulutusohjelman yritysten ja orga - nisaatioiden esimiestehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka työs - sään johtavat eri-ikäisiä työntekijöitä. vuutta. Nykyaikainen vanhustenhuol - to edellyttää myös järjestelmällistä toiminnan seurantaa. Huippuasian - tuntijat Suomesta, Yhdysvalloista, Ka - nadasta ja Australiasta esittivät semi - naarissa näkemyksiään siitä, miten näihin tulevaisuuden haasteisiin voi - daan vastata. Puheenvuoroissa tar - kasteltiin mm. hoidon laatua ja palve - lujen hinnoittelua. Koulutuksen tavoitteena on tarjota ko - konaiskuva eri-ikäisten työntekijöiden joh - tamisesta. Keskeisiä tarkasteltavia teemoja ovat työvoiman ikääntymishaaste, ikäläh - töinen henkilöstön johtaminen, hiljainen tieto sekä työhyvinvointi. Kokonaisuus koostuu kolmesta lähi - opetuspäivästä. Myös erillisiin teemapäi - viin osallistuminen on mahdollista. Valmistuneet ovat: Finnholm Ireeni, Pietarsaari Gunnila Ritva, Pietarsaari Hansèn Pia, Kokkola Krook Kerstin, Kruunupyy Loukiainen Marita, Kokkola Mattila Mervi, Kokkola Nynäs Yvonne, Kruunupyy Pirttimaa Anne, Pietarsaari Pohjonen Juha, Kokkola Raiskila Anne-Marie, Kokkola Salonen Maarit, Toholampi Tenttu Terttu, Kokkola Wenelius Ann-Maj, Pietarsaari Välineitä esimiehen työhön Sosiaali- ja terveysalan esimiehille suun - nattuun johtamiskoulutukseen osallistu - nut osastonhoitaja Seija Kivelä toteaa, että moniammatillisuus koulutuksessa on ollut rikastuttavaa. - Koulutus on antanut tilaisuuden ja - kaa kokemuksia monesti yksinäisestä joh - tajan työstä. Erilaisissa ympäristöissä, esi - merkiksi kunnissa ja erikoissairaanhoidos - sa, johtamisessa on erilaisia painotuksia, mutta toisaalta työ on perimmältään sa - manlaista. Kivelän mielestä koulutuksessa käsitel - tiin olennaisia ja ajankohtaisia johtamisen ilmiöitä. Esimiehet joutuvat painiskeleman organisaatiouudistusten, ikääntymisen vai - 10

11 kutusten ja osaamisen johtamisen kanssa. - Koulutuksesta sai välineitä, joita voi käyttää esimiestyössä. Sosiaali- ja terveysalan esimiehille järjestet - ty moniammatillinen johtamiskoulutus päät - tyi elokuun lopulla. Tammikuussa alkanee - seen koulutukseen osallistui 51 keskijohdon esimiestä Keski-Pohjanmaan keskussairaalas - ta, alueen kunnista ja kuntayhtymistä. Koulu - tuskokonaisuuden oli tilannut Alueellinen ter - veydenhuolto hanke. Koulutuksen teemoja olivat johtajuus, muutoksen johtaminen, ikä - johtaminen ja osaamisen johtaminen. Coaching sparrauksella parempiin tuloksiin Coaching on käytännönläheistä ja yksilöl - listä ohjausta yrityselämässä. Coach auttaa esimiestä tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan sekä ohjaa tavoitteiden asettamisessa ja antaa tukea tulosten saa - vuttamiseen. Eräänä tavoitteena on viedä valmentava johtamistapa käytäntöön työ - yhteisössä. Chydenius-instituutissa marras - kuun lopussa alkavan Coaching Valmen - tava johtaminen -koulutuksen lähipäivissä perehdytään valmentavaan johtamiseen ja coaching-prosessiin. Sosiaalityön maisteriopinnot alkoivat Ensimmäinen sosiaalityön maiste - riopintoihin valittu opiskelijaryhmä, yhteensä 19 opiskelijaa, on aloitta - nut opintonsa Kokkolassa. Suuri osa opiskelijoista on aloittanut sosiaali - työn opinnot ja suorittanut maiste - riopintoihin vaaditut edeltävät opin - KUVA PÄIVI VUORIO not Chydenius-instituutin avoimessa yliopistossa työn ohessa opiskellen. Opiskelijat suorittavat yhteiskunta - tieteiden maisterin tutkinnon Jyväs - kylän yliopiston yhteiskuntatieteelli - sessä tiedekunnassa. Opinnot kestä - vät 2-3 vuotta. Neljä väitöstä vuonna 2006 Chydenius-instituutissa Kokkolan yliopis - tokeskuksessa on saatu järjestää tämän vuo - den aikana jo neljä väitöstilaisuutta. Kaikki väitöskirjat ovat kasvatustieteen alalta. Toukokuussa väitelleen Jaana Salmelan väitöskirjan aiheena oli Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja lii - kunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuosi - na. Kesäkuussa väitteli Kari Pekka Lapino - ja, jonka väitöskirja oli nimeltään Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. Syksyllä väittelivät Pirjo Forss-Penna - nen aiheenaan Uuden oppimista, kokeilua ja pohtimista: yhteisöllisiä ja yksilöllisiä op - pimispolkuja esi- ja alkuopetuksen yhteis - työssä sekä Peter Johnson, jonka väitöstyön otsikkona oli Rakenteissa kiinni? Perusope - tuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kou - luorganisaation muutoshaasteena. valtakunnallisen Maaseutututkijatapaami - sen Kokkolassa Seminaariin osal - listui lähes sata maaseutualan tutkijaa, ke - hittäjää, opiskelijaa ja hallintoihmistä ym - päri Suomen. Tämänvuotisen seminaarin teemana oli kulttuuri, jonka mahdolli - suuksia maaseudulla valottivat tapahtu - man pääpuhujat Georg Arnestad Norjas - ta ja Kimmo Kainulainen Mikkelistä. Pai - kallisesta kutsuesitelmästä huolehti Outi Airola aiheenaan median ja maaseudun suhde. Seminaarin työryhmissä käsiteltiin kulttuurin lisäksi mm. maaseutupolitiikkaa Suomessa ja EU:ssa ja maaseudun elinkei - noja. Vuosittain jaettava parhaan maaseu - tugradun palkinto myönnettiin Jenni Töy - lille, jonka tutkimusaihe oli Paluumuuttajan tarina. Seminaarin esitelmät ja keskustelut olivat korkeatasoisia ja maaseudun tutki - mus- ja kehittämistyön kannalta haasteel - lisia. KUVA ALES STROVS Maaseutututkijatapaaminen Kokkolassa Chydenius-instituutti järjesti yhteistyössä Maaseudun uusi aika yhdistyksen kanssa Lähes sata maaseutututkijaa kokoontui Kokkolassa. 11

12 ANDERS VILLE KORPELA Universitas Chydeniuksen numerossa 2/2006 julistetun sarjakuvakilpailun voitti Ville Korpela sarjakuvallaan Andersin paluu. Ville Kor - pela on kotoisin Kokkolasta ja opiskelee Turun ammattikorkeakoulun viestinnän yksikössä. Onnittelut voittajalle! Andersin tarina jat - kuu lehden seuraavissa numeroissa. Kilpailussa toiseksi sijoittui Petri Fills Seinäjoelta sarjakuvalla Tutkijan arkea ja kolmanneksi Panu Huotari Kokkolasta sarjakuvalla Anteron maailma. Kiitokset kaikille sarjakuvakilpailuun osallistuneille. TULEVAA KOULUTUSTARJONTAA YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE Koulutusohjelmat alkaa Eri-ikäiset kehittyvässä työyhteisössä työkaluja eri-ikäisten johtamiseen Coaching ja valmentava johtaminen Muu koulutustarjonta Eri-ikäisten johtaminen - mitä johdetaan ja miten? Hiljainen tieto ja osaaminen Työoikeusjuridiikkaa kuntaesimiehille Ikänäkökulma työhyvinvointiin Toimiva työyhteisö 03/2007 Osaamisen hallinta ja muutosjohtaminen 04/2007 Tilauskoulutukset Kysy räätälöityä toteutusta organisaatiollesi. Lisätietoja koulutuksista: Yhteydenotot: Kurssisihteeri Anu Rantamäki puh. (06) , anu.rantamaki@chydenius.fi 12

13 NIMITYKSIÄ INSTITUUTISSA Uusia henkilöitä FM Veli-Matti Tornikoski aloitti suunnittelija - na informaa - tioteknologi - an yksikössä. Hänen tehtäviinsä kuuluu tie - totekniikan hankkeiden kehit - täminen ja toteuttaminen. Hän on aikaisemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä yksityi - sellä sektorilla Jyväskylässä. FM Marjo Kamila aloit - ti opettajan - koulutuksen assistenttina Hän on aiemmin työskennellyt kuvataiteen leh - torina Joensuun yliopiston Sa - vonlinnan opettajankoulutus - laitoksessa. Myös Chydeniusinstituutissa hänen tehtäviinsä kuuluu mm. kuvataiteen opet - tamista ja ohjausta. Merkonomi Piia Hietanen aloitti toi - mistosihtee - rinä hallintoja tukipalve - luissa. Hän vastaa Torkinmäen kampukselle muuton valmis - teluun liittyvistä toimistoteh - tävistä, rekisterien ja arkiston kunnostamisesta ja muista ylei - sistä toimistotöistä. Piia on toi - minut Chydeniusinstituutin avoimessa yliopis - tossa kurssisihteerinä. YTT, FM, do - sentti Seppo Raiski on m ä ä r ä t t y al - kaen erikois - tutkijan vir - kaan Mais - terihautomon vetovastuuseen. Seppo on toiminut Tampereen ja Lapin yliopistojen sosiologi - an professorina yli kymmenen vuoden ajan. Sepon erikoistu - misaloja ovat yhteiskuntatietei - den teoriat, tieteentutkimus, eri tutkimusmenetelmät ja Niklas Luhmann. Seppo on ollut ta - lossa tutkimusjoh - tajana. FM Maren Jonasson on a l o i t t a n u t An - ders Chy - d e n i u k s e n kootut teok - set -hank - keen tutki - jana ja päätoimittajana. Ma - ren on aiemmin toiminut m.m. Åbo Akademin historian laitok - sen tutkijana ja projektitutkija - na Svenska litteratursällskapet issa. Te k n i i k a n tohtori, do - sentti Ulla Lassi aloittaa so - veltavan ke - mian mää - räaikaisena professorina. Professuuri kuu - luu hallinnollisesti Oulun yli - opiston kemian laitokselle. Ul - la Lassi toimii tällä hetkellä ke - miantekniikan yliopettajana Keski-Pohjanmaan ammat - tikorkeakoulussa. Hän on ai - kaisemmin työskennellyt mm. vanhempana tutkijana Oulun yliopiston prosessi- ja ympä - ristötekniikan osastolla. Uusissa tehtävissä L a s k e n t a - merkonomi Tiina Rahkonen nimitet - tiin alkaen ta - loussuunnit - telijaksi hallinto- ja tukipalve - luiden yksikköön. Hänen tehtä - viinsä kuuluvat taloushallinnon kehittäminen sekä taloustiimin esimiestehtävät. Tiina on työs - kennellyt Chydenius-instituu - tissa vuodesta 1996 lähtien. FM Marita Reinikainen aloit - ti erikois - suunnittelija - na Hänen tehtä - viinsä kuuluu yliopistokeskuksen ulkoisen ra - hoituksen koordinointi. Hän on työskennellyt Chydenius-insti - tuutissa Kokkolan yliopisto - keskuksessa EU-koordinaatto - rina vuodesta 2004 lähtien. KT, YTM Juha Hakala aloitti kas - vatustieteen professorin vi - rassa. Juha on työskennel - lyt Chydenius-instituutissa eri tehtävissä vuodesta 1989 saak - ka, viimeksi Maisterihautomon vetäjänä. Hän on myös Oulun yliopiston dosentti, erityisalana korkeakouluopetus. HM Anne Jokela toi - mii kehittä - m i s p ä ä l l i - kön sijaise - na Hänen teh - täviinsä kuuluvat Chydeni - us-instituutin Kokkolan yli - opistokeskuksen strateginen suunnittelu, yliopistokeskus - koordinointi ja varajohtajan tehtävät. Hallinnon ja tukipal - veluiden esimiehenä hänellä on myös vastuu yliopistokeskuk - sen talous- ja henkilöstöhallin - nosta. Aikaisemmin Anne toi - mi Chydenius-instituutissa Kokkolan yliopistokeskuksessa suunnittelupäällikkönä. Anne Timberg aloitti projektisuunnittelijana. Hä - nen vastuualueeseensa kuulu - vat pääasiassa hankinta-, sopi - mus- ja tila-asiat sekä Torkin - mäen kampuksen varusteluun liittyvät tehtävät. Anne on työs - kennellyt Chydenius-instituu - tissa eri tehtävissä vuodesta HuK Päivi Vuorio toi - mii tiedotta - jan sijaisena al - kaen keväälle Tiedot - tajan tehtä - viin kuuluu yliopistokeskuksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän koordinointi ja toteuttaminen. Päivi on työskennellyt Chyde - nius-instituutissa eri tehtävissä vuodesta

14 SANARISTIKKO Edellisessä numerossa olleen sanaristikon ratkaisseiden kesken arvottiin kirja Suomalaisten symbolit. Onnekas voittaja on Veijo Mikkola Kokkolasta. Palkinto on postitettu voittajalle. Onnittelut! SUKULAISKIELI LÄNSI- RANNI- KOLLA HEVOSIA JOELLA UPOTTAVAT MAASTOT PIENI PURO HETI NIEMI- MAA LAPISSA EROT- TAVA TEKIJÄ VILLASTA TU- LOS- TI- MES- SA SAMULIN KUOLLEITA MATKA- TOIMISTO KAUPPA "SEURAAVA" KAIMOINEEN SAUDI- ARABIAN RAHA LAITETAAN MEIDÄNKIN LEHTEEN RISTIKKO! ILMAN VAN- HEMPIA SUOMI JA RUOTSI KEK- KOSEN KAI- MOJA HAPAN IMELÄ USAN OSA- VALTIO HYPPIVÄ STEFAN RIITAA ILMAN ALKUA JA LOPPUA TÄYNNÄ ONKEEN OTTAVIA A B C PUKKI PIENENÄ TYNNI SULHASIA ARM- STRONG SAA PALJON AIKAAN DONKIN PÄIVÄN PÄÄT- TEEKSI SINUN MINUN ERONEN INFOR- MAA- TIOTA SIENISTÄ LENTÄVIÄ JULMA MOLEMPIIN SUUNTIIN SAMAT KASVIT JÄLLEEN VAL- MIS- TAVIA MANTERE SESTIKIN HEITETTYJÄ YRITÄ ---- SANALLI- TAITEILIJAN VERBI GAGARIN DREI- JALLA MONILLA KUUSAMOSSA PANKISSA TURKKILAINEN HOUKUT- TELEVILLA ALOILLA TÄTÄKIN LUKIEN TOHTORIKSI MIEHI- TETTY VÄITÖSKIRJAKIN -KOPTERI VANHOJA ÄMMIÄ EHTA ANDERS CHY- DENIUS RIKKO VÄRI- -YLIOPISTO LÄT- KÄS- SÄ SANARIS OY/HEIKKI LUUKKALA Ratkaise ristikko voita kiinnostavaa lukemista! Täytettyäsi ristikon laske siitä täyttämiesi ruutujen A-kirjainten lukumäärä. Meilaa vastauksesi (A-kirjainten määrä) sekä yhteystietosi otsikolla Ristikon ratkaisu 3/ mennessä osoitteeseen: info@chydenius.fi tai postikortil - la Chydenius-instituutti/UC, PL 567, Kokkola. Oikean lukumäärän ilmoittaneiden kesken arvomme ajankoh - taisen kirjapalkinnon. 14

15 NAHKATEHTAAN KUMMITUS Ammattilaisia Kummittelu on kutsumusammatti, ehdottomasti. Työ - aikoja ei ole, ainoastaan yöaikoja. Työvuoro, siis yövuoro al - kaa, kun instituutin vahtimestari sammuttaa valot ja sulkee ovet. Yön mittaan narisuttelen lattialankkuja, raahaan (mu - ka!) ruumisarkkuja vintillä, availen ikkunoita ja heiluttelen verhoja. Joskus huokailen kovaäänisesti ja toisinaan, kun en saa päivällä nukutuksi, näyttäydyn kummittelun näkökul - masta soveliaille henkilöille, jotka sitten pitävät asiasta tar - peettomasti viikkokausia meteliä ja jäävät sairaslomalle ja jotkut varhaiseläkkeelle, kun kallonkutistaja on heidät työ - kyvyttömiksi todennut. Ne ovat tosin harvinaisia, valitetta - via ja tarpeettomia työtapaturmia. Kunnon ammattilainen kyllä erottaa, millaisen ihmisen nähden kannattaa kummi - tella ja millaisen ei. kämmentä. Ruuvimeisseliin tai porakoneeseen tarttuminen olisi minulle kauhistus! Kummittelusta ei tulisi yhtään mi - tään. Mistä saisin ammattimiehen auttamaan milloin juut - tuneen lukon tai lämmityslaitteen korjaamisessa, jäätyneen vesijohdon avaamisessa jne. jne. Mistäs sellaisia otat ja vie - lä keskellä yötä? Ps. Lue myös Stanley Bing:100 Bullshit Jobs... And How to Get Them, HarperCollins, 297 s, 2006 Pidän itseäni harvinaisena ammattilaisena. Meitä on todella vähän. Olen melkein yhtä harvinainen ilmestys kuin puhelinsoitolla töihin löytyvä kirves- ja putkimies, maalari, muurari, sähkö- ja ilmastointiasentaja. Sitä olen ihmetellyt, että kuolevainen pääsee lonkkaleikkaukseen parhaassa ta - pauksessa kuuden kuukauden jonotuksella, mutta kirves - miestä saa odottaa kattoa korjaamaan helposti vuodenkin. Eikä se ole kirvesmiehen vika. Niitä nyt sattuu olemaan lii - an vähän kysyntään nähden kuten muitakin rakentamisen ammattilaisia. Toisaalta media-assistentteja, webbinikkarei - ta ja muita multimediahenkilöitä löytyy kyllä heti sata henki - löä koodaamaan kotisivujasi, mutta vuotavaa vessaa ei kor - jaa kukaan. Joskus herään keskellä päivää lakana märkänä kama - laan painajaiseen: Tämän astraalin olomuotoni sijasta olen - kin muuttunut eläväksi olennoksi, ihmiseksi lihaa ja ver - ta! Hirveää! Miten minun sitten kävisi? Miten selviäisin arjen askareista loukkaamatta itseäni pimeissä käytävis - sä, ullakoilla ja kellareissa. Minun täytyy nimittäin tun - nustaa: olen ns. kädetön, täysi uuno mitä tulee käytän - nön asioihin. Jos minulla olisi peukalo, se olisi keskellä 15

16 JOUKKOKIRJE Kasvatustieteiden yksikkö Opettajankoulutus valtakunnallinen yliopisto-opetuksen laatuyksikkö aikuiselle opiskelijalle suunniteltu kasvatustieteen maisterin tutkintoon ja luokanopettajan kelpoisuuteen johtava koulutus opettajan kelpoisuutta laajentavia opintoja luokanopettajasta erityisopettajaksi tai aineenopettajasta luokanopettajaksi. Lisätietoja: Amanuenssi Anne Erkkilä, (06) , Täydennyskoulutus yliopistollista opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutusta ja kehittämistoimintaa koulutusohjelmien tavoitteena on tukea ammatillista kehittymistä, työssä jaksamista ja työyhteisöllistä kehittämistä koulutussuunnittelun pohjana ovat muuttuvan työelämän ja opiskelijan yksilölliset tarpeet Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Juha Paasimäki, (06) , Maisterihautomo Suomessa ainutlaatuinen, laatupalkittu keskeneräisten opinnäytetöiden ohjausyksikkö henkilöille, joiden pro gradu on syystä tai toisesta jäänyt syntymättä. Lisätietoja: Erikoistutkija Seppo Raiski, (06) , Vuonna 2006 valmistuneet väitöskirjat: Jaana Salmela Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunnan merkitys nuoruusiän kasvuvuosina. (Väitös ) Kari Pekka Lapinoja Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. (Väitös ) Pirjo Forss-Pennanen Uuden oppimista, kokeilua ja pohtimista. Yhteisöllisiä ja yksilöllisiä oppimispolkuja esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä. (Väitös ) Peter Johnson Rakenteissa kiinni? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena. (Väitös ) Tilaa omasi: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS