KYLYLAHTI COPPER OY LUIKONLAHDEN RIKASTAMON SIVUTUOTTEIDEN JA KAIVANNAISJÄTTEIDEN ELINKAARISUUNNITTELU. Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transkriptio

1 KYLYLAHTI COPPER OY LUIKONLAHDEN RIKASTAMON SIVUTUOTTEIDEN JA KAIVANNAISJÄTTEIDEN ELINKAARISUUNNITTELU Ympäristövaikutusten arviointiselostus

2 KYLYLAHTI COPPER OY LUIKONLAHDEN RIKASTAMON SIVUTUOTTEIDEN JA KAIVANNAISJÄTTEIDEN ELINKAARISUUNNITTELU YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

3

4 ESIPUHE Kylylahti Copper Oy on Boliden-konsernin tytäryhtiö Suomessa. Boliden on Ruotsissa listattu kaivos- ja metallurginen yhtiö, joka tuottaa perus- ja jalometalleja malminetsinnän, kaivos- ja sulattotoiminnan sekä metallien uusiokäytön avulla. Tämä ympäristövaikutusten arviointimenettely koskee Luikonlahden rikastamon alueelle varastoitavien tai pysyvästi sijoitettavien rikasteiden sekä kaivannaisjätteiden elinkaaren ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteiden sekä rikastushiekan varastoallaskapasiteetin lisäämistä, niiden sijoittamista louhostiloihin sekä rikkirikasteen sijoittamista Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä, rikastamon ympäristön näkökulmasta. Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa esitetään tiedot hankekokonaisuudesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on tehty maaliskuussa 2014 laaditun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavan toimeksiannosta. Hankkeesta vastaa Kylylahti Copper Oy, mistä arviointityöskentelyä ovat ohjanneet Heli Kasurinen (Safety Officer) ja Kari Janhunen (Manager of HSE). YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen YVA konsultti Kylylahti Copper Oy Kaivostie POLVIJÄRVI Yhteyshenkilö Kari Janhunen kari.janhunen@boliden.com puh Pohjois-Savon ELY-keskus PL 2000 (Kallanranta 11) KUOPIO Yhteyshenkilö Juha Perho juha.perho@ely-keskus.fi puh Ramboll Finland Oy Kirjastokatu KUOPIO Yhteyshenkilöt Niko Karjalainen niko.karjalainen@ramboll.fi puh Ari Kolehmainen ari.kolehmainen@ramboll.fi puh

5

6 Sisältö OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 5 1. JOHDANTO HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, TAUSTA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI PROJEKTIRYHMÄ 8 2. HANKKEESTA VASTAAVA 9 3. LUIKONLAHDEN RIKASTAMON NYKYINEN TOIMINTA SIJAINTI JA KÄYTTÖHISTORIA LUPATILANNE KAIVOKSEN ELINKAARI RIKASTAMON TOIMINTA RIKASTEIDEN JA KAIVANNAISJÄTTEIDEN KÄSITTELY TOIMINNASSA SYNTYVÄT MUUT JÄTTEET VESIEN HALLINTA ENERGIA LIIKENNÖINTI HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT HANKE JA RAJAUKSET ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT HANKKEEN KUVAUS HANKKEEN ALUEELLINEN JA VALTAKUNNALLINEN MERKITYS HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU ARVIOINTIOHJELMAN KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄPITO ARVIOINTIOHJELMASTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN HUOMIOINTI ARVIOINTIMENETTELYN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTIMENETTELYN PÄÄTTYMINEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA LAADITUT SELVITYKSET SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖ ELINKEINOELÄMÄ KAAVOITUS MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ POHJAVEDET PINTAVEDET LUONTO JA LUONNONSUOJELUALUEET ILMANLAATU MELU TÄRINÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT ARVIOINTITEHTÄVÄ JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO HANKKEEN VAIKUTUSALUE VAIKUTUSTEN AJOITTUMINEN ARVIOINTIMENETELMÄT 94 OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄ POHJAVEDET PINTAVEDET KALASTUS JA KALATALOUS KASVILLISUUS, ELÄIMET JA SUOJELUALUEET ILMANLAATU ILMASTO YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ KAIVANNAISJÄTTEET JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN ELINKEINOELÄMÄ JA PALVELUT LIIKENNE MELU JA TÄRINÄ SOSIAALISET JA TERVEYSVAIKUTUKSET PATOALTAIDEN VAHINGONVAARA 186 1

7 OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET YHTEENVETO JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS YHTEENVETO VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI NYKYINEN TARKKAILU HANKKEEN MUKAISTEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU RIKASTEALTAIDEN TARKKAILU LOUHOSTÄYTÖN TARKKAILU HANKETTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET KESKEISET SÄÄDÖKSET SEKÄ TARVITTAVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET TARVITTAVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET 208 SANASTO JA LYHENTEET 209 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS 212 LAINSÄÄDÄNTÖ 215 LIITTEET LIITE 1 Yhteysviranomaisen lausunto Kaavin Luikonlahden rikastamon sivutuotteiden ja kaivannaisjätteiden elin kaarisuunnittelua koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (Pohjois-Savon ELY-keskus ) LIITE 2 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin asukaskysely 2

8 3

9 4

10 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 5

11 1. JOHDANTO 1.1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, TAUSTA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE Kylylahti Copper Oy on Boliden-konsernin tytäryhtiö Suomessa. Boliden on Ruotsissa listattu kaivos- ja metallurginen yhtiö, joka tuottaa perus- ja jalometalleja malminetsinnän, kaivos- ja sulattotoiminnan sekä metallien uusiokäytön avulla. Konsernin nykyiset kaivokset sijaitsevat Ruotsissa, Irlannissa ja Suomessa (Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamo) metallurgisten laitosten toimiessa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa (Harjavalta ja Kokkola). Vuonna 2013 Boliden työllisti keskimäärin henkilöä, joista lähes Suomessa. Kylylahti Copper Oy (yhtiö) siirtyi uuteen omistukseen Bolidenin hankkiessa omistukseensa valtaosan Altona Mining Ltd:n Suomen liiketoiminnoista käsittäen Kylylahden kaivoksen, Luikonlahden rikastamon sekä useita malminetsintäkohteita Outokummun, Polvijärven, Kaavin, Leppävirran ja Suomussalmen alueilta. Kylylahden kaivokselta louhittava malmi kuljetetaan rikastettavaksi yhtiön Kaavin kunnan Luikonlahden kylässä sijaitsevalle rikastamolle. Luikonlahden rikastamo on rakennettu 1960-luvulla alueelta löydettyjen kuparimalmien hyödyntämistä varten. Kaivostoiminnan päätyttyä 1980-luvulla laitoksella ryhdyttiin rikastamaan talkkimalmia ja toiminta jatkui aina vuoteen 2006 saakka. Kylylahti Copper Oy hankki Luikonlahden tuotantolaitoksen omistukseensa vuonna 2010 ja kunnostetun rikastamon toiminta käynnistyi tammikuussa Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän, Luikonlahden rikastamon lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen mukainen kapasiteetti on tonnia malmia vuodessa. Tuotantokapasiteetin nostamiselle on toteutettu YVA-lainsäädännön mukainen arviointimenettely vuonna YVA-menettelyssä vaihtoehtoina olivat Kylylahden kaivoksen tunnettujen malmivarojen rikastaminen kapasiteetilla tonnia vuodessa (VE0), Kylylahden malmivarojen rikastaminen kapasiteetilla tonnia vuodessa (VE1) sekä Kylylahden malmin ja Outokummussa, Leppävirralla ja Suomussalmella sijaitsevien malmivarojen rikastaminen kapasiteetilla tonnia vuodessa (VE2). Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen koskien tuotantokapasiteetin nostamista tasolle tonnia malmia vuodessa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Luikonlahden rikastusprosessissa muodostuvia jakeita ovat kupari-kultarikaste, sinkkirikaste, koboltti-nikkelirikaste, rikkirikaste sekä rikastushiekka. Rikastamon kaikilla rikasteilla on kaupallista arvoa, mutta kupari-kulta- sekä sinkkirikasteen osalta yhtiöllä on voimassa olevat myyntisopimukset. Yhtiön päätavoitteena on löytää kaikille rikasteille taloudellisesti kannattavat jatkojalostuskanavat. Koska myyntisopimusta koboltti-nikkelirikasteelle ei ole, se varastoidaan vuoden 2012 YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti koboltti-nikkelirikasteen varastoaltaaseen (ns. CoNi-allas) veden alle hapettumisen estämiseksi. Varastointikapasiteetin lisäämiseksi on rakennettu Martikkalan CoNi-allas. Vuoden 2012 YVA-selostuksessa on esitetty, että rikkirikaste kuljetettaisiin Kylylahden kaivokselle ja loppusijoitettaisiin osana stabiloitavaa kaivostäyttöä. YVA-selostuksessa esitetystä poiketen rikkirikaste on toistaiseksi varastoitu koboltti-nikkelirikasteen kanssa samaan varastoaltaaseen. Rikkirikasteen sijoittaminen stabiloituna täyttönä Kylylahden kaivokselle on osoittautunut haasteelliseksi muun muassa logistisista ja teknisistä syistä, joihin liittyvä teknis-taloudellinen tarkastelu on käynnissä. Kobolttinikkelirikasteen tavoin rikkirikaste sisältää merkittäviä määriä arvometalleja, muun muassa kobolttia ja nikkeliä. Myös rikastusprosessin optimointi on kesken, eikä koboltti-nikkelirikastetta ja rikkirikastetta saada vaahdotettua riittävästi erilleen. Yhtiö pyrkii aktiivisesti parantamaan rikasteiden laatua ja löytämään niille taloudellisesti kannattavat myyntisopimukset tai jatkojalostusmenetelmän. Samanaikaisesti yh- 6

12 tiön on varauduttava rikasteiden varastoallaskapasiteetin kasvattamiseen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Rikastamon tämän hetken elinkaarisuunnitelman (LOMsuunnitelma) mukainen koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteen tarvitsema kokonaisvarastokapasiteetti on yhteensä noin 1,0 milj. m 3. Varastoallaskapasiteetin lisäämisen suunnittelu on aloitettu vuonna Suunnittelutyön aikana on selvitetty Luikonlahden rikastamon lähiympäristössä olevat alueet, jotka voisivat soveltua varastoinnin edellyttämän eristerakenteen turvalliseen toteuttamiseen. Lisäksi on selvitetty olisiko rikasteet mahdollista sijoittaa vanhoihin louhostiloihin stabiloituna täyttönä. Tämä ympäristövaikutusten arviointimenettely koskee Luikonlahden rikastamon alueelle varastoitavien tai pysyvästi sijoitettavien rikasteiden sekä kaivannaisjätteiden elinkaaren ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteiden sekä rikastushiekan varastoallaskapasiteetin lisäämistä, niiden sijoittamista louhostiloihin sekä rikkirikasteen sijoittamista Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä, rikastamon ympäristön näkökulmasta. 1.2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki 468/1994 ja sen muutokset) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa, jolloin se toimii hankevastaavan yhtenä suunnittelun apuvälineenä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn avulla pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, eikä arvioinnissa tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvan tarvitsemalle toiminnalle. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavassa muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. YVA-asetuksen (713/2006) 6 :ssä on määritelty toiminnat, jotka edellyttävät YVA-menettelyä. Asetuksen 6 :n 2 a) kohdan mukaan metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhinta, rikastaminen tai käsittely edellyttää YVA-menettelyä, jos vuotuiset louhintamäärät ylittävät tonnia tai kyseessä on yli 25 hehtaarin avolouhos. Kuten edellä on todettu, on Luikonlahden rikastamon toiminnan laajentamista, enimmillään 1 miljoonaan tonniin malmia vuodessa, koskeva YVA-menettely toteutettu vuosina YVA-arviointi ei tällöin sisältänyt selvitystä rikastamolla syntyvien koboltti-nikkelirikasteen (CoNirikaste) ja rikkirikasteen pitkäaikaisesta säilytyksestä tai pysyvästä sijoittamisesta rikastamoalueelle. Mikäli edellä mainituille rikasteille ei löydetä jatkokäyttöä riittävän nopeasti, tulkitaan niiden sijoituspaikat valtioneuvoston kaivannaisjätteistä antaman asetuksen (190/2013) 2 :n mukaisesti kaivannaisjätteiden jätealueiksi. YVA-asetuksen hankeluettelon kohdan 11 d) mukaisesti YVA-menettely tulee sovellettavaksi sellaisiin muiden kuin ongelma- tai yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Luikonlahden rikastamolla syntyy tonnin vuosituotannolla CoNi-rikastetta noin tonnia vuodessa ja rikkirikastetta noin tonnia vuodessa. Hankkeesta vastaavan ja Pohjois-Savon ELYkeskuksen pitämässä neuvottelussa todettiin, että muuttuneen tilanteen johdosta rikastamon alueelle varastoitavien tai pysyvästi sijoitettavien rikasteiden sekä kaivannaisjätteiden elinkaaren ympäristövaikutuksia on tutkittava uudessa YVA-menettelyssä, koska nämä eivät sisältyneet aiemmin arvioituun hankekokonaisuuteen. Tämän YVA-menettelyn aikana selvitettiin hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat erityisesti hankkeen vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin mahdollisiin riskeihin ja onnettomuustilanteisiin. Arvioinnin keskeisiä tekijöitä olivat avoimuus sekä toimiva vuorovaikutus eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken, mihin pyrittiin tehokkaan tiedottamisen avulla. Tämä arviointiselostus on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa esitetään tiedot hankekokonaisuudesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus on tehty keväällä 2014 laaditun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Selostuksen laatimisessa on pyritty huomioimaan myös muissa lausunnoissa, mielipiteissä, yleisötilaisuuksissa sekä asukaskyselyissä esille nousseet kysymykset ja kommentit. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 7

13 1.3 PROJEKTIRYHMÄ Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy Kylylahti Copper Oy:n toimeksiannosta. Arviointityön projektipäällikkönä on toiminut ins. (AMK) Niko Karjalainen ja varaprojektipäällikkönä FM Ari Kolehmainen. Projektisihteereinä hankkeessa ovat toimineet DI Virve Suoaro sekä DI Heli Uimarihuhta. Arviointiin osallistuneet asiantuntijat olivat seuraavat: Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen alustavasta suunnittelusta ja teknisen toteutuskelpoisuuden arvioinnista ovat vastanneet Ins. (AMK) Niko Karjalainen ja DI Heli Uimarihuhta. Hankkeesta vastaavan puolelta työtä ovat ohjanneet Heli Kasurinen (MSc, ympäristöjohtaminen ja -laskenta) sekä Kari Janhunen (FM, ympäristötieteet ja teollisuushygienia) Kylylahti Copper Oy:stä, joilla on yhteensä noin 50 vuoden kokemus ympäristöalalta. Tarkasteltu kokonaisuus Maa- ja kallioperä Pohjavesi Pintavedet Kasvillisuus, eläimet ja suojelualueet Ilmanlaatu Ilmasto Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema ja kulttuuriympäristö Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen Elinkeinoelämä ja palvelut Liikenne Melu ja tärinä Sosiaaliset vaikutukset Asiantuntija (koulutus ja kokemus) FM Hanna Tolvanen, 8 vuotta FM Hanna Tolvanen, 8 vuotta FM Matias Viitasalo, 6 vuotta FM Ari Kolehmainen, 14 vuotta Ins. (AMK) Janne Nuutinen, 15 vuotta DI Virve Suoaro, 6 vuotta Ins. (AMK) Aku Tuppurainen, 3 vuotta Ins. (AMK) Tuomas Pelkonen, 4 vuotta Ins. (AMK) Niko Karjalainen, 12 vuotta Ins. (AMK) Aku Tuppurainen, 3 vuotta DI Virve Suoaro, 6 vuotta Ins. (AMK) Sakari Ruokolainen, 6 vuotta DI Virve Suoaro, 6 vuotta 8

14 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Kylylahti Copper Oy. Hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. YVA-lain mukaisesti hankkeesta vastaavan on selvitettävä suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset. Kylylahti Copper Oy (yhtiö) on Boliden-konsernin tytäryhtiö Suomessa. Boliden on Ruotsissa listattu kaivos- ja metallurginen yhtiö, joka tuottaa perus- ja jalometalleja malminetsinnän, kaivos- ja sulattotoiminnan sekä metallien uusiokäytön avulla. Konsernin nykyiset kaivokset sijaitsevat Ruotsissa, Irlannissa ja Suomessa (Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamo) metallurgisten laitosten toimiessa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa (Harjavalta ja Kokkola). Vuonna 2013 Boliden työllisti keskimäärin henkilöä, joista lähes Suomessa. Kylylahti Copper Oy siirtyi uuteen omistukseen Bolidenin hankkiessa omistukseensa valtaosan Altona Mining Ltd:n Suomen liiketoiminnoista käsittäen Kylylahden kaivoksen, Luikonlahden rikastamon sekä suuren määrän malminetsintäkohteita Outokummun, Polvijärven, Kaavin, Leppävirran ja Suomussalmen alueilta. Kylylahti Copper Oy työllistää täysipäiväisesti noin 230 henkilöä, joista noin 120 on urakoitsijoitten palveluksessa. Omista työntekijöistä noin 95 % asuu toimipaikan maakunnan alueella. Vuosi 2013 oli Kylylahden ensimmäinen täysi tuotantovuosi liikevaihdon ollessa noin 55 miljoonaa euroa ja operatiivisen tuloksen 12 miljoonaa euroa. Myyntituloista 80 % tulee kuparista, 15 % kullasta ja loppuosa sinkistä ja hopeasta. Kylylahdenkaivokselta louhittava malmi kuljetetaan rikastettavaksi yhtiön Kaavin kunnan Luikonlahden kylässä sijaitsevalle rikastamolle. Luikonlahden rikastamo on rakennettu 1960-luvulla alueelta löydettyjen kuparimalmien hyödyntämistä varten. Kaivostoiminnan päätyttyä 1980-luvulla alueella ryhdyttiin rikastamaan talkkimalmia ja toiminta jatkui aina vuoteen 2006 saakka. Kylylahti Copper Oy hankki Luikonlahden tuotantolaitoksen omistukseensa vuonna 2010, ja kunnostetun rikastamon toiminta käynnistyi tammikuussa Kylylahti Copper Oy:n konsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy. 9

15 3. LUIKONLAHDEN RIKASTAMON NYKYINEN TOIMINTA 3.1 SIJAINTI JA KÄYTTÖHISTORIA Luikonlahden rikastamo sijaitsee Kaavin kunnan Luikonlahden kylässä, noin 12 kilometriä Kaavin keskustaajamasta itään. Kulkuyhteys rikastamolle on Juuantieltä (seututie 506). Kylylahden kaivos sijaitsee Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä. Kaivoksen ja rikastamon välinen etäisyys teitä pitkin on noin 40 kilometriä. Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivosalueen sijainti on esitetty kuvassa 3-1. Kuva 3-1. Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen sijainti. 10 Luikonlahden kuparimalmiesiintymät (Asuntotalo, Kunttisuo ja Pajamalmi) löydettiin vaiheittain 1900-luvun alkupuolella. Kaivos- ja rikastamotoiminta Luikonlahdessa aloitettiin Myllykoski Oy:n toimesta vuonna 1968 ja toiminta päättyi vuonna Luikonlahden kuparimalmia louhittiin ja rikastettiin toiminnan aikana yhteensä noin 7,5 miljoonaa tonnia. Talkkimalmin rikastus ja talkkituotteiden tuotanto Luikonlahdessa aloitettiin vuonna 1979 kupariesiintymän rikastamisen kanssa rinnakkain. Talkkimalmia tuotiin

16 Luikonlahteen Polvijärvellä sijainneista kaivoksista keskimäärin tonnia vuodessa ja Mondo Minerals Oy:n toiminta rikastamolla päättyi joulukuussa Kylylahti Copper Oy hankki Luikonlahden rikastamon omistukseensa vuonna 2010 ja toiminta rikastamolla aloitettiin tammikuussa Luikonlahdella aiemmin harjoitetun kaivostoiminnan jäljiltä alueella sijaitsevat vedellä täyttyneet Asuntotalon ja Pajamalmin avolouhokset sekä maanalaisia louhoksia Asuntotalon louhoksen yhteydessä ja Kunttisuolla. Rikastamo- ja kaivostoiminnasta ovat jäljellä rikastushiekka-allas, selkeytysallas sekä tehdasrakennukset ja kaksi kaivostornia. Luikonlahden rikastamon ja vanhan kaivosalueen toimintojen sijoittuminen on esitetty kuvassa 3-2. Kuva 3-2. Luikonlahden rikastamoalueen toimintojen, vanhojen louhosten sekä Heinä- ja Palolammen sijainti. Sinisellä viivalla on merkitty kaivospiirin ja sen apualueen rajaus. 11

17 3.2 LUPATILANNE Seuraavassa on listattu Luikonlahden rikastamoa ja vanhaa kuparikaivosta koskevia lupapäätöksiä ja yhtiön kaivosoikeuksia. Ympäristönsuojelu-, vesi- ja kemikaalilainsäädännön mukaisia lupapäätöksiä Vesioikeus on päätöksellään nro 47/II/69 myöntänyt Myllykoski Oy:lle luvan ottaa vettä rikastamon toimintaan sekä luvan johtaa Luikonlahden kaivosalueella suoritettavasta talkkimalmin rikastus-, jauhatus- ja jatkojalostustoiminnasta syntyvät jätevedet Luikonlahteen Kaavin kunnassa. Itä-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 106/Va/83 veden määrä on rajoitettu olemaan vuosikeskiarvona laskettuna enintään m 3 vuorokaudessa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 31/06/2 myöntänyt Luikonlahden kaivosalueen jälkihoitotoimenpiteitä koskevan ympäristöluvan. Lupa koskee Kaavin rikastamon sulkemista koskevien jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista sekä alueella sijaitsevan vanhan kuparikaivosalueen jälkihoitoa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 104/08/2 myöntänyt Finn Nickel Oy:lle Luikonlahden kaivoksen ja rikastamon ympäristöluvan sekä toiminnan aloittamisluvan. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 76/2011/1 myöntänyt Kylylahti Copper Oy:lle Luikonlahden kaivoksen ja rikastamon ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan muuttamalla päätöstä 104/08/2. Lupapäätöksestä tehdyt valitukset Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään nro 12/0018/1. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu, joten päätös on lainvoimainen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen nro 52/2014/1 (Dnro ISAVI/86/04.08/2012), joka koskee Luikonlahden kaivoksen ja rikastamon ympäristöluvan muutosta ja toiminnan aloittamislupaa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 104/08/2, Itä-Suomen aluehallintoviraston muuttaman päätöksen nro 76/2011/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden pysyttämän päätöksen. Kemikaalilain mukainen lupa kemikaalien laajamittaiseen käyttöön (päätös nro 8811/36/2011, ). Käyttöönottotarkastus suoritettu Kaivosoikeudet Luikonlahden kaivos- ja rikastamoalueella ovat voimassa seuraavat kaivospiirit ja kaivosluvat: Luikonlahti 1 2, 4 ja 6 11 kaivospiiri (kaivosrekisterinrot 553/1 2a, 4a, 6 11a) Petkel I ja II kaivospiiri (kaivosrekisterinrot 1281/1 2a) Petkellahti kaivospiiri (kaivosrekisterinro 2061/1a) Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kaivosluvan (lupatunnus KL2013:0003) Luikonlahden -kaivospiirin apualueen laajennukselle, laajennus on määrätty kaivoslain 19 :n mukaisesti kaivosalueeksi. Päätös on lainvoimainen. 3.3 KAIVOKSEN ELINKAARI Kylylahden kaivoksen ja Luikonlahden rikastamon muodostaman kaivoshankkeen tämän hetkinen tunnettu elinkaari (LOM) on vuoden 2020 loppuun eli toiminta-aikaa on jäljellä noin kuusi vuotta. Nykyinen tunnettu elinkaari sisältää pelkästään Kylylahden kaivoksen malmia yhteensä noin neljä milj. tonnia. Kaivoshankkeiden elinkaari on laskennallisesti määritetty luku, joka voi muuttua. Luikonlahden rikastamon tunnetun elinkaaren pituuteen vaikuttavat seuraavat tekijät: louhittavan malmiesiintymän koko malmiesiintymän metallipitoisuudet metallien maailmanmarkkinahinnat tuotantokustannukset muut hyödynnettävät malmiesiintymät Laskennallinen elinkaari voi muuttua huomattavasti esimerkiksi Kylylahden malmiesiintymän mahdollisten syväjatkeiden (tason 800 m alapuolelta) tutkimuskairausten tulosten perusteella. Viimeisimmän, julkaistun, pörssitiedotteen mukaan alustavat kairaustulokset syväjatkeista ovat erittäin lupaavia, mutta kairaustiedon vähäisen määrän takia syväjatkeiden vaikutusta taloudellisesti hyödyntämiskelpoisen malmin määrään ei pystytä vielä arvioimaan. Kylylahden kaivoksen malmiesiintymän pitoisuudet tunnetaan melko hyvin, mutta jatkuvasti tehtävien tarkentavien tutkimusten perusteella hyödynnettävän malmin pitoisuudet ja malmion koko tarkentuvat. Omistajajärjestelyjen vuoksi syväkairaukset ovat olleet keskeytyksessä. Louhittavan malmin korkeammat sulfidimineraalien määrät vaikuttavat kasvattavasti malmista saatavien rikasteiden määrään. Metallien maailmanmarkkinahintojen voimakas vaihtelu ja markkinahinta vaikuttavat puolestaan siihen, mitkä pitoisuudet tekevät malmin louhimisen ja rikastamisen kannattavaksi. Tässä yhteydessä puhu- 12

18 taan niin sanotusta cut-off -pitoisuudesta. Taloudellisesti hyödyntämiskelpoisen malmin määrä voi muuttua merkittävästi metallien maailmanmarkkinahintojen muuttuessa. Kaivostoiminnan ja rikastamon tuotantokustannukset ja niiden muuttuminen vaikuttavat myös elinkaaren pituuteen. Louhinnan edetessä syvemmälle kasvavat muun muassa kaivoksen kuivanapitovesien pumppaus- ja malmin siirtokustannukset, jolloin malmin cut-off -pitoisuus nousee vähentäen kannattavasti hyödynnettävän malmin määrää. Luikonlahden rikastamon elinkaareen voi vaikuttaa yhtiön omistamien muiden malmiesiintymien hyödyntäminen. Vuonna 2012 päättyneessä YVA-menettelyssä tarkasteltiin myös silloisen emoyhtiön Altona Mining Ltd:n omistamien muiden malmiesiintymien hyödyntämistä sekä arvioitiin Kylylahden kaivoksen mahdollisia syväjatkeita. Tuolloin potentiaalisesti rikastamiskelpoisen malmin määräksi arvioitiin yhteensä 14,8 milj. tonnia. Taulukossa 3-1 on esitetty tämän hetkiset esiintymien malmiarviot. Hankkeen tämän hetkinen tunnettu elinkaari (tuotantosuunnitelma) ei sisällä muista malmiesiintymistä kuin Kylylahdesta louhittavaa malmia. Mikäli muita yrityskaupan yhteydessä Boliden-konsernin omistukseen siirtyneitä malmiesiintymiä hyödynnetään, jatkavat ne rikastamon elinkaarta ja vaikuttavat muodostuvan rikastushiekan määrään. Muiden esiintymien hyödyntäminen ei vaikuta merkittävästi koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteiden määrään, koska kyseisten esiintymien malmien sulfidimineraalien pitoisuudet ovat huomattavasti alhaisempia kuin Kylylahdessa. Yhtiön tuotantosuunnitelmassa on Kylylahden esiintymän malmiarviosta mukana noin neljä miljoonaa tonnia, koska suuri osa kokonaismalmivarannosta on metallipitoisuuksiltaan niin alhaista, ettei malmin hyödyntäminen tämän päivän metallien hinnoilla ole taloudellisesti kannattavaa ja sen vuoksi, ettei nikkelistä ja koboltista saada myyntituloja. Mikäli nykyisin tuotettava koboltti-nikkelirikaste voitaisiin käsitellä taloudellisesti kannattavaksi myyntituotteeksi, tulisi suurella todennäköisyydellä myös Kylylahden kaivoksen malmivarannosta suurin osa mukaan kaivoksen tuotantosuunnitelmaan ja näin ollen kaivoksen elinikä pidentyisi. 3.4 RIKASTAMON TOIMINTA YLEISTÄ Polvijärven Kylylahdessa sijaitsevalla kaivoksella louhittu malmi kuljetetaan rikastettavaksi yhtiön Luikonlahden rikastamolle. Kaivoshankkeelle on laadittu elinkaarisuunnitelma. Nykyisen elinkaarisuunnitelman mukainen jäljellä oleva elinkaari on kuusi vuotta (vuoteen 2020). Toiminnan elinkaarta pyritään kasvattamaan Kylylahden malmin mahdollisten syväjatkeiden sekä yhtiön muiden malmiesiintymien hyödyntämisellä edellä luvussa 3.2 kuvatusti. Luikonlahden rikastamon toiminta käynnistyi tammikuussa Rikastamolla malmi esikäsitellään murskaamalla ja jauhamalla, jonka jälkeen se rikastetaan vaahdottamalla rikastuspiireissä. Rikastusprosessin tuotteina saadaan kupari-kultarikaste, sinkkirikaste, koboltti-nikkelirikaste ja rikkirikaste. Lisäksi prosessissa muodostuu kaivannaisjätteenä rikastushiekkaa (rikastusjätettä). Rikastusprosessi toimii keskeytymättömässä kolmessa vuorossa. Luikonlahden rikastamon tuotantokapasiteetti on tarkoitus nostaa tonniin vuositasolla. Rikastuskapasiteetin nostosta on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2012 ja Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt sille ympäristöluvan Päätöksestä on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen. Kupari-kultarikaste ja sinkkirikaste myydään ja toimitetaan suoraan jatkojalostukseen. Koboltti-nikkelirikaste varastoidaan rikastamoalueelle rakennettuun koboltti-nikke- Taulukko 3-1. Boliden konserninen, Outokummun, Leppävirran ja Suomussalmen esiintymien malmiarviot. Kunta Esiintymä Koko (milj. t) Kupari (%) Koboltti (%) Nikkeli (%) Sinkki (%) Platina (g/t) Palladium (g/t) Kulta (g/t) Polvijärvi Kylylahti 7,7 1,31 0,23 0,21 0, ,68 Outokumpu Hautalampi 3,16 0,36 0,11 0,43 0, Leppävirta Valkeisenranta 1,54 0,29 0,03 0, Suomussalmi Hietaharju 1,09 0,40 0,05 0,80-0,49 1,17 - Suomussalmi Peura-aho 0,49 0,27 0,04 0,60-0,27 0,58 - Yhteensä 13,98 13

19 lirikasteen altaaseen, niin sanottuun CoNi-altaaseen ja tämän täyttymisen jälkeen Martikkalan altaaseen. Myös rikkirikaste sijoitetaan nykyisin CoNi-altaaseen. Rikkirikastetta on suunniteltu käytettäväksi sivukiven kanssa stabiloitavassa täytössä Kylylahden kaivoksen louhittujen louhostilojen tukemisessa sekä mahdollisesti stabiloituna "blokkitäyttönä" veden alle vanhoihin Luikonlahden louhostiloihin. Rikastushiekka sijoitetaan rikastushiekka-altaaseen. Varastoitavien rikasteiden ja kaivannaisjätteiden käsittelyä on kuvattu tarkemmin luvussa MALMIN VASTAANOTTO Malmia kuljettavat kasettikuorma-autot saapuvat punnituksen kautta rikastamon itäpuolella sijaitsevalle kasetointikentälle. Malmi kipataan autosta joko suoraan primäärimurskaimen syöttösuppiloon tai malmivarastokentälle murskaimen läheisyyteen. Malmin kuljetus ja vastaanotto toimii nykyisin kahdessa vuorossa (klo ) ja tarvittaessa lauantaisin MALMIN MURSKAUS JA JAUHATUS Luikonlahden rikastamon yksinkertaistettu prosessikaavio on esitetty jäljempänä kuvassa 3-3. Malmi syötetään suoraan kuorma-autosta tai pyöräkuormaajalla primäärimurskaimen syöttösuppiloon, jonka kapasiteetti on 30 tonnia. Syöttösuppilo sijaitsee rikastamon koillispuolella malmivarastokentän rinteessä. Mahdolliset ylisuuret malmilohkareet pienennetään iskuvasaralla. Ensimmäisessä vaiheessa malmi murskataan leukamurskaimella. Koteloitu hihnakuljetin siirtää murskeen toisen vaiheen murskauksen syöttösuppiloon (250 t), joka sijaitsee erillisessä murskaamorakennuksessa. Toisen vaiheen murskaus tapahtuu kahdella kartiomurskaimella (sekundääri- ja tertiäärimurskaimet). Ensimmäisen kartiomurskaimen tuote johdetaan seulaan, jossa aines jaetaan kolmeen eri jakeeseen. Karkeinta jaetta otetaan tarvittava määrä palamalmisiiloon, josta se johdetaan edelleen kahden kuljettimen kautta palamalmivarastosiiloon (kapasiteetti 600 t). Välijae ja palataskun ollessa täynnä myös karkea jae, toimitetaan tertiäärimurskaimelle. Seulan alite eli sekundäärimurskaimella syntyvä hienoaines ohittaa tertiäärimurskaimen. Alite siirretään kuljettimilla tertiäärimurskaimen tuotteen kanssa varastosiiloihin. Kunkin rikastamorakennuksessa sijaitsevan varastosiilon kapasiteetti on tonnia. Murskaamorakennuksen ja rikastamorakennuksen välillä olevat hihnakuljettimet on koteloitu ja murskainten pölyämistä vähennetään pölynpoistolaitteistolla. Malmin murskaus on toiminut kahdessa vuorossa arkisin kello 6 22 välisenä aikana sekä tarvittaessa viikonloppuisin. Kun kapasiteetti nostetaan tasolle t/a, siirtyy murskaus tarvittaessa keskeytymättömään kolmivuorojärjestelmään (ns. 24 h/7 d). Jauhatus toimii keskeytymättömässä kolmessa vuorossa. Rikastamon jauhatus- ja luokitusprosessit ovat jatkuvatoimisia. Jauhaminen tapahtuu yhdessä tankomyllyssä ja kahdessa palamyllyssä, joihin malmimurske syötetään kuljettimilla siiloista. Tankomyllyn syötteenä on murskattu malmi, jonka rakeista 80 % on alle 12 mm (F80 = 12 mm). Tankomyllyyn syötetään malmin lisäksi vettä ja kalkkimaitoa. Tankomyllyn tuotteen kiintoainepitoisuus on noin 75 %. Palamyllyissä käytetään malmikappaleita sekä metallikuulia jauhinkappaleina. Palat syötetään palamyllyille kuljettimilla. Myllyjen jälkeisellä rumpuseulalla erotettu ylite johdetaan ylitelaatikkoon ja alite luokituspumppukaivoon. Rumpuseulalle lisätään vettä seulonnan tehostamiseksi ja malmipartikkeleiden puhdistamiseksi. Seulan ylite johdetaan ylitelaatikkoon. Alite yhdistetään palamyllyistä saatavan tuotteen kanssa luokituspumppukaivoon, josta liete johdetaan sykloneille (2 kpl). Syklonien ylite johdetaan kuparin vaahdotusprosessiin ja alite palautetaan palamyllyjen jauhamana luokituspumppukaivoon. Palamyllyjen luokituspumppukaivoihin syötetään kemikaalina natriumditiofosfinaattia (aerophine 3418 A) ja syklonien ylitekaivoon natriumisopropyyliksantaattia (SIPX) RIKASTUSPROSESSI Jauhatuksen jälkeen rikastusprosessin päävaiheita ovat kuparin vaahdotus, sinkin vaahdotus sekä rikin vaahdotus. Rikastamon yksinkertaistettu prosessikaavio on esitetty kuvassa 3-3. Prosessista saadaan rikasteina kupari-kultarikaste, sinkkirikaste, koboltti-nikkelirikaste sekä rikkirikaste. Kuparin vaahdotus Malmin jauhatuksessa syntyvä syklonien ylite johdetaan painovoimaisesti kuparin esivaahdotuskennoon. Esivaahdotuksessa muodostetaan vaahdotusilman ja kemikaalien avulla vaahto johon kuparirikaste saadaan kiinnittymään. Kemikaalien annostelua ja ilmamäärän säätämistä varten kennolle tulevasta ylitevirrasta otetaan näyte raekoko- ja lieteanalysaattorille, josta materiaali palautetaan prosessiin. Kuparin esivaahdotuksessa malmilietteeseen lisätään sinkkisulfaattia, kalkkimaitoa, metyyli-isobutyylikarbinoli- (vaahdote), natriumisopropyyliksantaatti- (SIPX, kokoaja) ja natriumditiofosfinaattilisäys (aerophine 3418 A). Rikaste valuu painovoimaisesti pumppukai- 14

20 Kuva 3-3. Luikonlahden rikastamon yksinkertaistettu prosessikaavio. volle, josta se pumpataan edelleen kertausvaahdotuksiin. Kertausvaahdotuksilla nostetaan rikasteen pitoisuutta kaupallisen tuotteen tasolle. Esivaahdotuksessa vaahdottumaton kuparimalmi johdetaan kuparin ripevaahdotukseen. Esi- ja ripevaahdotuksen rikasteet johdetaan kertausvaahdotuspiiriin. Vaahdottumatta jäänyt jae eli esi- ja ripevaahdotuksen alite on sinkkivaahdotuspiiriin syöte. Kuparin esi- ja ripevaahdotuksen rikaste johdetaan ensimmäisen kertausvaahdotuksen vaahdotuspiiriin. Syötteenä on myös kuparin toisen kertausvaahdotuspiirin alite. Kertausvaiheisiin lisätään tarpeen vaatiessa kalkkimaitoa, aerophinea, natriumisopropyyliksantaattia, vaahdotetta ja sinkkisulfaattia. Kuparin ensimmäisen kertauspiirin rikaste johdetaan pumppukaivon kautta toiseen kertausvaahdotukseen. Ensimmäisen kertauspiirin alite johdetaan takaisin esivaahdotuksen alkuun. Toiseen kertauspiiriin johdetaan ensimmäisen kertauspiirin rikaste ja kuparin kolmannen kertausvaahdotuksen alite. Toisesta kertauspiiristä saatava rikaste johdetaan omalle pumppukaivolle ja edelleen kolmanteen kertauspiiriin. Alite johdetaan uudelleen vaahdotettavaksi kuparin ensimmäiseen kertauspiiriin. Kolmannen kertauspiirin rikaste johdetaan pumppukaivon kautta sakeuttimelle ja piirin alite palautetaan uudelleen vaahdotettavaksi toiseen kertauspiiriin. Sakeuttimessa kolmannesta kertauspiiristä tulevan rikasteen joukkoon lisätään flokkulantti. Flokkulantti lisää kiintoaineen laskeutumisnopeutta ja tehostaa liuosfaasin eli ylitteen kirkastumista. Sakeutuksen alitteena syntyvä kuparirikaste kuivataan suodattimella ja kuivattu rikaste siirretään kuljettimilla varastoon. Pieniä kiintoainemääriä sisältävä vesi palautetaan suodattimelta sakeuttimelle. 15

21 Sinkin vaahdotus Kuparin ripevaahdotuksessa syntyvä alite johdetaan pumppukaivon kautta sinkin vaahdotukseen, ja pumppukaivoon lisätään kokoajaa (SIPX). Vaahdotuksen ensimmäisessä vaiheessa malmilietettä valmennetaan yhdessä vaahdotuskemikaalien kanssa, jolloin kemikaalit saavat riittävästi aikaa reagoida. Malmilietteeseen lisätään kalkkimaitoa, kuparisulfaattia, vaahdote ja natriumisopropyyliksantaattia. Valmennettu liete johdetaan esivaahdotukseen. Esivaahdotukseen puhalletaan matalapaineista ilmaa vaahdon muodostamiseksi. Rikaste johdetaan pumppukaivolle, josta edelleen kalkkimaidon lisäyksen jälkeen kertausvaahdotukseen. Alite johdetaan oman pumppukaivon kautta rikin vaahdotukseen. Sinkin kertausvaahdotus tapahtuu neljässä piirissä. Ensimmäiseen piiriin lisätään kuparisulfaattia, vaahdotetta ja kalkkimaitoa. Alite on koboltti-nikkelirikastetta, joka pumpataan CoNi-altaalle varastoon. Ylite pumpataan toiseen kertauspiirin, jonka rikaste johdetaan edelleen kolmanteen kertauspiiriin. Toisen kertauspiirin alite palautetaan ensimmäiseen kertauspiiriin ja kolmannen kertauspiirin alite toiseen kertauspiiriin. Kolmannessa kertauspiirissä syntyvä lopullinen sinkkirikaste johdetaan sakeuttimeen. Sakeuttimessa malmilietteeseen lisätään flokkulanttia. Sakeutuksen alitteena muodostuva sakeutettu sinkkirikaste kuivataan suodattimella ja kuivattu rikaste siirretään kuljettimille varastoon. Vesi palautetaan suodattimelta sakeuttimelle. Rikinvaahdotus Rikki rikastetaan esivaahdotuksella, ripevaahdotuksella ja kahdella kertauksella. Rikin esivaahdotuksessa sinkin esivaahdotuksessa muodostunut jäte ja rikin ensimmäisen kertausvaahdotusvaiheen jäte yhdistetään. Ensimmäiseen vaiheeseen lisätään kaliumamyyliksantaattia/natriumisopropyyli-ksantaattia ja vaahdotetta. Rikaste ensimmäiseltä esivaahdotuskennolta johdetaan rikastepumpulle ja toiselta esivaahdotuskennolta rikin kertausvaahdotuspiiri 1:een, johon lisätään kaliumamyyliksantaattia/natriumisopropyyliksantaattia ja vaahdotetta. Esivaahdotuksen jäte johdetaan ripevaahdotukseen, johon lisätään kaliumamyyliksantaatia, kuparisulfaattia ja vaahdotetta.. Ripevaahdotuksen jäte on rikastushiekka, joka johdetaan rikastushiekka-altaalle. Ripevaahdotuksen rikaste kultakin kennoilta johdetaan edelleen rikin kertausvaahdotuspiiri 1:een. Rikin 1. kertausvaahdotuspiiri koostuu kahdeksasta 3 m 3 :n kennosta. Ensimmäiseen kertausvaiheeseen lisätään tarvittaessa natriumisopropyyliksantaattia ja vaahdotetta. Rikin kertausvaahdotuspiiri 1:n jäte johdetaan prosessin alkuun rikin esivaahdotukseen. Rikasteet johdetaan edelleen kertauspiiri 2:een. Rikin kertausvaahdotuspiiri 2:n jäte johdetaan 1. kertauspiiriin. Rikaste pumpataan lietteenä CoNialtaalle. Vesi altaalta palautetaan prosessiin kierrätysvetenä. Kemikaalit Rikastusprosessissa käytetään kemikaaleja, joita käytetään kokoojakemikaaleina, aktivaattoreina, painajina, vaahdotteina sekä sakeutuskemikaaleina. Rikastuskemikaalit ja niiden kulutukset on esitetty taulukossa 3-2. Rikastusprosessissa käytettävistä kemikaaleista ainoastaan kuparisulfaatti sisältää pieniä määriä EU:n prioriteettilistalla olevaa ainetta (nikkelisulfaatti), joka saostuu prosessissa alkalisissa olosuhteissa, eikä päädy merkittävissä määrin ympäristöön. Taulukko 3-2. Rikastusprosessissa käytettävät kemikaalit ja niiden kulutukset. Kemikaali Vuosikulutus (t) SIPX (natriumisopropyyliksantaatti) 95 PAX (kaliumamyyliksantaatti) 165 Kuparisulfaatti (CuSO4 5 H2O) 270 Sinkkisulfaatti (ZnSO4 7 H2O) 220 Aerophine 3428A (tri-isobutyylifosfiinisulfidi) 12 Kalkki 800 MIBC (metyyli-isobutyylikarbinoli) RIKASTEET Luikonlahden rikastusprosessin tuotteina tonnin vuosituotannolla saadaan: kupari-kultarikastetta noin tonnia vuodessa, sinkkirikastetta noin tonnia vuodessa, koboltti-nikkelirikastetta noin tonnia vuodessa sekä rikkirikastetta noin tonnia vuodessa. Kupari-kulta- ja sinkkirikasteet varastoidaan suodinkuivana omiin hallivarastoihinsa. Varastoista rikasteet kuljetetaan autokuljetuksina jatkojalostukseen. Koboltti-nikkelirikaste ja rikkirikaste johdetaan nykyisin CoNi-varastoaltaaseen. 16

22 3.5 RIKASTEIDEN JA KAIVANNAISJÄTTEIDEN KÄSITTELY Luikonlahden rikastusprosessissa saadaan tonnin vuosituotannolla tuotteina myytävien kupari-kultarikasteen sekä sinkkirikasteen lisäksi koboltti-nikkelirikastetta sekä rikkirikastetta. Koboltti-nikkelirikaste sekä rikkirikaste ovat myös kaupallisia tuotteita, joille ei nykyisin ole taloudellisesti kannattavaa jatkokäyttöä. Lisäksi rikastamolla muodostuu kaivannaisjätteenä rikastushiekkaa noin tonnia vuodessa. Kuvassa 3-4 on esitetty rikastevarastojen ja kaivannaisjätealueiden sijoittuminen kartalla KOBOLTTI-NIKKELIRIKASTE Rikastusprosessissa muodostuva koboltti-nikkelirikaste pumpataan rikastamolta lietteenä ja varastoidaan CoNialtaaseen veden alle hapettumisen estämiseksi. Altaaseen pumpattavan rikastelietteen kiintoainepitoisuus on noin 25 % ja se on raekoostumukseltaan hiekan-siltin luokkaa. Syksyllä 2014 otetun koboltti-nikkelirikastenäytteen rikkipitoisuus oli 40,1 %. Rikasteen taloudellisesti merkittävien alkuaineiden pitoisuudet olivat: kupari 0,3 %, sinkki 8,1 %, koboltti 0,6 % ja nikkeli 0,4 % (taulukko 3-3). Näytteelle teh- Kuva 3-4. Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointialueet. Taulukko 3-3. Rikastushiekan, CoNi-rikasteen ja rikkirikasteen alkuaineiden pitoisuuksia (mg/kg) Arseeni Barium Kadmium Kromi Koboltti Kupari Molybdeeni Seleeni Nikkeli Lyijy Antimoni Vanadiini Sinkki Elohopea Rikastushiekka CoNirikaste Rikkirikaste , < <10 <10 < <0,2 420 < < <10 20 < , <10 5, <10 18 < <0,2 17

23 muodostuspotentiaali (AP) oli 1255 kg CaCO 3 /t ja neutralointipotentiaali (NP) 13,2 kg CaCO 3 /t. Haponmuodostusja neutralointipotentiaalin suhteeksi (NPR) saatiin 0,01. Tulosten perusteella CoNi-rikaste on hapellisissa olosuhteissa happoa muodostavaa. Koboltti-nikkelirikasteallas (CoNi-allas) Koboltti-nikkelirikastealtaan (CoNi-allas) ensimmäinen vaihe rakennettiin vuonna Patojen harjan korkeus oli tasolla +141,5 m mpy ja suurin patokorkeus oli noin seitsemän metriä vaihdellen maaston muotojen mukaan. Altaan toinen vaihe rakennettiin läjitystilavuuden lisäämiseksi vuonna Tuolloin patoja korotettiin tasolle +147,5 m mpy. Altaan kokonaispinta-ala oli korotuksen jälkeen noin 4,1 hehtaaria ja patokorkeus suurimmillaan noin 16,5 metriä. CoNi-altaan patoja korotettiin vuonna 2013 lopulliselle tasolle +151,5 m mpy, jonka jälkeen altaan tilavuudeksi muodostui noin m 3. Tuotantoennusteiden mukaan CoNi-allas täyttyy keväällä CoNi-altaan tiiveys on varmistettu eristerakenteella (kuva 3-5). Rakenteen muodostavat ympäristötekninen eristerakenne ja patorakenne. Padot CoNi1 ja CoNi3 ovat vinosydämisiä vyöhykepatoja. Patojen tukipenger on rakennettu louheesta, tiivistysosa moreenista sekä kahden millimetrin paksuisesta LLDPE-kalvoeristeestä, joka on padon moreenisydämen päällä. Pato CoNi4 on homogeeninen moreenipato, joka on varustettu kahden millimetriä paksulla LLDPE-kalvolla. Altaan pohjan eristerakenteena on bentoniittimaton ja LLDPE-kalvon muodostama yhdistelmärakenne. Eristerakenteen alapuoli on salaojitettu rakenteen alapuo- lisen paineen poistamiseksi. Salaojitus toimii myös rakenteen tarkkailuverkostona. Kainuun ELY-keskus on luokitellut CoNi-altaan padot patoturvallisuuslain (494/2009) tarkoittamaan luokkaan 2 eli padoiksi, jotka onnettomuuden sattuessa saattavat aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Martikkalan CoNi-allas CoNi-varastoaltaan 3. vaiheen jälkeen altaan kapasiteetti riittää tuotantoennusteiden mukaan kevääseen Martikkalan CoNi-allas on rakennettu ja otetaan käyttöön kun CoNi-altaan 3. vaihe on täyttynyt. Martikkalan CoNi-altaan patojen harjat ovat tasolla +166,75 m mpy ja altaan pohjan taso on alimmillaan noin tasolla +156,50 m mpy. Altaan kokonaispinta-ala on noin 3,6 hehtaaria ja hyötyläjitystilavuus m 3. Allas on erotettu ympäröivästä maastosta reunapadoilla. Patolinjojen yhteispituus on noin 750 metriä ja patojen korkeudet vaihtelevat maastonmuotojen mukaan ollen suurimmillaan noin 17 metriä. Altaan vettä pidättävä rakenne muodostuu patorakenteista ja ympäristöteknisestä eristerakenteesta. Patorakenteet erottavat altaan ympäröivästä maastosta ja toimivat ympäristöteknisen eristerakenteen varmistavana rakenteena mahdollisen vuodon varalta. Patojen tukipenger on rakennettu louheesta ja tiivistysosa moreenista. Altaan pohjalle ympäristöteknisen eristerakenteen alapuolelle on rakennettu salaojitus työaikaisen paineen poistamiseksi. Salaojitus toimii myöhemmin rakenteen tarkkailuverkostona. Kuva 3-5. Pohja- ja patorakenteiden poikkileikkauskuva. 18

24 Eristerakenteet muodostuvat tiivistyskerroksesta ja sen yläpuolisesta geomembraanista suojakerroksineen. Luiskien ja patojen eristerakenteessa on geomembraanina kitkakalvo (LLPDE, 2 mm), jonka suojakerros on rakennettu hiekasta. Altaan pohjalla on sileää LLPDE-kalvoa (2 mm), jonka suojakerros on niin ikään rakennettu hiekasta. Ympäristöteknisen eristerakenteen tiivistyskerros on rakennettu yhdistelmärakenteena. Tiivistyskerroksen alaosana toimii rakennettu moreenikerros (paksuus 0,6 1,2 m). Moreenikerroksen päällä bentoniittimatto (4 000 g/m 2 ), joka toimii lisätiivisteenä ja geomembraanin mahdollista vaurioitumista varmistavana rakenteena. Martikkalan CoNialtaan rakenne noudattelee CoNi-altaan rakenteen periaatteita (kuva 3-5). Kainuun ELY-keskus on luokitellut Martikkalan CoNialtaan padot patoturvallisuuslain (494/2009) tarkoittamaan luokkaan 2 eli padoiksi, jotka onnettomuuden sattuessa saattavat aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Martikkalan altaan käyttöönottotarkastus on tehty ja padot/allas on hyväksytty käyttöönotettavaksi RIKKIRIKASTE Rikkirikaste pumpataan rikastamolta lietteenä ja varastoidaan CoNi-altaaseen veden alle hapettumisen estämiseksi. Rikastettavan malmin ominaisuuksista johtuen ja prosessiteknisistä syistä rikkirikaste vastaa tällä hetkellä laadultaan lähes koboltti-nikkelirikastetta. Rikkirikasteen ainepitoisuuksia on tutkittu muun muassa rikastuskokeiden yhteydessä. Rikkirikaste ei ole luokiteltavissa pysyväksi jätteeksi sen sisältämien korkeiden rikki- ja metallipitoisuuksien vuoksi. Syksyllä 2014 rikkirikasteesta otetun näytteen rikkipitoisuus oli 25,2 %. Rikasteen taloudellisesti merkittävien alkuaineiden pitoisuudet olivat: kupari 0,2 %, sinkki 0,3 %, koboltti 0,4 % ja nikkeli 0,2 % (taulukko 3-3). Näytteelle tehdyn modifioidun ABA-testin perusteella rikasteen haponmuodostuspotentiaali (AP) oli 788 kg CaCO 3 /t ja neutralointipotentiaali (NP) 74,4 kg CaCO 3 /t. Haponmuodostus- ja neutralointipotentiaalin suhteeksi (NPR) saatiin 0,09. Tulosten perusteella rikkirikaste on hapellisissa olosuhteissa happoa muodostavaa. Kylylahti Copper Oy on selvittänyt rikkirikasteen käyttämistä stabiloidussa täytössä Kylylahden kaivoksessa sekä sen sijoittamista stabiloituna Luikonlahden vanhoissa kaivostiloissa. Selvityksen tuloksia on esitetty jäljempänä luvussa RIKASTUSHIEKKA Prosessissa kaivannaisjätteenä syntyvä rikastushiekka (rikastusjäte) pumpataan ja varastoidaan rikastushiekka-altaaseen. Rikastamon tonnin vuosikapasiteetilla prosessista muodostuu rikastushiekkaa noin tonnia vuodessa, joka on noin 60 % syötteestä. Malmityypin rikkikiisu on rikastunut koboltista sekä arseenista ja magneettikiisu nikkelistä. Koska rikastusprosessissa rikkipitoiset mineraalit poistetaan lähes kokonaan, rikastushiekan mineralogisessa kokonaiskoostumuksessa rikkikiisuun sisältyneen koboltin ja magneettikiisuun sisältyneen nikkelin suhteellinen määrä pienenee ja ei-sulfidisten mineraalien (mm. silikaattien) osuus vastaavasti kasvaa. Taulukossa 3-4 on esitetty rikastushiekan ominaisuuksia vuosien 2013 ja 2014 rikastamon käyttötarkkailutulosten pohjalta. Taulukko 3-4. Rikastushiekan ominaisuuksia vuosilta 2013 ja 2014 (käyttötarkkailu), Kylylahti Copper Oy. Keskiarvo vuonna 2013 Keskiarvo vuonna 2014 Kupari (Cu), % 0,05 0,05 Koboltti (Co), % 0,02 0,03 Nikkeli (Ni), % 0,02 0,02 Sinkki (Zn), % 0,04 0,05 Rikki (S), % 1,19 1,43 NPR-luku 6,25 4,44 Vuonna 2013 rikastushiekan kuparipitoisuuden keskiarvopitoisuus on ollut maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (PIMA-asetus, 214/2007) asetetun ylemmän ohjearvon tasolla. Nikkelin ja sinkin keskiarvopitoisuudet ovat ylittäneet ylemmät ohjearvot ja koboltin keskiarvopitoisuus on ylittänyt alemman ohjearvon. Vuonna 2014 rikastushiekan laatua on tutkittu rikastamon normaalin käyttötarkkailun lisäksi syksyllä sekä nk. Closedure-hankkeessa (VTT 2014). Syksyn 2014 näytteestä tehdyissä analyyseissä prosessissa muodostuvan rikastushiekan kokonaisrikkipitoisuus oli 1,4 %. Näytteelle tehdyn ABA-testin perusteella rikastushiekan haponmuodostuspotentiaali (AP) oli 43,5 kg CaCO 3 /t ja neutralointipotentiaali (NP) puolestaan 199 kg CaCO 3 /t. Haponmuodostus- ja neutralointipotentiaalin suhteeksi (NPR) saatiin 4,6. Tulosten perusteella rikastushiekkaa ei luokitella happoa muodostavaksi kaivannaisjätteeksi (VNa 190/2014). 19

25 Taulukossa 3-4 esitettyjen tulosten perusteella rikastushiekkanäytteessä ylittyvät VNa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaiset raskasmetallipitoisuuksille määritetyt ylemmät ohjearvotasot arseenin (160 mg/kg) sekä kuparin (320 mg/kg) osalta. Lisäksi näytteessä todettiin alemmat ohjearvotasot ylittävinä pitoisuuksina kobolttia (200 mg/kg), nikkeliä (120 mg/kg) sekä sinkkiä (260 mg/kg). Kadmiumin (1,4 mg/kg) ja kromin (120 mg/kg) pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot. Muiden edellä mainittujen raskasmetallien pitoisuudet alittavat laboratorioanalyysimenetelmien määritysrajat. Metallien ja sulfaatin liukoisuutta on arvioitu koerikastuksen yhteydessä rikastushiekan yliteveden koostumuksen perusteella. Ylitevedestä mitattiin valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksessa (331/2013) kaatopaikoille asetetun pysyvän jätteen liukoisuusraja-arvot ylittäviä molybdeenin, nikkelin, antimonin sekä sulfaatin pitoisuuksia. Muiden tutkittujen alkuaineiden pitoisuudet alittivat pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot. Prosessissa muodostuvaa rikastushiekkaa ei nykyisen tiedon perusteella voida luokitella kaivannaisjäteasetuksen mukaiseksi pysyväksi jätteeksi. Rikastushiekka-allas Rikastushiekka läjitetään altaaseen lietteenä, eri puolilta rikastushiekka-altaan patoja runkoputkesta erotetuista haaroista, niin sanotuista spigoteista, mikä mahdollistaa rikastushiekka-altaan vaiheittaisen korottamisen rikastushiekalla myöhemmin. Lisäksi rikastushiekka saadaan näin sijoitettua tasaisemmin laajemmalle alueelle, mikä tehostaa veden selkeytymistä. Allas myös pysyy paremmin ja laajemmalta alueelta kosteana, mikä puolestaan vähentää rikastushiekan pölyämistä. Rikastushiekka-altaan veden pinnan tasoa säädellään dekantointikaivon avulla, jolloin vanha rikkiä sisältävä rikastushiekka on veden kyllästämä. Tällä varmistetaan myös, että altaan veden pinta ei ylitä asetettua maksimitasoa. Toiminnan päätyttyä rikastushiekka-allas muotoillaan, peitetään ja maisemoidaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Luikonlahden rikastushiekka-altaan kapasiteetti oli käytetty loppuun talkkirikastamon toiminnan päätyttyä vuonna Rikastushiekka-altaan patoja korotettiin vuonna 2011 kapasiteetin lisäämiseksi. Rikastushiekka-altaan padot korotettiin ensimmäisessä vaiheessa tasoon +144,30 m mpy ja korotukset toteutettiin altaasta kaivetulla magnesiittihiekalla (talkkirikastamon rikastushiekalla), jota on käytetty myös aiemmin patojen korottamiseen. Rikastushiekka-altaan patoja korotetaan vaiheittain arviolta tasolle +152 m mpy. Rikastushiekka-altaan patosuunnittelussa on valittu rakenne, joka laskennallisesti mahdollistaa patojen korottamisen tälle tasolle. Rikastushiekkaaltaan laskennallinen kapasiteetti patokorkeudella +158,30 m mpy on 3,6 milj. m 3. Lisää läjitystilavuutta saadaan tarvittaessa selkeytysaltaasta ja muista mahdollisista sijoituspaikoista (ks. luku 4). Rikastushiekka-alueen pitkän ajan käyttösuunnitelmaan liittyvä selvitystyö on käynnissä. Nykyisen rikastustoiminnan käynnistyessä rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan pintaosaa peitti magnesiittihiekka, jota on yhteensä noin 2,5 miljoonaa tonnia. Osa magnesiittihiekasta on käytetty rikastushiekka-altaan reunojen korotukseen. Magnesiittirikastushiekka koostuu pääosin magnesiitti- (70 80 %) ja talkkimineraaleista (10 15 %). Muita mineraaleja ovat kloriitti (rauta-magnesiumpitoinen alumiinisilikaatti) 5 10 %, dolomiitti (magnesium-kalsiumkarbonaatti) 2 10 % ja rautasulfidit (magneettikiisu ja pentlandiitti) 0,5 1 %. Nikkeli- ja arseenisulfideja on alle 0,5 %. Magnesiittihiekan keskimääräinen rikkipitoisuus on 0,96 % ja arseenipitoisuus 145 mg/kg. Magnesiittihiekan alla on rikkipitoisempaa kupari-nikkelimalmin rikastuksesta muodostunutta rikastushiekkaa noin kuusi miljoonaa tonnia. Sulfidinen rikastushiekka koostuu pääosin kvartsista ja rautasulfideista sekä vaihtelevista määristä talkkia, kloriittia, diopsidia, grafiittia, sinkkivälkettä, kuparikiisua ja pentlandiittia. Vanhan, sulfidisen rikastushiekan keskimääräinen rikkipitoisuus on 7,6 % ja arseenipitoisuus 31,7 mg/kg. 3.6 TOIMINNASSA SYNTYVÄT MUUT JÄTTEET Rikastamolla erikseen lajiteltavia jätelajeja ovat kaatopaikkajäte, keräyspaperi ja pahvit, metalliromu sekä vaaralliset jätteet. Rikastamolla muodostuvia vaarallisia jätteitä ovat muun muassa jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet (esim. öljynsuodattimet), akut ja loisteputket. Tuotannossa muodostuvat jätteet kerätään, lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikoissa. Erityyppiset jätteet varastoidaan toisistaan erillään omissa, merkityissä paikoissa, laatikoissa, astioissa tai säiliöissä. Rikastamoalueen jätehuolto on keskitetty yhdelle jätehuoltoyritykselle. 20

26 3.7 VESIEN HALLINTA RIKASTAMON VEDENKÄYTTÖ Rikastamolla tarvitaan vettä ensisijaisesti rikastusprosessissa, jossa veden kulutus on tasaista ympäri vuoden ja vuorokauden. Lisäksi vettä tarvitaan muun muassa tilojen ja laitteiden pesemiseen sekä talousvettä muun muassa ruokailu- ja saniteettitiloissa. Rikastusprosessissa tarvittavan veden määrä on vuoden 2014 aikana vaihdellut välillä 3,3 3,9 m 3 malmitonnia kohden (keskiarvo 3,56 m 3 /malmitonni). Toiminnan alkuvaiheessa prosessissa tarvittava raakavesi otettiin kokonaisuudessaan Retusen Petkellahdesta. Rikastamon prosessivesien kierrätys on aloitettu elokuussa 2013 prosessin sisäisillä kierroilla, jotka sisältävät CoNialtaalta otettavan palautusveden, kierrätysvesiä kuparipiirin sakeuttimilta sekä jäähdytyksestä. Kierrätysaste saatiin nostettua vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä tasolle 50 %. Vuoden 2014 aikana kierrätysaste on ollut keskimäärin 51 %. Rikastusprosessissa tarvittavan Petkellahdesta otettavan lisäveden määrä on vuoden 2014 aikana vaihdellut välillä 1,6 2,0 m 3 malmitonnia kohden (keskiarvo 1,7 m 3 /malmitonni). Prosessissa käytetty vesi johdetaan rikastushiekka-altaaseen, josta dekantointikaivon kautta selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaalta ylimääräinen vesi johdetaan dekantointikaivon kautta Heinälampeen, josta vedet puretaan Kylmäpuron kautta Luikonlahteen. Rikastushiekka-altaalta ja selkeytysaltaalta Suurisuon kosteikolle suotautuvat vedet kierrätetään toiminnan ajan takaisin rikastushiekka-alueelle, eikä suotovesiä siten pureta Petkellahteen. Rikastamolla tarvittava talousvesi ostetaan paikalliselta vesiosuuskunnalta. Talousveden tarve on vuosittain noin m VESITASE Arviointityön yhteydessä Luikonlahden rikastamotoiminnalle laskettiin tarkennettu vesitase tilanteessa, jossa rikastettavan malmin määrä on tonnia vuodessa (taulukko 3-5). Toiminnan aikainen vesitase laskettiin erikseen 50 prosentin ja 80 prosentin kierrätysvesiasteille. Lisäksi laskettiin vesitase toiminnan lopettamisen jälkeiselle ajalle tilanteessa, jossa rikastushiekka-altaan suotovedet pumpataan edelleen takaisin rikastushiekka-altaaseen ja tilanteessa, jossa tämä pumppaus on lopetettu. Vesitaselaskelma perustuu prosessivesimäärän osalta tietoon, että yhden malmitonnin rikastamiseen tarvitaan 3,6 m 3 vettä. Sadanta (730 mm/a) ja kokonaishaihdunta (349 mm/a) on saatu vesistömallijärjestelmän (WSFS 2014) vemala_p- ja hatot-malleista Kylmäpuron valuma-alueelle (04.724) vuosien keskiarvoina. Valuma-alueita on tarkennettu syksyllä 2014 tehdyn maastokartoituksen perusteella (Ramboll Finland Oy 2014, julkaisematon tieto). Valuma-alueiden pinta-alat ovat: Rikastushiekka-allas 48 hehtaaria, selkeytysallas 59 hehtaaria (yhteensä 107 hehtaaria) ja Heinälampi 88 hehtaaria. Rikastamon toiminnan aikaiselle suotovesien muodostumiselle käytettiin arvoa 0,30 Mm 3 /a ja toiminnan lopettamisen jälkeiselle ajalle 70 %:a valunnasta. Heinälammesta Kylmäpuroon toiminnan lopettamisen jälkeen juoksutettava vesimäärä arvioitiin samaksi kuin vuosien toteutunut juoksutus (0,58 Mm 3 /a). Alueella ei tuolloin ollut rikastustoimintaa ja suotovedet pumpattiin takaisin rikastushiekkaaltaalle. Tilanne vuosina vastasi vesimäärien osalta melko tarkasti nykyisen toiminnan lopettamisen jälkeistä aikaa. Arvio pohjavesien muodostumisesta saatiin Heinälammesta Kylmäpuroon juoksutetun vesimäärän jälkeen vesitaseen tasapainoyhtälöön jääneen ylijäämän perusteella. Toiminnan jälkeinen vesitase laskettiin ensin tilanteelle, jossa rikastushiekka-altaan suotovedet pumpataan edelleen takaisin rikastushiekka-altaaseen. Kun pumppaus lopetetaan, päätyvät suotovedet (0,26 Mm 3 /a) Petkelpuron kautta Myllypuroon sekä Petkellahteen. Ylivuoto rikastushiekka-altaasta ja selkeytysaltaasta Heinälampeen pienenee noin 70 % ja edelleen Heinälammesta Kylmäpuroon noin 45 %. Nykyisessä prosessissa kierrätysvesiaste on 50 %. Vesitaseessa vesienkäsittelyreitin valuma-alueiden sadanta (1,43 Mm 3 /a) muodostui sattumalta yhtä suureksi kuin nykyinen vedenottomäärä Petkellahdesta. Rikastamon tuotantoprosessissa voidaan teoreettisesti saavuttaa jopa 80 prosentin kierrätysaste. Tämä on käytännössä mahdollista vain, jos rikastushiekka-altaasta ja/tai selkeytysaltaasta saadaan pumpattua ja käsiteltyä riittävästi vettä, joka soveltuu ominaisuuksiltaan käytettäväksi rikastamon prosessissa. 21

27 Taulukko 3-5. Luikonlahden rikastamon ja vesienkäsittelyaltaiden vesitase (Mm 3 /a). Toiminnan aikana Toiminnan lopettamisen jälkeen Kierrätys 50 % Kierrätys 80 % Suotovesien pumppaus Ei suotovesien pumppausta Tulevat vedet 2,86 2,0 1,43 1,43 Vedenotto prosessiin Petkellahdesta 1,43 0, Sadanta valuma-alueille: Rikastuhiekka- ja selkeytysaltaat (RHS-altaat) Heinälampi 0,78 0,64 0,78 0,64 0,78 0,64 0,78 0,64 Vesikierto prosessissa 2,86 2,86 Vedenotto prosessiin Petkellahdesta 1,43 0,57 Kierrätysvedenotto CoNi-altaasta/ sakeuttimelta 1,43 1,43 Kierrätysvedenotto prosessiin RHS-altaista 0 0,86 Prosessista CoNi-altaaseen/sakeuttimelle 1,43 1,43 Prosessista RHS-altaaseen 1,43 1,43 Vesikierto altaissa Vedenpalautus RHS-altaista kierrätykseen 0 0,86 Suotovedet RHS-altaista Suurisuolle 0,3 0,3 0,26 0,26 Suotovesien palautus Petkelpurosta RHS-altaille 0,3 0,3 0,26 0 Ylivuoto selkeytysaltaasta Heinälampeen 1,8 0,74 0,37 0,11 Lähtevät vedet 2,86 2,0 1,43 1,43 Heinälammesta Kylmäpuroon 2,01 1,15 0,58 0,32 Suotovedet Myllypuroon ,26 Pohjavesien muodostuminen 0,1 0,1 0,1 0,1 Haihdunta valuma-alueilta: Rikastushiekka- ja selkeytysaltaat (RHS-altaat) Heinälampi 0,41 0,34 0,41 0,34 0,41 0,34 0,41 0, ENERGIA kimääräisenä sähkön päästökertoimena pidetään 200 g CO 2 /kwh, joka perustuu Suomen sähkön erilaisten hankinta- ja tuotantotapojen päästöjen vuosikeskiarvoon. Luikonlahden rikastamon koneiden ja prosessien sähkön kulutuksesta muodostuu siten noin t/v hiilidioksidipäästöjä. Taulukko 3-6. Öljylämmitysjärjestelmän ilmapäästöt. Kattilan nimellisteho 1,8 MW, polttoaineen kulutus 193 t/a (Motiva 2010). Luikonlahden rikastamon prosessit ja koneet toimivat sähköllä. Sähköenergia alueelle hankitaan olemassa olevien liittymien kautta. Sähkön kulutus on noin MWh vuodessa. Sähköliittymä on 110 kv, lisäksi varalla on 20 kv:n voimalinja. Rikastamorakennusten ja prosessien lämmitykseen tarvittava energia tuotetaan rikastamolla olevalla öljykattilalla. Lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn kulutus on noin m 3 vuodessa. Öljylämmityksestä syntyvät ilmapäästöt (taulukko 3-6) on laskettu käyttäen toimittajien antamia päästötietoja ja ympäristöhallinnon ympäristöluvan hakuohjeita. Rikastamon sähkön käytöstä aiheutuvat CO 2 -päästöt vaihtelevat sähkön tuotantotavasta riippuen. Suomen kes- Päästökomponentti Yksikköpäästö Kokonaispäästö (kg/a) Typen oksidit, NO x 4,0 kg/t 772 Hiilidioksidi, CO kg/ MWh Rikkidioksidi, SO 2 0,01 * 20 kg/t 39 Hiukkaset, PM 0,04 * 0,0252 g/ MWh

28 3.9 LIIKENNÖINTI Malmi kuljetetaan Kylylahden kaivokselta Luikonlahden rikastamolle kasettikuorma-autoilla noin 40 tonnin kuormissa. Malmia kuljetetaan kuutena päivänä viikossa (maanantai-perjantai kello 6 22 ja tarvittaessa lauantaina kello 8 18 välillä). Mikäli liikenne jakautuu vuodessa tasaisesti, on liikennemäärä noin 77 malmikuormaa päivässä kapasiteetin ollessa t/a. Kylylahden ja Luikonlahden välinen tieyhteys seututeiden 502 ja 573 kautta on noin 40 kilometriä. Rikastamon muuta liikennettä on keskimäärin neljä rekkakuormaa ja 40 henkilöautoa päivässä. Rikastamolle ei ole joukkoliikennepalveluja. Rikastamon työkoneiden ja toiminnan maatieliikenteen laskennalliset päästöt (VTT 2013) on esitetty taulukoissa 3-7, 3-8 ja 3-9. Rikasteiden kuljetuksen päästöt on laskettu käyttäen varsinaisella perävaunulla varustettua yhdistelmäajoneuvoa maantieajossa kuormattuna. Vuoden 2013 aikana on kuparirikastetta kuljetettu kuormaa ja sinkkirikastetta 104 kuormaa, à kg / kuorma. Yhdensuuntainen matka Luikonlahden rikastamolta Harjavaltaan on 475 kilometriä ja Kokkolaan 366 kilometriä (yhteensä Harjavaltaan km/a ja Kokkolaan km/a, taulukko 3-7). Yhdensuuntaiset matkat Polvijärven kaivoksen ja Kaavin rikastamon välillä olivat yhteensä noin km/a (taulukko 3-8). Harjavallan ja Kokkolan kuljetuksissa ei ole huomioitu paluukuormaa tyhjänä, koska auto palaa toisen toimeksiantajan lukuun täytenä. Työkoneiden päästöt on laskettu käyttäen nimellisteholtaan 94 kw:n pyöräkuormaajan yksikköpäästöjä, jonka päästöarvot edustavat keskimääräistä maansiirtotyökonetta, ja vuoden 2013 polttoaineen kokonaiskulutusta ( l, taulukko 3-9). Taulukko 3-7. Kuljetusmatkan perusteella lasketut rikastekuljetusten päästöt välillä Kaavi Harjavalta ja Kaavi Kokkola (VTT 2013). Päästökomponentti Päästöarvo Täysi 40 t kuorma (g/km) Päästö Harjavallan kuljetukset (t/a) Päästö Kokkolan Kuljetukset (t/a) Kokonaispäästö (t/a) CO 0,17 0,086 0,006 0,092 HC, (ml CH 4 ) 0,019 0,010 0,001 0,010 CH 4 0,002 0,001 0,000 0,001 NO x 4,0 2,014 0,152 2,166 Hiukkaset, PM 0,045 0,023 0,002 0,024 N 2 O 0,035 0,018 0,001 0,019 NH 3 0,005 0,003 0,000 0,003 SO 2 0,0084 0,004 0,000 0,005 CO ,0 669 CO 2, ekv ,5 675 Taulukko 3-9. Työkoneiden polttoaineen kulutuksen ( l/a) perusteella lasketut ilmapäästöt rikastamoalueella vuonna 2013 (VTT 2013). Päästökomponentti Yksikköpäästö (g/l) Kokonaispäästö 2013 (kg) Hiilimonoksidi, CO 8, Kokonaishiilivedyt, THC 3, Typen oksidit NO X Kokonaishiukkaset, PM 1,5 525 Typpioksiduuli, N 2 O 0, Rikkidioksidi, SO 2 0,017 6 Hiilidioksidi, CO Taulukko 3-8. Kuljetusmatkan perusteella lasketut kivikuljetusten päästöt välillä Polvijärvi- Kaavi (VTT 2013). Päästökomponentti Täysi 40 t kuorma (g/km) Tyhjä paluu auto * Päästöarvo, g/km Päästö (t/a) Täysi 40 t kuorma Päästö (t/a) Tyhjä paluu auto Kokonais- päästö (t/a) CO 0,17 0,15 0,108 0,095 0,203 HC, (ml CH 4 ) 0,019 0,019 0,012 0,012 0,024 CH 4 0,002 0,002 0,001 0,001 0,002 NO x 4,0 3,0 2,533 1,900 4,434 Hiukkaset, PM 0,045 0,03 0,029 0,019 0,048 N 2 O 0,035 0,026 0,022 0,016 0,039 NH 3 0,005 0,005 0,003 0,003 0,006 SO 2 0,0084 0,0055 0,005 0,003 0,009 CO CO 2, ekv

29 4. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT 4.1 HANKE JA RAJAUKSET Tämä hanke koskee Luikonlahden rikastamon alueelle tilapäisesti varastoitavien tai pysyvästi sijoitettavien rikasteiden sekä kaivannaisjätteiden elinkaaren ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteiden sekä rikastushiekan varastoallaskapasiteetin lisäämistä, niiden sijoittamista louhostiloihin sekä rikkirikasteen sijoittamista Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä, rikastamon ympäristön näkökulmasta. YVA-ohjelmasta poiketen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tarkasteltu rikkirikasteen sijoittamista Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä, kaivoksen ympäristössä, koska sijoittamisen ympäristövaikutukset on arvioitu Kylylahden kaivoksen YVA-menettelyn aikana. Rikkirikasteen sijoittamiselle Kylylahden kaivokseen stabiloituna on voimassa oleva ympäristölupa. 4.2 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTO VE0 Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsiteltävä vaihtoehto VE0 vastaa Kylylahti Copper Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan ja tunnetun elinkaaren mukaista tilannetta. Luikonlahden rikastamolla rikastetaan Kylylahden kaivoksen malmia yhteensä noin neljä miljoonaa tonnia elinkaaren aikana. Toiminnan elinkaarta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu edellä luvussa 3.3. Vuosituotanto on korkeintaan tonnia malmia, josta muodostuu kupari-kultarikastetta noin tonnia vuodessa, sinkkirikastetta noin tonnia vuodessa, koboltti-nikkelirikastetta noin tonnia vuodessa, rikkirikastetta noin tonnia vuodessa sekä rikastushiekkaa noin tonnia vuodessa. Koboltti-nikkelirikaste sekä rikkirikaste toimitetaan vaihtoehdon VE0 mukaisessa tilanteessa jatkokäyttöön. Mikäli jatkokäyttöä ei toiminnan aikana ole, varastoidaan rikasteet CoNi-altaaseen. CoNi-allasta on korotettu vuoden 2013 aikana tasolle +151 m mpy. Nykyisen CoNi-altaan kapasiteetti täyttyy keväällä 2015, minkä jälkeen koboltti-nikkelirikaste varastoidaan Martikkalan altaaseen ja rikkirikaste sijoitetaan Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä. CoNialtaan ja Martikkalan altaan yhteenlaskettu varastokapasiteetti on noin 0,5 milj. m 3. Kylylahden kaivokseen sijoitetaan rikkirikastetta stabiloituna täyttönä noin 0,5 milj. m 3. Prosessissa muodostuvan rikastushiekan määräksi koko toiminnan aikana on arvioitu noin 2,5 miljoonaa tonnia, joka mahtuu kokonaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle korottamalla altaan patoja vaiheittain rikastushiekalla arviolta tasolle +152 m mpy. Lopullinen läjitystilavuuden tarve varmistuu toiminnan aikana, kun louhintamäärät tarkentuvat. Vaihtoehdon VE0 mukaisessa tilanteessa Luikonlahden rikastamon elinkaarta on jäljellä noin kuusi vuotta (nykyinen LOM-suunnitelma) VAIHTOEHTO VE1 Vaihtoehdossa VE1 koboltti-nikkelirikasteelle sekä rikkirikasteelle on löydetty jatkokäsittely, jolloin myös Kylylahden kaivoksen malmion köyhemmät osat voidaan hyödyntää. Tämän hetkisen malmivarantoarvion mukaan hyödynnettävän malmin määrä on noin 7,7 miljoona tonnia. Toiminnan elinkaarta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu edellä luvussa 3.3. Lisäksi rikastamolla voidaan rikastaa yhtiön muiden mahdollisten esiintymien malmia. Vuosittain rikastettavan malmin määrä on korkeintaan tonnia. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa tilanteessa koboltti-nikkelirikaste sekä rikkirikaste toimitetaan jatkokäyttöön Luikonlahden rikastamon ulkopuolelle rikastamon toimin- 24

30 nan aikana tai toiminnan päätyttyä. Rikasteet varastoidaan olemassa olevaan CoNi-altaaseen, Martikkalan altaaseen ja sen mahdollisiin korotuksiin tai uusiin sijoituspaikkoihin. Arvion mukaan rikasteiden varastokapasiteetin tarve on yhteensä korkeintaan noin 1,3 milj. m 3 riippuen jatkojalostuksen ajankohdasta. Vaihtoehdossa VE1 rikastushiekkaa muodostuu koko toiminnan aikana yhteensä noin 4,8 miljoonaa tonnia, joka mahtunee tämän hetkisen arvion mukaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle korottamalla altaan patoja rikastushiekalla vaiheittain tasolle +158,30 m mpy. On myös mahdollista, että rikastushiekka-alueen kapasiteetti ei ole riittävä ja sitä on sijoitettava myös muualle. Lisää läjitystilavuutta saadaan tarvittaessa selkeytysaltaasta sekä mahdollisista uusista sijoituspaikoista. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu rikastushiekka-altaan elinkaarisuunnitelmat tarkentuneilta osin. Mahdollisia uusia rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Martikkalan altaan korotus, Enkelinmontun alue, Kettukallion alue, Kunttisuon alue, sijoittaminen veden alle Pajamalmin vanhaan louhokseen sekä sijoittaminen veden alle Asuntotalon vanhaan louhokseen. Edellä esitetyt rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikat on esitetty kuvassa 4-1 ja varastointi-/ sijoituspaikkojen arvioidut pinta-alat sekä niiden kapasiteettiarviot taulukossa 4-1. Vanhojen louhostilojen osalta taulukossa on esitetty vain niiden kapasiteettiarviot. YVAmenettelyn aikana tehdyn suunnittelutyön yhteydessä on päädytty ratkaisuun, että arviointiohjelmassa esitettyä ns. Välimontun sijoituspaikkavaihtoehtoa ei tutkita tarkemmin, koska alueen potentiaalinen kapasiteetti on vähäinen ja alue on teknisesti haastava muun muassa 110 kv:n sähkölinjan sijainnista johtuen. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa tilanteessa Luikonlahden rikastamon arvioitu jäljellä oleva elinkaari on noin yhdeksän vuotta. Taulukko 4-1. Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/ sijoituspaikkojen arvioidut pinta-alat ja kapasiteettiarviot vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Sijoituspaikka Kuvaus Pinta-ala (m 2 ) Kapasiteettiarvio (m 3 ) Martikkala Allas Enkelinmonttu Allas Kettukallio Allas Kunttisuo Allas Pajamalmi Louhos Asuntotalo Louhos Kuva 4-1. Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden mahdolliset varastointi-/sijoituspaikat, vaihtoehdot VE1 ja VE2. 25

31 4.2.3 VAIHTOEHTO VE2 Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsiteltävässä vaihtoehdossa VE2 koboltti-nikkelirikasteelle ja rikkirikasteelle ei löydetä ostajaa tai käsittelyprosessia toiminnan aikana. Toiminnan elinkaari vastaa vaihtoehdon VE0 mukaista tilannetta, jossa rikastetaan Kylylahden kaivoksen malmia yhteensä noin neljä miljoonaa tonnia ja rikastettavan malmin määrä on korkeintaan tonnia vuodessa. Toiminnan elinkaarta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu edellä luvussa 3.3. Tässä vaihtoehdossa rikkirikasteen käyttäminen stabiloituna täyttönä Kylylahden kaivoksessa ei toteudu. Kobolttinikkelirikaste sekä rikkirikaste loppusijoitetaan kokonaisuudessaan Luikonlahden rikastamon varastoaltaisiin, jotka suljetaan ja maisemoidaan toiminnan päätyttyä. Mahdolliset uudet rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikkavaihtoehdot ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1. Loppusijoitettavan koboltti-nikkelirikasteen ja rikkirikasteen yhteenlaskettu määrä on noin 1,0 milj. m 3. Prosessissa muodostuvan rikastushiekan määräksi koko toiminnan aikana on arvioitu noin 2,5 miljoonaa tonnia, joka mahtuu kokonaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle korottamalla altaan patoja rikastushiekalla vaiheittain. Lopullinen läjitystilavuuden tarve varmistuu toiminnan aikana, kun louhintamäärät tarkentuvat. Vaihtoehdon VE2 mukaisessa tilanteessa Luikonlahden rikastamon elinkaarta on jäljellä noin kuusi vuotta (nykyinen LOM-suunnitelma) YHTEENVETO ARVIOITAVISTA VAIHTOEHDOISTA JA VAIHTOEHTOJEN VÄLISET EROT Taulukossa 4-2 on esitetty yhteenveto edellä luvuissa esitetyistä hankevaihtoehdoista. 4.3 HANKKEEN KUVAUS Hankkeella tarkoitetaan Luikonlahden rikastamon alueelle varastoitavien rikasteiden (joiden luokitus voi muuttua kaivannaisjätteeksi, jos niiden hyödyntäminen ei tapahdu riittävän nopealla aikataululla) tai pysyvästi sijoitettavien kaivannaisjätteiden elinkaarta. Arvioinnissa tarkastellaan koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteiden sekä rikastushiekan varastoallaskapasiteetin lisäämistä, niiden sijoittamista louhostiloihin sekä rikkirikasteen sijoittamista Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä, rikastamon ympäristön näkökulmasta RIKASTEIDEN JA KAIVANNAISJÄTTEIDEN VAIHTOEHTOISET VARASTOINTIALUEET Rikasteiden ja kaivannaisjätteiden vaihtoehtoiset varastointi-/sijoitusalueet on esitetty edellä kuvassa 4-1 sekä yhteenveto niiden kapasiteeteista ja pinta-aloista taulukossa 4-1. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin varastointi-/sijoitusalueita. Taulukko 4-2. Yhteenveto vaihtoehdoista. Vaihtoehto VE0 Vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE2 Vuosittain rikastettavan malmin määrä Rikastettavan malmin määrä toiminnan aikana max t/a max t/a max t/a n. 4 milj. t n. 7,7 milj. t n. 4 milj. t Luikonlahden rikastamon elinkaari jäljellä noin 6 vuotta (nykyinen LOM-suunnitelma) jäljellä noin 9 vuotta jäljellä noin 6 vuotta (nykyinen LOM-suunnitelma) Koboltti-nikkelirikasteen ja rikkirikasteen käsittely Jatkokäyttöä ei toiminnan aikana ole ja koboltti-nikkelirikaste varastoidaan CoNialtaaseen sekä Martikkalan altaaseen. Rikkirikaste varastoidaan osin CoNialtaaseen ja sijoitetaan osin Kylylahden kaivokseen kovettuvana täyttönä (0,5 milj. m 3 ). Altaiden varastokapasiteetti yhteensä noin 0,5 milj. m 3. Rikasteet toimitetaan jatkokäyttöön rikastamon toiminnan aikana tai sen päätyttyä. Ennen jatkokäyttöä rikasteet varastoidaan CoNi-altaaseen, Martikkalan altaaseen ja sen mahdollisiin korotuksiin tai uusiin sijoituspaikkoihin. Varastokapasiteetin tarve yhteensä max. noin 1,3 milj. m 3 jatkokäytön ajankohdasta riippuen. Rikasteet sijoitetaan kokonaisuudessaan Luikonlahden rikastamon varastoaltaisiin ja uusiin sijoituspaikkoihin, jotka suljetaan ja maisemoidaan. Varastokapasiteetti yhteensä noin 1,0 milj. m 3. Rikastushiekan määrä ja käsittely n. 2,5 milj. t, sijoitetaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle, jonka patoja korotetaan vaiheittain. n. 4,8 milj. t, sijoitetaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle korottamalla altaan patoja vaiheittain. Lisää tilavuutta saadaan tarvittaessa selkeytysaltaasta sekä mahdollisista uusista sijoituspaikoista. 2,5 milj. t, sijoitetaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle, jonka patoja korotetaan vaiheittain. 26

32 Martikkalan altaan korotus Martikkalan allas sijaitsee kaivospiirin alueella nykyisen CoNi-altaan itäpuolella. Pumppausmatka rikastamolta Martikkalan altaalle on lyhyt (noin 1,5 kilometriä) Martikkalan altaan alueella on tehty pohjatutkimuksia vuosina Tutkimusten yhteydessä alueella on tehty paino- ja puristinheijarikairauksia ja koekuoppia. Tutkimuksia on tehty yhteensä noin 80 tutkimuspisteessä. Tutkimuspisteistä otettujen maaperänäytteiden perusteella on todettu että Martikkalan altaan alue sijaitsee kahden moreenipeitteisen harjanteen välisessä painanteessa. Harjanteilla kallionpinta on lähellä maanpintaa. Alueen pohjamaan on todettu soveltuvan hyvin rikastealtaan rakentamiseen. Alue on todettu patoturvallisuuden kannalta hyväksi vaihtoehdoksi altaan sijoituspaikaksi. Rakennetun Martikkalan altaan pinta-ala on 3,6 hehtaaria ja täyttötilavuus on m 3. Altaaseen varastoitavan/sijoitettavan rikasteen yläpinta tulee olemaan tasolla +165,10 ja padon harja on korkeudella +166,75. Martikkalan allas on suunniteltu niin, että sen täyttötilavuutta on mahdollista kasvattaa korottamalla altaan patoja. Suunnitelmien mukaan allasta mahdollista korottaa tasolle +177,50, jolloin altaan lopullinen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria ja kokonaistäyttötilavuus noin m 3. Altaan rakenteita on kuvattu jäljempänä luvussa Altaan tekninen eristerakenne mahdollistaa sekä koboltti-nikkeli- että rikkirikasteen varastoinnin. Altaan pohjalle ympäristöteknisen eristerakenteen alapuolelle on rakennettu salaojitus, joka toimii rakenteen tarkkailuverkostona sekä luonnonvesien keräysrakenteena. Enkelinmontun alue Enkelinmonttu sijaitse CoNi-altaan pohjoispuolella ja Martikkalan altaan länsipuolella. Alue sijaitsee kaivospiirin alueella. Pumppausmatka rikastamolta Enkelinmontun alueelle on 1 2 kilometriä valittavasta reitistä riippuen. Enkelinmontun alueella on tehty pohjatutkimuksia vuonna 2012 Palolammen puoleisella mäenrinteellä. Tutkimusten yhteydessä alueella on tehty puristinheijarikairauksia, koekuoppia sekä otettu näytteitä yhteensä noin 20 tutkimuspisteessä. Tutkimuksilla on kartoitettu hyvin kantavan pohjamaan aluetta Palolammen suunnalla sekä pohjamaan laatua alueen länsireunalla. Enkelinmonttu sijoittuu suurelta osin nykyiselle kiviainesten ottoalueelle, jossa altaan pohja on louhittua kalliota. Palolammen ja rikastamon puoleisella sivulla alueen pohjamaa on moreenia. Alueen pohjamaan on todettu soveltuvan hyvin altaan rakentamisen, mikäli altaan rakenteita ei viedä liian lähelle Palolampea. Enkelinmontun alueelle suunnitellun altaan pinta-ala on 5,8 ja sen laskennallinen läjityskapasiteetti on arviolta m 3 patokorolla +151,30 m mpy. Altaan rakenteita on kuvattu jäljempänä luvussa Suunnittelun lähtökohtana on, että allas soveltuu koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteen varastointiin, joten suunnitteluratkaisu pohjautuu nykyisen CoNi-altaan rakenteeseen. Kettukallion alue Kettukallion alue sijaitsee Kaavi-Juuka -tien pohjoispuolella kaivospiirin sisällä. Alueella on nykyisin moreeninottoalue. Pumppausmatka rikastamolta Kettukallion alueelle on valittavasta putkilinjan reitistä riippuen noin 2 3 kilometriä ja rikasteet joudutaan siirtämään alueelle Kaavi-Juuka -tien ali rakennettavaa putkea pitkin. Kettukallion alueella on tehty vuonna 2013 painokairauksia seitsemässä tutkimuspisteessä. Tutkimusten perusteella alueen maaperä on pääosin hyvin altaan rakentamiseen soveltuvaa moreenimaata. Alueen keskellä on kapealla vyöhykkeellä turve- ja silttikerros, jonka paksuus on pääosin alle kaksi metriä ja suurimmillaan noin neljä metriä. Kettukallion alueelle suunnitellun altaan pinta-ala on noin 11 hehtaaria ja arvio sen läjityskapasiteetista noin m 3. Altaan rakenteita on kuvattu jäljempänä luvussa Suunnittelun lähtökohtana on, että allas soveltuu koboltti-nikkeli- ja rikkirikasteen varastointiin, joten suunnitteluratkaisu pohjautuu nykyisen CoNi-altaan rakenteeseen. Kettukallion alue soveltuu altaan rakentamiseen, mutta alueella oleva entinen Kunttisuon maanalainen kaivos voi estää alueen hyödyntämisen altaan sijoituspaikkana. Tiettävästi maanalaisia kaivostiloja ei ole täytetty, jolloin altaan rakentamiseen vanhan kaivoksen päälle voi liittyä turvallisuusriskejä ja ne tulee huomioida mahdollisessa rakennesuunnittelussa. Kaivoksessa on myös jäljellä malmia, joka voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa. Kunttisuon alue Kunttisuon alueelle suunniteltu allas sijaitsee pääosin kaivospiirin alueella. Vastaavasti kuin Kettukallion alue, myös Kunttisuon alue sijaitsee Kaavi-Juuka -tien pohjoispuolella, noin 2 3 kilometrin etäisyydellä rikastamolta. Rikasteet joudutaan siirtämään alueelle tien ali rakennettavaa putkea pitkin. Kunttisuon alueella on tehty pohjatutkimuksia talvella Tutkimusten yhteydessä alueella on tehty painokairauksia noin 20 kappaletta. Tutkimusten perusteella turveja silttikerroksen paksuus on suurella osalla aluetta yli neljä metriä ja suurimmillaan kairauksissa noin seitsemän metriä. Rakentamiseen kelpaamattoman alueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Alueella tulisi tehdä massanvaihtoa tai muutoin ratkaista pohjamaan kantavuusongelmat. Mikäli alueella tehdään massanvaihtoa, tulee myös pohjaveden pintaa alentaa arviolta useita metrejä. Kunttisuon alueelle mahdollisesti rakennettavan altaan pinta-ala on arviolta 12 hehtaaria ja arvio sen läjityskapasiteetista noin m 3. Altaan rakenteita on kuvattu 27

33 jäljempänä luvussa Altaaseen varastoitaisiin/sijoitettaisiin rikkirikastetta sekä CoNi-rikastetta vastaavasti kuin nykyisiin altaisiin. Alueella oleva entinen Kunttisuon maanalainen kaivos voi estää alueen hyödyntämisen altaan sijoituspaikkana vastaavasti kuin Kettukallion alueen osalta. Pajamalmin ja Asuntotalon vanhat louhokset Pajamalmin ja Asuntotalon louhokset ovat vanhoja, vedellä täyttyneitä louhoksia. Louhokset sijaitsevat lähellä rikastamoa; Asuntotalon louhos rikastamon koillispuolella ja Pajamalmin louhos rikastamon luoteispuolella. Pumppausmatka Asuntotalon louhokseen ja Pajamalmin louhokseen on alle 0,5 kilometriä. Pajamalmin vanhan louhoksen kapasiteetti on valittavasta täyttökorkeudesta riippuen m 3 ja Asuntotalon louhoksen noin m 3. Esitetyt luvut ovat arvioita louhosten tämänhetkisistä vesitilavuuksista, ja niiden kapasiteettia on mahdollista lisätä patoamalla. Pajamalmin ja Asuntotalon louhosten alueella on tehty selvityksiä niiden soveltuvuudesta kaivannaisjätteiden ja rikasteiden vedenalaiseen sijoittamiseen. Alueella on tehty koepumppauksia, joiden yhteydessä todettiin louhosten olevan yhteydessä toisiinsa. Louhokset eivät ole täysin suljettuja, joten pohjavesi liikkuu niiden läpi. Louhosten kuivattaminen ei näin ollen ole mahdollista eivätkä ne ole tiiviitä loppusijoituspaikkoja. Louhosten kuivattamiseen liittyy myös riski Palolammen sortumisesta Asuntotalon louhokseen RIKKIRIKASTEEN JA CONI-RIKASTEEN VARASTOINTI JA SIJOITTAMINEN Allasrakenteet ja sijoittaminen altaisiin Altaiden rakenteet toteutetaan vastaavasti kuin nykyisten altaiden rakenteet (ks. luku 3.5). Altaiden vettä pidättävä rakenne muodostuu patorakenteista sekä ympäristöteknisestä eristerakenteesta. Patorakenteilla altaat erotetaan ympäröivästä maastosta ja ne toimivat ympäristöteknisen eristerakenteen varmistavana rakenteena mahdollisen vuodon varalta. Rikasteet varastoidaan/sijoitetaan altaisiin vastaavasti kuin nykyiseen CoNi-altaaseen sekä rakennettavaan Martikkalan altaaseen. Rikasteet pumpataan rikastamolta altaalle lietteenä ja liete ohjataan altaaseen eri puolilta allasta, jolla varmistetaan rikasteen jakautuminen tasaisesti altaaseen. Rikasteet pidetään altaassa veden alla hapettumisen estämiseksi. Altaan ylitevedet ohjataan pumppaamalla takaisin rikastamon vesikiertoon. Rikkirikasteen ja CoNi-rikasteen sijoittaminen vanhoihin louhostiloihin Kuten edellä on kuvattu, rikastamon sivutuotteina muodostuvan rikkirikasteen tai koboltti-nikkeli -rikasteen sijoittaminen vanhoihin louhostiloihin juoksevana stabilaattina on vaikeaa, koska stabilaatti pyrkii lajittumaan eikä täytöstä saada näin ollen fysikaalis-kemiallisesti pysyvää. Louhosten seiniä ei voida myöskään eristää, koska louhoksia ei voida turvallisesti tyhjentää vedestä. Rikasteiden varastointia ja sijoittamista koskevan tutkimustyön aikana on selvinnyt, että rikkirikasteen sijoittaminen vanhoihin louhoksiin edellyttäisi stabilaatin kovettamista blokeiksi ja kovettuneiden blokkien sijoittamista veden alle. Testien tuloksia on esitetty ympäristövaikutusarviointien yhteydessä luvuissa 8.2 ja RIKKIRIKASTEEN STABILOIMINEN JA SIJOITUS KYLYLAHDEN KAIVOKSEEN Kylylahti Copper Oy on selvittänyt rikkirikasteen käyttämistä stabiloidussa täytössä Kylylahden kaivoksessa sekä sen sijoittamista stabiloituna Luikonlahden vanhoissa kaivostiloissa. Rikkirikasteen ympäristöominaisuuksia ja teknistä käyttäytymistä on tutkittu eri vaiheissa vuosien aikana. Rikkirikasteen soveltuvuutta avolouhostäyttöön, kaivoksen kuilutäyttöön sekä veden alaiseen läjittämiseen on tutkittu koejärjestelyin, joissa rikkirikastetta on käytetty runkomateriaalina ja sideaineina sementtiä, poltettua kalkkia, masuunikuonajauhetta sekä lentotuhkaa. Rikkirikasteen ympäristökelpoisuutta on testattu modifioidulla diffuusiotestillä, vedenläpäisevyystestillä sekä pitkällä ph-mittausseurannalla. Teknisiä ominaisuuksia testattiin lujittumiskokein useilla eri sideaineresepteillä. Tutkimuksen tuloksia on esitetty ympäristövaikutusarviointien yhteydessä luvuissa 8.2 ja 8.3. Kylylahden kaivoksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti rikkirikaste voidaan sijoittaa stabiloituna Kylylahden kaivokseen niin sanottuna pastatäyttönä. Mikäli rikkirikaste sijoitetaan stabiloituna kaivokseen, ei sen hyödyntäminen myöhemmin ole enää mahdollista RIKASTUSHIEKAN SIJOITTAMINEN Luikonlahden rikastamolla muodostuva rikastushiekka sijoitetaan nykyisin rikastushiekka-altaaseen, jonka kapasiteetti riittää patoja korottamalla vaihtoehdoissa VE0 sekä VE2. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa tilanteessa on mahdol- 28

34 lista, että rikastushiekka-alueen kapasiteetti ei ole riittävä ja sitä on sijoitettava myös muualle. Rikastushiekkaa voidaan sijoittaa rikastushiekka-altaan eteläpuolella olevaan selkeytysaltaaseen tai edellä luvussa esitettyihin sijoituspaikkoihin. Selkeytysaltaassa on useiden metrien paksuudelta talkkitoiminnan aikana muodostunutta hienojakoista magnesiittirikastushiekkaa, jonka alla on vanhaa kuparikaivoksen aikaista sulfidirikastushiekkaa. Mikäli Martikkalan, Enkelinmontun, Kettukallion tai Kunttisuon altaisiin varastoidaan rikasteita (rikkirikaste, koboltti-nikkelirikaste), ei niihin voida sijoittaa rikastushiekkaa, koska se estää rikasteen mahdollisesti myöhemmin tapahtuvan hyödyntämisen. Rikastushiekan sijoituspaikoiksi voivat soveltua vanhat Pajamalmin tai Asuntotalon louhokset. GTK on selvittänyt Kylylahden kaivospiirin malmiesiintymän uuden rikastushiekan ympäristökelpoisuutta ja läjityssuosituksia vuonna Tutkimuksen mukaan rikastushiekka voidaan läjittää pysyvästi myös kaivoksen maanalaisiin tiloihin. Kaivostoiminnan loputtua maanalaisen ainestäytön jääminen veden alle pelkistäviin oloihin hidastaa sulfidipitoisen aineksen rapautumista ja vähentää rapautumisesta aiheutuvaa raskasmetalli- ja haitta-ainekuormitusta. Kaivostoiminnan päätyttyä louhostäytön ylivuotovedet on suositeltu ohjattavaksi esimerkiksi kosteikkopuhdistukseen, jos veden haitallisten aineiden pitoisuustaso sitä edellyttää. (Aatos ym. 2007) GTK:n selvityksen mukaan tutkitun rikastushiekkanäytteen kaltaisen materiaalin käyttö myös kaivosalueiden ulkopuolella täyttö- ja rakennusmateriaalina on arvioitujen vaikutusten perusteella mahdollista niissä kohteissa, joihin se soveltuu teknisesti sekä raskasmetalli- ja haitta-ainepitoisuuksiensa puolesta, esimerkiksi kaatopaikkojen maarakentamisessa. (Aatos ym. 2007) Rikastushiekan ympäristöominaisuuksista on kerrottu tarkemmin luvussa TOIMINNAN LOPETTAMINEN/MAISEMOINTI Yleistä Rikastushiekka-alueiden ja kaivannaisjätteiden varastoaltaiden peittoratkaisuina voidaan käyttää joko kuiva- tai vesipeittoja. Lisäksi vaihtoehtona on myös peittämättä jättäminen ja alueen maisemointi. Peittoratkaisuista ei voida antaa yleispäteviä ohjeita, vaan ne pitää suunnitella tapauskohtaisesti. Rikastamoalueen maisemointiperiaatteista on kerrottu tarkemmin oppaassa Kaivoksen sulkemisen käsikirja (Heikkinen ym. 2005). Peittämättä jättäessä tulee osoittaa että alue on turvallinen ihmiselle ja eläimille eikä siitä leviä ympäristöön haitallisia aineita pölyämällä tai suotovesien kautta. Eroosion hallinta tulisi varmistaa esimerkiksi taimi-istutuksilla. Kuivapeitto ehkäisee pölyämistä sekä veden pääsyä ja hapen diffuusiota peitettävään materiaaliin. Lisäksi se yleensä parantaa kasvillistumisen edellytyksiä ja edistää siten alueen maisemointia ja eroosion hallintaa. Kuivapeitossa rikastushiekka-altaista poistetaan vesi ja hiekkakerrosten annetaan tiivistyä ennen peittämistä. Peittorakenteiden paksuus, rakennekerrokset ja kerroksissa käytettävien materiaalien laatu valitaan peitettävän materiaalin ja sijaintikohteen ominaisuuksien mukaan. Myös peittomateriaalien saatavuus, alueen vesitaseet ja muut käytännön toteutettavuuteen liittyvät seikat on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Vesipeitot soveltuvat kohteisiin, joissa peitettävä materiaali on happoa tuottavaa ja tavoitteena on ehkäistä hapen pääsy materiaaliin. Vesipeitossa altaaseen tulisi virrata vettä luonnon joesta tai purosta, tällöin alueesta tulee nopeammin osa luonnollista ekosysteemiä. Vesipeiton suurimmat epävarmuudet liittyvät patojen pitkäaikaisvakauteen sekä vesipeiton ylläpitoon myös pitkän ajan kuluessa valvonnan päätyttyä. Kasvillistamalla voidaan vähentää muun muassa rikastushiekka-alueiden ympäristöhaittoja ja parantaa alueen maisemakuvaa. Kasvit vähentävät ihmisten, eläinten ja veden pääsyä kosketuksiin haitta-ainepitoisten materiaalien kanssa. Ne ehkäisevät pölyämistä ja eroosiota suojaamalla ja sitomalla peitto- tai pintaeristekerroksia sekä vähentämällä tuulen nopeutta alueella. Kasvillistaminen auttaa luomaan alueelle toimivan, lisääntymiskykyisen eliöyhteisön ja parantaa siten alueen uudelleenkäyttöarvoa, viihtyisyyttä ja ekologista toimivuutta. Lisäksi kasvit voivat vähentää haitta-aineiden biosaatavuutta tai sitoa haitta-aineita juuriin tai maanpäällisiin kasvin osiin. Kasveilta vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa vaatimattomuus kasvualustan suhteen, hyvä itävyys, nopeakasvuisuus, hyvä maanpinnan peittävyys ja sitomiskyky. Suositeltavimpia ovat paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat puu- ja ruohokasvit. Tärkeintä on luoda kestävä, olosuhteisiin soveltuva, luonnollista kehityskulkuaan etenevä kasvusto. Kaivostoiminnan päättyessä kaivosalueen maapohja jätetään usein kaivostoiminnanharjoittajan omistukseen. Tämä koskee erityisesti sortumavaarallisia ja vajoama-alueita. Teollisuusalue pyritään saamaan tavallisesti uuteen käyttöön, ja teollisuusalueen tiet ja muut yhteysväylät muutetaan palvelemaan alueen tulevaa maankäyttöä. Kaivosalueita on myös mahdollista kunnostaa eri virkistyskäyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Kaivoksen sulkemisen käsikirjassa on kuvattu kuinka Keretin kaivoksen rikastushiekka-alueelle on rakennettu golf-kenttä Outokummussa ja Virtasalmen kaivoksen rikastushiekka-alueelle on tehty kilpa-ajorata. Yhtenä jälkikäyttövaihtoehtona alueelle voisi olla esimerkiksi motocrossrata, joka voisi tukea maakuntakaavaan merkittyä matkailupalvelujen kehittämisen aluetta. 29

35 Jälkikäytön osalta tulee kuitenkin huomioida että avolouhokset ja maanalaiset tilat sisältävät putoamisen sekä sortumisen vaaran. Myös rakennukset ja rakenteet, kuten vanha kaivostorni, sisältävät sortuman vaaran. Kaiken kaikkiaan alueen tarve jälkikäytölle voi olla kohtuullisen pieni, sijainnista ja asutusmääristä johtuen YHTEENVETO ERI SIJOITUSALUEISTA Kooste Luikonlahden rikastamon rikasteiden ja kaivannaisjätteiden mahdollisista varastointi-/sijoituspaikoista ja niiden soveltuvuus rikasteiden ja rikastushiekan varastointiin tai loppusijoittamiseen on esitetty taulukossa 4-3. Luikonlahden rikastamoalueen jälkihoito ja vaihtoehtojen erot Luikonlahden rikastamoalueen jälkihoidosta ei ole tehty yksityiskohtaisia suunnitelmia. Rikastushiekka-alueen sulkemisesta ja jälkihoidosta tehdään ennen toiminnan lopettamista erillinen toteutussuunnitelma. Alustavien suunnitelmien mukaan rikastushiekka-alueen maisemointi toteutetaan kuivapeittona. Alue muotoillaan ja jätealueen pinnalle levitetään tiivistyskerros moreenista ja sen päälle kasvukerros. Tarvittaessa alueelle istutetaan ruohoa, puita ja/tai pensaita pintaeroosion ehkäisemiseksi ja alueen maisemoimiseksi tai alueiden annetaan maisemoitua luontaisesti. Jälkihoitotöiden ja maisemoinnin jälkeen alueella muodostuvat valuma- ja suotovedet kerätään hallitusti ja käsitellään kosteikossa ennen johtamista ympäristöön. Rikastushiekka-alueen käytöstä poiston ja jälkihoitotöiden yhteydessä alueen ja sen ympäristön maaperän pilaantuneisuus tutkitaan tarvittavassa laajuudessa ja mahdollisesti pilaantuneet alueet kunnostetaan. Vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 altaisiin varastoidut rikasteet toimitetaan jatkojalostukseen. Tyhjennetyt rikasteiden varastoaltaiden padot puretaan ja massat muotoillaan alueelle. Muotoillun alueen päälle rakennetaan kasvukerros. Tarvittaessa alueelle istutetaan ruohoa, puita ja/tai pensaita pintaeroosion ehkäisemiseksi ja alueen maisemoimiseksi tai alueiden annetaan maisemoitua luontaisesti. Vaihtoehdossa VE2 rikasteiden varastoaltaat jäävät loppusijoitusaltaiksi. Alueiden peittäminen on mahdollista toteuttaa märkäpeittona tai kuivapeittona, koska altaissa on eristerakenteet. Alustavan suunnitelman mukaan altaat suljetaan ja maisemoidaan pintarakenteella, joka tehdään vettä heikosti johtavaksi esimerkiksi moreenin ja bentoniittimaton yhdistelmärakenteena, jossa yläpuoliset vedet johdetaan hallitusti pois altaasta muotoilemalla pinta ja tekemällä läpivienti patoon eristerakenteen yläpuolella. 4.4 HANKKEEN ALUEELLINEN JA VALTAKUNNALLINEN MERKITYS Edellä mainittujen toiminnallisten yhteyksien lisäksi YVAhankkeen tavoitteita ja toteuttamista ohjaa ympäristönsuojelua koskevat suunnitelmat ja ohjelmat, kuten ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja säädökset. Hankkeen suhde lainsäädäntöön on kuvattu luvussa 12. Lisäksi kaivostoimintaa ohjaa muut kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat, kuten Suomen mineraalistrategia ja Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma. Valtioneuvosto on määritellyt Suomea koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Tavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Lain mukaan ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä myös valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Ne koskevat hankkeita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön, liikenneverkoston, energiahuollon tai ympäristövaikutusten kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maakuntakaavoitusta, jonka ohjausvaikutuksesta suunnitellaan kunnan alueiden käyttöä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2030) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sovitettu yhteen koko maakunnan osalta. Luikonlahden rikastamon alue on merkitty maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi kaivosalueeksi EK 780. Maankäyttöä ja kaavoitusta on kuvattu tarkemmin luvuissa 6.5 ja 8.8. Hankkeen soveltuvuus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteisiin ja kaavoitukseen on arvioitu ympäristövaikutusten arviointityössä. Hankkeen suunnittelussa on myös huomioitu muut edellä mainitut suunnitelmat ja ohjelmat. Yleisesti hanke ei vaikuta merkittävästi Kaavin aluerakenteeseen, sillä rikastamotoimintaa on ollut alueella jo vuosikymmeniä. Hanke tukee kuitenkin välillisesti edellä mainittuja tavoitteita, sillä uusien sijoituspaikkojen avulla toimintaaikaa pystytään jatkamaan. 30

36 4.5 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Luikonlahden rikastamolla prosessoitava malmi louhitaan ja kuljetetaan rikastamolle yhtiön Kylylahden kaivokselta Polvijärveltä. Rikasteet toimitetaan pääsääntöisesti jatkojalostukseen sulatoille ja edelleen teollisuuden käyttöön globaaleille markkinoille. Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen toiminta työllistävät alueillaan useita alihankkijoita, urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita tarpeen mukaan. Toiminnalla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Kylylahti Copper Oy työllistää täysipäiväisesti noin 230 henkilöä, joista noin 120 on urakoitsijoitten palveluksessa. Omista työntekijöistä noin 95 % asuu toimipaikan maakunnan alueella. Taulukko 4-3. Yhteenveto rikasteiden ja kaivannaisjätteiden vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Martikkala Enkelinmonttu Kettukallio Kunttisuo Pajamalmi Asuntotalo Suunniteltu käyttö Rikki- ja CoNi-rikasteiden sijoittaminen Ei rikastushiekan sijoittamiseen Rikki- ja CoNi-rikasteiden sijoittaminen Ei rikastushiekan sijoittamiseen Rikki- ja CoNi-rikasteiden sijoittaminen Ei rikastushiekan sijoittamiseen Rikki- ja CoNi-rikasteiden sijoittaminen Ei rikastushiekan sijoittamiseen Rikastushiekan sijoittaminen Rikkirikasteen sijoittaminen blokkitäyttönä Sijainti Lähellä rikastamoa Rakennetun altaan alueella Lyhyt pumppausmatka Lähellä rikastamoa ja nykyisiä altaita Lyhyt pumppausmatka Kaavi-Juuka tien toisella puolella Pitkä pumppausmatka Kaavi-Juuka tien toisella puolella Pitkä pumppausmatka Lähellä rikastamoa Lähellä rikastamoa Kapasiteetti Suuri kapasiteetti Vaihtoehdon VE1 mukaisessa tilanteessa ei riitä yksin, otettava käyttöön myös jokin toinen sijoituspaikka Lähes riittävä VE2:n mukaisessa tilanteessa, otettava käyttöön myös jokin toinen sijoituspaikka Kapasiteetti ei yksin riitä kummassakaan vaihtoehdossa Otettava käyttöön myös jokin toinen sijoituspaikka Suuri kapasiteetti Riittää yksin vaihtoehdon VE2 mukaisessa tilanteessa, vaihtoehdossa VE1 otettava käyttöön jokin toinen sijoituspaikka Suuri kapasiteetti Riittää yksin vaihtoehdon VE2 mukaisessa tilanteessa, vaihtoehdossa VE1 otettava käyttöön jokin toinen sijoituspaikka Riittävä rikastushiekan sijoittamiseen (VE1) Riittävä rikastushiekan sijoittamiseen (VE1) Rakentamisolosuhteet Tutkimuksissa pohjaolosuhteet todettu hyviksi Pohjamaa soveltuu hyvin altaan rakentamiseen Soveltuu altaan rakentamiseen Alueella oleva entinen maanalainen kaivos voi estää altaan rakentamisen Tutkimusten perusteella ei sovellu altaan sijoituspaikaksi (turveja silttikerrokset) Alueella oleva entinen maanalainen kaivos estää altaan rakentamisen Louhoksen kuivattaminen ei turvallista Edellyttää sijoittamista veden alle Louhoksen kuivattaminen ei turvallista Edellyttää sijoittamista veden alle Ylivuotoveden hallintaa Vesienhallinta Ulkopuolisten vesien johtaminen edellyttää pumppaamista Ei edellytä erityisjärjestelyjä Ei edellytä erityisjärjestelyjä Ei edellytä erityisjärjestelyjä Ei edellytä erityisjärjestelyjä Ei edellytä erityisjärjestelyjä Turvallisuus Vähäriskinen vaihtoehto Vähäriskinen vaihtoehto Vanha Kunttisuon kaivos merkittävä turvallisuusriski Alueen kuivatus ja vesienhallinta haasteellista Vanha Kunttisuon kaivos merkittävä turvallisuusriski 31

37 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 5.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (468/1994) ja asetukseen (713/2006) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuudet haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä turvata kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuudet. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. YVA-menettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä menettelystä tai sen aikana laadittujen asiakirjojen sisällöstä voi valittaa. YVA-menettelyyn kuuluvien arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen antaessaan näistä lausunnot. Arviointiselostuksesta annettu lausunto liitetään myöhemmin toimintaa koskeviin lupahakemuksiin YVA-MENETTELYN OSAPUOLET Hankkeesta vastaava Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Kylylahti Copper Oy. Ramboll Finland Oy on tehnyt arvioinnin hankkeesta vastaavan konsulttina. Hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. YVA-lain mukaisesti hankkeesta vastaavan on selvitettävä suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka toimii suunnitelmakehyksenä hankevaihtoehtojen eri ympäristövaikutusten arvioinnille. Ympäristövaikutusten arvioinnit kootaan YVA-menettelyn lopussa ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi (YVAselostus). Yhteysviranomainen YVA-hankkeen yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELYkeskus). Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa arviointiohjelman ja -selostuksen laittaminen nähtäville, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavien lausuntojen antaminen. Tarkemmin yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA-laissa ja -asetuksessa. 32

38 Kuva 5-1. YVA-menettelyn kulku ja aikataulu tässä hankkeessa. Muut viranomaiset, osapuolet ja kansalaiset Pohjois-Savon ELY-keskuksen lisäksi ympäristövaikutusten arviointiin ovat vaikuttaneet muun muassa Kaavin kunnan ympäristönsuojelun ja maankäytön viranomaiset. Kansalaiset ovat voineet vaikuttaa arviointityöhön yleisötilaisuuksissa ja asukaskyselyssä. Lisäksi YVA-ohjelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot ovat vaikuttaneet arviointityön tuloksiin. 5.2 ARVIOINTIOHJELMAN KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄPITO Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on jätetty yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELYkeskukselle Pohjois-Savon ELY-keskus on kuuluttanut ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Kaavin kunnan ja Pohjois- Savon ELY-keskuksen ilmoitustauluilla välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu alueella ilmestyvässä Koillis-Savo -sanomalehdessä Arviointiohjelma on ollut nähtävänä lähtien Kaavin kunnanvirastossa (Kaivotie 1, Kaavi) sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa (Kallanranta 11, Kuopio). Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös Internetissä osoitteessa Arviointimenettelyn alkamisesta, arviointiohjelman nähtävilläpidosta ja yleisötilaisuudesta on tiedotettu myös julkaistulla tiedotteella. Hanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva yleisötilaisuus on järjestetty Kaavilla kunnan valtuustosalissa