Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:12. Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:12. Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:12 Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Helsingin päivähoidon maahanmuuttaja työryhmä; kirjoittajat: Gyekye Marjaana, Kurki Riikka, Lounela Marjut, Romsi Marketta, Sakko Susanna, Linna Hanna Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin kaupungin päivähoidon suomi toisena kielenä(s2) -suunnitelma Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2005 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 26 s. Osanumero - Del nummer Part number 2005:12 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä päivähoidossa on kohonnut viime vuosina. Vuonna 2004 heidän osuutensa päiväkotihoidossa olevista lapsista oli noin 10%. Henkilökunta tarvitsee tietoa ja osaamisen vahvistamista voidakseen tukea maahanmuuttajataustaisen lapsen ryhmään integroitumista ja sosiaalista vahvistumista. Suomi toisena kielenä -suunnitelma on kirjoitettu päivähoidon henkilökunnan käyttöön. Se antaa tietoa S2 -opetuksen yleisistä periaatteista ja lapsen kielen kehityksestä. Päivähoidossa lapsella on mahdollisuus oppia arkielämän perussanastoa ja harjoitella suomen kieltä luontevasti eri tilanteissa. Suomen kielen taidon kehittyessä tavoitteena on, että lapsi ymmärtää ja käyttää kieltä aktiivisesti. Lapsen kaksikielisyyden suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa käytävällä alkukeskustelulla on erityinen merkitys maahanmuuttajataustaisen lapsen aloittaessa päivähoidon. Se luo pohjan vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen, toisia kunnioittavaan, ja lapsen kulttuuria tukevaan kasvatuskumppanuuteen. Suunnitelmassa kuvataan Helsingin päivähoidossa käytössä olevat rakenteet monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Yhteisesti sovituilla rakenteilla varmistetaan toimivat verkostot ja esimiehen tuki. Tällä tuetaan henkilökunnan osaamisen lisäämistä ja mahdollistetaan vuoropuhelu sekä vertaistuki. Päivähoidossa S2 -opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja saa yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva - ikätasoa vastaava - suomen kielen taito kaikilla kielen osa-alueilla. Suunnitelma antaa välineitä kielellisen tason havainnoimiseen ja arvioimiseen. Siinä esitellään konkreettisia ja käytännönläheisiä esimerkkejä S2 -opetuksen järjestämisestä, sisällöstä ja menetelmistä. Suunnitelman lopussa on aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo. Avainsanat - Nyckelord - Key words doc yhdenvertaisuus, maahanmuuttajataustaiset lapset, suomi toisena kielenä opetus, kielellisen tason havainnointi, arviointi, lapsen kaksikielisyyden suunnitelma. Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax:

3 2 ESIPUHE SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA S2-OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT KASVATUSKUMPPANUUS KASVATTAJA KIELEN KEHITYKSEN TUKIJANA OPPIMISYMPÄRISTÖ LAPSEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYS LAPSI TOISEN KIELEN OPPIJANA KIELELLINEN TIETOISUUS SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEITÄ S2-OPETUKSEN JÄRJESTELYT HELSINGIN PÄIVÄHOIDOSSA TAVOITTEET SISÄLTÖ JA MENETELMÄT KIELEN KUUNTELU JA YMMÄRTÄMINEN PUHUMINEN JA SANASTO KIELEN RAKENNE LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VALMIUDET S2-OPETUS PÄIVÄHOIDOSSA Esimerkki S2 -opetustuokion / pienryhmän rakenteesta HAVAINNOINTI, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI KIELEN KUUNTELU JA YMMÄRTÄMINEN PUHUMINEN JA SANASTO KIELEN RAKENNE LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VALMIUDET KIELEN KEHITYKSEN KARTOITUSMENETELMIÄ KIELIHARAVA KETTU-TESTI POHDINTA KIRJALLISUUTTA LIITE 1 (1)... 26

4 3 ESIPUHE Suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelman pohjana ovat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000), Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma (2001) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003) sekä Helsingin kaupungin Läntisen sosiaalikeskuksen laatima Suomi toisena kielenä -suunnitelma (2001). Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on Helsingin päivähoidossa viime vuosina lisääntynyt, minkä vuoksi S2-opetuksen tarve ja merkitys päivähoidon perustoiminnan osana korostuvat. Tässä työssä luodaan yhteinen Helsingin päivähoidon S2-suunnitelma. Lapsiryhmissä maahanmuuttajataustaisten lasten kasvava määrä asettaa uusia haasteita S2 -opetuksen järjestämiselle päivähoidossa. S2-opetus edistää maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaisuutta sekä kotoutumista. Heinämäki kirjoittaa (Stakes; Oppaita 58, 2004) lapsen tarvitsevan leikin kautta kielen ja sosiaalisten suomalaistapojen sekä kulttuurin oppimista, taitotietoa toimia tässä yhteiskunnassa. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla ymmärretyiksi ja kuulluiksi. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien saamiseen maahanmuuttajataustainen lapsi tarvitsee mahdollisimman toimivaa suomen kieltä. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeittensa, persoonallisuutensa ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Hän kokee olevansa tasaarvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Stakes 2004) Helsingissä 6 / 2005

5 4 1. SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline. Maahanmuuttajataustainen lapsi omaksuu kielen ja vuorovaikutustaidot kasvaessaan, kehittyessään ja toimiessaan yhdessä suomea äidinkielenään puhuvien lasten ja aikuisten kanssa. Suomi toisena kielenä (S2) -opetus on maahanmuuttajataustaisille lapsille annettavaa suomen kielen tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. Se on arjessa tapahtuvaa lasten toiminnan ohjausta. Opetuksen lähtökohtina ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki. Aktiivinen aikuinen motivoi ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia suomen kielen harjoittelemiseen. Kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa aikuisen tulee käyttää mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avata uusia käsitteitä lapsille. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Stakes 2004) 1.1 S2-opetuksen lähtökohdat Varhaiskasvatussuunnitelman linjaus on, että vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenään luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia lapsia, romanilapsia, viittomakielisiä lapsia sekä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen keskeisenä tehtävänä varhaiskasvatuksessa on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. S2-opetuksen tarkoituksena on edistää joustavaa kouluun siirtymistä, tukea kaksikielistä identiteettiä ja yhdessä äidinkielen kehittymisen kanssa vahvistaa lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmän jäsenenä lapsi harjaantuu kuunteluun, kerrontaan ja kertomiseen sekä ilmaisemaan toiveitaan, mielipiteitään, ajatuksiaan ja päätelmiään. 1.2 Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatus perustuu vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen, tasavertaiseen ja toisia kunnioittavaan hyvään lapsen kasvatuskumppanuuteen, joka syntyy vain kanssakäymisellä. Yhteiset tavoitteet luodaan arvoista, näkemyksistä ja vastuista keskustelemalla. (Stakes; oppaita 58, 2004) Päivähoidossa maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden kasvava määrä asettaa uusia haasteita vanhempien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Yhteisen kielen puuttuessa tiedon välittäminen, asioiden hoitaminen ja hoito- sekä kasvatuskeskustelut edellyttävät tulkin käyttöä. Henkilökunta tarvitsee tietoa, opastusta ja tukea tulkin käyttöön voidakseen vastata työn haasteisiin.

6 5 Maahanmuuttajataustaisen perheen tullessa päivähoidon asiakkaaksi vanhempien kanssa keskustellaan perheen vaiheista ennen Suomeen tuloa, perheen nykytilanteesta sekä vanhempien toiveista päivähoidon suhteen. Aloitusvaiheen keskustelussa selvitetään, mitä kieltä / kieliä lapsen perheessä puhutaan ja vaikuttaako perheen uskonto lapsen arkeen päivähoidossa. Säännöllisen hoitoajan merkitys ja lapsen osallistuminen kaikkeen toimintaan tukevat toverisuhteiden muodostumista sekä edistävät lapsen tasavertaista osallisuutta ryhmän jäsenenä suomen kielen omaksumisen myötä. Vanhemmille kerrotaan, millaisia yhteistyökumppaneita ja -mahdollisuuksia päivähoidossa on ja miten toimitaan, kun havaitaan lapsen tarvitsevan lisätukea jossakin asiassa. (Työkalupakki; aloituskeskustelu vanhempien kanssa, Helsingin päivähoito 2005). Vanhempien kanssa käytävässä lapsen hoito- ja kasvatuskeskustelussa ja esiopetussuunnitelmaa tehtäessä sovitaan, miten lapsen suomen kielen oppimista päiväkodissa tuetaan, seurataan ja arvioidaan. Lapsiryhmässä työskentelevät aikuiset suunnittelevat opetusjärjestelyt asetettujen tavoitteiden pohjalta. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen oppimisen edistymisestä. 1.3 Kasvattaja kielen kehityksen tukijana Maahanmuuttajataustaisen lapsen kanssa toimiessaan päivähoidon työntekijällä on pedagoginen ja kielellinen rooli. Kasvattajan pedagoginen rooli tulee esille, kun valitaan toimintoja ja toimintatapoja, joiden avulla maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat esimerkiksi fyysisiä ja motorisia perusvalmiuksia. Pedagogisen roolin rinnalla on kielellinen rooli, jolloin toimintojen ja toimintatapojen valintaan vaikuttaa tavoite kehittää lasten S2 -valmiuksia. Haastavin tehtävä on roolien yhdistäminen toimintoja ja toimintatapoja valittaessa sekä tasapainon löytäminen niiden välillä. (Buss & Lauren 1996) Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelman linjaus on, että lapsen äidinkieltä ja kulttuuria tulee tukea ja että lapsen oman kulttuurin tulee näkyä esiopetuksen arkipäivässä. Kiinnostusta lapsen äidinkieltä ja kulttuuria kohtaan voi osoittaa valitsemalla kirjallisuutta ja musiikkia, joka on lähtöisin lapsen kulttuuritaustasta. Aikuinen antaa lapselle myönteistä palautetta ottamalla puheeksi lapsen kulttuuriin ja äidinkieleen liittyviä asioita tai käsittelemällä niitä muun toiminnan osana. Suomen kielen osaamattomuus ei merkitse kielitaidottomuutta. Aikuisen tulee rohkaista lasta käyttämään suomen kieltä ja tehdä lapselle myös avoimia kysymyksiä keskustellessaan hänen kanssaan. Aikuinen voi pyytää lasta kertomaan perheestään, millaisista asioista hän pitää ja mikä tekee hänet iloiseksi. Puheen havainnollistaminen, ilmein, elein ja kuvin auttaa lasta ymmärtämään uutta kieltä. Lasta kuuntelemalla ja hänen kanssaan keskustelemalla työntekijä saa tietoa, miten lapsi kertoo asioista ja käyttää suomen kieltä. Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen kielenkäyttöä ja tarjota luonteva puheen malli. Selkeä puhetapa on kielenkäytön mallintamisen peruslähtökohta. Lisäksi tulee huomioida myös ilmaisun tarkkuus (syön omenan / omenaa). Kieltä opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Aikuisen tehtävänä on järjestää tilanteita, jotka houkuttelevat lasta oppimaan ja käyttämään suomen kieltä. Maahanmuuttajataustaista lasta rohkaistaan leikkimään toisten lasten kanssa.

7 6 Lapsen kanssa leikkiminen, leikin mallintaminen ja sen sanoittaminen tuo kielen mukaan toimintaan ja luo vuorovaikutustilanteita. Ensisijaisesti lapsi tarvitsee suomen kieltä tullakseen toimeen ryhmässä ja saadakseen kavereita. 1.4 Oppimisympäristö Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan se on kontekstisidonnainen tapahtuma, joka liittyy ympäröivään tilanteeseen sekä laajemmin ajateltuna kulttuuriin. Lapsen kielen kehityksen ja oppimisen kannalta on tärkeää, miten lapsen psyykkiset perustarpeet on huomioitu päivähoidon arjessa ja oppimisympäristössä. Oppimisympäristö voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkis-sosiaaliseen oppimisympäristöön sekä opetussuunnitelman raamittamiin, opetuksessa käytettäviin sisältöihin ja menetelmiin. Fyysisen oppimisympäristön tulee olla kielellisesti ja kuvallisesti suunniteltu niin, että se aktivoi monipuolisesti lasta kielen käyttämiseen eri tilanteissa. Aikuisen tehtävänä on luoda motivoiva ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Psyykkis-sosiaaliseen oppimisympäristöön vaikuttaa aikuisen persoonallinen tapa toimia vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Parhaimmillaan oppiminen on positiivisia oppimiskokemuksia mahdollistava prosessi, jota luonnehtii ilo. 1.5 Lapsen kielen ja puheen kehitys Terveenä syntyneellä lapsella on synnynnäiset valmiudet kielen oppimiseen. Näiden valmiuksien kehittymiseen vaikuttavat perinnölliset ominaisuudet, ympäristötekijät ja läheiset ihmissuhteet. Vauvan ja häntä hoitavan aikuisen vuorovaikutus kehittyy jo varhain ja se tukee lapsen kielen ja puheen kehittymistä. Vauva aloittaa vokaaliääntelyn noin 5-6 viikon iässä. Ääntely kehittyy monipuolisemmaksi ja mukaan tulevat konsonantit. Noin puolivuotiaan lapsen ääntelyssä ilmenee konsonantti-vokaalitavusarjoja ( ma-ma ). Sisäinen kieli kehittyy ennen puheen oppimista. Lapsi tietää, mitkä esineet kuuluvat yhteen ja mihin esineitä voi käyttää, vaikka hän ei tiedä esineiden nimiä (esimerkiksi laittaa kenkää jalkaan tai harjaa hiuksia). Yksivuotias lapsi tapailee sanoja ja reagoi oman nimensä kuulemiseen. Lapsen sanasto kehittyy pääasiassa substantiiveista ja verbeistä; lapsi nimeää esineitä, asioita ja toimintoja. Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsella on käytössään erilaisia ilmaisuja: osoittaminen, pyytäminen, kieltäminen, tervehtiminen, paikallistaminen (tässä, täällä) ja ominaisuuden ilmaiseminen (iso - pieni). Puolentoista vuoden iässä lapsi tuottaa sanaa ja kykenee noudattamaan lyhyitä toimintaohjeita. Yhdellä sanalla hän voi ilmaista erilaisia asioita, joiden tarkoituksen aikuinen voi päätellä asiayhteydestä ja lapsen äänenpainosta. Sanojen taivutus on vielä puutteellista ja ilmaisut voivat kuulostaa sähkeenomaisilta. Kaksivuotias ilmaisee itseään jo puheen avulla. Lapsen sanavarasto sisältää yli 200 sanaa. Käytetyimmät sanaluokat ovat substantiivit ja verbit, joilla lapsi kuvaa lähiympäristönsä ihmisiä sekä tuttuja esineitä ja asioita. Lapsi käyttää kahden - kolmen, jopa neljän sanan lauseita, joissa sanat taipuvat. Lapsi osaa käyttää monikkoa sekä sisä- ja ulkopaikallissijoja (tuolissa, tuolista, tuoliin ja tuolilla, tuolilta, tuolille). Kaksivuotias esittää mitä, mikä, kuka ja missä -kysymyksiä sekä alkaa käyttää puheessaan minä ja sinä -pronomineja.

8 7 Kolmevuotiaan puhe on lähes täysin ymmärrettävää. Hän osaa kertoa päivän tapahtumista ja ymmärtää kaksiosaisia ohjeita. Puheessaan lapsi käyttää oikein lauseen pääjäseniä (subjektia, predikaattia ja objektia), mutta artikulaatiossa esiintyy vielä virheellisyyksiä. Asioiden syy- ja seuraussuhteet kiinnostavat lasta ja hän tekee paljon miksi ja mitä varten -kysymyksiä. Sanasto sisältää satoja sanoja useista sanaluokista. Lapsi osaa käyttää usean sanan yhdistelmiä ja taivuttaa sanoja eri persoonamuodoissa ja useissa aikamuodoissa. Puheessa esiintyy vielä yleiskielestä poikkeavia omia taivutuksia. Kolmevuotias lapsi hallitsee vokaalit, mutta konsonanttien hallinta voi olla puutteellista. Hän osaa ilmaista esineiden laatua ja sijaintia, hallitsee käsky- ja kieltolauseita sekä käyttää apuverbejä. Kerronnan taidot kehittyvät ja hän keksii itse tarinoita. Kielellinen tietoisuus ja kiinnostus sanaleikkeihin lisääntyvät, lapsi ymmärtää toisten puhetta ja tarinoita hyvin, mutta saattaa kysellä uusien sanojen merkityksiä. Lapsi osaa keskustella, kuunnella muita ja esittää kysymyksiä kuulemastaan. Neljävuotiaan puheessa on eri sanaluokkien sanoja samassa suhteessa kuin aikuisen jokapäiväisessä puheessa. Lapsi käyttää pää- ja sivulauseita, taivuttaa sanat ja hallitsee verbien aikamuodot samoin kuin adjektiivien vertailumuodot. Viisivuotias lapsi ymmärtää ja käyttää monipuolista ja sujuvaa kieltä. Hän hallitsee peruskäsitteitä ja äidinkielen taivutussäännöt, vaikka satunnaisia taivutusvirheitä voi vielä esiintyä. Lapsi oppii jatkuvasti uusia sanoja ja käsitteitä ymmärtäen niiden merkityksen omien kokemusten, havaintojen tai asiayhteyden perusteella. Kuusivuotiaan puhe on selkeää ja rakenteellisesti oikeaa. Lapsi ymmärtää pitkiä lauseita ja käsitteellistä kieltä. Hän osaa kuvata kielellisesti mm. tunteita, vertailla esineiden ja ihmisten ominaisuuksia ja tarkentaa aikaan liittyviä ilmaisuja. Tarinankerronnan taidot ovat jo hyvät ja lapsi osoittaa kiinnostusta kirjoitettuun kieleen sekä sanoilla ja äänteillä leikkimiseen. Hän kykenee muistamaan ja toistamaan useita irrallisia sanoja tai numeroita. (Siiskonen, 2003)

9 8 Lapsen kielen ja puheenkehitys ennen kouluikää: Ikä Kielellisen kehityksen vaihe 0-1 v. Monipuolista jokeltelua Kyky käyttää eleitä ilmaisun tukena merkityksellistä sanaa - sanaston ymmärtäminen on kehittyneempää kuin tuottaminen - symbolisia leikkitoimintoja 1-2 v. Ymmärtää pieniä lauseita ja kehotuksia (osoittaa esineitä, ojentaa esineen pyydettäessä) Yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu sanaa) - sanayhdistelmiä, jotka taipuvat Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä - substantiivien ja verbien osuus määrällisesti suurin - adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät Puheessa esiintyy taivutusmuotoja - preesens- ja imperfektimuotoja - monikon tunnus ja genetiivi - partitiivi, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapset käyttävät myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia Kiinnostus puheeseen ja kuunteluun 3 v. Puhe lähes kokonaan ymmärrettävää Monisanaisia lauseita Apuverbin käyttöä, eri aikamuotoja, verbin taivuttamista eri persoonissa Käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Esineiden paikkaa osoittavia määreitä Adjektiivien vertailuasteiden käyttöä Kielellisen tietoisuuden alku: sana- ja loruleikit Ymmärtää arkikieltä, kuuntelee pieniä kertomuksia Puheessa voi ilmetä lievää takertelua tai sujumattomuutta 4-5 v. Eri sanaluokan sanoja esiintyy samassa suhteessa kuin aikuisen arkipuheessa Kertoo tarinoita, satuilee Lapsi hallitsee sanojen taivutusta ja lauseiden muodostamista koskevat perussäännöt - omatekoisten taivutusten väheneminen Ilmaisujen tarkentuminen tulee esille - ajan ilmaisuissa - paikan ja sijainnin kuvauksessa - esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä, väri, muoto) Ymmärtää ja käyttää monipuolista ja sujuvaa kieltä 6-7 v. Lapsi hallitsee noin sanaa, sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsen puhe on selkeää ja rakenteellisesti oikeaa Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Foneemisen tietoisuuden kehittyminen - lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erillisistä äänteistä - havaitsee sanojen äänne-eroja - oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Vuorovaikutuksen perustaitojen omaksuminen - lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta - esittää kysymyksiä kuulemastaan - vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen - toimii annettujen ohjeiden mukaisesti Ymmärtää jo pitkiä lauseita ja käsitteellistä kieltä (Lyytinen)

10 9 1.6 Lapsi toisen kielen oppijana Toisella kielellä tarkoitetaan kieltä, jota opitaan kohdekielisessä ympäristössä, mutta se ei ole puhujan äidinkieli. Lapsella on ympärillään useita puheen malleja, lapsia ja aikuisia. Lapsi alkaa tuottaa yksittäisiä sanoja ja fraaseja sekä vähitellen lyhyitä lauseita. Kielitaito kehittyy sekä ymmärtämisen että oman tuottamisen (passiivisen ja aktiivisen kielenkäytön) kautta. Kielestä opitaan ensin ymmärtämään ja ilmaisemaan perusasiat, ja tätä taitoa kutsutaan pintasujuvuudeksi. Pintasujuvuuden saavuttaminen on osa kielen oppimisen prosessia, mutta se ei riitä kielen syvällisempään ymmärtämiseen. Toisen kielen oppimisen prosessiin kuuluu myös välikielen vaihe, jolloin kielen kehitys saattaa vaikuttaa pysähtyneeltä. Lapsi alkaa käyttää kiertoilmauksia ja korvaavia sanoja, koska ei löydä täsmällistä ilmaisua tai sanaa (esimerkiksi anna minulle vauhtilauta = anna minulle pulkka tai tuo keltainen pallo taivaalla = aurinko ). Kielitaidon kehittymisen normaali suunta on etenevä, jolloin välikielen ilmaisut jäävät vähitellen pois. S2-opetuksen tehtävänä on tukea ja jäsentää luonnollista oppimisprosessia. Lapsen kielellisen tietoisuuden edistäminen on tärkeää, jotta hän saa valmiudet mm. lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Toinen kieli on lapselle paitsi oppimisen kohde myös väline, jolla hän oppii uusia asioita. Lapsen tulisi saada oppia ajoissa toisen kielen perusteet, jotta kieli voisi toimia oppimisen välineenä. Lapsi tarvitsee kieltä tunteiden ilmaisuun ja arjen tilanteiden hallintaan. Uuden kielen omaksuminen omaa ikätasoa vastaavaksi kestää keskimäärin (ainakin) 5-7 vuotta. Lapsi tarvitsee keskimäärin toistoa oppiakseen uuden sanan. Kielen syvempi ymmärtäminen ja osaaminen ovat edellytys oppimiselle. Suomen kielen riittämätön hallinta vaikeuttaa uusien asioiden ymmärtämistä ja oppimista viimeistään kouluiässä. Päivähoidon työntekijä voi olla maahanmuuttajataustaiselle lapselle ainoa aikuinen suomen kielen puheen malli. Lapsen suomen kielen oppimisen kannalta jokainen kohtaaminen ja päivähoidon arjen tilanne on arvokas. 1.7 Kielellinen tietoisuus Valtakunnallisen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2000) mukaan lapsen tulee saada kokemuksia siitä, miten kirjoitettu kieli voidaan muuttaa puheeksi ja puhe kirjoitetuksi. Kielellisen tietoisuuden tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina ovat erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet. Kielellinen tietoisuus kehittyy loruilemalla, riimittelemällä, kielellä leikkimällä ja tutustumalla kirjoitettuun kielimuotoon. Kuuntelemalla ympäristönsä puhetta ja puhumalla lapsi oppii käyttämään kieltä monenlaisissa tarkoituksissa ja tehtävissä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan keskustelemalla lapsen kanssa, kuvia katselemalla ja keskustelemalla niistä, lukemalla lapselle ja käsittelemällä luettua yhdessä lapsen kanssa ja hänen ehdoillaan. Aikuisen oma kielellinen tietoisuus on tärkeää, sillä monipuoliset kielenkäyttötavat ja -mallit tukevat lapsen kielellistä kehitystä. (Karvonen & Rikkola 1993)

11 10 Kielellinen tietoisuus merkitsee tietoisuutta äännerakenteesta (fonologinen tietoisuus), sanoista ja niiden taivutuksesta (morfologinen tietoisuus), lauseiden rakentumisesta (syntaktinen tietoisuus), sanojen merkityksistä ja niiden eroista (semanttinen tietoisuus) sekä tietoisuutta käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla (pragmaattinen tietoisuus). Kielellisen tietoisuuden kehittämisen perusta on, että lapsi nähdään kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana. (Karvonen & Rikkola, 1993) Fonologinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi ymmärtää sanojen muodostuvan äänteistä. Lapsi alkaa leikkiä kielellä ja tunnistaa riimin sekä sanojen alku- ja loppuäänteitä. Sanojen äännerakenteiden kuuleminen puheessa on vaikeaa. Tavujen erotteleminen sanoista on helpompaa, koska ne muodostavat itsenäisiä äännepaketteja. Äänteiden keston kuuleminen ja hahmottaminen, rytmittäminen ja painottaminen sekä kirjain-äänne -vastaavuuden oivaltaminen on välttämätöntä mekaanisen lukutaidon kannalta. Riimit, lorut, tavuttamis- sekä alku- ja loppuäänneleikit tukevat lapsen fonologisen tietoisuuden kehittymistä. (Torneus, 1991) Morfologinen tietoisuus viittaa kielen sanastoon ja sanojen taivutusmuotojen hallintaan. Suomen kielen erityispiirteenä ovat muunmuassa sanojen taipumisen yhteydessä tapahtuvat astevaihtelumuutokset (esim. k, p, t). Leikit yhdyssanoilla tukevat morfologista tietoisuutta. (Torneus, 1991) Syntaktinen tietoisuus on tietoisuutta kielen säännöistä ja siitä, miten sanat liittyvät lauseiksi. Tämä on tärkeää luetun ymmärtämisen kannalta, koska kirjoitetusta kielestä puuttuu ymmärtämistä tukeva melodia. Lauseen täydentämisleikit sekä lauseen muodostaminen kuvien avulla auttavat lasta hahmottamaan syntaktista tietoisuutta. (Torneus, 1991) Semanttinen tietoisuus viittaa kykyyn luokitella ja määritellä sanoja. Sen kehittymiseen vaikuttaa sanaton viestintä (ilmeet, eleet ja liikkeet), joka tukee sanojen merkityksen ymmärtämistä. Luetun ymmärtämisen kannalta tärkeitä ovat tietoisuus sanojen merkityksestä ja niiden merkityseroista, tietoisuus sanojen merkityksistä eri yhteyksissä, synonyymien (eri sana, sama merkitys) ja homonyymien (sama sana, eri merkitys: lukusana kuusi, substantiivi kuusi ) tunnistaminen. Pragmaattinen tietoisuus viittaa kykyyn käyttää kieltä tarkoituksenmukaisella tavalla. Siihen kuuluvat tietoisuus kielenkäytöstä eri tilanteissa ja omassa kulttuurissa, kielenkäytöstä erilaisten puhujien kanssa sekä tietoisuus oman kielenkäytön kehittymisestä. Kertominen tapahtumista ja kuvista, saduttaminen ja erilaiset haastattelut tukevat lapsen pragmaattista tietoisuutta. (Rikkola, 1999) 1.8 Suomen kielen ominaispiirteitä Kaikissa kielissä on ominaispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa toisen kielen omaksumiseen. Suomen kielessä on omat ominaispiirteensä, joiden tiedostaminen S2-opetuksessa on tärkeää. Lapsen lähtökieli pitää selvittää, jotta aikuinen ymmärtää, mitkä asiat lapsen lähtökielessä voivat vaikuttaa suomen kielen oppimiseen. Kielten ominaispiirteissä voi olla yhtäläisyyksiä tai suuriakin eroavaisuuksia. Suomen kielen ominaispiirteitä ovat: pitkäsanaisuus, äänteistön konservatiivisuus, konsonanttien niukkuus, vokaalivaltaisuus, äänteiden kestoasteet, astevaihtelu,

12 11 vokaalisointu puhunnan yleissävyssä, muoto-opillinen synteettisyys, muoto- ja lauseopin erikoisuudet. Suomen kielen ominaispiirteitä: Pitkäsanaisuus Äänteistön konservatiivisuus Konsonanttien niukkuus Vokaalivaltaisuus Äänteiden kestoasteet Astevaihtelu Vokaalisointu yleissävyssä puhunnan Muoto-opillinen synteettisyys Muoto-opin erikoisuudet Lauseopin erikoisuudet (Koppinen, Lyytinen, Rasku-Puttonen, 1989 ) päätteet tulevat sanojen loppuun, paljon yhdyssanoja kirjain-äänne -vastaavuus, yksi r - ja s -äänne vanhoissa suomen kielen sanoissa konsonantteja on 12 + äng -äänne ja lisäksi uudehkoissa lainasanoissa b, f, g ja sh -äänne sanoissa käytetään paljon vokaaleita (8 kpl) takka - takaa - takkaa - taakka - taakkaa näin pitkälle menevää äänteiden kestoasteen käyttöä ei tiettävästi esiinny muissa Euroopan kielissä sanansisäisten k:n, p:n ja t:n vaihtelu kukka-kukan, lupa-luvan, satu-sadun takavokaalit /a/, /o/, /u/ esiintyvät samassa sanassa; etuvokaalit /ä/, /ö/, /y/ esiintyvät samassa sanassa; /e/ ja /i/ voivat esiintyä sekä taka- että etuvokaalien kanssa poikkeus: tällainen päätteet tulevat sanan loppuun saadakseni - för att jag skulle få kieliopillisen suvun puuttuminen passiivin yksipersoonaisuus kieltosanaan kuuluu persoonan mukaan taipuva verbi: minä en syö, sinä et syö, hän ei syö, me emme syö, te ette syö, he eivät syö yksikön käyttäminen monikon sijasta: käsineet käteen, kengät jalkaan lauseenvastikkeet kongruenssi: verbi ja subjekti taipuvat samassa sijassa: minä haluan punaisen auton

13 12 2. S2-OPETUKSEN JÄRJESTELYT HELSINGIN PÄIVÄHOIDOSSA Suomi toisena kielenä (S2) -opetusrakenteen tavoitteena on luoda organisoitu malli, joka tarjoaa henkilökunnalle tehokkaan verkoston ja tuen. Verkoston tehtävänä on rohkaista yhtenäisen arviointimenetelmän käyttöönotossa, suunnitelmallisen kielen kehityksen tukemisessa ja opettamisessa. Toimintarakenteen tarkoituksena on kehittää ja päivittää henkilöstön osaamista. Se edistää asennekasvatusta ja ylläpitää arvokeskustelua päivähoidon arjessa. Päivähoitohenkilöstön tehtävänä on Helsingin S2-suunnitelman toteuttaminen ja suunnitelmallinen yhteistyö vanhempien kanssa. Esimies vastaa päivähoitoyksikkönsä S2-opetuksen toteutumisesta, lapsikohtaisten S2-suunnitelmien tekemisestä sekä arvioinnin suunnitelmallisesta toteutuksesta. Esimiesten sitoutuminen maahanmuuttajataustaisten lasten kaksikielisyyden kehittymisen haasteisiin ja henkilökunnan S2-opetuksen ohjaamiseen on tärkeää. Päiväkotien S2- vastaavat ja varavastaavat huolehtivat siitä, että tarvittava tieto välittyy päiväkotiryhmiin. S2-opetus on lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastuussa olevan henkilöstön tehtävä. Henkilökunta rohkaisee ja tukee lasten vanhempia heidän tehtävässään oman äidinkielen mallintajina ja ylläpitäjinä. Jokaisella päivähoitoalueella on vastuuesimiehestä ja päivähoitoyksiköiden edustajista koostuva päivähoidon maahanmuuttajatyön verkosto, jonka kautta uusi tieto ja hyvät työkäytännöt välitetään alueelle. Verkoston tehtävänä on uusien, sovittujen työtapojen esittely ja vakiinnuttaminen. Verkosto työstää arjessa esiin nousseita S2- opetukseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Päivähoitoalueilla on S2-lto / S2-elto, joka koordinoi alueensa S2-opetusta. Hän konsultoi ja auttaa henkilökuntaa S2-opetuksen toteuttamisessa, havaintojen dokumentoinnissa sekä kehittää lasten S2-kielen oppimisen seurantaa ja opetuksen arviointia. Päivähoitoalueen päällikkö vastaa järjestelyjen toteutumisesta alueellaan. Päällikkötiimialueilla kokoontuu monikulttuurista varhaiskasvatusta kehittävä päivähoidon maahanmuuttajatyön foorumi, joka koostuu vastuutetuista päivähoitoalueen päälliköistä, yksiköiden esimiehistä ja S2-lastentarhanopettajista sekä alueen muista asiantuntijoista. Foorumin tarkoituksena on varmistaa kehittämistyön toteutuminen päivähoitoalueilla ja laatia päällikkötiimialueen S2-opetuksen työsuunnitelma. Se ylläpitää yhteyksiä alueen muihin toimijoihin ja mahdollisesti tarvittaviin asiantuntijatahoihin. Maahanmuuttajatyön foorumi kartoittaa alueen osaamista ja koulutustarpeita, järjestää yhteistä koulutusta sekä tuottaa ja hyödyntää innovaatioita. Helsingin kaupungin päivähoidon vastuualue kehittää päivähoitopalveluja vastaamaan entistä paremmin myös maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten tarpeisiin. Lasten kielenkehityksen tukeminen ja S2-opetuksen kehittäminen on jatkuva prosessi.

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011

SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011 SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011 Päivitetty 12.10.2012 SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA 1. JOHDANTO 2.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Raahen kaupunki

Raahen kaupunki 1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa Vaasan kaupunki Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa 2012 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet... 4 1.1. S2-opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot