Luikonlahden kaivoksen ja rikastamon ympäristöluvan nro 104/08/2 muutos ja toiminnanaloittamislupa,

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 76/2011/1 Dnro ISAVI/245/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Luikonlahden kaivoksen ja rikastamon ympäristöluvan nro 104/08/2 muutos ja toiminnanaloittamislupa, Kaavi HAKIJA Kylylahti Copper Oy Kummunkatu Outokumpu HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kylylahti Copper Oy hakee muutosta Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 104/08/2. Muutokset liittyvät rikastettavaan malmiin, rikastusprosessissa muodostuviin rikasteisiin sekä kaivannaisjätteiden ominaisuuksiin ja niiden loppusijoittamiseen. Lisäksi tässä vaiheessa pidättäydytään Pajamalmin ja Kunttisuon malmin louhimisesta. Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty 24.1., 4.3., 1.4., 4.5. ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 b) nojalla toimivaltainen lupaviranomainen kaivosta koskevassa ympäristölupa-asiassa. HAKEMUS Toimintaa koskeva lupapäätös Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 104/08/2 myöntänyt Finn Nickel Oy:lle ympäristöluvan Luikonlahden kaivokselle ja ri-

2 kastamolle. Samalla päätöksellä on annettu toiminnan aloittamislupa. Päätöksestä valitettiin, mutta valitus peruttiin myöhemmin. Päätös on tullut lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä. Hakemuksen tarkoittamat muutokset toimintaan koskevat suoraan tai välillisesti seuraavia määräyksiä. ========================= 6. Jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä laitteita, rakenteita ja alueita on hoidettava ja valvottava asianmukaisesti. Heinälampeen ja Kylmäpuroon johdettavan jäteveden ph-arvon on oltava välillä 6 8 ja lisäksi Kylmäpuroon johdettavan veden on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus mg/l (tavoite-arvo) Kokonaismäärä kg/a (raja-arvo) Rauta 3, Nikkeli 0,3 310 Kupari 0,3 310 Koboltti 0,3 310 Arseeni 0,1 200 Kiintoaine Tämän lupapäätöksen tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuva arvio, jossa prosessiveden todellisen kierrätysmäärän ja vesistöön johdettavan todellisen kuormituksen (pitoisuus ja kokonaismäärä) perusteella tarkastellaan optimiolosuhteissa saavutettavissa olevaa minimikuormitusta. ========================= 20. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Lisäksi on noudatettava seuraavaa: a) Rikastushiekka-alue on kaivannaisjätteiden jätealue. Mikäli Kunttisuon louhinnassa muodostuvaa sivukiveä välivarastoidaan väliaikaiselle läjitysalueella yli vuoden ajan, niin läjitysalue on kaivannaisjätteiden jätealue. b) Rikastushiekka-alueen patojen korotukset on tehtävä rikkiä alle 0,5 % sisältävällä patomoreenilla tai rikastushiekalla kuten hakemukseen liitetyistä mittakaavaltaan 1:5 000 olevassa päivätyssä suunnitelmakartassa sekä päivätyssä mittakaavaltaan 1:1 000 ja 1:500 olevissa leikkauskuvissa on esitetty. Rikastushiekka-alueen laajennusalueen pohja on tarvittaessa tiivistettävä, mikäli luontainen maa-aines on vettä hyvin johtavaa lajittunutta maa-ainesta. Tiivistykseen käytettävän moreenin vedenläpäisevyyden on oltava vähintään 10-8 m/s. Mikäli mahdollista, maan pinnassa oleva humusmaakerros on jätettävä koskemattomaksi. Pohjan mahdolliseen tiivistämiseen ja patoihin käytettävä moreeni ei saa sisältää rikkiä yli 0,5 % tai sisältää ympäristön kannalta merkittävässä määrin haitallisia metalleja ja sen on sovelluttava muidenkin ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettäväksi edellä kuvattuina rakennemateriaaleina. Laajennusalueelta mahdollisesti muodostuvat suotovedet on koottava hallitusti ja tarvittaessa käsiteltävä ennen niiden johtamista vesistöön. Tiivistyksistä ja muista suunnitelman mukaisesta rakenteesta poikkeamisista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle välittömästi. 2

3 3 Rikastushiekan laajennusalueen, rikastushiekka-alueen reunapatojen ja välipadon, dekantoitikaivon ja purkuputken, kierrätysvesipumppaamon sekä siihen liittyvän painevesiputken rakennussuunnitelmat ja mahdolliset valvontasuunnitelmat on toimitettava kolme kuukautta ennen töiden aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Rikastushiekka-alueelle sijoitettavalla rikastushiekalla ei saa olla merkittävää haponmuodostuspotentiaalia eikä siitä saa liueta merkittäviä määriä haitallisia metalleja. Aiemmin alueelle sijoitettu rapautuva sulfidipitoinen rikastaushiekka on pidettävä veden kyllästämänä. Veden pinnan korkeutta on tarkkailtava niillä osin rikastushiekkaaluetta, joihin on sijoitettu sulfidipitoista rikastushiekkaa. c) Kunttisuon louhinnassa muodostuva sivukivi on toimitettava louhostäyttöön mahdollisimman lyhyen varastointiajan jälkeen. Välivarastoidun ja louhostäyttöön toimitetun sivukiven määrästä on pidettävä kirjaa. Välivarastoalueelta muodostuvat suoto- ja valumavedet on koottava ja johdettava louhoksen yhteyteen rakennetun selkeytysaltaan kautta joko rikastamon käyttövedeksi tai rikastushiekka-alueelle. d) Rikastushiekan puhdistusvaahdotuksessa muodostuva ns. sulfidipitoinen residuaali voidaan sijoittaa Pajamalmin avolouhokseen pastatäyttönä, josta ei liukene loppusijoituspaikalleen sijoitettuna haitallisia määriä metalleja. Pastatäyttö voidaan tehdä louhosta ympäröivän kallion pintaan asti. Pastatäytön laboratoriokokein laadittu resepti laboratorioanalyysituloksineen ja suunnitelma tehtävistä varmistusanalyyseistä on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen pastatäytön aloittamista. Seurantatulokset on toimitettava viivytyksettä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Pastatäyttöön käytetyn sulfidipitoisen residuaalin määrästä on pidettävä kirjaa. e) Luvan saajan on nimettävä kaivannaisjätteen jätealueelle vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava viivytyksettä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. f) Tarkkailua ja kaivannaisjätteen jätealueen jälkihoitotoimenpiteitä on jatkettava toiminnan loputtua niin kauan kuin tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, alue on vakaa ja pysyvästi maisemoitu, alueesta ei aiheudu onnettomuuden vaaraa ja siitä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ei ole enää tarpeen tarkkailla. g) Läjitysalueella W3 olevan kiviaineksen hyödyntämistä ja alueen jälkihoitoa koskeva suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle mennessä. h) Kaivannaisjätteen jätealuetta koskevaksi vakuudeksi luvan saajan on asetettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle euron suuruinen vakuus ennen kaivosja rikastamotoiminnan aloittamista. Vakuuden kokonaismäärää tarkistetaan lupamääräysten tarkistamista varten tehtävän hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Määrätty vakuus on asetettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ympäristökeskus, tai pankkitalletukse-

4 na. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksi. i) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai kun kaivannaisjäteasetusta tai -direktiiviä täydennetään kaivannaisjätteen ominaisuuksien arviointimenettelyä tai kaivannaisjätteen jätealueen luokitusta koskevilla määräyksillä. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. ========================= 36. Käyttötarkkailussa on kirjattava ainakin seuraavat tiedot: - kaivoksen ja rikastamon tuotantotiedot ja toiminta-ajat, - polttoaineiden, kemikaalien ja räjähteiden laatu- ja kulutustiedot, - tiedot Luikonlahteen ja Petkellahteen johdetun veden laadusta, määrästä ja kuormituksesta tarkkailuohjelman mukaisesti, - toiminnassa muodostuneet kaivannais- ja muut jätteet (määrä, ympäristöministeriön päätöksen yleisimmistä jätteistä ja ongelmajätteistä mukainen jätekoodi, alkuperä, käsittely käyttäen jäteasetuksen (1390/1993) liitteiden 5 tai 6 mukaisia hyödyntämis- eli R- tai käsittely- eli D-koodeja, toimituspaikka sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat), - kaivosalueelta muodostuvien suoto- ja valumavesien käsittelemiseksi rakennettujen rakenteiden sekä sivukiven läjitysalueiden jälkihoitorakenteiden kunnon ja toimivuuden seurannan yhteydessä tehdyt havainnot ja mahdolliset tehdyt toimenpiteet, - tiedot ympäristönsuojelun kannalta olennaisista toimenpiteistä, - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista kuten asiakohdassa "Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet" on määrätty. Käyttötarkkailun havainnot on kirjattava käyttöpäiväkirjaan tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennusjärjestelmään, josta tiedot on saatavilla viiden vuoden ajan kuluvan vuoden päättymisestä lukien. Vastuuhenkilö on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Vaadittaessa käyttötarkkailussa kuvatut tiedot on annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 37. Voimassaolevaan tarkkailuohjelmaan on tehtävä ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt seuraavat täydennykset: Myllypuron kosteikon jälkeen on perustettava tarkkailupiste, jossa voidaan mitata veden virtaamaa ja ottaa näyte analysoitavaksi, Kylmäpuroon juoksutettavasta vedestä ja Kylmäpuron alapuolisesta vesistöstä on tutkittava nikkelin kokonaispitoisuuden lisäksi liukoisen nikkelin pitoisuus kerran kuukaudessa. ========================= 39. Vuosiraportin on sisällettävä ainakin onnettomuus- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit siten kuin tässä päätöksessä on määrätty sekä tarkkailutiedot siten kuin 4

5 niiden tarkkailusta on määrätty tai Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymässä tarkkailusuunnitelmissa on sovittu. ========================= 41. Tämän päätöksen mukainen kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointisuunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Suunnitelmasta on käytävä ilmi myös tarkkailupisteiden sijainti, pohjavesiputkien rakenne ja materiaali, käytettävät näytteenotto- ja analyysimenetelmät sekä tulosten luotettavuuden arviointimenetelmä. Tarkkailua voidaan muuttaa ja täydentää perustellusta syystä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, jolla on lisäksi oikeus tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa korjaukset ja täydennykset. ========================= 46. Neljännesvuosittain rikastushiekasta on määritettävä seuraavat kemialliset ominaisuudet: ph, sulfidisen rikin, Ca-, Mg-, NH 4 -, Cl-, NO 3 -, NO 2 -, PO 4 -, SO 4 -, Cd-, Co-, Cu-, Cr-, Fe-, Mn-, Ni-, Pb-, Hg- ja Zn -pitoisuus. Tulokset on toimitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset ja yhteenveto niistä on liitettävä tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi laadittavaan hakemukseen. 47. Toiminnan päästöistä aiheutuvien kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tehtävä Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelma on toimitettava TE-keskukselle 6 kuukauden kuluessa päätöksen antamista. TE-keskuksella on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa korjaukset ja täydennykset. ========================= Kalataloushaitan hyvittäminen Petkellahden alueella jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain euroa kalatalousmaksua käytettäväksi jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi Petkellahden alueella. Kalatalousmaksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava alueella toimivia osakaskuntia. Rikkaveden Luikonlahden alueella jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi luvan saajan on suoritettava kalanistutuksia siten, että vaikutusalueella istutetaan kappaletta yksikesäisiä vähintään 10 cm:n mittaisia planktonsiian poikasia ja kappaletta kaksivuotiaita vähintään 20 cm:n mittaisia järvitaimenia tai näiden kalojen kulloistakin rahallista arvoa vastaavasti muita Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymiä kaloja. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupaviraston päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä rikastamon neljännen täyden toimintavuoden loppuun mennessä, kuitenkin viimeistään Tarkistamista koskevassa hakemuksessa, on sen lisäksi mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä on säädetty, esitettä- 5

6 vä tässä päätöksessä asetettujen selvitysten, tutkimusten ja seurantatutkimusten tulokset sekä toiminnan lopettamista koskeva päivitetty suunnitelma. Laitoksen sijaintipaikka, ympäristön tila ja kaavoitus Muutokset toiminnassa Sijaintipaikan ympäristön tilassa (maa- ja kallioperä, pohjavedet, ilmanlaatu, melu ja tärinä, vesistöt, kalastus) ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2008 jälkeen. Myöskään maankäyttömuodoissa, mukaan lukien luonnonsuojelualueet, ei ole tapahtunut muutoksia. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon maakuntakaavan, joka on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Rikastamo ja lähialueet on kaavassa merkitty kaivostoimintojen alueeksi (EK) ja lisäksi laajemmalla rajauksella on merkintä SV eli kaivostoimintojen alueiden suojavyöhyke. EK -merkintään liittyy suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamat vesistövaikutukset. Voimassa olevan luvan saanut Finn Nickel Oy on asetettu konkurssiin ja Kylylahti Copper Oy on ostanut toiminnot velvoitteineen konkurssipesältä. Rikastamolla käsiteltävä malmi tuodaan hakijan Polvijärven kunnan Kylylahdella sijaitsevasta kaivoksesta. Kaivostoiminnalle on voimassa oleva Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa päätös nro 142/07/2, annettu , jota on talousjätevesien jätevesien johtamisen osalta muutettu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 26/08/2, annettu Kupari-kobolttiesiintymä sijaitsee kiilleliuskeiden ja mustaliuskevälikerrosten ympäröimän vuolukivi-serpentiniittimassiivin erityisen paksun muuttumisvyöhykkeen yhteydessä. Malmi koostuu semimassiivisesta ja pirotemalmista, jotka ovat mineralogialtaan samankaltaiset. Esiintymän päämalmimineraalit ovat rikkikiisu, magneettikiisu, kuparikiisu ja sinkkivälke, mutta myös pentlandiittia (Ni-sulfidi), kobolttipentlandiittia ja kobaltiittia esiintyy jonkin verran. Taloudellisesti merkittävimpiä metalleja ovat kupari ja koboltti sekä vähemmän merkittäviä nikkeli, sinkki ja kulta. Malmi sisältää paikoitellen Outokumpu-tyypin kiville ominaista kromia runsaasti. Pääharmeena on kvartsi. Muita harmemineraaleja ovat amfibolit ja kalsiitti. Murskattavan ja rikastettavan malmin määräksi on ilmoitettu tonnia vuodessa. 6 Rikastamolla ensimmäisessä vaiheessa saadaan kuparirikaste sekä kobolttinikkelirikaste. Koboltti-nikkelirikaste tuotetaan omassa vaahdotuspiirissään, minkä avulla tuotteen laatu optimoidaan siten, että koboltti- ja nikkelipitoisuus saadaan mahdollisimman korkeaksi. Kupari- ja koboltti-nikkelipiirien jätteestä erotetaan sinkkirikaste. Sinkkipiirin jätteestä erotetaan vielä rikkirikaste ja lopulliseksi jätteeksi jää rikastushiekka. Rikkirikasteen tuottaminen mahdollistaa happoa tuottamattoman rikastushiekan muodostumisen. Rikastamon vedenkäyttö kasvaa toiminnan muuttuessa. Rikastusprosessissa käytetään raakavettä noin m 3 /a. Vedenottoa varten Petkellahdella on vedenottamo. Raakaveden ottotarvetta vähentää käyttöön otettava pro-

7 sessivesien kierrätys. Kierrätysaste on toisen toimintavuoden loppuun mennessä 50 % ja neljännen toimintavuoden loppuun mennessä 80 %. 7 Prosessissa syntyvä koboltti-nikkelirikaste välivarastoidaan rakennettavaan välivarastoaltaaseen. Rikasteliete pumpataan putkilinjaa pitkin välivarastoaltaaseen, jossa se varastoidaan vedellä kyllästyneenä (vesipinnan alla) hapettumisen estämiseksi. Kun rikasteelle on löytynyt jatkojalostusprosessi tai hyödyntäjä, se otetaan jatkojalostettavaksi tai toimitetaan hyödynnettäväksi. Välivarastoallas rakennetaan tekemällä siihen moreenista ja louheesta reunapadot sekä tiivistämällä altaan pohja ja patopenkereet keinotekoisella eristeellä (esimerkiksi 2 mm:n HDPE-kalvo). Tiivis rakenne estää suotovesien syntymisen sekä päästöt maaperään ja pohjaveteen. Altaan ylivuotovedet johdetaan rikastushiekka-alueelle. Välivarastoaltaan maa-alueet ovat hakijan omistuksessa. Alustavien suunnitelmien mukaan välivarastoaltaan varastotilavuus vastaa noin 5 10 vuoden aikana tuotettavan kobiltti-nikkelirikasteen tilavuutta. Prosessissa syntyvä rikkirikaste, arviolta tonnia vuodessa, välivarastoidaan Pajamalmin louhokseen, jonne se pumpataan putkilinjaa pitkin. Rikaste varastoidaan vedellä kyllästyneenä (vesipinnan alla) hapettumisen estämiseksi. Välivarastoitava rikkirikaste on tulkittavissa kaivannaisjätteeksi, mikäli sille ei löydy jatkokäyttöä alle vuoden kuluessa. Rikaste toimitetaan välivarastosta jatkokäyttöön, kun sille on löytynyt hyödyntämispaikka. Toimintaan kuuluvat valmistelevina töinä kaivosvesien selkeytysaltaan rakentaminen ja louhoksen tyhjentäminen vedestä sekä louhoksen kallioseinämien tiiveyden selvittäminen ja tarvittaessa seinämien tiivistäminen. Kallioseinämien tiivistäminen voidaan tehdä tiiveysselvityksen perusteella esim. injektoimalla halkeamat betonilla. Mikäli lisäselvityksissä ilmenisi, että Pajamalmin louhos ei sovellu rikkirikasteen välivarastointiin, välivarastointi tehdään rikastamoalueelle perustettavalla läjitysalueella. Tällöin läjitysalueen pohja tiivistetään (esim. 2 mm:n HDPE-kalvo tai eriste, jonka k-arvo 1x10-9 m/s), joka estää suotovesien syntymisen sekä päästöt maaperään ja pohjaveteen. Altaan ylivuotovedet johdetaan rikastushiekka-alueen kautta käsiteltäviksi. Rikastushiekan koostumuksen määrää rikastusprosessi, joka poistaa suurimman osan arvomineraaleista, kuten kuparikiisun, sinkkivälkkeen, pentlandiitin (Ni-sulfidi) ja kobolttipitoiset mineraalit, sekä rautasulfidit (rikki- ja magneettikiisu). Rikastushiekkamateriaalista poistuu muun muassa rikkiä sekä raskas- ja epämetalleja, kuten Cu, Zn, Ni, Co, As, Hg ja U. Malmityypin rikkikiisu on rikastunut koboltista sekä arseenista ja magneettikiisu nikkelistä, joten rikastushiekan rautasulfidipitoisuuden väheneminen ilmenee myös rikkikiisuun sisältyneen koboltin ja magneettikiisuun sisältyneen nikkelin määrän pienenemisenä. Rikastushiekasta on rikkipitoiset mineraalit poistettu lähes kokonaan, joten rikastushiekan muiden, ei-sulfidisten mineraalien (mm. silikaattien) osuus mineralogisesta kokonaiskoostumuksesta kasvaa vastaavasti. Koboltin, arseenin ja vanadiinin pitoisuudet rikastushiekassa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut kynnysarvot sekä kuparin, nikkelin, antimonin ja kromin pitoisuudet ylemmät ohjearvot. Koerikastusten perusteella puhdistetun rikastushiekan rikkipitoisuus vaihtelee vä-

8 lillä 0,2 0,6 % pitoisuuden ollessa keskimäärin 0,3 %. Rikastamolla syntyvän rikastushiekan ominaisuudet poikkeavat hieman esitetystä, mutta syntyvä rikastushiekka on happoa tuottamatonta (NPR> 4). Muodostuvaa rikastushiekkaa ei voida pitää pysyvänä jätteenä metallipitoisuuksiensa (useiden metallien pitoisuudet yli VNa 214/2007 kynnysarvotasojen) sekä metallien liukenevuuden vuoksi. Rikastushiekalle tehtyjen liukoisuuskokeiden mukaan rikastushiekan yliteveden Co-, Cu-, Mo- ja Ni -pitoisuudet ylittivät vesiympäristölle haitattoman pitoisuuden suositusraja-arvon. Cd- ja Hg -pitoisuudet alittivat vesiympäristölle vaarallisten aineiden ja niiden suurimpien sallittujen päästöraja-arvojen pitoisuusraja-arvot. Ylitevedestä mitattiin talousvesille annetut ohjearvot ylittäviä nikkeli-, antimoni- ja sulfaattipitoisuuksia. Mineralogisen ja kemiallisen koostumuksen perusteella sulfideista puhdistettu rikastushiekka voi soveltua käytettäväksi kaivosalueiden ulkopuolella täyttö- tai rakennusmateriaalina niissä kohteissa, joihin se soveltuu sekä teknisesti että haittaainepitoisuuksiensa puolesta (esim. kaatopaikkojen rakenteissa). Rikkirikasteen ainepitoisuuksia on tutkittu rikastuskokeiden yhteydessä. Sen liukoisuus- ja hapontuotto-ominaisuuksia ei ole tutkittu. Rikkirikaste ei ole luokiteltavissa pysyväksi jätteeksi korkeiden rikki- ja metallipitoisuutensa vuoksi (S 37,8 %). Rikaste on todennäköisesti happoa tuottavaa. Rikastuksessa käytettävät kemikaalit ja niiden määrät tulevat muuttumaan ja ovat seuraavat: Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus (t/a) Sammutettu kalkki (Ca(OH) 2 ) ph:n säätö 880 Rikkihappo (H 2 SO 4 ) ph:n säätö 220 AP-3418A (natriumisobutyyliditiofosfinaatti ) Kokooja 22 SIPX (natriumisopropyyliksantaatti) Kokooja 60 PAX (kaliumamyyliksantaatti) Kokooja 22 Kuparisulfaatti (CuSO 4 5 H2O) Aktivaattori 83 Sinkkisulfaatti (ZnSO 4 7 H 2 O) Painaja 110 MIBC (metyyli-isobutyylikarbinoli) Vaahdote 44 Flokkulantit Sakeutus Rikastamon vedenkäyttö kasvaa toiminnan muuttuessa. Rikastusprosessissa käytetään raakavettä noin m 3 /a. Vedenottoa varten Petkellahdella on vedenottamo. Raakaveden ottotarvetta vähentää käyttöön otettava prosessivesien kierrätys, joka tehdään aiempien suunnitelmien ja lupapäätöksen 104/08/2 mukaisesti (kierrätysaste toisen toimintavuoden loppuun mennessä 50 % ja neljännen toimintavuoden loppuun mennessä 80 %). Prosessissa muodostuva jätevesi johdetaan yhdessä rikastushiekan kanssa rikastushiekka-alueelle, jossa selkeytynyttä vettä johdetaan prosessivedeksi ja osa juoksutetaan Kylmäpuroa pitkin Luikonlahteen. 8

9 9 Muutokset päästöissä ja niiden vaikutukset ympäristöön Vesistö Prosessoitavan malmin ja prosessivesimäärien muuttuessa myös arvioitu vesistökuormitus muuttuu. Jätevesimäärät ovat toiminnan alkuvaiheessa samalla tasolla kuin aiemman rikastamotoiminnan aikana. Vesien kierrätyksen alkaessa jätevesimäärät alittavat aiemmassa rikastamotoiminnassa alueelle johdetun jätevesimäärän. Kylmäpuron kautta johdetaan Luikonlahteen vettä yleensä vain tulva-aikana keväällä ja syksyllä, jolloin laimentumisolosuhteet ovat hyvät, veden lämpötila on alhainen ja biologiset prosessit hitaampia kuin kesällä. Johdettavat vedet voivat sisältää lievästi kohonneita pitoisuuksia kiintoainetta ja rautaa sekä metalleista lähinnä nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Jätevedet sisältävät myös sulfaattia ja muita elektrolyyttejä. Jätevesissä ei ole merkittävästi ravinteita eikä happea kuluttavia aineksia, joten vaikutukset vesistön rehevöitymiseen tai happitilanteeseen ovat vähäisiä. Lisäksi vedet voivat sisältää aiemman rikastamotoiminnan rikastushiekasta peräisin olevaa arseenia. Osa rikastusprosessissa käytettävistä kemikaaleista tarttuu rikastushiekan pintaan ja kulkeutuu rikastushiekan läjitysalueelle. Kemikaalien joutuminen Heinälammen selkeytysaltaaseen ja siitä edelleen ympäristöön on vähäistä, eikä niistä aiheudu purkuvesistölle haittaa. Laaditun kuormitusarvion alaraja perustuu arvioon parhaasta saavutettavissa olevasta veden laadusta käsittelyn jälkeen ja arvion yläraja arvioituihin maksimipitoisuuksiin käsitellyissä vesissä. Eri tuotannon vaiheissa arvioitu kuormitus on seuraava: Pitoisuus käsitellyssä vedessä Toiminnan alkuvaihe Prosessivesien kierrätys 50 % (2 Prosessivesien kierrätys 80 % (3 mg/l Kuormitus, kg/a Kuormitus, kg/a Kuormitus, kg/a Nikkeli 0,1 0, Koboltti 0,05 0, Kupari 0,05 0, Arseeni 0,05 0, Kiintoaine Rauta (1 Prosessiveden kierrätys ei vielä käynnissä, juoksutus Luikonlahteen on 2,2 Mm 3 /a. (2 Prosessiveden kierrätyssuhde 50 %:ia, juoksutus Luikonlahteen on 1,3 Mm 3 /a. (3 Prosessiveden kierrätyssuhde 80 %:iin, juoksutus Luikonlahteen on 0,46 Mm 3 /a. Kuormitusarvio on epävarma Heinälammesta Kylmäpuroon johdettavien vesimäärien osalta sekä käsiteltyjen vesien ainepitoisuuksien osalta. Kuormitusarviot perustuvat teoreettisiin laskelmiin sekä aiempiin kokemuksiin ja yleiseen tietämykseen kyseisillä menetelmillä saavutettavasta puhdistustasosta. Kuormitusarvion alaraja, joka myös alittaa aiemman rikastamotoiminnan aikana toteutuneen kuormitustason, perustuu arvioon parhaimmasta saavutettavissa olevasta vedenlaadusta käsittelyn jälkeen. Kuormitusarvion yläraja perustuu arvioituihin keskimääräisiin maksimipitoisuuksiin kä-

10 sitellyissä vesissä. Toteutuvan kuormituksen kussakin tuotantovaiheessa arvioidaan olevan taulukossa arvioitujen kuormituksen ylä- ja alarajan välillä. Jätevesien vaikutukset Luikonlahden veden laatuun arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi, sillä kuormitus ei merkittävästi lisäänny aiemman rikastamotoiminnan kuormitukseen verrattuna ja prosessiveden kierrätyksen alettua jätevesimäärän ja vesistökuormituksen arvioidaan pienentyvän. Aiemmankaan rikastamotoiminnan seurauksena vesistössä ei ole havaittu merkittäviä haitallisia muutoksia vedenlaadussa, eikä suunnitellusta toiminnasta arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Luikonlahden vedestä aiemman rikastamotoiminnan aikana mitatut metallipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alhaisia ja selvästi alle talousveden raja-arvojen sekä eri organismien LC 50 - ja EC 50 -arvojen. Rikastamotoiminnasta aiheutuvan kuormituksen seurauksena metallipitoisuuksien Luikonlahden vedessä ei arvioida merkittävästi nousevan aiemman toiminnan aikaiseen tilanteeseen verrattuna. Vesistöön johdettavilla vesillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Luikonlahden kalastoon, eläinplanktoniin tai pohjaeläimistöön eikä merkittävää vaikutusta kalastukseen tai vesien muulle käytölle, kuten virkistyskäytölle. Aiemmissa tutkimuksissa metallien ei ole havaittu kertyneen kaloihin eikä näin arvioida tapahtuvan suunnitellun rikastamotoiminnan seurauksena. Vaikutukset Retusen alueelle arvioidaan vähäisiksi. Rikastamotoiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä Retusen Petkellahteen ja kuormitus rikastushiekka-alueelta vanhan kuparikaivosalueen ja Palopuron sekä Myllypuron vesienkäsittelyjärjestelmien kautta arvioidaan vähäiseksi. Nykyisin rikastushiekka-alueelta Suursuolle kulkeutuvia suotovesiä käsitellään kosteikkopuhdistamossa, käsitellyt vedet kootaan keruuojilla ja pumpataan rikastushiekka-alueen kautta Heinälampeen. Ilma Malmin esimurskauksen pölypäästöt voivat hieman kasvaa murskattavan malmimäärän kasvaessa. Murskauksessa syntyvä pöly on karkeaa ja sen kulkeutumismatka on lyhyt. Vaikutusalueena on murskaamon ympäristö noin 100 metrin säteellä, eikä pölypäästöillä arvioida olevan vaikutusta tehdasalueen ulkopuolella. Toiminnan ilmapäästöt eivät muilta osin muutu merkittävästi toiminnan muuttuessa. Rikastamon pölypäästöt ovat pieniä, koska rikastus on märkäprosessi. Rikastushiekka-alueelta syntyy ajoittain pölypäästöjä, jotka rajoittuvat kaivospiirin alueelle. Rikastushiekka-alueen pölyämistä vähennetään läjitysteknisesti, pitämällä läjitysalueen pinta mahdollisimman suurilta osin märkänä. Melu ja tärinä Rikastamotoiminnan melu ja siihen liittyvän liikenteen ja työkoneiden aiheuttama melu eivät tule merkittävästi muuttumaan aiemman rikastamotoiminnan melupäästöihin verrattuna. Toiminnan yli 55 db:n melutasot rajoittuvat rikastamon välittömään läheisyyteen. 10

11 11 Vaikutus luontoon Hakijan rikastamotoiminnoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luontoarvoihin tai suojelukohteisiin. Suunniteltu toiminta tapahtuu olemassa olevalla teollisuus- ja kaivosalueella, eikä toiminta tule merkittävästi muuttumaan aiemmasta. Maaperä ja pohjavesi Rikastamon normaalitoiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista eikä pilaantumisvaaraa luokitelluille pohjavesialueille. Rikastushiekka-alueella on vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen, mutta vaikutukset eivät muutu nykyisestä. Alueen pohjamaa on tiivistynyt suurelta alalta ja laajennusalueella pohjamaa on tiivis hienoainesmoreeni, minkä vuoksi suotovesien vaikutus pohjavesiin jää pieneksi. Rikastushiekka-alue sijaitsee kallioselänteiden rajaamalla pienvaluma-alueella, jonka vaikutuspiirissä ei ole talousvesikaivoja, eikä valuma-aluetta voida pitää alueen geologisen ja kallion geokemiallisten ominaispiirteiden takia merkittävänä pohjaveden reservialueena. Rikastushiekan haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalti maaperään tai pohjaveteen. Rakennettavan koboltti-nikkelirikasteen välivarastoaltaan tiivis rakenne estää suotovesien syntymisen sekä päästöt maaperään ja pohjaveteen. Altaan ylivuotovedet johdetaan rikastushiekka-alueen kautta käsiteltäviksi. Rikkirikaste välivarastoidaan Pajamalmin louhoksessa. Ennen välivarastoinnin aloittamista louhoksen kallioseinämät tarvittaessa tiivistetään, mikä estää päästöt maaperään ja pohjaveteen. Poikkeama-, onnettomuus- ja hätätilanteet ja niihin varautuminen Rikastamotoiminnan mahdollisia merkittävimpiä onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat tulipalo, kemikaali- tai polttoainevuodot, liikenneonnettomuudet, jätevedenkäsittelyn häiriöt ja rikastushiekka-alueen patorakenteen murtuminen. Niitä estetään lähinnä toiminnan tarkkailulla ja ohjeistuksella sekä laitoksen kunnossapidolla. Poikkeuksellisesta ympäristöön kohdistuneesta päästöstä tai ympäristölle haitallisesta tapahtumasta ilmoitetaan ympäristöviranomaisille sekä tarvittaessa kunnan pelastusviranomaiselle. Rikastamolle laaditaan suunnitelma, joka koskee vaarojen ehkäisyä, toimenpiteitä vahinkojen rajoittamiseksi poikkeuksellisten päästöjen tapahtuessa sekä häiriö- ja vahinkotilanteissa. Lisäksi laaditaan toiminnan ympäristöriskinarviointi. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi.

12 12 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on jatkuvaa ja siihen kuuluvat rikastamon toiminnan sekä puhdistuslaitteiden ja -rakenteiden tarkkailut. Käyttötarkkailussa kirjataan: käsitellyt malmimäärät tuotantomäärät (rikasteet) toiminta-ajat kemikaalien ja polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot raakaveden (Petkellahti) ja kierrätysveden määrät tiedot Luikonlahteen ja Petkellahteen johdetun veden määrästä, laadusta ja kuormituksesta jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen käytettyjen rakenteiden seurannan yhteydessä tehdyt havainnot ja mahdolliset tehdyt toimenpiteet tuotetut jätteet ja kaivannaisjätteet; määrä, laatu, alkuperä, käsittely ja toimituspaikka tiedot ympäristönsuojelun kannalta olennaisista toimenpiteistä onnettomuus- ja häiriötilanteet: kirjataan tapahtuma, sen kesto, tehdyt toimenpiteet ja aiheutuneet päästöt ulkopuolisten tekemät havainnot ja mahdolliset valitukset: kirjataan asia ja tehdyt toimenpiteet Käyttötarkkailun tarkkailutiedot ja havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan tai vastaavaan tietojen tallennusjärjestelmään. Dokumentointi säilytetään rikastamolla ja esitetään tarvittaessa viranomaisille. Käyttötarkkailun tietoja hyödynnetään vuosiraportoinnissa. Kemikaalivarastoja, -säiliöitä ja -siiloja sekä pumppujen ja linjojen toimintaa seurataan säännöllisesti osana käyttötarkkailua. Pintapuolista tarkkailua tehdään vähintään kerran viikossa. Säiliöiden sisäpuolinen tarkastus tehdään noin 10 vuoden välein. Rikastushiekka-altaan patojen kuntoa tarkkaillaan päivittäin tehtävillä tarkastuskierroksilla. Tarkkailuun kuuluvat lisäksi vuositarkastukset ja määräajoin tehtävä katselmus, johon valvontaviranomainen osallistuu. Vedenpinnan korkeutta rikastushiekkaalueella ja patovyöhykkeillä seurataan alueelle asennetusta kolmesta tarkkailuputkesta (P2, P3 ja P4). Mittaukset tehdään kuukausittain. Rikastushiekka-altaan täyttöalueen korkeus mitataan säännöllisin väliajoin vaa'itsemalla. Rikastushiekka-alueen avovedenpinnan korkeutta sekä mahdollista eroosiota tarkkaillaan säännöllisesti. Rikastushiekan laadunseurantaa tehdään kerran vuodessa. Rikastushiekka-altaalle johtavasta rikastushiekasta otetaan näyte neljännesvuosittain. Näytteenotosta vastaa laitoksen käyttöhenkilökunta. Näytteet suodatetaan laitoksen laboratoriossa suodatinpaperin läpi ja suodattimelle jäävä kiintoaines säilötään. Näytteet toimitetaan analyysilaboratorioon, jossa näytteet yhdistetään edelleen vuoden ajanjaksoa edustavaksi kokoomanäytteeksi ja analysoidaan. Laboratorioanalyysit tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Rikastushiekasta analysoidaan kemialliset ominaisuudet (ph, sulfidisen rikin, Ca-, Mg-, NH 4 -, Cl-, NO 3 -, NO 2 -, PO 4 -, SO 4 -, As-, Cd-, Co-, Cu-, Cr-, Fe-, Mn-, Ni-, Pb-, Sb-, V-, Hg- ja Zn -pitoisuus) sekä määritetään ha-

13 ponmuodostus- ja metallien liukoisuuspotentiaali. Mikäli rikastushiekkojen laadun vaihtelu osoittautuu ensimmäisten tarkkailukertojen tulosten perusteella vähäiseksi, esitetään analysointi tehtävän jatkossa kerran kolmessa vuodessa. Tarkkailutiheyden ja analyysimenetelmien muutoksista sovitaan erikseen valvovan viranomaisen kanssa. Kaivosalueelta muodostuvien suoto- ja valumavesien käsittelemiseksi rakennettujen rakenteiden sekä sivukiven läjitysalueiden jälkihoitorakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan osana käyttötarkkailua. Tehdyt havainnot ja mahdolliset tehdyt toimenpiteet kirjataan. Päästötarkkailu Jätevesiä juoksutetaan Heinälammesta Kylmäpuron kautta Luikonlahteen yleensä kahtena juoksutuskautena: keväisin (toukokuu) ja syksyisin (syys lokakuu). Näytteet otetaan jätevesien juoksutuskausina. Juoksutusjärjestelyistä sovitaan aina ennen aloittamista Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Näytepisteet ovat seuraavat: Näytepiste Kuvaus J2 Heinälampi, pato (Kylmäpuron yläjuoksu) J3.1 Kylmäpuron alajuoksu, noin 150 m maantiestä J1 Suotovesioja Pv4 Ohitusuoma Heinälammesta Kylmäpuroon juoksutettavasta jätevedestä (J2) otetaan yksi näyte jokaista juoksutusviikkoa kohti. Samalla mitataan juoksutettava jätevesimäärä näytteenottopäivänä. Viikkonäytteet toimitetaan laboratorioon, jossa ne yhdistetään viikkovirtaamien suhteessa tilavuuspainotettuina juoksutuskauden kokoomanäytteiksi. Vesinäytteet asemilta J1 ja J3.1 otetaan kerran juoksutuskauden aikana. Pisteen J3.1 sekä pisteen Pv4 näytteet otetaan juoksutuskauden aikana samanaikaisesti jonkin pisteen J2 näytteenottokerran kanssa, jotta jätevesien ja ohitusuoman luonnon vesien vaikutusta voidaan verrata Kylmäpuron alajuoksun veden laatuun. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, happi (pitoisuus ja kyllästysprosentti), kiintoaine, rauta, mangaani, arseeni, koboltti, kromi, kupari, sinkki, nikkeli, liukoinen nikkeli, antimoni, molybdeeni, sulfaatti ja COD Mn. Tutkimustulosten ja virtaamatietojen perusteella lasketaan kuormitukset. Kosteikkoasemilta K1 (Suurisuon kosteikosta purkautuva vesi), K2 (Palolammen kosteikosta purkautuva vesi) ja K3 (Myllypuron kosteikosta purkautuva vesi) näytteet otetaan neljännesvuosittain. Petkelpurosta Pv2 otetaan näytteet kahdesti vuodessa (toukokuu, syyskuu). Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila sekä arvioidaan tai mitataan veden virtaama. Näytteet analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, happi (pitoisuus ja 13

14 kyllästysprosentti), kiintoaine, sameus, rauta, mangaani, arseeni, koboltti, kromi, kupari, sinkki, nikkeli, liukoinen nikkeli, antimoni, molybdeeni, sulfaatti ja COD Mn. Tutkimustulosten ja virtaamatietojen perusteella lasketaan kuormitukset. Vaikutustarkkailu Pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan neljästä pohjavesiputkesta sekä viidestä kaivosta otettavin näyttein. Vesinäytteet otetaan myös Luikonlahden kaivoskuilusta. Lisäksi tarkkailuihin otetaan mukaan Lomakeskuksen lähde, mikäli Lomakeskuksessa aletaan harjoittaa majoitustoimintaa. Lomakeskus ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Vesinäytteet otetaan puolivuosittain (toukokuu, syyskuu). Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden lämpötila ja pinnankorkeus. Näytteet toimitetaan laboratorioon, jossa ne analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, happi (pitoisuus ja kyllästysprosentti), kiintoaine, rauta (liuk.), mangaani (liuk.), arseeni (liuk.), koboltti (liuk.), kupari (liuk.), sinkki (liuk.), nikkeli (liuk.), antimoni (liuk.), molybdeeni (liuk.), sulfaatti ja COD Mn. Vaikutuksia vesistöihin tarkkaillaan yhdeksästä tarkkailupisteestä. Fysikaaliskemiallisten analyysien lisäksi tehdään myös a-klorofyllimäärityksiä, pohjaeläinseurantaa ja sedimentin laadun seurantaa. Veden a-klorofylli-pitoisuus määritetään elokuussa otettavista vesinäytteistä. Mikäli keväällä juoksutetaan jätevesiä Luikonlahteen, näytteet otetaan myös kesäkuussa juoksutuksen loputtua. Pohjaeläinnäytteet otetaan syys lokakuussa joka kolmas vuosi (edellisen kerran 2009; seuraavat kerrat 2012, 2015, jne.). Näytteistä määritetään lajisto ja biomassa sekä tehdään havainnot pohjan laadusta. Sedimenttinäytteet otetaan seuraavan kerran vuonna 2011 ja sen jälkeen joka 5. vuosi. Näytteistä analysoidaan kuiva-aine, hehkutusjäännös, kupari-, sinkki-, nikkeli-, koboltti-, kromi-, arseeni-, antimoni- ja molybdeenipitoisuus. Raportointi Kunkin tarkkailukerran tulokset (jätevesi, pintavesi ja kosteikot, pohjavesi, vesistö) toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Kaavin ympäristölautakunnalle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Tulosten mukana toimitetaan lyhyt lausunto analyysituloksista ja havainnoista, huomioiden erityisesti tavanomaisesta poikkeavat tulokset. Tarkkailuvuoden päätyttyä laaditaan vuosiyhteenveto kuormitus- ja vaikutustarkkailuista sekä käyttötarkkailusta. Vuosiyhteenveto toimitetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Kaavin ympäristölautakunnalle sekä Pohjois- Savon ELY-keskukseen. 14 Hakijan esitys lupaehdoiksi Hakija on esittänyt seuraavia muutoksia lainvoimaisen lupapäätöksen määräyksiin. lupamääräyksessä 6 olevia nikkelin, kuparin ja koboltin vesistöön johdettavia kokonaismääriä koskevia raja-arvoja esitetään nostettavaksi nykyisistä 310 kilogrammasta vuodessa 450 kilogrammaan vuodessa. Kuormituksen kokonaismäärää koskevien raja-arvojen tulisi olla aiempaan toimintaan liittyviä raja-arvoja korkeammat, koska rikastamon kapasiteetti ja vesimäärä kasvavat.

15 lupamääräyksen 20 d) kohta esitetään poistettavaksi, koska määräyksen kohteena olevaa jaetta ei muodostu lupamääräyksen 20 g) kohdan määrä-aikaa esitetään jatkettavaksi saakka, koska Finn Nickel Oy:n konkurssipesän kanssa tehty liiketoimintakauppa on tehty tammikuussa Rikastamon käynnistyminen voi tapahtua aikaisintaan vuoden 2011 lopussa, joten määräyksen kohteena olevan kiviaineksen hyödyntäminen on mahdollista aloittaa vasta rikastamon käynnistyttyä. lupamääräyksen 20 h) kohdassa määrättyä kaivannaisjätealueen vakuutta esitetään korotettavaksi eurosta euroon. Lupapäätöksen tarkistamista koskevaa määräystä esitetään muutettavaksi kuuluvaksi seuraavasti: Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi rikastamon neljännen täyden toimintavuoden loppuun mennessä, kuitenkin viimeistään Toiminnan aloittamislupapyyntö Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa saada aloittaa Luikonlahden rikastamon toiminta heti lupapäätöksen saatuaan muutoksenhausta huolimatta. Perusteluiksi esitetään seuraavaa: Tarkoituksena on ottaa käyttöön olemassa oleva infrastruktuuri tekemällä siihen ainoastaan pieniä muutoksia ja kunnostustöitä. Olemassa olevan rikastushiekka-alueen käyttämisestä aiheutuu vain vähäistä maiseman ja luonnon fyysisten olosuhteiden muuttumista. Nämä muutokset alueen olosuhteissa eivät ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eikä niitä näin ollen huomioida toiminnan aloittamislupaa, ympäristön ennalleen palautettavuutta tai vakuuden määrää harkittaessa. Keskeytyneenä olleen malmin murskauksen ja rikastamisen sekä rikastushiekan käsittelyn uudelleen aloittamisesta aiheutuvat melu-, pöly- ja tärinähaitat voidaan lopettaa välittömästi, mikäli muutoksenhaun johdosta lupa evätään. Alueelle varastoidut polttoaineet, kemikaalit ja jätteet voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai uusiokäyttöön. Kaivannaisjätteet voidaan pysyvästi sijoittaa kaivos ja rikastamoalueelle ilman ympäristön pilaantumisen merkittävää vaaraa. Rikastushiekka-alueen laajentamiseen tarvittavat alueet ovat hakijan omistuksessa. Rikastushiekka-alue saadaan maisemoitua kaukomaisemaan sopeutuvaksi. Vaikutukset lähimaisemaan rajoittuvat pääosin haetun kaivospiirin alueelle. Keskeytyneenä olleen malmin murskauksen ja rikastamisen sekä rikastushiekan käsittelyn uudelleen aloittamisesta vesistöön kohdistuvat päästöt eivät aiheuta palautumattomia muutoksia vesien tilassa. Toiminnan loputtua toiminnasta aiheutuva kuormitus vesistöön pienenee kohtuullisen nopeasti lähelle alueella aiemmin vallinnutta tasoa eikä kuormituksesta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Keskeytyneenä olleen malmin murskaukseen ja rikastamiseen sekä rikastushiekan käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvilla päästöillä ei ole sellaisia vaikutuksia,

16 ettei oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen kuormituksen aiheuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne päättyvät, jos lupapäätös kumotaan. Kaivos- ja rikastamotoiminta ovat jatkuneet alueella lähes 40 vuotta ja ne eivät ole tähän mennessä aiheuttaneet vakavaa haittaa taikka vahinkoa ympäristölle taikka haittaa terveydelle. Toimittaessa rikastamo- ja kaivostoiminnassa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ympäristökuormituksen ja ympäristövaikutusten arvioidaan jopa vähentyvän aiempaan rikastamotoimintaan verrattuna. Mahdollisten valitusten johdosta hankkeen käynnistäminen saattaisi lykkääntyä usealla vuodella. Luikonlahden rikastamon käyttöönotto ja kaivostoiminnan aloitus hakijan Kylylahden kaivoksella ovat täysin riippuvaisia toisistaan. Jos Luikonlahden rikastamon käyttöönotto viivästyisi, myös Kylylahden kaivoshanke Polvijärvellä lykkääntyisi tai jopa peruuntuisi, aiheuttaen merkittäviä taloudellisia tappioita myös Polvijärven kunnassa. Hakija esittää ennen toiminnan aloittamista asetettavaksi vakuudeksi euroa. Vakuus asetetaan ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vahinkoarvio ja korvaukset Rikastamon toiminnasta ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennalta arvioiden hankkeesta ei myöskään aiheudu pohjaveteen tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Voimassa olevassa luvassa on asetettu kalatalousvelvoitteita eli kalatalousmaksu ja kalojen istutusvelvoite. 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Alkuperäisestä hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Kaavin kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kaavin kunnassa välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanomalehti Koillis-Savossa. Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.

17 17 Lausunnot 1. Pohjois-Savon ELY-keskus/ympäristö- ja luonnonvarat lausuu, että nikkelin, kuparin ja koboltin kuormitusraja-arvot tulee pysyttää Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 104/08/02 mukaisina. Luikonlahden tilan säilyminen hyvänä edellyttää, että kuormitusta vähennetään selvästi 2000-luvun puolivälin tasolta. Vuoksen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvän vesienhoidon toimenpideohjelman perusteella vesistön hyvää tilaa ei saa vaarantaa. Tehokas vesien kierrätys vähentää jätevesien määrää ja tehostaa metallien erotusta jätevesistä. Yhtiön on mahdollista päästä selvästi pienempiin jätevesien metallien kuormituksiin käyttämällä parasta käyttökelpoista jätevesien käsittelytekniikkaa ja toimimalla parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Valtioneuvoston kaivannaisjäteasetuksen perusteella yli vuoden välivarastoinnin jälkeen CoNi-rikasteen ja rikkirikasteen välivarastointialueet on tulkittava kaivannaisjätealueiksi. Edellä mainitun asetuksen perusteella rikkirikaste on ensisijaisesti varastoitava Pajamalmin louhokseen. Rikasteiden välivarastointialtaan tiivisterakenteeksi ehdotettua HDPE-kalvo ei ole yksin riittävä rakenne maaperään ja pohjaveteen syntyvien päästöjen estämiseksi. CoNi-rikasteen välivarastointialtaan tiivistys tulee tehdä materiaalista, joka pidättää rikasteesta mahdollisesti liukenevia metalleja. Tiivisterakenteena voidaan käyttää esimerkiksi turvekerrosta, jonka paksuus on noin 50 cm ja k-arvo < 1x 10-9 m/s tai moreenin (rikkipitoisuus alle 0,5 %) ja turvekerroksen yhdistelmää, jonka k-arvo on <1x10-9 m/s. Mikäli louhoksen seinämiä ei pystytä tiivistämään, tulee rikkirikaste sijoittaa altaaseen, jonka tiivisterakenne on vastaava kuin CoNi-rikasteen välivarastointialtaassa. Hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman sisällöstä ja vakuuden suuruudesta ei ole huomautettavaa. 2. Pohjois-Savon ELY-keskus/kalatalous lausuu, että toiminnan jälkihoidosta annetussa päätöksessä on määrätty Luikonlahden ja Retusen Petkellahden kalataloushaitoista kompensaatioita sekä velvoitteen kalataloustarkkailusta. Uudessa luvassa näitä velvoitteita on syytä tarkistettuina jatkaa. Lupa tulisi myöntää määräajaksi ja lupaehtoja olisi tarkistettava viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua. Lupamääräyksiksi tulisi laittaa seuraavaa: Rikkaveden Luikonlahteen kohdistuvasta kalataloushaitasta määrättyä istutus- ja kalatalousvelvoitetta on jatkettava siten, että vaikutusalueelle Rikkaveden Luikonlahteen istutetaan kappaletta yksikesäisiä vähintään 10 cm:n mittaisia planktonsiian poikasia ja kappaletta kaksivuotisia vähintään 20 cm:n mittaisia järvitaimenia tai näiden kalojen kuloistakin rahallista arvoa vastaavasti muita ELY-keskuksen hyväksymiä kaloja. Kalataloudellista tarkkailua vaikutusalueella on jatkettava ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Retusen Petkellahteen kohdistuva kalataloushaitta on kompensoitava maksamalla vuosittain euron suuruinen kalatalousmaksu. 3. Kaavin kunnan ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lupapäätöstä muotoiltaessa olisi huomioitava seuraavaa: Viime kesänä tuli yksi valitus rikastushiekka-altaan pölyämisestä.

18 18 Kunnan ympäristöviranomaisella tulisi olla tiedossa toiminnassa käytettävien kemikaalien tiedot käyttöturvallisuustiedotteineen. Kunnan ympäristöviranomaisella tulisi olla käytössään ajan tasalla oleva kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointisuunnitelma. Vesistötarkkailujen (pinta- ja pohjavesitarkkailun) lisäksi myös kalataloudellisen tarkkailun tulokset tulisi antaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupapäätökseen tulisi kirjata vesistöön johdettavien aineiden kokonaismäärien vähentämisvelvoite sitä mukaa kuin prosessivesien kierrätysmäärät kasvavat. Tällöin vain toiminnan aloitusvaiheessa, kun prosessivesiä ei kierrätetä ollenkaan, tarvittaisiin lupahakemuksessa esitettyjä, aikaisempaa lupapäätöstä korkeampia raja-arvoja nikkelin, kuparin ja koboltin vesistöön johdettavia kokonaismäärien osalta. Koska vastaavanlaista toimintaa on alueella ollut jo aikaisemminkin, ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen toiminnan aloituslupa voidaan myöntää. Seutukaavassa alue on merkitty erityistoimintojen alueeksi. Juuantien ja Retusen Petkellahden pohjukan välinen alue (Myllypuron kosteikkoalue) kuuluu Saarijärven ja Vaikkojoen rantaosayleiskaavan alueeseen T-merkinnällä (teollisuus- ja varastotoimintojen alue). Outokummuntien ja Luikonlahden välinen alue Kylmäpuron laskukohdan osalta on merkitty Kaavinjärvi Rikkavesi ympäristön osayleiskaavassa MU-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja/tai ympäristöarvoja), kuten lähes kaikki rakentamattomat rantaalueet kyseisessä osayleiskaavassa. Voimassa olevat kaavat eivät ole esteenä ympäristöluvan myöntämiselle, kunhan toiminta järjestetään niin, että Kylmäpuron kautta johdettavilla jätevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia vesistöön. 4. Kaavin kunnan terveydensuojeluviranomaisella (Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä/terveystarkastaja) ei ole hakemuksesta huomautettavaa terveydensuojelulain tai -asetuksen nojalla. Muistutus 1. Kaavi Juojärven kalastusalue, Luikonlahden osakaskunta ja Maarianvaaran osakaskunnat vastustavat luvan myöntämistä hakemuksessa esitetyin huomattavan korkeiden päästöjen mukaisena. Toiminnasta tulevan vuosikuormituksen (kupari, nikkeli ja koboltti) tulee olla alle 400 kg. Nykyinen vesien tila on pystyttävä säilyttämään. Kalataloudellisen kompensaation on oltava kappaletta kaksivuotiaita vähintään 20 cm:n pituisia järvitaimenia ja kappaletta 1 kesäisiä vähintään 10 cm:n pituisia siikoja vuodessa. Vesistötarkkailututkimukset on tehtävä vähintään neljä kertaa vuodessa. Kalojen raskasmetalli- ja muut haitta-ainemääritykset tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailuvelvoitteet on oltava voimassa niin kauan kuin toiminta luvanmukaisena jatkuu. Toiminnan loputtua velvoitetarkkailua on jatkettava vähintään viisi vuotta tai niin kauan kuin tarvetta siihen ilmenee.

19 19 Muutokset hakemukseen Hakija on esittänyt alkuperäiseen hakemukseen muutoksia vastineen yhteydessä. Muutokset koskevat rikkirikasteen käsittelyä ja koboltti-nikkelirikasteen varastointiallasta. Pajamalmin louhoksen täyttö kovettuvalla täytöllä Lupahakemuksessa esitetystä poiketen Pajamalmin louhosta ei käytetä rikkirikasteen välivarastointiin ennen mahdollista hyötykäyttöön toimittamista vaan rikkirikasteen loppusijoituspaikkana. Loppusijoitus tehdään kovettuvana täyttönä. Pajamalmin louhoksen kovettuva täyttö tehdään rikkirikasteella, johon sekoitetaan sementtiä, masuunikuonaa taikka tuhkaa laboratoriokokein varmistetussa suhteessa, jonka jälkeen muodostuva pasta johdetaan louhokseen. Louhoksessa täyte leviää täyttäen louhitut tilat ja kovettuu paikoilleen. Kun louhos on täytetty ympäröivää kallionpintaa myöden, voidaan täytön päälle rakentaa peittokerros esimerkiksi moreenista ja kasvukerroksesta. Käytettäessä Pajamalmin louhosten täytössä kovettuvaa täyttöä, veden poistaminen louhostiloista ennen täyttöä ei ole tarpeen. Täytön edetessä louhostiloista muodostuu ylivuotovesiä, jotka johdetaan rikastamolle prosessivedeksi taikka rikastushiekkaalueen kautta käsiteltäväksi lupamääräysten mukaisesti. Myöskään kallioruhjeiden injektointitarpeen selvittäminen ennen täyttöä ei ole tarpeen. Kovettuva täyttö tunkeutuu mahdollisiin kallioruhjeisiin ja kovettuu paikoilleen tukkien ruhjeet. Perusteluina rikkirikasteen loppusijoitukselle louhokseen esitetään seuraavaa: 1. Lisäselvityksissä rikkirikasteelle ei ole löydetty eikä nähtävillä ole hyötykäyttökohteita. Tämän vuoksi rikkirikasteen käsittelyssä turvaudutaan loppusijoittamiseen, joka tehdään turvallisesti vanhaan louhokseen kovettuvalla täytöllä. 2. Kun rikkirikaste sijoitetaan vanhan louhoksen täyttöön, saadaan samalla hoidettua jälkihoito turvallisesti. Kovettuvan täytön seurauksena louhostiloihin ei jää sortumavaaraa. 3. Kovettuvalla täytöllä vanhan louhoksen ympäristövaikutuksia voidaan pienentää, sillä kovettuneen täytön läpi ei aiheudu pohjaveden virtausta eikä täytössä tai louhoksen kalliopinnassa tapahdu sulfidin hapettumista ja metallien liukenemista. Täyttö myös sijoittuu kallioperään, jossa luonnostaan esiintyy kohonneita metallipitoisuuksia. Kovettuva täyttö täyttää louhostilat, jolloin louhoksesta ei purkaudu vesiä kallioperään tai muodostu käsiteltäviä ylivuotovesiä. Nykytilanteessa tapahtuva kontaminoituneen kalliopohjaveden purkautuminen louhostiloista Palopuroon vähenee, mikä vähentää Myllypuron kosteikon kuormitusta, parantaa kosteikon toimintaedellytyksiä sekä vähentää vesistökuormitusta. 4. Toiminnassa syntyvä loppusijoitettava rikkirikaste on kaivannaisjätettä. Kaivannaisjätteen sijoittaminen louhostäyttöön on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).