Helsingin yliopiston maatalous metsätieteellisen tiedekunnan jatko opiskelijan opas

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston maatalous metsätieteellisen tiedekunnan jatko opiskelijan opas Tutkimus ja jatkokoulutustoimikunta Toimittaneet: Seija Oikarinen Maija Pöyhönen Leena Suominen

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE MINUSTAKO JATKO OPISKELIJA? Tarkoitus Suunnitteluvaihe Liitynnät tutkimusohjelmiin ja opiskeluympäristö Aikataulu Lisensiaatintutkimus vai väitöskirja TUTKIMUSTOIMINTA Tutkimustoiminnan peruslähtökohdat Tutkimustoiminnan organisointi Tutkimusetiikka Tutkimuksen ja opetuksen yhteys Tutkimustoiminta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Tutkimuksen vaikuttavuus Immateriaalioikeudet ja tutkimustulosten hyödyntäminen (keksintölaki) JATKO OPINNOT Jatkotutkinnot Jatko opinto oikeuden hakeminen Tiedekuntaan toimitettava jatko opintosuunnitelma Tutkimus ja jatkokoulutustoimikunta Hakuajat Läsnä ja poissaolevaksi ilmoittautuminen, opinto oikeuden palauttaminen ja opinto oikeudesta luopuminen Väitöskirja ja tohtoriksi valmistuminen Lisensiaatin tutkielma ja lisensiaatiksi valmistuminen Arvosanojen määräytymisperusteet Julkaiseminen JATKO OPINTOJEN OHJAUS JA TUKI Ohjauksen monikerroksellisuus Tutkimustyön ja opintojen ohjauksen yleiset periaatteet Jatko opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet Uusien jatko opiskelijoiden tapaaminen vuosittain Tiedekunnan opintoneuvonta Kehityskeskustelu ja UPJ keskustelu Jatko opintojen rekisteriseuranta (6. etappi) Opiskelijoiden tukikeskus JATKO OPINTOJEN RAHOITUS Millainen on hyvä hakemus? Tutkijakoulut Projektirahoitus Apuraha Helsingin yliopiston omat tutkimusvarat Kanslerin matka apuraha Apuraha väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi Väitöskirjan painatustuki Ulkomaille jatko opintojen aikana Työttömyysturvalain soveltaminen tieteen ja taiteen tekijöihin URASUUNNITTELU JA POST DOC VAIHE Urasuunnittelu Post doc vaihe Helsingin yliopiston tutkijatohtorivirat Yliopistoportfolio työnhakuasiakirjana

3 ESIPUHE Edessäsi oleva jatko opiskelijan opas on suunnattu sinulle, joka aiot ryhtyä jatko opiskelijaksi maatalous metsätieteellisessä tiedekunnassa. Toivon, että oppaasta on hyötyä myöhemminkin matkallasi tohtoriksi. Oppaassa on pyritty tiivistämään jatkokoulutukseen liittyviä asioita. Oppaan ensimmäinen osa Minustako jatko opiskelija kertoo yleisesti jatko opiskelusta ja antaa tukea jatko opintojen aloittamista harkitsevalle. Oppaan toisessa luvussa on katsaus maatalous metsätieteellisen tiedekunnan tutkimustoimintaan. Varsinaiset ohjeet jatko opintojen suorittamiseen löytyvät luvussa kolme. Tämän luvun tarkoituksena on antaa sinulle hyödyllistä tietoa jatko opiskelun eri vaiheista. Neljännessä luvussa käsitellään opinnäytetyön ohjaukseen liittyviä seikkoja. Viidennessä luvussa käydään läpi jatko opintojen rahoittamisen eri mahdollisuuksia ja kuudennessa luvussa kartoitetaan post doc vaihetta ja urasuunnittelua. Maatalous metsätieteellisen tiedekunnan korkeatasoinen ja laaja alainen tutkimustoiminta antaa hyvät puitteet jatko opinnoille elintarvike, maatalous, metsä ja ympäristötieteiden aloilla. Lahjakkaat ja motivoituneet tohtoriopiskelijat ovat tutkimustoimintamme merkittävä resurssi. Toimintojen kehittämiseksi toivomme saavamme palautetta sekä tästä oppaasta että yleisesti tiedekunnan jatko opinnoista (ks. yhteystiedot kappaleesta 4.4 Neuvonta). Haluamme esittää kiitokset TKK:n suunnittelijoille, joiden laatima jatko opiskelijoiden opas on ollut tämän oppaan inspiraationa ja pohjana, sekä kaikille niille henkilöille, jotka ovat olleet tätä opasta työstämässä ja kommentoimassa. Viikissä Varadekaani Vieno Piironen 3

4 1. MINUSTAKO TUTKIJA & JATKO OPISKELIJA? 1.1 Tarkoitus Olet varmasti miettinyt jo perustutkintoa suorittaessasi erilaisia uravaihtoehtoja ja työllistymistäsi tulevaisuudessa. Tutkijan ammatti on ammatti muiden joukossa. Kyse on tavoitteellisesta ja luovasta työstä, henkilökohtaisesta edistymisestä ja kansainvälisistä yhteyksistä. Tutkijan ammattiin täytyy opiskella samalla tavoin kuin muihinkin ammatteihin (viite Suomen Akatemia). Helsingin yliopiston tohtorin tutkintoon tähtäävät jatko opinnot ovat tieteellistä jatkokoulutusta. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan (21 ) jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Toteutukseltaan jatkokoulutus on selkeästi tutkijankoulutusta, jossa oppiminen yhdistyy omaan tutkimustyöhön yliopiston perusidean mukaisesti. Tämä vanha koulutusidea näyttää edelleen johtavan asioiden syvälliseen ymmärtämiseen paremmin kuin mikään muu oppimisen menetelmä. Jatkokoulutuksesta ja väitöskirjasta ei ole kuitenkaan syytä tehdä oman uran päätyötä tai elämäntehtävää. Pikemminkin väitöskirja tulee nähdä tiedeyhteisön ajokorttina, joka osoittaa tutkijan pystyvän itsenäiseen tieteelliseen työhön. Valtaosa tohtoreista työllistyy yliopistoissa, sektoritutkimuslaitoksissa ja valtionhallinnon parissa. Onko tohtorin tutkinnosta sitten hyötyä työskenneltäessä muualla kuin yliopistossa? Tutkijankoulutus antaa syvällisen asiantuntemuksen alalla ja tukevan pohjan paitsi tutkijan työhön myös monenlaisiin tehtäviin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palveluksessa. Näissä tehtävissä jatko opinnot luetaan usein eduksi. Hakupapereissa ja haastattelutilanteessa jatkotutkinnon voi tuoda esille lisäarvona. Kun on valittu uuteen tehtävään, joutuu tietysti omalla toiminnallaan osoittamaan, että jatkotutkinnolla on katetta. Helsingin yliopisto seuraa tohtoreiden työllistymistä. Tuorein julkaistu raportti on keväältä 2008: Tohtoreiden uraseuranta Vuosina Helsingin yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille (Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 48, osoite Raporttia kannattaa lukea, sillä siinä tohtorin tutkinnon suorittaneet arvioivat mm. tohtorin tutkinnon merkitystä työmarkkinoilla. 1.2 Suunnitteluvaihe Jokaisella opiskelijalla on omat motiivinsa jatko opintojen aloittamiselle. Kiinnostus omaan tieteenalaan ja halu tehdä tutkimustyötä ovat yleensä ensisijaiset syyt aloittaa jatko opinnot. Jotkut jatkavat työtään jo pro gradu työssä tutuksi tulleeseen aiheeseen syventyen, toiset aloittavat aivan uuden aihepiirin ja kysymyksenasettelun parissa. Tohtoritutkinnon suorittaminen voidaan nähdä myös yhtenä osana työuraa ja halu edetä uralla ja pätevöityminen kotimaisiin ja ulkomaisiin asiantuntijatehtäviin edellyttää usein tohtorin tutkinnon suorittamista. Oman alan vaikea työllisyystilanne voi olla osasyy jatko opintojen aloittamiselle. Toisaalta varttuneemmat henkilöt saattavat palata työelämästä takasin opintojen pariin halutessaan perehtyä syvällisemmin omaan alaansa tai ratkaistakseen ongelmakysymyksiä. Työnantajan toiveet, suorituspaineet työpaikalla tai rahoituksen hankkiminen jo olemassa olevalle tutkimukselle voivat myös vaikuttaa 4

5 opiskelupäätöksen tekemiseen (viite mmtdk:n jatko opiskelijakysely 2007). Jatko opiskelun aloittamiselle motiivit ovat usein moninaiset, toisiinsa kietoutuneet eikä niitä yksiselitteisesti voi arvottaa paremmuusjärjestykseen. Sinun kannattaa joka tapauksessa arvioida huolella oma motivaatiosi, sillä motivaation ja suorituksen välillä on suoraviivainen yhteys: suoritus paranee motivaation voimistuessa. Hyvä motivaatio ei yksi riitä vaan sinun tulee arvioida kriittisesti myös muita tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Hukkatyön ja ennen kaikkea oman turhautumisen välttämiseksi kannattaa olla realistinen mahdollisuuksiinsa nähden. Toisaalta, hyvin harkitun aloituspäätöksen jälkeen ei pidä empiä vaan lähteä siitä, että tämä projekti hoidetaan. Maatalous metsätieteellinen tiedekunta asettaa myös omat laadulliset vaatimuksensa jatkokoulutukseen hyväksyttäville henkilöille (tästä enemmän kappaleessa 3). Lyhyesti sanottuna: jatko opiskelijaksi aikovalla pitää olla soveltuva peruskoulutus ja hänen pitää olla osoittanut ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa ja tutkielmassa vähintään hyvää suoritustasoa. Sinun pitää keskustella tutkimustyösi ja opintojesi aloittamisesta tutkimusalan ammattilaisten kanssa. Oman aineesi vastuuprofessori ja maisteritutkintoasi ohjannut henkilö voivat toimia keskustelukumppaneina. Heillä on pitkän ajan näkemys sinusta opiskelijana ja he pystyvät arvioimaan sinun mahdollisuuksiasi suorittaa tohtorin tutkinto. Mikäli olet suorittanut perustutkintosi muualla tai tutkintosi suorittamisesta on kulunut aikaa, keskustelut oppiaineen vastuuprofessorin kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä tutkimustyösi ja opintojesi aloittamisen ja sujumisen kannalta. Oppiaineen vastuuprofessori ottaa kantaa suunnitelmiisi viimeistään siinä vaiheessa, kun olet hakemassa jatko opinto oikeutta. Suunnitteluvaiheessa tutkimussuunnitelman alustava hahmotteleminen paperille on tärkeää. Tutkimussuunnitelman tekemiseen tarvitset aina varttuneemman tutkijan näkemystä. Tutkimussuunnitelmassa tulisi olla käsitelty (alustavasti) seuraavia aiheita: tutkimuksen tausta miksi aihe on tärkeä, mitä aiempien tutkimusten perusteella tiedetään asiasta, mihin teoreettiseen viitekehykseen asetat tulevan työsi ja mikä on sinun oma osuutesi? tutkimusmateriaali mitä tutkit? tutkimuksen tavoitteet ja hypoteesit kysymyksenasettelu tai ongelmat ja mitä mielenkiintoisia kysymyksiä tutkimusaiheesi herättää? menetelmät mitä menetelmiä käytät aiheesi tutkimiseen ja mitä uusia taitoja tarvitset? eettiset kysymykset ja tutkimusluvat tarvitsetko sellaisia työssäsi? tutkimuksen aikataulu ja rahoitus tulokset arvio tulosten merkittävyydestä ja soveltamismahdollisuuksista, alustava väitöskirjan muoto (täsmentyy tietenkin ajan myötä) Alustava opintosuunnitelma on hyvä muotoilla tässä vaiheessa. Opintojen tulee tukea tutkimustyötäsi ja kartuttaa ammattitaitojasi. Opintosuunnitelman tekemisestä on enemmän kappaleessa 3. Tutkimus ja opintosuunnitelmasi ovat osa henkilökohtaisista opintosuunnitelmaasi, jota suositellaan päivitettävän vuosittain yhdessä ohjaajan kanssa. Jatko opintojen ohjauksella on keskeinen rooli tutkimustyön ja jatko opintojen käynnistämisessä ja edistämisessä. Oppiaineesi vastuuprofessorin tai ohjaajasi (mikäli sinulla jo sellainen on) kanssa käymäsi keskustelut työn ohjauksesta ovat siksi yhtä tärkeitä kuin keskustelut tutkimusaiheesta. Jatko opinnot vaativat sekä sinun että ohjaajiesi sitoutumista pitkäjänteiseen ja monivuotiseen työhön (ohjauksesta enemmän kappaleessa 4). Opintojen rahoittaminen on jatko opintojen visainen käytännön ongelma. Kysyttäessä vuonna 2007 tiedekunnan jatko opiskelijoilta miten he ovat rahoittavat jatko opintonsa, 121:stä vastaajasta 62 (51%) mainitsi saaneensa tutkimukselleen rahoitusta useammasta kuin yhdestä rahoituslähteestä. 66 vastaajaa (55%) mainitsi saaneensa projektirahoitusta, 60 vastaajaa (50%) oli saanut apurahaan tutkimustyöhönsä ja tutkijakoulun ainoana tai osittaisena rahoituslähteenä mainitsi 20% 5

6 vastaajista. Osalla vastaajista (6%) rahoitus ei ole ollut koko väitöskirjatyön ajan kattavaa. Vastaajista 41:llä (34%) oli työpaikka yliopiston ulkopuolella, mutta vastauksista ei käy ilmi, tekevätkö he tutkimustyötä esim. sektoritutkimuslaitoksessa vai onko heidän päätyönsä tutkimustyöstä irrallaan. Jatko opiskelijoille tarkoitetuista rahoituslähteistä on kerätty tietoa kappaleeseen 5. Jatko opinnot osuvat usein elämänkaaren kiireiseen vaiheeseen. Tulojen pitäisi riittää asunnon hankintaan ja kohtuulliseen elintasoon, työuralla ovat menossa näytön vuodet, perhe voi olla perusteilla ja lapset pieniä. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja tutkimustyötä on usein mahdotonta sovittaa 8 tunnin työpäivään. Joustamista ja aikataulujen sovittamista tarvitaan perheessä siis puolin ja toisin. Perhe elämä ja lasten saaminen, ystävät ja harrastukset myös tasapainottavat ja tukevat tutkijan elämää eikä näiden elämän osa alueiden yhteensovittaminen ole mahdotonta. 1.3 Liitynnät tutkimusohjelmiin ja opiskeluympäristö On merkittävä etu, jos väitöskirjan aiheen löytää laajemmasta tutkimuskokonaisuudesta. Yleensä laaja kokonaisuus edustaa valmiiksi hahmoteltua tutkimusongelmaa, josta voidaan johtaa suoraviivaisesti ja viivytyksettä sopiva tavoite väitöskirjalle. Suomen Akatemian ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) tai EU:n rahoittamissa ohjelmissa kannustetaan tutkijoita tekemään väitöskirjoja, koska näiden avulla synnytetään syvällistä ja pysyvää osaamista. Kansalliset teknologiaohjelmat tarjoavat erityisesti teollisuuden jatko opiskelijoille hyvän tutkimusfoorumin, jossa omat intressit, työnantajan mielenkiinto ja hyvä tutkimusympäristö voivat kohdata. Jatko opiskelijan tutkijankoulutus on tehokkainta, jos hän toimii kokemukseltaan erilaisista tutkijoista koostuvassa ryhmässä, esimerkiksi tutkijakoulussa. Kokemustenvaihto ja ongelmatilanteiden käsittely onnistuu tällöin jopa päivittäin. Yksinäistä puurtamista oman tutkimusaiheen kimpussa kannattaa välttää. Väitöskirjan valvojaan ja erityisesti ohjaajaan on tarpeen pitää säännöllistä yhteyttä, jotta varmistetaan koko prosessin ajan yhteinen näkemys työn päälinjoista ja painotuksista. Jos lisensiaatintutkimus tai väitöskirjatyö tehdään tiedekunnan ulkopuolella, voi keskittyminen tutkimukseen ja jatko opintoihin olla vaikeaa. Tällöin on etua, jos jatko opintoihin kuuluu suunnitellusti muutaman kuukauden jaksoja täysitoimista tutkimusta yliopistoympäristössä. Jatko opintoihin kannattaa sisällyttää myös ulkomailla suoritettava jakso. Se edistää oman tutkimustyön kansainvälistä vuorovaikutusta ja antaa sinulle laajemman näkemyksen tutkimuksesta. Eri rahoitusmahdollisuuksista (mm. työelämässä olevien henkilöiden tohtorikoulutuksen rahoitusta) löytyy tietoa mm. Suomen Akatemian www sivuilta. 1.4 Aikataulu Tavoiteajan määrittäminen on tärkeää tohtorin tutkintoon sisältyvien opintojen ja väitöskirjatyön mitoituksen ja ohjauksen kannalta. Helsingin yliopiston konsistorin hyväksymissä linjauksissa sanotaan, että "opinnäytetyön ja sen aiheen rajaus ovat ohjaajan vastuulla ja se tulisi tehdä siten, että neljä vuotta kokopäivätoimista opiskelua riittää koko tutkinnon suorittamiseen". Keskimääräinen tohtorin tutkinnon suorittamisaika maatalous metsätieteellisen tiedekunnan jatkoopiskelijoilla on ollut seitsemän vuotta. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika riippuu monesta tekijästä: miten paljon opintoja on suoritettavana, tutkimuksen edistymisestä ja artikkeleiden julkaisunopeudesta, rahoituksen 6

7 kestosta ja siitä, voiko tutkimustyötä tehdä päätoimisesti. Hyvä ja tiivis ohjaus on myös välttämätöntä työn ripeälle etenemiselle. Opintoihin kuluva aika lyhenee, mikäli maisterintutkinnosta ylijääneitä opintosuorituksia voi hyödyntää tohtorintutkintoon vaadittaviin 60 opintopisteen opintoihin. Opintoihin menee enemmän aikaa, mikäli jatko opiskelijalta vaaditaan lisäopintoja jatkokoulutuskelpoisuuden saavuttamiseksi pääaineessa (ks. kohta 3.2). Tutkimustyön kesto ja onnistuminen sekä julkaisuiden kirjoittaminen ovat kuitenkin jatkotutkinnon suoritusajan määrittävimmät tekijät. Siksi on suositeltavaa, että tutkimustyö aloitetaan mahdollisimman nopeasti jatko opinto oikeuden saamisesta. Mikäli pro gradu tutkielman aineistoa pystyy sisällyttämään yhteen osajulkaisuun, auttaa tämä osaltaan lyhentämään jatkotutkinnon suoritusaikaa. Tiedekunnan nippuväitöskirjoissa on tyypillisesti neljä osajulkaisua. Nippuväitöskirjan osajulkaisuista vähintään puolet tulee olla julkaistuja tieteellisissä lehdissä tai julkaistaviksi hyväksyttyjä ja muut julkaistaviksi lähetettyjä (submitted). Jatko opiskelu kannattaa peruslähtökohtaisesti toteuttaa projekteina, joilla on suunnitelmat, aikataulut ja budjetit. Elinikäinen oppiminen sinänsä on prosessi, joka on pilkottava tavoitteiltaan, ajankäytöltään ja resursseiltaan rajoitetuiksi hankkeiksi. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtäävä jatko opiskelu ja tutkijankoulutus on prosessin yksi projekti (Kuva 1. Tohtori ja lisensiaattikoulutuksen eteneminen). 1.5 Lisensiaatintutkinto vai tohtorin tutkinto Maatalous metsätieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevien pysyväismääräysten (27 ) mukaan lisensiaatin tutkintoa varten tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia jatkoopintoja vähintään 60 opintopistettä 2) laatia lisensiaatintutkimus, joka osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Jatko opintoja vaaditaan sekä tohtorin että lisensiaatin tutkintoon saman, 60 opintopisteen, verran. Tohtorin tutkintoon vaadittava väitöskirja on laajuudeltaan ja vaatimustasoltaan laajempi kuin lisensiaatintutkimus. Tyypillisesti tiedekunnan väitöskirjat sisältävät neljä osajulkaisua. Suurin osa lisensiaatintöistä on sen sijaan monografioita. Helsingin yliopistossa ensisijainen jatkotutkinto on tohtorin tutkinto. Maatalous metsätieteellisessä tiedekunnassa haku kohdistuu tohtorin tutkinnon suoritusoikeuteen, joka sisältää myös lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden. Ennen opinnäytetyön varsinaista käynnistämistä on hyvä tehdä itselleen selväksi jatko opintojen ohjaajien ja vastuuprofessorin kanssa keskustellen onko tutkimusaiheen, käytettävissä olevan ajan ja oman kapasiteetin kannalta mielekkäämpää tavoitella väitöskirjaa vai asettaa tähtäin lisensiaatintutkimuksen kohdalle. Lisensiaattitutkinnon suorittamiselle ei ole asetettu Helsingin yliopistossa tavoiteaikaa. Teknillisen korkeakoulun ohjeissa suositellaan lisensiaatintutkinto tehtäväksi 2 vuodessa, mikä on puolet tohtoritutkinnon suorittamisen suositusajasta. Lisensiaatintutkinnon keskimääräinen suoritusaika Helsingin yliopistossa on ollut noin seitsemän vuotta (Opetusministeriön Kota tietokanta). Jos tutkimustyön aikana jatko opiskelijan olosuhteet tai tavoitteet muuttuvat ratkaisevasti, tutkimustyön päättäminen lisensiaatintutkintoon on järkevä ja suositeltava vaihtoehto. Lisensiaatin tutkinnon suorittanut voi suorittaa tohtorin tutkinnon tekemällä väitöskirjan. Tässä siirtymävaiheessa ei ole erillistä hakuprosessia eikä jatko opiskelijan tarvitse suorittaa lisäopintoja, mikäli hän jatkaa samassa pääaineessa. Mikäli MML tai ETL tutkinnon suorittanut vaihtaa pääainetta tohtorin tutkintoa varten tai tiedekuntaan tulee FL tutkinnon suorittanut henkilö suorittamaan FT tutkintoa, asianomaiselta vastuuprofessorilta pyydetään kirjallinen lausunto 7

8 väittelyn tarkoituksenmukaisuudesta ko. pääaineessa sekä siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet uuden pääaineen alalta. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja tohtorintutkinnon pääaineen alalta 8

9 alkuvaihe 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosi vuosi post doc vaihe hakeutuminen uralla eteneminen jatko opintoihin edellytysten arviointi sisältää mm. keskustelut ohjaajan ja vastuuprofessorin kanssa alustavien tutkimus, opinto ja rahoitus suunnitelman tekeminen = oma HOPS* työskentely alkaa jatko opinto oikeuden hakeminen tiedekunnasta osallistuminen tiedekunnan järjestämään uusien jatko opiskelijoiden informaatiotilaisuuteen perehtyminen tutkimustyöhön ja opintoihin ohjaajan opastuksella tutkijakouluun hakeminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (jos sellainen on omalla tieteenalalla) *HOPS = henkilökohtainen opintosuunnitelma Kuva 1. Tohtori ja lisensiaattikoulutuksen eteneminen jatkoopintosuunnitelman toimittaminen tiedekuntaan tutkimustyö ja opiskelu mahdollisesti ulkomailla suoritettava jakso suunnitelmien päivittäminen ja tarkentaminen = oma HOPS työskentely jatkuu tutkimustyö ja opiskelu mahdollisesti ulkomailla suoritettava jakso opinnäytetyön kirjoittaminen suunnitelmien päivittäminen ja tarkentaminen vuosittain = oma HOPS työskentely jatkuu työelämä ja työnhakutaitojen päivittäminen lisensiaatti tai väitöskirjatyön tarkastusprosessin aloittaminen 60 op opinnot on suoritettu lisensiaattitutkimuksen käsikirjoitus valmis tarkastusprosessi ja lisensiaattiseminaari väitöskirjatyön käsikirjoitus valmis tarkastusprosessi ja väitös tutkintotodistuksen hakeminen ja myöntäminen tutkijan ja opettajan ammatissa työskentely oman rahoituksen hakeminen ulkomailla tai kotimaassa työskentely hakeutuminen toisiin työtehtäviin 9

10 2. TUTKIMUSTOIMINTA 2.1 Tutkimustoiminnan peruslähtökohdat Maatalous metsätieteellinen tiedekunnassa voi opiskella ja tehdä tukimusta elintarvike, maatalous, metsä ja ympäristötieteissä. Tiedekunnassa on 9 laitosta ja 18 pääainetta: Agroteknologian laitos: maatalous ja ympäristöteknologia Elintarviketeknologian laitos: elintarviketeknologia Kotieläintieteen laitos: kotieläintiede Metsäekologian laitos: metsäekologia Metsäekonomian laitos: metsäekonomia ja puumarkkinatiede Metsävarojen käytön laitos: metsävaratiede ja teknologia Soveltavan biologian laitos: kasvintuotannon biologia Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos: elintarvikekemia, maaperä ja ympäristötiede, mikrobiologia ja ravitsemustiede Taloustieteen laitos: maatalousekonomia, elintarvike ekonomia, kuluttajaekonomia markkinointi ja ympäristöekonomia Elintarviketeknologian, Kotieläintieteen, Metsäekologian, Soveltavan biologian sekä Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitosten yhteinen pääaine: biotekniikka Mikäli pääaine sisältää useita tiedekuntaneuvoston hyväksymiä opintosuuntia, voidaan jatkokoulutusvalmius pääaineessa päättää opintosuunnittain. Elintarvike, maatalous, metsä ja ympäristötieteiden tutkimusta tehdään toki tiedekunnan ulkopuolella aina ulkomaita myöten. Tiedekunnan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita Suomessa ovat olleet Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Kuluttajatutkimuskeskus (KTK), Kansanterveyslaitos (KTL), Lihateollisuuden tutkimuskeskus (LTK), Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Vuoden 2007 keväällä tiedekunnalla oli käynnissä yli 70 yhteistä tutkimushanketta sektoritutkimuslaitosten kanssa. Sektoritutkimuslaitosten ja tiedekunnan yhteisten tutkimushankkeiden osuus tiedekunnan kaikista tutkimushankkeista on noin 20 %. Mikäli jatko opiskelija haluaa suorittaa opintoja tai tehdä tutkimustyötä ulkomailla, edellytetään jatko opiskelijalta omaa aktiivisuutta sopivan paikan löytämiseksi, koska yliopistolla ei ole mahdollisuutta räätälöidä palveluita kaikille jatko opintoja ulkomailla suunnitteleville. Oman laitoksen opettajat ja tutkijat ovat hyviä tiedonlähteitä ulkomailla suoritettavien opintojen ja työskentelyn suunnitteluun. 2.2 Tutkimustoiminnan organisointi Käytännössä, etenkin laboratoriotieteissä tutkimustoiminnan fyysinen organisointi jatkoopiskelijan työpaikka on usein ohjaajan vastuulla. Jos jatko opiskelija tekee tutkimusta ja opintojaan muun työnsä ohella, on tilanne paljon haasteellisempi: jatko opiskelijan pitää oman työnsä ohella löytää aikaa tehdä tutkimustyötä, opintoja ja samalla olla aktiivinen tiedeyhteisön jäsen. Tutkimustoiminta voidaan nähdä sarjana projekteja, usein rahoituslähteiden mukaan jaoteltuna, joilla on suunnitelmat, aikataulut, budjetit. Tutkimusprojektin hallinnoinnin taidosta on tulossa yksi tutkijan keskeisistä osaamisalueista. Tätä taitoa voi opiskella oman työn kautta eli tutkimusta tekemällä ja oman ohjaajan tai muun varttuneen tutkijan opastamana. Almaan on tutkijoiden avuksi perustettu Opetuksen ja tutkimuksen tukisivuston alle Tutkimuspalvelut sivusto, joiden sisältöön jatko opiskelijoiden(kin) kannattaa perehtyä (sivun osoite: 10

11 2.3 Tutkimusetiikka Korkeat eettiset periaatteet ovat välttämätön edellytys tutkimuksen tulevaisuudelle sekä tieteen sisäiselle kehitykselle ja asemalle yhteiskunnassa. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja tutkimusvilppi aiheuttavat vakavia seurauksia tieteelle ja sitä tehneelle henkilölle. Ohjaajien vastuulla on perehdyttää jatko opiskelija hyvän tieteellisen käytänteiden tuntemukseen. Tämän takia ohjaajan ja jatko opiskelijan on etenkin ohjaussuhteen alkuvaiheessa syytä käydä keskustelu, jossa kartoitetaan työhön liittyvät tutkimuseettiset kysymykset ja käytännöt. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle, myös jatko opiskelijoille. Opetusministeriön asettaman Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeiden mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja, se on, rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa; soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta, tutkimus ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan; ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan. Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on edelleen, että tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla; tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään; rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa; ja että noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä sekä henkilöstö ja taloushallintoa. Negatiivinen tutkimusetiikka sisältää kaksi vakavuustasoa: piittaamattomuuden hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilpin tieteellisessä toiminnassa. Vilpin ilmenemismuotoja on luonnehdittu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeissa ja ne on jaoteltu sepittämiseen, vääristelyyn, luvattomaan lainaamiseen ja anastamiseen. Nykyiset Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkimuseettiset ohjeet tulevat uudistumaan tulevaisuudessa. Uudistuspaineita on mm. seuraavilla alueilla: hakemusasiakirjojen liitteinä olevissa ansio ja julkaisuluettelossa esiintyvät virheet, kansainväliset tutkimuseettiset normit ja muun kuin lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvat tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi. Tutkimusetiikasta on luettavissa lisää osoitteessa: Tutkimuksen ja opetuksen yhteys Helsingin yliopiston strategiassa määritellään opetuksen ja tutkimuksen yhteys: opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään yliopisto opetusta ja oppimista koskevaa tutkimustietoa. Yliopiston periaatteen mukaan kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Käytännössä tämä periaate ei aina toteudu ja kaikilla jatko opiskelijoilla, syystä 11

12 tai toisesta, ei ole mahdollisuutta opettaa. Opettamalla muita oppii samalla paljon itsekin ja siitä saa myös työkokemusta. Jatko opiskelijat voivat sisällyttää jatko opintoihinsa käytännön opetustyötä (esim. pro gradututkielman ohjaus tai opettaminen luennoilla tai laboratoriokursseilla). Käytännön opetustyöstä saatavat opintopisteet on sovittava oppiaineen vastuuprofessorin kanssa ja jatkoopintosuunnitelmaan voi sisällyttää maksimissaan 5 op verran käytännön opetustyötä ja/tai pedagogiikan opintoja. Viikin kampuksella tarjotaan jatko opiskelijoille yliopistopedagogiikan opintojaksoa, joka sisältää teoriaa ja käytännön harjoituksia opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 2.5 Kansainvälinen vuorovaikutus tutkimustoiminnassa Tiede ja tutkimus ovat jo peruslähtökohdiltaan kansainvälisiä, ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö on ehdoton edellytys tutkimuksen tarvitseman uusimman tiedon saamiseksi ja sen levittämiseksi. Tiedekunnan tutkijat julkaisevat tutkimustuloksensa kansainvälisissä, arvostetuissa julkaisusarjoissa, osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin kongresseihin ja ottavat vastuuta myös niiden järjestämisestä sekä osallistuvat oman alansa kansanvälisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan ja johtotehtäviin. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyy myös tutkijankoulutusta (esim. NOVA verkoston ja Viikin tropiikki instituutin (VITRI) järjestämät kurssit). Tiedekunnassa toimii useita alallaan johtavia, kansainvälisen tason tutkimusryhmiä. Edustavina esimerkkeinä näistä ovat mm. kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt, joita ovat Mikrobivarantojen tutkimusohjelma ( ), Kasvin signaloinnin tutkimuksen huippuyksikkö ( ), Integroitu fotosynteesin ja metaboliittitutkimuksen huippuyksikkö ( ) ja Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston fysiikka, kemia, biologia ja meteorologian huippuyksikkö ( ). Jatko opiskelijalle kansainvälisyys on luonteva osa opiskelua ja työtä: viimeisin tutkimustieto tulee usein ulkomailta, tutkijakoulutuksen aikana opitaan esittämään oma tutkimus vieraalla kielellä, rahoitushakemukset ja väitöskirja kirjoitetaan usein englanniksi. Verkostoituminen ulkomaille on usein menestyksekkään tutkijan uran edellytys. Toisaalta tekninen kehitys on mahdollistanut sen, että omat tutkimustulokset leviävät tiedeyhteisöön sähköisessä muodossa ja uusin tieto on kaikkien ulottuvilla usein vain napinpainalluksen päässä. 2.6 Tutkimuksen vaikuttavuus Tutkimuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan mm. tieteellistä vaikuttavuutta: tutkimus tuottaa uutta tietoa, uusia tutkimusmenetelmiä ja tutkimustaitoja sekä ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Tieteellisten vaikutusten lisäksi tutkimuksella on usein huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Uusi tieto tukee päätöksentekoa tai on muulla tavoin hyödyksi yhteiskunnan, kulttuurin, ympäristön tai teknologian ja talouden kannalta (viite Suomen Akatemia). "Vaikuttavuuden arviointi on oleellinen osa tieteellistä tutkimusta. Tarve tutkimuksen vaikuttavuuden osoittamiseen on lisääntynyt sitä mukaa kuin julkiset tutkimusrahoitustoiminnan kustannukset ovat kasvaneet. Toimijoiden halutaan osoittavan, mitä kasvavalla panoksella saadaan aikaan, sanoo Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtaja Susan Linko. Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi on siis yksi niistä kriteereistä, joilla rahoittajat ja heidän käyttämänsä asiantuntija arvioijat laittavat tutkimushakemuksia paremmuusjärjestykseen. 12

13 2.7 Immateriaalioikeudet ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimustoimintaan liittyy tutkimustulosten hyödynnettävyysnäkökulma. Tutkijan ammattiin kasvaminen ja pätevöityminen tarkoittaa sitä, että tämä näkökulma ja alan lainsäädäntö ovat tulevan tutkijan hallussa. Jatko opintoihin voi täten sisällyttää kursseja, jotka käsittelevät ko. aihetta. Hyvän tieteellisen käytännön mukaan jo ennen tutkimuksen aloittamista pitäisi määritellä tutkimusryhmän jäsenten asemat, oikeudet, osuudet tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat seikat. Tutkimuksen aikana voi syntyä täysin uutta tietoa. Uuden tiedon hyödynnettävyys on aina arvioitava, sillä kaikkia Helsingin yliopiston tutkijoita koskee Helsingin yliopiston keksintöohje (sivun osoite: ja keksintöilmoitusvelvollisuus. 13

14 3. JATKO OPINNOT 3.1 Jatkotutkinnot ETL, ETT, MML, MMT ja FT Maatalous metsätieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat elintarviketieteiden lisensiaatti (ETL) ja tohtori (ETT), maatalous ja metsätieteiden lisensiaatti (MML) ja tohtori (MMT) sekä filosofian tohtori (FT). Tiedekunta päättää jatko opiskeluhakemuksen hyväksyessään aikaisempien opintojen ja väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aihepiirin perusteella, mihin tutkintoon opinnot johtavat. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin lisensiaatin tutkintoa. Jos MML tai ETL tutkinnon suorittanut vaihtaa pääainetta tohtorin tutkintoa varten tai tiedekuntaan tulee FL tutkinnon suorittanut henkilö suorittamaan FT tutkintoa, asianomaiselta vastuuprofessorilta pyydetään kirjallinen lausunto väittelyn tarkoituksenmukaisuudesta ko. pääaineessa sekä siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet uuden pääaineen alalta. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja tohtorintutkinnon pääaineen alalta Maatalous metsätieteellinen tiedekunta voi hyväksyä filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan henkilön, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa (esim. FM ja DI) tai samantasoisen, vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava jatkoopintosuunnitelman mukaiset vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot sekä laadittava väitöskirja, joka osoittaa tutkimusalalla itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Maatalous metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet elintarviketieteiden maisterit (ETM) ja maatalous ja metsätieteiden maisterit (MMM) eivät voi suorittaa filosofian tohtorin tutkintoa maatalous metsätieteellisessä tiedekunnassa. Tohtorin tutkinto Maatalous metsätieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevien pysyväismääräysten (26 ) mukaan tohtorin tutkintoa varten tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia jatkoopintoja vähintään 60 opintopistettä; 2) laatia väitöskirja, joka osoittaa tutkimusalalla itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Lisensiaatin tutkinto Maatalous metsätieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevien pysyväismääräysten (27 ) mukaan lisensiaatin tutkintoa varten tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia jatkoopintoja vähintään 60 opintopistettä 2) laatia lisensiaatintutkimus, joka osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. 14

15 3.2 Jatko opinto oikeuden hakeminen Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet maatalous metsätieteellisen tiedekunnan jatkokoulutukseen. Hakijalla tulee olla a) soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai b) soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai c) muuten osoitetut, tieteellisiä jatko opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko opiskelijaksi hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelija on ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa. Mikäli näin ei ole, opiskelija voi antaa lisänäyttöjä kyvyistään jatko opintoihin vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla esim. laatimalla laajahkon esseen, tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen tai tenttimällä osoitetun kirjallisuuden. Jatkotutkinto voidaan suorittaa kaikissa maatalous metsätieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevien pysyväismääräysten 3 mainituissa pääaineissa. Mikäli pääaine sisältää useita tiedekuntaneuvoston hyväksymiä opintosuuntia, voidaan jatkokoulutusvalmius pääaineessa päättää opintosuunnittain. Haku kohdistuu tohtorin tutkinnon suoritusoikeuteen, joka sisältää myös lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden. Jatko opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti maatalousmetsätieteelliseltä tiedekunnalta. Lomakkeita jatko opiskeluoikeuden hakemiseksi ja jatkoopintosuunnitelman tekemiseksi saa tiedekunnan www sivuilta. Jatko opinto oikeuksien hakumenettely riippuu opiskelijan aikaisemmasta tutkinnosta ja sen suorituspaikasta. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntää dekaani. 1) Maatalous metsätieteellisessä tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat Helsingin yliopiston maatalous metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille maistereille voidaan myöntää MMT tai ETT jatkotutkinnon suoritusoikeus edellyttäen, että hakija on pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa ja että vastuuprofessori on puoltanut hakemusta. Pääaineen arvosana tulee olla vähintään 3 (aiemmin hyvät tiedot tai 2 /3) ja maisterin tutkielman arvosana non sine laude approbatur. Mikäli jatko opiskeluoikeutta haetaan eri pääaineeseen kuin missä ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu, tulee uuden vastuuprofessorin antaa perusteltu lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta ko. pääaineessa. Jatkokoulutusvalmius edellyttää vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja tai vastaavia opintoja. Jatkokoulutusvalmiuteen voidaan laskea perus, aine ja syventäviä opintoja sekä muita pääainetta tukevia opintoja. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Lausunto liitetään jatko opiskeluhakemukseen. Vastuuprofessorin puoltama jatko opiskeluhakemus liitteineen jätetään jatkoopintoasioiden suunnittelijalle (tiedekunnan kanslian opintoasiainpalvelut). Edellä mainittua menettelyä voidaan soveltaa myös pääaineen sisällä, jos opiskelija vaihtaa opintosuuntaa. 2) Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa tai muissa suomalaisissa korkeakouluissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat Muista Helsingin yliopiston tiedekunnista ja suomalaisista korkeakouluista valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat voivat saada MMT, ETT tai FT jatkotutkinnon suoritusoikeuden edellyttäen, että hakija on pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa ja vastuuprofessori on puoltanut hakemusta. Vastuuprofessorin tulee antaa 15

16 perusteltu lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta ko. pääaineessa. Jatkokoulutusvalmius edellyttää vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja tai vastaavia opintoja. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa MML, ETL, MMT tai ETT tutkinnon, edellyttää hänen jatkokoulutusvalmiutensa vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja. Muussa tapauksessa suoritetaan FT tutkinto, jolloin jatkokoulutusvalmius edellyttää 100 opintopistettä pääainetta vastaavia opintoja. Jatkokoulutusvalmiuteen voidaan laskea perus, aine ja syventäviä opintoja sekä muita pääainetta tukevia opintoja. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Lausunto liitetään jatko opiskeluhakemukseen. Hakemukseen liitetään myös virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta sekä opintosuoritusrekisteri otteesta. Vastuuprofessorin puoltama jatko opiskeluhakemus liitteineen jätetään jatkoopintoasioiden suunnittelijalle. 3) Ulkomailla jatko opintokelpoisuuden saavuttaneet hakijat Ulkomailla jatko opintokelpoisuuden saavuttaneet opiskelijat hakevat opiskeluoikeutta jatkotutkinnon suorittamista varten ulkomaalaisen opiskelijan hakulomakkeella (saatavana yliopiston opiskelijaneuvonnasta tai wwwosoitteesta Hakulomake liitteineen jätetään tiedekunnan jatko opintoasioiden suunnittelijalle. Vastuuprofessorin tulee laatia lausunto opiskelijan jatkokoulutusvalmiudesta. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. 3.3 Tiedekuntaan toimitettava jatko opintosuunnitelma Yksityiskohtainen jatko opintosuunnitelma on esitettävä vuoden kuluessa jatko opiskelijaksi hyväksymisestä. Opintosuunnitelman tarkoitus on tukea ja ohjata jatko opiskelijan työtä ja siksi se tulee tehdä jatko opintojen alkuvaiheessa. Opiskelija laatii opintosuunnitelman yhdessä ohjaajansa tai vastuuprofessorin kanssa lomakkeelle, jonka saa ohjeineen tiedekunnan www sivuilta. Tässä vaiheessa tulee olla valmiina myös tutkimussuunnitelma, jonka vastuuprofessori on hyväksynyt. Myös rahoitussuunnitelma tulisi olla tehtynä. Lomakkeessa kysytään myös opinnäytetyön ohjaajia. Tiedekunta suositus on, että jatko opiskelijalla on enemmän kuin yksi ohjaaja (jotka voivat muodostaa ohjausryhmän). Opinnäytetyön tieteelliseksi tueksi suositellaan tieteenalakohtaista seurantaryhmää. Kun lisensiaatintutkimus/väitöskirjatyö tehdään tiedekunnan ulkopuolella, seurantaryhmään tulee kuulua edustaja sekä tiedekunnan vastuulaitoksesta että työn suorituspaikasta. Opiskelijan on pyydettävä opintosuunnitelmalleen vastuuprofessorin puolto. Jos työn ohjaaja on eri henkilö kuin vastuuprofessori, on suunnitelmaan pyydettävä myös työn ohjaajan puolto. Täytetty ja puollettu opintosuunnitelmalomake toimitetaan tiedekunnan jatko opintoasioiden suunnittelijalle. Tutkimus ja jatkokoulutustoimikunta tarkistaa suunnitelmien tasollisen yhtenäisyyden. Opintosuunnitelman hyväksyy tiedekunnan dekaani. Mikäli hyväksyttyyn jatko opintosuunnitelmaan tulee opiskelun myötä vähäisiä muutoksia, voi vastuuprofessori hyväksyä ne 20 opintopisteeseen asti. Suuremmat muutokset on käsiteltävä tutkimus ja jatkokoulutustoimikunnassa. Mikäli opiskelija jatkaa opintoja lisensiaatintutkinnon jälkeen samassa pääaineessa, ei jatko opintosuunnitelmaa tarvitse tehdä uudelleen. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tarkoituksena on luoda lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan teossa tarpeellista tietopohjaa. Tästä syystä jatko opintojen suorittaminen tulee niveltää tutkimuksen laatimiseen siten, että opinnot on tutkimuksen tarkastusvaiheessa suoritettu. Opiskelija ei voi käyttää ylempään korkeakoulututkintoon sidottuja (sisältyviä) opintoja 16

17 jatkotutkintoon. Mikäli henkilö tekee toisen samantasoisen jatkotutkinnon, on hänen tehtävä myös uudet jatko opinnot (60 op). Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja varten opiskelijan on suoritettava opintoja 60 opintopisteen verran. Pakollisia opintoja ei ole. Opinnot jaotellaan (I) yleisiin jatko opintoihin ja (II) oman tutkimusalan opintoihin, joita voivat alla seuraavanlaisia: I Yleiset jatko opinnot (yht. 15op) Kieliopinnot, tieteenetiikka, tieteenfilosofia, tutkimusprosessi, tutkimustiedon popularisointi, tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tutkimuspolitiikka ja tutkimusjohtaminen, tutkimusrahoitus ja tutkimussuunnittelu, tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvät opinnot Yliopistopedagogiset opinnot ja käytännön opetustyö Tieteelliset julkaisut, jotka eivät kuulu väitöskirjaan II Oman tutkimusalan opinnot (yht. 45 op) Oman tutkimusalan opinnot sisältävät A) pää ja sivuaineopintoja sekä B) tieteenalakohtaisia menetelmäopintoja yhteensä vähintään 45 op. Opiskelija voi oman tutkimusaiheensa mukaisesti painottaa jompaankumpaan ryhmään kuuluvia opintoja. A) Pää ja sivuaineopinnot (10 35 op) ovat vastuuprofessorin kanssa sovittavia opintoja sisältäen esim. Oman tieteenalan jatko koulutuskursseja Pääaineen kirjallisuustentti (laajuus ja kirjat sovitaan vastuuprofessorin kanssa) Jatko opiskelijaseminaarit Kongressiesitelmät ja posterit Kansainväliset asiantuntijatehtävät B) Tieteenalakohtaiset menetelmäopinnot metodologiset opinnot (10 35 op) Tieteellisten tutkimusmenetelmien opinnot oman tutkimusaiheen ja tieteenalan mukaan esim. tilastotieteessä, tietojenkäsittelyssä, kemiallisessa analyysissä, ekonometriassa jne. Opintojen tulee olla aihepiiriltään lisensiaatintutkimusta ja väitöskirjaa tukevia sekä tasoltaan pääsääntöisesti vähintään aineopintoja tai syventäviä opintoja. Jatko opintosuunnitelmaan tulee merkitä suoritettavista kursseista niin tarkat tiedot kuin mahdollista: kurssin nimi, kurssitunnus, kurssin taso, opintopisteet, suoritusaika ja paikka. Mikäli kurssi on poikkeuksellisesti suoritettu muualla kuin yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla, tulee suunnitelmaan liittää kurssikuvaus. Kurssin suoritus edellyttää tenttiä, raporttia, harjoitustehtäviä tai muuta kirjallista näyttöä, pelkkä osallistuminen ei riitä. Kohdissa I II mainittuihin opintoihin voidaan sisällyttää opintoja myös muista tiedekunnista ja korkeakouluista. Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus ja jatkotutkinto opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista yliopistoista. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto oikeutta ja suorittaa opintoja toisessa yliopistossa. Lisätietoja ja lomakkeita löydät osoitteesta ja mmtdk:n ohjeista. Opiskelijan suositellaan harjoittavan jatko opintoja vähintään 3 kk ulkomaisessa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa. Katso kappaleesta 5.6 Ulkomaille jatko opintojen aikana eri rahoitusmahdollisuuksista. Omaan väitöskirjatyöhön kuulumattomasta tutkimustoiminnasta ja opettamisesta voi saada myös opintopisteitä (sovittava vastuuprofessorin kanssa). Koska jatkotutkintoon ei sisälly pakollisia opintojaksoja, pitää jatko opiskelijan itsenäisesti etsiä hänelle soveltuvia opintokursseja ja päättää yhdessä ohjaajan opastuksella siitä, mitä opintoja sisällytetään tutkintoon vaadittavaan 60:een opintopisteeseen. 17

18 Sopivia opintoja tarjoavat: oma ainelaitos, muut tiedekunnan laitokset tai tiedekunnan opintoasianpalvelut toiset Helsingin yliopiston tiedekunnat tai muut Suomen yliopistot Helsingin yliopiston kielikeskus Viikin kampuksen pilottihanke, jossa tarjoaa kampuksen tiedekuntien jatko opiskelijoille yhteisiä kursseja (CourseRake) tutkijakoulut NOVA yliopistoverkosto, VITRI ulkomaiset yliopistot 3.4 Tutkimus ja jatkokoulutustoimikunta (TJKT) Toimikunta käsittelee ja arvioi kaikki tiedekunnan jatko opiskelijoiksi hakevien jatkoopiskeluhakemukset ja tarkastaa jatko opintosuunnitelmien tasollisen yhtenäisyyden. Toiminnan tarkoituksena on taata kaikille jatko opiskelijoille tasavertainen kohtelu ja yhtenäiset vaatimukset opintojen ja opinnäytetyön laajuuden suhteen. TJKT voi esittää tarvittaessa muutoksia laatimaasi jatko opintosuunnitelmaan esim. silloin, kun jonkun kurssin opintopistemäärä poikkeaa tiedekunnan hyväksymästä käytännöstä. Toimikunnan tehtävänä on myös tutkimus ja jatkokoulutustoiminnan kehittäminen tiedekunnassa. Toisaalta vastuu jatkokoulutuksen kehittämisestä kuuluu kaikille. Jos haluat antaa palautetta jatkokoulutuksesta, ota yhteys toimikunnan jäseniin tai jatko opintojen suunnittelijaan (ks. kpl 4.4) 3.5 Hakuajat Hakiessasi jatko opiskeluoikeutta voit toimittaa hakemuksen tiedekunnan kansliaan ympäri vuoden. Varsinaisen jatko opintosuunnitelman käsittelylle on kaksi jättöpäivää: ja Siihen mennessä tiedekunnan kansliaan toimitetut jatko opintosuunnitelmat käsitellään tutkimus ja jatkokoulutustoimikunnassa saman lukukauden aikana. 3.6 Läsnä ja poissaolevaksi ilmoittautuminen, opinto oikeuden palauttaminen ja opintooikeudesta luopuminen Sinut kirjataan jatko opiskelijaksi opiskelijarekisteriin dekaanin hyväksyttyä sinun hakemuksesi. Muista ilmoittautua jokaisena lukuvuotena läsnä tai poissaolevaksi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31. elokuuta. Jatko opiskelijan pitää olla läsnäolevaksi ilmoittautunut, mikäli hän osallistuu kuulusteluihin (HY:n johtosääntö 1999). Lisäksi väitöskirjan tai lisensiaattityön tarkastusprosessia ei voi aloittaa, mikäli jatko opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnäolevaksi. Jos et halua ylioppilaskunnan jäseneksi, voit ilmoittautua joko sähköisesti WebOodi järjestelmässä tai suoraan johonkin opintoneuvonnan palvelupisteistä. Jos haluat liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi koko lukuvuodeksi tai pelkästään syyslukukaudeksi, ilmoittaudu kuten perustutkinto opiskelija. Ilmoittautumisesta löytyvät tarkemmat tiedot osoitteesta: opiskelijan_ilmoittautuminen.html Opiskelija, joka ei joka lukuvuosi ilmoittaudu joko läsnä tai poissaolevaksi, menettää tutkinnonsuoritusoikeutensa. 18

19 Mitä teen, jos ilmoittautumisaika meni umpeen viime kuussa: Jos ilmoittautumisen laiminlyötyäsi haluat ilmoittautua läsnä tai poissaolevaksi saman vuoden joulukuun 31. päivään mennessä, niin tutkinnonsuoritusoikeuden palauttamiseen riittää, että maksat uudelleenkirjoittautumismaksun ja esität kuitin maksusta jossakin opiskelijaneuvonnan palvelupisteistä. Lisätietoja löytyy yliopiston sivulta: Mitä teen, jos viimeisestä läsnäoloilmoittautumisesta on kulunut aikaa enemmän kuin 4 kk: Jos myöhemmin haluat jatkaa opintojasi, sinun on haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus opinto oikeuden palauttamiseksi tehdään erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan allekirjoitettuna tiedekunnan kansliaan. Lomake löytyy tiedekunnan www sivuilta. Jatko opinto oikeudesta voi luopua täyttämällä Ilmoitus opinto oikeudesta luopumisesta lomake (löytyy tiedekunnan www sivuilta) ja toimittamalla se allekirjoitettuna tiedekunnan kansliaan. 19

20 3.7 Väitöskirja ja tohtoriksi valmistuminen Alla olevassa kaavakuvassa on väitöskirjaprosessin eri vaiheet. Yksityiskohtaiset toimintaohjeet eri vaiheisiin löytyvät tiedekunnan www sivuilta. Lisäksi Helsingin yliopisto järjestää väitökseen valmistautuville infotilaisuuksia. Kokonaisuudessaan prosessiin menee aikaa ainakin puoli vuotta ja sen kesto on riippuvainen mm. esitarkastukseen kuluvasta ajasta, tiedekuntaneuvoston kokoontumisajoista ja arvostelulautakunnan lausunnon saapumisesta. Väitösaikataulun suunnitteleminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen väitöstä. Jatko opintoasioiden suunnittelijalle toimitetaan väitöskirjatyön käsikirjoitus tiedot jatko opintojen suorittamisesta (vastuuprofessori on tarkastanut opintosuoritukset; jatko opiskelijalla oltava voimassaoleva jatko opintosuunnitelma) työnjakoselvitykset yhteisjulkaisuista (muiden kanssakirjoittajien allekirjoitusten kera) Professori ehdottaa 2 esitarkastajaa Opiskelijalla oikeus esittää huomautus esitarkastajien valinnasta 1. TIEDEKUNTANEUVOSTO Esitarkastajien nimeäminen Pöytäkirjanote opiskelijalle ja professorille Esitarkastajille (laitos/opiskelija hoitaa) väitöskirjatyön käsikirjoitus pöytäkirjanote työnjakoselvitykset yhteisjulkaisuista tarkastusohjeet Esitarkastajien lausunnot tiedekuntaan (kopiot työn tekijälle) Professori ehdottaa arvostelulautakunnan kokoonpanon (=vastaväittäjä, kustos, esitarkastajat) Opiskelijalla oikeus esittää huomautus vastaväittäjän valinnasta 2. TIEDEKUNTANEUVOSTO Väittelyluvasta päättäminen ja arvostelulautakunnan nimeäminen (arvostelulautakunnassa kustos, esitarkastajat ja vastaväittäjä) Tiedot väitökseen valmistautumisesta opiskelijalle Pöytäkirjanote opiskelijalle ja professorille VÄITÖSTILAISUUS Vastaväittäjän ja arvostelulautakunnan ja kustoksen lausunnot tiedekuntaan (kopiot opiskelijalle) 3. TIEDEKUNTANEUVOSTO Väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta päättäminen Pöytäkirjanote opiskelijalle Tutkintotodistuksen pyytäminen 20