Osallistun kaavoitukseen

Transkriptio

1 OPAS 5 06 Osallistun aavoituseen Kuntalaisen opas MERJA HALISEVA-SOILA (TOIM.)

2 OPAS 5 06 OSALLISTUN KAAVOITUKSEEN KUNTALAISEN OPAS Varsinais-Suomen elineino-, liienne- ja ympäristöesus Taitto: Anu Båssar Kuvat: Kuvatoimisto Rodeo, Anna-Leena Seppälä ISBN (PDF) ISSN -95 (verojulaisu) URN:ISBN:

3 Sisältö Osallistun aavoituseen... Osallistumalla voit vaiuttaa... Asuas on oman elinympäristönsä asiantuntija... Tutustu untasi aavoituseen... 5 Hyvä vuorovaiutus syntyy avoimuudesta!... 5 Atiivinen untalainen... 6 Kaavoitusen osapuolet... 8 Roolit aavoitusessa... 9 Kaavajärjestelmä... 0 Lai taana... Osallistuminen aavoitusprosessiin... Yleistä tietoa unnan aavoitusasioista... Vireillä oleva aavaprosessi... 6 A. Aloitusvaihe... 6 B. Valmisteluvaihe... 8 C. Ehdotusvaihe... 0 D. Kaavan hyväsyminen... Kaavojen luemisesta... Aluevarausmerinnät... Kaavamääräyset... 5 Käsitteitä... 9 Pyäläviidaoa... Kansalaisen vastuu seä oieus osallistua ja saada tietoa... Maanäytön uunnitteluun osallistuminen... Tietolähteitä... 6

4 ASUKKAIDEN ASUNTO HYVINVOINTI Omaotitalo Kerrostalo Hallintotontit Oppilaitoset Hoitolaitoset tontit ASUMINEN Urheilualueet Puistoalueet Ryhmäpuutarhat Hautausmaat HUOLTO VIRKISTYS Vesilläoloalueet Liietontit Katuliienne Käsityötontit Raideliienne Teollisuustontit Vesiliienne Varastotontit ELINKEINOT LIIKENNE Lentoliienne ASEMAKAAVA SOPUSUHTAISUUS YHTEISKUNNALLISUUS TEKNILLISYYS TALOUDELLISUUS TERVEYDELLISYYS MAASTO Maaperä Pinnanmuoto Kasvillisuus Raennusaineet Vesistöt ILMASTO Valo Lämpö Tuuli Kosteus Lumisuus KANSA Väestö Tavat Heninen taso Varallisuus Yhteisuntamuoto Kuva Kaavoitusen yhteys asuaiden hyvinvointiin (O.I. Meurman, Asemaaavaoppi, 97)

5 Osallistun aavoituseen ELINYMPÄRISTÖLLÄ ON IHMISEN HY- VINVOINNILLE SUURI MERKITYS. FYY- SISEN YMPÄRISTÖN MUOTOUTUMISTA OHJATAAN KAAVOITUKSELLA. KUNNILLA ON ITSEHALLINTOON PERUSTUEN KAAVOITUSOIKEUS ELI KAAVOITUSMO- NOPOLI. KUNNAT LAATIVAT KAAVOJA JA MUITA SUUNNITELMIA, JOILLA VAIKUTE- TAAN RATKAISEVASTI TULEVAISUUDEN ELINYMPÄRISTÖÖN. NÄIDEN PÄÄTÖS- TEN VALMISTELUUN KANNATTAA OSAL- LISTUA. Maanäyttö- ja raennuslai (MRL) seä sitä täydentävä maaäyttö- ja raennusasetus (MRA) ohjaavat maanäytön suunnittelua eli aavoitusta. Suunnittelun hyvä laatu on laissa seleästi ytetty osallistumiseen, vuorovaiutuseen ja avoimeen tiedottamiseen. Kunnilla on velvollisuus järjestää osallistuminen ja ottaa vastaan mielipiteitä suunnitelmista. Tässä oppaassa errotaan osallistumisesta untien aavoituseen. Kohderyhmänä ovat untalaiset, joille aavoitus saattaa olla vierasta. Tavoitteena on tehdä tutusi aavoitusen sisältöä ja sanastoa seä annustaa osallistumaan oman elinympäristön ehittämiseen. Oppaan sisällön on tuottanut työryhmä: ylitarastaja Pirjo Uusi-Uola (Varsinais-Suomen ELY-esus), maaunta-aritehti Susanna Roslöf (Satauntaliitto) ja aavoitusinsinööri Juha Mäi (Liedon unta). Lämmin iitos heille, samoin uin niille monille henilöille, jota ovat ommentoineet oppaan luonnosia.

6 Osallistumalla voit vaiuttaa KAAVOITUS ON MERKITTÄVÄ YHDYSKUNTIEN KEHITTÄMISEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN VÄLINE. TULEVA YMPÄRISTÖ TEHDÄÄN NYT. KAAVAPROSESSILLA TURVATAAN RIITTÄVÄ OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS KUNNAN JA OSALLISTEN KESKEN. OSALLISTUMISEN KAUTTA KUNTALAISTEN TIEDOT JA MIELIPITEET VÄLITTYVÄT PÄÄTÖKSENTEKOON JA KAAVOI- TUS TULEE TUTUKSI. OSALLISTUMALLA TUO- DAAN SUUNNITTELUUN LISÄARVOA. Asuas on oman elinympäristönsä asiantuntija Lai turvaa joaiselle perusoieuden osallistua, saada tietoa ja vaiuttaa omaa elinympäristöä osevaan päätösenteoon ja sen valmisteluun. Tätä oieutta annattaa äyttää. Kaii aavoitusen osapuolet vaiuttavat siihen, miten maanäyttö- ja raennuslain tavoitteet avoimuudesta ja yhteistyöstä aavoitusessa toteutuvat. Osallistuminen hälventää epäilysiä ja huhuja, joiden sijaan saadaan asioista oieaa tietoa. Asiantuntijoiden laatimat

7 selvityset ja vaiutusten arvioinnit auttavat arvioimaan aavarataisua. Asuailla on tieto alueen epäohdista, joiden orjaamiseen voidaan löytää einoja suunnittelulla. Kaavoittajaa iinnostaa myös asuaiden ja toimijoiden tieto alueen historiasta. Sitä voidaan hyödyntää aavarataisussa ja alueen nimistössä. Tutustu untasi aavoituseen Kunnat laativat maanäyttönsä ehittämisesi pitän tähtäimen periaatesuunnitelmia: strategioita, visioita ja maapoliittisia ohjelmia. Näitä toteuttamaan ja maanäyttöä ohjaamaan unnat laativat aavoja. Oieusvaiutteisella yleisaavalla on erityinen meritys unnan ehittämisessä. Kunnalla on velvollisuus päättää unnan ehitysen ja maanäytön ohjaustarpeen muaisesti milloin, mille alueelle ja minälainen aava laaditaan. Kunnalla on myös velvollisuus pitää aavansa ajan tasalla ja muuttaa niitä tarvittaessa. Saat tietoa unnan aavoitusesta monista lähteistä. Voit ottaa yhteyttä aavoitusesta vastaavaan henilöön. Tutustu untasi otisivuihin ja aavoitusatsauseen internetissä ja seuraa unnan uulutusia. Ne löytyvät perinteisesti unnan viralliselta ilmoitustaululta, mutta myös unnan nettisivuilta, ja täreimmät myös paiallislehdestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on avain vireillä olevaa aavaa osevaan tietoon. Siinä errotaan osallistumisen ja tiedottamisen tavat ja aavahaneen yhteyshenilöt. Kaavaartta on tärein asiairja, siihen ja muuhun aava-aineistoon annattaa tutustua. Seuraa unnan tiedotusia ja osallistu tarvittaessa. Kaavan valmisteluvaiheessa osallistumisella voidaan vaiuttaa vireillä olevan aavan sisältöön ja sitä autta tulevan elinympäristön laatuun. Kaavan hyväsymispäätösestä voidaan valittaa hallinto-oieuteen. Hallinto-oieudella ei uitenaan ole mahdollisuutta tutia aavan onnistuneisuutta, vaan ainoastaan sen lainmuaisuutta. Osallistumisoieutta ei ole rajattu asuinuntaan. Osallistuminen on eino tuoda mielipiteensä esille esimerisi naapuriunnan alueella vireillä olevaan aavahaneeseen, jolla voi olla vaiutusta omaan elinympäristöön. Hyvä vuorovaiutus syntyy avoimuudesta! Vuorovaiutusella taroitetaan aavoitusen tavoitteista, sisällöstä, vaihtoehdoista ja niiden vaiutusista seä muista eseisistä ysymysistä äytävää esustelua aavoitusen aiana. Kaavan laatuun vaiuttavat onnistunut vuorovaiutusprosessi, aavan laatijan ammattitaito seä hyvät selvityset ja vaiutusten arvioinnit. Osallistuminen järjestetään niin varhaisessa vaiheessa, että aavarataisuun voidaan vielä vaiuttaa. Yhdessä pohtien voi löytyä aivan uudenlaisia hyviä rataisuja. Ennaoluuloton suhtautuminen, halu ymmärtää erilaisia näemysiä ja uusiain näöulmia johtaa todennäöisesti hyvään suunnitteluun ja sitä autta hyvän elinympäristön muotoutumiseen. 5

8 Atiivinen untalainen TIEDON HANKKIMINEN selvitä unnan tiedottamisen ja osallistumisen periaatteet seuraa unnan tiedotteita aavoitusen aloitusvaiheesta lähtien tutustu aava-aineistoon opettele luemaan aavamerintöjä ysy aavan laatijalta ilmoittaudu osallisesi anna paiallistuntemusesi aavan laatijan äyttöön tee yhteistyötä, etsi yhteistyöumppaneita perustele omat näöohtasi ja uuntele muidenin perustelut anna osoitteesi ja muut yhteystietosi untaan, jos haluat unnalta vastausen OMAEHTOINEN OSALLISTUMINEN Kuntalaisena voit tehdä aavoitusaloitteita ja ehdotusia suunnitteluperiaatteiden ehittämisesi. Voit tehdä ehdotusia tiedottamis- ja osallistumisäytännöistä tai siitä, miten aavojen vaiutusia arvioidaan ehdotusen asemaaavan muuttamisesi jos huomaat, että asemaaavan tavoitteet ovat ristiriidassa vallitsevien tavoitteiden anssa ehdotusia tietyn alueen suunnitteluperiaatteista, esimerisi vanhojen raennusten uusioäytöstä ehdotusen unnan suunnittelijoiden ja asuaiden edustajien yhteistyöryhmästä, un yseessä on asemaaava, jolla on erityisen paljon vaiutusia tietyn alueen asuaille MIELIPITEESI TULEE VARMIMMIN HUOMIOON OTETUKSI, JOS toimit määräajassa ja tuot roheasti esiin ajatusesi ajoissa ehdotat miten suunnitelmaa pitää muuttaa tai miä olisi parempi rataisu ja perustelet misi esiinnyt asiallisesti, rauhallisesti ja ärsivällisesti, mutta pidät silti puolesi tuot asian juliseen esusteluun OSALLISTUMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Osallinen on määritelty maanäyttö- ja raennuslaissa. Osallisia ovat maanomistajien lisäsi aii ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, un suunnittelu osee niiden toimialaa. Lain hengen muaisesti osallisia ovat aii, jota oevat tarvetta osallistua. Osallistumismahdollisuusien järjestäminen on unnan tehtävä. Kunnan toimia osallistumisen aiaansaamisesi utsutaan myös osallistamisesi. Osallistuminen on unnan järjestämien osallistumismahdollisuusien hyödyntämistä. Osallistuminen voi olla myös omaehtoista. Vuorovaiutus on aavoitusen eri toimijoiden, eri osapuolien välistä tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vaiuttaminen on ennen muuta vaiuttamista aavan sisältöön. Kaava syntyy erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen ja valintojen tulosena. Sisi ysittäisen osallistujan vaiutusta on yleensä vaiea erottaa oonaisuudesta. 6

9 7

10 Kaavoitusen osapuolet KUNTIEN KAAVOITUKSEN KESKEISIÄ OSAPUOLIA OVAT KAAVAN LAATIJA, OSALLISET JA KUNTAPÄÄTTÄJÄT. KULLAKIN ON OMA ROOLINSA KAAVOI- TUKSESSA. KESKEISTÄ ON KAIKKIEN ERI OSAPUOLTEN VÄLINEN AVOIN VUO- ROVAIKUTUS. Maanäyttö- ja raennuslai orostaa seä laajaa osallistumista että unnan vastuuta maanäytön suunnittelussa. Kunnan suunnitteluasiantuntemus on erityisen täreää. Kunta vastaa aavan sisällöstä, sen lainmuaisuudesta ja päätösenteon laadusta. Kuva. Kaavoitusen osapuolet PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautaunta TIEDOTUSVÄLINEET KAAVASUUNNITTELU KUNNASSA KAAVAN LAATIJA Lautaunta/toimiunta Osallistuminen Osallistuminen Osallistuminen KUNTALAISET Maanomistajat, asuaat, alueen äyttäjät, yhdistyset, yrityset MUUT NEUVOTTELUKUMPPANIT ELY-esus ja muut viranomaiset, maaunnan liitto, muut unnat, seutuyhteistyöelimet ym. OSALLISET KUNNAN OMAT HALLINTOKUNNAT: päivähoito, oulu, liiunta, vesihuolto, liienne, palo- ja pelastus, jne 8

11 Roolit aavoitusessa Kuntapäättäjät, luottamushenilöt päättävät aavoituseen ryhtymisestä päättävät aavoitusen resurssit ja päätavoitteet päättävät aavojen nähtäville asettamisesta ja aavojen hyväsymisestä saavat tiedot aavasta ja osallisten mielipiteistä aavan laatijalta tai suoraan osallisilta asoisrooli: untapäättäjät ovat untalaisina osallisia aavoissa, jolloin on otettava huomioon mahdollinen esteellisyys Kuntalaiset seuraavat aavoitusta ja päätösenteoa seä teevät aloitteita osallisia vireillä olevissa aavoissa osallistuvat ertomalla mielipiteensä ja tietonsa tarvittaessa teevät muistutusen tai valitusen Kunnan aavoittaja, aavan laatija vastaa aavasuunnittelusta seä aavaprosessista; aavoitusen asiantuntija, tuottaa aava-aineiston, tilaa erilliset selvityset eri alojen asiantuntijoilta järjestää osallistumisen ja vuorovaiutusen; tiedottaa, erää tiedot ja mielipiteet, neuvottelee sovittelee osapuolten välisiä ristiriitoja; esittää vaihtoehtoisia aavarataisuja ja niiden vaiutusia esittelee aavarataisun luottamushenilöille; laatii yhteenvedon saaduista mielipiteistä, muistutusista ja lausunnoista seä laatii niihin liittyvät aavoittajan vastineet Muut unnan neuvotteluumppanit ovat osallisia vireillä olevissa aavoissa omalla toimialallaan; osallistuvat neuvotteluihin ja antavat asiantuntijalausuntoja merittävistä aavoista seä lähes aiista rantoja osevista aavoista unnan on neuvoteltava ELY-esusen anssa; ohjaus ja valvonta muita viranomaistahoja ovat esimerisi maauntien liitot ja museot, jne. 9

12 Kaavajärjestelmä KAAVAJÄRJESTELMÄLLÄ VARMISTE- TAAN MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN SUUNNITELMALLISUUS. KAAVAJÄR- JESTELMÄ ON RAKENTEELTAAN HIE- RARKKINEN KOOSTUEN USEAMMASTA KAAVATASOSTA. LAAJAT ASIAT RATKAIS- TAAN YLEISPIIRTEISELLÄ KAAVALLA, JOKA OHJAA YKSITYISKOHTAISTA KAA- VOITUSTA. YLEISPIIRTEISIÄ KAAVOJA OVAT MAAKUNTAKAAVA JA YLEISKAAVA. ASEMAKAAVA ON YKSITYISKOHTAINEN KAAVA. MAAKUNTAKAAVA ANTAA PUIT- TEET KUNTIEN KAAVOITUKSELLE. Tässä esitettyä virallista aavoitusta edeltää usein maaunnan tai unnan raennemalli- tai ehitysuvatyö, jossa luodaan suuntaviivoja tulevalle aavoituselle. Näidenin valmisteluun voit osallistua. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet (VAT) sanalliset tavoitteet valtaunnallisesti merittävistä asioista; valtioneuvosto hyväsyy aien aavoitusen tulee edistää näiden tavoitteiden toteuttamista Maauntaaava maaunnan liitto laatii ja hyväsyy (maaunnan liitto on untayhtymä, jossa maaunnan unnat ovat jäseninä) ohjaa yleispiirteisesti untien aavoitusta seudullisesti merittävissä asioissa, esimerisi unnasta toiseen jatuvat liienne- ja viheryhteydet ohjaa unnan yleisaavan muuttamista, mutta ei ole voimassa oieusvaiutteisen yleisaavan alueella ohjaa unnan asemaaavoitusta, jos unnassa ei ole yleisaavaa tai unnassa on oieusvaiutuseton yleisaava 0

13 maauntaaava voidaan laatia vaiheittain äsitellen eri maanäyttömuotoja, esimerisi tuulivoimavaihemaauntaaava tai maaunnan osaa, esimerisi Salon seudun maauntaaava. maauntaaavat ovat orvanneet vanhat seutuaavat Yleisaava Asemaaava unta laatii ja hyväsyy tarentaa yleisaavan maanäyttörataisuja ohjaa alueiden äyttöä ja raentamista ysityisohtaisesti osoittaa raentamisen äyttötaroitusen, sijainnin ja raennusoieuden masimimäärän vanhat raennusaavat ovat nyt asemaaavoja Kuva. Kaavajärjestelmä Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Maauntaaava Yleisaava Rantaasemaaava Asemaaava unta laatii ja hyväsyy oo unnan alueen attava tai osaa unnasta oseva osayleisaava tarentaa maauntaaavan maanäyttörataisuja oieusvaiutteinen yleisaava on ohjeena laadittaessa asemaaavoja oieusvaiutteinen yleisaava ei ole voimassa asemaaavan alueella, mutta ohjaa asemaaavan muuttamista yleensä ohjaa alueiden äyttöä ja raentamista yleispiirteisesti, esimerisi unnan esustan osayleisaava; yleisaava voi ohjata alueiden äyttöä ysityisohtaisestiin, esimerisi rantayleisaava yleisaavoja voi olla hyvin erityyppisiä, eri tilanteisiin ja tarpeisiin perustuvia, ja niillä voi olla hyvin erilaiset vaiutuset alueiden raentamismahdollisuusiin; esimerisi strateginen yleisaava, yläyleisaava, tuulivoimayleisaava yleisaava voidaan laatia vaiheittain äsitellen vain jotain unnan maanäyttömuotoa, esimerisi viheryleisaava Ranta-asemaaava maanomistaja laatii omistamalleen ranta-alueelle ja unta päättää hyväsymisestä tai unta laatii sopivasi atsomalleen alueelle ja hyväsyy ohjaa alueiden äyttöä ja raentamista ysityisohtaisesti taroitettu etupäässä loma-asumisen ysityisohtaiseen järjestämiseen osoittaa raentamisen äyttötaroitusen, sijainnin ja raennusoieuden masimimäärän vanhat rantaaavat ovat nyt rantaasemaaavoja Valtioneuvosto hyväsyy Maaunnan liitto laatii ja hyväsyy Kunta laatii ja hyväsyy Kuntien yhteinen yleisaava Kuntien yhteinen toimielin hyväsyy Kunta laatii ja hyväsyy Maanomistaja laatii ja unta päättää hyväsymisestä

14 Kuva. Osallistuminen aavaprosessin eri vaiheissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväsyminen ALOITUS- VAIHE aavasuunnittelun aloitus eli vireille tulo VALMISTELU- VAIHE Valmisteluaineistosta uuleminen EHDOTUS- VAIHE Virallinen nähtävilläolo KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaavan hyväsymispäätös KUULUTUS mahd. KUULUTUS KUULUTUS KUULUTUS MIELIPIDE OAS:sta untaan MIELIPIDE HUOMAUTUS untaan MUISTUTUS untaan VALITUS hallinto-oieuteen

15 Lai taana SUOMEN PERUSTUSLAKI 0, Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja ulttuuriperinnöstä uuluu aiille. Julisen vallan on pyrittävä turvaamaan joaiselle oieus terveelliseen ympäristöön seä mahdollisuus vaiuttaa elinympäristöään osevaan päätösenteoon. SUOMEN PERUSTUSLAKI mom., Osallistumisoieudet Julisen vallan tehtävänä on edistää ysilön mahdollisuusia osallistua yhteisunnalliseen toimintaan ja vaiuttaa häntä itseään osevaan päätösenteoon. KUNTALAKI 7, Osallistumis- ja vaiuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että unnan asuailla ja palvelujen äyttäjillä on edellytyset osallistua ja vaiuttaa unnan toimintaan. Osallistumista ja vaiuttamista voidaan edistää erityisesti: ) tiedottamalla unnan asioista ja järjestämällä uulemistilaisuusia; ) selvittämällä asuaiden mielipiteitä ennen päätösenteoa; 6) avustamalla asuaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLA- KI mom., Lain yleinen tavoite Tavoitteena on myös turvata joaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaiutteisuus, asiantuntemusen monipuolisuus seä avoin tiedottaminen äsiteltävinä olevissa asioissa. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLA- KI 6, Vuorovaiutus ja aavoitusesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaiutusessa niiden henilöiden ja yhteisöjen anssa, joiden oloihin tai etuihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa, siten uin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava aavoitusesta sillä tavoin, että niillä, joita asia osee, on mahdollisuus seurata aavoitusta ja vaiuttaa siihen. YHTEISTYÖ JA AMMATTITAITOI- NEN KAAVOITUS Kunnat teevät päätöset yleisaavojen ja asemaaavojen hyväsymisestä. Kaavoitus on uin palapelin ooamista, useiden eri asioiden yhteen sovittamista. Kaavat syntyvät aavan laatijan, untalaisten, untapäättäjien seä aavoitusta ohjaavien viranomaisten yhteistyönä. Kaavoittaja teee yleensä suunnittelutyötä yhteistyössä unnan muiden ysiöiden, uten tenisen osaston, raennustarastusen ja ympäristövalvonnan anssa. Kaavan laatimista ohjaavat ELY-esus seä muut viranomaistahot, uten maaunnan liitto ja museot. Kunnan aavoittaja huolehtii aavoitustehtävien hoidosta unnassa. Kunnassa, jona asuasluu on yli 6000, tulee olla aavoittaja, jolla on unnan aavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla untien yhteinen tai unta voi antaa tehtävän sopimusen nojalla toisen unnan tai untayhtymän palvelusessa olevan aavoittajan hoidettavasi. Kunnassa voi olla myös aluearitehti, joa hoitaa useassa unnassa muun muassa aavoituseen liittyviä tehtäviä. Kaavan laatijan tulee olla pätevä tehtävään. Hänellä tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva oreaoulututinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä oemus. Kaavan laatija voi olla unnan palvelusessa oleva henilö tai unnan palaama onsultti.

16 Osallistuminen aavoitusprosessiin KAAVOITUSASIOISTA SAA TIETOA KUNNASTA JA TIEDOTUSVÄLINEISTÄ. KUNNAN VUOSITTAINEN KAAVOITUS- KATSAUS ON KESKEINEN TIETOLÄHDE. VIREILLÄ OLEVASTA KAAVASTA SAA TIE- TOA KUULUTUKSISTA (ERI VAIHEISSA), OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMASTA (OAS) SEKÄ KAAVA-ASIAKIR- JOISTA (LUONNOS JA EHDOTUS). Toimintamallit ovat erilaisia eri unnissa ja eri aavatöissä, joten ota yhteyttä untaan uullasesi, miä on paiallinen tapa toimia. Ohessa on suositusia hyvisi äytännöisi. Yleistä tietoa unnan aavoitusasioista Kaavoitusohjelma, maanäyttöohjelma Kaavoitusohjelma on usealle vuodelle, usein olmelle tai viidelle vuodelle laadittava suunnitelma tulevista aavahaneista ja niiden laatimisjärjestysestä. Siinä otetaan huomioon aavojen iireellisyys seä äytettävissä olevat resurssit (henilöt ja rahat). Kaavoitusatsaus Kunnan tulee vähintään erran vuodessa laatia aavoitusatsaus, jossa errotaan lähiaioina vireille tulevat aavahaneet. Kaavoitusatsausesta on tiedotettava sen taroitusen annalta sopivalla tavalla, joa on yleensä uulutus. Suositeltavaa on että aavoitusatsaus jaetaan joa otiin ja se on saatavissa esimerisi unnan palvelupisteestä. Kunnan otisivuilla olevasta aavoitusatsausesta saattaa olla mahdollista päästä vireillä olevan aavan tietoihin. Asemaaavayhdistelmä eli ajantasa-asemaaava Kunnan on ylläpidettävä arttaa tai arttayhdistelmää tai tietopalvelua, josta ilmenee unnan oo asemaaava sellaisena uin se on voimassa. Suurimmilla unnilla ajantasa-asemaaava on unnan otisivuilla. Tämän säännösen taroitusena on parantaa unnan asuaiden ja muiden osallisten mahdollisuusia seurata unnan asemaaavoitustilannetta.

17 HYVÄ KAAVOITUSKATSAUS on seleä ja havainnollinen. Siinä tuodaan esille eri aavatasot ja esimerisi aavion muodossa esitetään, miten aavoitus unnassa etenee ja mitä tahot unnassa aavoja äsittelevät ja hyväsyvät. Siitä ilmenevät unnan virallisen tiedottamisen periaatteet, esimerisi missä lehdessä viralliset uulutuset ilmoitetaan, missä unnan ilmoitustaulu sijaitsee, milloin lähetetään osallisille irjeitä, jne. Vireillä olevista ja lähiaioina vireille tulevista aavahaneista esitetään sanallinen uvaus ja sijainti. Joaisesta aavahaneesta errotaan aavan äsittelyvaihe (OAS, luonnos, ehdotus), tavoiteltu etenemisen aiataulu ja aavan laatijan yhteystiedot. Samalla errotaan muista aavoituseen vaiuttavista haneista ja sopimusista, esimerisi maanäyttösopimuset, maapoliittinen ohjelma seä ehitysuva- tai raennemallityö, jos sitä ei laadita yleisaavatyön yhteydessä. Lisäsi on tarpeen ertoa unnan aavoitusta ohjaavista asioista, ainain valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista (VAT) seä maauntaaavasta. Kaavoitusatsausessa errotaan myös unnan nyyinen aavoitustilanne sanallisesti seä näytetään artalla asemaaavoitettu alue ja yleisaavoitettu alue. Kunnan yleisaavoista on tarpeen tuoda esille niiden sitovuus (ono oieusvaiutteinen). Aina ei ole mahdollista tehdä listaa aiista voimassa olevista asemaaavoista, mutta edellisen vuoden aiana hyväsytyt asemaaavat voidaan listata tai ainain ertoa mistä tiedon saa. 5

18 Vireillä oleva aavaprosessi A. Aloitusvaihe Ilmoitus aavoitusen vireille tulosta Kaavoitusen vireille tulosta eli aavoitusen aloittamisesta ilmoitetaan yleensä erillisellä uulutusella TAI aavoitusatsausesta tiedottamisen yhteydessä. Samalla tiedotetaan aavoitusen lähtöohdista, suunnitellusta aiataulusta seä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on osallistumista, vuorovaiutusta ja aavan vaiutusten arviointia palveleva työväline eräänlainen osallistumisen opas yseiseen aavahaneeseen. OAS on virallinen asiairja, unnan sitoumus yhteistyöstä. Sen laatimisesta vastaa unta. Poieusena on maanomistajan laadituttama ranta-asemaaava, jona OAS:n laatiminen uuluu aavan laatijalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä oo aavatyön ajan ja täydentyy tarvittaessa. Jos OAS:aan irjattuja menettelyjä muutetaan olennaisella tavalla esimerisi supistamalla osallistumista, muutosista tiedotetaan osallisille. Jos osalliset oevat osallistumisja arviointisuunnitelman tai siihen irjatut menettelyt puutteellisisi, heidän on tarpeen ottaa yhteyttä aavan laatijaan. Tällöin aavan laatija voi täydentää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Miäli osallistumis- ja arviointisuunnitelma jää edelleen puutteellisesi, on mahdollista tehdä esitys neuvottelun järjestämisestä ELY-esusen anssa. Tämä neuvottelu ei uitenaan ole taroitettu aavan sisällön tai mielipiteiden äsittelyä varten, vaan siinä äsitellään ainoastaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä. Vaiutuseltaan vähäinen asemaaavan muutos Maanäyttö- ja raennuslainsäädännössä on lievennysiä osallistumisen järjestämiseen, un tehdään vaiutuseltaan vähäistä asemaaavan muutosta. Esimerisi yhtaiaa aavoitusen vireille tulon anssa voi olla aavaluonnos esillä ommentointia varten. Laissa on lista tapausista, jolloin yseessä ei ole vaiutuseltaan vähäinen asemaaavan muutos. Ks. sivu. HYVÄ OAS laadittu juuri teeillä olevaa aavahanetta varten ja suuntaa huomion oieisiin ysymysiin sisältää perustiedot aavahaneesta: aava-alue ja sen sijainti, aavoitusen lähtöohdat ja alustavat tavoitteet, yleispiirteisten aavojen antamat lähtöohdat / reunaehdot uvaa vuorovaiutusmenettelyt: osalliset, tiedotustavat, osallistumismenettelyt, viranomaisyhteistyö, palautteen antaminen ertoo selvitysistä; mitä selvitysiä on tehty ja mitä uusia selvitysiä tehdään uvaa vaiutusten arvioinnin: arvioitavat vaiutuset, vaiutusalue, arviointimenetelmät ja osallistuminen vaiutusarviointiin uvaa aavaprosessin etenemisen: suunnittelun vaiheet seä suunnittelun, vuorovaiutusen ja vaiutusten arvioinnin liittyminen toisiinsa seä päätösenteon aiataulu sisältää myös lisätietojen antajan yhteystiedot ja tarjoaa mahdollisuuden antaa palautetta osallistumisja arviointisuunnitelmasta 6

19 Kuva 5. Arvioi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Osalliset Ono osalliset määritelty attavasti? Miä ryhmä puuttuu? Tiedottaminen Miten osalliset voivat seurata aavoitusen etenemistä? Jääö join ryhmä ulopuolelle? Osallistumisen ajoitus Tarjotaano osallistumismahdollisuutta ajoissa? Ono osallisilla aito mahdollisuus tutustua tavoitteisiin, vaihtoehtoihin ja aineistoihin? Osallistumistilaisuudet Tarjoavato suunnitellut tilaisuudet aiille osallisille mahdollisuuden osallistua? Ono erityisryhmät ja hiljaiset otettu huomioon? Ono osallisilla aito mahdollisuus mielipiteensä ilmaisemiseen aavaluonnosesta ja valmisteluaineistosta? Viranomaisyhteistyö Ono aavasta tarpeen ja taroitus järjestää MRL 65 :n taroittama viranomaisneuvottelu? Selvityset Ovato tehdyt tai suunnitellut selvityset riittäviä ja selvitetäänö oieita asioita? Tehdäänö selvityset riittävällä asiantuntemusella? Vaiutusten arviointi Ono vaiutusten arviointi riittävää ja oieaan osuvaa suhteessa alueen luonteeseen ja aavan merittävyyteen? Ono aavan eseiset vaiutuset tunnistettu? Käytetäänö vaiutusten arviointiin riittävää asiantuntemusta ja oieita menetelmiä? 7

20 B. Valmisteluvaihe Kaavaluonnos ja aavan valmisteluaineisto Valmisteluvaiheessa tutitaan aavoitettavan alueen nyytilanne ja muut lähtöohdat seä laaditaan tarvittavat selvityset. Kaavaartta on mahdollista laatia vasta näiden perustietojen selvittämisen jäleen. Lähtöohdat ja aavatyölle asetetut tavoitteet seä aavarataisun perustelut irjataan aavaselostuseen ja sen liiteartoille. Kaavio. Arvioi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Osallistumisen annalta tämä vaihe on aiein tärein. Kunta tiedottaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla tavalla mahdollisuudesta ertoa mielipiteensä, yleensä julaisemalla uulutusen tai lähettämällä irjeen tai sähöpostin. Samalla unta ilmoittaa seä mielipiteen antamiseen varatun ajan että tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen antamiseen varataan aiaa yleensä 0 päivää, vaiutuseltaan vähäisen asemaaavan muutosen osalta ehä vain päivää tai josus uuleminen voidaan hoitaa järjestämällä yleisötilaisuus. Tässä vaiheessa untaan annetaan vapaamuotoinen suullinen tai irjallinen mielipide aavaluonnosesta. Mielipide on paras jättää irjallisesti. Siten se varmimmin menee myös untapäättäjien tietoon asiaa äsittelevään lautauntaan, esimerisi ympäristö- ja aavoituslautauntaan. Kaavaluonnosen suunnittelua jatetaan saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. 8

21 HYVÄ VALMISTELUAINEISTO KAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Sisältää aavaluonnosen (aavaartta), luonnosen aavaselostusesta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman seä aavahaneeseen liittyvät selvityset, jos ne eivät oonaisuudessaan sisälly aavaselostuseen. Täreitä ovat aavaartalla äytettyjen merintöjen selityset ja niihin liittyvät aavamääräyset. Tässä vaiheessa aavaluonnosesta voi olla laadittuna eri vaihtoehtoa. Suunnittelualueen nyytilanne ja aavarataisun perusteet seä mahdollisten vaihtoehtojen vaiutuset tuodaan seleästi esille aavaselostusessa. Osana vaiutusten arviointia aavarataisua tulisi havainnollistaa uvallisilla esitysillä, ns. havainneuvilla tai erilaisilla teemaartoilla. Näin voidaan ottaa antaa tiedostaen suunnitelman toteuttamisen tuomat mahdollisuudet, hyödyt ja haitat. Vaatimuset on määritelty maanäyttö- ja raennuslainsäädännössä. Siellä on joaista aavatasoa varten omat määräysensä siitä, mitä asioita aavojen suunnittelun yhteydessä on otettava huomioon seä mitä ysymysiä aavassa tulee äsitellä ja rataista. Samoin on esitetty aiia aavatasoja varten omat määräysensä siitä, mitä joaiseen aavaan liittyvän aavaselostusen tulee sisältää. Kuva 6. Arvioi aavaa ALOITUSVAIHE Tunnista aavahaneen lähtötilanne Miä alueella on arvoasta, mitä pitäisi säilyttää, mitä ongelmia on? Miltä tulevaisuus näyttää, minä pitäisi muuttua? Miä on ohjaavien aavojen vaiutus? Mitä laaditut selvityset ertovat? Punnitse ja valitse täreät asiat Millaisia tarpeita ja toiveita sinulla on? Tarista ono aii täreät asiat aiomus selvittää Ono osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa iinnitetty huomiota sinulle täreisiin ysymysiin? VALMISTELUVAIHE Perehdy aavaluonnoseen liitteineen Miten esitetty aava vaiuttaa asumiseen, viristyseen, luontoon, maisemaan, arielämän sujuvuuteen, palveluihin, liienteeseen, turvallisuuteen, terveellisyyteen? Arvioi vaiutusia Miten aavaluonnos ottaa huomioon laaditut selvityset (esimerisi luontoselvitys)? Ono aii merittävät vaiutuset arvioitu? Mitä ovat myönteiset ja mitä ielteiset vaiutuset? Keihin hyödyt ja haitat ohdistuvat? Miten haittoja voidaan vähentää? Mitä haittoja voit hyväsyä? EHDOTUSVAIHE Arvioi aavaehdotusta Ono asuaiden mielipiteet irjattu aavaselostuseen? Ono mielipiteitä otettu huomioon aavarataisussa? Ono valmistelun aiana esille nostetut asiat äsitelty selostusessa? Tuti aavaarttaa ja aavamääräysiä Arvioi edistääö aava hyvän elinympäristön muodostumista? Ono aava hyväsyttävissä? 9

22 C. Ehdotusvaihe MIKSI MIELIPIDETTÄNI TAI MUISTUTUSTANI EI OTETTU HUOMIOON? Kaavaehdotus Kunta ilmoittaa yleensä uulutusella aavaehdotusen asettamisesta julisesti nähtäville ja oieudesta muistutusen teemiseen. Samalla unta ilmoittaa tahon, jolle muistutus osoitetaan. Muistutusen teemiseen varataan aiaa yleensä 0 päivää, vaiutuseltaan vähäisen asemaaavan muutosen osalta vähintään päivää. Muistutusen muoto on vapaa, mutta se tulee tehdä irjallisesti. Muistutus on toimitettava unnalle ennen nähtävänä olo ajan päättymistä. Muistutusen tehneille, jota ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään unnan annanotto muistutuseen. Kannanotossa errotaan, ollaano muistutusta ottamassa huomioon. Kannanotossa errotaan myös perustelut, jos muistutus ei johda aavaehdotusen muuttamiseen. Jos ilmenee, että valmisteluvaiheen aiana on jäänyt jotain oleellista aavarataisuun vaiuttavaa huomioimatta, voidaan vielä tehdä suuriain muutosia aavaehdotuseen. Tällöin aavaehdotus laitetaan uudelleen julisesti nähtäville tai tiedotetaan muutosista niille, joita muutoset osevat. 0 Kuntalaiset ovat joissain tapausissa pettyneet vaiutusmahdollisuusiinsa. Kaiien odotuset eivät aina voi toteutua, osa aavoitus on useiden eri asioiden yhteen sovittamista. Kuntalaisten mielipiteet voivat olla esenään ristiriitaisia, jolloin untapäättäjät teevät parhaasi atsomansa aavarataisun. Josus untalaismielipiteet olisivat jopa johtamassa lainvastaiseen aavarataisuun, jota unta ei voi hyväsyä. Hallinto-oieudet ovat päätösissään tuoneet esille muun muassa seuraavia näöohtia: Vuorovaiutus ei taroita, että maanomistajan tai osallisen mielipide olisi rataiseva, vaan aavan sisällöstä päättää lain säätämissä puitteissa unta. Kunnan rataisuvaltaa rajoittavat maanäyttö- ja raennuslaissa säädetyt aavan sisältövaatimuset, yleiset harintavaltaa rajoittavat perusteet seä Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaate. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, ettei alueiden maanomistajia aseteta toisistaan poieavaan asemaan ellei siihen aavan sisältöä osevat säännöset huomioon ottaen ole maanäytöllisiä perusteita. Vuorovaiutus ei ole puutteellista sillä perusteella, ettei osallisten esittämiä vaatimusia tai mielipiteitä ole aiilta osin toteutettu aavassa taia että esitetyt mielipiteet ja muistutuset eivät ole johtaneet aavan muuttamiseen. Hallinto-oieus ei voi muuttaa eiä velvoittaa muuttamaan aavaa eiä umota aavaa sillä perusteella, että join toinen rataisu olisi mahdollinen tai valittajien mielestä parempi tai taroitusenmuaisempi. Vuorovaiutus täyttää lain vaatimuset, vaia aavaehdotusta ei ole asetettu uudelleen nähtäville sen jäleen un aavaehdotus on hyväsytty vain osittain (osa aavaehdotusesta jätetty hyväsymättä).

23 PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanvaltuusto, unnanhallitus ja lautaunnat teevät eseiset aavoitusta osevat päätöset. Näissä unnan toimielimissä päätösvaltaa äyttävät luottamushenilöt eli untapäättäjät. Kunnan viranhaltijat toimivat unnanhallitusen ja lautauntien esittelijöinä ja valmistelevat päätösesityset. Kunnanvaltuusto hyväsyy yleisaavat ja asemaaavat. Muiden uin vaiutuseltaan merittävien asemaaavojen hyväsyminen voidaan siirtää johtosäännöllä unnanhallituselle tai lautaunnalle. VALITUSOSOITUS tarvitset valitusosoitusen, jos aiot valittaa aavan hyväsymispäätösestä Kunta liittää aavan hyväsymispäätöseen aina valitusosoitusen, josta selviää, minä ajan uluessa valituset on toimitettava hallintooieuden äsittelyyn. Valitusaia on yleensä 0 päivää, vaiutuseltaan vähäisen asemaaavan muutosen valitusaia on vähintään päivää. Hallinto-oieus ei voi ottaa äsittelyyn liian myöhään saapuneita valitusia. Kannattaa huomata, että hallinto-oieus ei voi myösään äsitellä valitusajan jäleen esitettyjä uusia valitusperusteita. Hallinto-oieuden päätösestä on mahdollisuus valittaa oreimpaan hallinto-oieuteen. LAINVOIMAISUUS JA KAAVAN VOIMAAN TULO Kaavan hyväsymispäätös saa lainvoiman valitusajan jäleen. Jos aavan hyväsymispäätösestä ei ole valitettu, päätös tulee lainvoimaisesi ja aava saatetaan voimaan uuluttamalla. Jos aavan hyväsymispäätösestä on valitettu, päätös ei saa lainvoimaa. Tällöin jäädään odottamaan hallinto-oieuden / oreimman hallinto-oieuden rataisua asiassa. Kunnanhallitus voi uitenin valitusajan uluttua määrätä aavan tulemaan voimaan siltä osin, johon valituset eivät ohdistu. Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen jäleen un se on tullut voimaan. D. Kaavan hyväsyminen Kunta lähettää tiedon aavan hyväsymistä osevasta päätösestä niille unnan jäsenille ja muistutusen tehneille, jota ovat sitä pyytäneet aavan ollessa nähtävillä ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos irjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita alleirjoittajia, voidaan tieto aavan hyväsymisestä lähettää vain ensimmäiselle alleirjoittaneelle. Ensimmäinen alleirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille alleirjoittaneille. Kaavan hyväsymispäätöseen on mahdollista haea muutosta valittamalla hallinto-oieuteen. Ks. sivu 5.

24 006 VI VI Maarianatu Mariegatan u IX 500 6dBA ma +6,0 t IX ma Kaavojen luemisesta KAAVA-AINEISTO TARKOITTAA JOKAISTA KAAVAHANKETTA VARTEN LAADITTAVIA KAAVA-ASIAKIRJOJA. KAAVA-AINEISTOON KUULUVAT OSAL- LISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS), KAAVAKARTTA, KAAVASELOSTUS SEKÄ ERILLISET SELVITYKSET. Kaavat laaditaan riteerit täyttävälle pohjaartalle. Kaavaartta merintöineen ja määräysineen on arttaesitys aavarataisusta eli suunniteltu maanäyttö juridisessa muodossa. Se on aavoitusessa tärein oieusvaiutteinen asiairja. Runsaan asiasisältönsä vuosi sitä on tarpeen selventää muilla aineistoilla, uten aavaselostusella, havainnepiirrosilla, valouvilla ja teemaartoilla, jota ovat erityisesti ansalaisten osallistumisen annalta täreitä lisätiedon lähteitä. Kaavaartoilla äytetään ympäristöministeriön antaman asetusen muaisia aavamerintöjä. Kun yseessä on asemaaavan muutos, nyyinen asemaaava on nähtävissä joo aavaartan yhteydessä tai selostusen liitteenä yleensä merinnällä poistuva aava. Kaavaselostus on irjallinen uvaus aavarataisun sisällöstä ja synnystä. Siinä esitetään suunnittelussa tehdyt täreimmät valinnat ja perustellaan ne. Kaavaselostusessa esitetään miten osallistuminen on järjestetty (osallistumismenettelyt), yhteenveto aavoitusen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä seä selvitys siitä, miten eri mielipiteet on otettu huomioon aavassa. Lähes joaiseen aavahaneeseen tarvitaan asiantuntijoiden laatimia erillisiä selvitysiä, joissa tuodaan esille aavan laadinnassa huomioon otettavia asioita. Tavallisimpia näistä ovat luontoinventointi, raennusinventointi, maisemaselvitys ja meluselvitys.

25 Kuva 7. Esimeri asemaaavaartasta 006 VI VI 5-7 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET JA -MERKINNÄT: AL 006 VI Brahenatu 00 IX +6,0 ma Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Poiiviiva osoittaa rajan sen puolen sivun, johon merintä ohdistuu. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Alueen nimi. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Raennusen vesiaton ylimmän ohdan oreusasema. Ilmoitetun oreuden yläpuolelle ei saa sijoittaa raenteita, raennelmia, tenisiä tiloja eiä laitteita. Raennusala. Maanalainen tila. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Uudisraentamisen raennusmateriaaleilta vaaditaan oreatasoisia laatuominaisuusia. Julisivujen tulee olla paiallaraennettuja. - ylimmän errosen tulee olla aritehtoniselta äsittelyltään ja olemuseltaan evennettyjä ja alemmista errosista eroavia. Asuaitten äyttöön on osoitettava leiiin ja oleseluun soveltuvaa piha- tai attoterassialuetta, jolle on suora yhteys asuinraennusten porrashuoneista ja jona viihtyisyyteen on iinnitettävä erityistä huomiota. Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestelyt piha-alueiden, jalanulu- ja ajoyhteysien, vss-tilojen, autopaiojen, jätehuollon seä tenisten tilojen raentamisesi. Tontin I-errosisen osan attopinta-alasta vähintään / on toteutettava hulevesiä pidättävänä viherattoraenteena. IX-errosiset osat suositellaan raennettavasi viherattoisina siten, että ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleselu- ja leiitiloja voidaan sijoittaa viheratoille. Autopaioja on osoitettava vähintään ysi utain errosalan 0 m² ohti. Polupyörien pysäöintiä ja säilytystä varten on varattava tilaa seuraavasti: pyöräpaiaa/asunto seä pyöräpaia/50 em² liie- ja toimistotilojen osalta. Suunnitelma tilojen sijoitusesta on esitettävä raennuslupahaemusen yhteydessä. Palomuurin raentamatta jättäminen sallitaan tonttien rajalle, un paloturvallisuudesta huolehditaan orvaavin järjestelyin. Nämä on rataistava raennusluvan yhteydessä. Miäli asuntojen poistumisturvallisuus vaatii erityisjärjestelyjä, niille tulee saada pelastuslaitosen hyväsyntä. Raennuslupahaemusen yhteydessä on esitettävä poistumistiesuunnitelma. IX-errosisissa raennusissa palomääräysten edellyttämää toista porrashuonetta ei laseta errosalaan. Maarianatu Mariegatan u IX 500 6dBA ma +6,0 t IX IX 00 I ma t ,0 +6,0 AL ma u IX u 500 I maa Brahenatu +6,0 6dBA IX a maa Brahegatan u Maanalainen auton säilytyspaian raennusala. maa Uloe. u Raennuseen jätettävä piha-alueelle ulua varten uluauo, jona vapaan leveyden on oltava vähintään metriä. Merinnän osoittaman raennusalan sivun puolella raennusen uloseinien, 6dBA iunoiden ja muiden raenteiden ääneneristävyyden liiennemelua vastaan tulee olla desibeleinä (dba) vähintään merinnässä näytetyn luvun suuruinen. t Sijainniltaan ohjeellinen yleiselle jalanululle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu. Alueen saa attaa pääosiltaan läpinäyvällä valoatolla suurimman sallitun errosalamäärän ylittäen ja sille saa sijoittaa maanalaisten tilojen tarvitsemia tenisiä laitteita, ilmastointihormeja ja vastaavia. Jalanuluyhteyden on oltava esteetön. Sijainniltaan ohjeellinen adun a alittava evyen liienteen yhteys. Ajoneuvoliittymän liimääräinen sijainti. Ajo orttelin rajan yli sallittava. Ajo tontin rajan yli sallittava ellarierrosissa. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. POISTUVA KAAVA Merintöjen selite: m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva, jota otsaeessa mainittu aavanmuutos osee ja jolta aiemmat aavamerinnät ja -määräyset poistuvat. /986 Aiemman, poistuvan aavan numero ja vahvistuspäivämäärä / / Brahenadun varteen on varattava sähönjaelun muuntamopaia sisämitoiltaan x m. Muuntamolle on osoitettava esteetön väh.,5m orea uorma-autoreitti ja sillä on oltava oma erillinen ilmastointi atolle saaa. Korttelialueelle on osoitettava varaus maantasoerroseen sijoittuvalle, esteettömälle juliselle jalanulijoiden uluyhteydelle maanalaiseen pysäöintilaitoseen, seä tähän liittyville tenisille laitteille. Varaus on huomioitava raennus-, raenne- ja taloteniiasuunnittelussa. Havainneuva Kauppatorin suunnasta TURKU ÅBO Asemaaavatunnus Detaljplanebetecning 8/0 Diarionumero Diarienummer Työnimi Mittaaava Arbetsnamn Sala Osoite Adress "Brahe-Center" :000 Brahenatu Asemaaavanmuutos osee: Kaupunginosa: 006 VI VI Kortteli: Tontit: 6, 8 ja 6, 8 och Kadut: Brahenatu (osa) Brahegatan (del) Maarianatu (osa) Mariegatan (del) / Kaavoitusen pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain (/99) 06 :n nojalla säädetyn aavoitusmittausasetusen (8/99) vaatimuset. Planläggningsbasartan uppfyller raven i förordningen om planläggningsmätning (8/99), som givits med stöd av 06 maranvändnings- och bygglagen (/99). Kaupungingeodeetti Stadsgeodet LUONNOS Utast KSYL hyväsynyt Godänd av SPMN EHDOTUS Förslag KSYL hyväsynyt Godänd av SPMN - - Hyväsytty aupunginvaltuustossa Godänd av stadsfullmätige Sijaintiartta Viistouva etelästä Lainvoimainen Vunnit laga raft Y M P Ä R I S T Ö T O I M I A L A K A U P U N K I S U U N N I T T E L U K A A V O I T U S Y K S I K K Ö M I L J Ö S E K T O R N S T A D S P L A N E R I N G E N P L A N L Ä G G N I N G S E N H E T E N EHDOTUS Förslag TURKU ÅBO Piirtäjä Ritare Toimialajohtaja Setordiretör Ida Ojala Valmistelija Beredare Tero Lehtonen Maru Toivonen

26 Aluevarausmerinnät Alueen äyttötaroitus osoittaa sen, mihin taroituseen yseinen alue on aavassa varattu. Käyttötaroitus osoitetaan irjaimella ja siihen liittyvällä värillä. Yleisaavan mittaaavasta johtuen alueen äyttötaroitus ertoo vain päääyttötaroitusen. Esimerisi yleisaavan asuntoalueelle A voi asemaaavassa sijoittua asuntoraenta- Kuva 8. Käyttötaroitusmerinnät misen lisäsi atuja, viheralueita seä vähäisessä määrin muuninlaista raentamista. Edellä mainittua päääyttötaroitusta voidaan täsmentää lisäirjaimin. Esimerisi yleisaavassa asumiseen varatut alueet (A) voivat täsmentyä osayleisaavassa tai asemaaavassa seuraavasti: AO erillispientalojen alue = omaotitalot tai ahden asunnon paritalot AR rivitaloalue AP pientalovaltainen alue = omaotitaloja, paritaloja, rivitaloja AK errostaloalue KÄYTTÖTARKOITUS MERKINTÄ VÄRI Asuntoalue A Aluevarausmerintöjen äyttötaroitusia tarennetaan usein myös numeroindesillä, esimerisi AO-. Palvelut ja hallinto Kesustatoiminnot Teollisuus Viristysalue Loma- ja matailualue Erityisalue Suojelualue P, K C T V R E S Maa- ja metsäalousalue Liiennealue Vesialue M L W

27 Kaavamääräyset Kaavapiirrosen lisäsi joaiseen aavaarttaan uuluu aavamerintöjen selityset seä aavamääräyset, joilla täsmennetään aluevarausmerintöjä tai ilmaistaan alueen äytön periaatteita. Lisäsi on usein oo aavaa osevia yleismääräysiä. Kuva 9. Esimerejä aavamääräysistä. Yleisaava Kesustatoimintojen alue. Uudisraennusissa atutason erroseen tulee sijoittaa adulle aueavia liieitä tai toimistoja vähintään 50 % liieadun varrella sijaitsevan raennusen pohjaerrosen errosalasta. Osayleisaavassa osoitettua errosluua ja orttelitehouutta (e ja e alueet) tarennetaan ortteli- ja raennuspaiaohtaisesti asemaaavoitusen yhteydessä. Asemaaava Erillispientalojen orttelialue. Raennuspaialle saa raentaa yhden asunnon. Raennusta raennettaessa, orjatessa tai muutettaessa on atsottava, että ulovuoraus on puuta ja että julisivujen jäsentely, ovi- ja iuna-auot seä näiden muodot ja jaot, attomuoto ja väri ovat sellaisia, että raennusten luonne säilyy. Autopaiamääräyset: AO-tontit: Joaista asuntoa ohti on raennettava vähntään asi autopaiaa. Tontilla on varattava raennusoieutta vähintään yhden autotallin raentamisesi. Kuva 0. Ote osayleisaavaartasta 5

28 a Kuva 0. Asemaaavaartta ja sen eseinen sisältö selitysineen ähteenmäi ajo 6 5 :56 ET Risuuja 6 Näreuja e= Tyllintie äyttötaroitus AO 7 AO : AO Nuolemo II Nuolemo RUOHOMÄENPUISTO VL AO II ajoliittymän e=0.0 liimääräinen sijainti 5 AP RUUKKIKUJA KIRKONSEUTU 9 6 Männionuja 8 AO / I e=0.0 / I e=0.0 Männiönpatu AP / I u / e= II e= AO 8 5 I u / e= Kanervauja 0 8 Ana 59 / I 5 5 AO e=0.5 AO 55 AO / I AO AO 6 / I I u :6 / II e=0.0 e=0.0 e=0.0 e=0.5 le I u / AO :0 Tylli e=0.0 I u 58 / 5 e= I u 50 5 / t e e=0.0 :0 AO AP 5 AP 6 J- I u / 5 I u / e= e=0.5 9 = ellarierros :5 TYLLINPUISTO 5 VL : :6 6 :6 6 : 7 : ar 5 9 :9 : AO-6 5 :06 9 I O-6 : ar ar e=0.0 :90 :5 AO :60 6 :5 I 7 5 5, :05 :09 0 :5 8 :9 e=0.0 5 I AO-6 5 AO I e= :7 I :96 8 e=0.0 :6 e= : :5 AO-6 ar 6 :0 :9 :59 7 : I :87 : e= ,5 7 7 : :55 :09,9 5:0 56 : AO , : :56 : 0 0 I 9 8 : e=0.0 :57 AO-6 0 :6 :7 :8 :9 :58 0 I e= :05 5 VL :08 :06 K : 7 :07 AO 8 9 Raennusoieus taroittaa 85 alueelle :86 8 :7 sallittua raentamisen enimmäismäärää. LUODONTAKA 6 5 : : :7 AO PL 6 5 :87 86 K : : :0 7 pp RISUPOLKU RISUKUJA RUOHOMÄENTIE NÄREKUJA TYLLINTIE sl a RAITAKUJA pp KUJA KELO- 6 MÄNNIKÖNPOLKU MÄNNIKÖNKUJA AO RISUKARHIKUJA aava-alueen raja (punainen) VL t KYVENKUJA a a a K orttelin numero 8 raennuspaia/tontti numero 9 tehouusluu e=0.0 = raennusoieus 0% tontin pinta-alasta MÄNNIKÖNKUJA raennusala (musta ) raentaminen tämän viivan sisäpuolelle KANERVAKUJA atu t=ooojatie : :8 errosluu I = osoittaa oonaisten errosten luumäärän u = ullaoerros u½ = saa raentaa puolet ullaoerrosen pinta-alasta 5 8 Ana 6

29 7 Kuva. Kuvasarja, jossa asuinalueen havainnepiirros, asemaaavaartta ja pystyilmauva raennetusta alueesta iinteistörajoineen seä viistoilmauva raennetusta alueesta e=0.0 LYT AO Iu½ e=0.0 le pp/t s-lu s-lu nä t t pp s-lu pp TELKÄNKUJA KAHLOJANTIE SINISOR KAHLOJANTIE KOSKELOKUJA SOTKAKUJA KUOVIPOLKU JOUTSENTIE KAHLAAJANPIHA KAHLUUPOLKU SIPIKUJA dBA 0dBA.KIRKONSEUTU AP PL AO AO AO AO AO AO AP VL VL AO AP AP Iu½ Iu½ II Iu½ Iu½ Iu½ ½I I I ½I Iu½ Iu½ e=0.5 e=0.5 e=0.5 e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0.5 e=0.5 KIOSKI JÄTEPISTE KIRJASTOAUTO LEIKKIKENTTÄ e=0.0 LYT AO Iu½ e=0.0 le pp/t s-lu s-lu nä t t pp s-lu pp KIVIMETSÄNTIE TELKÄNKUJA KAHLOJANTIE SINISORSAN KAHLOJANTIE KOSKELOKUJA SOTKAKUJA KUOVIPOLKU JOUTSENTIE KAHLAAJANPIHA KAHLUUPOLKU SIPIKUJA dBA 0dBA AP PL AP VL VL AP AP Iu½ Iu½ II Iu½ Iu½ Iu½ ½I I I ½I Iu½ Iu½ e=0.5 e=0.5 e=0.5 e=0.5 e=0.5 MK :000

30 Kuva. Esimeri: Ote maisemaselvitysestä osayleisaavatyössä 8

31 Käsitteitä KAAVOITUS on tulevan maanäytön suunnittelua. Kaavoitusella määritellään maa- ja vesialueiden äyttö eri taroitusiin. Kaavoissa rataistaan mitä saa raentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavoja äyttäen sijoitetaan erilaiset toiminnat, uten asuminen, palvelut, tuotanto ja viristäytyminen niille soveltuville paioille ja järjestetään toimivat yhteydet eri alueiden välille. Kunnalla on tieto voimassa olevista aavoista. KAAVOITETTU ALUE taroittaa aluetta, jolla on asemaaava tai oieusvaiutteinen yleisaava. SUUNNITTELUALUE taroittaa aluetta, jolle vireillä olevaa aavaa tai aavamuutosta laaditaan. KAAVAPROSESSI, KAAVOITUSME- NETTELY ovat äsitteitä, joilla taroitetaan aiia niitä toimenpiteitä, jota ovat tarpeen aavoitustyön saattamisesi aloittamisesta valmiisi aavasi. Kaavoitusen eri vaiheet muodostavat aavaprosessin. Kaavaprosessi etenee aiissa unnissa joseenin samalla tavalla, osa aavoitusmenettelyn pääohdista on määrätty maanäyttö- ja raennuslaissa. KUULUTUS, KUULUTTAMINEN Kuulutus on virallinen menettely jonin tiedon antamisesi yleisölle tai niille, joiden elämään asia saattaa vaiuttaa. Näistä tiedotetaan julaisemalla uulutus unnan virallisella ilmoitustaululla ja paiallislehdessä seä yleensä sähöisesti unnan otisivuilla. Kuulutusessa ilmoitetaan osallistumisen annalta eseistä tietoa, esimerisi mielipiteen ilmaisemiseen tai muistutusen teemiseen tai valitusen teemiseen äytettävissä oleva aia. Myös aavoitusatsausesta tiedotetaan yleensä uuluttamalla. Kaavaprosessiin voi liittyä useita uulutusia.. Ilmoitus aavan vireille tulosta = ilmoitus aavatyön aloittamisesta (usein aavoitusatsausen yhteydessä);. Ilmoitus aavaluonnosen nähtävillä olosta = mahdollisuus osallistua aavan valmisteluun, mahdollisuus ertoa mielipide (huomautus) tai osallistua yleisötilaisuuteen;. Ilmoitus aavaehdotusen nähtävillä olosta = mahdollisuus muistutusen teemiseen;. Ilmoitus aavan hyväsymispäätösestä = mahdollisuus valitusen teemiseen seä 5. Ilmoitus aavan voimaantulosta = aava on valmis ja sen toteuttaminen voi alaa. 9

32 MAANKÄYTTÖSOPIMUS, KAAVOI- TUSSOPIMUS on unnan ja maanomistajan/raennusliieen välinen, aavoituseen ja aavaan liittyvä sopimus. Siinä sovitaan mm. ustannusten jaautumisesta. Sopimusella ei voida lyödä luoon aavan sisältöä eiä sopimus syrjäytä aavoituselle laissa asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimusia, muun muassa osallistumisen ja vuorovaiutusen järjestämistä. Maanäyttösopimusista on tiedotettava aavoitusatsausessa ja aavan laatimisen yhteydessä. OIKEUSVAIKUTTEINEN YLEISKAA- VA on hyväsytty unnassa..000 jäleen eiä aavaartalle ole irjattu oo yleisaavaa tai osaa siitä oieusvaiutusettomasi. Maanäyttö- ja raennuslaissa on säädetty yleisaavan oieusvaiutuset. Käytännössä oieusvaiutus taroittaa aavan sitovuutta eli selvästi aavasta poieava maanäyttö voidaan toteuttaa vasta sitten un yleisaavaa on muutettu. Ennen vuotta 000 yleisaava tuli oieusvaiutteisesi vasta valtion viranomaisen vahvistuspäätösellä; näistä yleisaavoista äytetään myös nimitystä vahvistettu yleisaava. OIKEUSVAIKUTUKSETON YLEIS- KAAVA on hyväsytty unnassa..000 jäleen ja aavaartalle on irjattu oo yleisaava tai osa siitä oieusvaiutusettomasi. Oieusvaiutuseton yleisaava on unnan näemys alueen maanäytöstä, mutta se ei estä muunlaisen maanäytön toteuttamista. Näillä alueilla aavojen laatimista ohjaa maauntaaava. Tavallisin oieusvaiutuseton yleisaava on ennen vuotta 000 unnassa hyväsytty yleisaava, jota ei ole alistettu valtion viranomaisen vahvistettavasi. POHJAKARTTA Yleisaavaartan aavapiirros tehdään yleispiirteiselle pohjaartalle, joa uvaa riittävästi nyytilannetta suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Tavallisimpia mittaaavoja ovat :0 000 tai :5000. Asemaaavaartan aavapiirros tehdään mittausriteerit täyttävälle asemaaavoitusen pohjaartalle. Pohjaartan tulee olla ajan tasalla eli sen tulee uvata tarasti nyytilannetta suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Täreätä tietoa ovat muun muassa raennuset, iinteistörajat ja ympäristön muodot. Tavallisin mittaaava on :000, josus tehdään myös tarempia, pienialaisia asemaaavoja mittaaavassa :000 tai :500. Pohjaartta esittää olemassa olevan tilanteen mittaaavasta johtuen eri taruudella. Mittaaava :0 000 = cm artalla on 00 metriä maastossa. Mittaaava :5000 = cm artalla on 50 metriä maastossa. Mittaaava :000 = cm artalla on 0 metriä maastossa VASTINE on aavan laatijan perusteltu vastaus vireillä olevasta aavasta saatuihin mielipiteisiin (huomautuseen), muistutusiin ja lausuntoihin. Vastineesta näee aavoittajan näemysen siitä, voidaano esitetyt näöohdat ottaa huomioon ja ono aavaesitystä niiden johdosta tarpeen muuttaa. Vastineesta ilmenee myös perustelut, misi näöohtia ei voida ottaa huomioon. 0

33 Pyäläviidaoa TÄHÄN ON KOOTTU OSALLISTUMISEEN JA KAAVOITUKSEEN LIITTYVIÄ ERÄITÄ KESKEISIÄ LAINKOHTIA JA NIIDEN SELITYKSIÄ. AJANTASAINEN LAINSÄÄ- DÄNTÖ LÖYTYY NETTIOSOITTEESTA Kansalaisen vastuu seä oieus osallistua ja saada tietoa Suomen perustuslai momentti, Kansanvalta Kansanvaltaan sisältyy ysilön oieus osallistua ja vaiuttaa yhteisunnan ja elinympäristönsä ehittämiseen. Suomen perustuslai momentti, Osallistumisoieudet Julisen vallan tehtävänä on edistää ysilön mahdollisuusia osallistua yhteisunnalliseen toimintaan ja vaiuttaa häntä itseään osevaan päätösenteoon. Suomen perustuslai 0, Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja ulttuuriperinnöstä uuluu aiille. Julisen vallan on pyrittävä turvaamaan joaiselle oieus terveelliseen ympäristöön seä mahdollisuus vaiuttaa elinympäristöään osevaan päätösenteoon. Kuntalai 7, Osallistumis- ja vaiuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että unnan asuailla ja palvelujen äyttäjillä on edellytyset osallistua ja vaiuttaa unnan toimintaan. Osallistumista ja vaiuttamista voidaan edistää erityisesti: ) tiedottamalla unnan asioista ja järjestämällä uulemistilaisuusia; ) selvittämällä asuaiden mielipiteitä ennen päätösenteoa; 6) avustamalla asuaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; Kuntalai 8 Kuntalaisaloite Kunnan asuaalla on oieus tehdä unnalle aloitteita sen toimintaa osevissa asioissa. Aloite voi olla vapaamuotoinen. Täreää on, että siitä selviävät aloitteen teijän yhteys-

34 tiedot. Näin aloitteen teijälle voidaan ilmoittaa toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty. Kuntalai 9 momentti, Tiedottaminen Kunnan on tiedotettava asuailleen unnassa vireillä olevista asioista, niitä osevista suunnitelmista, asioiden äsittelystä, tehdyistä rataisuista ja niiden vaiutusista. Kunnan on laadittava tarvittaessa atsausia unnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maanäyttöä osevista asioista. Asuaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää ysymysiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Maanäytön suunnitteluun osallistuminen MRL = maanäyttö- ja raennuslai, MRA = maanäyttö- ja raennusasetus MRL, Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden äyttö ja raentaminen niin, että siinä luodaan edellytyset hyvälle elinympäristölle seä edistetään eologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ulttuurisesti estävää ehitystä. Tavoitteena on myös turvata joaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaiutteisuus, asiantuntemusen monipuolisuus seä avoin tiedottaminen äsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 0 momentti, Kunnan tehtävät Kunnan on huolehdittava alueiden äytön suunnittelusta seä raentamisen ohjausesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla äytettävissään riittävät voimavarat ja asiantuntemus. MRL 6 ja 5, Yleisaavan ja asemaaavan laatimistarve Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleisaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Asemaaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä muaa uin unnan ehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve taia maanäytön ohjaustarve sitä edellyttää. MRL 6, Vuorovaiutus ja aavoitusesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaiutusessa niiden henilöiden ja yhteisöjen anssa, joiden oloihin tai etuihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa, siten uin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava aavoitusesta sillä tavoin, että niillä, joita asia osee, on mahdollisuus seurata aavoitusta ja vaiuttaa siihen. MRL 6, Vuorovaiutus aavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtöohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista aavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa, seä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua aavan valmisteluun, arvioida aavoitusen vaiutusia ja lausua irjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. >> Maanäyttö- ja raennusasetus 0 MRL 6, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma momentti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aiaisessa vaiheessa laatia aavan taroituseen ja merityseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaiutusmenettelyistä seä aavan vaiutusten arvioinnista.

35 KAAVOITUKSEN VIREILLE TULO Kaavoitusen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja aavoitusen lähtöohdista, suunnitellusta aiataulusta seä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä aavan taroitusen ja meritysen annalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös aavoitusatsausesta tiedottamisen yhteydessä. (MRL 6. ) Vireilletulosta tiedottamisessa noudatetaan soveltuvin osin MRA 0 momentin säännösiä, jollei vireille tulosta ilmoiteta aavoitusatsausesta tiedottamisen yhteydessä. (MRA 0. ). Jos valmisteltavana on vaiutuseltaan vähäinen asemaaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, un ilmoitetaan vireille tulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julaista sanomalehdessä (MRA 0. ). >> Maanäyttö- ja raennusasetus a VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemaaavan muutos ei ole vaiutuseltaan vähäinen (MRL 9 momentti), jos muutetaan raennusorttelin tai muun alueen pääasiallista äyttötaroitusta (esimerisi A>T) supistetaan puistoja tai muita lähiviristyseen osoitettuja alueita nostetaan raennusoieutta (errosala, tehouusluu e) tai raennusoreutta (errosluu) ympäristöön laajemmin vaiuttavalla tavalla heiennetään raennetun tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taia muutetaan muulla näihin rinnastettavalla tavalla MRA 0 Mielipiteen esittäminen aavaa valmisteltaessa momentti: Maanäyttö- ja raennuslain 6 :ssä taroitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen aavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa irjallisesti tai suullisesti taia erityisessä aavaa osevassa tilaisuudessa taia muulla sopivasi atsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut unnan jäsenet. momentti: Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin annalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin uin unnalliset ilmoituset unnassa julaistaan. Ilmoitus on uitenin aina julaistava vähintään yhdessä paiaunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

36 MRL 6 momentti, Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallisella on ennen aavaehdotusen asettamista julisesti nähtäville mahdollisuus esittää elineino-, liienne- ja ympäristöesuselle neuvottelun äymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elineino-, liienne- ja ympäristöesusen on viivytysettä järjestettävä unnan anssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämisesi. Neuvotteluun on utsuttava esitysen tehnyt osallinen ja tarpeen muaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. >> Maanäyttö- ja raennusasetus. MRL 65 Kaavaehdotusen asettaminen julisesti nähtäville Kaavaehdotus on asetettava julisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava aavan taroitusen ja meritysen annalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä (muistutus) asiassa. Muistutusen tehneille, jota ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava unnan perusteltu annanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavaehdotusen asettamisesta nähtäville säädetään taremmin asetusella: MRA 9 : Kaavaehdotusen asettaminen julisesti nähtäville, yleisaava MRA 7 : Kaavaehdotusen asettaminen julisesti nähtäville, asemaaava MRA Kaavaehdotusen asettaminen uudelleen nähtäville Jos aavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jäleen, un se on asetettu julisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei uitenaan ole tarpeen, jos muutoset osevat vain ysityistä etua ja niitä osallisia, joita muutoset osevat, uullaan eriseen. MRA a Sähöinen tiedottaminen Kaavoitusen vireille tulosta, tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen aavaa valmisteltaessa seä aavaehdotusen nähtäville asettamisesta on mahdollisuusien muaan tiedotettava myös sähöisesti. Kaavaehdotus on mahdollisuusien muaan julaistava myös sähöisesti. Tiedotettaessa momentin muaisesti on ilmoitettava, miten asiasta on saatavissa lisätietoja seä minne asiasta on mahdollisuus esittää mielipiteensä. MRL 67, Ilmoittaminen aavan hyväsymisestä Kaavan hyväsymistä osevasta päätösestä on viipymättä lähetettävä tieto niille unnan jäsenille seä muistutusen teijöille, jota aavan nähtävillä ollessa ovat sitä irjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos irjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita alleirjoittajia, voidaan tieto aavan hyväsymisestä lähettää vain ensimmäiselle alleirjoittajalle. Ensimmäinen alleirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille alleirjoittaneille. MRL 9 momentti, Hyväsymistä osevasta päätösestä tiedottaminen Kaavan ja raennusjärjestysen hyväsymistä osevasta päätösestä on lisäsi viivytysettä ilmoitettava niille viranomaisille, unnan jäsenille ja muistutusen tehneille, jota ovat sitä pyytäneet aavan tai raennusjärjestysen ollessa nähtävillä. Kaavan hyväsymistä osevasta päätösestä on tiedotettava seä aava ja aavaselostus julaistava mahdollisuusien muaan myös sähöisesti.

37 MRL 88 5 momentti Hallinto-oieuden päätösestä valittaminen Hallinto-oieuden päätöseen, joa osee oieusvaiutteisen yleisaavan alueella olevaa asemaaavaa, ja jolla valitus on jätetty tutimatta tai jolla ei ole muutettu valitusen ohteena ollutta viranomaisen päätöstä siltä osalta johon valitus ohdistuu, saa haea muutosta valittamalla vain, jos orein hallinto-oieus myöntää valitusluvan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei ose ranta-asemaaavaa. MRL 88 6 momentti, Tiedosisaanti Kaavan...hyväsymistä osevan päätösen atsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, un päätös on untalain 6 :n muaisesti asetettu yleisesti nähtäville. MRL 00 momentti, Eräiden päätösten voimaantulo Kaavan tai siitä laaditun lyhennelmän seä raennusjärjestysen on oltava ohtuullisesta hinnasta yleisön saatavana. VALITUSOIKEUS Valitusoieus aavan hyväsymistä osevasta unnan päätösestä on asianosaisella, jona oieuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaiuttaa ja unnan jäsenellä (untalai 9 ) uitenin sillä rajoitusella, että vaiutuseltaan vähäisessä muun asemaaavan uin ranta-asemaaavan muutosessa valitusoieus ei perustu unnan jäsenyyteen, elineino-, liienne- ja ympäristöesusella ja muulla viranomaisella toimialaansa uuluvissa asioissa, maaunnan liitolla ja unnalla, jona alueella aavalla on vaiutusia ja reisteröidyllä, paiallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialueellaan toimialaansa uuluvissa asioissa (MRL 9 ). Kunnan jäsen on henilö, jona otiuntalaissa (0/9) taroitettu otiunta yseinen unta on (unnan asuas), yhteisö, laitos ja säätiö, jona otipaia on unnassa seä se, joa omistaa tai hallitsee iinteää omaisuutta unnassa (Kuntalai ). HALLINTOTUOMIOISTUIMEN ROOLI Hallinto-oieus äsittelee valituset, jota osevat unnan päätöstä aavan hyväsymisestä. Hallintooieuden päätösestä voi tehdä jatovalitusen oreimpaan hallintooieuteen tietyin rajoitusin (MRL 88 5 mom.) Kaavan lainmuaisuus voidaan valitusella saattaa tuomioistuimen tutittavasi seä aavan sisällön että valmistelu- ja hyväsymismenettelyn osalta. Kaavan sisällön lainmuaisuutta arvioidaan aavaartan ja aavamääräysten perusteella. Tuomioistuin voi hyväsyä valitusen oonaan tai osittain taia hylätä valitusen. Tuomioistuin voi tehdä aavaan oiaisunluonteisia orjausia seä yleis- ja asemaaavaan unnan suostumusella myös vähäisiä taristusia, jos taristusilla ei ole vaiutusta muiden uin siihen suostuneiden etuun tai oieuteen. (MRL 0 ) 5

38 Tietolähteitä 6