REUMA, OSANA ELÄMÄÄ ( Viiden nuoren kokemuksia siitä, millaista on elää reuman kanssa)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REUMA, OSANA ELÄMÄÄ ( Viiden nuoren kokemuksia siitä, millaista on elää reuman kanssa)"

Transkriptio

1 1 REUMA, OSANA ELÄMÄÄ ( Viiden nuoren kokemuksia siitä, millaista on elää reuman kanssa) Maija Niinikoski Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Maija Niinikoski Reuma, osana elämää Helsinki s. 1 liite Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa siitä, kuinka reuma sairautena on vaikuttanut nuoren reumaatikon elämään. Tutkimuksessa tarkastellaan sairauden vaikutusta heidän normaaliin elämäänsä nuorten omakohtaisten kertomusten, ajatusten ja kokemusten perusteella. Yhteiskunnassamme Reuma on jo kautta aikojen ollut tunnettu sairaus, mutta sairauden aiheuttamaa henkistä pahoinvointia on käsitelty hyvin suppeasti. Tutkimus suoritettiin vuonna Haastateltavina oli viisi nuorta reumaatikkoa, joilla kaikilla oli jo lapsena diagnosoitu reuma ja he ovat eläneet sairautensa kanssa koko nuoruutensa. Kaksi haastateltavista löytyi veljeni ystävä piiristä ja loput kolme Suomen Reumaliiton kautta. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Menetelmä sopii tutkimusaineistoihin, jotka käsittelevät ihmisten omakohtaisia kokemuksia tutkittavasta aiheesta. Aineisto kerättiin tekemällä teemahaastatteluja. Haastatteluista kävi ilmi nuorten halu saada enemmän huomiota osakseen. Nuoren reumaatikon identiteetti joutuu varsinkin murrosiässä koetukselle ja silloin he tarvitsevat tukea. Nuoret olisivat kaivanneet henkilökohtaisen kasvun tukemista ja kokivat myös tärkeäksi, että hoitajien ja potilaiden välinen kommunikaatio toimisi paremmin ja että tulevaisuudessa asiaan tultaisiin kiinnittämään enemmän huomiota. Myös vanhempien tukeminen olisi hyvin tärkeää. Tutkimus tukee sosiaalityön merkitystä, sekä antaa sille uuden suuntaviivan. Kaikki haastateltavat olisivat toivoneet enemmän myös sosiaalipuolen tukea, kuten keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa. He kokivat, että ainoat tukipilarit heillä olivat lähiomaiset sekä muut samaa reumaa sairastavat lapset / nuoret. Avainsanat: Reuma, Lasten reuma, Sosiaalinen tuki, Sairastuminen

3 3 ABSTRACKT THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND / ALPPIKATU TRAINING UNIT Author: Niinikoski, Maija Title: Rheumatism, a part of life. Date and place: Spring 2002, Helsinki Pages: 47 Appendices: 1 The aim of this study is to give reliable information about, how rheumatism as a illness has affected to the young rheumatic persons lives. In this study the effect of illness in their normal lives is described from the personal point of views of young rheumatics. In our society, rheumatism has been a well known disease already for a very long time. But how does the illness effect to the persons mental health, has handled very little. The study was carried out during year The data was collected through thematic interviews with five young rheumatic persons, who all the rheumatism were diagnosed already in childhood and they all have lived the hole youth with this illness. Two of the interviewees were the friends of my brother, three from the Finnish Rheumatism Association. The approach is qualitative. This method is well suited for gathering research data that contains experiences of individual of the rheumatism. Interviewees stated that, young rheumatics would have wanted more attention to themselves. Their identity will be in a difficult situation when they are teenagers and then young rheumatics will need some support. They would have wanted more personal support to themselves, and they felt that it would be important, that communication between patients and nurses would get along better in a future than it does today. Also supporting the parents would be very important. The study supports the meaning of social work and gives it a new trend line. All the interviewees would have hopped also more support from the social workers, like discussions with them. Young rheumatics felt that the only support pillars which they had, were the relatives of theirs and the other children / teenagers who had also rheumatism. Keywords: Rheumatism, social support, Rheumatism of children, Getting sick

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. REUMA Mitä reuma on? Lastenreuma Fibromyalgia Tulehdusreuma Nivelrikko Pehmytosareuma Selkärankareuma 6 3. REUMAAN SAIRASTUMINEN Sairauden kokeminen Yksityinen ihminen ja sairaus 7 4. KIVUSTA JA KÄRSIMYKSESTÄ Kipuportti Mielenterveys Kivun kokemisen kehitys Kivun laatu ja kipulajit Kuinka suhtautua kipuun Kivun hoitaminen REUMAPOTILAS JA YHTEISKUNNASSA Reuman merkitys kansanterveydelle Reumatautien ennaltaehkäisy Reumasairauksien hoito- ja kuntoutuspalvelut 18

5 5 5.4 Sosiaaliset etuudet ARJESTA SELVIYTYMINEN Päivärytmi Fyysinen ympäristö Pukeutuminen Nautintoaineet Työ ja vapaa aika Seksuaalisuus Vertaistuki TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimusongelmat Tutkimuksen toteutus Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu Kohderyhmä Aineiston keruu ja haastattelut Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOSTEN ANALYSOINTIA Haastateltavien taustatietojen kuvaus Reuman aiheuttama pelko Ympäristön suhtautuminen Oliko tämä tässä Aika reumasairaalassa Sairauden vaikutus haastateltaviin Reumaan suhtautuminen tänään Mitä tulevaisuus tuo mukanaan Tuen merkitys nuorelle reumaatikolle 39

6 6 9. POHDINTAA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelua KEHITTÄMISIDEOITA 44 LÄHTEET 46 Liite 1 47

7 7 1. JOHDANTO Sitähän se vain on reumatismia, kaikkia joskus kolottaa. Paha tauti se reuma, pahin kaikista, muutamassa vuodessa menee liikuntakyky. Nämä lausumat kuvastavat reumatautien käsitteellistä laajuutta ja epämääräisyyttä. Joittenkin ajatuksissa hahmottuu kuva reumapotilaasta: vääntyneet sormet ja tapaileva käynti. Jollekin toiselle tulee mieleen kolotusta ja vetoa valitteleva henkilö, joka hakee vaivaansa apua lämmöstä, kylvyistä ja pillereistä. Monen mielikuvissa on hartiakipuaan tuskaileva konttoristi, vaihetyöntekijä tai selkäkipunsa kanssa kamppaileva autonkuljettaja. Yhteinen piirre kaikille mainituille reumavaivoille on, että ne kohdistuvat tuki- ja liikuntaelimiin ja sidekudokseen. Reumaoireet ovat kivuliaita ja ne aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemistä. Kävely, nostelu, seisominen ja istuminen saattavat vaikeutua joko sen takia, että liikeradoissa ilmenee taudin aiheuttamia esteitä tai sen takia, että kipu estää luontevan liikkumisen tai tekee yleensä olemisen hankalaksi. (Kivimäki ja Laine 1980,13.) Kolmetoista vuotta sitten veljeni sairastui Reumaan. Sairaus oli koko perheellemme shokki. Veljeni rupesi säännöllisesti käymään Heinolan Reumasairaalassa ja siellä perheemme tapasi muita samassa tilanteessa olevia perheitä ja pystyimme jakamaan kokemuksia keskenämme. En kuitenkaan itse koskaan pystynyt unohtamaan niitä surullisia kasvoja lasten osaston käytävillä ja silloin tiesin, että jossain vaiheessa elämääni haluaisin tavalla tai toisella auttaa näitä lapsia ja nuoria, jotka sairauden kanssa kamppailevat. Aloitin opintoni DIAK:ssa vuonna 1999 tammikuussa. Jo heti alusta alkaen meille kaikille puhuttiin tulevasta opinnäytetyöstä ja kuinka hyvä olisi, jos pystyisimme opintojemme aikana hahmottamaan sen aihealueen josta työmme haluaisimme tehdä ja silloin tajusin, että halusin tehdä opinnäytetyöni Reumasta. En silloin vielä tiennyt mihin osa alueeseen Reumassa haluaisin varsinaisesti keskittyä, mutta koska opiskelin Sosionomiksi, tiesin, että työni täytyisi jollain tavoin koskettaa tulevaa ammattiakin. Opintojeni edistyessä aihe selvisi minulle ja päädyin tutkimaan sairauden vaikutusta nuoren reumaatikon elämään. Reumaa ei ole aiemmin tutkittu vastaavanlaisesti, joten tutkimukseni on vain pintaraapaisu. Uskon kuitenkin, että

8 8 reumanuorten omakohtaisten kertomusten kokemuksellinen näkökulma antaa tietoa ja toivoa arjen rutiineihin kaikille, jotka työskentelevät reumanuorten parissa, niin sosiaali - kuin terveydenhuollon puolellakin päivästä toiseen, vuodesta vuoteen. Toivon tutkimuksestani nousevan asiakasnäkökulman antavan uudenlaisia näkökulmia siihen, kuinka kohdata reumanuori ja kuinka auttaa häntä kohtamaan normaali arki ja auttaa häntä niiden kysymysten parissa, jotka hänen mieltään painavat. Sosiaalityön keskeisin tehtävä on ihmisen kohtaaminen ja ymmärtäminen ja siksi valitsin työhöni laadulliseksi menetelmäksi teemahaastattelun. Teemahaastattelun avulla koin pääseväni lähemmäs haastateltavaa ja sain kokemuksiin perustuvaa tietoa juuri niiltä aihealueilta, jotka minua kiinnostivat eniten. Tutkimuksessani haluan tuoda ilmi nuorten tuntemuksia, kokemuksia ja ajatuksia omasta elämästään sairauden kanssa, toivon myös että niistä olisi tulevaisuudessa apua meille ammattilaisillekin. 2. REUMA 2.1 Mitä reuma on? Reuma on sairaus, joka yleistyy kokoajan nyky yhteiskunnassamme. Reumaa ovat kaikki sellaiset tilat, jotka aiheuttavat kipua, arkuutta tai särkyä, sekä toiminnan häiriöitä tuki- ja liikuntaelimistössä. (Isomäki ja Laine 1986,12). Se on tuki- ja liikuntasairauksien (TULES) yleisimmän oireen kivun yleisnimitys. 2.2 Lastenreuma Suomessa sairastuu vuosittain noin 150 lasta nivelreumaan, joista puolet ovat sairastuessaan alle viisivuotiaita.

9 9 Aivan pienestä alkaen tytöt sairastuvat useammin kuin pojat. Eräs nivelreuman monista selvittämättömistä asioista onkin jo pikkulasten sairastumisissa todettava sukupuoliero. ( Isomäki ja Laine 1992, 22). Jos niveltulehdus alkaa alle 16 vuotiaalla, ja kestää ainakin kuusi viikkoa, eikä sen syytä tiedetä, käytetään niveltaudista nimeä lastenreuma. Se ei ole yksi ja yhtenäinen tauti, vaan joukko erilaisia tauteja, joiden oireena on nivelen tulehdus ( Reuma aapinen ). Lasten nivelreumaa on kolme päämuotoa: 1) Stillin tauti, 2) oligoartriitti ja 3) varsinainen nivelreuma. Näiden lisäksi myös selkäreuma tai SLE voi alkaa lapsuusiällä. Stillin tauti on vakava, usein korkeakuumeinen yleistauti. Kuume saattaa aluksi olla ainoa oire. Ennen pitkää nivelet alkavat turvota ja käydä aroiksi. Tavallisesti niveltulehdus kehittyy hyvin rajuksi lähes kaikkia kehon niveliä koskevaksi. Imurauhaset ja perna suurentuvat. Myös sydänlihaksen tulehdusta esiintyy, samoin ihottumaa. Mikäli tautia ei pikaisesti saada rauhoittumaan, se johtaa vääjäämättä useiden nivelten tuhoutumiseen, pituuskasvun estymiseen. ( Laine ja Isomäki 1986, 75 76). Oligoartriitiksi kutsutaan sellaista lasten nivelreumaa, jossa enintään neljä niveltä on sairastunut. Useimmiten sairastuu vain yksi nivel, joka tavallisimmin on toinen polvi. Kuumetta ei yleensä esiinny ja yleistila säilyy hyvänä. Ominaista tällä tautimuodolle on salakavala silmän värikalvon tulehdus, joka on melko yleinen ja voi huonosti hoidettuna johtaa sokeuteen. ( Laine ja Isomäki 1986,76). Laine ja Isomäki toteavat, että niveltulehdus eli nivelreuma muistuttaa suuresti aikuisten nivelreumaa. Se on symmetrinen, lähinnä pikkunivelten polyartriitti, joka hoitamattomana johtaa nivelpintojen erosoitumiseen eli kulumiseen, nivelten virheasentoihin ja liikerajoituksiin kuten aikuisillakin. ( Laine ja Isomäki 1986, 76 ).

10 Fibromyalgia Fibromyalgia on oireyhtymä, johon kuuluu laaja alainen kipu ja pehmytosissa esiintyvä arkuus sekä uupumus ja unihäiriöt. Kipu on fibromyalgian yleisin piirre ja sen olemassaolo on diagnoosin edellytys. Potilaat keskittyvät usein vain yhteen kipeimpään alueeseen ja tämän vuoksi kipujen laaja alaisuus saattaa jäädä huomaamatta. Tavallisimmat kipualueet ovat niska hartiaseutu ja lannerangan alue. Fibromyalgiapotilaan kokeman kivun intensiteetti on useissa tutkimuksissa todettu korkeammaksi kuin nivelreumapotilailla. Fibromyalgiapotilaiden tuki- ja liikuntaelimistön pehmytkudoksissa esiintyvän laaja alaisen arkuuden voi todeta tunnustelemalla lihaksia ja jänteitä. Arkuus esiintyy erityisesti kipupisteissä. Niiden tunnistaminen on diagnostiikan perusta. Joillain potilailla voidaan todeta myös yleistä kosketusarkuutta. ( Rahinantti 1998, 20 ). Fibromyalgiaan liittyy myös psyykkisiä oireita, mutta niiden esiintyvyydestä ja merkityksestä ei ole yhtenäistä näkemystä (Yunus 1994). Tavallisimpia psyykkisiä oireita ovat masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Myös toiminnallisia (psykosomaattiset) oireet ovat tavallisia fibromyalgiassa. Niihin kuuluvat mm. suolen ärtyneisyys, virtsaamisongelmat, rintatuntemukset, migreeni ja/tai jännityspäänsärky sekä atyyppinen kasvokipu. ( Rahinantti 1998, 21 ). Useat erilaiset ulkoiset tai sisäiset tekijät pahentavat fibromyalgian oireita. Tällaisia tekijöitä ovat mm. sään vaihtelut, ilman epäpuhtaudet, kuumuus, kylmyys, fyysinen rasitus ja stressi. Fibromyalgia ulottaa vaikutuksensa yksilön elämänlaadun ohella paitsi potilaan vapaa aikaan ja perhesuhteisiin, myös muihin ihmissuhteisiin ja työelämään. (Yunus ym. 1981). 2.4 Tulehdusreuma Tulehdusreumaksi katsotaan sellaiset taudit, jotka ilmenevät tulehduksena, inflammaationa, nivelissä tai muissa kudoksissa.

11 11 Tulehduksen seurauksena sairastunut nivel turpoaa, sen verenkierto lisääntyy ja siitä johtuen se tuntuu kuumottavalta ja sen väri muuttuu kiivaassa tulehduksessa punoittavaksi. Turvotus ärsyttää hermopäätteitä ja potilas kokee sen särkynä tai arkuutena niveliä kosketeltaessa tai liikuteltaessa. Tulehdus aiheuttaa yleisoireina väsymystä, laskon kohoamista, anemiaa ja kuumeilua. (Isomäki ja Laine 1992, 10.) Tulehduksen syynä voi olla bakteerin tai muun mikrobin infektio, vamma tai liiallinen rasitus, immunologisen puolustusjärjestelmän suuntautuminen väärin omaa elimistöä vastaan tai tulehdussoluja ärsyttävät mikroskooppiset kiteet. Monien tulehduksellisten reumatautien syytä ei tunneta. Tulehdukselliset reumataudit eivät ole kovin yleisiä, mutta ne ovat usein vaikeita tauteja, jotka voivat johtaa pitkäaikaiseen invaliditeettiin. (Isomäki ja Laine 1992, 10.) 2.5 Nivelrikko Vaikka nivelrikko on periaatteessa vanhenemiseen liittyvä ilmiö, on se luokiteltu myös reumaattisiin tauteihin. Nivelrikon syyt voidaan pintapuolisesti jakaa kahteen pääryhmään. Tauti saattaa nimittäin kehittyä sellaiseen niveleen, joka on vaurioitunut jonkin muun syyn, esim. tapaturman vuoksi. Edellytyksenä on, että nivelrustot tai niiden alaiset luupinnat ovat vaurioituneet, jolloin vasta tyypilliset nivelrikon oireet pääsevät kehittymään. Toinen tekijä, jolla lienee merkitystä taudin puhkeamiseen, on ikä. Ilman tapaturmaa tai muuta nivelen vaurioitumista ei nivelrikkoa esiinny tiettävästi ennen kuin vasta myöhemmällä iällä. Se on harvinainen ennen 45. ikävuotta, mutta käy tavalliseksi 50 vuotiaille ja näitä vanhemmilla. ( Laine ja Isomäki 1980,76-77.) Perinnöllisissä seikkoja on myös tutkittu paljon, ja on voitu osoittaa, että nivelrikko sormien kärkinivelissä on kolme kertaa tavallisempi tätä sairastavien potilaiden sisarilla kuin terveillä samanikäisillä naisilla. Perintötekijä on vallitsevana naispuolisilla, mutta väistyvänä miespuolisilla. On myös osoitettu, että tietyntyyppinen nivelrikko periytyy samantyyppisenä. Siten esim. lonkkanivelten nivelrikkoa sairastavan suvussa esiintyy varsinaisesti juuri tätä taudinmuotoa. ( Laine ja Isomäki 1980,77-78.)

12 Pehmytosareuma Luiden ja rustojen lisäksi tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluu pehmeitä kudoksia. Niitä ovat lihakset jänteet, jänteitä suojaavat jännetupet sekä tyynymäiset pehmusteet, limapussit eli bursat ja paikat joissa jänteet kiinnittyvät luihin. Lihakset toimivat liikuntaelimistön voimaa antavina moottoreina ja jänteet voimansiirtovälineinä. ( Isomäki ja Laine 1980,12.) Pehmytosareumaa aiheuttavat ennen kaikkea yksipuolinen tai hyvin voimakas rasitus, sekä jatkuva jännitystila. Toistuvat vaihetyöt, huonossa asennossa tehtävä yksitoikkoinen työ, sekä eräät urheilusuoritukset ovat tyypillisiä aiheuttajia. Joillakin henkilöillä on taipumus reagoida lihaskivuilla esimerkiksi säätilan muutokseen ja vetoon. On kuitenkin todettavat, että tuki- ja liikuntaelimistön pehmeät kudokset kestävät hyvin rasitusta, eivätkä niiden sairaudet yleensä johda samanasteiseen haittaan kuin ruston ja nivelten taudit. ( Isomäki ja Laine 1980,13.) 2.7 Selkärankareuma Selkärankareuma ilmenee tulehduksena selkärangan nikamia toisiinsa yhdistävissä nivelissä. Taipumus sairastua siihen on periytyvä ja liittyy ns. HLA B27 kudostekijään. Selkärankareumaa esiintyy kummallakin sukupuolella, mutta miehillä on taudinkuva selkeästi vaikeampi. Henkilöillä reumatekijää ei ole veressä, mutta veren tulehdusarvot ovat koholla. Tulehdus selkärangan nivelissä aiheuttaa kipua ja särkyä, joka tuntuu sairastuneella alueella selässä ja säteilee reisiin ja pakaroihin. Särky on pahimmillaan aamuyöllä, jolloin sairaan on noustava sängystä. Tällöin särky yleensä helpottaa. ( Ylijoki 1998, ) Selkärankareuman ennuste on useimmiten hyvä. Joskus tauti voi jatkua pitkään aktiivisena. Silloin selkäranka saattaa luutua jäykäksi etukumaraan asentoon. Toisinaan myös raajojen nivelet, esimerkiksi lonkat ja polvet, sairastuvat. Silmän värikalvon tulehdusta tavataan joka viidennellä taudin jossakin vaiheessa ja sydämen seinämän tulehdusta noin yhdellä sadasta. ( Ylijoki 1998,22-23.)

13 13 3. REUMAAN SAIRASTUMINEN Ihminen on osa biologista ja sosiaalista olemassaoloa. Jos yksilön kohdalla hänen biologinen tasapainonsa järkkyy puhumme yleensä sairaudesta. Jokaisella tällaisella tasapainon järkkymisellä on sosiaalisia seurauksia. sairaus koetaan eri tavoin. Esim. myrkkystuura aiheuttaa sekä kehollisia että sielullisia muutoksia. Toimintakyky häiriintyy on turvauduttava sairaalahoitoon. Kotiympäristössä saattaa tapahtua häiriöitä ennenkuin taudin syy selviää. Näin biologinen tasapainotilan häiriö johtaa häiriöihin yksilön suhteessa ympäristöönsä. ( Kiviniemi ja Laine 1980,25.) 3.1 Sairauden kokeminen Sairaus on yksilölle merkityksellinen vain, jos hän tuntee itsensä sairaaksi. Esim. eräät mielisairaudet johtavat tilanteeseen, jossa sairas ei tunne itseään sairaaksi, mutta kokee ympäristönsä vihamieliseksi poikkeavaksi. Voi myös syntyä tilanteita, joissa esim. kipu hälytysmekanismina on herkistynyt niin, että normaalitkin elintoiminnat koetaan kipuna. Tällöin yksilöllä on vahva sairauden tunne ja hän saattaa käydä ympäristölleen ja itselleenkin rasittavaksi. Näin voi joskus tapahtua esim. reumasairauksissa. ( Kiviniemi ja Laine 1980,25.) Yleensä sairaus koetaan realistisena eli sellaisena, millaiseksi se lääketieteellisenkin tutkimuksen avulla todetaan. Siihen saattaa silloinkin liittyä pelkoja ja epävarmuutta, mutta sairauden aiheuttama reaktio s.o. halu palauttaa tasapainotila on kuitenkin terveellä tavalla olemassa.( Kiviniemi ja Laine 1980,25.) 3.2 Yksityinen ihminen ja sairaus Yksilölle reumasairaus merkitsee kipuelämystä, toimintakyvyn alenemista ja liikuntakyvyn eriasteista heikkenemistä. Nämä kokemukset saattavat vaikuttaa ihmisen psyykeen siten, että hänen itsetuntonsa on vaarassa, hän huomaa olevansa huonompi kuin aikaisemmin ja huonompi kuin toiset. Tällä tavalla hän tuntee itsensä epävarmaksi.

14 14 Hän tuntee epävarmaksi itsensä myös sen takia, että tilanne on hänelle outo eikä hänellä ole keinoja sen hoitamiseen.( Kiviniemi ja Laine 1980,27.) Kun sairaudessa on edetty niin pitkälle, että on todettu taudin luonne, annettu taudille nimi eli diagnoosi, niin tulee yksityisen ihmisen kokemuspiiriin myös sairauden hoitaminen. Hän joutuu turvautumaan mm. lääkintävoimisteluun, fysikaalisiin hoitoihin, käyttämään lääkkeitä, häntä joudutaan ehkä leikkaamaan. Tärkeää on tällöin, että hän tietää, mihin hoito on tarkoitettu, miten hoidot ja lääkkeet häneen vaikuttavat, millaisia sivuvaikutuksia hänen on ehkä syytä pitää silmällä ja minkälaisessa tilanteessa hänen on pyydettävä lääkärin neuvoa. Leikkauksista hänen on myös tiedettävä niiden tarkoitus ja se, mitä riskejä leikkauksiin liittyy, ja minkälaista esi- ja jälkihoitoja leikkaus edellyttää. ( Kiviniemi ja Laine 1980,27.) Samat ohjeet koskevat kaikkia hoitomuotoja. Ihmisen on vaikea hoitaa omaa sairauttaan ja myös hyväksyä annetut hoito ohjeet, ellei hän ymmärrä niiden tavoitteita ja sisältöä. Ilman riittävää tietoa mm. kivun osuus vääristyy ja vahvistuu. Myös apuvälineitten tarkoituksenmukainen käyttö vaatii yksilöltä paitsi sopeutumista apuvälineitten leimaavaan luonteeseen, myös niiden tarpeen arviointia, valintaa ja käytön opettelua. ( Kiviniemi ja Laine 1980,27.) Lievässä sairaudessa edellä mainitut ongelmat ovat yksilön kohdalla usein ohimeneviä ja helposti hoidettavia, mutta jos vaiva jatkuu pitempään, on kokonaisuus otettava yhä tarkemmin huomioon sillä tavalla, että yksilön ja hänen perheensä suhtautuminen sairauteen, hoidon järkevä toteutus ja yhdyskuntasuunnittelu kulkevat käsi kädessä. ( Kiviniemi ja Laine 1980,28.) Reumasairautta voi hyvin pitkälle hoitaa sairas itse, kunhan hänellä on tietoa sairaudesta tai hän saa ohjeet asiantuntijoilta. Reumaoireita tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti terveyskeskuksissa, reumatoimistoissa, mutta myös alue- ja keskussairaaloissa sekä erikoissairaaloissa. Eri asiantuntijoista muodostunut työryhmä on usein tarpeen tilanteen selvittämiseksi. Tärkein työryhmän jäsen on kuitenkin sairas itse, kunhan hän on oppinut ymmärtämään ja käsittelemään vaivaansa. ( Kiviniemi ja Laine )

15 15 4. KIVUSTA JA KÄRSIMYKSESTÄ Isomäki ja Laine toteavat reumapotilaan ensisijaisen oireen olevan kipu, josta hän pyrkii pääsemään eroon. Kipu on elimistön luonnollinen reaktio jonkin poikkeavan tapahtuman aiheuttamalle häiriölle. Se merkitsee varoitusta sellaisesta vaarasta, jonka laatu olisi mahdollisimman pian selvitettävä. Kivun synty edellyttää ärsytystä hermopäitteissä, jota on kaikkialla kehon pintaosissa. Kipu voi siis syntyä hermopäätteen joko mekaanisesta tai kemiallisesta ärsytyksestä. Kumpiakin varten on omat päätteensä. Mekaanisissa ärsykkeitä ovat kaikki vammat neulan pistosta vakaviin ruhjevammoihin, palovammat, nivelten ja lihasten liikakuormitus, varsinkin jos kuormitus tapahtuu virheellisesti. Myös nikamien välisen ruston paikoiltaan siirtyminen ja hermon joutuminen puserruksiin kuten esim. iskiaksessa, tai tulehtuneen nivelen liikuttelu, ovat kipuja jotka aiheuttavat mekaanisesta ärsykkeestä. Tulehdusalueen sykkivä kipu johtuu paineaallosta valtimoissa sydämen sykkeen tahdissa. ( Isomäki ja Laine 1992,57.) Kemiallista kipuärsytystä aiheuttavat periaatteessa kaikki tulehdusnesteet ja niiden sisältämät kemialliset tulehduksen välittäjäaineet. Missä on turvotusta, siinä on myös tulehdusta ja tulehdusnestettä. Missä turvotukseen liittyy kuumotus ja punoitus, siinä on varmasti kipua aiheuttavia tulehdusnestettä. Turvotus merkitsee myös kudospaineen lisääntymistä ja siten mekaanista kipuärsytystä, on kuumottava, punoittava niveltulehdus yleensä hyvin vaikea kiputila.. ( Isomäki & Laine 1992, 57.) 4.1 Kipuportti Isomäki ja Laine kertovat ettei hermoradan pinnallisessa päätteessä syntyvä kipu merkitse vielä sitä, että ärsytys tunnettaisiin kipuna. Ärsytyksen on noustava hermorataa pitkin aivoihin, joissa vasta syntyy aistittu kipuelämys, useimmiten epämieluisan tunteen sävyttämänä tajuttu tapahtuma. Tullakseen tajutuksi on kipuärsytyksen ylitettävä nk. kipukynnys. Havainnollisempaa olisi puhua portista, joka säätelee mitä tajuntaan kulloinkin päästetään. Sitä voisi esimerkiksi verrata silmän irikseen, joka säätelee valon pääsyä

16 16 silmän sisäosiin. Kipuportin läpäisyherkkyys vaihtelee yksilöstä toiseen ja samalla henkilöllä tilanteesta toiseen. On jopa olemassa joitakin henkilöitä, jotka eivät kykenen tuntemaan kipua. Viime aikoina on löytynyt kipuporttia säätelevä toiminta, jossa elimistö muodostaa nk. endorfiineja ja enkefaliineja. Niiden vaikutus on samalla tavoin kipua vaimentava kuin morfiinin. Kipuporttia säätelee aivotoiminta lähinnä se mitä tajunnassamme kulloinkin tapahtuu. Päivän tuoksinassa ei lievä kipuärsytys yleensä tunnu, sillä päivän touhut valtaa tajunnan piirin ja kipuportti sulkeutuu avautuakseen illalla toimeliaisuuden vaimentuessa. Kivun pitkittyessä tajuntaan on seurauksena tavallisesti epämieluisia tunteita, jotka sisältävät pelonsekaista epävarmuutta, masennusta ja ärtyneisyyttä. Nämä toimivat kivun lisätehosteina. Näin lepokin häiriintyy ja sekä henkinen että fyysinen tehokkuus laskee. ( Isomäki ja Laine 1992, 58.) Kivun ollessa kovaa, ovat masennustilat yleisiä. Kroonisissa sairauksissa 20 %:lla on merkittävää masennusta. Nivelreuman yhteydessä tämä on vieläkin yleisempää. Sairaalapotilaista, joilla on nivelreuma, jopa 80% kärsii masennuksesta osin sitä tiedostamatta. Tilannetta vaikeuttaa usein vielä ympäristön yliolkainen tai vähättelevä asenne, joka lisää masennusta ja turvattomuuden tunnetta. Tiedämme myös, että masentunut mieliala on omiaan laukaisemaan kipuportin. Kipu puolestaan lisää masennusta ja näin ollaan kierteessä, joka erityisesti masennukseen taipuville saattaa olla pysyviin sielullisiin häiriöihin johtavaa. Ihmiset, joilla on iloinen ja reipas perusluonne, kärsivät yleensä vähemmän näistä kivun seuralaisista. ( Isomäki ja Laine 1980, ) Isomäki ja Laine toteavat tutkimuksessaan, että ihmiset, joilla on keskittymiskykyä ja luovaa mielikuvitusta, voivat usein hallita kipuporttinsa toimintaa. Heidän on mahdollista täyttää tajuntansa aktiivisella ajatustoiminnalla ja siten ehkäistä kivun kokemista. Hypnoosilla voidaan kipuportti sulkea määräajaksi tajuntaa hämärtämättä. Näin tapahtunee myös akupunktiossa. Kipuportin sulkeminen ja kivun tajuntaan pääsyn ehkäiseminen eivät merkitse kivun aiheuttajan poistamista. Niinpä ei sen enempää hypnoosi kuin akupunktiokaan pysty poistamaan kivun syytä, mikäli kipu johtuu kudosvauriosta.

17 17 Näin on laita esimerkiksi nivelreumassa, jonka kudosvauriota ei näillä hoitotoimenpiteillä voida korjata. Sen sijaan niiden avulla voidaan ainakin tilapäisesti auttaa henkilöitä, jotka kärsivät toiminnallisista syistä johtuvista kipuoireista. ( Isomäki ja Laine 1992,58.) 4.2 Mielenterveys Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys reumaatikon elämälle. Tutkimusten mukaan se vaikuttaa huomattavasti myös sairauden kulkuun. Havainnot viittaavat siihen, että stressi voi osaltaan aiheuttaa nivelreuman puhkeamisen tai pahentaa jo alkanutta sairautta. Stressi voi myös pahentaa masennusta, mikä on omiaan lisäämään kipuisuutta. Erityisen tärkeänä on pidettävä lähiympäristön oikeaa asennoitumista sairaaseen. Varsinkin nuoren kohdalla hänen tulee tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu puutteistaan ja mahdollisesta erilaisuudesta huolimatta. Hänen reaktiotaan tulisi ymmärtää niitä väheksymättä tai liioittelematta. Hänet tulisi saada mukaan yhteisiin menoihin ja kekkereihin. Sairas ihminen kaipaa lämpöä ja hellyyttä, jonka me kaikki tiedostamme, mutta hän ei kuitenkaan kaipaa sääliä ja surkuttelua. Reumaatikko ei ole sukupuolielämän kannalta sairas tai poikkeava, mutta reuman asettamat rajoitukset on luonnollisesti otettava huomioon. ( Isomäki ja Laine 1992,116.) Reumapotilaat ovat usein kärsivällisiä ja myönteisiä ihmisiä. Heidän keskuudessaan tapaa usein kypsiä persoonallisuuksia, jotka voivat olla monelle terveelle hyödylliseksi esikuvaksi. Tähän pääseminen on voinut viedä pitkän ajan. Muiden olisikin muistettava, että reumaa sairastava voi olla parhaillaan tällaisessa kypsyysvaiheessa. Lähimmäisen suhtautuminen voi tukea, tai vaikeuttaa hänen kamppailuaan. Kohtalotuki on usein sairaan paras tuki. Reumaatikko masentuu myös usein jos hänen ympärillään puhutaan sairaudesta, mutta hän ei itse välttämättä ole täysin selvillä asioista. Monelle nuorelle reumaatikolle varsinkin pelko oman ulkonäön menettämisestä saattaa aiheuttaa heille masentuneisuutta ja sulkeutumista omiin oloihin. Teini iässä nuoret ovat varsin kriittisiä omasta ulkonäöstään ja siitä, että heidät hyväksyttäisiin muiden mukaan. Nuorella reumaatikolla pelko on vielä suurempaa.

18 18 Jos he tämän lisäksi ovat joutuneet pilkan kohteeksi, niin on hyvinkin todennäköistä, että he kärsivät masentuneisuudesta jossakin vaiheessa nuoruuttaan. Isomäki ja Laine haluavat muistuttaa, että meidän terveiden olisi aina hyvä muistaa mitä kaikkea reumapotilas joutuu sairastuttuaan kokemaan: pitkällistä kipua, liikuntavaikeuksia, masentuneisuutta, ahdistusta ja huolta tulevaisuudesta jne. Harva kestää kaiken tämän saamatta psyykkisiä vaurioita, varsinkin naispuoleiset. On kuitenkin ihme, että moni reumapotilas osaa olla kiitollinen siitä, mitä he ovat saaneet ja saavat.. (Isomäki ja Laine 1992,116.) 4.3 Kivun kokemisen kehitys Kivun kokeminen kehittyy ihmiselle vähitellen. Vastasyntynyt reagoi kivulle, mutta vasta muutaman kuukauden kuluttua alkaa kipuelämys muovautua sitä mukaa kuin kokemus kivusta lisääntyy. Pikkutapaturmien yhteyteen liittyy epämieluisa tunnesisältö, joka saattaa muovautua pelon, kauhun, turvattomuuden ja syyllisyyden suuntaan riippuen siitä, miten ympäristö tilanteeseen suhtautuu. Nivelreuman yhteydessä on voitu todeta, että lapset tiedostavat kipua selvästi vähemmän kuin aikuiset. Tätä on pyritty selittämään sillä, ettei kipuelämys ole vielä lapsuusiällä täysin ehtinyt kehittyä. ( Isomäki ja Laine 1992, 60.) Lienee mahdollista, että kipuelämystä voidaan kasvatuksen avulla ohjailla. Ainakin tällainen mahdollisuus olisi vanhempien hyvä pitää mielessään. On hyvin todennäköistä, että kivun kokemisella on eri kulttuureissa erilainen sisältö. Me pohjoisen ihmiset näytämme sietävän kipua paremmin kuin etelämaalaiset, mutta eroja esiintynee myös saman kulttuurin eri ryhmillä. Varsin yleinen on myös käsitys, että naiset olisivat kipuherkempiä kuin miehet. Tämä johtunee kulttuurimme luomista ennakkoasenteista. ( Isomäki ja Laine 1992,60.)

19 Kivun laatu ja kipulajit Kivun laatua on usein vaikea kuvata erityisesti, jos kipu on pääosin sielusyntyistä. Sanavarasto, joka ilmaisee kivun laatua ja kipua tarkoittavien laatusanojen sisältö vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen. Kivun paikallistaminen on helppoa silloin, kun se esiintyy rajatulla alueella. ( Isomäki ja Laine 1980, 57.) Mikäli kivun paikan määrittäminen tuottaa vaikeuksia, se johtuu siitä, että usein sielullisilla tekijöillä on hallitseva osuus kipuoireen ilmaantumiseen. Vihje siitä, tuntuuko kipu syvällä vai pinnallisena, selventää usein tilannetta. ( Isomäki ja Laine 1980, 57.) Särky tarkoittaa jatkuvasti ja myös levossa tuntuvaa kipua ja pakotusta. Sen kokemisen voimakkuuteen vaikuttaa ratkaisevasti kipuportti. Jos mielenkiinto on kohdistunut aktiiviseen toimintaan kuten työhön, keskusteluun, lukemiseen, saattaa säryn tunne heikentyä. Illalla unta odotellessaan moni kiinnittää huomionsa, sänkyyn jolloin se myös tuntuu voimakkaammalta. Arkuus tarkoittaa kosketeltaessa, liikkeessä tai muusta mekaanisesta syystä tuntuvaa sairaan elimen kipua. Levossa sitä ei esiinny, mutta levon jälkeen liikkeelle lähdettäessä arkuus on usein pahimmillaan. Arkuus on konkreettisempaa, elimellisempää kuin särky. Vaikka senkin kokemisen voimakkuuteen vaikuttavat ratkaisevasti kipuporttia säätelevät tekijät, ei äkillisen liikkeen tulehtuneessa nivelessä aikaansaamaa arkuuskipua ole yhtä helppo häivyttää tietoisuudesta kuin tasaisesti jatkuvaa särkyä. (Isomäki ja Laine 1992, 61-62). Reumapotilailla esiintyy sekä arkuutta ja särkyä. Sairauden alkuvaiheessa yleensä päällimmäinen kipuelämys on liikkeessä, ja erityisesti liikkeelle lähtiessä tuntuvat nivelten arkuus. Mitä kovemman rasituksen kohteeksi nivel joutuu, sitä voimakkaampana potilas kokee arkuuden tunteen. Reumasairauden alkuvaiheessa särky levossa on melko harvinaista paitsi kovissa tulehduksissa tai esim. äkillisessä iskiaksessa. ( Isomäki ja Laine 1980, 58.)

20 20 Levossa ja erityisesti yöllä tuntuvat säryt ja kolotukset ovat tyypillisiä pitkään kestäneissä sairauksissa, jotka ovat aiheuttaneet vakavia vaurioita. Suurten nivelten tuhoutuminen saa aikaan vaikeita kiputiloja. Erityisesti olkapäiden, lonkkien ja kaularangan sairaudet johtavat usein varsin koviin särkyoireisiin. ( Isomäki ja Laine 1980, 58.) Kipua koskeviin ilmaisuihin olisi kiinnitettävä huomiota, koska niitä on varsin runsaasti. Diagnoosin tekemistä helpottaa, jos potilas osaa mahdollisimman tarkoin kuvata kivun laadun ja sen erityispiirteet. Onko särky viiltävää, jomottavaa, säteilevää, terävää, tylppää, sykkivää, liittyykö sen esiintyminen lepoon, liikuntaan, työhön, mielipahaan ; onko kipu kosketusarkuutta, liikearkuutta ; onko arkuus pahimmillaan heti levon jälkeen ja häipyykö se heti liikkuessa. Näillä arvioilla lääkäri yrittää arvioida kivun laatua ja luonnetta sekä sen syntytapaa ja syntypaikkaa. (Isomäki ja Laine 1992, ) 4.5 Kuinka suhtautua kipuun Isomäki ja Laine ovat sitä mieltä, että henkilön, jolla itsellään ei ole kipuja ja joutuu kosketukseen kivusta kärsivän kanssa, on usein vaikeaa asennoitua tilanteeseen. Ei ole yhdentekevää, kuinka hän käyttäytyy ja toimii. Miten siis suhtautua lähimmäiseen, jota kivut vaivaavat? Tähän ei ole olemassa yleispäteviä neuvoja. Kaikki riippuu ihmisen kyvystä eläytyä toisen ihmisen ongelmiin ja hänen kipua koskevista tiedoistaan ja hänen henkisestä rakenteestaan. Tiedon puute saattaa ratkaisevasti vaikuttaa tilannearvioon. Kivusta ja sen aiheuttamista seurauksista tiedetään paljon. Ongelmana on vain se, miten saattaa tieto perille. Tieto vähentää epävarmuutta, ahdistuneisuutta ja pelkoa sekä lisää turvallisuutta. Se auttaa pyrittäessä realistiseen suhtautumiseen. Säälittely on omiaan kasvattamaan kivun haittavaikutuksia. Samaan johtaa väliin pitämättömyys ja vähättely. ( Isomäki ja Laine 1980,58-59.) Toimintaan kannustava ja innoittava asenne auttaa lievittämään kivun aiheuttamaa ahdistuneisuutta, masennusta ja passiivisuutta. henkilöllä joka läheltä seuraa kipujen kanssa kamppailevaa lähimmäistään, on merkityksellinen tehtävä auttamisessa ja tukemisessa.

21 21 Pitkällisissä kiputiloissa lääkkeet ovat kuin kainalosauvat jalkansa katkaisseelle. Lääkkeiden käytön neuvonta ja asiallinen valvonta muodostavat tärkeän osan potilaan ja hänen läheistensä neuvontatyöstä. Jos opastus ei ole ollut riittävää ja käyttäjälle on jäänyt epävarmuutta, on se viipymättä korjattava pyytämällä lääkkeitä koskeva opastus mieluimmin kirjallisena. Reseptiin liittyvä annosteluohje ei ole aina läheskään riittävä. Se ei kerro minkälaisia vaikutuksia lääkettä nauttivan on syytä odottaa, miten kipulääke on ajallisesti sopeutettava kipujen esiintymiseen, mitä muita aineita tulisi välttää samanaikaisesti lääkekäytön kanssa jne. Tällaista tietoa olisi hyvä antaa kipulääkkeitä käyttävän lisäksi myös hänen läheisilleen. (Isomäki ja Laine 1992,63.) 4.6 Kivun hoitaminen Kipu on elimistön normaali hälytysmekanismi. Yksikään ihminen ei pääse läpi elämäänsä kipua kokematta. Niinpä jokaisen olisi kyettävä sietämään määrätty määrä kipua ilman erityistä hoitoa. Varsin yleinen on käsitys, ettei ihmisten tulisi lainkaan kokea epämieluisissa elämyksiä, ei kipuakaan. Kuitenkin kivun, kärsimyksen ja tuskan kokeminen, jännittäminen ja masentuneisuus yhtä hyvin kuin ilo tuntuvat lähes tavanomaisilta. Myös kivun tilapäinen kokeminen auttaa meitä ymmärtämään ja arvostamaan kivuttomuutta ja terveyttä. Reumapotilaan ongelmana kuitenkin on useimmiten pitkäaikainen ja elämisen laatuun vaikuttava kipu. ( Isomäki ja Laine 1992,64-65.) Potilaan kannalta hoidon tärkein tavoite on kipujen poisto. Kokemus osoittaa, että pitkällisen kivun torjunnassa ahdistuksen, pelon, epävarmuuden ja passiivisuuden vähentämisellä on merkittävä osuus. Näitä kivun seuralaisia voidaan vastustaa lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja ylläpitämällä sekä henkistä että fyysistä aktiviteettia. Kivun hoitoon kuuluu myös ympäristötekijöitten huomioon ottaminen. Ihmisen fyysinen terveyden järkkyminen johtaa myös sosiaalisiin seurauksiin, joita ei ole syytä väheksyä. (Isomäki ja Laine 1992,65.)

22 22 Reumaattisissa kipuja voidaan hoitaa joko suun kautta tai peräpuikkona annetuilla lääkkeillä, paikallisesti ruiskutettavilla lääkkeillä, kirurgialla jne. Tehokkainta kivun hoito on sellaisilla lääkkeillä, jotka kokonaan sammuttavat taudin. Niinpä alkavan nivelreuman kultahoito on pitkällä tähtäyksellä parasta kipuhoitoa, vaikka kulta ei kipulääke olekaan. Nivelreumaan sairastuneista, joilla kultahoito on voitu aloittaa hyvin varhain, on vuoden kuluttua täysin oireettomia lähes 40%. Millään muulla hoidolla ei päästä vastaavaan tulokseen. Tuhoutuneita niveliä ei mikään lääkeaine enää pysty parantamaan, joten niiden leikkaaminen jäykistämällä tai korvaamalla luonnollinen nivel keinonivelellä on paras hoitomuoto. Kaikkia leikkauksella korjattavissa olevia niveliä ei kuitenkaan ehditä leikata nykyisillä resursseilla. Siksi kipuhoito on pääasiallisesti oireita lievittävää ja lyhytaikaiseen tulokseen tähtäävää. ( Isomäki ja Laine 1980, ) 5. REUMAPOTILAS YHTEISKUNNASSA 5.1 Reumatautien merkitys kansanterveydelle Paitsi inhimillistä vaivaa ja kärsimystä yksityiselle henkilölle, aiheuttavat sairaudet menetyksiä myös yhteiskunnalle. Koska kivun määrää ei voida mitata, käytetään sairauksien yhteiskunnallisen merkityksen mittana usein niiden yleisyyttä, niiden aiheuttamaa kuolleisuutta ja työkyvyttömyyttä sekä hoidosta ja ansiomenetyksistä johtuvaa taloudellista menetystä. Reuma sairauksille on tyypillistä niiden aiheuttama pieni kuolleisuus, suuri työkyvyttömyys ja suuret ansiomenetykset. ( Isomäki ja Laine 1992, 57.) Vaikka eri syistä johtuva reumaattinen kipu yleistyy, ovat vaikeista tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimintavajaukset vähentyneet. Tämä johtuu lääketieteen kehityksestä. Monet vaikeat sairaudet, kuten polio, luuston nivelten tuberkuloosi sekä synnynnäinen lonkkavika ovat hävinneet tai ne osataan nykyisin

23 23 hoitaa. Tekonivelkirurgia on vähentänyt merkittävästi vaikeaa invaliditeettia. Lasten ja aikuisten nivelreuman ennuste on parantunut (Isomäki ja Laine 1992, 57.) Reumaattisen kivun lisääntymistä ei osata selittää. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet kasaantuvat väestöryhmiin, jotka ovat raskaassa tai huonosti palkatussa työssä, ovat huonosti koulutettuja ja joilla on runsaasti myös muita sairauksia. Vaikka työn luonne on yleisesti muuttunut kevyemmäksi, voivat työn muut fyysiset ja psyykkiset rasitustekijät olla ainakin osasyynä reumaattisen kivun merkityksen kasvuun. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sosiaaliset haitat ovat lisääntyneet jyrkästi ja enemmän kuin minkään muun sairausryhmän haitat. Ne ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja niistä yhteiskunnalle koituvat kustannukset arvioitiin yli 5 miljardiksi markaksi jo vuonna ( Isomäki ja Laine 1992, 57.) Poikkeuksena muista tuki- ja liikuntaelinsairauksista ovat tulehduksellisten reumatautien kuten nivel- ja selkärankareuman esiintyvyys: niistä johtuva työkyvyttömyys on pysynyt ennallaan. Nuorten työkyvyttömyys on jopa laskenut. Tuki- ja liikuntasairauksista johtuvien sosiaalisten haittojen ja niiden hoitoon käytettyjen sairaanhoidon resurssien kesken on siten selvä epäsuhta. Eniten sairaaloissa hoidetaan nivel- ja selkärankareumaa, ja niistä johtuvat haitat onkin saatu pysymään ennallaan ( Isomäki ja Laine 1992, 57.) 5.2 Reumatautien ennaltaehkäisy Tulehdusreumaa ei toistaiseksi voida estää ennakolta, toteaa Isomäki. Nivelrikon, selkävaivojen ja pehmytosareuman aiheuttamaa terveyshaittaa sen sijaan voidaan todennäköisesti pienentää ennaltaehkäisyn avulla. Edellä mainittujen tilojen kehittymiseen vaikuttavat esim. synnynnäiset selkärangan kehityshäiriöt, niveliin kohdistuvat vammat ja raskas tai yksipuolinen ruumiillinen työ.

24 24 Isomäen ja Laineen mukaan väärät elintavat ja liikunnan laiminlyönti kasvuiässä voivat aiheuttaa selkävaivoja myöhemmin aikuisiässä. Koulujen liikuntaopetuksen tavoitteena tulisi olla määrätietoinen ohjaus liikunnalliseen elämäntapaan eikä niinkään kilpaurheilun harrastamiseen. Lasten ryhtikasvatus on tärkeätä ja siihen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Ammatinvalinnan ohjaukseen olisi saatava enemmän lääketieteellistä asiantuntemusta. Selkää rasittaviin ammatteihin aikovien selkäranka olisi tutkittava jo ennen ammattikoulutusta, jotta selän synnynnäisiä vikoja potevat voitaisiin ohjata sopiviin ammatteihin. Täten vältyttäisiin näiltä osin ennenaikaisilta työkyvyttömyyseläkkeiltä. (Isomäki ja Laine 1992,119.) 5.3 Reumasairauksien hoito- ja kuntoutuspalvelut Valtaosa lievistä reumaattisista vaivoista hoidetaan terveyskeskuksissa. ne ovatkin hengityselinsairauksien ( flunssat ym.) jälkeen toiseksi yleisin lääkärissäkäynnin syy. Terveyskeskuksissa on mahdollista saada myös fysioterapiaa sekä alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarpeellisia apuvälineitä. Sairaaloissa tuki- ja liikuntaelinsairaita hoitavia erikoislääkäreitä ovat ortopedit, reumatologit ja fysiatrit. Potilaiden tutkimisen ja tautien diagnostiikan osalta näiden erikoislääkäreiden toimenkuvat ovat hyvin samanlaisia, mutta heidän käyttämissään hoitomenetelmissä on eroja. Ortopedit ovat kirurgeja, jotka hoitavat tuki- ja liikuntaelin sairaita lähinnä leikkaamalla. Reumatologit hoitavat heitä sisätautiopin keinoin ja fysiatrit fysikaalisilla menetelmillä. ( Isomäki ja Laine 1992, ) Lähes kaikissa keskussairaaloissa on nykyisin erikoislääkäreiden palveluja, mutta niiden saatavuudessa on silti suuriakin alueellisia eroja. Reumasäätiön sairaala Heinolassa sekä Invalidisäätiön ortopedinen sairaala Helsingissä hoitavat potilaita koko maasta. ( Isomäki ja Laine 1992,121.)

25 25 Syksyllä 1991 voimaan tulleet uudet kuntoutuslait ovat parantaneet myös reumaattisista vaivoista kärsivien kuntoutusta. Jos jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus aiheuttaa vaikeuksia työssä, kannattaa hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia tiedustella työpaikan lääkäriltä tai Kelan paikallistoimistosta. Myös vaikeavammaisten lasten ja eläkeläisten kuuluu nykyisin Kelan velvollisuuksiin. ( Isomäki ja Laine 1992,121.) 5.4 Sosiaaliset etuudet Yhteiskunta tarjoaa reumasairaille sosiaalisia etuuksia, jotka perustuvat yleisiin eläkelakeihin, sairasvakuutuslakiin, vammaispalvelulakiin, sosiaalihuoltolakiin, sotilasvammalakiin ja eräisiin valtioneuvoksen päätöksiin. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa voi nykyisin hoitaa kaikki eläkeasiat. Samoista toimistoista voi hakea sairasvakuutuslain mukaisia korvauksia, joita ovat päivärahat, matkakustannukset, kokonaan korvattavia lääkkeitä koskevat anomukset, korvaukset lääkäreiden palkkioista, fysikaallisista hoidoista ja laboratooriotutkimuksista. (Isomäki ja Laine 1992,122.) Kuntien sosiaalitoimistoista voi anoa huoltoapua, kodinhoitoapua, invalidirahaa sekä eräissä kunnissa erityistä toipilasrahaa. Kuntien kotisairaanhoitokeskuksista voi saada sairaanhoitoja lääkintävoimistelupalveluja, apuvälineitä lainaksi ja kotiavustusta. Sosiaaliturvaa koskevat säännökset ovat Suomessa varsin monimutkaiset. Eläkkeitä ja sairasvakuutusasioita voi tiedustella Kansaneläkelaitoksen paikallisista toimistoista ja muita asioita kuntien sosiaalitoimistoista. (Isomäki ja Laine 1980,103.) Myös eri Reumayhdistykset sekä Reumaliitto järjestävät asiakkailleen erilaisia sopeutumisvalmennuskursseja, sekä leirejä, joissa on mahdollista perehtyä asioihin muiden reumaatikkojen kanssa ja kuunnella ammattilaisten pitämiä luentoja aina tietyistä aiheista. Tilaisuuksissa on myös mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia muiden kanssa. Nykyisin myös erilaiset kerhot, tapahtumat ja tempaukset ovat hyvin yleisiä. Ne ovat reumaatikoille sosiaalisia ja terapeuttisia tapahtumia.

26 26 Järjestettävät leirit, iltamat, kurssit ja tapahtumat, ovat aina järjestetty ikäjakauman mukaan. Nuorille on omansa, aikuisille omansa ja vanhuksille omansa. Nuorten ja lasten kohdalla myös vanhemmille ja lähiomaisille järjestettävät sopeutumisvalmennuskurssit ovat tätä nykyä hyvin yleisiä ja väki viihtyy niissä todella hyvin. Viime vuosina on ollut huomattavissa kehitystä sosiaalisen toiminnankin suhteen. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja palautteet ovat olleet sen mukaisia. Tämä kertonee ehkä myös syyn siihen, miksi yhdistysten määrä eri paikkakunnilla on noussut huippulukemiin. 6. ARJESTA SELVIYTYMINEN 6.1 Päivärytmi Reuma vaikuttaa selvästi potilaiden vuorovaikutusryhmiin. Aamu on yleensä vaikeinta aika. Nivelreumapotilaiden aamuinen liikuntaelinten arkuus ja jäykkyys ovat tunnusomaisia ja saattavat kestää tuntikausia, jopa puoleen päivään. Iltapäivällä tilanne helpottaa ja silloin alkaa vuorokauden paras ja toiminnallisin aika. Taudin pahentumisvaiheessa saattaa väsymyskohtaus yllättää keskellä päivää. Sekä aamu jäykkyys että päivällä tuntuva väsymys ovatkin nivelreumapotilaan työtä haittaavia tekijöitä. Selkärankareumapotilailla vuorokauden vaikein aika on aamuyö, jolloin selkäkipu pakottaa nousemaan ylös kävelemään ja voimistelemaan. On selvää, että tällaiset haitat vähentävät asianomaisen suorituskykyä ja aiheuttavat henkistä painetta. Nykyaikaisten lääkkeitten avulla voidaan mainittuja haittoja lieventää, vaikka niitä ei voida kokonaan poistaa. Ne onkin syytä ottaa huomioon elämäntapoja ja vuorokauden rytmiä suunniteltaessa.( Isomäki ja Laine 1992,109).

27 27 Haastatteluja tehdessäni monet nuoret juuri kertoivat siitä, kuinka kamalaa oli aamuisin herätä kun, sängystä nouseminen yksin oli aivan mahdoton idea. Ennen kuin elimistö ja lihakset alkoivat toimimaan suhteellisen normaalisti, siinä kului helposti puolet päivästä. 6.2 Fyysinen ympäristö Isomäki ja Laine ovat sitä mieltä, että yhteiskuntaa on näihin asti rakennettu miltei yksinomaan terveitä varten ja heidän ehdoillaan. Tämän havaitsee selvästi henkilö, joka sairautensa tai vammansa vuoksi ei selviä esimerkiksi portaissa. Hänen on vaikea tulla toimeen ilman apua, esimerkiksi julkisissa tilaisuuksissa. Hän ei useinkaan pääse, joissa hänen olisi henkilökohtaisesti hoidettava asioitaan. Ellei hän saa apua, hän jää elämässään sivustakatsojaksi. Uimahallit, jotka olisivat reumaa sairastaville ja muille vammaisille tarpeellisempia kuin terveille, on lähes poikkeuksetta rakennettu niin, että liikuntavammaiset eivät niihin pääse. Myös altaiden veden lämpötila on säädetty sopivaksi ei vammaisille. (Isomäki ja Laine 1992,118.) He haluavat muistuttaa, että liikuntavammaiset olisi otettava huomioon esimerkiksi kynnyksiä, portaita tai ovia suunniteltaessa. Nykyisin ne ovat vammaisille kiusallisia esteitä, jotka haittaavat suuresti omatoimista liikkumista. Ulkoportaat ja kynnykset sisäovissa ovat useimmiten täysin tarpeettomia. Asunnoissa on monia yksityiskohtia, jotka voitaisiin ratkaista siten, että ne soveltuvat niin terveille kuin vammaisillekin. Tässä suhteessa kaivataankin ihmisystävällisempää suunnittelua. ( Isomäki ja Laine 1992, ) 6.3 Pukeutuminen Isomäki ja Laine haluavat muistuttaa, että mitä vaikeammin on sairas, sen yksinkertaisempia ja helpommin käsiteltäviä tulisi vaatteiden olla. Kireät napit, hankalasti pujotettavat vaatekappaleet, nauhakengät ja korsetit olisi korvattavat helpommilla ratkaisuilla. Apuvälineet, kuten pitkävartinen kenkälusikka ja sukanvetopihti sekä napinpujotukseen tarkoitettu silmukka voivat olla suureksi avuksi.

28 28 Moniin reumasairauksiin liittyy sekä verisuonten että hermojen toiminnan häiriytymistä. Siitä johtuu herkkyys tuntea vetoa, käsien ja jalkojen paleleminen ja hikoileminen sekä kipujen voimistuminen lämpötilan vaihtelujen mukaan. ( Isomäki ja Laine 1992,111.) Erityisen hankalalta tuntuu, kun sormien verisuonet supistuvat kylmässä. Tätä verenkiertohäiriötä kutsutaan Raynaud n oireeksi, joka on hyvin yleinen nivelreumaa ja SLE tautia sairastavilla. Silloin sormet menevät aivan valkoisiksi ja tunnottomiksi. Saman voi aiheuttaa jokin jännittävä tilanne. Kun kylmä aiheuttaa oireet, on tärkeätä suojata palelevat paikat riittävän lämpimällä vaatetuksella. Muutoin ei ole syytä pukeutua poikkeuksellisen lämpimästi. Pitämällä huoneen lämpötila melko korkeana ja vaatetus kevyenä tuntuu potilaan olo miellyttävältä. Yleensä tulehdusreumaa sairastavat eivät pidä lämpimästä, kun sen sijaan nivelrikkopotilaille se soveltuu hyvin. Niinpä erilaiset polven- ja selänlämmittäjät ovat saavuttaneet nivelrikkopotilaiden suosion. (Isomäki ja Laine 1992, 112.) Erityiset ongelman muodostavat nivelreumapotilaan jalkineet. Koska hänen varpaansa usein kääntyvät pystyyn ja päkiöiden alle muodostuu känsiä, on sopivien kenkien saanti vaikeaa. Paras keino on jalkaterän leikkaus jolloin potilas voi käyttää normaaleja kenkiä. Klorokiini valmisteita käyttävien ja SLE potilaiden olisi muistettava, että auringonvalo voivat yhdessä voivat yhdessä vaurioittaa silmän verkkokalvoa. Auringonkylvyt eivät siis ole suositeltavia tällaisille henkilöille, vaan leveälierinen hattu ja aurinkolasit kuuluvat heidän hellepäiväasuunsa. ( Isomäki ja Laine 1992,112.) Suomalaiset ovat tottuneet saunomaan, mutta reumapotilas erityisesti fibromyalgiaa sairastava, kokee varsin usein saunan jälkeisen aamun tavallista kivuliaampana. Potilaat kutsuvat tätä oiretta saunakrapulaksi. Syitä tähän ei toistaiseksi tunneta. Jokaisen lämpökäsittelyn jälkeen olisi ainakin riittävä jäähdytys tarpeellinen haitallisten seurausten vähentämiseksi. Näillä tuntemuksilla tuskin on mitään merkitystä itse taudin kehitykseen. Ei ole voitu osoittaa, että avantouinti parantaisi sitä, vaikka se oireita parantaakin. Nivelreumapotilaat saunovat yleensä mielellään, tulehdusreumaa sairastavat eivät, kohtuuden noudattaminen saunomisessakin on paikallaan toteavat Isomäki ja Laine. ( Isomäki ja Laine 1992,112.)

29 Nautintoaineet Vaikeasti sairastuneet reumapotilaat joutuvat kieltäytymään monista elämän mukavuuksista ja nautinnoista. Lisäksi heillä on kannettavana sairauden aiheuttama lisätaakka. Siksi jyrkän kielteinen suhtautuminen nautintoaineiden suomaan iloon on väärin heidän kohdallaan. Potilaiden tulisi kuitenkin olla tietoisia joissakin tosiasioissa. Monet potilaat joutuvat käyttämään runsaasti voimakkaita lääkkeitä, jotka ärsyttävät mahalaukkua ja saattavat jopa aiheuttaa mahahaavan. Nautintoaineista kahvi, tupakka ja väkevät alkoholit aiheuttavat samanlaista haittaa. ( Isomäki ja Laine 1992,113). Haastateltavani useimmat totesivat, että murrosiässä he kävivät läpi ns. kriisin sairautensa kanssa. He kapinoivat sairautta vastaan ja kokeilivat rajojaan niin alkoholin kuin huumeidenkin kanssa. Muutama heistä ei kuitenkaan tuntenut minkäänlaista mielenkiintoa päihteitä kohtaan. Tupakka lienee yllensäkin vahingollisin kaikista nautintoaineista. Reumapotilaille siitä voi olla erityistä haittaa, koska se huonontaa sormien ja varpaitten verenkiertoa. Tupakka pahentaa erityisesti sellaisten potilaiden oireita, joilla on taipumusta sormien kylmyyteen ja hikoiluun. Alkoholi voi taas näitä oireita parantaa. ( Isomäki ja Laine 1992,114.) 6.5 Työ ja vapaa aika Reumaa sairastavan tulisi pysyä työelämässä niin kauan kuin mahdollista. Tämä on fyysisen kunnon ja itsetunnon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Yhteiskunnan tulisi turvata hänen mahdollisuutensa käyttää suorituskykyään mahdollisimman täysimääräisenä. Työolosuhteiden tulisi mukautua reumaa sairastavan suorituskyvyn mukaan eikä päinvastoin. Tämä koskee niin työajan järjestelyjä, työpaikan mukautumista kuin matkojen turvaamista sopivin kuljetuksin tai korvauksin. On selvää, että näistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia ja ne ovat hankalia toteuttaa.

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen? 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot