HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1

2 TIIVISTELMÄ HYKS Jorvin sairaalan alueen kuntien, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen, asukasmäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä yhteensä :sta vuoteen 2020 mennessä lähes asukkaalla. Samalla väestö ikääntyy ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueella on 65 vuotta täyttäneitä noin enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Väestökehitys ennakoi huomattavan suurta terveyspalvelujen käytön ja kustannusten lisäystä. HUS pyrkii osaltaan hallitsemaan palvelukysyntää ja erikoissairaanhoidon kustannuspaineita kehittämällä Jorvin ja muiden sairaaloiden potilaslähtöisiä hoitoprosesseja ja työnjakoa sekä erityisesti akuuttihoidon toimintamallia yhdessä peruskuntien kanssa. Jorvin sairaalan yleissuunnitelmatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia suunnitelma Jorvin toiminnoista, tilankäytöstä ja investointitarpeista vuonna Tämä raportti sisältää sairaalan toiminnallisen kuvauksen ja alustavan rakennushankeohjelman. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole rakentamisen suunnittelu, vaan vuosiin ulottuva Master Plan tarkastelu Jorvin sairaalakiinteistön kehittämiseksi. Suunnittelun aikataulua ovat kiirehtineet Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan potilasturvallisuuden edistämisestä. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä, jonka toimeksianto ja kokoonpano on esitetty raportin liitteessä, on tarkastellut Jorvin tulevien vuosien tehtäviä sekä sen alueellisen keskussairaalaroolin, yliopistosairaalaroolin että laajemmin koko HUS:n tason palvelutuotannon kannalta. Aikaisemmin painottuneen Jorvin kuntien erikoissairaanhoidon rinnalla palveluja järjestetään täsmentyvän työnjaon pohjalta myös laajemmille väestöpohjille. Jorvin sairaalan eri yksiköiden tilatarpeita tarkastellaan raportissa lähtötilanteen eli vuoden 2008 ja toisaalta toiminnan muutosten ja uusien toimintojen pohjalta. Vuoden 2008 tilankäytön pullonkaulakysymysten lisäksi työryhmä esittää arvionsa väestökehityksen ja tutkimus ja hoitoprosessien muutosten vaikutuksesta sairaalan tilatarpeisiin. Jorvin sairaalakiinteistöstä on laadittu työryhmän käyttöön rakenne ja talotekninen kuntoarvio. Vuonna 1976 valmistunut sairaalan perusosa ja myöhemmin rakennetut muut osat ovat laajojen peruskorjausten tarpeessa, erityisesti lämmitys, vesi ja viemäri sekä ilmanvaihtojärjestelmien osalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että väistämättä edessä olevat Jorvin suuret tekniset peruskorjaukset toteutetaan osana sairaalatoiminnan muutoksista johtuvia korjaus ja lisärakentamishankkeita. Työryhmä esittää vuoteen 2018 ulottuvan suurten hankkeiden ohjelman, jonka alustava kustannusarvio on 90 milj. euroa. Kustannuksista pääosa on ikääntyvän rakennuksen peruskorjauksia. Hankeohjelma lähtee siitä, että palvelukysynnän kasvu ratkaistaan suurelta osin kehittämällä sairaalan toimintatapoja. Jorvissa tämä merkitsee monille potilasryhmille raskaan leikkaussalikirurgian vaihtumista päivä tai lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan, vuodeosaston sairaansijoilla toteutetun seurannan ja valvonnan siirtymistä päivystyksen tai päiväsairaalaosaston potilaspaikoille ja mm. tartuntatautipotilaiden riittävän laajaa ja oikea aikaista eristämistä. Perinteisiä toimintaprosesseja korvataan uusilla malleilla aina, jos se potilaan tila huomioon ottaen on mahdollista. Toisaalta kehittyvät toimintaprosessit eivät poista tarvetta hoitaa sairaalaolosuhteissa edelleenkin suurta määrää iäkkäitä moni ja pitkäaikaissairaita tai kuntoutusta ja hoivaa tarvitsevia potilaita. 2

3 Työryhmä esittää Jorvin sairaalaan seuraavassa lueteltavat uudisrakentamis ja peruskorjaushankkeet, joiden perustelut ja laskelmat esitetään raportin luvuissa 7 ja 8. Jorvin sairaalan ensimmäiseksi suureksi rakennusprojektiksi ehdotetaan uutta päivystys lisärakennusta, johon akuuttitoimintojen lisäksi sijoitetaan valtakunnallisen palovammakeskuksen tilat. Hanke mahdollistaa yhteispäivystysmallin kehittämisen siten, että voidaan vastata Jorvin alueen väestökehitykseen ja siitä väistämättä seuraavaan palvelukysynnän kasvuun sekä ikääntyvien potilasryhmien lisääntyvään eriasteisen seurannan, valvonnan ja infektioeristyksen tarpeeseen. Hankkeen tavoitevuosi on Päivystyksen uudisrakennus, jonka alustava kustannusarvio on 37 milj. euroa, sijoittuisi sairaalan tontin Turuntien puoleiselle alueelle. Uudisosan sisääntulokerrokseen esitetään päivystyspoliklinikan tiloja eli yhteispäivystyksen vastaanottopistettä ja perusterveydenhuollon sekä sisätautien, kirurgian ja lasten päivystyksen vastaanottoja ja toimenpidetiloja, seuranta ja valvontatiloja, päivystysröntgentilaa ja psykiatrian konsultaatio ja sosiaalipäivystyksen tiloja. 1 kerrokseen suunnitellaan päivystysosasto, päivystyksen vuodeosasto ja sydäntutkimuksen ja valvonnan tilat. 2 kerrokseen esitetään teho osastoa ja palovammakeskusta. HYKS:n palovammayksikkö siirtyy Jorviin Töölön sairaalasta. Uudisrakennukseen sijoittuu myös sairaalan välinehuoltokeskus, jonka korjaus ja laajennus ei nykyisissä tiloissa ole toteutettavissa. Jorvin yleissuunnitelmassa hankejärjestys perustuu siihen, että nykyisessä sairaalarakennuksessa voidaan aloittaa laajemmat peruskorjaus ja muutostyöt vasta, kun esitetty uudisrakennus tuo tilaväljyyttä ja väistömahdollisuuksia. Uudisrakennus vapauttaa sairaalan 1 kerroksesta nykyiset päivystystilat ja tehoosaston sekä erillisen lasten päivystyksen. Nykyisen päivystyspoliklinikan paikalle esitetään peruskorjattavaksi uudet tilat päiväkirurgialle (tavoitevuosi 2014) ja alueelle lopputilanteessa rakennettavaksi uusi päiväsairaalaosasto. Ennen päiväsairaalan rakentamista nykyistä päivystysosastoa ja teho osastoa käytetään Jorvin vuodeosastojen väliaikaistiloina vuodeosastokerrosten peruskorjausten ajan. Työryhmä esittää Jorvin kolmen vuodeosastotornin peruskorjaamista vuorotellen, yksi torni kerrallaan päivystyksen uudistilojen käyttöönoton jälkeen, vuosina Korjaukset aloitetaan N tornista, jossa on kaksi synnyttäjien osastoa ja kolme Espoon kaupungin omistamaa terveyskeskusosastoa. Tavoitteena on nykyaikaistaa vuodeosastotilat ja mm. rakentaa lisää eristyshuoneita, nykyvaatimukset täyttävä ilmastointi ja pelastusviranomaisen edellyttämä sammutinjärjestelmä kaikille osastoille. Sairaansijamäärää ei lisätä, sillä palvelukysynnän kasvuun vastataan päivystysalueen uusilla valvonta ja eristyspaikoilla. Sairaalatoiminnan avohoitopainotteisuuden lisääminen edellyttää Jorvin 2 kerroksessa oleville ajanvarauspoliklinikoille lisätilaa. Hankeohjelman mukaan vapautuneet nykyiset päiväkirurgian tilat peruskorjataan vuonna 2015 poliklinikkakäyttöön. Hanketta suunniteltaessa selvitetään mahdollisuus sijoittaa po. alueelle myös päiväsairaalatoimintoja. Uudisrakennusosaan siirtyvän välinehuollon tiloihin k kerroksessa työryhmä esittää synnytysosaston laajennusta, mikäli synnyttäjien määrää Jorvissa lisätään merkittävästi nykyisestä. Vaihtoehtona on siirtää tiloihin joko väistöajaksi tai pysyvästi kliinisen kemian laboratorion toiminnat laboratorion joka tapauksessa edessä olevan 3

4 peruskorjauksen vuoksi. Nykyisen välinehuoltokeskuksen peruskorjaus uuteen käyttöön ajoittuu hankeohjelmassa vuoteen Moniongelmaisten pitkäaikaisesti sairaiden lasten koko sairaanhoitopiiriä palveleva osasto ehdotetaan peruskorjattavaksi Jorvin tiloihin, joko vuonna 2009 käyttöön otettaviin lasten päivystyksen tiloihin, nykyisiin lasten yksiköiden tiloihin tai mahdollisesti välinehuoltokeskukselta vapautuvalle alueelle. Arvioitu toteutusaika on 2015 tai myöhemmin. Yleissuunnitelman hankeohjelmaan sisältyvät myös röntgenin tilojen vaiheistettava peruskorjaus vuodesta 2014 alkaen, kliinisen kemian laboratorion peruskorjaus vuonna 2015 ja keittiön ja ruokasalin 2 3 osassa toteutettava peruskorjaus vuodesta 2016 alkaen. Työryhmän hanke ehdotukset rakentuvat suurelta osin Jorvin tilajärjestelyjen ketjutukselle. Jos hankkeet toteutetaan muussa järjestyksessä, suunnitellaan myös rakennustöiden aikainen yksiköiden sijoitus uudelleen. On myös huomattava, että jokainen projekti perustellaan ja ratkaistaan erikseen osana HUS:n investointisuunnitelmaa ja tällöin tarkastellaan myös vaihtoehtoisia sijoitus ja väistöjärjestelyjä. Lasten, nuoriso ja aikuispsykiatriaa varten työryhmä ei esitä Jorvissa lisärakentamista. Lastenpsykiatriaan ehdotettu erityisen vaikeahoitoisten ja traumatisoituneiden lasten uusi osasto ja muu lastenpsykiatrian lisätilatarve ehdotetaan katettavaksi Jorvin ulkopuolisin vuokratilajärjestelyin. Aikuispsykiatrian akuuttisairaansijojen sijainnin suhteen on työn alla HUS:n selvitys. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä kannattaa tavoitetta sijoittaa uudet akuutti ja mm. vanhuspsykiatrian potilaspaikat ensisijaisesti Jorvin kiinteistön ulkopuolelle. Työryhmä kuitenkin korostaa väestökehityksestä johtuvaa Jorvin alueen psykiatrisen palvelujärjestelmän lisäresurssoinnin tarvetta. Yleissuunnitelmassa esitettävien peruskorjaustöiden jälkeen vuorossa ovat lasten yksiköiden ja psykiatrian tilat, fysiatrian ja fysioterapian, synnytysosaston ja mm. patologian laboratorion varsinaiset peruskorjaukset. Työryhmän aikataulu ei mahdollistanut Jorvin sairaalakiinteistön kaikkien osien muutos ja korjaustarpeiden arviointia syyskauden 2008 aikana. Tilamuutoksia ja yksittäisiä korjaushankkeita sekä teknisten järjestelmien sellaisia korjaustöitä, jotka ovat edellä esitetystä hankeohjelmasta riippumattomia, sairaalassa toteutetaan vuosittain. 4

5 SISÄLLYS 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Medisiininen tulosyksikkö GeNeSis palvelualue Päivystys ja valvontapalvelualue Tulehdus palvelualue Valtimo palvelualue Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Lastentautien palvelualue Lastenkirurgian palvelualue Lastenneurologian ja psykiatrian palvelualue Naistentautien ja synnytysten palvelualue Operatiivinen tulosyksikkö ATEK palvelualue Pehmytosakirurgian palvelualue Pään ja kaulanalueen palvelualue Tukielinkirurgian palvelualue Psykiatrian tulosyksikkö Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Vanhuspsykiatria Opetus ja tutkimus Jorvin sairaalassa Tukipalvelut RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Jorvin sairaalan rakennusosien valmistumisvuodet Peruskorjaukset ja muutostyöt Tekniikan analyysi Kuntoarvio Rakenteet LVIA järjestelmät Sähköjärjestelmät Johtopäätökset kuntoarviosta TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJAT Lähtötilanteen tarpeet Toiminnan muutokset ja uudet toiminnat HENKILÖSTÖRESURSSIT JORVIN SAIRAALAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ Päivystys ja valvonta (medisiininen ja operatiivinen tulosyksikkö) Lasten päivystys Naistentautien ja synnytysten päivystys Psykiatrian palvelut päivystyksessä Medisiinisten, operatiivisten ja naistentautien erikoisalojen vuodeosastot Synnytysosastot Lasten osastot Lastenpsykiatrian osastot Psykiatrian osastot Ajanvarauspoliklinikat Uusi päiväsairaalaosasto Leikkausosasto ja päiväkirurgian osasto Teho osasto ja uusi palovammakeskus HUSLAB

6 7.15 HUS Röntgen HUS Desiko Ravioli Muut tukipalvelut TYÖRYHMÄN ESITYS JORVIN SAIRAALAN HANKEOHJELMAKSI LIITTEET

7 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET Jorvin sairaalaan sijoittuvien HYKS:n ja Espoon kaupungin sekä muiden kuntien toimintojen ja tilatarpeiden sekä Jorvin kiinteistön peruskorjauksen ja mahdollisen lisärakentamisen pitkän aikavälin suunnittelua ja yhteensovittamista varten on HUS:n konsernihallinnon, HYKS tilakeskuksen sekä Jorvin sairaalassa toimivien tulosyksiköiden yhteistyönä toteutettu selvitys ja suunnitteluhanke. Konsernin palvelutuotannon johtajalta saadun toimeksiannon (liite 1) mukaisesti yleissuunnitelman valmistelua varten perustetun työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus Jorvin sairaalan toiminnoista ja tilankäytöstä tavoiteajankohtana vuonna Yleissuunnitelmassa Jorvin sairaalassa olevaa toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä tarkastellaan sekä HUS tasoisen että HYKS tasoisen kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus ja muita rakennushankkeita Jorvin sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon sairaalan kliinisen toiminnan, opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaalassa toimivien liikelaitosten ja muiden tukipalvelujen tarpeet. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen HUS:n strategiset tavoitteet, Jorvin sairaalan kehittämistavoitteet ja ennakoidut palvelukysynnän muutokset. Esitettävät tilasuunnitelmat perustuvat uudistuviin tutkimus ja hoitoprosesseihin ja ne perustellaan erillisillä laskelmilla ja potilasmääräarvioilla. Suunnitelmassa on myös selvitetty ja otettu huomioon Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan turvallisuussuunnitelman osalta. Tavoitteena on ollut laatia aikataulu ja rahoitusmahdollisuudet huomioon ottava, toteutuskelpoinen tilasuunnitelma, jota voidaan käyttää HUS:n investointisuunnitelmien valmistelussa. Yleissuunnitelma sisältää toiminnallisen kuvauksen ja toimintaa koskevien perustelujen lisäksi alustavan sairaalan rakennushankeohjelman. Esitettävässä hankeohjelmassa on otettu huomioon palvelutuotannon tarpeiden ohella Jorvin sairaalakiinteistön vastuullinen käyttökunnossa pitäminen ja arvon säilyminen sekä konsernin tavoitteet energiatehokkuuden lisäämisessä. Lisäksi kuvataan, miten toimintaprosesseja aiotaan kehittää ja millaisin rakennushankkein mahdollistetaan prosessien sujuvuus. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole varsinainen peruskorjausten tai lisärakentamisen suunnittelu. Ehdotettavassa rakennushankkeiden ohjelmassa keskeistä on niiden järjestys ja tavoiteaikataulu. HUS strategian mukaisesti kuntayhtymässä tehtävät investoinnit perustuvat sairaalakapasiteetin tehokkaalle käytölle. Tämä edellyttää, että tulosalue ja sairaalakohtaisesti on olemassa tieto siitä, mitä toiminta pitkällä aikavälillä edellyttää sairaalarakennuksilta ja niiden laitekannalta ja miten rakennetun kapasiteetin käyttöä mahdollisesti voidaan tehostaa. Sairaaloiden yleissuunnitelmat ohjaavat investointien kohdentamista ja siten myös strategian läpivientiä. 7

8 2 JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Jorvin sairaala on osa Helsingin seudun yliopistollista keskussairaalaa ja sitä kehitetään HUS konsernin ja HYKS:n strategisten tavoitteiden mukaisesti. Aikaisempia suunnittelulinjauksia vahvemmin esillä on HYKS tasoinen palvelutuotannon koordinointi ja HYKS:n koko sairaalaverkoston käyttäminen. Kaikilla HUS:n tulosyksiköillä ja liikelaitoksilla on Jorvin sairaalassa toimintayksiköitä. Niiden keskinäistä tehtäväjakoa uudistetaan sekä koko sairaanhoitoalueen että Jorvin alueen peruskuntien lähtökohdista. Aikaisemmin painottuneen Jorvin kuntien erikoissairaanhoidon rinnalla palveluja tuotetaan täsmentyvän työnjaon pohjalta myös laajemmille väestöpohjille. Kuntien omistajaohjauksella on kuitenkin vahva asema. Väestön terveyspalvelujen kokonaisuuden kehittäminen alueen kuntien perusterveydenhuollon kanssa on avainroolissa ratkaistaessa Jorvin sairaalan tulevien vuosien painotuksia. Jorvin sairaala on valmistunut vuonna 1976 Espoon, Vantaan ja muiden Uudenmaan kuntien yhteiseksi aluesairaalaksi. Sairaalakiinteistöä on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Sairaalan huoneala (sisäisesti ja ulos vuokrattavat tilat) on hum2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamisen myötä vuonna 2000 Jorvin sairaalasta tuli HUS:n osa ja se liitettiin Helsingin seudun yliopistolliseen sairaalaan vuonna Jorvin sairaala kuuluu vuonna 2006 perustettuun HYKS sairaanhoitoalueeseen. Jorvin alueen kuntien väestömäärä vuoden 2007 lopulla oli seuraava: v v v. Yhteensä Espoo Kauniainen Kirkkonummi Yhteensä Koko HUS Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Jorvin alueella on asukkaita noin enemmän kuin vuoden 2007 päättyessä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kasvavan :lla. Väestömäärä ja ikääntyneiden osuus kasvaa Jorvin alueella enemmän kuin HUS:ssa keskimäärin. 8

9 Tilastokeskuksen ennuste 2020: Ennuste v v v. Yhteensä Espoo Kauniainen Kirkkonummi Yhteensä Koko HUS Muutos % / Jorvi 11,3 8,5 81,8 16,6 Muutos % / koko HUS 4,9 1 60,4 9,3 Väestökehitys ennakoi merkittävää terveydenhuoltopalvelujen kysynnän kasvua, erityisesti pitkäkestoisten ns. kansantautien osalta. Toisaalta hoitojärjestelmän ja menetelmien kehityksen voidaan arvioida muuttavan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäistä painotusta ja perinteisen sairaalahoidon osuutta. Jorvin sairaalan osalta on myös huomattava, että laajemmassa HUS kokonaisuudessa Jorvissa järjestetään palveluja myös muiden kuntien asukkaille ja Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väestö saa osan erikoissairaanhoidon palveluistaan muissa HUS:n sairaaloissa. Jorvin sairaalan vuotuinen potilaiden lukumäärä on noin (hoidon piirissä olevat eri henkilöt) ja henkilöstömäärä on noin Jorvin sairaalassa on nykyisin rakennettuja ns. virallisia sairaansijoja yhteensä 452, joista vuonna 2008 on käytössä 418. Vuoden 2008 alusta nuorisopsykiatria (16 ss) siirtyi lasten ja nuorten sairauksien toimialalta psykiatrian tulosyksikköön. Myös naistentautien ja synnytysten sekä operatiivisen tulosyksikön välillä tapahtui sairaansijamuutoksia. Lisäksi päivystysosastolla on 12 hoitopaikkaa ja osastolla 7 on 4 valvontapaikkaa ( CCU), teho osastolla on 8 tehohoitopaikkaa ja lasten osastolla 2 valvontapaikkaa eli hoitopaikkoja on yhteensä 26. Espoon kaupungin omistamia vuodeosastoja ei ole laskettu sairaansijoihin. Jorvin sairaansijat ja hoitopaikat ss ss käytössä hp Medisiininen tulosyksikkö Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Operaviivinen tulosyksikkö Psykiatrinen tulosyksikkö Yhteensä

10 Vuoden 2007 keskeiset toimintaluvut Jorvin sairaalassa Medisiininen Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Operatiivinen Psykiatria 1) Hoitopäivät Hoitojaksot Yht. Avohoitokäynnit joista päivystys Terveyskeskuspäivystys (Espoo Kauniainen) päivstyskäynnit Leikkaus ja anestesia toimenpiteet leikkaustoimenpiteet joista päivystys päiväkirurgia anestesiatoimenpiteet Synnytykset Lähde: Ecomed aineisto (lukuunottamatta leikkauksia ja synnytyksiä) 1) Sisältää myös nuorisopsykiatrian, joka siirtyi psykiatrian tulosyksikköön ) sisältää Kuntoutuskoti Miilun ja Aurorakodin 3 ) lisäksi tulevat Kirkkonummen ja Leppävaaran lasten psykiatriset poliklinikat 4) lisäksi tuleva Jorvin ulkopuolella toimivat psykiatrian poliklinikat 10

11 3 SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Tässä luvussa kuvataan yksiköittäin Jorvin sairaalan toiminta ja keskeiset tunnusluvut. Useilla vuodeosastoilla käytössä oleva sairaansijamäärä on henkilöstövajeesta tai muista syistä rakennettua määrää pienempi. 3.1 Medisiininen tulosyksikkö Medisiininen tulosyksikkö on jakaantunut viiteen palvelualueeseen: genesis, päivystys ja valvonta, tulehdus, valtimo ja syöpäpalvelualue. Sairaalan tiloista noin 10 % on medisiinisten toimintayksiköiden käytössä GeNeSis palvelualue Genesis palvelualue käsittää geriatrian, neurologian ja sisätautien klinikat. Neurologia Vuodeosasto NE sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso NE ,8 Jorvin neurologian yksiköllä on vuodeosasto, jonka suurimman potilasryhmän muodostavat akuutin aivoverenkiertohäiriön saaneet potilaat. Aivovammojen osuus on viime vuosina erityisesti kasvanut. Suurin osa potilaista tulee siirrettynä Jorvin ja Meilahden päivystysalueilta. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet ja potilaista valtaosa on voitu kotiuttaa omiin koteihinsa. Neurologian poliklinikka 2007 pkl käynnit Neurol. pkl Neurologian poliklinikan avohoitosuoritteiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Merkittävimmät diagnoosiryhmät ovat epilepsia, neurodegeneratiiviset aivosairaudet, MS tauti sekä päänsärkyoireyhtymät. Jorvin neurologian yksikkö antaa arkisin konsultaatiopalveluja, joiden määrät erityisesti päivystysalueella on merkittäviä. Jorvissa ei ole päivystävää neurologia; päivystys on keskitetty Meilahden sairaalaan. Sisätaudit Jorvin kaksi sisätautiosastoa ovat yleissisätautisia yksiköitä, joiden kesken on kuitenkin tehty toiminnan eriyttämistä. Vaikka potilaskuormitusta tasataan osastojen välillä, potilaita on usein ylipaikoilla. Valtaosa potilaista kaikille sisätautiosastoille tulee päivystysalueen kautta. Vuodeosasto S sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S ,3 11

12 Osasto hoitaa kaikkia sisätautisairauksia, mutta yleisimmät alat ovat endokrinologia, infektiosairaudet ja gastroenterologia. Osaston henkilökunta on erityisesti perehtynyt I tyypin diabeteksen hoitoon ja ohjaukseen, minkä vuoksi vastikään sairastuneet tai tasapainotukseen tulevat potilaat ohjataan tälle osastolle. Vuodeosasto S sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S ,8 Vuonna 2007 osaston potilaista n. 40 %:lla potilaista oli hematologinen tauti ja heistä lähes kaikilla maligniteetti. Muilla potilailla on erityyppisiä sisätautien alaan kuuluvia sairauksia. Hematologisten potilaiden hoito on syksyllä 2008 siirretty Meilahden ja Peijaksen sairaaloihin. Nykyisin, alkaen, osastolla on käytössä 15 sairaansijaa ja päiväsairaalassa 4 paikkaa, jossa hoidettavat ovat kuntonsa puolesta yöksi kotiutettavia, joiden seuranta vaatii kuitenkin päivittäistä lääkärinkontaktia ja usein tarvittavia laboratoriokokeita. Päiväsairaalassa hoidetaan mm. lääkeinfuusioissa ja verensiirroissa käyviä potilaita ja lisäksi päiväosastolle on keskitetty Jorvin kardioversiot. Sisätautien poliklinikka Sisätautien poliklinikan toiminta jakaantuu kardiologian, gastroenterologian ja endokrinologian/ yleissisätautien lohkoihin. Vuonna 2007 hematologian erikoisalan käyntimäärä oli noin (keskitetty sittemmin Meilahteen ja Peijakseen). Infektiolääkärillä on poliklinikalla osapäiväinen vastaanotto, jossa oli vuonna 2007 noin 300 potilaskäyntiä. Poliklinikan toiminnat kuuluvat eri palvelualueisiin. Kardiologia 2007 pkl käynnit Kardiol. pkl Aiemmin kardiologian polikliininen toiminta perustui pääosin ostopalveluina tehtyihin tutkimuksiin ja ylilääkärin puhelimitse ja kirjeitse annettuihin hoito ohjeisiin. Nyt toimintatapa vastaa muiden erikoisalojen poliklinikoiden toimintaa lähetekäsittelyineen ja vastaanottokäynteineen. Kardiologisten potilaiden keskeiset käyntisyyt ovat sepelvaltimotauti tai sen epäily, rytmihäiriöt, sydäntahdistimiin liittyvät tarkistukset sekä sydänläppäongelmat. Poliklinikalla ei ole rasitusergometrialaitteistoa eikä ambulatoriseen EKG rekisteröintiin sopivaa laitteistoa, koska tutkimukset tilataan kliinisen fysiologian yksiköstä. Tutkimusprosessin paremman sujuvuuden vuoksi suunnitelmissa on ottaa rasitusergometriat ja ambulatoriset EKG rekisteröinnit omaan tuotantoon ja tarjota samalla nämä palvelut vuodeosastoille ja päivystykselle. Gastroenterologia 2007 pkl käynnit GE pkl

13 Gastroenterologian poliklinikkakäynneistä noin puolet on ruuansulatuskanavan endoskooppisia tutkimuksia. Tulehdukselliset suolistosairaudet muodostavat suurimman sairausryhmän. Erilaisten hepatiittien, erityisesti C hepatiittien osuus on potilastyössä merkittävä. Endokrinologia ja yleissisätaudit 2007 pkl käynnit Endokr. pkl pkl käynnit Yleissisät. pkl Sisätautien poliklinikalla yleissisätaudit ja endokrinologia ovat toistaiseksi toimineet yhtenä kokonaisuutena. Endokrinologian ja yleissisätautien poliklinikan suurin ja työllistävin potilas ryhmä ovat diabeetikot ja metabolista oireyhtymää sairastavat. Nopeasti kasvavan potilasryhmän muodostavat lihavuuden vuoksi hoitoarvioon ja lihavuuskirurgian hoitoarvioon lähetetyt potilaat. Kilpirauhassairauksia sairastavat potilaat ovat myös merkittävä hoitoryhmä kuten munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat. Vaikka hematologinen toiminta on pääosin siirretty Peijaksen sairalaaan, Jorvin yleissisätautien poliklinikka hoitaa edelleen peruserikoisssairaanhoidon tasoista hematologiaa. Reumatologia 2007 pkl käynnit Reumatol. pkl Reumapotilaiden hoidon porrastusta on muutettu ja aikaisemmin Kirurgisen sairaalaan ohjatuista lähetteistä merkittävä osa ohjataan Jorviin. Käyntejä korvataan runsaasti hoitopuheluin. Reumaa vaikeampien systeemisten kollagenoosien ja vaskuliittien hoito on keskitetty Kirurgiseen sairaalaan ja jatkossa Meilahden Kolmiosairaalaan Päivystys ja valvontapalvelualue Päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto 2007 hoitopaikkoja joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso Päivystysos , sis. pkl käynnit kir.pkl käynnit lastenpkl käynnit naistenpkl käynnit Päivystys pkl terveyskeskuspäivystyskäynnit

14 Jorvin sairaalassa on HUSn toiseksi suurin erikoissairaanhoidon päivystyspiste. Se toimii periaatteella 24/7 eli on aina avoinna erikoissairaanhoitoa vaativille potilaille. Edustetut erikoisalat ovat tällä hetkellä sisätaudit, kirurgia (erikseen pehmytosavatsaelinkirurgia ja ortopedia traumatologia) ja lastentaudit. Vuonna 2007 päivystysalueella toimi vielä myös naistentautien päivystys, joka siirtyi vuoden 2008 alussa muihin tiloihin. Hoito ohjauksen mukaisesti sisätautien päivystyksessä hoidetaan myös vastuualueen neurologisia ja keuhkosairauksien potilaita. Lisäksi päivystyksen läheisyyteen on varustettu operatiiviseen tulosyksikköön kuuluva hoitoyksikkö raskasta tehohoitoa vaativille potilaille. Erikseen toimii psykiatrian yksikkö, joka tarvittaessa antaa konsultaatioapua psykiatrisissa sekä nuorisopsykiatrisissa ongelmatilanteissa. Jorvin päivystyspoliklinikan sisätautien päivystyksessä on 17 vuodepaikkaa, kirurgian päivystyksessä on 12 vuodepaikkaa ja lastentautien päivystyksessä on 6 vuodepaikkaa. Samoissa päivystyksen tiloissa toimii arkisin klo 16 8 ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon perusterveydenhuollon päivystyspiste. Espoon kaupungilla on arki iltaisin klo ja viikonloppuisin klo 9 21 Puolarmetsän terveysaseman yhteydessä erillinen terveyskeskuksen päivystyspiste. Vuodepaikkaa vaativille terveyskeskuspäivystyksen potilaille ei ole nykytilanteessa varattu erikseen paikkoja, vaan potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidon vuodepaikoilla. Osana päivystysaluetta toimii päivystysosasto, jossa on varattu 12 potilaspaikkaa kirurgien ja sisätautilääkäreiden yhteiskäyttöön. Paikoista 1 on varattu infektioeristyspotilaalle ja 3 paikkaa varustettu valvontaa vaativia potilaita varten. Erikoissairaanhoidon vastuualueena on tällä hetkellä Espoo Kauniainen Kirkkonummi. Lisäksi Uudenmaan gastrokirurgisille potilaille tarjotaan sekundaaritason hoitoa. Lastentautien päivystys vastaa myös Lohjan alueen kuntien ja Vantaan lasten erikoissairaanhoidon perustason päivystyksestä ja osastohoidosta. Terveyskeskuksen päivystys huolehtii perusterveydenhuollon päivystysvalmiudesta Espoon ja Kauniaisten asukkaille. Päivystyspoliklinikalla toteutetaan vuosina muutostöitä siirtämällä lasten päivystys erillisiin tiloihin ja varautumalla perusterveydenhuollon palvelujen lisäykseen/puolarmetsän sairaalan päivystyksen siirtäminen Jorvin sairaalaan. Nykyiset päivystyspoliklinikan tilat ovat pääosin peräisin 1970 luvulta. Tilat ovat sokkeloiset, epäkäytännölliset ja riittämättömät jo nykyiseenkin toimintaan. Vuoden 2007 tyypillisimmät potilaat Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksessä esitetään liitteessä Tulehdus palvelualue Tulehduspalvelualue käsittää ihotautien, allergiologian, keuhkosairauksien, infektiosairauksien, reumatautien ja gastro enterologian klinikat. Keuhkosairaudet Vuodeosasto KEU sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso KEU ,6 14

15 Osaston KEU5 potilaat tulevat pääasiassa päivystyksen kautta. Yleisimmät diagnoosit ovat keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet, keuhkokuume ja keuhkosyöpä. Päivystysalueen ruuhkautuessa osasto on ottanut vastaan myös sisätautien potilaita. Noro epidemiat ovat erityisesti kuormittaneet osastoa viime vuosina ja aiheuttaneet osastosulun kolmeen otteeseen. Tarve asianmukaisista eristyshuoneista on jatkuva ongelma. Keuhkosairauksien poliklinikka 2007 pkl käynnit Keuhkos. pkl Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana. Yleisimmät diagnoosit ovat seuraavat sairaudet tai niiden epäilyt: uniapnea, keuhkoahtaumatauti, astma ja keuhkosyöpä. Poliklinikalla tehdään keuhkoputkien tähystyksiä (bronkoskopioita) noin /vuosi. Samoin poliklinikalla annetaan keuhkosyövän sytostaattihoitoja noin /vuosi. Hoitoon pääsyyn vaikuttaa lääkäritilanne. Jorvin keuhkosairauksien yksikkö antaa suoraan puhelimitse konsultaatioapua alueen terveyskeskuksille. Samoin konsultaatiopalveluin palvellaan koko sairaalaa Valtimo palvelualue Vuodeosasto S sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S , hoitopaikat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso S7 CCU ,5 Osastolla S7 on 30 vuodepaikkaa, joihin sisältyy 4 paikkainen coronary care unit. CCU:ssa sairaanhoitajan jatkuva läsnäolo mahdollistaa tarvittavan seurannan ja hoitotoimenpiteet. Lisäksi kaikilla vuodepaikoilla on mahdollista sydämen rytmin jatkuva ATK pohjainen seuranta. Suurimmalla osalla potilaista on pääasiallisena vaivana joku sydänsairaus. Potilaat ovat iäkkäitä ja sairastavat monia muita tauteja sydäntautinsa lisäksi. Osastolla tehdään myös eteisvärinän rytminsiirrot ja koronaariangiografiaa edeltävä ja sen jälkeinen jatkoseuranta. Osastolla järjestetään myös potilaiden polikliinista jälkiseurantaa. Sydäntutkimusyksikkö (S1) 2007 sairaansijat joista käytössä hoitopäivät S1 3 toimenpidepaikkaa Vuonna 2007 oli tahdistinasennukseen liittyviä toimenpiteitä 95. Sydämen varjoainekuvaukset, pallolaajennukset ja muut kuvaukset olivat yhteensä Medisiiniseen tulosyksikköön kuuluu kardiologian poliklinikasta erillään oleva sydäntutkimusyksikkö, missä toimii kaksi toimenpidekardiologia. Keskeiset toimenpiteet ovat sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset (koronaariangiografiat), sepelvalti 15

16 moiden pallolaajennukset sekä ns. stenttien asennukset. Ensimmäisen puolen vuoden aikana 2008 yksikössä tehtiin lähes 500 sepelvaltimokuvausta. 3.2 Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Tulosyksikköön kuuluvat lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja psykiatrian sekä naistentautien ja synnytysten palvelualueet. Tulosyksikön käytössä on noin 13 % Jorvin sairaalan tiloista Lastentautien palvelualue Lastentautien yksikkö antaa erikoissairaanhoidon perustason palveluja ensisijaisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille, päivystyksen ja osastotoiminnan osalta lisäksi Vantaan ja Lohjan alueen kuntien asukkaille. Lisäksi annetaan puhelin ym. konsultaatioita alueen perusterveydenhuoltoon. Lastentaudeilla on 3 vuodeosastoa ja vuodesta 2007 suljettuna ollut päiväsairaalaosasto sekä ajanvarauspoliklinikka ja päivystyspoliklinikka. Päivystystä lukuun ottamatta tilat sijaitsevat sairaalan siipiosassa. Vuonna 2007 lastentaudeilla tuotettiin 3755 NORD DRG hoitojaksoa. Vuodeosasto L sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso L ,5 L1 on lasten pediatriskirurginen osasto, joka toimii yhdysosastona lastenkirurgian poliklinikan kanssa. Osastolla hoidetaan 0 15 vuoden ikäisiä lapsia ja nuoria. Tehovalvontapaikkoja ei ole, vaikka tehovalvontapotilaita on keskimäärin 2 sairaansijan verran. Potilaat tulevat osastolle jonosta. Osasto ei toimi pelkkänä ns. puhtaana osastona vaan infektio osasto L3:n täyttyessä hoidetaan myös erilaisia infektiosairauksia. Osastolla toimii myös ns. jälkitarkastusvastaanotto. Vuodeosasto L sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso L tehovalv Osaston L2 lapset tulevat synnytyssalista, synnytysosastoilta, lastenpoliklinikalta, päivystyspoliklinikalta ja Lasten ja nuorten sairaalasta, Naistenklinikalta ja Lohjan sairaalasta sekä sovitusti kotoa. Suurin osa on keskosvauvoja ja vastasyntyneitä, joilla voi olla mm. lieviä hengitysvaikeuksia, alhainen verensokeri, vastasyntyneen infektio, keltaisuus tai vieroitusoireita äidin päihteiden käytön takia. Vuodeosasto L sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso L ,3 16

17 Osastolla hoidetaan infektiotauteja sairastavia alle 16 vuotiaita lapsia. Lapset tulevat osastolle päivystyspoliklinikalta tai sairaalasiirtoina. Kerran viikossa toimii infektiopoliklinikka, jonne lapset tulevat kutsuttuina. Osa osastohoidossa olleista lapsista pyydetään jälkitarkastukseen osastolle. Tavallisimmat infektiotaudit ovat ahtauttava keuhkoputken tulehdus ja ripuli. Myös keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, epäselvä kuume, virtsatieinfektio ja yleisinfektio ovat yleisiä. Lapset hoidetaan yhden hengen huoneissa, millä pyritään estämään infektioiden leviäminen. Päiväosasto L4 Päiväosastolla, jonka tiloja on kesästä 2007 käytetty ajanvarauspoliklinikan toimintoihin, 3 potilaspaikkaa. Viikonloput osasto on kiinni. Osastolla on hoidettu 0 15 vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka tulevat osastolle erilaisiin tutkimuksiin, allergia ja astmaselvittelyihin, ihonhoidon ohjaukseen ja altistuskokeisiin. Lisäksi on hoidettu lasten syömiseen liittyviä ongelmia ja annettu lääke ja verituoteinfuusioita ja järjestetty lyhyitä kertausjaksoja mm. diabeetikoille ja heidän perheilleen sekä pissakouluja lapsille, joilla on ollut pitkään kasteluongelmia. Lastentautien poliklinikka 2007 pkl käynnit Lastentaut.pkl Lastentautien poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, joka toimii osana HYKS lastentautien palvelualueen ajanvarauspoliklinikkaa. Lapsipotilaat tulevat tutkimuksiin ja hoitoon lähetteellä, joka on yleisimmin saatu perusterveydenhuollosta. Potilaat ovat 0 15 vuotiaita lapsia ja nuoria. Lastentautien päivystyspoliklinikka 2007 pkl käynnit Lastenpäiv.pkl Lasten päivystys sijaitsee sairaalan päivystysalueella erillään muusta lastentautien yksiköstä. Valtaosa päivystyksen potilaista kärsii erilaisista infektioista, joista tavallisimpia ovat ahtauttava keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, ripulitaudit, virtsatieinfektio ja yleisinfektio. Ns. puhtaista potilaista työllistävät eniten astmaa ja tyypin 1 diabetesta sairastavat lapset Lastenkirurgian palvelualue Palvelualue antaa lastenkirurgian perustason palveluita ensisijaisesti Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten sekä Vantaan ja Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien asukkaille. Yksikön 2 lastenkirurgia tekevät päiväkirurgisia leikkauksia 3 päivänä viikossa. Virka ajan ulkopuolella Jorvin kirurgian päivystys hoitaa myös lapsipotilaat, joiden jatkohoidosta osastolla vastaa lastenkirurgi. Lastenkirurgian ajanvarauspoliklinikka sijaitsee osaston L1 vieressä vuonna 2004 valmistuneissa tiloissa. Osastopotilaat hoidetaan osastolla L1. NordDRG hoitojaksoja oli oli pkl käynnit Lastenkirurgian.pkl

18 Vantaalaisten lasten kirurginen päivystys on jo siirretty Lastenklinikalle, jonne muidenkin lapsipotilaiden kirurginen päivystys myöhemmin siirtyy. Päiväkirurgista toimintaa siirretään Lastenklinikalta Jorviin, minkä takia leikkaussalitarve on kasvamassa. Vuonna 2007 elektiivisiä leikkauksia leikkausosastolla ja päiväkirurgiassa yhteensä 443, päivystysleikkauksia yhteensä Lastenneurologian ja psykiatrian palvelualue Lastenneurologia Lastenneurologian poliklinikka ja päiväosasto L pkl käynnit päiväosastojaksot Lastenneur. L Lastenneurologiset osastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan lastentautien vuodeosastoilla. Ajanvarauspoliklinikka toimii vuonna 2004 valmistuneissa tiloissa omassa siivessään pohjakerroksessa. Lastentautien päivystys hoitaa akuutit potilaat. Lastenneurologian vastuualueen Jorvin vastuuyksikön ensisijaisena tehtävänä on antaa erikoisalan perustason ja osin erityistason palveluita miltei kaikilla erikoisalan osa alueilla. Vaativimmat epilepsia, kontaktihäiriö ja liikuntavammapotilaat on keskitetty Lastenlinnaan. Espoossa sijaitsevana yksikkönä alueellinen yhteistyö Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten perusterveydenhuollon kanssa on keskeinen osa tehtävää. Koska Jorvi vastaa pitkälti myös Vantaan ja Lohjan sairaanhoitoalueen akuutista pediatriasta, on tähän toimintaan liittyvä lastenneurologia Jorvissa keskeistä. Lastenpsykiatria Jorvin lastenpsykiatria vastaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alle 13 vuotiaiden lasten tutkimuksesta ja hoidosta. Espoossa on melko toimiva ja resurssoitu perheneuvolaverkosto, joka antaa osaltaan erikoissairaanhoitotasoista avohoitopalvelua alueelle. Kauniaisissa ja Kirkkonummella on ainoastaan osittain resurssoitua perheneuvolatoimintaa. Lastenpsykiatrinen päivystystoiminta HYKS sairaanhoitoalueella tapahtuu Helsingissä Lastenklinikan päivystyspoliklinikan tiloissa puhelinpäivystyksenä. Yksikössä tutkitaan ja hoidetaan vaikeasti psyykkisesti sairaita lapsia ja heidän perheitään. Potilaina voivat olla vaikeasti psyykkisesti sairaat tai itsetuhoiset tai psykoottiset lapset sekä raskaana olevat äidit ja äiti vauvaparit. Jorvin lastenpsykiatria toimii kolmessa eri toimipisteessä: Jorvin sairaalan yhteydessä, Kirkkonummella osittain yhteisissä tiloissa aikuispsykiatrian aluepoliklinikan kanssa sekä Leppävaarassa. Jorvin sairaalan yhteydessä toimii vuodeosasto, viikko osasto ja pienten lasten päiväkeskus, Sylkky työryhmä sekä kolme polikliinista työryhmää. Kirkkonummella toimii aluetta varten oma avohoitotyöryhmä. Leppävaarassa on polikliininen työryhmä, kriisityöryhmä sekä kotipolikliininen työpari. Työmenetelmiä ja toimipisteitä ollaan parhaillaan muuttamassa ja yhtenäistämässä koko HYKS sairaanhoitoalueella. 18

19 Akuutti tutkimus ja hoito osasto PL sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso PL ,2 Osasto on akuutti tutkimus ja hoito osasto, joka on toiminut kokovuorokausiosastona. Osastolla on ollut 1 kriisipaikka, 2 tutkimuspaikkaa ja 5 hoitopaikkaa. Tutkimusjaksot ovat 8 viikon pituisia ja kriisihoitojaksot kahden viikon mittaisia. Osastolla on hoidettu pääasiassa ikäisiä lapsia. Akuutti tutkimus ja hoito osasto PL sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso PL ,6 Osasto on akuutti tutkimus ja hoito osasto, joka on toiminut viikko osastona. Osastolla on ollut 1 kriisipaikka, 2 tutkimuspaikkaa ja 5 hoitopaikkaa. Tutkimusjaksot ovat 8 viikon pituisia. Osastolla on hoidettu pääasiassa 6 9 ikäisiä lapsia. Pienten lasten päiväkeskus ja Sylkky 2007 pkl käynnit Päiväkeskus Pienten lasten päiväkeskuksessa on tutkittu ja hoidettu pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Toiminta koostuu perhepäivistä päiväkeskuksessa tai kotona sekä avohoitokäynneistä. Jorvin suomenkielinen avohoitotyöryhmä 2007 pkl käynnit Suomenk. avotr 2718 Jorvin ruotsinkielinen avohoitotyöryhmä 2007 pkl käynnit Ruotsink. avotr 771 Lastenpsykiatrian rakennuksen yhteydessä toimiva Keinumäen koulu Espoon kaupungin ylläpitämässä sairaalakoulussa on vastaanottoluokka osastopaikkaa odottaville lapsille. Luokassa on Jorvista sairaanhoitaja. Keinumäen koulussa on lisäksi esi ja alkuopetuksen luokka, jossa toimii osa aikainen psykologi Jorvista. Keinumäen koulu ja Espoon Aarnivalkean koulu on tehnyt tiivistä yhteistyötä osastohoidosta kotiin menevien lasten kuntouttamiseksi. Aarnivalkean koulussa toimii Jorvin psykologi yhteistyössä Jorvin palkkaaman osa aikaisen lastenpsykiatrin kanssa. Erilaista kuntouttavaa hoitoa tehdään pääosin koulun tiloissa yhteistyössä Jorvin lastenpsykiatrian, Aarnivalkean koulun opettajien, lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Jorvin sairaalan ulkopuolella toimii Lasten psykiatrinen Kirkkonummen poliklinikka, Leppävaaranpoliklinikka, joissa on yhteensä käyntejä

20 3.2.4 Naistentautien ja synnytysten palvelualue Jorvin naistentautien ja synnytysten yksikkö antaa erikoissairaanhoidon palveluita k.o. erikoisalalla. Polikliinisen toiminnan palveluja saavat ensisijaisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnat, synnytysten ja päivystyksen osalta lisäksi myös muut ympäristökunnat erityisesti Länsi Uudeltamaalta. Naistentaudeilla ja synnytyksillä on käytössään synnytysosasto, kaksi synnyttäneiden osastoa N6 ja N7, joissa hoidetaan myös raskaana olevia, ns. prenataalipotilaita, äitiyspoliklinikka, synnyttäjien vastaanotto, naistentautien ajanvarauspoliklinikka, päivystyspoliklinikka sekä lisäksi kymmenen potilaspaikkaa osastolla K3/N4, jossa hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita sekä muita gynekologista osastohoitoa vaativia potilaita. Osasto K3/N4 siirtyi vuodenvaihteessa 2007/08 naistentautien ja synnytysten tulosyksiköltä operatiivisen tulosyksikön hallintaan. Samalla naistentautien leikkauspöytien määrää vähennettiin radikaalisti. Myös PÄIKI leikkausten määrä puolitettiin vuoden 2008 alusta. Siirretyt päiki potilaat hoidetaan nyt Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä. Naistentautien ja synnytysten päivystys siirrettiin yhteiseltä päivystysalueelta omiin tiloihin vuoden 2008 alussa. Synnytysosasto Synnytysosastolla on kuusi synnytyshuonetta. Vuonna 2007 synnytyksiä oli ja näistä keisarileikkauksia 465 (14,1%). Kivunlievitystä puudutuksella annettiin 2175 (65,4%) synnyttäjälle. Seurantapotilaita hoidettiin 115. Vuodeosastot N6 ja N sairaansijat joista käytössä hoitopäivät keskim. jakso N6, N7 ja N ,9 1) Kun vauvat lasketaan mukaan, hoitopäiviä on yhteensä Osastoilla hoidetaan matalan riskin synnyttäneitä äitejä ja heidän vauvojaan ja lisäksi osastolta N7 on varattu vuoden 2008 alusta 6 paikkaa synnyttämättömille seurantapotilaille, jotka aikaisemmin olivat osastolla K3/N4, jossa sairaansijoja oli 8. Osastolla 6 toimii vauvojen kuulontarkastuspoliklinikka, osastolla N7 antenaalien poliklinikka ja juhlapyhinä vauvojen poliklinikkatoimintaa. Elektiiviset sektiot hoidetaan osastolta N7. Elektiivisiä sektioita tehdään kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä sektiopöytä on koko ajan varattuna päivystyssektioille. Suomessa on kaikissa sairaaloissa, joissa on yli 1500 synnytystä vuodessa, varattuna yksi sali sektioille koko ajan. Äitiyspoliklinikka 2007 pkl käynnit Äitiys pkl , josta päivystyskäyntejä 3036 Äitiyspoliklinikka toimii samoissa tiloissa naistentautien poliklinikan kanssa; vuoden 2008 alussa niiden hallinto yhdistettiin. 20

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄ OLEVAT SAIRAANSIJAT JA MUUT HOITOPAIKAT SEKÄ AUKIOLOSUUNNITELMA VUODEKSI 2016

KÄYTÖSSÄ OLEVAT SAIRAANSIJAT JA MUUT HOITOPAIKAT SEKÄ AUKIOLOSUUNNITELMA VUODEKSI 2016 KÄYTÖSSÄ OLEVAT SAIRAANSIJAT JA MUUT HOITOPAIKAT SEKÄ AUKIOLOSUUNNITELMA VUODEKSI 2016 OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Sairaansijat: 724 sairaansijaa Muut hoitopaikat: 52 tehohoitopaikkaa + 4 tehovalvontapaikkaa

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala EPSHP SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Apteekin puhdas:lat 2011-2013 Sairaala- apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle F - laajennusosa 2014-2018 Laajennusosa, johon sijoiguu

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(5) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan sairaalan suunnitelma

Länsi-Uudenmaan sairaalan suunnitelma HUS 7.5.2012 Länsi-Uudenmaan sairaalan suunnitelma 2012 2022 Toimeksianto HUS tj Aki Linden 4.11.2011 Markku Mäkijärvi, Marianne Gripenberg-Gahmberg, Asko Saari Sisältö 1. Toimeksianto 3 2. Taustaselvitykset

Lisätiedot

1 (7) VISIO Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue. HUS Raaseporin sairaala, visio Visio, Uusi alku

1 (7) VISIO Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue. HUS Raaseporin sairaala, visio Visio, Uusi alku 1 (7) VISIO 19.5.2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue HUS Raaseporin sairaala, visio 2017-2020 Visio, Uusi alku HUS Raaseporin sairaalassa potilas on aina keskiössä. Sairaala toimii lähisairaalana, joka

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja Anne Priha Investointijohtaja 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET HUS:n strategian mukaiset tavoitteet koskien potilaslähtöistä, oikeaaikaista

Lisätiedot

TAMMIHARJUN SAIRAALAKIINTEISTÖN KAUPPA SEKÄ AIESOPIMUS RAASEPORIN KAUPUNGIN JA HUS-KUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ

TAMMIHARJUN SAIRAALAKIINTEISTÖN KAUPPA SEKÄ AIESOPIMUS RAASEPORIN KAUPUNGIN JA HUS-KUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ HALLITUS 80 28.05.2012 TAMMIHARJUN SAIRAALAKIINTEISTÖN KAUPPA SEKÄ AIESOPIMUS RAASEPORIN KAUPUNGIN JA HUS-KUNTAYHTYMÄN VÄLILLÄ 336/02/07/2012 HALL 80 Kiinteistökauppa HUS:n hallitus hyväksyi 11.10.2010

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä vuodenvaihteessa

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä vuodenvaihteessa Hallitus 213 02.12.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä vuodenvaihteessa 2015-2016 H 213 (Valmistelijat: tk-sairaaloiden ja vastaanottojen vastuualuepäällikkö Arja Horto,

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuja yhteensä 13 kpl Impact Factor yht. 22.903 IF-julk.

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 19.6.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Porvoon sairaala - Operatiivinen tulosyksikkö

Porvoon sairaala - Operatiivinen tulosyksikkö Porvoon sairaala - Operatiivinen tulosyksikkö Tulosyksikön vastuualueet ovat kirurgia, anestesia ja operatiivisen tulosyksikön osastoryhmä. Vastuuyksikkötasolla toimii kirurgian vuodeosasto, kirurgian

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa Marja-Leena Niemi ESAVI 5.3.2015 Asukkaita 173 032 KYMENLAAKSO Väestöpohja ja jäsenkunnat KOUVOLA 86 488 HAMINA 21 068 KOTKA 54 587 PYHTÄÄ 5358 MIEHIKKÄLÄ 2124 VIROLAHTI

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS 30.9.2014, HANKO 30.9.2014 1 SOTE-UUDISTUS - JÄRJESTÄMISLAIN KESKEINEN SISÄLTÖ JA MERKITYS ARKEEN Raimo Kekkonen, sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaanhoitoalue 2 10/1/2014

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä?

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? 25.1.12 Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 46 25.10.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 46 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-syyskuun 2016 seurantaraportin

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Tavoite Päivystävä sairaala suunnittelun keskiössä Samalla uudistetaan laajasti muu toiminta Poliklinikkatoiminta Osastotoiminnat Päiväsairaala/hoitokeskus

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot