Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia"

Transkriptio

1 Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia Yhteenveto HyvAMO-hankkeen tuloksista ja johtopäätöksistä alueellisten metsäneuvostojen jäsenille

2 Metsäkeskukset aloittavat seuraavien alueellisten metsäohjelmien laadinnan syksyllä 2009 ja tämän materiaalin tavoitteena on antaa virikkeitä työlle. Tarkoitus on kannustaa alueellisia metsäneuvostoja keskustelemaan ja pohtimaan uusia menettelytapoja, joiden avulla laaditaan entistä hyväksyttävämpi ja tuloksellisempi metsäohjelma. Tämä tarkoittaa metsäohjelmaa, joka on yhteinen näkemys alueen metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä käytöstä, ja jonka laadinnassa metsäneuvostolla on keskeinen rooli. Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia perustuu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen HyvAMO (Alueellinen metsäohjelma hyväksyttävänä ja vaikuttavana prosessina). Hankkeessa on kerätty metsäohjelmatyöhön osallistuneilta metsäneuvostojen jäseniltä ja metsäkeskusten työntekijöiltä mielipiteitä ja arvioita ohjelmaprosessiin osallistumisesta, ja toimijat ovat niin ikään kertoneet käsityksiään oman toimintansa vaikutuksista työn lopputulokseen. Tutkimuksessa tarkastellaan paitsi metsäohjelmaa myös sitä, miten ohjelma on vaikuttanut alueen metsien käsittelyyn. HyvAMO-tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti osallistumisen ja vaikuttavuuden teemoihin liittyviä aiempia tutkimustuloksia ja kirjallisuutta. Metsäohjelman laadintaan liittyy useita haasteita. Näitä ohjelmatyön kehittämiskohtia sekä ratkaisuehdotuksia ongelmapaikkojen ylittämiseksi esitellään luvussa Tutkittuja haasteita. Tutkijat konkretisoivat ehdotuksiaan kahdella tavalla: He ovat koonneet avainkysymyksiä, joiden teemoista keskustelemalla ja joihin harkitusti vastaamalla metsäneuvostot voivat suunnistaa seuraavalle ohjelmakierrokselle. Hyvän osallistamisen elementeissä on sidosryhmien osallistamiseen liittyvä kysymyssarja ja Prosessiluotsissa kysymykset ohjaavat ohjelmaprosessin laadintaan. Hyväksi havaitut käytännöt, joita tutkijoiden mielestä kannattaa kokeilla, on varustettu merkillä. Maa- ja metsätalousministeriö hyödyntää tässä esitettyjä johtopäätöksiä antaessaan ohjeita metsäohjelman laadinnasta myöhemmin tänä vuonna. Hyvän osallistamisen elementit Hyväksyttävä metsäohjelma perustuu osapuolten tasaveroiseen osallistamiseen. Osallistujien kokemukset metsäohjelmaprosessin hyväksyttävyydestä liittyvät sekä työn lopputulokseen että siihen, miten he ovat voineet työhön osallistua. Ohjelman kaikkien tavoitteiden ja toimenpiteiden ei tarvitse vastata kaikkien toiveita, mikäli laadintaprosessi on osallistujien mielestä tasapuolinen ja uskottava, sitä johdetaan heidän mielestään hyvin ja vuorovaikutus osallistujien välillä on rakentavaa. Intressiryhmien laajasti hyväksymä metsäohjelma edistää tavoitteiden toteutumista ja yhteistyön edellytyksiä. Yhteistoiminnallisen työskentelytavan avulla puretaan ja ehkäistään toimijoiden välisiä jännitteitä ja avarretaan näköpiiriä tulevaisuuteen. Metsäneuvosto voi vaikuttaa ratkaisevasti metsäohjelman hyväksyttävyyteen pohtimalla vastauksia kysymyksiin, jotka johdattavat tasapainoiseen osallistumiseen: Keitä otetaan mukaan tekemään alueellista metsäohjelmaa? Miten he voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja työn lopputulokseen eli metsäohjelman sisältöön? Miten tasapuolisesti he voivat ilmaista näkemyksiään? Mitä tietoja heillä on käytettävissä päätösten pohjaksi? 2

3 Tutkittuja haasteita Tiedonvaihtoa ja verkostoitumista Yksi alueellisen metsäohjelman tähänastisista saavutuksista on eräänlainen jaettu tietoisuus osapuolten välillä. Metsäneuvostossa toimiminen on lisännyt sen jäsenten verkostoitumista ja sitä kautta osapuolet ovat löytäneet uusia yhteistyökumppaneita. Tämä puolestaan on auttanut osapuolia puhumaan samaa kieltä ja siten ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä ja tavoitteita. Tekijöiden motivoitumista metsäohjelmien toiselle vuosikymmenelle voitaisiin tukea esimerkiksi siten, että laadintaprosessiin tuodaan keskusteltavaksi selvästi vaihtoehtoisia toimintalinjoja, alueellista päätäntävaltaa kehittämisrahoituksen kohdentamisessa lisätään ja innovointi otetaan osaksi ohjelmatyötä. Työssä voidaan hyödyntää myös muiden maakunnallisten ohjelmien hyviä käytäntöjä. Kenen ohjelma? Metsälain mukaan vastuu metsäohjelman laadinnasta on metsäkeskuksen johtokunnalla ja se myös aloittaa ohjelmatyön. Johtokunnan puheenjohtaja toimii yleensä myös metsäneuvoston puheenjohtajana ja molemmissa elimissä on jäseninä myös muita samoja henkilöitä. Tämä luo hyvät edellytykset sille, että alueellisessa metsäneuvostossa käyty keskustelu myös vaikuttaa metsäohjelman sisältöön. Alueellisten metsäneuvostojen jäsenistä yli puolet edustaa metsätaloutta. Intressiryhmien välisillä voimasuhteilla on merkitystä, jos metsäneuvostossa äänestään. Neuvostoissa on kuitenkin äänestetty sangen harvoin, sillä niiden toiminta perustuu konsensuksen tavoitteluun. Määrällisellä edustuksella on myös merkitystä sille, kuinka usein kutakin intressiryhmää kiinnostavia asioita käsitellään ja millaista mielenkiintoa ja taustatukea ne saavat muilta edustajilta. Erityisesti metsien ekologista monimuotoisuutta ja monikäyttöä korostavissa sidosryhmissä tämä on koettu ongelmallisena: puuntuotannon katsotaan dominoivan metsien muita käyttömuotoja. Rakentava ja tuloksellinen vuoropuhelu metsäalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien edustajien välillä on siten yksi ilmeisistä metsäohjelman haasteista, varsinkin kun ohjelman tekoon osallistuvien organisaatiotausta näyttäisi selittävän tavoitteita enemmän kuin esimerkiksi maakunnan metsätalouden erityispiirteet. Koska ryhmän kokoonpano vaikuttaa tuloksiin, on siitä voitava keskustella metsäneuvostossa avoimesti ja ohjelmatyöhön kutsuttavien valinnassa olisi sovellettava avointa ja osallistavaa menettelyä. Metsäkeskus toteuttaa haastatteluja tai kyselyjä ohjelman painotusten löytämiseksi Metsäkeskuksen edustajat kartoittavat näkemyksiä AMO:n tavoitteiksi vierailemalla sidosryhmissä tai järjestämällä sidosryhmätilaisuuksia Suuren yleisön osallistuminen Metsäohjelmatyössä mukana olleet suhtautuvat varauksellisesti yksittäisten kansalaisten osallistumisen lisäämiseen ohjelmaprosessissa. Selitys lienee se, että ns. suuren yleisön osallistuminen metsäkeskusten järjestämiin seminaareihin, yleisötilaisuuksiin ja internetkyselyihin on ollut laimeaa. Kansalaisten osallistumisen lisääminen on kuitenkin yksi metsäpolitiikan keskeisistä tavoitteista 3

4 ja sen toteutumiseksi tarvitaan uusia keinoja entisten rinnalle tai niiden tilalle. Oleellista on, että prosessiin todella saadaan kansalaismielipide, ei ainoastaan yksittäisten, aktiivisten henkilöiden kannanottoja. Metsäohjelman laadinnassa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia yleisökyselyjä ja tutkimustuloksia. Toisaalta voitaisiin harkita, että kansalaismielipiteen selvittäminen delegoitaisiin esim. tutkimusorganisaatiolle. Se tekisi määräajoin metsäbarometrin, jonka alueelliset tulokset olisivat metsäneuvostojen käytettävissä. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä myös siten, että ohjelmakauden aikana metsäneuvoston kokouksista yksi tai kaksi järjestettäisiin avoimin ovin. Asiantuntijoiden rooli ohjelmassa Ohjelman laadintaan osallistuneet toivovat, että työhön saataisiin lisää metsäneuvoston ulkopuolista, eri alojen asiantuntemusta. Asiantuntijuutta haluttaisiin vahvistaa eritoten siinä vaiheessa, kun hahmotetaan metsän käytön vaihtoehtoja ja linjataan ohjelman konkreettisia toimenpiteitä. Asiantuntijuutta lisäämällä keskustelua metsäneuvostossa voitaisiin suunnata uusille urille, sillä yleisesti ottaen sidosryhmät pidättäytyvät metsäneuvostossa perinteisissä rooleissaan ja kannanotoissaan. Asiantuntija voi olla joko tutkija, tilastojen tuntija tai käytännön prosessien osaaja. Teema- ja asiantuntijaseminaarit Kyselytunti tai asiantuntijan kutsuminen kuultavaksi Asiantuntijoiden alustukset metsäneuvoston kokouksissa Yhteistyö maakunnallisten organisaatioiden, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa Tehokasta ohjelmatyötä kaikki metsänkäyttäjät tasapuolisesti huomioiden Metsäohjelmaa tehdään keskimäärin noin puolitoista vuotta ja osallistujat kokevat työn mielekkäänä, ainakin mikäli mittarina käytetään metsäneuvostojen jäsenten kokousaktiivisuutta. Enemmistö osallisista tuntee ohjelman strategiset tavoitteet omakseen ja on myös sitoutunut sen päämäärien toteutukseen, joskin ympäristöjärjestöjen edustajat kokevat, että heille tärkeät asiat ovat jääneet metsäohjelmassa vähälle huomiolle. Suuri osa ohjelman laadintaan osallistuneista uskoo myös, että metsäohjelmassa tehdyillä linjavalinnoilla ohjataan ainakin jonkin verran metsäsektorin kehitystä ja ohjelmalla on myös käytännön vaikutuksia alueen metsien kehitykseen. Sen sijaan huomattava osa metsäneuvostojen jäsenistä ei osaa sanoa, onko heidän toiminnallaan ollut vaikutuksia metsäohjelman sisältöön. Suhteessa käytettyyn aikaan, työmäärään ja saavutuksiin, osallistuminen ei aina ole ollut palkitsevaa. On siis perusteltua pohtia, kuinka ajankäyttöä, prosessin tehokkuutta ja ennen kaikkea sen tasapuolisuutta voitaisiin parantaa. Ratkaisu tehokkuuden lisäämiseksi saattaisi löytyä, ei niinkään prosessin keventämisestä, vaan sen mielekkyyden lisäämisestä. Aaltoilevalla keskustelullakin on paikkansa, erityisesti metsäohjelmatyön alkuvaiheessa, mutta usein ohjelmaprosessin vetäjät tarvitsisivat avukseen tavoitteellisia päätöksentekomenetelmiä. Niiden avulla voidaan systemaattisesti esittää osallistujille tärkeitä asioita ja kuvata niiden keskinäisiä riippuvuuksia. Sopivia vuorovaikutteisia menetelmiä ovat esimerkiksi ideariihitekniikka, SWOT ja erilaiset vertailu- ja äänestysmene- 4

5 telmät. Sekä ohjelma-asiakirjan että sen laadintaprosessin tulisi vastata tekijöidensä näkemyksiä. Parhaimmillaan erilaiset alueelliset painotukset näkyvät ohjelmassa selvästi. Metsäohjelman tulevaisuuden kannalta kenties tärkein kysymys kuitenkin on, miten metsäohjelman tekijät onnistuvat käsittelemään kestävyyden kaikkia ulottuvuuksia tasapuolisesti. Metsäneuvostossa osataan kyllä keskustella puuntuotannosta ja metsänkasvatuksesta konkreettisesti, mutta miten tuodaan ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kysymykset samanarvoisesti ja käytännönläheisesti mukaan neuvottelupöytään? Sosiaaliset vaikutukset eivät ole vain työllisyyttä tai työttömyyttä; ekologinen kestävyys ei ole puuntuotannon rajoite vaan oma itsenäinen tavoitteensa. Käytännössä metsäsektorin arvo muodostuu tulevaisuudessa entistä enemmän useista arvoketjuista. Haaste tulevissa ohjelmissa on metsän monien merkitysten konkretisointi, esimerkiksi samalla tavoin kuin on listattu metsänhoitotöiden hehtaaritavoitteet. Kokouksissa ulkopuolinen keskustelujen vetäjä (fasilitaattori) Yhteistoiminnallinen tiedon tuottaminen - tietotyöpajat Osallistumisen ja metsäohjelman läpinäkyvyyden lisäämiseksi myös näkemyserot ja kiistanalaisten asioiden käsittely tulisi dokumentoida. Samalla metsäneuvosto saisi käyttöönsä muistilistan asioista, joihin on kenties syytä palata myöhemmin tai joihin tarvitaan lisäselvityksiä. Dokumentoidaan ohjelmaprosessin vaiheet: metsäneuvoston ja työryhmien kokoontumiskerrat ja niissä käsitellyt asiat, järjestetyt yleisötilaisuudet, osallistujamäärä ja tiivistelmä palautteesta Metsäneuvosto voi halutessaan päättää, että osapuolet voivat liittää oman lausumansa metsäohjelmaan Käytännönläheisyyttä ja vastuunjakoa Metsäohjelmia tehneiden mielestä vastedes olisi keskityttävä nykyistä enemmän käytännön toimenpiteiden suunnitteluun. Alueellisissa metsäohjelmissa kyllä tehostetaan ja kehitetään, mutta usein jää kertomatta kuka ja miten. Valitut toimenpiteet pitäisikin osallistujien mielestä esittää tärkeysjärjestyksessä ja vastuuttaa selvästi eri organisaatioille, eli ohjelmaa olisi kohdennettava ja konkretisoitava nykyistä selvemmin. Hyvä ratkaisu ohjelmissa on tähän asti ollut, että tärkeimpien kestävän metsätalouden mittareiden tavoitteet ja seuranta on niissä pilkottu osa-alueisiin, eli esitetään esim. puuntuotantoa, monimuotoisuutta ja monikäyttöä koskevat asiat erikseen. Mikäli metsäkeskusalueella halutaan, ohjelma voitaisiin tarkentaa kunta- tai organisaatiokohtaiseksi. Toimijoiden yhteiset kehittämishankkeet ovat myös oiva keino tavoitteiden siirtämiseksi lähemmäs toteuttajia. On ongelmallista ja vaikea arvioida metsäohjelman merkitystä alueen metsätalouden tavoitteiden saavuttamisessa. Useinkaan ei voida varmasti sanoa, onko jokin metsien käytön muutos tapahtunut metsäohjelmasta johtuen vai siitä riippumatta. Vaikuttavuuden parantamiseksi voisi olla hyvä käydä keskustelua ja jopa hahmottaa kirjallisesti, miten ohjelman toimenpiteiden oletetaan vaikuttavan. Millaisia päätöksiä ja resursseja organisaatioilta vaaditaan, jos pyritään esimerkiksi lisäämään metsien vapaaehtoisen suojelun tai taimikonhoidon neuvontaa? Kuinka monta metsänomistajaa toimilla aiotaan tavoittaa? Kuinka monta lisähehtaaria yhteydenotoilla oletetaan saavutettavan? 5

6 Prosessiluotsi kohti toimivaa metsäohjelmatyötä Alueellinen metsäohjelma on tähän asti ollut leimallisesti metsäalan tavoiteohjelma jo alkuperäisen, metsälaissa annetun nimensäkin perusteella. Tutkijat ehdottavat, prosesseihin osallistuneita kuultuaan, metsäohjelman luonteen suuntaamista uudelleen. Eräänlaisen toiveiden tynnyrin sijaan metsäohjelmatyötä tulisi kehittää kohti aitoa alueellista kehittämistoimintaa, jolle keskeistä on pohtia, miten tavoitteet saavutetaan ja kuinka resurssit jaetaan. Systemaattinen eteneminen arvokeskustelusta toimenpide-ehdotuksiin tuottaa metsäohjelman, jossa päätöksenteko on läpinäkyvää, vaihtoehdot työstetään johdonmukaisesti ja jossa kestävyyden eri ulottuvuuksia on käsitelty tasapuolisesti. Seuraavien kysymysten mahdollisimman johdonmukainen käsittely on avain onnistuneeseen ohjelmaan: Mihin toimijat pyrkivät alueellisella metsäohjelmalla ja miten ohjelma rajataan? Millainen on ohjelmatyötä toteuttava organisaatio ja mitkä ovat eri toimijoiden vastuut päätöksenteossa? Metsäohjelmaprosessin aloittaa metsäkeskuksen johtokunta. Aloitusvaiheen tärkein tehtävä on määritellä työhön osallistujat, jotka linjaavat yhdessä työtavat ja osallisten roolit eli oikeudet ja vastuut. Päätöksentekomenettelyn lisäksi sidosryhmien on suositeltavaa keskustella metsäohjelman tehtävästä. Osallistujien olisi myös hahmotettava, mistä voidaan päättää itse ja mitkä asiat ovat alueellisen päätäntävallan ulkopuolella. Työskentelyn johdonmukaisuus paranee ja tulosten hyväksyttävyys lisääntyy, mikäli kaikki osapuolet mieltävät prosessin tavoitteet samalla tavalla. Siten kaikki tietävät, mitä kultakin ryhmältä odotetaan. Työnjako tehostuu, kun kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkeen: usein on mielekkäämpää jakaa tehtäviä eri edustajien kesken. Joissakin metsäkeskuksissa on hyviä kokemuksia sidosryhmien kokoamasta työryhmästä, joka metsäkeskuksen avustamana valmistelee päätösasioita metsäneuvostolle. Millainen on metsäohjelman toimintaympäristö alueen näkökulmasta? Millaisia ovat metsäsektorin vaihtoehtoiset näköalat? Jotta metsäohjelman laatijat onnistuvat maakunnallisten tavoitteiden määrittelyssä, on arvioitava toimintaympäristön nykytilaa ja sen vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Metsäneuvosto osaa suunnata keskustelua tehokkaasti, kun se ensin tarkastelee avainkysymyksiä metsäalan menestymisen turvaamiseksi erilaisissa skenaariossa. Sidosryhmien edustajilla on usein erilaisia käsityksiä sekä metsäsektorin yleisestä kehityksestä että maakunnan metsätalouden tavoiteltavasta kehityssuunnasta. Haastattelujen ja kyselyiden tuloksia yhdistelevän tavoitekartoituksen avulla metsäneuvosto voi tehdä osallistujien tärkeinä pitämät asiat näkyviksi. Tällä tavoin kaikki tavoitteet ja myös ristiriitaiset näkemykset pääsevät mukaan jatkokeskusteluihin. Mitä asioita alueella halutaan painottaa? Miten nämä painotukset näkyvät metsäohjelman tavoitteissa? Miten yhteen tavoitteeseen pyrkiminen vaikuttaa muihin metsän käytön hyötyihin? Metsänkasvatus ja puunkorjuu vaikuttavat työllisyyteen, maisemaan ja metsäluonnon monimuotoisuuteen. Metsäohjelma tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia aluetaloudelle ja ohjelman toteutus muokkaa alueen elinkeinomahdollisuuksia. Näiden vaikutusten arvioimiseksi metsäohjelmien laadinnassa sovelletaan kriteereitä ja niitä kuvaavia mittareita. Mittareiden tulisi olla konkreettisia ja seurattavia sekä sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa alueella tehtävillä päätöksillä. Lisäksi on tärkeää, että mittarit edustavat kaikkia kestävyyden ulottuvuuksia ja osapuolten painottamia tavoitteita. Jotta tavoitteet jalostuisivat tietoisiksi linjavalinnoiksi, tuotetaan metsäneuvostolle vaihtoehtoisia toimintalinjoja, joissa tavoitteet painottuvat eri tavoin. Mikäli osallistujien tavoitteet ovat ristiriitaisia, vaihtoehtoja voi olla esimerkiksi 3 6. Jos keskustelunvetäjä onnistuu hyvin, metsäneuvosto voi innovoida myös uusia linjauksia vaihtoehtojen pohjalta. Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa voidaan hyödyntää asiantuntijoita. Metsäneuvoston valitsemassa toimintalinjassa voi olla piirteitä useammasta vaihtoehdosta; tärkeää on, että eri mittariarvojen keskinäiset suhteet ovat loogisia ja realistisia. 6

7 Miten päästään haluttuun metsien käyttöön, tai ainakin lähemmäksi sitä? Mihin alueen resursseihin metsäneuvosto ja -ohjelma voi vaikuttaa? Kuinka jaetaan toteutusvastuut ja kannustetaan toteutukseen? Metsäohjelmatyön mielekkyys paranee, kun metsäneuvosto ottaa kantaa tavoitteiden lisäksi myös niitä toteuttaviin toimiin. Siksi metsäohjelman valmistelussa on hyödyllistä käsitellä konkreettisia toimenpiteitä sekä niiden ennustettuja vaikutuksia. Tässä yhteydessä osallistujat keskustelevat mm. valtion apuun perustuvien töiden (esim. metsänomistajien neuvonta, KEMERA-työt) suuntaamisesta, uusien yhteishankkeiden aiheista tai vaikkapa uusien toimintamallien kokeiluista. Mihin resurssit kannattaa käyttää? Miten ohjelman toteutuksessa onnistuttiin? Toimiva linjakeskustelu tuottaa helposti lukuisia toimenpide-ehdotuksia. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan, joten on valittava. Tässä vaiheessa metsäneuvosto voi keskustelussa hyödyntää erilaisia äänestys- ja priorisointimenetelmiä. Valitun linjan mukaisten toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta kannattaa myös seurata metsäohjelmakauden aikana. Metsäneuvosto voi valita seurantamittarit, joita se haluaa erityisesti tarkkailla, ja miten se haluaa metsäneuvoston niistä itselleen raportoivan. On johdonmukaista seurata toteutumia suhteessa metsäohjelman ohjenuoraksi valittuun toimintalinjaan. Metsäneuvosto voi myös muokata toimintalinjaa tai toimenpiteitä ohjelmakauden välitarkistuksen yhteydessä, mikäli se tunnistaa muutoksia toimintaympäristössä tai jos toimenpiteiden vaikuttavuus on poikennut ennustetusta. Lisätietoja: Metsäohjelmien laadinta ja metsäneuvostojen toiminta: Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö HyvAMO Yliopettaja Jukka Tikkanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu 7

8 Viestintäpalvelut 2009

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala Kyselyn toteutus sähköpostitse (357 kpl) muistutusviesti + postitse vastausprosentti 45,6 soitto 15 vastaamattomalle

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Millainen AMO on tutkijan silmin? Mitä mieltä metsäneuvoston jäsenet ja AMO-vastaavat AMO:sta

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa AMO vastaavien neuvottelupäivät 15.-16.9.2009 Tampere Tulevaisuuden ennakointi Käsitteitä: - Ennakointi - Tulevaisuuden tutkimus - Ennuste - Skenaario Lähtökohta:

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November

Lisätiedot

Metsälakia uusittaessa vuonna 1996 säädöksiin

Metsälakia uusittaessa vuonna 1996 säädöksiin Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 3/2009 Timo K. Weckroth, Tapio Nummi, Eeva-Liisa Repo ja Ari Nikkola Alueellisen metsäohjelman laadinta ja kehittäminen metsäkeskuksissa e e m t a Alueellisen metsäohjelman

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä

Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Marjo Laitala, Ninni Saarinen, Heli Saarikoski ja Jukka Tikkanen Ninni Saarinen Jukka Tikkanen Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä Laitala,

Lisätiedot

Metsälaki (1996) edellyttää metsäkeskuksilta

Metsälaki (1996) edellyttää metsäkeskuksilta Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Jukka Tikkanen, Annika Kangas, Jouni Pykäläinen, Teppo Hujala, Mikko Kurttila ja Pekka Leskinen Vaikuttava ja hyväksyttävä alueellinen metsäohjelma: ehdotus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Asikkala Valtuustoseminaari

Asikkala Valtuustoseminaari Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Jyväskylän päivähoidon asiakasraati INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Päivähoitopalveluiden asiakasraati toiminut maaliskuusta 2008 päivähoidon asiakkaista koottu päivähoitopalveluiden

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA 1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) 3.10.2012 Eero Mikkola, Metla Puukaupan toimivuuden ja kehittämiskohteiden selvitys 2012 Mikä tässä puukaupassa on noin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehittämiseksi

SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehittämiseksi SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehittämiseksi AMO-kehittämisryhmä Erikoistutkija Pekka Leskinen, Metla Yliopettaja Jukka Tikkanen, Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Professori (vs.) Mikko Kurttila,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta

NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 valmistelu päätöksenteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 2016 15.12.2015 toteutuman arviointi

Lisätiedot

2. KATSELMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKINNAN NÄKÖKULMAT

2. KATSELMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKINNAN NÄKÖKULMAT Katselmusryhmä RAPORTTI 1.9.2009 KANSALLISEN LAATUAGENDAN KATSELMUS 1. JOHDANTO Laatuyhdistyksen seniorijaoksen kokouksissa on keskusteltu laajaa kansallista mielenkiintoa olevista kehittämishankkeista.

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

AMO toimenpiteiden priorisointi

AMO toimenpiteiden priorisointi AMO toimenpiteiden priorisointi Annika Kangas Turku 18.5.2009 Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Priorisointi on tarpeen, jotta voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin voidaan keskittyä yhteen asiaan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

ONION-hanke. Tiivistelmä

ONION-hanke. Tiivistelmä ONION-hanke Tiivistelmä ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

CoPack Yhteistoiminnallisen suunnittelun tukimateriaalipaketti kouluttajille ja suunnittelijoille

CoPack Yhteistoiminnallisen suunnittelun tukimateriaalipaketti kouluttajille ja suunnittelijoille CoPack Yhteistoiminnallisen suunnittelun tukimateriaalipaketti kouluttajille ja suunnittelijoille Jukka Tikkanen, Päivi Honkakoski, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Mikko Kurttila, Jouni Pykäläinen, Arto

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

Arvioinnista kehittämiseen

Arvioinnista kehittämiseen Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa, Tikkurila 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu/ Järjestäjä: Metsävaratietojärjestelmän

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE

Lisätiedot