JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 6 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA

2 Sisällys 1. TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN TAVOITTEET JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS SAIRAALAN NYKYINEN KLIININEN TOIMINTA, TILAT JA KEHITTÄMISTARPEET Päivystys Aikuisten päivystyspoliklinikka Lastentautien päivystyspoliklinikka Synnytys- ja naistentautien päivystyspoliklinikka Psykiatrian päivystys Jorvin lääkäreiden päivystysringit Päivystysosasto Teho- ja tehovalvontaosasto Vuodeosastot Vuodeosastojen nykytoiminta Vuodeosastojen nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet Toimenpideyksiköt Sydäntutkimusosasto Tähystystoimenpiteet Leikkaustoiminta Synnytykset Ajanvarauspoliklinikoiden nykytoiminta Yhteispoliklinikan (sisätautien poliklinikan) yhteydessä toimivat poliklinikat Diabeteskeskus Kirurgian poliklinikka Lastentautien poliklinikka Lastenkirurgian poliklinikka Lastenneurologian poliklinikka Lastenpsykiatrian työryhmä ja vastaanotto Äitiyspoliklinikka Naistentautien poliklinikka Psykiatrian poliklinikka Ajanvarauspoliklinikoiden kehittämistarpeet Päiväsairaala Muut avopalvelut Lasten kotisairaanhoitoyksikkö ja kotisairaala OPETUS JA TUTKIMUS TUKIPALVELUIDEN NYKYTOIMINTA, KEHITTÄMISTARPEET JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT HUS-Kuvantaminen Radiologia Kliininen neurofysiologia (KNF) Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Lääkintätekniikka HUSLAB Kliinisen kemian ja hematologian laboratorio

3 Patologian laboratorio HUS-APTEEKKI HUS-Servis HUS-Logistiikka HUS-Desiko Laitoshuolto Välinehuolto Ravioli Tietohallinto JORVIN SAIRAALARAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Jorvin sairaalan rakennusosat Peruskorjaukset ja muutostyöt Kuntoarvion yhteenveto ja täydennykset Rakennetekniikka Talotekniikkajärjestelmät (LVIAS) Johtopäätökset PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUKSEN TOIMINTA VUODEN 2016 ALUSTA TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TOIMINNAN MUUTOKSET JA UUDET TOIMINNAT KLIINISEN TOIMINNAN TILATARPEET ( 2030) Päivystyspoliklinikka, päivystysosasto, teho-osasto ja palovammateho Vuodeosastot Leikkaustoiminta Synnytykset Avohoitopalvelut TUKIPALVELUIDEN TILATARPEET TULEVAISUUDESSA HENKILÖKUNTA JORVIN ALUEEN LISÄRAKENTAMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET EHDOTUS HANKEOHJELMAKSI Hanke 1 (v ) Hanke 2 (v ) Hanke 3 (v ) Hanke 4 (v ) TOIMINTAKULUJEN JA -TUOTTOJEN MUUTOKSET JA ASETETTAVAT TUOTTAVUUSTAVOITTEET Hankeohjelman vaikutus kuluihin ja tuottoihin Tuottavuustavoitteet RISKIANALYYSI Strategiset riskit Operatiiviset palvelutuotannon riskit Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit Liite. Jorvin asemapiirustus

4 1. TIIVISTELMÄ HYKS Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma sisältää peruskorjausten ja uudisrakentamisen hankeohjelman 2020-luvun lopulle asti. Hankeohjelmassa on huomioitu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen antama määräys koskien vuodeosastotornien potilasturvallisuuden edistämistä. Jorvin sairaalan yleissuunnitelma hyväksyttiin HUS:n hallituksessa Vuodeosastotornien peruskorjaukseen tähtäävä suunnitelma sisälsi ensimmäisenä vaiheena päivystyslisärakennuksen rakentamisen ja rakennus on valmistumassa loppuvuodesta Seuraavana suurena hankkeena työryhmä esittää uuden lyhythoitoiseen kirurgiaan keskittyvän yksikön rakentamista Jorvin sairaalan 2. kerrokseen nykyisten ajanvarauspoliklinikoiden tiloihin vuosina Yksikkö korvaa nykyiset pienet ja sokkeloiset päiväkirurgian ja leikkaukseen kotoa- prosessin tilat. Uutta yksikköä on tarkoitus käyttää väistöyksikkönä nykyisen kantaleikkausosaston peruskorjauksen aikana ja siten pääosa operatiivisesta toiminnasta voidaan toteuttaa Jorvissa rakennushankkeiden aikana. Yksikön avulla päästään pienempiin väistöihin vuodeosastotornien peruskorjauksen aikana, sillä sairaansijoja tarvitaan jatkossa huomattavasti vähemmän kuin nykyisten, vuodeosastopainotteisten prosessien aikana. Toisena suurena hankkeena esitetään leikkaussalien (kantaleikkaussalit) peruskorjausta vuosina kahdessa vaiheessa. Leikkausosasto on teknisesti huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisen leikkaustoiminnan edellytyksiä. Kolmantena suurena hankkeena työryhmä esittää vuodeosastotornien K- ja S peruskorjausta siten, että tornit yhdistetään ja kuhunkin kerrokseen saadaan moderni ja toiminnallisesti riittävän suuri vuodeosasto sisältäen pääosin yhden hengen huoneita (vuosina ). Neljäntenä suurena hankkeena esitetään kahdessa vaiheessa toteutettavaa hanketta, jonka yhteydessä lasten ja synnyttäneiden osastot, synnytys- ja sektiosalit sekä tarvittavat poliklinikkatilat peruskorjataan tai rakennetaan uudistiloihin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana lasten vuodeosastot siirtyvät väistöön Jorvin muihin tiloihin ja lasten nykyiset toimitilat puretaan. Tulevat mitoitukset riippuvat siitä keskitetäänkö Hyksissä 2020-luvun lopulla synnytykset kahteen synnytyssairaalaan, Naistenklinikalle ja Jorviin. Hankkeiden sisältöä ei tässä suunnitelmassa esitetä tarkemmin, vaan suunnitellaan myöhemmin. Hanke kestää noin kuusi vuotta (vuosina ). Suunnitelmassa on hahmoteltu yleisellä tasolla myös hankkeita vuoden 2029 jälkeen, sisältäen psykiatrian rakennuksen peruskorjauksen ja mahdollista uudisrakentamista avohoitopalveluita varten. Lisäksi lukuisia muita rakennusosia joudutaan peruskorjaamaan vuoden 2029 jälkeen ja mahdollisesti jo aiemmin, jos niihin syntyy senkaltaisia teknisiä ongelmia, jotka pakottavat muuttamaan hankejärjestystä. Kaikissa hankkeissa huomioidaan kampukselle sijoittuva Espoon sairaala ja tavoite luoda mahdollisimman yhtenäiset järjestelmät ja sujuva toiminta koko kampuksen alueelle. 4

5 Jorvin hankeohjelma vaikuttaa olennaisesti myös siihen, miten eri tukipalvelut tulevaisuudessa sijoittuvat Jorvissa. Monet tukipalvelut sijaitsevat mm. peruskorjattavien kantaleikkausosaston ja vuodeosastotornien alla ja näihin peruskorjauksiin liittyy merkittäviä väistöjä. Lisäksi monet toiminnot, kuten osa radiologian toiminnoista sijaitsee tällä hetkellä tiloissa, joissa on sekä teknisiä sisäympäristöongelmia että toiminnallisia puutteita. Tavoitteena on saada mahdollisimman monet toiminnot suoraan lopulliseen sijoituspaikkaan, sillä väistötilojen muuttamisesta kuhunkin toimintaan sopiviksi syntyy myös huomattavia kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Tätä suunnitelmaa laatimaan työryhmä esittää Tilakeskusta asettamaan erillisen työryhmän, joka laatii suunnitelman vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnitelman hankeohjelma perustuu koko kiinteistön tekniseen tarkasteluun, jonka mukaisesti vuonna 1976 valmistuneet rakennusosat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja kiinteistössä on sisäympäristöongelmia. Keskeisimpiä ongelma-alueita ovat ulkoseinärakenne, ikkunaympäristö, lattiat, alapohjarakenteet ja yläpohjarakenteet sekä koko huonokuntoinen talotekniikkajärjestelmä. Jokaisella hankkeella tavoitellaan huomattavaa toiminnan tehostumista ja leaniin perustuvia, potilaslähtöisiä prosesseja. Hankeohjelmaan liittyvät hankkeet ovat suuria ja edellyttävät laajamittaisia väistöjä sairaalan sisällä ja Hyksin alueella. Väistöjen toteutuminen edellyttää synnytystoiminnan väistöä Helsingin sairaaloihin noin 10 vuoden ajaksi ja lisäksi lukuisten muiden toimintojen väistöä Jorvin sisällä ja muihin Hyksin sairaaloihin. Hankeohjelman kustannusarvio on n. 150 milj. euroa. 2. SUUNNITELMAN TAVOITTEET HUS:n hallituksen hyväksymä Jorvin sairaalasta laadittu yleissuunnitelma sisältää Jorvin sairaalan toiminnallisen kuvauksen ja ehdotuksen seuraavien 10 vuoden rakennushankeohjelmaksi. Yleissuunnitelman laatimiseen vaikuttivat Hyksin lukuisat toiminnalliset muutokset ja myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan potilasturvallisuuden edistämisestä. Yleissuunnitelmassa esitetty hankejärjestys perustui siihen, että sairaalarakennuksessa jatkossa toteutettavat vuodeosastotornien peruskorjaukset voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun merkittävä uudisrakennushanke, eli päivystyslisärakennus on toteutettu. Päivystyslisärakennuksen rakentaminen on parhaillaan käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 syksyllä, käyttöönotto vuoden 2016 alussa. Työryhmä esitti vuodeosastotornin peruskorjauksen lisäksi tarpeellisia muita toiminta- ja tilamuutoksia sairaalan eri tiloihin. HUS-kuntayhtymän hankejohtaja Raija Malmström on päätöksellään asettanut työryhmän laatimaan Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman. Yleissuunnitelmatermiä ei HUS:ssa käytetä enää sairaalakohtaisten pitkän aikavälin suunnitelmien yhteydessä, koska termi on virallisesti valtakunnallisessa rakentamisen sanastossa otettu muuhun käyttöön. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus päivittää vuoden 2009 yleissuunnitelma siten, että ohjelma huomioi potilaslähtöisten, avohoitopainotteisten toimintamallien luomisen, HUS:n strategian ja organisaatiomuutoksen, sisäisen työnjaon kehittämistarpeet, ja yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa, erityisesti Espoon kaupungin kanssa tehtävän yhteisen kampusalueen luomisen Jorvin alueelle. HUS:n toimitusjohtajan asettama HUS:n suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä ohjaa HUS:n toimintojen sijoittumista koskevan pitkäkantoisen suunnitelman, ns. 5

6 master planin luomista ja sen päivittämistä tarpeiden mukaisesti. Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma tulee olemaan osa tätä suunnitelmaa vuosille huomioiden myös tavoitteita aina vuoteen 2030 asti. Suunnitelmassa huomioidaan tarkoituksenmukaisin osin myös meneillään oleva Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennepoliittinen uudistus ja erityisesti vuoden 2015 alusta voimaan tullut päivystysasetus. Jorvin sairaalan päivystystoiminta täyttää sellaisenaan asetuksen asettamat edellytykset, mutta Jorviin heijastuvia muutoksia saattaa tapahtua muilla sairaanhoitoalueilla. Ehdotettavassa Jorvin sairaalan rakennushankeohjelmassa keskeistä on toteutettavien toimenpiteiden järjestys, tavoiteaikataulu ja tarvittavien väistösuunnitelmien huomioiminen. Tavoitteena on tuottaa Jorvin tilojen kehittämistä koskevaa riittävää tietoa HUS:n investointiohjelmaa varten. Suunnitelma sisältää nykytoiminnan kuvauksen ja siihen liittyvät kehittämistarpeet, toimialojen eri sairaaloiden työnjakoon liittyvät muutostarpeet ja niiden perustelut. Esitettävässä suunnitelmassa huomioidaan HUS:n strategian mukaisesti toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu. Tavoitteena on asettaa Jorvin sairaalalle suunnittelussa samat tavoitteet, kuin mitä on asetettu suurille, 2010-luvulla käynnistyville rakennushankkeille liittyen potilaslähtöisyyteen, sujuviin prosesseihin, kokonaistaloudelliseen näkökulmaan ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa. 3. JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Vuonna 1976 valmistunut Jorvin sairaala siirtyi HUS:n perustamisen jälkeen vuonna 2000 HUS:aan ja se liitettiin osaksi Helsingin seudun yliopistollista sairaalaa vuonna Vuodesta 2006 Jorvi on kuulunut Hyksin sairaanhoitoalueeseen vastaten erityisesti monilta osin Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen erikoissairaanhoidon potilaiden hoidosta ja lisäksi sovitulla työnjaolla muiden alueiden potilaiden hoidosta. Jorvin sairaalan päivystys on käyntimääriltään yksi Suomen suurimpia päivystyksiä. Päivystykseen on vuoden 2011 alusta yhdistetty Hyksin erikoissairaanhoidon ja Espoon kaupungin perusterveydenhuollon päivystys Hyksin toiminnaksi. Vuoden 2014 syksystä päivystys on toiminut uuteen akuuttilääketieteen erikoisalaan pohjautuvalla toimintamallilla. Kirurgian osalta Jorvi on HUS:n toinen merkittävä päivystyskirurgian keskus, johon on Helsingin sairaaloiden lisäksi keskitetty ympärivuorokautinen operatiivinen päivystys sisältäen myös yöllisen leikkaustoiminnan. Jorvissa toimii toinen Hyksin kahdesta lasten erikoissairaanhoidon päivystyksestä Lastenklinikan lisäksi. Jorvi on HUS:n kolmanneksi suurin synnytyssairaala. Jorvissa toimii mm. psykiatrian, neurologian, sisätautien, lasten- ja nuorten sairauksien, ortopedian, gastroenterologian, naistentautien ja synnytysten ja anestesiologian ja tehohoidon erikoisalat sekä lukuisien suppeiden erikoisalojen toiminnat. Jorvin sairaalassa toimii myös Espoon kaupungin terveyskeskuksen kolme vuodeosastoa ja Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys. Vuonna 2014 Jorvin toimintaan vaikutti Naistenklinikan L-siiven peruskorjauksen aiheuttamat väistöt, joiden yhteydessä osa toiminnasta on väistänyt Jorviin, jossa on mm. enemmän synnytyksiä kuin ennen väistöä. Jorvin sairaalan huoneistoala on htm 2. Sairaala on rakentunut kolmen vuodeosastotornin ympärille. Kaikki sairaalan toiminnat liittyvät toisiinsa tunneliverkon kautta. Sairaalaalueella on myös päiväkoti, sairaalakoulu ja henkilökunnan asuntoja. Uusi päivystyslisärakennus valmistuu alueen pohjoispuolelle vuoden 2015 lopulla sisältäen neljä kerrosta, jotka 6

7 liittyvät suoraan kiinni Jorvin nykyisiin kerroksiin. Päivystyslisärakennukseen sijoittuu aikuisten ja lasten päivystys, päivystysosastot, palovammayksikkö ja teho-osasto, HUS-Desikon laaja välinehuoltokeskus sekä Espoolle vuokrattava vuodeosasto (Espoon sairaalan päivystysosasto) ja Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys. Alueelle valmistuu vuonna 2016 Espoon sairaala, joka yhdistyy tunneliverkkoon ja muihin kulkuväyliin integroiduksi kokonaisuudeksi muodostaen yhtenäisen Jorvin sairaaloiden kampusalueen. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Jorvin alueen väestöennuste ikäryhmittäin ja yhteenveto Jorvin sairaalan toiminnoista vuonna Taulukko 1. Väestöennuste ikäryhmittäin. Jorvin alue käsittää Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen. HUS käsittää HUS-sairaanhoitoalueen kunnat. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen. Väestö Väestön muutos Espoo % 6 % 5 % % 3 % 2 % % 3 % 3 % % 23 % 14 % Kauniainen % 5 % 6 % % 6 % 0 % % 4 % 5 % % 10 % 14 % Kirkkonummi % 8 % 5 % % 6 % 1 % % 4 % 3 % % 28 % 15 % Jorvin alue yhteensä % 6 % 5 % % 4 % 2 % % 4 % 3 % % 23 % 14 % HUS-alue yhteensä % 5 % 4 % % 5 % 2 % % 2 % 2 % % 19 % 12 % 7

8 Taulukko 2. Yhteenveto Jorvin sairaalan toiminnoista vuonna 2014 Määrä Hoitojaksot Nettohoitopäivät Hoitojaksot Käynnit Käynnit näistä päivystyskäyntejä Hoitokirjeet ja hoitopuhelut Leikkaukset ja muut toimenpiteet Määrä Saliaika (h) Tilat (huoneala m 2 ) Jorvin sairaala Espoon kaupungin käytössä Päivystyslisärakennus v alusta Sairaansijat SAIRAALAN NYKYINEN KLIININEN TOIMINTA, TILAT JA KE- HITTÄMISTARPEET 4.1. Päivystys Aikuisten päivystyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli yhteensä Näistä oli sisätautien erikoisalan ja kirurgian erikoisalan käyntejä. Yleislääketieteen käyntejä oli , joista noin hoitajavastaanottokäyntejä. Yhteensä lääkäreitä päivystyspoliklinikalla työskentelee viikon päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen 5 10 kerrallaan. Päivystyspoliklinikalla työskentelee 1 osastonhoitaja, kolme apulaisosastonhoitajaa ja sairaanhoitajien vakansseja on yhteensä 69; lisäksi päivystyspoliklinikalla työskentelee kuusi lääkintävahtimestaria. Suurimmat potilasryhmät ovat erilaisista infektioista (mm. pneumonia, erysipelas, pyelonefriitti), sydämen rytmihäiriöistä ja sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä. Ison osan päivystyksen potilaiden tulosyistä muodostaa myös vatsaoireet, traumat, tuki- ja liikuntaelinten oireet, mielenterveyden ongelmat sekä myrkytykset. Aikuisten päivystyspoliklinikka sijaitsee 1. kerroksessa P2-osassa. Kehittämistarpeet Nykyisiin tiloihin liittyviä kehittämistarpeita päivystyksellä ei ole, koska päivystys siirtyy uudisrakennukseen. Tilat vapautuvat muuhun käyttöön. 8

9 Lastentautien päivystyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli yhteensä Lasten päivystys on yhteispäivystys virka-ajan ulkopuolella. Vuonna 2014 käynneistä erikoissairaanhoidon käyntejä oli yhteensä (pediatrisia ja kirurgisia 1 423) ja yleislääketieteen käyntejä , joista hoitajavastaanotolla. Lastenlääkäreitä päivystyspoliklinikalla on kaksi (vastaavat myös kolmesta vuodeosastosta ja vastasyntyneistä) ja sairaanhoitajia 18. Yleislääkäripäivystystä hoitaa 1 2 yleislääkäriä. Valtaosa päivystyksen potilaista kärsii erilaisista infektioista, joista tavallisimpia ovat ahtauttava keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, ripulitaudit, virtsatieinfektio ja yleisinfektio. Muista potilasryhmistä työllistävät eniten kirurgiset potilaat sekä astmaa ja tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset. Lasten päivystys sijaitsee K-kerroksessa erillään muusta lastentautien yksiköstä, kuvantamisesta ja aikuisten päivystyspoliklinikasta. Kehittämistarpeet Nykyisiin tiloihin liittyviä kehittämistarpeita ei ole, koska päivystys siirtyy uudisrakennukseen. Tiloihin muuttaa lastenpsykiatrian poliklinikka tilojen vapauduttua Synnytys- ja naistentautien päivystyspoliklinikka Vuonna 2014 poliklinikkakäyntejä oli 6 843, joista raskaana olevien (yli 23 viikkoa) käyntejä synnyttäjien vastaanotossa ja naistentautien päivystyksessä Lääkäreitä naistentautien päivystyspoliklinikalla on 1 erikoistuva ja 1 seniori ja hoitajia 1. Synnyttäjien vastaanoton potilaita hoitaa synnytyssalin henkilökunta muun toiminnan ohella. Päivystyksen potilaat ovat raskaana olevien lisäksi infektio- ja vuotopotilaat sekä akuutit alavatsakipuiset potilaat sekä toimenpiteissä olleet potilaat sekä lapsivuoteiset. Lisäksi suuri osa potilaista tulee yleis- tai kirurgian päivystyksestä konsultaatioina. Naistentautien päivystys sijaitsee 1. kerroksessa erillään muusta päivystyspoliklinikasta synnytystoiminnan tilojen yhteydessä. Synnytysosasto sijaitsee O1-rakennuksessa. Naistenklinikan remontin valmistuttua naistentautien ilta- ja yöaikainen päivystys keskitetään Naistenklinikalle säilyttäen konsultaatiomahdollisuus Psykiatrian päivystys Psykiatrista päivystyspoliklinikkaa ei Jorvissa ole, vaan psykiatristen oireiden vuoksi päivystykseen hakeutuvien potilaiden tutkimus ja hoito on toteutettu yleislääketieteen erikoisalan lääkäreiden toimesta. Virka-aikana psykiatristen potilaiden päivystysasiat hoidetaan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen terveysasemilla ja virka-ajan ulkopuolella Jorvin päivystyksessä sekä iltaisin ja viikonloppuisin myös Kirkkonummen pääterveysasemalla. Yöaikaan Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten päivystyspotilaat hoidetaan Jorvissa. 9

10 Päivystäjänä toimiva yleislääkäri voi päiväsaikaan saada konsultaatioapua Matinkylän ja Jorvin sairaalan akuuttipsykiatrian poliklinikoilta. Päivystysaikana yleislääketieteen päivystäjät voivat konsultoida Jorvin sairaalan psykiatrisia osastoja päivystävää lääkäriä. Päivystävä psykiatri antaa konsultaatioapua myös Jorvin erikoissairaanhoidon muiden erikoisalojen lääkäreille. Terveysasemilta ja yksityispuolelta psykiatrialle lähetteellä tulevat potilaat ohjataan Jorvin päivystyspoliklinikalle, jossa psykiatri tutkii potilaan. Vuonna 2015 pilotoidaan käytäntöä, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee Jorvin päivystyspoliklinikalla arkisin klo ja viikonloppuisin klo Kehittämistarpeet Jorvissa ei ole tiedossa suuria muutoksia psykiatrisen päivystystoiminnan volyymiin. Jorvin sairaalassa tulee säilymään lähivuosina psykiatrinen osastotoiminta. Myös osa Länsi-Uudenmaan ja Lohjan psykiatrisista potilasryhmistä tukeutuvat jatkossa tähän pisteeseen. Jorvin sairaalassa ei ole nuorisopsykiatrian osastotoimintaa, vaan se on keskitetty Helsinkiin HYKS Psykiatriakeskukseen (Välskärinkatu 12, Helsinki). Virka-aikana nuorisopsykiatrian konsultaatiopäivystäjä vastaa nuorisopsykiatriaa koskeviin kysymyksiin. Lisäksi Matinkylän tutkimus- akuutti- ja konsultaatiopoliklinikka (TAK) hoitaa ei-kiireelliset konsultaatiot viikon sisällä. Virka-ajan ulkopuolella Lasten ja nuorisopsykiatrian etupäivystäjä vastaa lasten- ja nuorisopsykiatrian päivystystarpeisiin. 10

11 Jorvin lääkäreiden päivystysringit Jorvin sairaalassa vuoden 2014 lopussa toimivat ympärivuorokautiset lääkäreiden päivystysringit on esitetty seuraavassa taulukossa. Osa yleislääketieteen palveluista ostettiin ulkopuoliselta palveluntuottajalta (0,98 miljoonaa euroa vuonna 2014). Taulukko 3. Lääkäreiden päivystysringit Jorvissa 2014 vuosikustannuksineen Päivystyspiste Kustannus 2014 PPIA201 JOR, SISÄTAUDIT PPIA202 JOR, KIRURGIA PPIA203 JOR, SYNNYTYS- JA NAISTENTAUDIT PPIA204 JOR, LASTENTAUDIT PPIA205 JOR, PSYKIATRIA PPIA206 JOR, LEIKKAUS JA ANESTESIA PPIA209 JOR, TEHO-OSASTO PPIA306 JOR, ANESTESIA SAIRAALALÄÄKÄRIT PPIA210 JOR, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET AKT PPIA211 JOR, SISÄTAUDIT AKTIIVIPÄIVYSTYS PPIA212 JOR, KIRURGIA AKTIIVIPÄIVYSTYS PPIA214 JOR LASTENTAUDIT PPIA215 JOR, AKUUTTI PPIA216 JOR, AKUUTTI PPIA217 JOR, AKUUTTI PPIA218 JOR, AKUUTTI PPIV219 JOR, AKUUTTIPÄIVYSTYSTEN VARAPÄIVYSTYS PPIX201 JOR, SISÄTAUDIT PPIX202 JOR, KIRURGIA PPIX207 JOR, OPERATIINEN CE TAKAPÄIV PPIY501 JOR, YHTEISPÄIVYSTYS, YLEISLÄÄKETIEDE Yhteensä

12 4.2. Päivystysosasto Päivystysosastolla on yhteensä 12 sairaansijaa, joista 6 paikkaa on varattu valvontatasoista hoitoa tarvitseville potilaille. Suurin osa potilaista tulee päivystyspoliklinikalta ja päivystysosasto tekee päivystyspoliklinikan kanssa tiivistä yhteistyötä. Päivystysosastolla hoidettavien potilaiden yleisimpiä oireita on eteisvärinä, pyörtyminen, kollapsi, rintakipu, myrkytykset, suolistotulehdukset, keuhkokuume ja vatsakipu. Valvonnassa hoidetaan mm. non-invasiivista ventilaatiota tarvitsevia hengitysvajauspotilaita (esim. vaikea keuhkokuume, keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta), sydänvalvontaa ja muuta valvontaa ja hoitotoimenpiteitä tarvitsevia potilaita sekä haimatulehduspotilaita ja suoliston verenvuoto- potilaita. Vuodeosaston puolella hoidetaan pääsääntöisesti erilaista lyhytaikaista seurantaa/hoitoa tarvitsevia ja mm. rytmiseurantaa (telemetriamahdollisuus) potilaita. Vuonna 2014 vuodeosastopuolella hoitopäiviä oli yhteensä ja keskimääräinen hoitoaika oli 1,9 vrk, valvonnassa hoitopäiviä oli ja keskimääräinen hoitoaika oli 2,7 vrk. Virka-aikaan päivystysosaston potilaista vastaa sisätautien ja kirurgian erikoislääkärit ja päivystysaikana kunkin erikoisalan päivystävä lääkäri. Päivystysosastolla työskentelee osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja osastolla on 23 sairaanhoitajan toimea. Hoitajavahvuus työvuorokohtaisesti on pääsääntöisesti 5/4/4. Päivystysosasto sijaitsee päivystyspoliklinikan välittömässä läheisyydessä 1. kerroksessa, rakennuksen P3-osassa. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyviä kehittämistarpeita ei ole, koska päivystysosasto siirtyy uudisrakennukseen. Tilat vapautuvat muuhun käyttöön Teho- ja tehovalvontaosasto Jorvin teho- ja tehovalvontaosasto tuottaa sairaalassa toimivien erikoisalojen/tulosyksiköiden (osaamiskeskusten) tarvitsemat tehohoidon toiminnot. Käytössä on seitsemän paikkaa. Osasto on teholääkärijohtoinen nykyisen ATeK- toimialan osasto. Pääosa Jorvin tehon tehohoidon palveluja tarvitsevista potilasta on päivystyksen kautta sairaalaan tulevia potilaita Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueelta. Myös Lohjan ja Tammisaaren alueen tehohoitoa vaativat potilaat hoidetaan ensisijaisesti Jorvin teholla. Noin puolet potilasta on kirurgisia potilaita ja näistä noin puolet on tarvinnut leikkaushoitoa ennen tehohoitojaksoa. Plastiikkakirurgista hoitoa vaativia kriittisesti sairaita potilaita keskitetään Jorvin teholle koko HUS-alueelta. Teho-osastolla hoidetaan noin 350 potilasta vuodessa. Vaativan plastiikkakirurgian takia keskimääräiset hoitoajat ovat pidentyneet noin neljään vuorokauteen. Teho-osasto sijaitsee 1. kerroksessa päivystysosaston vieressä rakennuksen P3-osassa. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyviä kehittämistarpeita ei ole, koska teho-osasto siirtyy uudisrakennukseen. Tilat vapautuvat muuhun käyttöön. 12

13 4.4. Vuodeosastot Jorvin sairaalan vuodeosastot sijoittuvat kolmeen vuodeosastotorniin (K- S- ja N-tornit), L1, L2- rakennusosaan (lastenosastot) ja PO rakennusosaan (psykiatrian vuodeosastot). Osastojen sairaansijat organisaation mukaan on esitetty taulukossa 4. ja hoitopäivät sekä hoitojaksot 2014 taulukossa 5. Vuoden 2015 alussa Jorvissa oli HUS:n osastoilla yhteensä 370 sairaansijaa ja lisäksi Espoon kaupungilla oli N-tornissa kolme vuodeosastoa. Taulukko 4. Jorvin sairaalan sairaansijat ryhmiteltynä organisaation mukaan vuoden 2015 alussa. Osaston sairaansijoiksi on laskettu järjestelmään merkitty laskennallisten sairaansijojen määrä tai käytössä olleiden määrä, jos se on ensimmäistä suurempi. Taulukko ei sisällä teho- ja tehovalvontaosastoa (7), päivystysosastoa (12) eikä synnytysosastoa (9). Tulosyksikkö Sairaansijat HYKS Lasten ja nuorten sairaudet 44 Lasten infektio-osasto L3, Jorvi 15 Lastentautien ja -kirurgian osasto L1, Jorvi 14 Vastasyntyneiden osasto L2, Jorvi 15 HYKS Psykiatria 60 Jorvin akuuttipsykiatrian osasto P3 15 Jorvin mielialahäiriöosasto P2 15 Jorvin psykoosiosasto P1 15 Jorvin psykoosiosasto P4 15 HYKS Pää- ja kaulakeskus 22 Neurologian osasto NE3, Jorvi 22 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 40 Sisätautien osasto S4, Jorvi 16 Sisätautien osasto S6, Jorvi 24 HYKS Sydän- ja keuhkokeskus 43 Kardiologian osasto S7, Jorvi 20 Keuhkosairauksien osasto Keu5, Jorvi 23 HYKS Naistentaudit ja synnytykset 43 Synnyttäjien osasto N6 ja N6B, Jorvi 43 HYKS Vatsakeskus 118 Osasto K3, Jorvi 24 Osasto K4, Jorvi 24 Osasto K5, Jorvi 20 Osasto K6, Jorvi 24 Osasto K7, Jorvi 26 Yhteensä

14 Taulukko 5. Nettohoitopäivät ja hoitojaksot osastoittain Hoitojaksoista on ilmoitettu hoidonvarauksena alkaneiden jaksojen suhde kaikkiin alkaneisiin hoitojaksoihin. Nettohoitopäivät Hoitojaksot Hoidon varauksen osuus hoitojaksoista Yhteensä % HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Anestesia- ja leikkausosasto L, Jorvi % Teho- ja tehovalvontaosastojen linjajohto % HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Lasten infektio-osasto L3, Jorvi % Lasten kotisairaanhoitoyksikkö % Lastentautien ja -kirurgian osasto L1, Jorvi % Vastasyntyneiden osasto L2, Jorvi % HYKS Psykiatria Jorvin akuuttipsykiatrian osasto P % Jorvin mielialahäiriöosasto P % Jorvin psykoosiosasto P % Jorvin psykoosiosasto P % HYKS Akuutti Päivystysosasto, Jorvi % HYKS Pää- ja kaulakeskus Neurologian osasto NE3, Jorvi % HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Sisätautien osasto S4, Jorvi % Sisätautien osasto S6, Jorvi % HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Kardiologian osasto S7, Jorvi % Keuhkosairauksien osasto Keu5, Jorvi % HYKS Naistentaudit ja synnytykset Synnytysosasto, Jorvi % Synnyttäjien osasto N6, Jorvi % HYKS Vatsakeskus Osasto K3, Jorvi % Osasto K4, Jorvi % Osasto K5, Jorvi % Osasto K6, Jorvi % Osasto K7, Jorvi % Kirurgian poliklinikka, Jorvi % 14

15 Vuodeosastojen nykytoiminta K-torni S-torni Osasto K7 Verisuonikirurgian osasto (26 sairaansijaa). Elektiivisiä leikkauspotilaita ja Meilahden vuodeosaston tai päivystyspoliklinikan kautta tulevia potilaita. Osasto K6 Vatsaelinkirurgian osasto (24 sairaansijaa). Pääosin elektiivisiä leikkaus- ja tutkimuspotilaita. Päivystyspoliklinikan kautta tulevia potilaita paikkatilanteen mukaan. Osasto K5 Vatsaelinkirurgian osasto (20 sairaansijaa). Päivystyksen kautta tulevat kirurgiset potilaat. Elektiivinen endokriininen kirurgia. Osasto K4 Ortopedian ja traumatologian osasto (24 sairaansijaa). Elektiivisiä leikkauspotilaita ja päivystyspoliklinikan kautta tulevia traumapotilaita. Osasto K3 Plastiikkakirurgian osasto (14 sairaansijaa). Elektiivisiä ja päivystyspotilaita. Naistentautien osasto (8 sairaansijaa) toimii myös osaston K3 tiloissa ja siellä hoidetaan elektiivisiä ja päivystyspotilaita. Osastolla hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita ja sen lisäksi raskaudenkeskeytys-, tulehdus- ja päivystyspotilaita. Osasto S7 Kardiologian osasto (20 sairaansijaa). Osastolla hoidetaan pääosin sydänpotilaita (sydäninfarkti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoimintaa, myokardiitti). Lähes kaikki potilaat ovat akuutteja, päivystyksen kautta tulevia. Osastolla on käytössä telemetrialaitteisto jatkuvaan rytmiseurantaan. Myös sydänpotilaiden sairaalahoitoa vaativat sisätautiset ongelmat (esim. infektiot, diabetes, anemia, epäselvät voinnin heikkenemiset, post-operatiiviset ongelmat) hoidetaan osastolla. Osaston S7 puitteissa toimii myös 4-paikkainen päiväsairaala (ma pe), jossa elektiiviseen sepelvaltimoiden angiografiaan tulevat potilaat seurataan ja hoidetaan ennen ja jälkeen toimenpiteen. Osasto S6 Sisätautien osasto (24 sairaansijaa). Kaikki potilaat vuodeosastoille tulevat sisätautien päivystyksestä. Potilaat sairastavat hyvin erilaisia sisätautien kirjon sairauksia mutta yleisimpiä osastolla hoidettavia sairauksia ovat keuhkokuume, pyelonefriitti, ruusu ja sydämen vajaatoiminta. Osasto Keu5 Keuhkosairauksien osasto (23 sairaansijaa). Potilaat tulevat pääasiassa päivystyksen kautta. Osastolla hoidetaan mm. keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, keuhkokuumeita, pleuriitteja, keuhkosyöpiä ja keuhkoparenkyymisairauksia. Keuhkosairauksien osasto toimii infektoiden yhteydessä mahdollisuuksien mukaan sairaalan kohortointiosastona. Osasto S4 Sisätautien osasto (16 sairaansijaa). Osaston potilasprofiili on samanlainen, kuin osaston S6. Kaikki potilaat tulevat osastolle sisätautien päivystyksestä. 15

16 Osaston S4 yhteydessä toimii 8-paikkainen päiväosasto, jossa tehdään rytminsiirrot, annetaan eri alojen infusoitavia lääkehoitoja ja tehdään venesektiot ja luuydinnäytteet. Osasto NE3 Neurologian osasto (22 sairaansijaa). Suurin osa potilaista tulee päivystyksen kautta, jonkin verran potilaita tulee Hyksin muista sairaaloista. Potilaat sairastavat aivoverenkiertohäiriöitä, aivojen ja hermoston vammojen jälkitiloja, motoneuronitauteja, Parkinsonin tautia, epilepsiaa sekä MS-tautia ja aivokasvaimia. N-torni Osastot N6 ja N6B Synnyttäjien osastot (43 sairaansijaa). Synnyttäjien osastoilla N6 ja N6B (entinen N7) hoidetaan raskausviikon 35 jälkeen synnyttäneitä ns. matalan riskin äitejä ja heidän vauvojaan ja lisäksi osastolta N7 oli varattu 6 paikkaa synnyttämättömille seurantapotilaille (ennen Naistenklinikan L-siiven peruskorjauksen aiheuttamaa väistöä). Tällä hetkellä synnyttämättömille sairaalaseurantaa tarvitseville potilaille ei ole vuodeosastopaikkoja. Osastolla N6 toimii vauvojen kuulontarkastuspoliklinikka, osastolla N6B Polikliininen vastasyntyneiden vastaanotto (POVA) 3x4h (ennen väistöä) ja 3x8h (väistön aikana), molemmilla osastoilla bilirubiinikontrollissa käyvien vauvojen poliklinikka kaikkina päivinä ajanvaraus/päivystystoiminta. Osastolla N6B toimi antenataalinen poliklinikka ennen väistöä. Tällä hetkellä tällaista toimintaa ei ole. Lastentautien osastot Lastentautien vuodeosastot sijaitsevat L1/L2/L3-rakennuksissa. Osasto L1 Lastentautien ja -kirurgian osasto (14 sairaansijaa). L1 on lasten sisätauti-kirurginen osasto, jonne potilaat tulevat joko lasten päivystyksestä tai kutsuttuna osastolle. L1 on myös kotihoidossa olevien erityistarpeisten lasten kotiosasto. Suuren potilasryhmän muodostavat diabetesta sairastavat potilaat. Osaston yhteydessä toimii L1:n päiväsairaala, jossa vuonna 2014 oli 564 potilaskäyntiä, sekä L5:n tiloissa lastenkirurgian poliklinikka. Osasto L2 Vastasyntyneiden osasto (15 sairaansijaa) Lapset tulevat osastolle sairaalamme synnytyssalista, lapsivuodeosastoilta, lasten poliklinikalta, päivystyspoliklinikalta ja Lasten ja nuorten sairaalasta, Naistenklinikalta ja Lohjan aluesairaalasta sekä sovitusti kotoa. Suurin osa hoidettavista lapsista on keskosvauvoja ja vastasyntyneitä, joilla voi olla mm. lieviä hengitysvaikeuksia, alhainen verensokeri, vastasyntyneen infektio, keltaisuus tai vieroitusoireita äidin päihteiden käytön takia. Osaston potilaspaikoista 2 on tehovalvontapaikkaa. Osasto L3 Lasten infektio-osasto (15 sairaansijaa). Osastolla L3 hoidetaan infektiotauteja sairastavia lapsia. Lapset tulevat osastolle päivystyspoliklinikan kautta. Tavallisimmat infektiotaudit ovat ahtauttava keuhkoputken tulehdus. Myös keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, epäselvä kuume, ripuli, virtsatieinfektio ja yleisinfektio ovat yleisiä. Psykiatrian vuodeosastot Psykiatrian vuodeosastot sijaitsevat erillisessä rakennuksessa P0. 16

17 Osasto P1 on suljettu kuntouttava Psykoosiosasto (15 sairaansijaa + 1 polikliininen max 24 h seurantapaikka). Osastolle tullaan lähetteellä. Hoito on tarpeenmukaista moniammatillista hoitoryhmätyöskentelyä, perhe- ja verkostokeskeistä, sekä avohoitosuuntautunutta (kotiin tehtävä työ). Hoitojaksot ovat keskimäärin noin 1 2 kuukauden mittaisia. Osasto P2 on suljettu Mielialahäiriöosasto (15 sairaansijaa + 1 polikliininen max 24 h seurantapaikka). Yksi paikoista on mahdollista käyttää äiti-vauva -potilaspaikkana esim. synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Hoito on tarpeenmukaista moniammatillista hoitoryhmätyöskentelyä, perhe- ja verkostokeskeistä, sekä avohoitosuuntautunutta. Hoitojaksot ovat keskimäärin noin 14 vrk:n mittaisia. Osasto P3 on suljettu Akuuttipsykiatrian osasto (12 sairaansijaa). Potilas voidaan ottaa osastolle myös yön yli seurantapaikalle, jolloin potilaan hoito jatkuu polikliinisesti seuraavana päivänä. Osasto on tarkoitettu ensisijassa vaikeiden psyko-orgaanisten-, persoonallisuushäiriöisten- ja maniapotilaiden sekä ei-skitsofrenia ryhmän tutkimus- ja hoito-osastoksi. Hoitoaika osastolla on keskimäärin 7 päivää. Osasto P4 on suljettu Psykoosiosasto (15 sairaansijaa). Hoito on tarpeenmukaista, perheja verkostokeskeistä, sekä avohoitosuuntautunutta. Hoitoaika osastolla on 1 2 kuukautta Vuodeosastojen nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on esittänyt sairaalan turvallisuusselvitykseen liittyvien puutteiden korjaamista toistuvasti vuosina Tämä edellyttää kattavan sprinklerjärjestelmän rakentamista, mikä on käytännössä mahdollista vain peruskorjauksen yhteydessä. Vuonna 2009 laaditussa yleissuunnitelmassa on valmistauduttu vuodeosastojen peruskorjaukseen rakentamalla ensimmäiseksi uusi päivystyslisärakennus, joka valmistuu vuonna Teknisistä syistä vuodeosastotornit K-S- ja N ovat täyden peruskorjauksen tarpeessa. Toiminnallisesti osastot ovat vanhanaikaisia, niissä on suuria, kahden- neljän hengen potilashuoneita eikä riittävästi yhden hengen huoneita ajatellen potilaiden tarpeita ja infektioturvallisuutta. Psykiatrian vuodeosastot rakennusosassa P0 ja lastenosastot rakennusosassa L1,L2 ovat myös peruskorjauksen tarpeessa, eivätkä vastaa toiminnallisesti nykytarpeita. Psykiatrian tiloihin liittyvät keskeneräiset suunnitelmat psykiatrian kokonaissuunnitelmasta HUS-alueella Toimenpideyksiköt Sydäntutkimusosasto Jorvin sydäntutkimusosastolla (S1) tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia, myös vaativia toimenpiteitä johon tarvitaan erikoisvälineistöä ja -osaamista (painevaijeritutkimukset, IVUS, rotablaatio, totaalitukoksen avaaminen tai vasemman päärungon pallolaajennushoito). Lisäksi tehdään läppä- ja vajaatoiminta potilaiden katetrisaatiotutkimuksia ja asennetaan bradykardiatahdistimia. 17

18 Vuonna 2014 Jorvin S1 tehtiin sepelvaltimoiden angiografioita 808 kpl (vuonna kpl), joista kiireellisiä (samalla hoitojaksolla tehtäviä) oli 364 (373) kpl. Pallolaajennuksia tehtiin yhteensä 309 (296) kpl. Tahdistinasennuksia oli 171 kpl vuonna 2014, luku on kasvanut vuosittain (140 kpl v. 2012, 164 kpl v. 2013). Tutkimukset ja toimenpiteet tehdään arkisin, virka-aikana. Nykyinen sydäntutkimusosasto sijaitsee ahtaissa tiloissa röntgenosaston kupeessa 1. kerroksessa rakennuksen P1-osassa. Uusi angiografialaitteisto asennettiin vuonna 2011 ja se on asianmukainen. Henkilöstön työskentelytilat ja potilastarkkailu (3 paikkaa) ovat kuitenkin hyvin ahtaat. Lisäksi sekä sihteeriltä että lääkäreiltä puuttuu omaa kansliaa/työskentelytilaa. Henkilökunnalla ei ole taukotilaa. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyvät kehittämistarpeet liittyvät tilojen ahtauteen ja toimintojen kasvuun, joka tukee myös Jorvin toimintoja isona päivystyssairaalana. Alustavasti suunnitellaan sydäntutkimusosaston laajentamista kahteen saliin Jorvissa. Toteutumisaikataulusta ei tarkkaa tietoa, koska Jorvin peruskorjaukseen liittyvät väistöt tulee huomioida. Angiografiatoiminnalle sopivat tilat olisivat nykyisen päivystyslisärakennuksen välittömässä läheisyydessä (varaus myös toista laitetta varten) Tähystystoimenpiteet Jorvin kirurgian poliklinikan alaisuuteen kuuluvassa endoskopiayksikössä tehdään vuosittain noin endoskopiaa (1 300 gastroskopiaa, kolonoskopiaa ja ERCP:tä). Tutkimuksia tehdään päivittäin neljässä skopiahuoneessa. Sisätautigastroenterologit tekevät pääosan diagnostisista tutkimuksista ja kirurgit tekevät päivystys- ja toimenpideskopiat. Endoskopiayksikössä toimii 9 hoitajaa, 1,5 sihteeriä ja välinehuoltaja. Bronkoskopiat tehdään keuhkosairauksien poliklinikalla. Vuosittainen bronkoskopiamäärä on ollut noin Tässä mukana myös BAL tutkimukset (bronkoalveolaariset lavaatiot). Kehittämistarpeet Vuonna 2014 Meilahdessa tehtiin Espoon perusterveydenhuollon skopiaa ja Kirkkonummen ja Kauniaisten perusterveydenhuolto osti noin 500 skopiaa Mehiläisestä. Tulevaisuudessa HYKS Vatsakeskuksen tavoitteena on, että nämä skopiat saataisiin jatkossa tehdyksi Jorvissa, jos saadaan asianmukaiset tilat. Lisäksi bronkoskopiat olisi hyvä siirtää muiden endoskopioiden kanssa samoihin tiloihin. Tällöin Jorviin tarvitaan yhteensä 7 skopiahuonetta: 5 gastro- ja kolonoskopioille, 1 läpivalaisuhuone ERCP- ja muille läpivalaisua tarvitseville toimenpiteille ja 1 bronkoskopioille. 18

19 4.6. Leikkaustoiminta Jorvin sairaalan leikkausosaston 11 kantaleikkaussalissa ja päiväkirurgian yksikön 5 salissa tehdään yhdeksän pääerikoisalan leikkauksia. Vuonna 2014 tehtiin yhteensä leikkaustoimenpidettä. Leikkausosasto päivystää 24/7-periaatteella. Leikkausosaston leikkauksesta 48 % oli päivystyksellisiä. Päiväkirurgian yksikössä leikatuista potilaasta 95 % palasi leikkauspäivänä kotiin. Taulukossa 6 on eritelty erikoisaloittain leikkaussalien toimintaa vuonna Leikkausosasto ja päiväkirurgian yksikkö sijaitsevat 2. kerroksessa. Kehittämistarpeet Nykytilojen kehittämistarpeena on peruskorjaus sekä leikkausosaston että päiväkirurgian osalta. Tällä hetkellä päiväkirurgian tilat ovat hyvin ahtaat ja sokkeloiset ja salien määrä riittämätön. Leikkausosasto tulee peruskorjata mahdollistamaan nykyaikaista tekniikkaa ja samalla tilajako tulee muuttaa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Kustannustehokkuuden ja päivystysaikaisen toiminnan resurssien (mm. heräämö) yhteiskäytön kannalta on tärkeää, että kaikki leikkaustoiminta sijaitsee lähekkäin samassa tasossa. Nykyaikaiseen lyhythoitoiseen kirurgiaan kuuluu potilasturvallisuutta lisäävät, lean-periaatteiden mukaiset, kaikilta osin ilman hukkavaiheita toimivat prosessit ja niiden tarvitsemat tilat. Toiminta toteutetaan päiväkirurgisena aina kun mahdollista ja jos tarvitsee voi potilas jäädä heräämöön myös yön yli (23- h heräämö). Nykyisissä tiloissa on tehty kaikki mahdollinen näiden prosessien kehittämiseksi, mutta tilat eivät mahdollista lyhythoitoisen kirurgian täysmittaista käyttönottoa. 19

20 Taulukko 6. Leikkaus- ja toimenpidemäärät ja saliaika vuonna 2014 jaoteltuna elektiivisiin, päiväkirurgisiin ja päivystyksellisiin leikkauksiin Lukumäärä Saliaika (h) Yhteensä Elektiivinen G Gastroenterologia Anestesiologia ja tehohoito G Gastroenterologia V Verisuonikirurgia O Ortopedia E Endokriininen kirurgia Z Traumatologia B Rintarauhaskirurgia P Plastiikkakirurgia A0 Synnytykset N0 Naistentaudit Lastentaudit C0 Lasten plastiikkakirurgia A0 Akuuttipsykiatria Muu erikoisala 2 51 Päivystys G Gastroenterologia Keuhkosairaudet Anestesiologia ja tehohoito Kirurgia G Gastroenterologia V Verisuonikirurgia O Ortopedia E Endokriininen kirurgia Z Traumatologia B Rintarauhaskirurgia P Plastiikkakirurgia U Urologia A0 Synnytykset N0 Naistentaudit Lastentaudit C0 Lasten plastiikkakirurgia 3 3 Muu erikoisala 8 4 Päiväkirurgia Neurologia Anestesiologia ja tehohoito G Gastroenterologia V Verisuonikirurgia O Ortopedia E Endokriininen kirurgia J Käsikirurgia Z Traumatologia P Plastiikkakirurgia A0 Synnytykset N0 Naistentaudit Lastentaudit N0 Lastenneurologia A0 Akuuttipsykiatria

21 4.7. Synnytykset Naistenklinikan L-siiven peruskorjauksen vuoksi alkaen suuri osa Naistenklinikan synnytyksistä on väistänyt Jorvin sairaalaan ja Kätilöopiston sairaalaan. Ennen väistöjä vuonna 2012 synnytyksiä oli Jorvissa 3480 ja väistöjen aikana vuonna Jorvin synnyttäjien ja raskauksiin liittyvien käyntien suunniteltiin lisääntyvän väistöjen aikana 800 synnyttäjällä/vuosi. Vuonna 2014 HUS:ssa oli 86 synnytystä vähemmän kuin vuonna Synnytysosastolla oli ennen väistöä kuusi synnytyshuonetta, nyt väistön aikana 9 huonetta. Vuonna 2014 synnytyksiä oli ja näistä keisarileikkauksia 425 kpl (11,1 %). Kivunlievitystä puudutuksella annettiin (75 %) synnyttäjälle. Synnytysosasto sijaitsee 1. kerroksessa rakennuksen O1-osassa. Taulukko 7. Synnytykset ja sektiot Synnytykset v v Sektiot Sektioiden %-osuus Synnytykset Sektiot Sektioiden %-osuus Naistenklinikka , ,2 Kätilöopisto , ,0 Jorvi , ,1 HYKS yhteensä , ,2 HUS yhteensä , ,7 Naistenklinikan remontista johtuen toimenpidetilastot vääristävät toimintaa, koska suurin osa sektioista on keskitetty Naistenklinikalle. Kätilöopistolla tehdään vain päivystyssektioita. Jorvissa tehdään pieni määrä elektiivisiä sektiota ja muut ovat päivystyssektioita. Kehittämistarpeet Nykytilaan liittyviä kehittämistarpeita tilojen osalta ei ole, tilat ovat toiminnallisesti toistaiseksi tyydyttävät, mutta tekniseltä kannalta tilat edellyttävät peruskorjausta ja jos synnytyksiä keskitetään Jorviin enemmän, niin tarvitaan lisää tiloja. Naistenklinikan remontin valmistumisen jälkeen eli väistöjen jälkeen palataan suunnilleen entiseen määrään ainakin toistaiseksi Ajanvarauspoliklinikoiden nykytoiminta Jorvin ajanvarauspoliklinikat sijaitsevat eri puolilla kiinteistöä. 21

22 Taulukko 8. Käynnit 2014 yksiköittäin lajiteltuna käynteihin, joiden toteuttaminen edellyttää potilastiloja ja käynteihin, jotka voidaan toteuttaa etänä. Potilastiloja edellyttävistä käynneistä on ilmoitettu kokonaismäärä ja päivystykselliset käynnit (käyntityyppi päivystys ja tk-päivystys) Potilastiloja edellyttävät käynnit Näistä käynneistä päivystystä Käynnit, jotka eivät edellytä potilastiloja Yhteensä HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito Anestesia- ja leikkausosasto L, Jorvi Kipuklinikka HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Lasten infektio-osasto L3, Jorvi Lasten kotisairaanhoitoyksikkö Lasten päivystyspoliklinikka, Jorvi Lastenkirurgian vastaanotot, Jorvi Lastenneurologian vastaanotot, Jorvi Lastentautien ja -kirurgian osasto L1, Jorvi Lastentautien vastaanotot, Jorvi Vastasyntyneiden osasto L2, Jorvi Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö Pienten lasten psykiatrian vastaanotot, Jorvi HYKS Psykiatria Jorvin akuuttipsykiatrian osasto P Jorvin akuuttipsykiatrian poliklinikka Jorvin mielialahäiriöosasto P Jorvin psykoosiosasto P Jorvin tehostettu kotihoito (ACT) Jorvin psykoosiosasto P Jorvin varhaispsykoosipoliklinikka HYKS Akuutti Päivystyspoliklinikka, Jorvi HYKS Pää- ja kaulakeskus Neurologian osasto NE3, Jorvi HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Sisätautien osasto S4, Jorvi Sisätautien osasto S6, Jorvi Espoon diabeteskeskus Yhteispoliklinikka, Jorvi Fysiatrian poliklinikka, Jorvi Fysioterapia, Jorvi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Kardiologian osasto S7, Jorvi Sydäntutkimusyksikkö, Jorvi HYKS Naistentaudit ja synnytykset Synnytysosasto, Jorvi Synnyttäjien osasto N6, Jorvi Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, Jorvi HYKS Vatsakeskus Osasto K3, Jorvi Osasto K4, Jorvi Osasto K5, Jorvi Osasto K6, Jorvi Osasto K7, Jorvi Kirurgian poliklinikka, Jorvi

23 Yhteispoliklinikan (sisätautien poliklinikan) yhteydessä toimivat poliklinikat HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön hallinnoimalla yhteispoliklinikalla toimii useiden tulosyksiköiden poliklinikoita, kuten endokrinologian, gastroenterologian, infektiotautien, kardiologian, reumasairauksien ja yleissisätautien poliklinikat ja lisäksi erillisissä tiloissa keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikat. Poliklinikat ovat erikoissairaanhoidon lähetepoliklinikoita, joilla tutkitaan ja hoidetaan peruserikoissairaanhoidon tasoisia ja myös yliopistosairaalatasoisia ongelmia. Kukin poliklinikka huolehtii oman erikoisalansa sairauksien diagnostiikasta ja hoidosta. Taulukko 9. Vuonna 2014 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön yhteispoliklinikalla oli suoritetta. Suoritteet Keuhkosairauksien poliklinikka Neurologian poliklinikka Kardiologian poliklinikka Gastroenterologian poliklinikka Endokrinologian poliklinikka Yleissisätautien poliklinikka Reumatologian poliklinikka Infektiotautien poliklinikka 413 Yhteispoliklinikalla on 55 työntekijää. Yhteispoliklinikan endokrinologian, gastroenterologian, infektiotautien, kardiologian, reumasairauksien ja yleissisätautien samoissa tiloissa toimivilla poliklinikoilla on 33 työntekijää, joista hoitohenkilökuntaa 21 ja lääkäreitä 12. Erillisissä tiloissa toimivilla keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikoilla on 10 lääkäriä ja 12 hoitohenkilökuntaa. Yhteispoliklinikka sijaitsee 2. kerroksessa rakennuksen P-osassa Diabeteskeskus Espoon diabeteskeskus on Hyksin ja Espoon kaupungin yhdessä ohjaama ja yhteisresurssein koottu osaamiskeskus. Toimintaa ohjaa yhteinen ohjausryhmä. Keskuksessa toimii osaaikaisesti 3 erikoissairaanhoidon lääkäriä, yhteensä 5 päivää/viikko ja 6 perusterveydenhuollon lääkäriä, yhteensä 6 työpäivää/viikko. Diabeteshoitajia on yhteensä 5 ja jalkaterapeutteja 2, lisäksi osastonsihteeri. Keskuksessa hoidetaan Espoo-Kauniainen-Kirkkonummen alueen tyypin 1 diabeetikot, yksikössä hoidossa olevien potilaiden jalkaongelmat, erikoissairaanhoidossa hoidettavien tyyppi 2 diabeetikoiden jalkaongelmat ja konsultaatioluonteisesti tyyppi 2 diabeetikoita. Lisäksi hoidetaan diabeetikoita, joiden diabeteksen tyyppi on epäselvä ja alueen tuoreet diabeetikot, noin 20/vuosi. 23

24 Yksikköön tuli vuonna 2014 sisäisiä lähetteitä (HUS alueen sairaalat) 152 kpl, ulkoisia lähetteitä 119. Sisäisten lähetteiden määrä kasvussa (2013 toiminta vasta alkoi, 2013 luvut 8 kk:n ajalta, eivät suoraan verrannollisia). Keskuksessa hoidettiin vuonna 2014 yhteensä eri potilasta, hoitaja/lääkärikontakteja yhteensä 5 890/vuosi. Diabeteskeskus sijaitsee NP-rakennusosassa Kirurgian poliklinikka Henkilökuntaa on yhteensä 48 (10 sihteeriä ja 38 hoitajaa). Poliklinikka on jaettu erikoisalojen mukaisiin tiimeihin: vatsaelin- ja endokriininen kirurgia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia ja endoskopia. Lähetteet ja potilasvastaanotot hoidetaan tiimeittäin. Lisäksi poliklinikalla toimii anestesialääkärivastaanotto. Jorvin kirurgian ajanvarauspoliklinikka sijaitsee 2. kerroksessa rakennuksen P-osassa Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikalla oli vuonna poliklinikkakäyntejä, jotka edellyttivät potilastiloja. Poliklinikalla on 7 täysipäiväistä erikoislääkäriä ja 2 erikoistuvan vaiheen lääkäriä. Lisäksi vastaanottoa pitää kardiologi kolmena päivänä viikossa, lastenhematologi yhtenä päivänä viikossa ja lasten reumalääkäri yhtenä päivänä viikossa. Sairaanhoitajia on 12, yksi yhteinen sissisairaanhoitaja osaston L3 kanssa ja apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitajan vastuulla on myös lastenneurologian ja Peijaksen lastentautien poliklinikka. Sihteereitä Jorvin poliklinikalla on 6 kpl ja erityistyöntekijöitä 3. Lastentautien poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka. Poliklinikka toimii kahdessa kerroksessa sekä diabeteskeskuksessa. Lastentautien poliklinikalla on edustettuina seitsemän suppeaa erikoisalaa. Kroonisista sairauksista lasten diabetes sekä astma ja allergiat muodostavat suurimmat potilasryhmät. Lastentautien poliklinikka sijaitsee omassa siivessä infektio-osaston kanssa rakennusosassa L Lastenkirurgian poliklinikka Vuonna 2014 potilastiloja vaativia poliklinikkakäyntejä oli Lääkäreitä poliklinikalla on 2, hoitajia 2 ja yksi osastosihteeri. Lastenkirurgian poliklinikka sijaitsee lastenneurologian poliklinikan yhteydessä rakennusosassa L Lastenneurologian poliklinikka Vuonna 2014 potilastiloja vaativia poliklinikkakäyntejä oli Lääkäreitä poliklinikalla on 3, hoitajia 6 ja erityistyöntekijöitä

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ HYKS Jorvin sairaalan alueen kuntien, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen, asukasmäärän

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21 90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 HALLINTOKESKUS ARKISTO ASIAKIRJAHALLINTO HENKILÖSTÖ- JA PALKKAHALLINTO KEHITYS JA VIESTINTÄ KESKUSPOTILASTOIMISTO KKI-TOIMINTA KIRJAAMO KIRJANPITO KOULUTUSPALVELUT

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen Apteekin puhdastilat 2011-2013 Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle Silmäkeskus 2011-2012 Silmätautien poliklinikka ja silmäleikkaustoiminta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Liite 3, LTK 2/2011 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Lohjan sairaala 31.3.2011 LOHJAN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA LUONNOS

HELSINGIN JA UUDENMAAN Liite 3, LTK 2/2011 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Lohjan sairaala 31.3.2011 LOHJAN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA LUONNOS HELSINGIN JA UUDENMAAN Liite 3, LTK 2/2011 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Lohjan sairaala 31.3.2011 LOHJAN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA LUONNOS TIIVISTELMÄ Lohjan sairaalan perusosa on valmistunut 1979.

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli 27.10.2014

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli 27.10.2014 Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli 27.10.2014 Taustalla Sosterille asetettu säästövelvoite 3M /v v. 2015-2017 Päivystysasetus ja sen mukanaan tuomat tiukennukset esim. päivystyskirurgiaan Synnytysten

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA Hallitus 21.11.2011, OHEISMATERIAALI 1 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 2 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI

24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI 1 24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI KIRURGISEN TOIMINNAN LAAJUUTTA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALASSA SEKÄ LOHJAN JA TAMMISAAREN SAIRAALOIDEN KIRURGISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMISTÄ JA KOORDINOIMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala)

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) 1 v Hatanpään sairaala, anestesia Jokilaakson

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

HUS KUNTAYHTYMÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUE Porvoon sairaala 1.6.2012 PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

HUS KUNTAYHTYMÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUE Porvoon sairaala 1.6.2012 PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA HUS KUNTAYHTYMÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUE Porvoon sairaala 1.6.2012 PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ 4 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI

TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI 1 28.8.2009 TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI 2 Sisällys 1.Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano...3

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Päivystyspoliklinikka Päivystysklinikka Pohjois-Karjalan keskussairaala,

Lisätiedot

Osaamiskeskus Linikkalankatu 2, Forssa 03 4191 2606 (osastonhoitaja), 03 4191 2601 (kanslia)

Osaamiskeskus Linikkalankatu 2, Forssa 03 4191 2606 (osastonhoitaja), 03 4191 2601 (kanslia) Toimiala Yksikön nimi Käyntiosoite Puh. numero Linkki Ateria Korkeavahan keskuskeittiö Urheilukentänkatu 9, Ateria Tölön keskuskeittiö Pihlajakatu 9, 03 4141 5477, 03 4141 5006 (esimies) Fysioterapia Fysioterapia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Talousalueparlamentti 18.8.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Asko Saari sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala EPSHP SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Apteekin puhdas:lat 2011-2013 Sairaala- apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle F - laajennusosa 2014-2018 Laajennusosa, johon sijoiguu

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

HALLITUS 40 14.02.2005

HALLITUS 40 14.02.2005 HALLITUS 40 14.02.2005 KIRURGIAN POTILAIDEN JONONPURUN EDELLYTTÄMÄ LEIKKAUSSALI- JA VUODEOSASTOPALVELUJEN HANKINTA 95/P61/2005 HALL 40 Erikoissairaanhoitolain muutos astuu voimaan 01.03.05. Se edellyttää,

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot ja hoidon alkamistiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 8.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot

Lisätiedot

Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015. (tarkistettu 8.5.2015)

Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015. (tarkistettu 8.5.2015) Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015 (tarkistettu 8.5.2015) 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 3 1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 4 2 SYNNYTYSTEN JA

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Anestesiatoiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Anestesiatoiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella Anestesiatoiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella Harri Tohmo Kahdeksannentoista vuosisadan lopulla Hyvinkäälle perustettiin Parantola - niminen kylpyläsanatorio, jossa varakas herrasväki ja mm. venäläiset

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA Työryhmäraportti 14.3.2012 2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Hannu Leskisen asettama

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa!

PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! PÄIVÄKIRURGIA Päijät-Hämeen keskussairaala Risto Kuosa Tervetuloa! Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 210.000 asukasta SAIRAANSIJAT Ihotaudit ja allergologia - Keuhkosairaudet 24 Kirurgia 136 Korva-, nenä-

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ, ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUSTEISTA JA PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAKOHTAISISTA EDELLYTYKSISTÄ

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 Hallitus 13.2.2012, LIITE 5 NAISTENKLINIKKA LISÄRAKENNUKSEN LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Naistenklinikan päärakennus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 Henkilöstötoimikunnan kokous 19.11.2013 Outi Sonkeri ja Terhi Karppinen *Henkilötyövuodet on otettu tulosyksiköiden syksyllä 2013 käydyistä toiminnan ja talouden seurantakokouksien

Lisätiedot

Osaamiskeskusvalmistelu 7.6.2013. Lasse Lehtonen

Osaamiskeskusvalmistelu 7.6.2013. Lasse Lehtonen Osaamiskeskusvalmistelu 7.6.2013 Lasse Lehtonen Taustana organisaatiomuutokselle toimintaympäristön radikaali muutos Sairaanhoitopiirit lakkaavat 1.1.2017 mennessä (sote-uudistus) Yliopistosairaaloille

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI 17.11.2009 26.5.2009 OHEISMATERIAALI B LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma,

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014. Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset

LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014. Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014 Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset Sisältö Mikä on LaNa Miksi se pitäisi rakentaa? Hankkeen nykyvaihe Tuottavuustavoitteet

Lisätiedot